Ympäristöraportti 2004

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 24 HKR-Tekniikan Auto- ja konepalvelulle ympäristösertifikaatti Autoalan keskusliiton ympäristösertifikaatti, ns. Vihreä kirja, vaatii mm. tarkkaa jätemäärien seurantaa, tietoa ja dokumentointia käytettävistä kemikaaleista sekä ympäristöasioiden suunnitelmallista hallintaa ja raportointia. HKR-Tekniikan Auto- ja konepalvelussa ympäristöasiat ovat kaikkien työntekijöiden vastuulla. Noin 7 työntekijää on tekemisissä päivittäin mm. ongelmajätteiden kanssa, ja siksi on tärkeätä jätteen syntyhetkellä tunnistaa jäte ja lajitella se asianmukaisesti. Myös öljynerotuskaivojen tarkastukset ja tyhjennykset ovat osaston työntekijöiden vastuulla. Ajoneuvojen korjauksesta jäävät käytetyt osat, kuten katalysaattorit ja iskunvaimentimet, toimitetaan maahantuojalle. Sieltä ne päätyvät kunnostettuina varaosiksi vanhempaan autokantaan. Kuinka paljon kadut nielevät luonnonvaroja? Katujen rakentamiseen, rakenteellisen kunnossapitoon ja ylläpitoon käytettävien luonnonvarojen määrää selvitettiin MateriaEurotutkimuksessa. Katurakentamisen luonnonvarapanokseen vaikutetaan suuresti jo kaavoitusvaiheessa. Katua rakennettaessa valtavat massojen siirrot vaativat suuria määriä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Katujen puhtaana- ja kunnossapidossa asfaltin uusiminen, katuvalaistus ja talvihiekoitus ovat suurimpia materiasyöppöjä. Rakennusvirasto ympäristöalojen ammattimessuilla Rakennusviraston osastolla messuvieraita kiinnostivat erityisesti pilaantuneen maan kunnostus ja käsittely, rakennusten asbestipurku ja kosteusvaurioiden korjaus sekä puiden kuntokartoitus. Energiansäästö ja rakennusten elinkaari Rakennusten elinkaarikustannusten seuranta Jokaisesta kaupungin yli viiden miljoonan euron talonrakennushankkeesta tehdään elinkaarilaskelma. Vuonna 24 elinkaarikustannukset laskettiin Metrosairaalasta, Kaakkoisesta 1

2 pelastusasemasta ja Kustaankartanon rakennus G:stä. Laskelmissa tarkasteltiin mm. lvi-ratkaisujen, valaistuksen, seinien ja yläpohjan eristyksien, vesikalusteiden ja muiden suunnitteluratkaisujen kustannuksia suhteessa takaisinmaksuaikaan, jossa investoitu rahamäärä saadaan takaisin säästyneinä energiakustannuksina. Kustaankartanon G-rakennus on pilottikohteena EU-rahoitteisessa hankkeessa, jossa selvitetään peruskorjauskohteen elinkaarilaskentaa. Energiansäästö HKR-Rakennuttajan erikoisosaamista Kiinteistöjen elinkaariyksikön asiantuntijat vastaavat kaupungin rakennusten energiakatselmuksista ja rakennusten kuntoarvioista. Kuntoarvioita tehtiin 7 kpl vuoden 24 aikana. Energiakatselmukset oli vuoden 24 loppuun mennessä tehty noin 63 % julkisesta palvelukiinteistökannasta. Katselmuksissa säästöpotentiaalia löytyi 14 % lämmityksessä, 9 % sähköenergiassa ja 7 % vedenkulutuksessa. Rahallisesti säästö vastaa noin 2,1 milj. euroa, kun takaisinmaksuaika on noin 1,4 vuotta. Rakennusvirasto on laatinut kaupungin energiansäästötoimenpiteiden toteuttamisohjelman, koordinoi ja valvoo sitä sekä seuraa toiminnasta saatuja kustannus- ja energiansäästöjä. E 3 Portaali energian ja veden kulutuksen hallintaan E 3 Portaali on internetiin toteutettu www-pohjainen palvelu, jonka kehittämiseen rakennusvirasto on osallistunut. Palvelu mahdollistaa rakennus- ja kuntakohtaiseen energian- ja vedenkulutustietojen hallinnan. Kulutustietojen ohella portaalissa on tietoa kuntien rakennuksissa suoritetuista energiakatselmuksista, toteutetuista säästötoimenpiteistä, näiden kustannuksista ja arvioiduista vaikutuksista. Diagrammit sivulla ) HKR:n kohteet. Rakennusviraston omien kiinteistöjen sääkorjattu sähkön ja lämmön kulutus 2) Palvelurakennukset. Kaupungin omistamien palvelurakennusten sähkön ja lämmön kulutus 3) Uusimmat palvelurakennukset. Uusimpien palvelurakennusten sähkön ja lämmön kulutus Ilmanlaatu ja melu Vilkasliikenteisissä katukuiluissa huono ilmanlaatu Vuonna 24 Helsinki joutui laatimaan selvityksen EU-komissiolle hengitettävien hiukkasten liian useasta vuorokausiraja-arvon ylittymisestä Runeberginkadulla vuoden 23 aikana. Mittausasemalla havaittu runsas pölyäminen johtui ensisijaisesti talvihiekoituksesta. Vuonna 24 selvitettiin tarkemmin Runeberginkadun kaltaisten katukuilujen ilmanlaatuongelmia. Ongelmaan on alettu kiinnittää 2

3 huomiota erityisesti vilkasliikenteisten ja korkeiden kerrostalojen välisillä kadunpätkillä. Tällaisia katuja ovat mm. Mannerheimintie, Unioninkatu, Kaisaniemenkatu, Mäkelänkatu ja Lönnrotinkatu. Vuoden 24 aikana hiekoitushiekasta johtuvan katupölyn (PM 1 ) rajaarvot ylittyivät mittausasemilla yhteensä 49 tapauksessa, mutta mikään asema ei ylittänyt EU:n asettamaa 35 kpl rajaa. Ilmanlaatua seurattiin Brahen kentällä, Nordenskiöldin aukiolla, Hämeentiellä ja Runeberginkadulla. Vuonna 24 rakennetut meluesteet - Lahdenväylä: melueste Latokartanon kohdalla - Kehä I: Malmi / Riihenkulman meluvalli - Kehä III: meluesteitä tien molemmille puolille välillä Vantaanjoki Tikkuritie - Suutarilantie: länsipuolelle meluvallia ja -seinää noin 2 m Diagrammi sivulla 11 4) PM1 vuorokausiraja-arvon numeroarvon ylitykset. Katupölyn raja-arvon ylitykset neljällä Helsingin ilmanlaadun mittausasemalla. EU vaatii selvityksen mikäli pienhiukkasia koskeva raja-arvo ylittyy mittausasemalla 35 kertaa vuodessa. Pilaantuneiden maiden kunnostus ja ylijäämämassat Kunnostuskohteet 24 Vuosaaren rakenteilla olevan sataman alueella Miljoonamäen ja ns. arseenitontin kunnostuksessa poistettiin PCB:n, tuhkan ja metallien pilaamaa maata yhteensä tn. Tapanilan Rajatiellä, Rajapolulla, Veljestenpihalla ja Kuoppatiellä kunnostettiin metallien, asbestin, öljyn ja PCB:n pilaamia maamassoja yhteensä 6 8 tn. Arabianrannassa puhdistettiin pääosin voimakkaasti pilaantuneita maita tai ongelmajätteeksi luokiteltuja massoja tn. Muita kohteita mm. Jätkäsaaressa, Hämeentiellä ja Suutarilan teollisuusalueella. Myllypurossa rakennettiin eristysseinää Syksyllä 24 Myllypurossa, entisen kaatopaikan alueella alettiin rakentaa betonilietteestä seinää, joka eristää vanhan jätetäytön. Lisäksi suotovesien kokoamiseen valmistuivat pumppaamokaivo ja toinen kahdesta salaojalinjasta. 3

4 Malminkartanon täyttömäen ympäristövaikutuksia arvioidaan Rakentamisessa syntyville puhtaille ylijäämämassoille sekä pilaantuneille maille suunnitellaan vastaanottopaikkaa, joka on Malminkartanon olemassa olevan maantäyttöalueen laajennus. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään mm. toiminnan vaikutukset maaperään, kasvillisuuteen ja eläimistöön, pintaja pohjavesiin, ilman laatuun, maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu valmistuvat vuoden 25 puolella. Diagrammit sivulla 12 5) Käsitellyt pilaantuneet maamassat 6) Rakennusviraston pilaantuneen maan käsittelykentät Vesiensuojelu Lumenvastaanottopaikkojen ja Kumpulanpuron ruoppaus Viikissä, Hernesaaressa ja Kyläsaaressa puhdistettiin lumenvastaanottoaltaat. Osittain ruopattu massa oli puhdasta hiekoitushiekkaa ja osittain öljyn ja metallien pilaamaa hienoainesta. Kumpulanpuron ruoppauksessa poistettiin reilut 7 tn pilaantuneita massoja. Suurin osa ruopatuista sedimenteistä luokiteltiin lievästi pilaantuneiksi. Vesistöjen ja saariston puhtaanapito Rakennusviraston veneyksikkö hoitaa kaupungin ranta- ja vesialueiden puhtaanpitoa. Vuoden aikana kerättiin 11 m 3 uivaa roskaa. Syystulvat toivat Arabianrantaan ja Vanhankaupungin lahdelle 3 m 3 jätettä. Saaristosta jätettä kuljetettiin 18 tn. Sateisen kesän vuoksi saarten virkistyskäyttö oli normaalia vähäisempää ja jätteidenkin määrä pieni. Helsingin vesillä öljyonnettomuuden riski on suuri. Öljyntorjuntaan on varauduttu. Vuoden 24 aikana rakennusviraston veneyksikkö ei joutunut öljyntorjuntatoimiin, mutta osallistui kaupungin eri virastojen yhteiseen öljyntorjuntaharjoitukseen. Vesialueiden puhtaanapidon resurssit vähenivät 3 % edellisvuodesta. Vartiokylänlahden kunnostamiseksi hankesuunnitelma Rakennusvirastossa tehdyn Helsingin merenrantojen hoito ja tulevaisuus -selvityksessä Vartiokylänlahti on yksi tärkeimpiä kohteita. Keskeisiksi asioiksi suunnitelmassa nousevat alueen kulttuurihistoria ja 4

5 luonnonarvoiltaan tärkeä Broändan purolaakso. Vartiokylänlahdella tullaan kunnostamaan Puotilan uimaranta, Vartiokylän veneväylä, Broändanpuro sekä Mellunkylänpuro ja ruovikkoalueet. Ruovikoita niittämällä avataan näkymiä Ruovikoiden niitto ajoittuu loppukesään, jolloin toimenpide ei haittaa kalojen kutuaikaa eikä vesilintujen pesimäkautta. Viikin luonnonsuojelualueella ruovikkoa niitettiin 7 ha, josta 5 ha oli lampareita ja noin 2 ha vanhan laitumen reuna-alueita. Puistorantojen ruovikoita niitettiin 1,65 ha. Tarkoituksena on avata rannoilta näkymiä merelle. Luonnonsuojelu Östersundomin lintuvedet suojellaan Vuonna 24 rakennusviraston hoidossa olevien luonnonsuojelualueiden pinta-ala kasvoi 91,7 hehtaaria, kun Östersundomin lintuvedet lisättiin luonnonsuojelualueverkostoon. Kaikkiaan Helsingissä on hoidettavaa, suojeltua luontoa 376 ha ja muissa kunnissa Helsingin omistamia suojelualueita yhteensä 196 ha. Luonnonsuojelualueiden käyttö virkistysalueina edellyttää rakentamista ja kunnossapitoa. Rakennusvirasto hoitaa polut ja pitkospuut, lintutornien rakentamisen ja kunnossapidon sekä niittyjen ja ruovikoiden niiton hoitosuunnitelmien mukaisesti. Vuonna 24 rakennettiin Viikin Porolahdelle lintujen tarkkailulava. Rakennusvirasto valvoo myös luonnonsuojelualueiden käyttöä, erityisesti Viikin suojelualueella ja saaristossa. Vuonna 24 myrskyt lisäsivät kunnostustöiden määrää. Vuosaaren maantäyttöalueelle syntyy rikasta luontoa Luontoarvot ovat Vuosaaren maantäyttöalueen maisemoinnissa etusijalla. Mikrobiologisesti arvokkaita ja siemenpankiltaan rikkaita pintamaita sekä kasvillisuutta on siirretty rakennustyömailta maantäyttöalueelle. Pintamaita tuotiin Vuosaaren Sataman työmaalta, pääosin Isosta Lehdessaaresta, noin 3 m 3. Noin 9 % täyttöalueen maisemoitavasta pinta-alasta oli pintamaiden osalta valmis vuoden 24 lopussa. Maisemoinnin yhteydessä on Itä-Helsingin rakennustyömailta ja Vuosaaren vanhan kaatopaikan alueelta siirretty yhteensä n. 35 kasvilajia. Maisemoitavalle alueelle on kylvetty 67 luonnonvaraisen kasvilajin siemeniä. Maantäyttöalueelle ja sen rinteille on istutettu 9 puu- ja pensaslajia. 5

6 Samalla on selvitetty alueen luonnon monimuotoisuutta sekä kasvillisuuden siirron onnistumista. Kovakuoriaisista on löytynyt 2 uhanalaista lajia, 6 silmällä pidettävää lajia ja 1 harvinaista lajia. Lintulajeja maantäyttöalueella on havaittu 115. Alueella asuvia lintulajeja on talvella 2 ja kesällä noin 5. Siisti Stadi puhdisti luvattomat kaatopaikat Jätetavaran vieminen maastoon on kielletty sekä jäte- että rikoslaissa. Siisti Stadi projektin tehtävä on puhdistaa luvattomia kaatopaikkoja Helsingissä. Kaatopaikkojen siivous perustuu tiiviiseen yhteistyöhön asukasyhdistysten kanssa. Vuonna 24 siivottiin 452 luvatonta kaatopaikkaa. Seka- ja ongelmajätettä toimitettiin käsittelyyn 87 tn. Luvattomilta kaatopaikoilta jäi kiinni 21 henkilöä. Diagrammi sivulla 12 7) Siisti Stadi -projektin jätemäärät Jätehuolto ja jätteen synnyn ehkäisy Rakentamisessa ja ylläpidossa syntyvä jäte kiertoon Rakennustoiminnasta syntyy paljon erilaisia jätteitä. Rakennusvirasto lajittelee omilla työmaillaan ja tukikohdissa jätteet 18 lajikkeeseen sekä 14 ongelmajätelajiin. Suurimpia ryhmiä ovat rakennussekajäte, asfaltti, betoni, puu ja metalli. HKR-Tekniikan Oulunkylän tukikohdassa Liukumäentiellä on rakennusmateriaaleja vastaanottava ja myyvä kierrätyskeskus, joka myy pienrakentajille, huoltoyhtiöille ja yksityisille remontoijille materiaalien lisäksi rakentamisessa tarvittavia työkaluja, työkoneita, kalusteita, rakennusosia jne. Rakennusvirasto vähentää jätteen syntyä Rakennusvirasto koekäyttää YTV:n kehittämää toimistojen parhaat käytännöt -mallia. Malli ennaltaehkäisee toimistojätteen syntyä ja ottaa ympäristönäkökohdat huomioon hankinnoissa. Aloitekampanjalla innostettiin rakennusvirastossa henkilöstöä keksimään uusia keinoja ehkäistä jätteen syntyä, lisätä jätteiden käsittelyn turvallisuutta, parantaa kierrätystä ja pienentää jätteiden ympäristö- ja terveyshaittoja. Uudet ja käyttökelpoiset ideat palkittiin 1 palkkiolla ja lisäksi arvottiin kaksi 5 palkkiota. Toimistojätteen syntyä seurataan ja materiaalien kulutuksen vähentämiseksi on asetettu tavoitteet. Virastotalossa jätteiden hyötykäyttöä tehostamalla pyritään ennaltaehkäisemään jätteiden syntymistä. Projekti jatkuu vuonna 25. 6

7 Ympäristökasvatus Rakennusvirasto toimi siistimmän ympäristön puolesta Puistojen siivoustalkoot järjestettiin 2. kerran. Talkoisiin osallistui reilut 27 asukasta, joista koululaiset oli suurin ryhmä. Talkoiden yhteydessä jaettiin käyttöön 2 roskapihtiä innostamaan asukkaita yleisten alueiden jatkuvaan puhtaanapitoon. Roskaantumiseen ja jätteisiin puututtiin myös tiedotustilaisuudella, jonka aiheena oli Tunkiokulttuuri elää keskuudessamme. Siellä puhuttiin puutarhajätteen luvattomasta läjittämisestä metsiin ja sen virkistysalueita rumentavasta vaikutuksesta. Vaihtoehtona luvattomalle toiminnalle, rakennusvirasto kampanjoi kompostoinnista mm. nettisivuilla ja Gardeniassa järjestetyillä kompostointiluennoilla. Asukkaita heräteltiin ympäristövastuuseen Touko syyskuussa järjestettiin 1 opastettua puistokävelyä, joilla asukkaille kerrottiin alueen kulttuurihistoriasta, kasveista ja eläimistöstä sekä suunnitelmista. Lisäksi asukkaille kerrottiin miten he itse voivat vaikuttaa elinympäristönsä viihtyisyyteen ja miten esim. asukasyhdistykset, yritykset ja taloyhtiöt voivat lähteä mukaan kummipuistotoimintaan. Kävelyille osallistui kaikkiaan 67 asukasta. Gardeniassa innostettiin lapsia liikkumaan luonnossa koululaisten luontoharrastuspäivillä. Energiansäästöviikolla taas rakennusviraston energia-asiantuntijat kertoivat koululaisille kasvihuoneilmiöstä, sen synnystä ja vaikutuksista sekä energiansäästöstä. Noin 1 7 oppilasta osallistui koulutukseen. Kaikki Helsingin koulujen toiset luokat saavat halutessaan opetuspaketin energiansäästöön liittyvää opetusmateriaalia. Energiansäästökasvatusta on saanut ainakin 22 helsinkiläistä oppilasta. Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka Helsingin päämäärä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön turvaamiseksi. Helsinki tiedostaa globaalin vastuunsa ja pyrkii määrätietoisesti vähentämään osuuttaan ympäristön kuormituksesta. Kaupunki tehostaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja korjaa jo syntyneet haitat. 7

8 Kaupungin virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Lautakuntien hyväksyttäviksi laaditaan hallintokuntakohtaiset suunnitelmat toteuttamaan Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja ekologisen kestävyyden ohjelmaa. Suunnitelmissa sitoudutaan ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan: torjumaan ilmastomuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen, edistämään vähäpäästöisiä ja vähämeluisia liikkumismuotoja sekä ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää kaupunkirakennetta rakentamaan energiaa ja materiaaleja säästäen, ekotehokkaasti ja terveellisesti parantamaan hankkijoiden ympäristöosaamista sekä tekemään entistä enemmän ympäristövaikutukset huomioivia tuotteiden ja palvelujen hankintapäätöksiä ja parantamaan kaupungin henkilöstön ja kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Katsaus vuoteen 25 Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmasta (HEKO) päätettiin valtuustossa vuoden 25 alussa. Rakennusvirasto vastaa osaltaan ohjelman toteutuksesta. Viraston ympäristöohjelmaan vuosille on poimittu omaan toimialaan liittyvät lähivuosien merkittävät kehittämiskohteet, kuten rakennuskannan energiansäästö, jätteen synnyn ja roskaantumisen ehkäisy, ekologinen rakentaminen, vesiensuojelu ja ympäristöjohtaminen. Rakennusviraston asettamat ympäristötavoitteet vuodelle 25 Tehostetaan katukuilujen pölynsidontaa sekä tiedotetaan katukuilujen varsilla oleville kiinteistöille samanaikaisen katujen siivouksen tärkeydestä ja sen vaikutuksista ilmanlaatuun. Kehitetään eloperäisten jätejakeiden ja maamassojen hyödyntämistä viraston maarakennuskohteissa. Järjestetään ympäristöä säästävän ajotavan ja koneiden käytön koulutus 5 hengelle. Lisätään kulutusseurannan kattavuutta niin, että 9 % kaupungin lämmitetyistä kiinteistöistä ja 7 % muusta kulutuksesta on kuukausittaisen seurannan piirissä vuoden 25 loppuun mennessä. Tehdään energiakatselmus 8 %:ssa kaupungin julkisista palvelurakennuksista vuoden 25 loppuun mennessä. 8

9 Tehostetaan energiajakeen lajittelua, vähennetään sekajätettä ja jätteen syntyä YTV:n mallin mukaisesti. Osallistutaan raskaan kaluston polttoainekulutuksen seurantaprojektiin. Selvitetään Toukolan tukikohdan autonpesunvesien uudelleenkierrätys. Siisti Stadi -projekti puhdistaa kaikki löydetyt kaatopaikat koko kaupungin alueelta ja osallistuu Helsingin rantojen siivoukseen. Kehitetään atk-pohjainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. 9

10 Diagrammit ja tunnusluvut 24 DIAGRAMMIT Energiansäästö ja rakennusten elinkaari Rakennusviraston kiinteistöjen lämmön ja sähkön kulutus ,5 45,6 44,9 48,8 45,2 45,9 43,7 48,9 45,6 kwh/r-m , ,7 17,8 17,8 18,5 18, ,2 19,7 2,5 Lämpö Sähkö ) Rakennusviraston omien kiinteistöjen sääkorjattu sähkön ja lämmön kulutus Kaupungin palvelurakennusten lämmön ja sähkön kulutus ,6 36,3 36,3 36,2 37,9 36,1 37,2 37,4 37,5 37,5 3 kwh/r-m ,4 17,2 16,8 17,1 18,5 19,7 19,3 2,4 2,4 2,9 Lämpö Sähkö ) Kaupungin omistamien palvelurakennusten sähkön ja lämmön kulutus 1

11 1994 jälkeen valmistuneiden palvelurakennusten lämmön ja sähkön kulutus kwh/r-m ,9 3,7 3,9 32,9 31,9 32,6 33,4 34,3 33,9 28,8 16, , ,9 17,8 17,6 18,1 18,1 18, Lämpö Sähkö 3) Uusimpien palvelurakennusten sähkön ja lämmön kulutus Ilmanlaatu ja melu Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) vuorokausirajaarvon numeroarvon ylitykset Helsingissä ylitysten määrä (kpl) EU:n asettama vuoden raja-arvo Töölö Vallila Kallio2 Runebergink 4) PM1 vuorokausiraja-arvon numeroarvon ylitykset. Katupölyn raja-arvon ylitykset neljällä Helsingin ilmanlaadun mittausasemalla. EU vaatii selvityksen mikäli pienhiukkasia koskeva raja-arvo ylittyy mittausasemalla 35 kertaa vuodessa. 11

12 Pilaantuneiden maiden kunnostus ja ylijäämämassat tonnia Tuotu käsittelykentille Käsitellyt maamassat Viety hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen Kiinteytetty Vuosaaren loppusijoituskentälle ) Käsitellyt pilaantuneet maamassat tonnia 9 8 Rakennusviraston pilaantuneen maan käsittelykentät Viikki I, vanha kenttä Viikki II, uusi kenttä Kyläsaaren välivarastokenttä Vuosaaren välivarastokenttä Maamassa v. 24 alussa Tuotu maata Viety maata Maamassa v. 24 lopussa 6) Rakennusviraston pilaantuneen maan käsittelykentät Luonnonsuojelu kiloa Siisti stadi -projektin siivoama jätemäärä Metalliromu Yhdyskuntajäte Liedet ja pesukoneet 7) Siisti stadi -projektin jätemäärät Kylmäkalusteet Ongelmajäte 12

13 TUNNUSLUKUJA 24 Taloudellinen katsaus ympäristöasioihin TUOTOT 1 Kierrätyskeskuksen myyntitulot ja romumetallin myynti 91 Puhtaanapito Pilaantuneiden maiden vastaanotto 159 Energiansäästön ja -hallinnan asiantuntijatehtävät 26 Energiansäästöinvestointien tuet 128 Yhteensä 2379 KULUT Ympäristökasvatus ja ympäristöjohtamisen kehittäminen Ympäristökasvatus 57 Ympäristöjohtamisen kehittäminen 578 Ympäristökoulutus 5 Jätehuolto ja jätevesimaksut Jätehuoltomaksut 59 Jätevesimaksut 13 Yleisten alueiden puhtaanapito ja roskaantumisen ehkäisy Puhtaanapito Isännättömien yleisötapahtumien puhtaanapito 15 Citykäymälät 835 Siisti Stadi -projekti 54 Ilmanlaadun parantaminen ja meluntorjunta Hiekannosto ja pölynsidonta 3 9 Päästöjä vähentävät laitteet ja päästömittaukset 13 Maaperän- ja pohjavesiensuojelu Pilaantuneiden maiden käsittely 2 26 Vesiensuojelu Suotovesitutkimukset ja -puhdistus 45 Ruoppaus 57 Vesialueiden puhtaanapito 185 Luonnon ja maisemansuojelu Luonnonsuojelualueiden hoito 167 Luontoselvitykset 139 Luonnon ja maiseman ennallistaminen 353 Energiansäästötoimenpiteet ja elinkaarilaskelmat Energiakatselmukset, lämpökamerakuvaukset ja kuntoarviot 265 Energian ja sähkön säästöön liittyvät selvitykset ja tutkimukset 29 Energiansäästötarvikkeet ja -toimenpiteet 9 Elinkaarianalyysit 4 Yhteensä

14 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT 1 Jätehuollon investoinnit 36 Meluvallit ja aidat Pilaantuneiden maiden esirakentaminen Vesiensuojeluinvestoinnit 51 Luonnonsuojelualueet 5 Ekologinen rakentaminen 87 Energiansäästöinvestoinnit 678 Yhteensä