YMPÄRISTÖRAPORTTI ENERGIANSÄÄSTÖ JA RAKENNUSTEN ELINKAARI. Energiansäästökasvatuksesta kunniamaininta

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖRAPORTTI Energiansäästökasvatuksesta kunniamaininta HKR-Rakennuttaja palkittiin Energiansäästöviikon parhaat käytännöt - kunniamaininnalla. Tilaisuudessa kiiteltiin hyvin toteutettuja ja onnistuneita tapahtumia sekä toimenpiteitä, joilla opastetaan kansalaisia käyttämään energiaa säästäväisesti ja ympäristöystävällisesti. Kunniaa rakennusvirastolle tuli etenkin valistustyön pitkäjänteisyydestä. Energiansäästöviikkotoimintaan on osallistuttu jo vuodesta 1996 mm. käynnistämällä Helsingin alueen yhteistyötä ja järjestämässä energiansäästöaiheisia näyttelyitä ja tilaisuuksia yleisölle ja koululaisille. Koululaisille järjestetyt energiansäästötapahtumat ovat saaneet hyvää palautetta. Tokaluokkalaiset ovat opiskelleet koulutunneillaan energia-asioita Hei, kaikki toimii -opetuspaketin avulla. Energiansäästöviikkoa vietetään aina lokakuussa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui ennätysmäärä yrityksiä ja yhteisöjä - mukaan ilmoittautui yli 200 eri tahoa. MM-kilpailujen ympäristövaikutuksia pienennettiin Rakennusvirasto osallistui elokuussa MM-kilpailujen järjestelyihin ja panosti ympäristöasioissa kisavieraiden liikkumisen ohjaukseen ja jätteiden lajitteluun. MM kilpailuissa suurten ihmismassojen liikkumiseen varauduttiin painamalla kisavieraille kävelykartta. Walk the Green Helsinki kartan viesti kisayleisölle oli selkeä: kävellen voit nähdä ja kokea vihreän, turvallisen Helsingin. Kartan avulla kisavieras löysi kantakaupungin ja olympiastadionin alueen kauneimmat kävelyreitit. Rakennusvirastossa johdonmukaisesti kohti parempaa ympäristöosaamista Syyskuussa yleisten töiden lautakunta päätti viraston ympäristötavoitteista tuleville neljälle vuodelle. Priorisointi tehtiin Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman pohjalta sekä asettamalla tavoitteet rakennusviraston toimialan merkittävimmille ympäristönäkökohdille. Lähivuosina panostetaan energiansäästöön, liikenteen ja logistiikan vaikutusten pienentämiseen, ekologisesti kestävään rakentamiseen, vesien suojeluun, roskaantumisen ehkäisyyn, jätteen synnyn ennaltaehkäisyyn ja yleisesti ympäristöjohtamisen kehittämiseen. ENERGIANSÄÄSTÖ JA RAKENNUSTEN ELINKAARI Suurimmat energiansäästöinvestoinnit tehtiin Kisahallissa Vuoden 2005 suurin yksittäinen energiakatselmuksessa ehdotettu energiansäästöinvestointi oli Töölön kisahallin A-hallin lämmöntalteenoton rakentaminen. Hankkeen tavoitteena oli 415 MWh/a energiansäästö ilmanvaihdon energiankulutuksessa ottamalla käyttöön uuden teknologian lämmöntalteenottojärjestelmä. KTM (kauppa- ja teollisuusministeriö) myönsi hankkeelle 35 % energiatuen ja se valmistui keväällä Elinkaarikustannuslaskelmia rakennushankkeissa Elinkaarikustannuslaskelmat tehtiin viime vuonna kaikista yli 5 miljoonan euron hankkeista sekä hankkeista, joissa voidaan katsoa olevan laskennasta hyötyä valittaessa esim. tiettyjä rakennusosia. Laskennan kohteina olivat Sandelsin koulun laajennus, Läntinen yhteispäivystyssairaala Meilahdessa, Laakson sairaalan korjaus- ja muutostyöt sekä Töölön virastotalon julkisivumuutos. Elinkaarikustannuslaskennan ja rakennusten ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämiseen tähtääviä hankkeita oli käynnissä kolme. LCC-Refurb hankkeessa selvitetään elinkaarilaskentaa osana peruskorjaushanketta, OPET-LCCA hankkeessa kartoitettiin elinkaarilaskennan asettamia vaatimuksia ja vastuujakoa rakennushankkeen eri vaiheille ja Display -hankkeessa kehitetään rakennusten ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta kuvaava indeksi ja testataan sen käyttökelpoisuutta kaupungin julkisissa rakennuksissa.

2

3 Ajotapakoulutuksella polttoainesäästöjä HKR-Ympäristötuotannon henkilökunnalle järjestettiin koulutusta ympäristöystävällisemmästä ja taloudellisemmasta ajotavasta. Koulutus kohdennettiin raskaan kaluston kuljettajille. Tavoitteena on polttoaineen kulutuksen vähentäminen joka samalla vaikuttaa ajoneuvojen päästöjen pienentymisenä. Oikea ajotapa hidastaa renkaiden ja ajoneuvon kulumista sekä vähentää liikennevahinkojen määrää. Koulutuksen aikana tehtyjen mittausten mukaan ajotavan muutokset säästivät keskimäärin reilut 13% polttoainetta. ILMANLAATU JA MELU Meluesteiden rakennuskohteet vuonna 2005: Suutarilantien meluesteet Kehä III:n eteläpuolella sekä Riimusauvantien ja Yläkaskentien välillä. Ohrahuhdantien melueste Tuusulanväylällä. Pääradan meluesteet Savelassa. Rakentaminen toteutettiin yhteishankkeena Ratahallintokeskuksen kanssa. Katupölyseminaari kiinnosti viranomaisia Rakennusvirasto järjesti marraskuussa valtakunnallisen katupölynongelmia koskevan seminaarin, jossa ilmalaadun tilanteesta ja ongelmien ratkaisukeinoista esimerkkinä oli Helsinki. Seminaarissa esiteltiin myös viimeisintä tutkimustietoa katupölyn terveysvaikutuksista sekä eri tekijöiden vaikutuksista katupölyn syntyyn. Uusia keinoja katupölyn ehkäisyyn testataan rakennusvirastossa

4 EU:n asettama pienhiukkasten PM 10 -raja-arvo ylitettiin Helsingissä kahdella mittausasemalla vuonna Juuri käynnistyneessä KAPU-hankkeessa etsitään tutkimuksen ja käytännön testauksen avulla talvikunnossapitoon sekä joka keväiseen katujen siivoukseen uusia toimintatapoja, jotka parantavat kaupungin ilmanlaatua. Tutkimusyhteisön, laitevalmistajien, ympäristöviranomaisten ja rakennusviraston yhteistyön tuloksena saadaan uutta tietoa kaikkia kaupunkeja haittaavasta katupölystä ja samalla kehitetään rakennusviraston omaa seurantajärjestelmää sekä työmenetelmiä. PILAANTUNEIDEN MAIDEN KUNNOSTUS JA YLIJÄÄMÄMASSAT Myllypuron vanhan kaatopaikka-alueen kunnostus edistyi Myllypuron vanhalla kaatopaikalla rakennettiin ns. pystyeristysseinää, jonka sisään läjitetään pilaantuneet maamassat. Eristysseinä sekä massojen kaivu- ja läjitysurakka valmistuvat 2006 vuoden puolella. Tutkimuksista poiketen kaatopaikan pohjoisosissa löydettiin vanhaa jätetäyttöä lisää joka kaivettiin ylös. Tutkimuksia on jatkettu kaatopaikan lähiympäristössä vuonna 2005.

5 Sadevesiviemärin rakennustyö Myllypurossa. Ympäristöverkosto tutustumassa Myllypuron Kuva: Kari Haapaniemi työmaahan. Kuva: HeidiTinell Vuosaaren vanhan kaatopaikan suunnittelu käynnistettiin Vuosaaren vanhan kaatopaikan maisemointia alettiin suunnitella vuonna Entisen kaatopaikka-alueen pintarakenteet uusitaan, ja kaasun sekä suotovesien keräilyä jatketaan tulevaisuudessa edelleen. Lakisääteisten ja ympäristöriskit minimoivien toimenpiteiden jälkeen alue maisemoidaan virkistyskäyttöön. Suurimmat pilaantuneiden maiden kunnostuskohteet vuonna 2005 Arabianrannan katualueilla kunnostettiin raskasmetalleilla pilaantuneita maita Hiidenkivenpuistossa kunnostettiin öljyllä ja raskasmetalleilla pilaantuneita maita Hämeentien työmaalla kunnostettiin raskasmetalleilla pilaantuneita maita Kivikon maankaatopaikalla kunnostettiin metalleilla pilaantuneita maita Infrastruktuurin rakentamisessa kuluu maamassoja Elokuussa rakennusvirasto järjesti valtakunnallisen infrastruktuurin luonnonvarojen kulutusta koskeneen seminaarin joka sai laajaa mielenkiintoa. Seminaarin teemaan liittyen esiteltiin myös 2005 valmistunut rakennusviraston tutkimus katurakentamisen ja katujen ylläpidon luonnonvarojen kulutuksesta. Tutkimustulokset osoittivat, että kadun rakentaminen kuluttaa selkeästi kadun kunnossapitoa enemmän luonnonvaroja. Erityisesti suuret kallioleikkaukset ja massanvaihdot aiheuttavat suuria materiaalivirtoja. VESIEN SUOJELU Vesistöjen puhtaanpidon ja tulvasuojelun tärkeys korostuivat Vuonna 2005 kerättiin vesi ja ranta-alueilta jätettä noin m 3. Vuoden alussa talvimyrsky nosti meriveden mantereelle, ja ranta-alueet roskaantuivat. Siivous voitiin aloittaa vasta keväällä veneiden päästessä vesille. Ruovikonniittokohteet 2005 Umpeen kasvavilta rannoilta niitettiin ruovikoita m 2, josta syntyi n m 3 niittojätettä. Niitto uusittiin kolmantena peräkkäisenä kesänä Leposaaren ja Kulosaaren välisellä rannalla. Uusintaniitto tehtiin myös Tiiliruukinrannassa Yliskylässä. Ensimmäistä kertaa niitettiin myös Meilahden arboretumissa, Lehtisaari - Kuusisaari välisellä ranta-alueella ja Lehtisaari - Kalkkipaasi väliset alueet.

6 Töölönlahden lisävesijuoksutus aloitettiin Töölönlahden veden laatua parantava rakennushanke valmistui. Humallahdelta juoksutetaan Töölönlahteen lisävettä, jonka tarkoituksena on saada vesi vaihtumaan nopeammin. Humallahden työmaalta kesällä Kuva: Lauri Asanti Geotuubilla puhdistetaan pilaantuneita pohjasedimenttejä Kesällä 2005 pilaantuneen maaperän kunnostusyksikössä toteutettiin testiluontoisesti pohjasedimentin kuivatushanke. Meren pohjasta imuruopattiin pohjasedimenttiä maalle kuivumaan nk. geotuubeihin. Geotuubissa hienoaines pidättyy tuubiin sisälle ja vesi valuu tuubin huokoisesta pinnasta ulos. Haittaainepartikkelit kiinnittyvät hienoainekseen ja näin ollen pilaantunut pohjasedimentti saadaan talteen. Geotuubista suotautunut vesi todettiin haitta-aineanalyysein riittävän puhtaaksi ja se voitiin ohjata suoraan mereen. LUONNONSUOJELU Luonnonhoidon strategialla huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta Helsingin kaupunki omistaa n ha metsiä ja muita luonnonalueita; näistä muiden kuntien alueella on yhteensä n ha ja kaupungin alueella n ha. Helsingin omistamien viheralueiden (metsät, niityt, suot, rannat, kalliot, ulkoilusaaret ja pellot) suunnittelua ja hoitoa koskevan strategian laatiminen käynnistettiin. Strategia antaa linjaukset suunnittelulle ja hoidolle vuosille Tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuutta, turvata metsien ja muiden luonnonalueiden jatkuvuus ja kestävyys, varmistaa monipuolinen ympäristö virkistykselle, säilyttää metsäisten kaupunginosien ja ulkoilualueiden identiteetti sekä luonnonmaisemien kauneus. Rakennusviraston hoitama niittypinta-ala on kasvanut Helsingin niityt inventoitiin kesällä Niittyjen ja ketojen elinympäristöjen tilaa ja hoitomahdollisuuksia on selvitetty ja tutkittu jo vuodesta Viimevuotisessa inventoinnissa saatiin lisätietoa arvokkaista kohteista, jotka vietiin rakennusviraston paikkatietojärjestelmään.

7 Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta turvataan suunnittelun ja hoidon keinoin. Kuva: Marli Masalin JÄTEHUOLTO JA JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY Kierrätyspisteet uusitaan Vuoden 2005 aikana kartoitettiin kaikki Helsingin kierrätyspisteet ja käynnistettiin yhteistyö YTV:n ja muiden keräystä harjoittavien tahojen kanssa aluekohtaisten keräyspisteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Uudet aluekeräyspisteet tulevat olemaan ulkoasultaan hillittyjä ja katukuvaan sopivia. Asukkaat voivat toimittaa keräyspisteisiin paperia, lasia, paristoja, vaatteita, metallia, kartonkia ja pahvia. Suunnittelu jatkuu seuraavien vuosien aikana ja järjestelmää laajennetaan pikkuhiljaa kattamaan koko Helsinki. Rakennusviraston hallinto vähensi toimistojätettä Rakennusvirasto osallistuu EU:n rahoittamaan, YTV:n koordinoimaan jätteen synnyn ehkäisyprojektiin ja testaa toimistoille suunniteltua jätteen vähentämiseen tähtäävää mallia. Vuonna 2005 viraston hallinto asetti tavoitteekseen vähentää 5 % kaikkien toimistotarvikkeiden kulutusta. Tavoite saavutettiin, sillä kulutus väheni vuoteen 2004 verrattuna 14 %. Kukin hallinnon työntekijä kuluttaessaan harkitummin paperia ja muita toimistotarvikkeita säästi samalla rahaa ja ympäristöä.

8 Siisti Stadi siivosi urakalla Siisti Stadi -projektin tavoite oli siivota kaikki Helsingin alueelta löydetyt luvattomat kaatopaikat. Projekti saavutti tavoitteensa. Maastosta löytyi ennätysmäärä suuria jätemääriä. Oulunkylän kierrätyskeskus palveli Rakennusviraston ylläpitämä kierrätyskeskus kierrätti mm. työmaiden rakennusmateriaaleja, kylpyhuonekalusteita sekä työkoneita ja työkaluja. Kierrätyskeskus noutaa työmailta kierrätykseen kelpaavat materiaalit ja ohjaa ne hyötykäyttöön. Lisätietoja saa Oulunkylän kierrätyskeskuksesta, puh YMPÄRISTÖKASVATUS Siirrettävä puukirjasto Helsingin puistoihin Toukokuussa avattiin Kaisaniemen puistossa Suomen ensimmäinen Puukirjasto. Puukirjasto on lehtikuusesta rakennettu, siirrettävä elämyspaviljonki, joka kootaan elävän puun ympärille. Sen penkkien alla on 24 kappaletta tammipuisia kaksisivuisia kirjoja, joihin on kaiverrettu runoja, lauluja, ja mielenkiintoisia tietoja Helsingissä kasvavista puista. Yhdelle kunkin kirjan sivusta on upotettu viilu siitä puulajista, josta kyseinen kirja kertoo. Teoksen tarkoitus on herättää helsinkiläiset huomaamaan puistopuiden arvo ja merkitys. Kirjasto oli ensimmäisen kerran esillä Maailma kylässä - festivaaleilla Kaisaniemen puistossa Sieltä se siirrettiin Töölönlahden taidepuutarhaan, jossa se oli lokakuun loppuun. Talven aikana kirjasto huollettiin ja se laitetaan jälleen esille kesäksi 2006 Kaisaniemen puistoon.

9 Helsingin Kaisaniemen puistoon rakennetaan myös kesäksi 2006 suosittu puukirjasto. Kuva: Roy Koto Hyvä kasvaa Helsingissä Hyvä kasvaa Helsingissä -liike lanseerattiin vuonna Se on kokoelma hyviä tekoja Helsingin ja helsinkiläisten hyväksi. Helsingissä toimiville yrityksille ja yhteisöille tarjotaan mahdollisuus tehdä Helsingistä kauniimpi, parempi ja toimivampi. Yritys tai yhteisö voi sponsoroida kokonaisia puistoja tai yksittäisiä roskaastioita, asukastapahtumia tai lähiöön taideteoksen. Myös yksittäisille kansalaisille annetaan mahdollisuus tukea esim. puiden istutusta. Vapaaehtoistyöllä ja yritysten sekä yhteisöjen kumppanuudella virkistysalueiden taso nousee ja ne toimivat oikeasti kaikkien yhteisinä puutarhoina. Hyvä kasvaa Helsingissä internetsivut:

10 TUNNUSLUKUJA taloudellinen katsaus ympäristöasioihin TUOTOT Kierrätyskeskuksen ja romumetallin myyntitulot Siisti Stadi ja Stop Töhryille -projektit 643 Puhtaanapito Pilaantuneiden maiden vastaanotto 989 Energiansäästön ja -hallinnan asiantuntijatehtävät Tuet ja avustukset Yhteensä KULUT Ympäristökasvatus ja ympäristöjohtamisen kehittäminen Ympäristökasvatus 91 Ympäristöjohtamisen kehittäminen 615 Ympäristökoulutus 2 Jätehuolto ja jätevesimaksut Jätehuoltomaksut 632 Jätevesimaksut 83 Jätteen synnyn ehkäisy 59 Yleisten alueiden puhtaanapito ja roskaantumisen ehkäisy Puhtaanapito Isännättömien yleisötapahtumien puhtaanapito Citykäymälät 789 Siisti Stadi ja Stop Töhryille -projektit Luonnon- ja maisemansuojelu 526 Vesiensuojelu 212 Ilmanlaadun parantaminen ja meluntorjunta Hiekannosto ja pölynsidonta Maaperän- ja pohjavesiensuojelu Pilaantuneiden maiden käsittely Energiansäästötoimenpiteet ja elinkaarilaskelmat Energiakatselmukset 102 Rakennusten kuntokartoitukset 215 Kulutusseuranta ja elinkaarilaskelmat 62 Yhteensä

11 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT Jätehuollon investoinnit 34 Meluvallit ja -aidat Pilaantuneiden maiden esirakentaminen Vesiensuojeluinvestoinnit Ilmanlaadun parantaminen 32 Energiansäästöinvestoinnit Elinkaarilaskelmat 7 Yhteensä HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Helsingin päämäärä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monim Helsinki tiedostaa globaalin vastuunsa ja pyrkii määrätietoisesti vähentämään osuuttaan ym Kaupunki tehostaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja korjaa jo syntyneet haitat. Kaupungin virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Lautakuntien hallintokuntakohtaiset suunnitelmat toteuttamaan Helsingin kestävän kehityksen toimintaohje Suunnitelmissa sitoudutaan ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan: torjumaan ilmastomuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen, edistämään vähäpäästöisiä ja vähämeluisia liikkumismuotoja sekä ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää kaupunkirakennetta rakentamaan energiaa ja materiaaleja säästäen, ekotehokkaasti ja terveellisesti parantamaan hankkijoiden ympäristöosaamista sekä tekemään entistä enemmän ympäristövaikutukset huomioivia tuotteiden ja palvelujen hankintapäätöksiä ja parantamaan kaupungin henkilöstön ja kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

12 KATSAUS VUOTEEN 2006 Toimintasuunnitelmassa asetetut ympäristötavoitteet vuodelle 2006: KATU- JA PUISTO-OSASTO Järjestetään kohdistettua tiedotusta katukuilujen kiinteistöille katupölyn haitoista ja ehkäisykeinoista. Tarkennetaan hiekoitushiekan laatuvaatimuksia ja läpikäydään tilaamisen ohjeita tavoitteena vähentää katupölyä. Käynnistetään kahdessa investointihankkeessa elinkaariarviolaskenta yhteistyössä pilaantuneen maaperän kunnostusyksikön kanssa. Selvitetään vesistöjen puhtaanapidon organisointia. Kohdennetaan ja lisätään valistusta kiinteistöille eloperäisen jätteen luvattomasta hylkäämisestä viheralueille. Tehdään sekä katu- että viheralueiden ylläpidon materiaalien logistisen ketjun ja välivarastointipaikkojen inventointi ja tarveselvitys koko kaupungin alueella. HKR-YMPÄRISTÖTUOTANTO Tehdään tarkka aikataulutus katukuilujen hiekannostosta ja tiedotetaan siitä hyvissä ajoin kadunvarsien kiinteistöille. Osallistutaan työmaiden logistiikan kehittämisprojektin alkuselvitykseen selvittämällä omien viher- ja katutyömaiden logistiikkaa. Analysoidaan eloperäisen jätteen syntypaikkahyödyntämisen mahdollisuudet käytännön pilottien avulla ja jatketaan eloperäisen jätteen hyödyntämistä työmaiden rakennus- ja kateaineina. HKR-TEKNIIKKA Tehdään esiselvitys työmaiden logistiikan aiheuttamista kustannuksista ja tehostamismahdollisuuksista talonrakennustyömaiden osalta. Talonrakennuksen isoimmilla työmailla selvitetään mahdollisuutta energiajakeen keräykseen. Uusitaan auto- ja konekalustoa ja tutkitaan mahdollisuutta Toukolan autopesuvesien uudelleenkäyttöön. Markkinoidaan ja kehitetään kierrätyskeskuksen palveluita ja tuotteita yhteistyössä HKR- Rakennuttajan ja HKR-Ympäristötuotannon kanssa keräämällä ylijäämämateriaali rakennustyömailta ja laatimalla ohjeet sekä maa- että talonrakennustyön saneeraus- ja uudisrakennuskohteisiin. Jatketaan luvattomien kaatopaikkojen puhdistusta Siisti Stadi -projektissa ja laajennetaan valvontaja puhdistustyötä kattamaan eloperäisen jätteen läjitys yleisillä alueilla. HKR-RAKENNUTTAJA Käynnistetään Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman (EkoRak) laadinta mm. kokoamalla organisaatio, laatimalla projektisuunnitelma ja hakemalla rahoitus ministeriöiltä. Laaditaan ohjeistus ja suunnitelmapohja työmaiden ympäristösuunnitelmalle ja koulutetaan projektihenkilöstö käyttämään ja valvomaan suunnitelmaa. Läpikäydään rakennuttamisprosessin asiakirjat ja tarkistetaan, että suunnittelussa käytetään M1- luokan materiaaleja aina kun se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista ja vaaditaan työmailla vähintään P2-puhtausluokitusta. ARKKITEHTUURIOSASTO Käytetään kaikissa suunnitelmissa vain M1-luokan materiaaleja. HALLINTO-OSASTO Käynnistetään SAP-järjestelmän kehittäminen ympäristöraportoinnin helpottamiseksi. Järjestetään ympäristökoulutusta mm. jätteen synnyn ehkäisyssä.

13 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Rakennusviraston toimintasuunnitelmassa asetetut ympäristötavoitteet vuonna 2005 ja niiden toteutuminen: Katukuilujen pölynsidonnan tehostaminen ja tiedotuskampanja Eloperäisten jätteen ja maamassojen tehokkaampi hyödyntäminen Toteutuu vuonna 2006 Projekti käynnistetty 2005 Ympäristöä säästävän ajotavan ja koneiden käytön koulutus 50 hengelle. Koulutus järjestetty 20:lle raskaan kaluston kuljettajalle Energiankulutusseurannan Jäi tavoitteesta muutaman kattavuus 90 % kaupungin prosentin lämmitetyistä kiinteistöistä ja 70 % muusta kulutuksesta (ajoneuvot, ulkovalaistus jne.) Vuoden 2005 loppuun mennessä energiakatselmus tehty 80 %:ssa kaupungin julkisista palvelurakennuksista Energiajakeen lajittelun tehostaminen ja sekajätteen sekä jätteen synnyn vähentäminen. Raskaan kaluston polttoainekulutuksen seurantaprojekti. Autonpesunvesien uudelleenkierrätyksen selvittäminen. Kaikkien Helsingissä havaittujen luvattomien kaatopaikkojen siivoaminen. Atk-pohjaisen ympäristöjohtamis- ja seurantajärjestelmän kehittäminen. Toteutui Toteutui Ei toteutunut Ei toteutunut määrärahojen puuttuessa Toteutui Projekti käynnistettiin jätteiden seurantaohjelman testauksella