Kirkkohistorian laitoksella käytössä olevat kirjallisten töiden tekniset ohjeet (2005) Kirjallisuuden oikea merkitsemistapa esimerkein
|
|
- Outi Mäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirkkohistorian laitoksella käytössä olevat kirjallisten töiden tekniset ohjeet (2005) Näitä ohjeita noudatetaan kirjallisuuden merkitsemistapojen osalta jo esseeryhmissä, aineseminaareissa ja kandidaatin tutkielmissa. Myös esseeryhmissä käsiteltävät työt varustetaan alaviittein. Painamattomien eli arkistolähteiden ja painettujen lähteiden merkintätavat ym. lisäohjeet koskevat lähinnä tutkielmaseminaareja ja graduja. Copyright dos. Mikko Ketolalla, joka on näissä kysymyksissä laitoksen korkein auktoriteetti. Soveltamisohjeita ja muuta opastusta ei kuitenkaan kysytä häneltä vaan oman esseeryhmän ohjaajalta, gradutuutorilta, graduseminaarin avustajalta tai johtajalta. Kirjallisuuden oikea merkitsemistapa esimerkein Seuraavat merkintätavat ovat käytössä kirkkohistorian laitoksella. Muilla laitoksilla voi olla erilaisia käytäntöjä. Matti Myllykosken Tutkielman tekniset ohjeet -vihkosta voi soveltuvin osin käyttää hyväkseen, mutta näissä ohjeissa esitetyt periaatteet ovat ensisijaiset. Laitoksella vallitsevan käytännön mukaan ulkomaisista julkaisuista ja sellaisista Suomessa julkaistuista teoksista, joista se on nähtävissä, merkitään kustannuspaikka ja kustantaja kaksoispisteellä erotettuina (esim. Helsinki: SKHS), mutta ei enää painopaikkaa. Ellei kustantajaa saa selville, merkitään painopaikka. Mikäli sekään ei selviä, merkitään kirjaimet s.l. (= sine loco = ilman painopaikkaa). Tähän käytäntöön saattaa lähitulevaisuudessa tulla sellainen muutos, että merkitäänkin vain ISBN-numero! Kirjallisuusluettelomerkintä päättyy aina pisteeseen. Viitataan aina ensisijaisesti tutkimuksen tai artikkelin tekijän/tekijöiden mukaan. 1. Normaali itsenäinen teos eli monografia Kirjallisuusluettelossa: Anderson, John 1994 Religion, State and Politics in the Soviet Union and Successor States. Cambridge: University Press. Alaviitteessä: Anderson 1994, 23. JA Robertson, Edwin 1989 Dietrich Bonhoeffer. Elämä ja julistus. Lohja: Karas-Sana. 1
2 Alaviitteessä: Robertson 1989, (Huomaa ajatusviiva sivunumerojen välissä!) 2. Tieteellisessä sarjassa julkaistu a. väitöskirja Lauha, Aila 1990 Suomen kirkon ulkomaansuhteet ja ekumeeninen osallistuminen SKHST 150. Diss. Helsinki. Helsinki: SKHS. Alaviitteessä: Lauha 1990, 101. (Huomaa ajatusviiva otsikon vuosilukujen välissä!) SKHST = Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, Diss. = väitöskirja, ja sen jälkeen mainittu paikkakunta tarkoittaa yliopistoa, jossa väitöskirja tarkastettiin. b. normaali monografia Kääriäinen, Kimmo 1993 Atheism and Perestroika. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia B 270. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia. Alaviitteessä: Kääriäinen 1993, Artikkeli kokoomateoksessa tai tieteellisessä aikakauskirjassa Heinonen, Reijo 1982 Saksan kirkollisministeriö TA. Alaviitteessä: Heinonen 1982, 211. (Huomaa ajatusviiva otsikon vuosilukujen välissä!) TA = Teologinen Aikakauskirja Huom! Sekä ennen että jälkeen ajatusviivan tulee yksi tyhjä lyönti! JA Vahros, Igor 1981 Esipappi Avvakum "vanhan uskon" puolustajana ja kirjailijana. Ortodoksia 31. Helsinki: Ortodoksisten pappien liitto ja Helsingin yliopiston ortodoksian tutkimuksen laitos. Alaviitteessä: Vahros 1981, 86. JA 2
3 Bouchenski, J. M Marxism-Leninism and Religion. Religion and Atheism in the USSR and Eastern Europe. London: [kustantaja] Alaviitteessä: Bouchenski 1975, 241. JA Lahtinen, Aarno 1991 Uskontolainsäädännön kehitys. Usko, toivo ja vallankumous. Kristinusko ja kirkot Neuvostoliitossa. Helsinki: Otava. Alaviitteessä: Lahtinen 1991, Toimitettu teos WCE 1982 World Christian Encyclopedia. A comparative study of Churches and religions in the modern world AD Ed. David B. Barrett. Nairobi & Oxford & New York: Oxford University Press. Alaviitteessä: WCE 1982, 553. Lyhenteen WCE (jonka voi kehitellä itse, jollei jotakin vakiintunutta jo ole) tilalle voi laittaa myös teoksen otsikon kokonaan. Toimittaja lyhennetään suomeksi Toim., englanniksi Ed. ja saksaksi Hg. JA LCW 1989 Lutheran Churches in the World. A handbook. Ed. Theodore Bachmann & Mercia Brenne Bachmann. Minneapolis: Augsburg. Alaviitteessä: LCW 1989, Pro gradu -työ Heiskanen, Jouni 1985 John Wesley ja dissentterit vuoteen Yleisen kirkkohistorian pro gradu -työ. HYTTK. (HYTTK:n tilalla voi käyttää myös lyhennettä Ht. Molemmat tarkoittavat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjastoa). Alaviitteessä: Heiskanen 1985, 33. 3
4 6. Kirjalla on useita tekijöitä eikä tiedetä, kuka minkäkin luvun tai artikkelin on tehnyt (esimerkkiteoksessa on myös tekijöiden nimillä kirjoitettuja osia ja silloin viitataan tekijän nimellä, ks. kohta 3.) Kirjallisuusluettelossa: Heikkilä, Tuomas & Lehmijoki-Gardner, Maiju 2002 Keskiajan kirkko. Uskonelämän muotoja läntisessä kristikunnassa. Tietolipas 185. Helsinki: SKS. Alaviitteessä: (SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) Heikkilä & Lehmijoki-Gardner 2002, 350, 387. Internetistä käytettyyn tutkimukseen viittaaminen Jos käytät internetissä julkaistua materiaalia, viittaamisen perusperiaate on sama: tekijä ja vuosiluku muodostavat viitteen, internet-osoite ilmoitetaan kirjallisuusluettelossa. Ellei vuosiluku ilmene, käytetään muuta tietä pääteltävissä olevasta merkintää hakasuluissa [2001] ja ellei tietoa voi päätellä, niin sitten s.a. (= sine anno = ilman paino-/laatimisvuotta) Esimerkki 1. Turun piispat 2001 Turun piispat (n ) sekä Turun ja Suomen arkkipiispat (1817 ). < Katsottu Alaviitteessä: Turun piispat Esimerkki 2. Chadwick, Owen 1998 Pius XII: the legends and the truth. < cgibin/register.cgi/tablet-00163> Katsottu Alaviitteessä: Chadwick Esimerkki 3. Fisher, Eugene [1997] Bibliographic Update < Katsottu Alaviitteessä: Fisher [1997]. 4
5 Arkistolähteiden merkitseminen 1. Peruskaava Peruskaavana: Päätearkisto Arkistonmuodostaja Mahdollinen alempi arkistonmuodostaja Signum Asiakirja Määreet (päiväys, pöytäkirjan pykälä, sivut yms.). Esimerkkejä alaviitteistä 1. Kirje a. esimerkki Kansallisarkiston kokoelmasta Alaviite: KA SLA Eaa 32 Oldham Tarkkaselle KA = Päätearkisto (Kansallisarkisto) SLA = Arkistonmuodostajan arkisto (Suomen lähetysseuran arkisto) Eaa 32 = Signum (Lähetysjohtajalle kotimaasta saapuneet kirjeet 1919, sisältää myös ulkomailta saapuneita kirjeitä) Kirjeen lähettäjästä ja vastaanottajasta mainitaan sekä etunimi [Matti] että sukunimi [Tarkkanen], mikäli tutkimuksessa esiintyy useita henkilöitä, joilla on sama sukunimi. b. esimerkki Helsingin yliopiston kirjaston käsikirjoituskokoelmasta Alaviite: HYK Coll Gummerus von zur Mühlenille Pöytäkirja HYK = Päätearkisto (Helsingin yliopiston kirjasto) Coll. 63 = Arkistonmuodostajan arkisto (Gummerus Pihkala -suku) Coll = Signum (kansio nro 46 kyseisessä arkistossa) KA SKSKA IV Ca Diasporatoimikunnan ptk KA = Päätearkisto (Kansallisarkisto) SKSKA = Arkistonmuodostajan arkisto (Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliiton arkisto) IV = Alempi arkistonmuodostaja (Diasporatoimikunta) Ca = Signum (Diasporatoimikunnan pöytäkirjat) 3. Muu asiakirja KA SKHSA APA B 130 Pietilän käsikirjoitus "Helsingistä Astoriaan",
6 KA = Päätearkisto (Kansallisarkisto) SKHSA = Arkistonmuodostajan arkisto (Suomen kirkkohistoriallisen seuran arkisto) APA = Alempi arkistonmuodostaja (Antti J. Pietilä) B 130 = Signum Edetään isommasta yksiköstä pienempään. Välimerkkejä ei käytetä, vain välilyöntejä, paitsi: 1. jos on kyse asiakirjasta, jonka sivut on numeroitu. Silloin käytetyt sivunumerot erotetaan pilkulla; 2. jos on kyse pöytäkirjan liitteestä. Silloin liite mainitaan pöytäkirjan pykälänumeron jälkeen ja erotetaan pilkulla (ptk , liite 4.) Alaviite päättyy aina pisteeseen. 2. Kun alaviitteessä mainitaan useammantyyppisiä lähteitä ja kirjallisuutta, järjestys on Arkistolähteet; Painetut lähteet; Sanoma- ja aikakauslehdet; Internet-lähteet; Haastattelut; Kirjallisuus. Esimerkiksi: KA SLA Eac 30 Alho Tarkkaselle ; Suomen lähetysseuran vuosikertomus 1931, 23; Lähetyssanomat 1931, 33; Peltola 1958, 221. tai UKA Urho Kekkosen pvk ; Uusi Suomi 92/ Juvasta arkkipiispa; Turun piispat 2001; Mikko Juvan haastattelu ; Niiranen 2000, 159. Eri viittauskohteet erotetaan toisistaan puolipisteellä (;) Jos viitteessä mainitaan useampia arkistolähteitä, niiden järjestyksen määrää ensiksi niiden päiväys, toissijaisesti niiden merkittävyys Jos haluaa mainita alaviitteessä viittausten jälkeen jonkin täydentävän tai selventävän tiedon, se tehdään seuraavaan tyyliin: Murtorinne 1975, 34. Murtorinteen mainitsema pastori toimi sodan jälkeen Saksan ulkoministeriön osastonjohtajana. Müllerschmidt 1992, 23. 6
7 3. Arkistolähteet lähdeluettelossa Edellä mainitut arkistot merkittäisiin luetteloon seuraavalla tavalla: Kansallisarkisto KA Suomen kirkkohistoriallisen seuran arkisto SKHSA Antti J. Pietilän arkisto APA Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliiton arkisto SKSKA Diasporatoimikunnan arkisto IV Pöytäkirjat Ca Suomen Lähetysseuran arkisto SLA Lähetysjohtajalle kotimaasta saapuneet kirjeet 1919 Eaa 32 HUOM! Yksittäisiä kirjeitä tai muita asiakirjoja ei merkitä lähdeluetteloon Viitteen sekä lähde- ja kirjallisuusluettelon laatimisharjoituksia 1. Helsingin yliopiston kirjaston käsikirjoituskokoelmaan kuuluvat paitsi paljon muuta myös Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen arkiston vanhimmat asiakirjat. Käytät sieltä Frans Hannulan kirjoittamaa kirjettä Julius Engströmille. Samasta mapista löydät myös Sanansaattaja-lehden numeron 12 vuodelta 1889 ja huomaat, että siinä pääkirjoituksessa Lähetystyötä Afrikassa käsitellään aihettasi. Laadi nootti, jossa viittaat näiden molempien lisäksi Helsingin yliopistossa 1967 väitelleen Lauri Koskenniemen väitöskirjan Suomen evankelinen liike sivuille Väitöskirja on painettu väitösvuonna Turussa. Lisäksi käytät ja viittaat samassa nootissa vielä Lauri Koskenniemen artikkeliin Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuoden 2002 vuosikirjassa numero 92 Evankelisen herätysliikkeen papisto sivuilla Vuosikirja on painettu Vaasassa Laadi viite. 2. Helsingin yliopistossa on kirkkohistorian laitoksella talletettuna kirkollisen kansanperinteen yleiskysely. Se on järjestetty seurakunnittain. Haastatelluilla henkilöillä on omat numeronsa 1N XXN ja mainittuna myös haastattelun vuosi. Käytät merimaskulaisten vuonna 1973 haastateltujen henkilöiden 2N ja 6N antamia tietoja, edellinen on konekirjoitetun liuskan palstalta 6, jälkimmäinen palstalta 8. Samassa nootissa viittaat turkulaiseen Herättäjä-lehteen, joka ilmestyi ja samana päivänä ilmestyneen Kotimaa-lehden pääkirjoitukseen Merkillisiä ilmiöitä sekä Timo Junkkaalan Helsingin yliopistossa tarkastettuun väitöskirjaan Hannulan herätys. Tutkimus Lounais-Suomen lähetysherätyksestä Sen on kustantanut helsinkiläinen Suomen kirkkohistoriallinen seura, jonka toimitusten sarjassa tutkimus ilmestyi numerona 136. Se painettiin Pieksämäellä Sisälähetysseuran Raamattutalon kirjapainossa vuonna Laadi viite. 3. Turun maakunta-arkistossa säilytetään Turun tuomiokapitulin arkistoa. Siellä ovat sarjana E VI piispan- ja rovastintarkastuspöytäkirjat. Käytät Kökarin piispatarkastuksen pöytäkirjaa, joka on kansiossa 23. Samassa nootissa viittaat myös Paavo Kortekankaan laatimaan osaan Nykymuotoinen tuomiokapituli Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin vuonna 1976 kustantamaan Turun tuomiokapitulin 700-vuotishistoriaan Turun tuomiokapituli 7
8 Tutkimuksen muut kirjoittajat ovat Kauko Pirinen Keskiajan ja uskonpuhdistuskauden tuomiokapituli , Simo Heininen Lehtorikapitulista professorikapituliksi , Bill Widen, Isonvihan jälkeinen professorikapituli ja Kyllikki Tiensuu Nuorempi lehtorikapituli Teos on painettu Loimaalla vuonna Käytät Kortekankaan osuuden sivuja 470 ja 471. Laadi viite. Laadi lopuksi yhtenäinen lähde- ja kirjallisuusluettelo kaikista edellä viitteissä käyttämästäsi kirjallisesta materiaalista. Ratkaisut, viitteet 1 HYK Coll. 403 JE Hannula Engströmille ; Sanansaattaja 12/1889 Lähetystyötä Afrikassa (pk); Koskenniemi 1967, 56 58; Koskenniemi 2003, HYKHL Kirkollisen kansanperinteen yleiskysely Merimasku N, p. 6, 6N, p. 8; Herättäjä ; Kotimaa Merkillisiä ilmiöitä (pk); Junkkaala TMA TTA E VI 23 Piispantark. ptk. Kökar ; Kortekangas 1976, Vallaton [tai: Vallaton 1889, 2.] Ratkaisut, lähde- ja kirjallisuusluettelo Painamattomat lähteet Turun maakunta-arkisto Turun tuomiokapitulin arkisto Piispantarkastuspöytäkirjat TMA TTA E VI Helsingin yliopiston kirjasto HYK Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen arkisto Coll. 403 Julius Engströmin kokoelma JE Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitos Kirkollisen kansanperinteen yleiskysely HYKHL Painetut lähteet Vallaton, Ville 1889 Muka lähetystyötä Afrikassa? Ss 12. [tai mielellään vielä lehden päivämäärä, jos se tiedossa, esim ] Huomaa, että aina, kun tiedetään tekijä, viitataan hänen nimellään. Lehdestä merkitään silloin numero tai vielä mieluummin päivämäärä, jos se on tiedossa tai sitten vaikka molemmat (sekä 8
9 numero että päivämäärä). Sen sijaan nootissa ei suppeita lehtiä käytettäessä useinkaan ole tarpeen sivunumero nykyiset Hesarit kyllä sen edellyttäisivät. Sanoma- ja aikakauslehdet Hjä Herättäjä 1914 Km Kotimaa 1914 Ss Sanansaattaja 1889 Kirjallisuus Junkkaala, Timo 1986 Hannulan herätys. Tutkimus Lounais-Suomen lähetysherätyksestä SKHST 136. Diss. Helsinki. Helsinki: SKHS. Kortekangas, Paavo 1976 Nykymuotoinen tuomiokapituli Turun tuomiokapituli Turku: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli. Koskenniemi, Lauri 1967 Suomen evankelinen liike Diss. Helsinki. Helsinki: SLEY Evankelisen herätysliikkeen papisto. SKHSV 92. Helsinki: SKHS. Painettujen kirkollisten pöytäkirjojen merkintäohjeita Seuraavassa on esitelty piispainkokousten, hiippakuntakokousten ja pappienkokousten painettujen pöytäkirjojen merkintä sekä lähdeluetteloon että alaviitteeseen. On muistettava, että pöytäkirjojen painovuotta ei merkitä tunnusvuodeksi, vaan se merkitään vain painopaikan jälkeen. Tunnusvuoden kohdalle merkitään se vuosi, jolloin kokous on pidetty. Sama koskee merkintää alaviitteeseen. Kirkolliskokous Merkintä lähdeluetteloon: Kirk.kok. ptk Suomen Evankelis-Luterilaisen kirkon kymmenennen Yleisen Kirkolliskokouksen Pöytäkirjat ja Pöytäkirjain liitteet. Turku Alaviitteessä: Kirk.kok. ptk. 1928, 76. 9
10 Piispainkokous Merkintä lähdeluetteloon: Piispainkok. ptk Piispainkokouksen pöytäkirja Turku Alaviitteessä: Piispainkok. ptk. 1947, 11. Hiippakuntakokous Merkintä lähdeluetteloon: Turun hpk.kok. ptk Turussa huhtikuun päivinä 1953 pidetyn Turun arkkihiippakunnan I lakimääräisen hiippakuntakokouksen pöytäkirja sekä liitteet. Turku Alaviitteessä: Turun hpk.kok. ptk. 1953, 23. Jos viitataan pöytäkirjan liitteisiin: Turun hpk.kok. ptk liitteet, 4. Pappeinkokous Merkintä lähdeluetteloon: Lapuan hpk. ppk. ptk Pöytäkirja Lapuan hiippakunnan papiston ensimmäisestä lakimääräisestä pappeinkokouksesta Lapualla lokakuun p:nä 1957 ynnä liitteet. Vaasa Alaviitteessä: Lapuan hpk. ppk. ptk. 1957, 21. Jos viitataan liitteisiin: Lapuan hpk. ppk. ptk liitteet,
11 Internet-lähteen merkitseminen BCEIA 1999 Bishop s Committee on Ecumenical and Interreligious Affairs. Catholic Teaching on the Shoah: Implementing the Holy See s We Remember. < texts/documents/catholic/nccb_shoah_teaching.htm> Katsottu Alaviitteessä: BCEIA CRRJ s.a. Commission for Religious Relations With the Jews. < relations-jews-docs/rc_pc_chrstuni_doc_ _commissionjews_en.html> Katsottu Alaviitteessä: CRRJ s.a. Tavallisen pro gradun rakenne Keksitty aihe: Kirkon yhteiskunnallisesta asemasta käyty keskustelu Viitteellinen esimerkkijäsennys eli dispositio: I Johdantoluku Voi olla nimeltään yksinkertaisesti Johdanto. Sisältää mieluiten 2 3 alalukua, esimerkiksi seuraavaan tapaan: 1. Tutkimustehtävä Tämä luku käsittää tehtävänasettelun, siitä johtuvien tutkimuskysymysten hahmotuksen, ajallisen rajauksen ja muiden rajausten perustelut, tärkeimpien lähteiden ja aihetta koskevien aiempien tutkimusten esittelyn sekä käytettyjen erityiskäsitteiden selitykset. 2. Tausta Tässä selvitetään lukijalle tarpeellinen taustatieto tutkittavasta ilmiöstä, henkilöstä, asiasta jne. Otsikko laaditaan sisällön mukaan dynaamisesti. Keksitystä aiheesta esim. seuraavia asioita: 11
12 2.1. Kirkon yhteiskunnallisen aseman kehittyminen Suomessa toisen maailmansodan jälkeen, 2.2. Keskustelu kirkon sisällä kirkon yhteiskunnallisesta asemasta 1950-luvun alkupuolella Huom! Johdantoon ei tarvita erikseen alalukua lähteiden ja kirjallisuuden esittelyä varten. Johdannossa ei käsitellä varsinaiseen tutkimusaikaan liittyviä asioita tai tapahtumia, ainoastaan siihen johtanutta kehitystä. Johdannossa ei yleensä vielä käytetä lähteitä, mutta se dokumentoidaan normaaliin tapaan tutkimuskirjallisuudella eli varustetaan viittein, vaikkei LÄHTEISIIN vielä viitatakaan. Johdannon enimmäispituus on noin viidesosa koko työn sivumäärästä, useimmiten riittää vähemmänkin. II Ensimmäinen pääluku Otsikoi niin, että se kuvastaa ajanjakson keskeisiä kehityslinjoja. Jos, niin kuin luontevaa on, pääluvussa on alalukuja, niin niitä on vähintään kaksi. HUOM! Älä laadi päälukujen alkuun mitään johdantokappaleita ns. kivijalkoja, vaan lähde liikkeelle heti ensimmäisestä alaluvusta. Aloita aina uudessa pääluvussa alaviitenumerointi alusta. III Toinen pääluku Otsikoi tässäkin niin, että se kuvastaa ajanjakson keskeisiä kehityslinjoja. Jos alalukuja, niin vähintään kaksi. Alalukujen alalukuja ei yleensä tarvita. Muista, että kappalejakokin on keksitty! Kahden kappaleen tai yhden sivun alaluku tai alaluvun alaluku on liian suppea. IV Kolmas pääluku Otsikointiohje kuten edellä. Vähintään kaksi alalukua. Huom! Päälukujen määrä voi olla suurempi kuin kolme, mutta yleensä niitä ei kuitenkaan kannata tehdä viittä enempää. Alaluvut eivät saa olla liian lyhyitä. Minimi on alalukujen määrästä riippuen 3 7 sivua. Pyri luomaan ytimekkäitä otsikoita, joista lukija näkee heti, mikä on luvun pääasia. Otsikkoihin siis dynamiikkaa, living message. V Tutkimustulokset Tässä luvussa kokoat omat havaintosi ja matkan varrella tekemäsi analyysit yhteen, vastaat tehtävänasettelun kysymyksiin ja luot kokonaiskuvan kehityksestä, muutoksesta tms. Tämä luku on johtopäätösten tekemistä varten, ei sitä varten, että sanottaisiin yksityiskohtia myöten, vaikka lyhennettynäkin, uudelleen se, mitä edellä tekstissä on esitetty. Uusia asioita ei enää tuoda esiin. Johtopäätökset esitellään eri sanoin. Tutkimustulosten laadintaan kannattaa keskittyä 12
13 kunnolla. Tämä luku näet paljastaa, mitä olet saanut aikaan! Käsittelemisesi asioiden uusi ryhmittely tässä luvussa voi paljastaa uusia näkökulmia tutkimustuloksiisi. Tutkimustulokset-luvussa et enää käytä viitteitä! Uusia asioitahan siellä ei mainita. VI Liitteet (kartat, taulukot, luettelot, yksittäiset asiakirjat jne.) VII Lyhenteet (aakkosellinen luettelo) VIII Lähteet ja kirjallisuus 1. Painamattomat lähteet 2. Painetut lähteet 3. Sanoma- ja aikakauslehdet 4. Internet-lähteet 5. Haastattelut 6. Kirjallisuus IX Henkilöhakemisto kannattaa tehdä, jos gradussa esiintyy laaja henkilökaarti. Mainitse henkilöistä heidän elinvuotensa ja asemansa tai tehtävänsä tutkimuksessa käsiteltynä aikana. Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte Pääaineen tutkielmaseminaari ja pro gradu -tutkielma Teologian maisterin tutkintoa varten pääaineessa laaditaan pro gradu -tutkielma, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkielman aihepiirin tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Pro gradu -tutkielman tekeminen aloitetaan pääaineen seminaarissa, johon opiskelija osallistuu yleensä neljäntenä opiskeluvuotenaan. Työn aihe liittyy useimmiten seminaarin yhteiseen aihepiiriin, mutta opiskelija voi tehdä gradun myös itse esittämästään teemasta. Professorin asiana on arvioida, onko siitä mahdollista kirjoittaa gradutasoinen työ. Aiheesta sovitaan joka tapauksessa seminaarin pitäjän kanssa. Tiedekunnan kirjastossa on kortisto tekeillä olevista ja valmistuneista opinnäytetöistä. Opiskelija valmistautuu seminaarityöskentelyyn osallistumalla aktiivisesti metodiopetukseen ja tutustumalla suositeltuun kirjallisuuteen aine- ja pääaineopinnoissaan. Metodikurssi on pakollinen kaikille seminaariin tuleville. Seminaari on tarkoitettu jo varsinaisen aiheen käsittelyyn ja syventämiseen sekä tutkimuksen tulosten esittämiseen ja arvioimiseen yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Vaikka eri seminaarien tavoitteet ja työskentelytavat poikkeavat toisistaan, kaikkien seminaarien tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tekemään tutkielmansa mahdollisimman hyvin. Opiskelija voi puolestaan vaikuttaa siihen, että seminaarista saatava hyöty lopullisen työn kannalta on mahdollisimman suuri, varaamalla siihen riittävästi aikaa. Esimerkiksi soveltavia opintoja tai opetusharjoittelua ei tulisi sijoittaa samaan ajankohtaan. Lisätietoja seminaareista ja tutkielman laatimisesta saa kunkin aineen professorilta ja assistentilta, jotka myös antavat henkilökohtaista ohjausta vastaanotoillaan. Opiskelija voi pääaineen professorin suostumuksella kirjoittaa tutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin 13
14 kielellä. Opiskelijan oikeudesta kirjoittaa tutkielma vieraalla kielellä päättää dekaani. Vapaamuotoinen hakemus tulee jättää tiedekunnan opintoasiainpäällikölle hyvissä ajoin ennen tutkielman jättämistä. Tutkielmaan liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte kirjoitetaan kuitenkin äidinkielellä. Kirkkohistorian laitoksella graduseminaarien työskentelyä on tehostettu siten, että tutkielman aiheet annetaan opiskelijoille heti seminaariin ilmoittautumisen jälkeen. Tällöin metodikurssin harjoitustyön materiaaliksi voidaan ottaa lähteitä gradun aihepiiristä. Kukin seminaarin osanottaja laatii jo ensimmäiseen tapaamiseen aiheestaan yhden liuskan mittaisen ideapaperin. Siinä hän kertoo työnsä aiheen, sen alustavan otsikon, muutaman keskeisen tutkimuskysymyksen ja tärkeimmät lähteet sekä sen, millaista teemaansa liittyvää kirjallisuutta on jo mahdollisesti löytänyt. Itse seminaarityöskentely alkaa sitten tutkimussuunnitelman laatimisesta. Gradutuutorointi Kirkkohistorian laitos on jo monena vuonna tarjonnut pääaineopiskelijoilleen mahdollisuuden omaan gradutuutoriin. Gradutuutori on tutkielmaseminaarin käynyt pääaineopiskelija tai jatko-opiskelija, jonka tehtävänä on tukea pääaineopiskelijoita erityisesti seminaarin ja gradunteon alkuvaiheessa. Tuutori on mahdollisuuksiensa mukaan paikalla jo alustavan ideapaperin käsittelyssä. Tuutori * pohtii kanssasi kirjoitustottumuksiasi sekä kirjoittamiseen liittyviä vahvuuksia ja esteitä * antaa työskentelytapoihin liittyviä vinkkejä * jakaa kokemuksiaan seminaarin työskentelytavoista ja esitelmien laatimisesta * auttaa alkuvaiheen käytännön ongelmissa, kuten kirjallisuuden etsimisessä, kirjastojen ja arkistojen käytössä sekä esitystekniikassa * lukee tekstiäsi ja antaa palautetta * osallistuu kolmeen seminaari-istuntoon (myös keväällä idealiuskan esittelyistuntoon) "apukorvina" eli kirjaa saamaasi palautetta * käy palautteen kanssasi läpi seminaari-istuntojen jälkeen * asettaa välitavoitteita ja kannustaa sinua eteenpäin. Kun tuutorointi päättyy, tuutori laatii siitä noin liuskan mittaisen kirjallisen raportin, jonka myös tuutoroitava allekirjoittaa. Raportti palautetaan seminaaria pitävälle professorille. Raportista tulee käydä ilmi ainakin * tapaamisten päivämäärät * tapaamisten kesto * paikka (kirjasto, arkisto, muu, mikä?) * mitä asioita käsitelty 14
15 Tutkimussuunnitelman laatiminen Ensimmäinen esitelmäsi seminaarissa on oman aiheesi tutkimussuunnitelma. On tärkeää valmistaa se hyvin; huolimattoman ja pinnallisen tutkimussuunnitelman esittämisellä on yleensä sama vaikutus kuin merikartan jättämisellä kotiin purjehtimaan lähtiessä: kohta ollaan karilla. Joka tapauksessa matkaan tulee turhia mutkia. Sen sijaan hyvin valmisteltu ja harkittu tutkimussuunnitelma on usein merkki siitä, että gradun valmistuminen ei tule pitkittymään. Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat alaluvut, vaikkakaan ei välttämättä tässä esitetyssä järjestyksessä eikä mainituilla otsikoilla. Katso mallia vaikkapa valmistuneista hyvätasoisista graduista ja kysy gradutuutoriltasi neuvoja! Tutkimustehtävä Tutkimuskysymysten muotoilu on tutkimussuunnitelman tärkein osa. Siinä on yritettävä muotoilla se pääkysymys (tai pääkysymykset), jonka selvittämiseen gradu tähtää. Pääkysymyksen lisäksi voi olla useita sivukysymyksiä. Tekijälle tulisi olla selvää, mitkä ovat pääkysymyksiä, mitkä sivukysymyksiä. On perusteltava sitä, miksi näiden kysymysten selvittäminen on kiinnostavaa ja tärkeää. On pohdittava myös aiheen ajallista rajaamista. Historiallisessa tutkimuksessa ajallinen rajaus on tärkeä ja liittyy läheisesti tutkimuskysymysten muotoiluun. Se antaa tutkimukselle selkärangan. On helpompi kirjoittaa, kun tietää mistä alkaa ja mihin lopettaa. Historiallinen tausta Tutkimussuunnitelmaa kirjoitettaessa oman aiheen historiallisen taustan hahmottelemiseen ei pidä uhrata liikaa aikaa ja sivuja. Sen tarkoitus on aiemman tutkimuksen avulla johdattaa lukija napakasti tutkimusaiheeseen. On kuitenkin varottava, ettei aloita liian kaukaa. Jos on kyse luvun Suomen kirkkohistoriasta, liikkeelle ei lähdetä kristinuskon tulosta Suomeen! Muista kuitenkin, että omaa aihetta on vaikea ymmärtää, jos ei tiedä sen taustoja. Siksi on tärkeää olla hyvin perillä edeltäneestä kehityksestä, vaikka sitä ei laajasti esitelmään sisällyttäisikään. Tässä niin kuin itse gradussakin lopullisessa muodossa lukija pääsee ihastelemaan vain veden pinnan yllä kimaltelevaa jäävuoden huippua. Itse gradun johdantolukuun tuleva historiallista taustaa käsittelevä osuus on perusteellisempi kuin tutkimussuunnitelmassa esittämäsi historiallinen "katsaus". Kaiken kaikkiaan itse tutkielman johdantoluku ajatellaan ensin mutta kirjoitetaan viimeisenä. Lähteet Selosta tiedossa olevien tärkeimpien lähteittesi luonne, laajuus, kattavuus, sijainti jne. Ovatko lähteet kirjeitä, virallisia asiakirjoja, lehtiä vai jotain muuta? Millaiseen tärkeysjärjestykseen eri lähde-ryhmät voi asettaa? Voiko tiedossa olevien lähteiden avulla vastata tutkimuskysymykseen/kysymyksiin? Voisiko lähteitä löytyä vielä jostakin muualta? Millaisia lähdekriittisiä ongelmia voi tulla? Luettele mainitsemasi lähteet myös tutkimussuunnitelmasi lähde- ja kirjallisuusluettelossa. 15
16 Aiempi tutkimus Esittele ne tutkimukset, jotka jollakin olennaisella tavalla liittyvät omaan aiheeseesi. Kerro, miten ne ovat sivunneet sitä, miksi ne on otettava huomioon omassa tutkimuksessasi, millaisia selvittämättömiä kysymyksiä tai epäilyttäviä väitteitä niihin kenties on jäänyt. Mainitse myös se, mitkä ovat perusteoksia ajan yleistä poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta selvitettäessä. Viittaa näihin teoksiin opetetulla tavalla. Jos viittaat johonkin kirjaan kokonaisuutena tee se alaviitteessä esimerkiksi näin: Lauha Muista lisätä mainitsemasi tutkimukset myös tutkimussuunnitelman kirjallisuusluetteloon. Dispositio Tutkimussuunnitelmasta alkaen jokaisen esitelmäsi liitteenä on oltava kulloinkin voimassa oleva dispositio. Alussa se harvoin on paljon muuta kuin ylimalkainen hahmotelma pääluvuista, ja seminaarin kuluessa se voi muuttua hyvinkin paljon. Tutkimuksen otsikkokaan harvoin on enää keväällä aivan samalla tavalla muotoiltu kuin syksyllä seminaaria aloitettaessa. Graduntekijälle on vain hyötyä siitä, että dispositiota tarkistetaan jokaisen esitelmän yhteydessä. Siksi sen laatimiseen kannattaa uhrata joka kerta aikaa ja vaivaa. Disposition perusteella sovitaan tavallisesti myös seuraavan esitelmän aihe. Lähde- ja kirjallisuusluettelo Tutkimussuunnitelma sisältää täysin normaalin lähde- ja kirjallisuusluettelon. Siinä luettelet ensinnäkin kaikki ne arkisto- ja painetut lähteet sekä sanoma- ja aikakauslehdet, joista tiedät tai oletat löytyvän materiaalia tutkimukseesi, sekä ne tutkimukset, jotka olet maininnut esitellessäsi aiempaa tutkimusta ja tietenkin kaiken muun sellaisen, johon olet esitelmässäsi viitannut. Sen lisäksi kirjallisuusluettelossa voi olla sellaisia tutkimuksia, joita et ole vielä ehtinyt silmäillä, mutta joiden oletat olevan hyödyllisiä tutkimuksesi kannalta. Lähde- ja kirjallisuusluetteloa kannattaa päivittää koko seminaarin ajan. Se on syytä tallentaa omana tiedostonaan. Gradun valmistumisvaiheessa on sitten enää tarpeen tulostaa valmis ja seminaarikäsittelyissä mahdollisimman oikeaan muotoon saatu luettelo! Minkä hyvin teet, sen hyvin edestäsi löydät. Tutkimussuunnitelman sisällysluettelo (otsikoidaan lyhyesti Sisällys) voi näyttää siten vaikkapa seuraavalta: Sisällys Tutkimussuunnitelma aiheesta XX vuosina Tutkimustehtävä 2. XX ennen vuotta Tutkimuksen lähdepohja 16
17 4. Keskeinen aiheeseen liittyvä kirjallisuus 5. Dispositio 6. Lähteet ja kirjallisuus Tutkimussuunnitelman opponointi Kirkkohistorian laitoksen esseeryhmissä ja seminaareissa noudatetaan vertaispalautteelle runsaasti tilaa antavaa järjestelyä. Kukin osanottaja antaa vuorollaan palautetta jokaisesta työstä: etsii siitä pari kolme vahvaa ja hyvää asiaa sekä esittää kysymyksiä kohdista, jotka hänen mielestään edellyttäisivät lisäselvitystä tai korjaamista. Tutkimussuunnitelmaa käsiteltäessä keskitytään ennen kaikkea tutkimuskysymysten perusteiden ja disposition toimivuuden kyselemiseen. Vihjeet uusista lähteistä ja kirjallisuudesta ovat hyvin tervetulleita. Huomiota pitää kiinnittää myös viitteiden sekä lähde- ja kirjallisuusluettelon merkintöjen oikeellisuuteen. Jos aikaa jää, voidaan puuttua vielä tyyli- ja kieliseikkoihin. Jokaiselle työlle on määrätty myös oma opponentti, joka antaa palautteensa viimeiseksi. Seminaarivuoden aikana kukin osanottaja laatii tutkimussuunnitelman lisäksi 3 4 esitelmää, mahdollisesti enemmänkin, jos seminaari on pieni. Jokainen toimii myös opponenttina yhtä monta kertaa. Seminaarivuosi voi koostua viikoittaisista istunnoista tai/ja keskitetyistä seminaareista, joita on pidetty leirikeskuksissa, laivalla tai tiedekunnassa. Viimeksi mainituissa käsitellään 5 6 esitelmää suurin piirtein vuorokauden aikana. Ulkomailla olevan lähdeaineiston keräämistä varten voi hakea tiedekunnalta apurahaa. Gradun valmistuminen Gradu kannattaa tehdä valmiiksi mahdollisimman pian seminaarivuoden jälkeen. On täysin mahdollista ja siitä on runsaasti näyttöä että gradu valmistuu jo saman vuoden aikana, mikä on jopa suositeltavaa. Tekstiä voi luettaa ohjaajilla seminaarivuoden jälkeenkin, mieluiten vähintään sivua kerralla. Laitos edistää viivästyneiden gradujen valmistumista erityisillä intensiivikursseilla. Niistä ilmoitetaan opinto-oppaassa. Gradut jätetään tarkastettavaksi tiettyinä gradunjättöpäivinä, jotka niin ikään mainitaan opinto-oppaassa. Tiedekunnan määräämät tutkielman tekniset ohjeet Pro gradu -tutkielma jätetään tiedekuntaan tarkistettavaksi kahtena kappaleena, joista toinen tarkastuksen jälkeen palautetaan tekijälle ja toinen talletetaan tiedekunnan kirjastoon. Kirjaston kappale on sidottava koviin kansiin. Tutkielman ulkoasusta tiedekunta on antanut ohjeet: 17
18 Opinnäytetyöt jätetään tiedekunnalle kaksipuolisesti tulostettuina. Opinnäytetöissä käytetään seuraavia marginaaleja: ylä-, ala-, vasen- ja oikea reuna 2 cm, lisäksi sidontareunusta varten 3 cm. Sidontaa varten jää tällöin tilaa parittomilla sivuilla vasemmalle ja parillisilla sivuilla oikealle yhteensä 5 cm. Tekstin merkkilajina käytetään fonttia Times New Roman tai Times, pistekokoa 12 ja rivinväliä 1,5. Alaviitteiden merkkilajin on oltava sama kuin leipätekstin, pistekokona 10 ja rivinvälinä 1. Uusi kappale aloitetaan alkusisennyksellä. Kappaleiden väliin ei tule rivinväliä. Oikean reunan tasausta käytettäessä teksti on tavutettava. Leipätekstissä pitkähköt suorat lainaukset sisennetään ja kirjoitetaan pistekoolla 10, rivinväli on 1. Sisennettäessä ei käytetä lainausmerkkejä eikä kursivointia osoittamaan lainausta, joka käy jo ilmi sisennyksestä ja fonttikoosta. Otsikot tehdään leipätekstin asetuksia tai otsikkotyylejä käyttäen. Tutkielman nimiölehdelle merkitään työn otsikko, oppiaine ja työn laatu (esim. Uuden testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma), aika (esim. Toukokuu 2004) ja tekijä. Näiden ohjeiden mukaisia sivupohjia voi ladata tiedekunnan nettisivulta kohdasta lomake. Pro gradu -tutkielmaan sidotaan liuskan mittainen tiivistelmälomake välittömästi nimiölehden jälkeen. Se laaditaan erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti. Lomakkeita ja ohjeita saa tiede-kunnan opintotoimistosta tai yliopiston lomakepalvelusta. Tiivistelmän asiasanoina käytetään yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) tai Teologisen tiedekunnan kirjaston asiasanastojen termejä. Pro gradu -tutkielman ohjeellinen pituus on sivua. Tutkielman tarkastettavaksi jättäminen Pro gradu -tutkielma jätetään tarkastamista varten tiedekunnan opintotoimistoon kahtena sidottuna kappaleena. Tutkielman jättämisen yhteydessä ilmoittaudutaan kirjalliseen kypsyyskokeeseen. Dekaani määrää tutkielmalle päätarkastajan ja sivutarkastajan. Kirjallinen kypsyysnäyte Tiedekunnassa maisterin tutkintoa suorittavan on kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka liittyy pro gradu -tutkielmaan. Jos opiskelija on antanut kypsyysnäytteen teologian kandidaatin tutkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten. Kypsyysnäytteet kirjoitetaan tiedekuntatenttien yhteydessä. Kypsyysnäytteessä kirjoitat aineen jostakin tutkielmaasi liittyvästä aiheesta. Saat valita kolmesta tutkielman päätarkastajan antamasta otsikosta. Koska tämä koe on myös äidinkielen koe, on kirjoituksen kieliasuun syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kirjoituksen on oltava myös riittävän pitkä (3 4 konseptipaperin sivua). Kypsyysnäytteen tarkastavat tutkielman päätarkastaja ja 18
19 asian-omaisen kielen opettaja. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetun kypsyysnäytteen tarkastaa päätarkastaja ja tiedekunnan valitsema asianomaisen kielen opettaja. Näyte arvostellaan hyväksytyksi tai hylätyksi. Pro gradu -tutkielman arvostelu Tiedekuntaneuvosto päättää tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta kokouksessaan. Ehdotuksen arvosanasta tekevät tutkielman tarkastajat. Päätarkastaja antaa tutkielmasta kirjallisen lausunnon. Tutkielman arvostelussa käytettävät arvosanat ovat laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur ja approbatur. Tutkielman tekijä saa tietää arvosanaehdotuksen tiedekunnan opintotoimistosta tiedekuntaneuvoston kokousta edeltävänä keskiviikkona. Hän voi esittää arvostelusta kirjallisen huomautuksen, joka on toimitettava tiedekunnan kansliaan ennen edellä mainittua tiedekuntaneuvoston kokousta. Tiedekuntaneuvosto päättää, antaako huomautus aihetta lisätarkastajien valintaan tai muihin toimenpiteisiin. Opiskelija voi hakea oikaisua tiedekuntaneuvoston antamaan päätökseen oikeusturva-lautakunnalta. Tarkemmat tiedot ovat opinto-oppaan liitteenä olevassa johtosäännössä. Graduseminaarilaisen kymmenen käskyä (Päivi Salmesvuori & Mikko Ketola & Tapani Hietaniemi) 1. Tämä on tärkein seminaarisi. Älä käy muissa seminaareissa samanaikaisesti! 2. Älä turhaan lausu liian kärkevää kritiikkiä respondentista, jota opponoit! 3. Muista pyhittää seminaarivuosi! 4. Kunnioita seminaarinjohtajaasi, jotta menestyisit ja pitkälle pääsisit yliopistolla! 5. Älä tapa keskustelua! 6. Älä houraile (Mitä se on: "turhaa jaarittelua")! 7. Älä varasta toisten ajatuksia ainakaan ilman viitteitä! 8. Älä lausu epärehellistä kritiikkiä seminaaritoveristasi! 9. Älä omi itsellesi muiden lähdeaineistoa! 10. Älä omi itsellesi muiden aiheita, tekstejä eikä muutakaan, mikä kuuluu heidän omaan työhönsä! 19
20 Oikeinkirjoitusohjeet, mm. pilkkusäännöt on graduntekijän myös hallittava. Jos olet epävarma omasta taidostasi, käy katsomassa esimerkiksi kielitoimiston nettisivuilta: Gradusi voit lopuksi antaa kielen osalta kommentoitavaksi myös jollekulle suomen kieltä opiskelevalle ystävällesi tai muulle kielenhuoltoa osaavalle. Liitteenä kaksi esimerkiksi kelpaavaa gradujäsennystä. Toinen on jo valmiista gradusta, toinen tekeillä olevasta ja paikka paikoin vielä lopulliseen asuunsa muotoutuvasta työstä. Jäsennyksiä ei ole tarkoitus apinoida, mutta niistä voi ottaa oppia ja saada ideoita omaansa. Outi Uusimäki, Pohjois-Irlannin tulevaisuudennäkymät The Tablet -lehdessä vuosina Yleisen kirkkohistorian pro gradu -tutkielma s. SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimustehtävä Poliittinen ja uskonnollinen kahtiajako Pohjois-Irlannissa The Tablet -lehden luonne 8 2. VÄKIVALTA JA TOIVEET PAREMMASTA KESKIPISTEESSÄ VUONNA Poliittiset muutosvaatimukset kasvavat väkivallan keskellä Bloody Sunday terävöittää mielipiteitä Yhtenäinen Irlanti unelma vai todellinen tulevaisuus? Kirkollinen auktoriteetti valjastetaan tukemaan poliittista linjaa Vallanvaihdos pehmentää äänenpainoja Katolisen väestön ja kirkon johtajien vastuu väkivallan tuomitsemisessa Varovaiset toiveet paremmasta tulevaisuudesta heräävät Ison-Britannian hallitusta kiitetään ja neuvotaan Pohjois-Irlannin tulevaisuus puhuttaa Irlannin tasavallassa Tulevaisuuden suunnitelmat miellyttävät Norman St. John-Stevasia
21 3. UUSI POLIITTINEN MALLI HALLITSEE VUODEN 1973 KESKUSTELUA Vuosi alkaa odottavissa tunnelmissa Ison-Britannian hallituksen suunnitelmat saavat positiivisen vastaanoton Kirkkojen välinen yhteistyö tiivistyy merkittävästi UMPIKUJAN TUNTUA VUOSINA Poliittinen epäonnistuminen synkentää tulevaisuudennäkymiä vuonna Kirkkojen yhteistyö- ja vastuukysymykset virittävät rauhallista keskustelua Sunningdalen sopimus siirtää painopisteen protestantteihin Katolisen kirkon suhde nälkälakkoon jakaa mielipiteitä lehden sisällä Tietä ulos umpikujasta etsitään päätoimittajan johdolla Vielä yksi mahdollisuus Päätoimittaja Burns vaatii ihmisoikeuksia ja tasapuolisuutta Katolisen hierarkian toiminta herättää vastalauseita vuonna Erikoisnumero analysoi irlantilaisten omaa vastuuta tulevaisuudestaan Tapaus Wilson synnyttää kritiikkiä kirkon autoritaarisuutta vastaan Piispojen lausunnot opetuksesta ja moraalikysymyksistä kyseenalaistetaan Päätoimittaja vaatii poliitikoilta ja kirkonmiehiltä uutta ilmettä JOHTOPÄÄTÖKSET 75 LIITTEET 81 LYHENTEET..83 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS.83 HENKILÖHAKEMISTO 89 21
22 (Jaakko Antila) Me emme ole kirkkoa politisoimassa Keskustapuolue ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous vuosina Johdanto 1.1. Tutkimustehtävä 1.2. Maalaisliitto-Keskustapuolue ja kirkolliskokous ennen vuotta Keskustapuolueen kiinnostuminen Ensimmäiset etsikkoajat: maalisvaalien tappiosta seurakuntavaalien voittotunnelmiin 2.2. Vuoden 1971 ylimääräinen kirkolliskokous lähenee täyttyykö kokoussalin keskirivi? 2.3. Kansanvallan asialla ylimääräisessä kirkolliskokouksessa 2.4. Regimenttien rajalla kohti vuoden 1973 kirkolliskokousta 2.5. Väyrysen lista ja keskustan ääni 3. Suunnitelmat käytäntöön uusimuotoisessa kirkolliskokouksessa Keskusta vaalikokouksen myöhäisheränneet? 3.2. Syntyykö keskustalainen edustajaryhmä? 3.3. Vaalitaistelujen keskellä kesästä jouluun Arkisen aherruksen vuosi 3.5. Naispappeuskeskustelun varjossa Kohti vaaleja ja hengen kevättä 4. Tutkimustulokset Liitteet Lyhenteet Lähteet ja kirjallisuus Henkilöhakemisto 22
KIRJALLISUUDEN MERKINTÄOHJE (MYÖS INTERNETISTÄ HAETTU TUTKIMUS) Viitataan aina ensisijaisesti tutkimuksen tai artikkelin tekijän/tekijöiden mukaan.
KIRJALLISUUDEN MERKINTÄOHJE (MYÖS INTERNETISTÄ HAETTU TUTKIMUS) Viitataan aina ensisijaisesti tutkimuksen artikkelin tekijän/tekijöiden mukaan. Kaava kirjallisuusluettelossa: sukunimi pilkku etunimi, rivinvaihto
LisätiedotLÄHTEIDEN MERKITSEMINEN
LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN 1. PAINAMATTOMAT LÄHTEET (ELI ARKISTOLÄHTEET) Peruskaava alaviitteessä: [Päätearkisto] [Arkistonmuodostaja] [Mahdollinen alempi arkistonmuodostaja] [Signum] [Asiakirja] [Määreet
LisätiedotOhjeet alaviitteiden ja kirjallisuuden merkintään Tekniset ohjeet kirkkohistorian esseetöitä varten (Päivittänyt 11.10.
Ohjeet alaviitteiden ja kirjallisuuden merkintään Tekniset ohjeet kirkkohistorian esseetöitä varten (Päivittänyt 11.10.2013 Mikko Ketola) I DOKUMENTOINNIN PÄÄSÄÄNNÖT ELI ALAVIITTEIDEN KÄYTÖSTÄ Kirjallisuutta
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotTutkielmaseminaarin kirjallisten töiden tekniset ohjeet (Päivittänyt Mikko Ketola)
Tutkielmaseminaarin kirjallisten töiden tekniset ohjeet (Päivittänyt 20.9.2010 Mikko Ketola) Näitä ohjeita noudatetaan soveltuvin osin myös aineseminaarissa ja kandidaatin tutkielmaa tehtäessä. Tarkemmat
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotOHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE
OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE Tekijä toimittaa käsikirjoituksensa (2 kpl) paperiversiona seuran sihteerille osoitteeseen Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 4 00014 Helsingin yliopisto Lisäksi tekijä lähettää
LisätiedotVäitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa
Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotOhjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma
Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
Lisätiedot1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HAKULOMAKE 2012
1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/haku2012) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan
LisätiedotKandidaatintyö Elektroniikan laitoksella. Kandidaatintyöluennot (Ala kirjoittaa! -luentosarja)
1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Jarmo Tanskanen (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: kandidaatintyöluennot, yhteiset
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotEsseeohje Tarkoitus Rakenne
Teologinen tiedekunta 24.10.2017 Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen essee on tieteellisen
LisätiedotENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen
ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Henkilökunta Koordinaattori: Opintosihteeri Tiina Nikander Aikatauluun, ohjelmaan, suorituskirjauksiin
Lisätiedot1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011
1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät
LisätiedotPerustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa
Perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa Tämä ohje on hyväksytty filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 21.5.2014. Ohje korvaa muuten kuin arviointikriteerien osalta tiedekuntaneuvoston
LisätiedotKH102 Kirkkohistorian perusopinnot II, esseeohjeet. Esseetyöskentelyn tavoitteet. Millainen essee?
KH102 Kirkkohistorian perusopinnot II, esseeohjeet KH101 tulee olla suoritettuna ennen kuin voi osallistua KH102:n opetukseen. Esseeryhmien Esseen aihe -lomake palautetaan ohjaajalle ennen ensimmäistä
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
LisätiedotDIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne
DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa
Lisätiedot811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN
811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN Harjoitus 1: Tutkimussuunnitelma 19.9.2017 Mari Karjalainen 1 Yleistä kurssin suorittamisesta Tutkimusaiheen päätät itse, voit laajentaa JTT-tutkielman pohjalta kandityön
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotSeminaariesitys. Jokainen pitää työstään seminaariesityksen. Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori
1 Seminaariesitys Jokainen pitää työstään seminaariesityksen Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori Jokainen opponoi jonkun toisen työn ja esityksen. Esityksen pitäjä lähettää omalle opponentilleen
LisätiedotVäitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa
Väitöskirjainfot ohjaajille ja tohtoriopiskelijoille Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa www.uef.fi/yhka/jatko-opinnaytteet 1 Väitöskirjan
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
Lisätiedot3.4 Juttukentän tiedot
3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotKäytännön ohjeita tutkielmatyöskentelyyn ja valmistuminen keväällä 2019
Käytännön ohjeita tutkielmatyöskentelyyn ja valmistuminen keväällä 2019 Sanna Ryhänen koulutussuunnittelija sanna.ryhanen@helsinki.fi EE-talon 2. krs, huone B226 22.1.2019 Tutkielmatyöskentelyn aloitus
LisätiedotKandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella
kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti
LisätiedotTiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä
Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen
LisätiedotAktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.
Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotKandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne
Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että
LisätiedotTavoite: itsenäinen tutkimus! ja sen esittäminen kirjallisesti, tieteellisesti, tyylillisesti, oppineesti oikein
RS2013 Tavoite: itsenäinen tutkimus! ja sen esittäminen kirjallisesti, tieteellisesti, tyylillisesti, oppineesti oikein muoto: 15 20-sivuinen tutkielma On vaikeampi kirjoittaa lyhyesti kuin laveasti. On
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
LisätiedotSeminaarit. sen jälkeen Teollisuuslaitos-seminaari / SWOT analyysi (esitelmät ja
Seminaarit Seminaarit näkökulmittain ja teollisuudenaloittain Yksi HX-ryhmälle Kaksi seminaaria / harjoitusryhmä (n. 30 opiskelijaa): ensin Näkökulma-seminaari (esitelmät ja opponoinnit 3-4 hengen ryhmissä,
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotTietotekniikan kandidaattiseminaari
Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö
LisätiedotUsed with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015
MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotOpinnäytetyön mallipohjan ohje
Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotTutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet
LisätiedotLASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO
LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma
LisätiedotEsseeohje Tarkoitus Rakenne
Teologinen tiedekunta 24.10.2017 (päivitetty 8.4.2019) Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2019
Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2019 Ylioppilastutkinto Lautakunnan ohje sivut kokelaille: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkin to/kokelaille Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi
LisätiedotYleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
LisätiedotMusiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa
Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta
Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen sisällöstä.
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotSuomen kirkkohistorian tärkeimmät painetut lähdesarjat
Suomen kirkkohistorian tärkeimmät painetut lähdesarjat A. Keskiajalta 1700-luvulle Reinh. Hausen, Finlands medeltidsurkunder (FMU) I-VIII (1910-1935) Valtionarkistonhoitaja 1883-1916 Suomen keskiajan historiaa
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotKÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan
LisätiedotTietotekniikan opintojen aktivointi
Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille
Lisätiedotklo 14:15 salissa FYS2
Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotEnsin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1
Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela
LisätiedotYo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta
Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2015 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotTIES501 Pro Gradu -seminaari. Kevät 2013
TIES501 Pro Gradu -seminaari jussi.hakanen@jyu.fi Kevät 2013 Seminaarin tavoitteet Seminaarin tarkoitus on tukea gradun tekemistä ja valmistumista Seminaarin aikana gradu on tarkoitus saada valmiiksi tai
LisätiedotKandin opas. Lukijalle. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen. Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos
Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Kandin opas Lukijalle Tämä opas kertoo uskontotieteen aineopintoihin kuuluvan proseminaarin, kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma
LisätiedotKypsyysnäytteen laatiminen ja arvioiminen Examissa
Kypsyysnäytteen laatiminen ja arvioiminen Examissa Käytä EXAM:issa Firefox tai Chrome selainta. Järjestelmän www-osoite opettajille ja opiskelijoille on https://exam.utu.fi Kypsyysnäytteen voit osoittaa
LisätiedotB-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu
Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotTeemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotLUKUVUODEN PRO GRADU -SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN. Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos
LUKUVUODEN 2019-2020 PRO GRADU -SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos Tutkimusalueet Suositellaan opinnäytetutkielman sijoittumista kasvatustieteiden tutkimuksen vahvuusalueille
LisätiedotDIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta
DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö
LisätiedotTyön osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
Lisätiedot2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo
Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta Tiedekuntaneuvosto 8/2009, ASIALISTA
Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta 8/2009, 30.9.2009 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan valintaperusteet ja valittavien opiskelijoiden
LisätiedotTeemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua
TEEMASEMINAARI Teemaseminaari on Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari
LisätiedotTutkinnon voi opiskella loppuun, vaikka ei saisikaan lisäaikaa
Tutkinnon voi opiskella loppuun, vaikka ei saisikaan lisäaikaa Jos tutkinnosta puuttuu opintojaksoja, voi niitä suorittaa avoimen yo:n kautta opintojaksoille haetaan opinto-oikeutta opintojaksokohtaisesti
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2018
Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2018 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016
Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotKandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari
Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin
LisätiedotLISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN
LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn
LisätiedotTUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016
TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
Lisätiedot