Ulkomaalaistaustainen väestö 2013

Transkriptio

1 Väestö 2014 Befolkning Population Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 Befolkning med utländsk bakgrund Population with foreign background

2

3 Väestö 2014 Befolkning Population Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 Befolkning med utländsk bakgrund Population with foreign background Helsinki Helsingfors 2014

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Marja-Liisa Helminen Kansikuva Pärmbild Cover graphics: Jannis Mavrostomos 2014 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print)

5 Alkusanat Tilastokeskuksen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus -julkaisu on ilmestynyt vuosittain vuodesta 1994 asti. Nyt julkaisu ilmestyy ensimmäistä kertaa nimellä Ulkomaalaistaustainen väestö. Nyt käsillä olevan Ulkomaalaistaustainen väestö julkaisun lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan Väestörakenne -tilastossa ja tietoja maahan- ja maastamuutosta Muuttoliike -tilastossa. Ulkomaalaistaustaisiin liittyviä tietoja on myös muissa Tilastokeskuksen Väestösarjan julkaisuissa, jotka löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta html. Lisäksi väestönmuutoksia (syntyneet, kuolleet, solmitut avioliitot, avioerot, maassamuutto ja maahan- ja maastamuutto) käsittelevässä paperijulkaisussa Väestönmuutokset on keskeisiä ulkomaalaistaustaisia koskevia tilastoja. Tässä julkaisussa esitetään ulkomaalaistaustaisen väestön ja viime vuosien kansainvälisen muuttoliikkeen keskeisimmät demografiset tiedot. Lisäksi on selvitetty Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyyttä ja koulutusta. Julkaisun aikasarjat ovat pääasiassa vuosilta , mutta myös vanhempia tietoja esitetään. Julkaisun ovat laatineet korkeakouluharjoittelija Saara Matsi ja yliaktuaari Marja-Liisa Helminen. Helsinki, joulukuussa 2014 Tilastokeskus 3

6 Förord Denna publikation presenterar statistik över befolkningen med utländsk bakgrund i Finland och statistik över internationell migration år De flesta tidsserierna i publikationen är från åren Publikationen innehåller de viktigaste demografiska uppgifterna och grunduppgifter om sysselsättning. Tabellerna och figurerna finns på svenska och en svensk sammanfattning kan läsas på sidorna Uppgifter om befolkningen med utländsk bakgrund finns också i Statistikcentralens övriga publikationer i serien Befolkning, som finns på Statistikcentralens webbplats på adressen Denna publikation har redigerats av Saara Matsi och Marja-Liisa Helminen. Helsingfors, december 2014 Preface This publication presents statistics on population with foreign background living in Finland and on international migration in Most time series in the publication were compiled from the period The publication includes the main demographic data and basic employment statistics. The tables and figures are provided with English captions and an English summary is given on pages Data related to population with foreign background are also available in other Statistics Finland s publications in the Population series, and they can be found on Statistics Finland s web pages at: vrm_en.html. The publication was written by Saara Matsi and Marja-Liisa Helminen. Helsinki, December 2014 Riitta Harala Tilastojohtaja, Väestö- ja elinolotilastot Direktör, Befolknings- och välfärdsstatistik Director, Population and Social Statistics 4 Tilastokeskus

7 Sisällys Alkusanat Sisällys Ulkomaalaistaustainen väestö Suomessa Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Ulkomailla syntyneitä Venäjä yleisin vieras kieli Ulkomaalaistaustaisia Suomen kansalaisuus henkilölle Ulkomaalaistaustaiset ikärakenteeltaan suomalaistaustaisia nuorempia Sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan Ulkomailla syntyneet keskittyvät Uudellemaalle Lähes suomalaista avo- tai avioliitossa ulkomailla syntyneen kanssa Suomessa syntyneiden ja maahanmuuttajien välisten avioliittojen eronneisuus suurta Työllisyys paranee maassaoloajan myötä Monen ulkomaalaistaustaisen koulutusaste tuntematon Ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyys suomalaistaustaisia korkeampaa Vuosittainen nettomaahanmuutto kasvanut 2000-luvulla Svensk sammanfattning English summary Katsauksen taulukot 2.1 Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Väestö kansalaisuuden mukaan Ulkomailla syntyneiden lukumäärä ja muutos Ulkomailla syntynyt väestö syntymämaan mukaan Vieraskielinen väestö Suomalaistaustaiset vanhempien syntymämaan mukaan Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät Koko väestön, suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten ikärakenne vuonna a Väestö syntymämaan mukaan maakunnittain 2013 ja ulkomailla syntyneiden vuosimuutos maakunnittain b Ulkomailla syntyneet syntymämaan mukaan maakunnittain 2013, % Suurimmat ulkomailla syntyneiden määrät kunnittain Kunnat, joissa suurin ulkomailla syntyneiden osuus vuonna Ulkomailla syntyneiden muuttoliike maakunnittain Väestö siviilisäädyn ja syntymämaan mukaan a Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset miehet vaimon kansalaisuuden mukaan b Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset naiset miehen kansalaisuuden mukaan a Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot naisen syntymämaan mukaan vuonna b Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot miehen syntymämaan mukaan vuonna a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina Ulkomailla syntyneiden pääasiallinen toiminta ja työttömyysaste sekä koko väestön pääasiallinen toiminta ja työttömyysaste a Suomessa syntyneet ja 15 suurinta syntymämaaryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan b Suomessa syntyneet ja 15 suurinta syntymämaaryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan 2012, % Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työttömyysaste syntymämaan mukaan , osuus työvoimasta prosentteina Työikäisten (15 64-vuotiaat) ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutusaste taustamaan mukaan Kokonaishedelmällisyysluku ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan ja Nettosiirtolaisuus Suomen ja eräiden maiden välillä Tilastokeskus 5

8 Kuviot 1.1 Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan Ulkomaan kansalaisten määrä Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU-27 -maissa Ulkomaan kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa yhtäjaksoisesti alle viisi vuotta oleskelleiden osuus (%) eri maissa syntyneistä, Ulkomailla syntyneet maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna Ulkomaalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset iän mukaan, Suurimmat ulkomaalaistaustaisten taustamaaryhmät Suomen kansalaisuuden saaneet Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus (%) eri taustamaaryhmissä Lasten (0-14-vuotiaat) osuus (%) eri taustamaaryhmissä Eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus (%) eri taustamaaryhmissä a Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne b Suomalaistaustaisten ikärakenne Miesten osuus (%) eri taustamaaryhmissä Maahan- ja maastamuutto kansalaisuustyypin ja sukupuolen mukaan 2013, % Ulkomailla syntyneiden osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työttömyysaste syntymämaan mukaan 2012, osuus työvoimasta prosentteina vuotiaiden työllisyysaste sukupuolen ja syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työllisyysaste 2012 syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) sekä maassaoloajan mukaan Kokonaishedelmällisyysluku syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Maahan- ja maastamuutto Muuttoliike Suomen ja EU-maiden (pl. Ruotsi) välillä Suomen kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomaan kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomailla syntyneiden maahanmuutto, maastamuutto ja nettomuutto henkilön syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Liitetaulukot 1. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina Väestö syntymämaan mukaan vuosina Väestö kielen mukaan vuosina Ulkomaalaistaustainen väestö taustamaan mukaan vuosina Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina Maahan- ja maastamuutto vuosina Liitteet 1. Valtiot maanosittain Väestö kielen (N>100) (suuruusjärjestyksessä) mukaan Katsaustaulukoiden ja kuvioiden väestöryhmien tietojen näyttämisen valintaperusteita Valtiot inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Tilastokeskus

9 Innehåll Förord Innehåll Befolkningen med utländsk bakgrund i Finland Antalet personer med utländsk medborgarskap har ökat till Antalet utrikesfödda Ryska det vanligaste främmande språket Antalet personer med utländsk bakgrund Totalt personer har fått finskt medborgarskap Personerna med utländsk bakgrund yngre än personerna med finländsk bakgrund sett till åldersstruktur Könsfördelningen varierar efter bakgrundsland Utrikesfödda koncentreras till Nyland Nästan finländare är sambo eller gift med en utrikesfödd Skilsmässotalet är högt inom äktenskap mellan finlandsfödda och invandrare Sysselsättningen förbättras i takt med vistelsetiden i landet Utbildningsnivån okänd hos många personer med utländsk bakgrund Fruktsamhetstalet bland personer med utländsk bakgrund högre än bland personer med finländsk bakgrund Den årliga nettoinflyttningen har ökat under 2000-talet Svensk sammanfattning English summary Tabeller i översikten 2.1 Antal utländska medborgare och förändring Befolkningen efter medborgarskap Antal utrikesfödda och förändring av antalet utrikesfödda Utrikesfödda personer efter födelseland Befolkning med främmande språk Personer med finländsk bakgrund efter föräldrarnas födelseland De största grupperna som fått finskt medborgarskap Åldersstruktur för hela befolkningen, personer med finländsk bakgrund och personer med utländsk bakgrund år a Befolkningen efter födelseland landskapsvis 2013 och årsförändring av utrikesfödda efter landskap b Utrikesfödda efter födelseland och landskap 2013, % Störst antal utrikesfödda efter kommun Kommuner med störst andel utrikesfödda Flyttningsrörelsen bland utrikesfödda efter landskap Befolkning efter civilstånd och födelseland a Finska män som ingått äktenskap med en utländsk kvinna efter makans medborgarskap b Finska kvinnor som ingått äktenskap med en utländsk man efter makens medborgarskap a Utrikesfödda makor och sambor till män födda i Finland efter kvinnans födelseland b Utrikesfödda makar och sambor till kvinnor födda i Finland efter mannens födelseland a Äktenskapsskillnader bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap b Äktenskapsskillnader bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap a Skilsmässofrekvens (%) bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap b Skilsmässofrekvens (%) bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap Huvudsaklig verksamhet bland utrikesfödda och det relativa arbetslöshetstalet samt hela befolkningens huvudsakliga verksamhet och relativa arbetslöshetstal a Finlandsfödda och de 15 största födelselandsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet b Finlandsfödda och de 15 största födelselandsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet 2012, % Det relativa arbetslöshetstalet bland utrikesfödda i års ålder efter födelseland , procentandel av arbetskraften Utbildningsnivån för första generationen med utländsk bakgrund i arbetsför ålder (15 64-åringar) efter bakgrundsland Tilastokeskus 7

10 14.1 Det summerade fruktsamhetstalet bland första generationen med utländsk bakgrund efter bakgrundsland och Nettomigration mellan vissa länder och Finland Figurer 1.1 Befolkningen efter härkomst, födelseland och språk Antal utländska medborgare Andel (%) utländska medborgare i EU-27-länderna Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Största grupper efter medborgarskap Andel (%) personer som bott i Finland utan avbrott i mindre än fem år av personer födda i olika länder, Utrikesfödda personer efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) De största antalen personer med främmande språk år Personer med utländsk bakgrund Personer med utländsk bakgrund efter ålder, Största grupper av bakgrundsländer för personer med utländsk bakgrund Utlänningar som fått finskt medborgarskap Andel (%) personer i arbetsför ålder (15 64-åringar) inom olika grupper av bakgrundsländer Andel (%) barn (0 14-åringar) inom olika grupper av bakgrundsländer Andel (%) pensionärer (över 64 år) inom olika grupper av bakgrundsländer a Åldersstruktur för personer med utländsk bakgrund b Åldersstruktur för personer med finländsk bakgrund Andel (%) män inom olika grupper av bakgrundsländer In- och utvandring efter typ av medborgarskap och kön 2013, % Andel (%) utrikesfödda av folkmängden i kommunen Det relativa arbetslöshetstalet bland utrikesfödda i års ålder efter födelseland 2012, procentandel av arbetskraften Det relativa sysselsättningstalet för åringar efter kön och födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Det relativa sysselsättningstalet för åriga utrikesfödda personer 2012 efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) och vistelsetid i landet Det totala fruktsamhetstalet efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Invandring och utvandring Migration mellan Finland och EU-länder (exkl. Sverige) Invandring och utvandring av finska medborgare Invandring och utvandring av utländska medborgare Invandring, utvandring och nettomigration av utrikesfödda personer efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Tabellbilagor 1. Befolkningen efter medborgarskap Befolkningen efter födelseland Befolkning efter språk Befolkningen med utländsk bakgrund efter bakgrundsland åren Personer som fått finskt medborgarskap efter tidigare medborgarskap Utländska medborgare efter landskap och kommun Invandring och utvandring Bilagor 1. Stater efter världsdel Folkmängd efter språk (N>100) (i storleksordning) Urvalskriterier för visning av uppgifter om befolkningsgrupper i översiktstabeller och figurer Stater efter indexet för mänsklig utveckling (HDI) Tilastokeskus

11 Contents Preface Contents Population in Finland with foreign background Number of foreign citizens grown to 207, ,300 persons born abroad Russian the most common foreign language Altogether 301,500 persons with foreign background ,900 persons received Finnish citizenship Age structure of persons with foreign background younger than for persons with Finnish background Gender distribution varies by background country Persons born abroad centre in Uusimaa Nearly 69,00 Finns cohabiting with or married to a person born abroad Divorce rate in marriages between persons born in Finland and immigrants is high Employment improves as the time spent in the country grows Level of education often unknown among persons with foreign background Persons with foreign background have higher fertility than those with Finnish background Annual net immigration has grown in the 2000s Svensk sammanfattning English summary Tables of the review 2.1 Number of foreign citizens and change in Population by citizenship in Number of foreign-born population and change in Foreign-born population by country of birth in Foreign-language speakers in Of Finnish background by the country of birth of the parents in Largest groups of naturalised foreigners in Age structure of total population, persons with Finnish background and persons with foreign background in a Population based on country of birth by region in 2013 and annual change in those born abroad by region in 2012 to b Foreign born by country of birth and region in 2013, % Largest numbers of foreign born by municipality in Municipalities with the largest proportion of foreign born in Migration by region of persons born abroad in Population by marital status and country of birth in a Marriages contracted by Finnish male citizens with foreign women by wife s citizenship in b Marriages contracted by Finnish female citizens with foreign men by husband s citizenship in a Foreign-born spouses and cohabiting partners of men born in Finland by woman s country of birth in b Foreign-born spouses and cohabiting partners of women born in Finland by man s country of birth in a Divorces of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in b Divorces of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in a Divorce rate (%) of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in b Divorce rate (%) of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in Main activity and unemployment rate of persons born abroad in 2008 to 2012 and main activity and unemployment rate of the entire population in a Persons born in Finland and 15 largest country of birth groups by main activity in b Persons born in Finland and 15 largest country of birth groups by main activity in 2012, % Unemployment rate among foreign-born persons aged by country of birth , percentage of the labour force Level of education of working age (aged 15 to 64) first generation immigrants with foreign background by background country in Total fertility rate of first generation immigrants with foreign background by background country in 2000 to 2003 and 2010 to Net migration between selected countries and Finland in Tilastokeskus 9

12 Figures 1.1 Origin, country of birth and language of the population Number of foreign citizens in Share of foreign citizens in EU-27 countries (%) in Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) in Largest groups of foreign citizens in Share (%) of those having stayed continuously in Finland under five years among those born in different countries, Foreign-born population according to the country s Human Development Index (HDI) in Largest groups of foreign language speakers in Population with foreign background in Population with foreign background by age, Largest background groups of those with foreign background in Naturalised foreigners in Share (%) of working age population (aged 15 64) in different background country groups in Share (%) of children (aged 0 14) in different background country groups in Share (%) of pensioner (aged over 64) population in different background country groups in a Age structure of persons with foreign background in b Age structure of persons with Finnish background in Share (%) of men in different background country groups in Immigration and emigration by type of citizenship and gender in 2013, % Foreign-born persons as a share (%) of the population in the municipality in Unemployment rate among foreign-born persons aged by country of birth in 2012, percentage of the labour force Employment rate of population aged by sex and the Human Development Index (HDI) of the country of birth in Employment rate of foreign-born population aged in 2012 according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth and the length of residence in Finland Total fertility rate according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth in Immigration and emigration in Migration between Finland and EU countries (excl. Sweden) in Immigration and emigration of Finnish citizens in Immigration and emigration of foreign citizens in Immigration, emigration and net migration of foreign-born persons by the Human Development Index (HDI) of the person s country of birth in Appendix Tables 1. Population by citizenship in Population by country of birth in Population by language in Persons with foreign background by background country in 2009 to Naturalised persons by former citizenship in Foreign citizens by region and municipality in Immigration and emigration in Appendices 1. Countries by continent Language (N>100) (in descending order) of the population Selection criteria on showing data for population groups in some of the tables and figures of the review Countries according to the Human Development Index (HDI) Tilastokeskus

13 1 Ulkomaalaistaustainen väestö Suomessa Ulkomaalaistaustaista väestöä voidaan tarkastella monella eri tapaa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja uuden syntyperäluokituksen mukaan. Tilastokeskuksen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus -julkaisu (nyt Ulkomaalaistaustainen väestö) on ilmestynyt vuosittain vuodesta 1994 asti. Aiemmin tarkastelun painopiste on ollut ulkomaan kansalaisissa, kun ulkomaalaisia on ollut Suomessa vielä vähän. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni ulkomaalaistaustainen henkilö saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi julkaisussa tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan. Kohdejoukon koko vaihtelee sen mukaan, mikä näistä taustamuuttujista otetaan mukaan tarkasteluun. Vuoden 2013 lopussa Suomessa asui Ulkomaan kansalaisia Ulkomailla syntyneitä Vieraskielisiä Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia Esimerkiksi ulkomaan kansalaisista 9,2 prosenttia oli syntynyt Suomessa ja 6 prosenttia puhui jotakin kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Tämän vuoksi myös erilaisilla taustamuuttujien yhdistelmillä saadaan esiin erilaisia joukkoja. Esimerkiksi somalin kielen puhujia asui vuoden 2013 lopulla Suomessa Tähän lukuun sisältyy sekä Somalian kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita että somalialaisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu somali. Vuonna 2012 käyttöön otetussa syntyperäluokituksessa henkilön syntyperä määräytyy vanhemman syntymämaan mukaan (syntyperästä tarkemmin kappaleessa 5). Tällä luokituksella saadaan eriteltyä niin sanotut ensimmäisen polven (ulkomailla syntyneet) ja toisen polven (Suomessa syntyneet) ulkomaalaistaustaiset sekä Suomessa ja ulkomailla syntyneet suomalaistaustaiset. Kuviossa 1.1 on esitetty, miten väestö jakautuu syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan. Syntyperäluokitus jakautuu suomalaistaustaisiin (toinen vanhempi tai molemmat vanhemmat syntyneet Suomessa) ja ulkomaalaistaustaisiin (vanhemmat syntyneet ulkomailla). Nämä henkilöt jakautuvat vielä Suomessa ja ulkomailla syntyneisiin. Kuviosta 1.1. nähdään, että esimerkiksi ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista (ns. ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset) eli 3,1 prosenttia oli suomenkielisiä vuonna Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista (ns. toisen polven ulkomaalaistaustaiset) eli 20,8 prosenttia oli suomenkielisiä. Kuvio 1.1 Figur 1.1 Figure 1.1 Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan Befolkningen efter härkomst, födelseland och språk Origin, country of birth and language of the population Väestö Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaat Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaat Äidinkieli suomi ruotsi saame Äidinkieli suomi ruotsi saame 28 Äidinkieli suomi ruotsi 916 saame 10 Äidinkieli suomi ruotsi saame 39 Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Tilastokeskus 11

14 2 Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Suomessa asui vuoden 2013 lopussa ulkomaan kansalaista. Viime vuonna ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi tasan henkilöllä, eli noin 6 prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaan kansalaisten määrä pysyi pitkään Suomessa hieman päälle henkilön. Kun vuonna 1950 ulkomaalaisia oli , joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä, oli vuonna 1980 heidän määränsä Kolmenkymmenen vuoden aikana lisäys oli siis pieni luvulla ulkomaan kansalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa (kuvio 2.1). Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostivat ruotsalaiset, joista lähes kaikki olivat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Suomen mittakaavassa laajempi maahanmuutto alkoi vuonna 1990, kun silloisen Neuvostoliiton alueella asuneille inkerinsuomalaisille annettiin oikeus paluumuuttoon. Tämä lisäsi muuttoa Suomeen ja kasvatti merkittävästi ulkomaalaisväestöä. Vuosien 1989 ja 1991 välillä ulkomaan kansalaisten määrä lähes kaksinkertaistui noin henkeen. Vuonna 1991 ulkomaan kansalaisten määrä lisääntyi yli henkilöllä (taulukko 2.1), mikä oli siihenastinen ennätys ulkomaalaisten määrä kasvoi tuona vuonna 43 prosentilla. Inkeriläisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi toinen merkittävä maahan muuttanut ulkomaalaisryhmä olivat somalialaiset, joita saapui turvapaikanhakijoina yli tuhat. Kiristynyt tilanne entisen Jugoslavian alueella sai sadattuhannet jugoslavialaiset lähtemään pakolaisina liikkeelle vuosina 1993 ja 1994, ja osa heistä muutti Suomeenkin. Vuosina ulkomaan kansalaisten lukumäärän kasvu vaihteli vuosittain suuresti. Vuosina se on vaihdellut reilun prosentin ja 9 prosentin välillä. Vuodesta 2007 lähtien ulkomaalaisväestö on kasvanut yli henkilöllä joka vuosi. Ulkomaalaisväestön määrän absoluuttinen vuosittainen kasvu saavutti vuoden 1991 ennätystason uudelleen vuonna Vaikka ulkomaan kansalaisten suhteellinen lisäys on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut suurta, on Suomen ulkomaalaistaustainen väestö edelleen kansainvälisesti verrattuna pieni. Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä oli 1980-luvun alussa vain 0,3 prosenttia. Vuonna 2000 ulkomaan kansalaisten osuus oli 1,8 prosenttia ja vuonna 2013 se oli noussut 3,8 prosenttiin. Nykyisissä EU-maissa eli EU-27 -maissa ulkomaan kansalaisia oli 6,8 prosenttia vuonna 2012 (kuvio 2.2), joka on uusin vuosi josta tietoja on saatavilla. Suomen lukema oli EU-27 -maiden vertailussa seitsemänneksi alhaisin. Vanhoista EU-maista (EU-15 -maat) Suomessa oli pienin ulkomaalaisten osuus; kaikista EU-maista Unkarilla, Slovakialla, Liettualla, Bulgarialla, Roma- Kuvio 2.1 Figur 2.1 Figure 2.1 Ulkomaan kansalaisten määrä Antal utländska medborgare Number of foreign citizens in Tuhansia Tusen Thousands Tilastokeskus

15 Taulukko 2.1 Tabell 2.1 Table 2.1 Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Antal utländska medborgare och förändring Number of foreign citizens and change in Vuosi År Year Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Antal utländska medborgare Number of foreign citizens Osuus koko väestöstä Andel av hela befolkningen Percentage of total population % Vuosimuutos Förändring per år Change per year +/ Vuosimuutos Förändring per år Change per year % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 nialla ja Puolalla ulkomaan kansalaisten osuus oli Suomea pienempi. Suhteellisesti eniten ulkomaan kansalaisia asui vuonna 2012 Luxemburgissa, jossa heitä oli 44,5 prosenttia. Vähiten ulkomaan kansalaisia asui Puolassa: 0,2 prosenttia. Vuoden 2013 lopussa Suomessa asui yli 170 eri ulkomaan kansalaisuusryhmää, joista suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset, henkilöä (taulukko 2.2 ja kuvio 2.4). Toiseksi eniten Suomessa asuu Venäjän kansalaisia, joita vuoden 2013 lopussa oli Vielä vuonna 2009 venäläisten määrä oli virolaisten määrää suurempi. Kolmanneksi eniten Suomessa asuu Ruotsin kansalaisia, joita vuoden 2013 lopussa oli Seuraavana kansalaisuustilastossa ovat somalialaiset, joita oli Kymmenen suurimman kansalaisuusryhmän joukkoon kuuluvat lisäksi kiinalaiset, henkeä, thaimaalaiset, joita oli sekä näiden jälkeen irakilaiset, turkkilaiset, intialaiset ja britannialaiset. Kun tarkastellaan 30 suurinta kansalaisuusryhmää vuonna 2013, selkeästi eniten vuoden 2008 jälkeen on kasvanut virolaisten määrä, hengellä. Seuraavaksi eniten on kasvanut venäläisten (3 848) ja irakilaisten (3 115) määrä. Suhteellisesti eniten vuosina on kasvanut nepalilaisten, pakistanilaisten ja filippiiniläisten määrä. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten jakautumista eri maaryhmiin voidaan tarkastella lähtömaan kehittyneisyystason mukaan. Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI) on YK:n kehitysohjelman luoma mittari, joka asettaa maailman valtiot järjestykseen odotetun eliniän, koulutuksen ja elintason mukaan. Näillä kolmella mittarilla se kuvaa elintasoa, jonka valtio pystyy kansalaisilleen tarjoamaan (ks. liite 4). Tilastokeskus 13

16 Kuviossa 2.3 on esitetty ulkomaan kansalaiset lähtömaan inhimillisen kehityksen indeksin mukaan. Vuonna 2013 EU-maiden kansalaisia oli 41 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista, ja muita korkean tai hyvin korkean kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli 29 prosenttia. Keskitason kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli 17 prosenttia ja vähiten kehittyneiden maiden kansalaisia 13 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. Vuoden 2003 jälkeen suhteellisesti eniten on kasvanut matalan ja keskitason inhimillisen kehittyneisyyden maiden kansalaisten määrä. Määrällisesti eniten on kasvanut EU-kansalaisten määrä. Liitetaulukossa 1 on esitetty väestö kansalaisuuden mukaan vuosina Kuvio 2.2 Figur 2.2 Figure 2.2 Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU-27 -maissa 2012 Andel (%) utländska medborgare i EU-27-länderna 2012 Share of foreign citizens in EU-27 countries (%) in 2012 Maa 1) Land 1) Country 1) Luxemburg Kypros Cypern 20,5 44,5 Latvia Lettland Viro Estland 15,6 15,0 Itävalta Österrike Irlanti Irland Belgia Belgien Belgia Belgien Saksa Tyskland Kreikka Grekland Iso-Britannia Storbritannien Italia Italien Ruotsi Sverige EU-27 Tanska Danmark Ranska Frankrike Malta Alankomaat Nederländerna Slovenia Slovenien Tšekki Tjeckien Portugali Portugal Suomi Finland 11,9 11,8 11,3 10,9 9,4 7,8 7,8 7,4 7,0 6,8 6,7 6,2 5,3 4,7 4,4 4,0 4,0 3,6 Unkari Ungern Slovakia Slovakien Liettua Litauen Bulgaria Bulgarien Romania Rumänien Puola Polen 1,4 1,3 0,8 0,6 0,4 0, % Lähde: Eurostat 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 2.3 Figur 2.3 Figure 2.3 Ulkomaan kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) in Tuhansia Tusen Thousands Matala HDI Lågt HDI Low HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high DI EU-maat EU-länderna EU member countries Tilastokeskus

17 Taulukko 2.2 Tabell 2.2 Table 2.2 Väestö kansalaisuuden mukaan Befolkningen efter medborgarskap Population by citizenship in Kansalaisuus 1) Medborgarskap 1) Citizenship 1) Viro Estland Venäjä Ryssland Ruotsi Sverige Somalia Kiina Kina Thaimaa Thailand Irak Turkki Turkiet Intia Indien Britannia Storbritannien Saksa Tyskland Vietnam Puola Polen Afganistan Afghanistan Entinen Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Muut Andra Other Ilman kansalaisuutta Utan medborgarskap Without citizenship Tuntematon Okänd Unknown Yhteensä Totalt Total ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 2.4 Figur 2.4 Figure 2.4 Suurimmat kansalaisuusryhmät 2013 Största grupper efter medborgarskap 2013 Largest groups of foreign citizens in 2013 Kansalaisuus 1) Medgorgarskap 1) Citizenship 1) Viro Estland Venäjä Ryssland Ruotsi Sverige Somalia Kiina Kina Thaimaa Thailand Irak Turkki Turkiet Intia Indien Britannia Storbritannien Saksa Tyskland Vietnam Puola Polen Afganistan Afghanistan Ent. Serbia ja Montenegro Ukraina Yhdysvallat Förenta Staterna Iran Nepal Italia Italien Espanja Spanien Filippiinit Filippinerna Romania Rumänien Ranska Frankrike Nigeria Unkari Ungern Bosnia ja Hertsegovina Bosnien och Hercegovina Kongon dem. tasavalta DR Kongo Myanmar Pakistan Tuhansia Tusen Thousands 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 15

18 3 Ulkomailla syntyneitä Vuoden 2013 lopussa ulkomailla syntyneitä oli Määrä kasvoi edellisestä vuodesta hengellä. Ulkomailla syntyneiden osuus oli vuoden lopussa 5,6 prosenttia koko väestöstä. Ennen vuotta 1990 ulkomailla syntyneiden määrän kasvu oli pientä monta vuosikymmentä luvulla kasvu oli suurimmillaan vuonna 1991, kun ulkomailla syntyneitä oli henkilöä enemmän kuin vuonna 1990 (taulukko 3.1). Ulkomailla syntyneiden määrä ylitti Suomessa rajan vuonna 1994 suuren kasvun jälkeen luvun loppupuoliskolla ja 2000-luvun alussa ulkomailla syntyneiden määrän kasvu oli jälleen suhteellisen hieman pienempää, jos verrataan ajanjakson kasvulukuja 1990-luvun alkuun. Ulkomailla syntyneiden määrä alkoi kasvaa nopeammin 2000-luvun puolivälissä. Osa kansainvälisen muuttoliikkeen esteistä poistui vuonna 2006, kun EU:n laajenemisen alkuvaiheen sopeutumissäännökset lakkautettiin Suomessa. Vuonna 2007 määrä ylitti rajan luvulla kasvu on tähän mennessä ollut suhteellisesti suurimmillaan vuosina 2007 ja 2008, jolloin ulkomailla syntyneiden määrä kasvoi lähes 8 prosentin vuosivauhtia. Liitetaulukossa 2 on esitetty väestö syntymämaan mukaan vuosina Ulkomailla syntyneistä selvästi suurimmat ryhmät ovat Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa), Virossa ja Ruotsissa syntyneet (taulukko 3.2). Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa) syntyneitä henkilöitä oli , Virossa syntyneitä ja Ruotsissa syntyneitä vuonna Vielä vuonna 2011 Ruotsissa syntyneitä oli enemmän kuin Virossa syntyneitä. Nyt tilanne on muuttunut ja Virossa syntyneitä on enemmän. Ruotsissa syntyneiden suhteellinen osuus onkin ollut jo pitkään pienenemässä; kun vuonna 1992 ulkomailla syntyneistä kolmasosa oli syntynyt Ruotsissa, niin vuonna 2013 heidän osuutensa oli enää 10,4 prosenttia. Seuraavaksi eniten Suomessa asui Somaliassa, Irakissa, Kiinassa ja Thaimaassa syntyneitä, joita oli henkeä kussakin ryhmässä. Kun tarkastellaan 30 suurinta syntymämaaryhmää vuonna 2013, eniten vuoden 2008 jälkeen Taulukko 3.1 Tabell 3.1 Table 3.1 Ulkomailla syntyneiden lukumäärä ja muutos Antal utrikesfödda och förändring av antalet utrikesfödda Number of foreign-born population and change in Vuosi År Year Ulkomailla syntyneiden lukumäärä Antal utrikesfödda Number of foreign-born Osuus koko koko väestöstä Andel av hela befolkningen Percentage of total population % Vuosimuutos Förändring per år Change per year +/ Vuosimuutos Förändring per år Change per year % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 16 Tilastokeskus

19 Taulukko 3.2 Tabell 3.2 Table 3.2 Ulkomailla syntynyt väestö syntymämaan mukaan 2013 Utrikesfödda personer efter födelseland 2013 Foreign-born population by country of birth in 2013 Syntymämaa 1) Lukumäärä Osuus (%) ulkomailla syntyneistä Födelseland 1) Antal Andel (%) av utrikes födda Country of birth 1) Number Percentage of foreign-born population Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) ,3 Viro Estland ,0 Ruotsi Sverige ,4 Somalia ,2 Irak ,0 Kiina Kina ,9 Thaimaa Thailand ,9 Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien ,2 Saksa Tyskland ,1 Turkki Turkiet ,0 Vietnam ,8 Iran ,8 Britannia Storbritannien ,7 Intia Indien ,6 Yhdysvallat Förenta staterna ,5 Puola Polen ,2 Afganistan Afghanistan ,2 Filippiinit Filippinerna ,9 Espanja Spanien ,8 Romania Rumänien ,8 Syntymämaa 1) Lukumäärä Osuus (%) ulkomailla syntyneistä Födelseland 1) Antal Andel (%) av utrikes födda Country of birth 1) Number Percentage of foreign-born population Ranska Frankrike ,7 Italia Italien ,7 Nepal ,7 Unkari Ungern ,7 Pakistan ,6 Nigeria ,6 Marokko Marocko ,6 Etiopia Etiopien ,6 Bangladesh ,6 Bulgaria Bulgarien ,6 Norja Norge ,5 Kanada ,5 Latvia Lettland ,5 Alankomaat Nederländerna ,5 Muut Andra Others ,2 Yhteensä Totalt Total ,0 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 3.1 Figur 3.1 Figure 3.1 Suomessa yhtäjaksoisesti alle viisi vuotta oleskelleiden osuus (%) eri maissa syntyneistä, 2013 Andel (%) personer som bott i Finland utan avbrott i mindre än fem år av personer födda i olika länder, 2013 Share (%) of those having stayed continuously in Finland under fi ve years among those born in different countries, 2013 Syntymämaa 1) Födelseland 1) Country of birth 1) Nepal Viro Estland Pakistan Bulgaria Bulgarien Intia Indien Nigeria Filippiinit Filippinerna Bangladesh Romania Rumänien- Unkari Ungern Espanja Spanien Puola Polen Irak Afganistan Afghanistan Kiina Kina Thaimaa Thailand Somalia Italia Italien Ranska Frankrike Yhdysvallat Förenta Staterna Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Iran Etiopia Etiopien Britannia Vietnam - Turkki Turkiet Marokko Marocko Saksa Tyskland Venäjä (ml. ent NL) Ryssland (inkl. forna SU) Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Ruotsi Sverige 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 54,5 51,8 51,8 48,3 47,6 47,1 47,1 46,9 46,4 46,2 45,6 45,4 44,0 41,7 40,0 38,3 37,7 35,2 34,2 34,2 32,7 31,3 31,2 30,8 30,3 25,8 24,9 24,4 67,9 17,2 9, % Tilastokeskus 17

20 Kuvio 3.2 Figur 3.2 Figure 3.2 Ulkomailla syntyneet maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Utrikesfödda personer efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Foreign-born population according to the country s Human Development Index (HDI) in Tuhansia Tusen Thousands Matala HDI Lågt HDI Low HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high HDI EU- maat EU-länderna EU member countries on kasvanut virolaisten määrä, hengellä. Seuraavaksi eniten on kasvanut venäläisten (ml. entisessä Neuvostoliitossa syntyneet) (12 297), irakilaisten (3 981) ja thaimaalaisten (3 305) määrä. Suhteellisesti eniten vuosina on kasvanut nepalilaisten, virolaisten, bulgarialaisten ja pakistanilaisten määrä. Kuviosta 3.1 käyvät ilmi alle viisi vuotta Suomessa oleskelleiden osuudet eri ulkomaalaissyntyisistä ryhmistä. Vilkkaan maahanmuuton kaudet Suomen ja eri maiden välillä ovat olleet kestoltaan hyvin erilaisia. EU:n itälaajenemisen myötä kiihtynyt EU:n ja Suomen välinen maahanmuutto näkyy siten, että virolaisista ja bulgarialaisista enemmistön oleskeluaika on alle viisi vuotta. Myös enemmistö Nepalissa ja Pakistanissa syntyneistä maahanmuuttajista on oleskellut maassa alle viisi vuotta. Useimmista kuviossa 5.1 esitetyistä maahanmuuttajaryhmistä enemmistö on viettänyt Suomessa yli viisi vuotta. Ruotsissa syntyneistä lähes kymmenesosa ja Saksassa, Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa) ja entisessä Jugoslaviassa syntyneistä alle neljännes on oleskellut maassa alle viisi vuotta. Kuviossa 3.2 on esitetty Suomessa asuvat ulkomailla syntyneet syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan. EU-maissa syntyneet olivat vuonna 2013 suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä ja se on myös kasvanut vuoden 2003 jälkeen ryhmistä määrällisesti eniten. Vuosina Suomessa asuvien EU-maissa syntyneiden määrä kasvoi hengellä. Matalan inhimillisen kehityksen indeksiluokkaan kuuluvien maiden väestö taas oli kasvanut suhteellisesti eniten vuosina , eli lähes kolminkertaistunut. Tämän ryhmän määrällinen kasvu oli kuitenkin vain kaksi kolmasosaa EUmaissa syntyneiden kasvusta. 18 Tilastokeskus

21 4 Venäjä yleisin vieras kieli Vuoden 2013 lopussa Suomessa asui vieraskielistä (taulukko 4.1). Vieraskielisten väestönkasvu on vaihdellut samaan tapaan kuin ulkomailla syntyneiden väestönkasvu. Viime vuosina vieraskielisten määrä on myös kasvanut suhteellisen nopeasti. Vuonna 2013 Suomessa asuvien kieliryhmien koot ja puhujien osuudet koko väestöstä olivat seuraavat: suomenkielisiä ,3 % ruotsinkielisiä ,3 % saamenkielisiä ,04 % vieraskielisiä ,3 % yhteensä % Venäjä on selvästi yleisin vieras kieli (kuvio 6.1). Sitä puhui vuonna 2013 äidinkielenään henkilöä. Seuraavaksi yleisin äidinkieli on viro, jota puhui henkilöä. Näiden jälkeen tulevat somali, englanti ja arabia. Liitetaulukossa 3 on esitetty suurimmat vieraskielisten määrät vuosina Kuvio 4.1 Figur 4.1 Figure 4.1 Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna 2013 De största antalen personer med främmande språk år 2013 Largest groups of foreign language speakers in 2013 Taulukko 4.1 Tabell 4.1 Table 4.1 Vieraskielinen väestö Befolkning med främmande språk Foreign-language speakers in Vuosi År Year Vieraskielisten määrä Antal personer med främmande språk Number of foreignlanguage speakers Muutos Förändring Change +/ Osuus koko väestöstä Andel av hela befolkningen Of total population , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 % Kieli 1) Språk 1) Language 1) Venäjä Ryska Viro Estniska Somali Englanti Engelska Arabia Arabiska Kurdi Kurdiska Kiina Kinesiska Albania Albanska Thai Persia Persiska Vietnam Vietnamesiska Turkki Turkiska Espanja Spanska Saksa Tyska Puola Polska Ranska Franska Unkari Ungerska Romania Rumänska Bengali Tagalog, pilipino Nepali Italia Italienska Portugali Portugisiska Ukraina Ukrainska Bosnia Bosniska Bulgaria Bulgariska Urdu Hindi Tamili Serbokroatia Serbokroatiska Tuhansia Tusen Thousands 1) Kielisanasto, katso Liite 2 - Språkordlista, se Bilaga 2 Language glossary, see Appendix 2. Tilastokeskus 19

22 5 Ulkomaalaistaustaisia Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperäluokituksen. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperäluokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet Kuvio 5.1 Figur 5.1 Figure 5.1 Ulkomaalaistaustaiset Personer med utländsk bakgrund Population with foreign background in Tuhansia Tusen Thousands 300 henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon Toinen polvi Andra generationen Second generation Ensimmäinen polvi Första generationen First generation Kuvio 5.2 Figur 5.2 Figure 5.2 Ulkomaalaistaustaiset iän mukaan, 2013 Personer med utländsk bakgrund efter ålder, 2013 Population with foreign background by age, 2013 Ikä Ålder Age Tuhansia Tusen Thousands Ensimmäinen polvi Första generationen First generation Toinen polvi Andra generationen Second generation 20 Tilastokeskus

23 Kuviosta 5.1 käy ilmi, miten ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 1990 Suomessa asui ulkomaalaistaustaista henkilöä. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli (87 %) ja toisen polven (13 %). Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten määrä on jo ylittänyt henkilön rajan ( ). Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli (85 %) ja toisen polven (15 %). Ensimmäisen polven ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten ikärakenne eroaa suuresti toisistaan (kuvio 5.2). Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat vielä nuoria; heistä lähes puolet oli vielä alle kouluikäisiä eli 0 6-vuotiaita vuonna Alle 30-vuotiaita toisen polven ulkomaalaistaustaisista oli 93 prosenttia. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten ikärakenne on samansuuntainen ulkomaan kansalaisten ikärakenteen kanssa eli vuotiaat olivat suuri ikäryhmä. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenteesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa 7. Kuviossa 5.3 on ulkomaalaistaustaisten (ensimmäinen ja toinen polvi yhteensä) suurimmat taustamaaryhmät vuonna Ylivoimaisesti eniten oli niitä, joiden taustamaa oli Venäjä (ml. entinen Neuvostoliitto), Seuraavaksi suu- Kuvio 5.3 Figur 5.3 Figure 5.3 Suurimmat ulkomaalaistaustaisten taustamaaryhmät 2013 Största grupper av bakgrundsländer för personer med utländsk bakgrund 2013 Largest background groups of those with foreign background in 2013 Taustamaa 1) Bakgrundsland 1) Background country 1) Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) Viro Estland Somalia Irak Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Kiina Kina Vietnam Turkki Turkiet Thaimaa Thailand Ruotsi Sverige Iran Intia Indien Afganistan Afghanistan Saksa Tyskland Puola Polen Britannia Storbritannien Yhdysvallat Förenta staterna Filippiinit Filippinerna Romania Rumänien Marokko Marocko Bangladesh Pakistan Unkari Ungern Nigeria Kongon dem. tasavalta DR Kongo Nepal Bulgaria Bulgarien Espanja Spanien Myanmar Ranska Frankrike Tuhansia Tusen Thousands 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Taulukko 5.1 Tabell 5.1 Table 5.1 Suomalaistaustaiset vanhempien syntymämaan mukaan 2013 Personer med finländsk bakgrund efter föräldrarnas födelseland 2013 Of Finnish background by the country of birth of the parents in 2013 Toinen vanhempi syntynyt Suomessa, toinen ulkomailla Den ena föräldern född i Finland, den andra utomlands One parent born in Finland, the other one abroad Toinen vanhempi syntynyt Suomessa, toisen tieto puuttuu Den ena föräldern född i Finland, uppgift om den andra saknas One parent born in Finland, data for the other missing Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa Finländsk bakgrund, född i Finland Finnish background, born in Finland Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Finländsk bakgrund, född utomlands Finnish background, born abroad Suomalaistaustaiset yhteensä Finländsk bakgrund totalt Persons with Finnish background total Tilastokeskus 21

24 rimpiin taustamaaryhmiin kuuluivat Viro (40 990), Somalia (15 723), Irak (11 942) ja entinen Jugoslavia (10 432). Syntyperäryhmittelyssä ne henkilöt, joiden toinen vanhempi on syntynyt Suomessa ja toinen vanhempi ulkomailla (niin sanottu 2,5 sukupolvi), luetaan suomalaistaustaisiin. Näiden henkilöiden toinen vanhempi on siis kuitenkin todennäköisesti maahanmuuttaja. Jos halutaan tutkia maahanmuuttajien lapsia, niin voidaan tilastointi- tai tutkimusnäkökulmasta riippuen ottaa huomioon toisen polven ulkomaalaistaustaisten lisäksi myös tämä 2,5 sukupolven joukko. Näitä henkilöitä suomalaistaustaisista oli vuonna 2013 (taulukko 5.1). Heistä 28 prosenttia oli alle kouluikäisiä (0 6-vuotiaita) ja 80 prosenttia alle 30-vuotiaita vuonna Ikärakenne on siis melko nuori, kuten toisen polven ulkomaalaistaustaisillakin, mutta vanhemmissa ikäryhmissä on hieman enemmän väestöä. Koko tarkasteltava joukko onkin kolme kertaa suurempi kuin toisen polven ulkomaalaistaustaiset. Jos henkilön isä oli syntynyt ulkomailla, yleisimmät syntymävaltiot olivat Ruotsi, Venäjä (ml. ent. Neuvostoliitto) ja Britannia. Jos henkilön äiti oli syntynyt ulkomailla, äitien yleisimmät syntymävaltiot olivat myös Ruotsi ja Venäjä (ml. ent. Neuvostoliitto) sekä näiden lisäksi Thaimaa. Luokituksesta löytyy tämän lisäksi myös henkilöitä, joiden toinen vanhempi on syntynyt Suomessa mutta toisen tiedoista syntymämaa puuttuu. Tällaisia henkilöitä oli , joista ulkomailla syntyneitä On todennäköistä, että monien näiden ulkomailla syntyneiden toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla, mutta varmuutta asiasta ei ole. Syntymävaltion puuttuminen vanhempien tiedoissa voi johtua siis ulkomailla olosta tai siitä, että (Suomessa syntynyt ja asunut) henkilö on kuollut ennen Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmän perustamista. Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Liitetaulukossa 4 on esitetty ulkomaalaistaustainen väestö taustamaan mukaan vuosina Tilastokeskus

25 6 Suomen kansalaisuus henkilölle Kun 1970-luvulla Suomen kansalaisuus myönnettiin muutamalle sadalle henkilölle vuosittain, sai 1980-luvulla Suomen kansalaisuuden vuosittain noin tuhat henkilöä (kuvio 6.1) luvulla kansalaisuuksien myöntäminen oli alimmillaan vuosina 1994 ja 1995, jolloin uusia kansalaisuuksia myönnettiin alle 700. Sen jälkeen kansalaisuuden saaneiden määrä nousi voimakkaasti, ja vuon- na 1998 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin jo yli Myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien yleistyminen 1990-luvun lopulla johtui siitä, että 1990-luvun alkupuolella maahan tulleiden suurten maahanmuuttajaryhmien kuuden vuoden vakituinen asumisaika Suomessa tuli täyteen. Määrätyn vakituisen asumisajan täyttyminen on yksi edellytys Suomen kansalaisuuden saamiselle. Taulukko 6.1 Tabell 6.1 Table 6.1 Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät De största grupperna som fått finskt medborgarskap Largest groups of naturalised foreigners in Kansalaisuus 1) Medborgarskap 1) Citizenship 1) Määrä Antal Number Venäjä Ryssland Somalia Viro Estland Irak Iran Ruotsi Sverige Vietnam Ent. Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Turkki Turkiet Afganistan Afghanistan Kiina Kina Ent. Neuvostoliitto F.d. Sovjetunionen Ent. Jugoslavia F.d. Jugoslavien Thaimaa Thailand Marokko Marocko Ukraina Bosnia-Hertsegovina Bosnien och Hercegovina ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kansalaisuus 1) Medborgarskap 1) Citizenship 1) Määrä Antal Number Intia Indien Bangladesh Yhdysvallat Förenta staterna Entinen Sudan F.d. Sudan Filippiinit Filippinerna Romania Rumänien Etiopia Etiopien Saksa Tyskland Pakistan Kongon demokraattinen tasavalta Demokratiska republiken 496 Kongo Kolumbia Colombia Puola Polen Britannia Storbritannien Muut Övriga Others Yhteensä Totalt Total Kuvio 6.1 Figur 6.1 Figure 6.1 Suomen kansalaisuuden saaneet Utlänningar som fått finskt medborgarskap Naturalised foreigners in Määrä Antal Number Tilastokeskus 23

26 2000-luvun alussa Suomen kansalaisuuden saaneiden vuosittainen määrä väheni noin 3 000:een ja pysyi sillä tasolla, kunnes vuonna 2004 Suomen kansalaisuuden sai siihenastinen ennätysmäärä, ulkomaalaista. Vuonna 2004 myönnettyjen kansalaisuuksien poikkeuksellisen korkeaan määrään vaikutti kansalaisuuslaki 359/2003. Uusi kansalaisuuslaki mahdollisti kaksoiskansalaisuuden tällöin Suomen kansalaisuuden saatuaan ulkomaalainen ei enää välttämättä menettänyt entistä kansalaisuuttaan. Myös tieto lain valmistelusta saattoi johtaa kansalaisuuden hakemisten lykkäämiseen ennen lain voimaantuloa. Nykyisen Maahanmuuttoviraston pyrkimys nopeuttaa kansalaisuushakemusten käsittelyaikoja saattoi myös vaikuttaa vuoden 2004 korkeaan määrään. Uuden lain mukaisiin oloihin siirryttäessä oli myös viiden vuoden siirtymävaihe, joka mahdollisti kansalaisuuden palauttamisen entisille Suomen kansalaisille, heidän lapsilleen ja näiden alaikäisille lapsille. Tämä näkyi erityisesti siirtymäajanjakson lopun, vuoden 2008, tilastossa kohonneena lukuna. Tuolloin Suomen kansalaisuuden sai henkilöä. Vuonna 2012 kansalaisuuden saaneita oli ennätysmäärä, runsaat Tämä selittyy kansalaisuuslain muutoksella, joka lyhensi kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa kuudesta vuodesta viiteen. Kansalaisuushakemuksien käsittely on myös tehostunut, joka saattoi osaltaan lisätä vuoden 2012 määrää. Vuonna 2013 kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vain hieman edellisestä vuodesta 8 930:een. Eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (2 103) ja somalialaisille (814). Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin Irakin, Afganistanin, Viron, Iranin ja Turkin kansalaisille. Liitetaulukossa 5 on esitetty vuosittain suurimmat vuosina Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät. 24 Tilastokeskus

27 7 Ulkomaalaistaustaiset ikärakenteeltaan suomalaistaustaisia nuorempia Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi suomalaistaustaisista. Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on työikäisiä (15 64-vuotiaita): vuonna 2013 työikäisiä oli 76,2 prosenttia (taulukko 7.1). Vastaavasti suomalaistaustaisista työikäisiä oli 63,5 prosenttia. On huomattava, että tässä on laskettu yhteen sekä ensimmäisen että toisen polven ulkomaalaistaustaiset. Eritellyt luvut näiden ryhmien osalta löytyvät taulukosta 7.1. Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneet) ulkomaalaistaustaisista oli 5,5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 20,2 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista 18,3 prosenttia oli 0 14-vuotiaita, suomalaistaustaisista taas 16,3 prosenttia. Taulukko 7.1 Tabell 7.1 Table 7.1 Koko väestön, suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten ikärakenne vuonna 2013 Åldersstruktur för hela befolkningen, personer med finländsk bakgrund och personer med utländsk bakgrund år 2013 Age structure of total population, persons with Finnish background and persons with foreign background in 2013 Ikä Koko väestö Suomalaistaustaiset yhteensä Ulkomaalaistaustaiset Ålder Hela befolkningen Finländsk bakgrund totalt Utländsk bakgrund Age Total population Finnish background total Foreign background Syntynyt ulkomailla Syntynyt Suomessa Yhteensä Utrikes född Inrikes född Totalt Born abroad Born in Finland Totalt % % % % % , , , , , , , , , , , , , , ,5 Yhteensä Totalt Total , , , , ,0 Kuvio 7.1 Figur 7.1 Figure 7.1 Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus (%) eri taustamaaryhmissä 2013 Andel (%) personer i arbetsför ålder (15 64-åringar) inom olika grupper av bakgrundsländer 2013 Share (%) of working age population (aged 15 64) in different background country groups in 2013 Taustamaa 1) Bakgrundsland 1) Background country 1) Nepal Espanja Spanien Thaimaa Thailand Ranska Frankrike Filippiinit Filippinerna Nigeria Britannia Storbritannien Kiina Kina Unkari Ungern Iran Puola Polen Bulgaria Bulgarien Yhdysvallat Förenta staterna Romania Rumänien Viro Estland Bangladesh Turkki Turkiet Intia Indien Vietnam Saksa Tyskland Pakistan Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Venäjä (ml. ent. NL) Marokko Marocko Afganistan Afghanistan Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Irak Suomi Finland Myanmar Ruotsi Sverige Somalia Kongon dem. tasavalta DR Kongo 91,5 90,4 89,0 87,4 86,4 86,4 86,1 86,0 82,2 80,7 80,6 80,0 79,5 79,2 78,6 78,2 77,8 77,6 77,2 77,2 76,5 76,2 75,3 73,7 71,3 70,8 70,4 63,5 63,1 61,7 61,2 60, % 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 25

28 Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ikärakenne vaihtelee hyvin paljon taustamaaryhmittäin. Esimerkiksi nepalilais- ja espanjalaistaustaisista yli 90 prosenttia oli vuoden 2013 lopussa työikäisiä (kuvio 7.1). Vähiten työikäisiä oli Myanmarin, Ruotsin ja Somalian taustamaaryhmissä. 30 suurimmasta taustamaayhmästä pienin työikäisten osuus (60,7 prosenttia) oli niillä, joiden taustamaa oli Kongon demokraattinen tasavalta. Kuvio 7.2 Figur 7.2 Figure 7.2 Lasten (0-14-vuotiaat) osuus (%) eri taustamaaryhmissä Andel (%) barn (0 14-åringar) inom olika grupper av bakgrundsländer 2013 Share (%) of children (aged 0 14) in different background country groups in 2013 Taustamaa 1) Bakgrundsland 1) Background country 1) Kongon dem. tasavalta DR Kongo Somalia 38,6 37,4 Myanmar 34,3 Irak Afganistan Afghanistan Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Marokko Marocko 27,7 26,5 26,4 25,2 Ruotsi Sverige Pakistan Bangladesh Turkki Turkiet Intia Indien Vietnam Viro Estland Romania Rumänien Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Iran Bulgaria Bulgarien Suomi Finland Venäjä (ml. ent. NL) Puola Polen Nigeria Kiina Kina Unkari Ungern Filippiinit Filippinerna Thaimaa Thailand 22,8 21,9 21,7 21,5 20,7 20,6 19,9 18,6 18,3 16,7 16,4 16,3 14,7 13,8 13,2 13,2 12,5 12,1 10,7 Nepal Ranska Frankrike Saksa Tyskland Espanja Spanien Yhdysvallat Förenta staterna 8,4 8,0 7,6 6,5 6,3 Britannia Storbritannien 3, % 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 7.3 Figur 7.3 Figure 7.3 Eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus (%) eri taustamaaryhmissä 2013 Andel (%) pensionärer (över 64 år) inom olika grupper av bakgrundsländer 2013 Share (%) of pensioner (aged over 64) population in different background country groups in 2013 Taustamaa 1) Bakgrundsland 1) Background country 1) Suomi Finland Ruotsi Sverige Saksa Tyskland Yhdysvallat Förenta staterna Britannia Storbritannien Venäjä (ml. ent. NL) Puola Polen Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Unkari Ranska Frankrike Bulgaria Bulgarien Espanja Spanien Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Myanmar Iran Vietnam Afganistan Afghanistan Romania Rumänien Irak Intia Indien Pakistan Viro Estland Filippiinit Somalia Marokko Marocko Kiina Kina Turkki Kongon dem. tasavalta DR Kongo Nigeria Thaimaa Thailand Nepal Bangladesh 5,6 5,5 5,3 4,6 3,5 3,1 2,8 2,6 2,5 2,2 2,2 2,1 1,9 1,6 1,6 1,6 1,5 1,4 1,1 0,8 0,8 0,7 0,4 0,3 0,1 0,1 10,0 9,9 15,5 15,3 14, ,2 % 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

29 Kuvio 7.4a Figur 7.4a Figure 7.4a Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne 2013 Åldersstruktur för personer med utländsk bakgrund 2013 Age structure of persons with foreign background in 2013 Kuvio 7.4b Figur 7.4b Figure 7.4b Suomalaistaustaisten ikärakenne 2013 Åldersstruktur för personer med finländsk bakgrund 2013 Age structure of persons with Finnish background in 2013 Ikä Ålder Age Miehet Män Males Naiset Kvinnor Females Ikä Ålder Age Miehet Män Males Naiset Kvinnor Females Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisesta väestöstä noin 18 prosenttia oli lapsia (0 14-vuotiaita). Lasten osuus alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämiset ovat kasvattaneet lasten määrää pakolaisryhmissä. Lasten suhteellinen osuus onkin suurin niissä taustamaaryhmissä, joissa on myös suhteellisen paljon pakolaisia vuotiaiden osuus oli suurin Kongon demokraattisen tasavallan, Somalian ja Myanmarin taustamaaryhmissä (kuvio 7.2). Myös Irakin, Afganistanin ja entisen Jugoslavian taustamaaryhmissä yli neljännes oli lapsia. Pienin lasten osuus oli britannialais-, yhdysvaltalais- ja espanjalaistaustaisten joukossa. Eläkeikäisten osuus ulkomaalaistaustaisista on pieni. Vuonna 2013 noin kahdessa kolmasosassa tarkastelluista taustamaaryhmistä eläkeikäisten osuus oli alle 3 prosenttia (kuvio 7.3). Suhteellisesti eniten eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä oli Ruotsin (15,5 %), Saksan (15,3 %) ja Yhdysvaltojen (14,2 %) taustamaaryhmissä. Erilaiset maahanmuuton syyt (esim. pakolaisuus, turvapaikanhaku, työ, parisuhde, perhesiteet, suomalaiset sukujuuret) selittävät todennäköisesti eroja taustamaaryhmien ikärakenteessa. Verrattaessa ulkomaalaistaustaisten ikäpyramidia suomalaistaustaisten ikäpyramidiin (kuviot 7.4a ja 7.4b) saa selkeän kuvan siitä, että ulkomaalaistaustaisten enemmistö on työikäisiä. Erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana nousevat esiin vuotiaat. Tilastokeskus 27

30 8 Sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan Vuoden 2013 lopussa ulkomaalaistaustaisista miehiä oli ja naisia , eli miehiä oli enemmän kuin naisia. Miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 50,7 prosenttia, ja on ollut hitaassa nousussa 2000-luvulla. Suomalaistaustaisten joukossa miesten osuus oli vuoden 2013 lopussa 49,1 prosenttia ja Suomen koko väestössä 49,2 prosenttia. Taustamaittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien taustamaaryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä (kuvio 8.1). Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nigerialais-, nepalilais- ja pakistanilaistaustaisilla. Thaimaalaistaustaisista peräti 85 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 71 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaisilla oli naisenemmistö. Sukupuolijakaumaa voidaan tarkastella myös maahan- ja maastamuuttaneiden yhteydessä (kuvio 8.2). Naisia oli vielä niukka enemmistö maahan muuttaneista lähes koko 1990-luvun, mutta vuoden 2005 jälkeen miehiä on ollut maahan muuttaneissa enemmän kuin naisia. Vuonna 2013 kaikista maahan muuttaneista 48,5 prosenttia oli naisia. Suomeen muuttaneista ulkomaan kansalaisista naisten osuus oli 47,6 prosenttia, kun taas Suomeen muuttaneiden Suomen kansalaisten Kuvio 8.1 Figur 8.1 Figure 8.1 Miesten osuus (%) eri taustamaaryhmissä 2013 Andel (%) män inom olika grupper av bakgrundsländer 2013 Share (%) of men in different background country groups in 2013 Taustamaa 1) Bakgrundsland 1) Background country 1) Britannia Storbritannien Nigeria Nepal Pakistan Turkki Turkiet Ranska Frankrike Bangladesh Marokko Marocko Espanja Spanien Yhdysvallat Förenta staterna Intia Indien Irak Saksa Tyskland Iran Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Puola Polen Bulgaria Bulgarien Romania Rumänien Ruotsi Sverige Afganistan Afghanistan Unkari Ungern Somalia Myanmar Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Suomi Finland Viro Estland Kongon dem. tasavalta DR Kongo Vietnam Kiina Kina Venäjä (ml. ent. NL) Filippiinit Filippinerna Thaimaa Thailand 74,6 73,5 68,7 67,7 66,6 66,0 64,9 63,8 60,7 60,7 60,2 57,5 56,6 54,6 54,5 54,5 54,4 54,0 53,4 53,2 52,3 51,3 50,7 49,1 49,0 48,7 46,2 45,4 40,1 29,0 14, % 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 80,5 28 Tilastokeskus

31 Kuvio 8.2 Figur 8.2 Figure 8.2 Maahan- ja maastamuutto kansalaisuustyypin ja sukupuolen mukaan 2013, % In- och utvandring efter typ av medborgarskap och kön 2013, % Immigration and emigration by type of citizenship and gender in 2013, % Ulkomaan kansalaiset Utländska medborgare Foreign citizens Suomen kansalaiset Finska medborgare Finnish citizens Maahanmuutto Invandring Immigration Maastamuutto Utvandring Emigration Maahanmuutto Invandring Immigration Maastamuutto Utvandring Emigration 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Naiset Kvinnor Women Miehet Män Men keskuudessa oli niukka naisenemmistö, 51,2 prosenttia. Maasta muuttaneista enemmistö oli naisia 1990-luvulla ja lähes koko 2000-luvun. Vuosina 2008 ja 2009 maastamuutossa oli pieni miesenemmistö, mutta vuosina maastamuutto on ollut taas täpärästi naisvaltaista. Suomesta ulkomaille muuttavista Suomen kansalaisista enemmistö on ollut naisia parina viime vuosikymmenenä, ja vuonna 2013 heidän osuutensa oli 54,3 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten maastamuutossa naisten osuus on ollut selvästi pienempi kuin miesten, vuonna 2013 vain 42,4 prosenttia. Tilastokeskus 29

32 9 Ulkomailla syntyneet keskittyvät Uudellemaalle Vuonna 2013 Suomen väestöstä ulkomailla syntyneitä oli 5,6 prosenttia (taulukko 9.1a). Selvästi koko maan keskiarvoa enemmän ulkomailla syntyneitä asui Ahvenanmaalla (15,1 %) ja Uudellamaalla (9,6 %). Ulkomailla syntyneistä puolet asui Uudellamaalla. Lisäksi Pohjanmaan maakunnassa ulkomailla syntyneitä asui suhteellisesti jonkin verran enemmän kuin koko maassa keskimäärin, 6,7 prosenttia. Suhteellisesti pienin ulkomailla syntyneiden osuus oli Etelä-Pohjanmaalla (2,4 %). Vuodesta 2012 vuoteen 2013 ulkomailla syntyneiden määrä kasvoi suhteellisesti eniten Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, kaikissa yli 8 prosenttia. Vähiten ulkomaalaisten määrä kasvoi Ahvenanmaalla, 3,5 prosenttia. Taulukossa 9.1b on esitetty neljän suurimman syntymämaaryhmän osuudet kunkin maakunnan ulkomailla syntyneistä. Näihin ryhmiin kuuluvat Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa), Virossa, Ruotsissa sekä Somaliassa syntyneet. Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa) syntyneiden osuus ulkomailla syntyneistä oli suurin itäisissä maakunnissa. Etelä-Karjalassa 61 prosenttia ulkomailla syntyneistä oli Venäjällä syntyneitä ja Pohjois-Karjalassa sekä Kymenlaaksossa vastaava osuus oli lähes puolet. Koko Suomessa Venäjällä syntyneitä oli noin viidesosa ulkomailla syntyneistä. Virossa syntyneiden osuudet olivat suurimmat Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Satakunnan maakunnissa, joissa virolaisia oli prosenttia ulkomailla syntyneistä. Virolaisten osuus koko maan ulkomailla syntyneistä on 13 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden osuus ulkomailla syntyneestä väestöstä oli korkein Ahvenanmaalla, yli puolet ulkomailla syntyneistä. Koko maan ulkomailla syntyneistä Ruotsissa syntyneitä on 10 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden osuus ulkomailla syntyneistä oli korkea lisäksi Lapissa ja kaikissa Pohjanmaan maakunnissa. Somaliassa syntyneiden osuus ulkomailla syntyneistä oli suurin Pohjois-Karjalassa (8,5 %). Seuraavaksi suurin somalialaisten osuus oli Uudenmaan, Pohjanmaan sekä Kainuun maakunnissa. Koko maan ulkomailla syntyneistä Somaliassa syntyneet muodostavat 3,2 prosenttia. Kuviossa 9.1 on esitetty ulkomailla syntyneiden osuus kunnittain. Tummalla värillä esitetyissä kunnissa ulkomailla syntyneiden osuus oli yli neljä prosenttia. Näitä kuntia oli erityisesti eteläisessä Suomessa, Pohjanmaan rannikolla, itärajan tuntumassa sekä Lapissa. Myös Ahvenanmaan kaikissa Taulukko 9.1a Tabell 9.1a Table 9.1a Väestö syntymämaan mukaan maakunnittain 2013 ja ulkomailla syntyneiden vuosimuutos maakunnittain Befolkningen efter födelseland landskapsvis 2013 och årsförändring av utrikesfödda efter landskap Population based on country of birth by region in 2013 and annual change in those born abroad by region in 2012 to 2013 Maakunta Syntymämaa Syntymämaa, % Ulkomailla syntyneet Landskap Födelseland Födelseland, % Utrikesfödda Region Country of birth Country of birth, % Foreign born Vuosimuutos Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Förändring per år Finland Utlandet Totalt Finland Utlandet Totalt Change per year Foreign countries Total Foreign countries Total +/ % Uusimaa Nyland ,4 9, ,4 Varsinais-Suomi Egentliga Finland ,5 5, ,6 Satakunta ,2 2, ,9 Kanta-Häme Egentliga Tavastland ,6 3, ,7 Pirkanmaa Birkaland ,8 4, ,2 Päijät-Hämeen Päijänne-Tavastland ,7 4, ,0 Kymenlaakso Kymmenedalen ,9 5, ,8 Etelä-Karjala Södra Karelen ,0 5, ,1 Etelä-Savo Södra Savolax ,3 2, ,1 Pohjois-Savo Norra Savolax ,5 2, ,4 Pohjois-Karjala Norra Karelen ,7 3, ,3 Keski-Suomi Mellersta Finland ,9 3, ,3 Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten ,6 2, ,1 Pohjanmaa Österbotten ,3 6, ,4 Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten ,9 3, ,2 Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten ,1 2, ,8 Kainuu Kajanaland ,4 2, ,6 Lappi Lappland ,3 3, ,2 Ahvenanmaa Åland ,9 15, ,5 Koko maa Hela landet Whole country ,4 5, ,6 30 Tilastokeskus

33 kunnissa asuu reilusti yli neljä prosenttia ulkomailla syntyneitä. Suomen kunnista 39 prosentissa ulkomailla syntyneiden osuus koko kunnan väestöstä jäi alle kahden prosentin vuonna Liitetaulukossa 6 on esitetty ulkomaan kansalaisten määrä maakunnittain ja kunnittain vuosina Lähes neljäsosa maan ulkomailla syntyneistä asuu Helsingissä. Kun vuonna 1993 Helsingissä asui ulkomailla syntynyttä, vuonna 2013 heidän lukumääränsä oli Taulukossa 9.2 on esitetty suurimmat kuntien ulkomailla syntyneiden määrät. Lukumääräisesti eniten ulkomailla syntyneitä on usein väkiluvuiltaankin suurimmissa kunnissa pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Ulkomailla syntyneiden määrän kunnittainen suuruusjärjestys ei kuitenkaan täysin vastaa kuntien koko väkiluvun mukaista suuruusjärjestystä. Yli asukkaan kunnista suhteellisesti eniten ulkomailla syntyneitä asui Maarianhaminassa, missä heidän osuutensa kunnan kaikista asukkaista oli 18,2 prosenttia (taulukko 9.3). Seuraavaksi suurin ulkomailla syntyneiden suhteellinen osuus oli myös Ahvenanmaahan kuuluvissa kunnissa, Hammarlandissa (14,7 prosenttia) ja Lemlandissa (13,0 prosenttia). Ulkomailla syntyneiden osuus oli yli 12 prosenttia myös Närpiössä ja Helsingissä sekä kahdessa muussa Ahvenanmaan kunnassa, Jomalassa ja Finströmissä. Taulukko 9.1b Tabell 9.1b Table 9.1b Ulkomailla syntyneet syntymämaan mukaan maakunnittain 2013, % Utrikesfödda efter födelseland och landskap 2013, % Foreign born by country of birth and region in 2013, % Erityisesti 1990-luvulla Suomeen suuntautuneen siirtolaisuuden ensimmäinen kohde oli Helsinki, josta ulkomaalaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen ja kasvanut maahanmuutto ovat lisänneet maan muiden osien ulkomaalaisväestöä. Viime vuosina muualla Suomessa asuneet ulkomaalaistaustaiset ovat kuitenkin muuttaneet melko vilkkaasti Uudellemaalle. Taulukossa 9.4 on esitetty Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden muuttoliike maakunnittain vuonna Ulkomailla syntyneiden maan sisäinen nettomuutto oli negatiivista kaikissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Neljässä maakunnassa nettomuutto oli lähellä nollaa. Useimmissa maakunnissa maakunnasta muuttaneiden ulkomailla syntyneiden määrä siis ylitti maakuntaan muuttaneiden ulkomailla syntyneiden määrän. Kaikissa maakunnissa ulkomailla syntyneiden kansainvälinen nettomuutto oli positiivista vuonna 2013, eli maahanmuuttoa oli maastamuuttoa enemmän. Maahanmuuton takia ulkomaan kansalaisten kokonaisnettomuutto oli positiivista kaikissa maakunnissa. Uusimaa on ainoa maakunta, jossa ulkomailla syntyneiden määrä kasvoi vuonna 2013 merkittävästi sekä kansainvälisen että maan sisäisen muuttoliikkeen johdosta. Maakunta Syntymämaa, % Ulkomailla syntyneiden lukumäärä Landskap Födelseland, % Antal utrikesfödda Region Country of birth, % Number of foreign born Venäjä (ml. ent. NL) Viro Ruotsi Somalia Muut Yhteensä Ryssland (inkl. forna SU) Estland Sverige Övriga Totalt Russia (incl. former USSR) Estonia Sweden Others Total Uusimaa Nyland ,6 17,3 5,6 4,3 54,2 100, Varsinais-Suomi Egentliga Finland ,2 12,7 10,4 3,3 55,5 100, Satakunta Satakunta ,1 16,4 13,8 0,2 47,6 100, Kanta-Häme Egentliga Tavastland ,3 17,8 9,1 1,1 53,6 100, Pirkanmaa Birkaland ,1 9,4 10,6 1,8 60,1 100, Päijät-Häme Päijänne-Tavastland ,7 14,9 9,0 0,3 40,1 100, Kymenlaakso Kymmenedalen ,1 10,3 4,8 3,3 34,5 100, Etelä-Karjala Södra Karelen ,0 4,0 4,0 0,3 30,7 100, Etelä-Savo Södra Savolax ,4 8,4 6,0 0,1 45,2 100, Pohjois-Savo Norra Savolax ,2 7,5 10,0 0,2 51,2 100, Pohjois-Karjala Norra Karelen ,3 3,1 6,5 8,5 32,6 100, Keski-Suomi Mellersta Finland ,1 5,2 16,7 0,5 53,5 100, Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten ,8 14,0 22,1 0,0 46,1 100, Pohjanmaa Österbotten ,0 3,8 22,0 3,9 62,3 100, Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten.. 13,3 5,6 26,8 0,1 54,2 100, Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten... 15,0 1,5 28,9 2,6 52,0 100, Kainuu Kajanaland ,5 1,8 11,5 3,3 40,9 100, Lappi Lappland ,6 2,5 38,3 1,0 45,6 100, Ahvenanmaa Åland ,2 3,7 53,1 0,0 40,9 100, Koko maa Hela landet Whole country. 21,3 13,0 10,4 3,2 52,1 100, Tilastokeskus 31

34 Kuvio 9.1 Figur 9.1 Figure 9.1 Ulkomailla syntyneiden osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna 2013 Andel (%) utrikesfödda av folkmängden i kommunen 2013 Foreign-born persons as a share (%) of the population in the municipality in 2013 Prosenttia Procent Per cent 1,9 (125 kuntaa) 2,0 3,9 (125 kuntaa) 4,0 (70 kuntaa) Koko maa 5,6 prosenttia Hela landet 5,6 procent Whole country 5.6 per cent Aluejako Områdesindelningen Regional division Tilastokeskus

35 Taulukko 9.2 Tabell 9.2 Table 9.2 Suurimmat ulkomailla syntyneiden määrät kunnittain 2013 Störst antal utrikesfödda efter kommun 2013 Largest numbers of foreign born by municipality in 2013 Taulukko 9.3 Tabell 9.3 Table 9.3 Kunnat, joissa suurin ulkomailla syntyneiden osuus vuonna 2013 Kommuner med störst andel utrikesfödda 2013 Municipalities with the largest proportion of foreign born in 2013 Kunta Väkiluku Ulkomailla syntyneet Kommun Folkmängd Utrikesfödda Municipality Population Foreign born % Helsinki Helsingfors ,2 Espoo Esbo ,6 Vantaa Vanda ,9 Turku Åbo ,8 Tampere Tammerfors ,4 Oulu Uleåborg ,0 Lahti Lahtis ,9 Jyväskylä ,5 Vaasa Vasa ,1 Lappeenranta Villmanstrand ,0 Kotka ,8 Kuopio ,3 Kouvola ,8 Joensuu ,9 Salo ,3 Porvoo Borgå ,4 Hämeenlinna Tavastehus ,9 Rovaniemi ,3 Pori Björneborg ,0 Kerava Kervo ,2 Kirkkonummi Kyrkslätt ,5 Hyvinkää Hyvinge ,7 Maarianhamina Mariehamn ,2 Lohja Lojo ,8 Järvenpää Träskända ,3 Taulukko 9.4 Tabell 9.4 Table 9.4 Ulkomailla syntyneiden muuttoliike maakunnittain 2013 Flyttningsrörelsen bland utrikesfödda efter landskap 2013 Migration by region of persons born abroad in 2013 Kunta 1) Väkiluku Ulkomailla syntyneet Kommun 1) Folkmängd Utrikesfödda Municipality 1) Population Foreign born % Maarianhamina Mariehamn ,2 Hammarland ,7 Lemland ,0 Närpiö Närpes ,2 Helsinki Helsingfors ,2 Jomala ,1 Finström ,0 Korsnäs ,9 Vantaa Vanda ,9 Espoo Esbo ,6 Sund ,2 Saltvik ,3 Turku Åbo ,8 Pietarsaari Jakobstad ,3 Vaasa Vasa ,1 Kaskinen Kaskö ,1 Kotka ,8 Kerava Kervo ,2 Uusikaarlepyy Nykarleby ,2 Vöyri Vörå ,9 Kauniainen Grankulla ,8 Kirkkonummi Kyrkslätt ,5 Maalahti Malax ,5 Tampere Tammerfors ,4 Virolahti ,1 Muonio ,1 Utsjoki ,0 Lappeenranta Villmanstrand ,0 Lahti Lahtis ,9 Raisio Reso ,6 1) Pl. kunnat, joiden väkiluku on alle Exkl. kommuner med färre än invånare Excl. municipalities with population under 1,000. Maakunta Maahan- ja maastamuutto Maakuntien välinen muuttoliike Nettomuutto Landskap Invandring och utvandring Flyttning mellan landskap Nettofl yttning Region Immigration and emigration Migration between regions Net migration Maahanmuutto Invandring Immigration Maastamuutto Tulomuutto Lähtömuutto Utvandring Emigration Infl yttning In-migration Utfl yttning Out-migration Nettomaahanmuutto Nettoinvandring Net immigration Maakuntien välinen nettomuutto Nettofl yttning mellan landskap Net migration between regions Kokonaisnettomuutto Total nettofl yttning Total net migration Uusimaa Nyland Varsinais-Suomi Egentliga Finland Satakunta Satakunta Kanta- Häme Egentliga Tavasland Pirkanmaa Birkaland Päijät-Häme Päijänne-Tavasland Kymenlaakso Kymmenedalen Etelä-Karjala Södra Karalen Etelä-Savo Södra Savolax Pohjois-Savo Norra Savolax Pohjois-Karjala Norra Karelen Keski-Suomi Mellersta Österbotten Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten Pohjanmaa Österbotten Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland Ahvenanmaa Åland Koko maa Hela landet Whole country Tilastokeskus 33

36 10 Lähes suomalaista avo- tai avioliitossa ulkomailla syntyneen kanssa Vuonna 2013 Suomessa vakituisesti asuvista ulkomailla syntyneistä oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa noin 42 prosenttia (taulukko 10.1). Ulkomailla syntyneet olivat suomalaisia useammin naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Vastaavasti naimattomien ja leskien osuus oli ulkomailla syntyneessä väestössä pienempi kuin Suomessa syntyneiden keskuudessa. Tämä johtuu osaksi ulkomailla syntyneiden erilaisesta ikärakenteesta, sillä ulkomailla syntyneessä väestössä on huomattavasti enemmän nuoria aikuisia ja vähemmän lapsia ja iäkkäitä kuin Suomessa syntyneiden keskuudessa. Selitys on kuitenkin osittainen, sillä esimerkiksi vuotiaista ulkomailla syntyneistä oli vuonna 2013 naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa noin 54 prosenttia, kun vastaava luku Suomessa syntyneillä oli 47 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten siviilisäätyjakauma eroaa jonkin verran ulkomailla syntyneistä. Ulkomaan kansalaisissa naimattomia on noin 49 prosenttia, hieman enemmän kuin Suomen kansalaisista. Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa on 39 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin suomalaisilla mutta kuitenkin 3,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ulkomailla syntyneillä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Suomen kansalaisuuden saamisen maassaoloehto on lyhyempi niille, joiden puoliso on suomalainen. Suomalaisen kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevia ulkomaan kansalaisia on siis siirtynyt Suomen kansalaisiksi suhteellisesti enemmän kuin muita ulkomaan kansalaisia. Vuonna 2013 Suomessa solmittiin sellaista kansainvälistä avioliittoa, joissa Suomessa vakituisesti asuva Suomen kansalainen meni ulkomaan kansalaisen kanssa naimisiin. Miehet, jotka olivat Suomen kansalaisia, solmivat naisia hieman enemmän avioliittoja ulkomaan kansalaisten kanssa. Lisäksi kansainvälisiä avioliittoja solmivat ne Suomen asukkaat, jotka ovat ulkomaan kansalaisia ja joiden puoliso on ulkomaan kansalainen. Tällaisten avioliiton solmimisten määrä oli vuonna 2013, ja näistä 367 avioliitossa eli noin neljäsosassa puolisoiden kansalaisuudet erosivat toisistaan. On huomattava, että tilastossa ei ole mukana niitä solmittuja avioliittoja, joissa suomalaiset solmivat avioliiton ulkomaalaisen kanssa ulkomailla vakituisesti asuessaan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana ulkomaan kansalaisen kanssa naimisiin menneiden suomalaisten miesten puolisot ovat useimmin olleet Thaimaan, Venäjän tai Viron kansalaisia (taulukko 10.2a). Näin oli myös vuonna Seuraavaksi useimmin, lähes yhtä usein kuin Viron kansalaisten kanssa, suomalaismiehet avioituivat kiinalaisnaisten kanssa. Pitkälle 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle venäläisten kanssa solmitut avioliitot olivat yleisin suomalaismiesten kansainvälisen avioliiton tyyppi, mutta vuodesta 2008 eteenpäin suomalais-thaimaalaiset avioliitot ovat olleet yleisempiä. Vuonna 2013 venäläisten ja thaimaalaisten kanssa solmitut avioliitot muodostivat yhteensä 37 prosenttia kaikista suomalaismiesten solmimista kansainvälisistä avioliitoista. Taulukko 10.1 Tabell 10.1 Table 10.1 Väestö siviilisäädyn ja syntymämaan mukaan 2013 Befolkning efter civilstånd och födelseland 2013 Population by marital status and country of birth in 2013 Siviilisääty Civilstånd Marital status Syntymämaa Födelseland Country of birth Syntynyt ulkomailla Född utomlands Born abroad % Syntynyt Suomessa Född i Finland Born in Finland % Naimaton Ogift Single , ,9 Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa Gift eller i registrerat partnerskap Married or in registered partnership , ,7 Leski avioliitosta tai rekisteröidystä parisuhteesta Änka/änkling från äktenskap eller registrerat partnerskap Widowed from marriage or registered partnership , ,5 Eronnut avioliitosta tai rekisteröidystä parisuhteesta Frånskild från äktenskap eller registrerat partnerskap Divorced from marriage or registered partnership , ,9 Yhteensä Totalt Total , ,0 34 Tilastokeskus

37 Taulukko 10.2a Tabell 10.2a Table 10.2a Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset miehet vaimon kansalaisuuden mukaan Finska män som ingått äktenskap med en utländsk kvinna efter makans medborgarskap Marriages contracted by Finnish male citizens with foreign women by wife s citizenship in Naisen kansalaisuus 1) Kvinnans medborgarskap 1) Woman s citizenship 1) Thaimaa Thailand Venäjä Ryssland Viro Estland Kiina Kina Filippiinit Filippinerna Ukraina Vietnam Yhdysvallat Förenta staterna Ruotsi Sverige Turkki Turkiet Saksa Tyskland Marokko Marocko Brasilia Brasilien Japani Japan Puola Polen Irak Muut Others Yhteensä Totalt Total ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Taulukko 10.2b Tabell 10.2b Table 10.2b Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset naiset miehen kansalaisuuden mukaan Finska kvinnor som ingått äktenskap med en utländsk man efter makens medborgarskap Marriages contracted by Finnish female citizens with foreign men by husband s citizenship in Miehen kansalaisuus 1) Mannens medborgarskap 1) Man s citizenship 1) Turkki Turkiet Yhdysvallat Förenta Staterna Ruotsi Sverige Britannia Storbritannien Venäjä Ryssland Marokko Marocko Viro Estland Gambia Saksa Tyskland Nigeria Irak Egypti Egypten Ghana Italia Italien Tunisia Tunisien Espanja Spanien Alankomaat Nederländerna Vietnam Ranska Frankrike Algeria Algeriet Australia Australien Somalia Muut Others Yhteensä Totalt Total ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 35

38 Vuosina suomalaiset naiset solmivat eniten avioliittoja turkkilaisten, britannialaisten ja yhdysvaltalaisten kanssa (taulukko 10.2b). Seuraavaksi useimmin suomalaiset naiset ovat avioituneet ruotsalaisten ja venäläisten kanssa. Britannialaiset miehet olivat vuosina suurin ulkomaalaisryhmä, jonka kanssa suomalaisnaiset avioituivat, mutta vuodesta 2008 alkaen suomalaisnaisten Turkin kansalaisten kanssa solmimat avioliitot ovat olleet brittimiesten kanssa solmittuja avioliittoja yleisempiä. Suomalaisten naisten ulkomaalaisten puolisojen kansalaisuuksissa on hieman enemmän hajontaa kuin suomalaisten miesten ulkomaalaisten puolisoiden. Tämän vuoksi naisten taulukkoon on valikoitunut enemmän puolisoiden kansalaisuuksia (ks. valintaperusteet, liite 3). Suomen kansalaisen ja ulkomaan kansalaisen välisten avioliittojen määrä on jonkin verran pienempi kuin Suomessa syntyneen ja ulkomailla syntyneen välisten avioliittojen lukumäärä. Tähän vaikuttaa se, että monet ulkomaalaiset ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Lisäksi Suomen kansalaisuuden saamisen maassaoloehto on taval- lista lyhyempi ulkomaalaisille, joiden puoliso on suomalainen. Toisaalta voidaan myös todeta, että syntymämaan mukaan puolisoita tarkasteltaessa mukana on joitakin sellaisia avioliittoja, joissa puolisona on ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen. Vuonna 2013 Suomessa asui ulkomailla syntynyttä, jotka olivat naimisissa Suomessa syntyneen kanssa. Kun avioliittoihin lisätään vielä niiden henkilöiden määrä, jotka asuvat avoliitossa, nousee sellaisten liittojen määrä, joissa toinen on ulkomailla syntynyt ja toinen Suomessa syntynyt :een. On huomattava, että tässä tarkastellaan pelkästään niitä avio- ja avoliittoja, joissa molemmat puolisot asuvat vakituisesti Suomessa. Ulkomailla vakituisesti asuvien Suomessa syntyneiden henkilöiden liitoista ulkomaalaisen kanssa ei ole saatavilla tietoa. Suomessa syntyneen miehen puoliso oli vuonna 2013 useimmin Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa) syntynyt (taulukko 10.3a). Seuraavaksi eniten suomalaismiesten puolisoita oli syntynyt Ruotsissa. Nämä yhdessä muodostivat vajaan puolet kaikista Suomessa syntyneiden Taulukko 10.3a Tabell 10.3a Table 10.3a Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot naisen syntymämaan mukaan vuonna * Utrikesfödda makor och sambor till män födda i Finland efter kvinnans födelseland * Foreign-born spouses and cohabiting partners of men born in Finland by woman s country of birth in * Vaimon syntymämaa 1) Puolisoiden määrä Antalet makor Number of spouses Makans födelseland 1) Wife s country of birth 1) Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) Ruotsi Sverige Thaimaa Thailand Viro Estland Kiina Kina Saksa Tyskland Filippiinit Filippinerna Yhdysvallat Förenta Staterna Puola Polen Britannia Storbritannien Vietnam Japani Japan Brasilia Brasilien Kanada Espanja Spanien Norja Norge Unkari Ungern Ranska Frankrike Muut Övriga Others Yhteensä Totalt Total Aviopari Äkta par Married couple * Rekisteröidyt parisuhteet sisältyvät avioliittoihin. Rekisteröidyn parin vanhempi puoliso on luokiteltu miehiin ja nuorempi naisiin. Äktenskapen omfattar registrerade partnerskap. Den äldre partnern i det registrerade partnerskapet har klassifi cerats som man och den yngre som kvinna. Registered partnerships are included in marriages. The older partner of a registered partnership is classifi ed under men and the younger one under women. 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

39 Taulukko 10.3b Tabell 10.3b Table 10.3b Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot miehen syntymämaan mukaan vuonna * Utrikesfödda makar och sambor till kvinnor födda i Finland efter mannens födelseland * Foreign-born spouses and cohabiting partners of women born in Finland by man s country of birth in * Miehen syntymämaa 1) Puolisoiden määrä Antalet makar Number of spouses Makens födelseland 1) Husband s country of birth 1) Ruotsi Sverige Britannia Storbritannien Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) Saksa Tyskland Turkki Turkiet Yhdysvallat Förenta Staterna Viro Estland Italia Italien Alankomaat Nederländerna Ranska Frankrike Espanja Spanien Marokko Marocko Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Kanada Nigeria Irak Kreikka Grekland Norja Norge Australia Australien Puola Polen Intia Indien Egypti Egypten Iran Tanska Danmark Muut Övriga Others Yhteensä Totalt Total Aviopari Äkta par Married couple * Rekisteröidyt parisuhteet sisältyvät avioliittoihin. Rekisteröidyn parin vanhempi puoliso on luokiteltu miehiin ja nuorempi naisiin. Äktenskapen omfattar registrerade partnerskap. Den äldre partnern i det registrerade partnerskapet har klassifi cerats som man och den yngre som kvinna. Registered partnerships are included in marriages. The older partner of a registered partnership is classifi ed under men and the younger one under women. 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. miesten avo- ja avioliitoista ulkomailla syntyneen kanssa. Seuraavaksi useimmin suomalaismiesten puolisot olivat syntyneet Thaimaassa ja Virossa, mutta näitä liittoja oli kuitenkin lukumääräisesti selvästi vähemmän. Mikäli Suomessa syntyneen naisen puoliso on syntynyt ulkomailla, hän on yleisimmin Ruotsissa syntynyt (taulukko 10.3b). Seuraavaksi yleisimmin puolisot olivat Britanniasta, Venäjältä (ml. entisessä Neuvostoliitossa syntyneet) ja Saksasta. Kussakin näissä maissa syntyneitä miehiä oli kuitenkin huomattavasti vähemmän verrattaessa Ruotsissa syntyneisiin miehiin. Suomessa asui lisäksi avio- tai avopariperhettä, joissa molemmat puolisot ovat synty- neet ulkomailla. Näistä perheistä eli noin viideosa oli sellaisia, joissa puolisot olivat syntyneet eri maissa. Taulukoissa 10.3a ja 10.3b samaa sukupuolta olevien parien muodostamat rekisteröidyt parisuhteet sisältyvät avioliittoihin. Samaa sukupuolta olevien parien avoliittoja ei tilastoida. Vuoden 2013 lopussa Suomessa asui 319 ulkomailla syntynyttä, jotka olivat rekisteröidyssä parisuhteessa Suomessa syntyneen kanssa. Näistä liitoista 64 prosenttia oli miespareja. Suomalaisten ulkomailla syntyneiden rekisteröityjen puolisojen yleisimmät syntymämaat olivat Ruotsi, Thaimaa, Venäjä (ml. entinen Neuvostoliitto) ja Yhdysvallat. Tilastokeskus 37

40 11 Suomessa syntyneiden ja maahanmuuttajien välisten avioliittojen eronneisuus suurta Vuonna 2013 Suomessa syntyneiden miesten ja ulkomailla syntyneiden naisten avioeroja oli 936 (taulukko 11.1a). Määrä on suurin kymmeneen vuoteen. Suomessa syntyneiden naisten ja ulkomailla syntyneiden miesten välisiä avioeroja oli 985, mikä oli myös suurin määrä viimeisen kymmenen vuoden tarkastelujaksolla (taulukko 11.1b). Vuonna 2013 Suomessa syntyneiden miesten avioeroja oli eniten niissä naisen syntymämaaryhmissä, joissa myös avioliittoja oli paljon. Eniten eroja oli liitoissa, joissa Suomessa syntyneen mie- hen puoliso oli syntynyt Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa, Ruotsissa tai Thaimaassa. Suomessa syntyneillä naisilla suurimmat erojen lukumäärät miehen syntymämaan mukaan eivät vastanneet yhtä tarkasti ulkomailla syntyneiden miesten kanssa solmittujen avioliittojen lukumäärää. Suomessa syntyneiden naisten avioeroja ulkomailla syntyneiden miesten välillä oli eniten Ruotsissa, Turkissa ja Marokossa syntyneiden miesten kanssa, vaikka lukumääräisesti eniten kansainvälisiä avioliittoja oli Suomessa syntyneillä Taulukko 11.1a Tabell 11.1a Table 11.1a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan Äktenskapsskillnader bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap Divorces of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in Vaimon syntymämaa 1) Makans födelseland 1) Wife's country of birth 1) Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland.. (inkl. forna SU) Ruotsi Sverige Thaimaa Thailand Viro Estland Kiina Kina Yhdysvallat Förenta Staterna Saksa Tyskland Filippiinit Filippinerna Brasilia Brasilien Muut Övriga Others Yhteensä Totalt Total ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Taulukko 11.1b Tabell 11.1b Table 11.1b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan Äktenskapsskillnader bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap Divorces of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in Miehen syntymämaa 1) Makens födelseland 1) Husband s country of birth 1) Ruotsi Sverige Turkki Turkiet Marokko Marocko Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) Yhdysvallat Förenta Staterna Nigeria Egypti Egypten Britannia Storbritannien Algeria Algeriet Tunisia Tunisien Ent. Jugoslavia F.d. Jugoslavien Gambia Saksa Tyskland Muut Övriga Others Yhteensä Totalt Total ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

41 naisilla vuonna 2013 Ruotsin lisäksi Britanniassa ja Saksassa syntyneiden miesten kanssa. Taulukoissa 11.1a ja 11.1b olevat maat on valittu suhteuttamalla kansainvälisten avioliittojen erojen lukumäärä kahden suomalaissyntyisen välisten avioerojen lukumäärään. Koska suomalaisnaisten ulkomaalaisten puolisojen taustoissa on enemmän hajontaa samalla kun suomalaismiesten ulkomaalaiset puolisot ovat pitkälti muutamasta maasta, naisten taulukoihin on valikoitunut enemmän puolisoiden syntymämaita. Taulukoissa 11.2a ja 11.2b on esitetty Suomessa syntyneiden miesten ja naisten kansainvälisten avioliittojen eronneisuusluvut. Ne on laskettu suhteuttamalla tiettynä vuonna kansainvälisistä avioliitoista eronneiden määrä kansainvä- Taulukko 11.2a Tabell 11.2a Table 11.2a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina Skilsmässofrekvens (%) bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap Divorce rate (%) of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in Avioeroja 100 kansainvälistä avioliittoa kohden Skilsmässor per 100 internationella äktenskap Divorces per 100 international marriages Vaimon syntymämaa 1) Makans födelseland 1) Wife s country of birth 1) Taulukko 11.2b Tabell 11.2b Table 11.2b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina Skilsmässofrekvens (%) bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap Divorce rate (%) of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in Avioeroja 100 kansainvälistä avioliittoa kohden Skilsmässor per 100 internationella äktenskap Divorces per 100 international marriages Miehen syntymämaa 1) Makens födelseland 1) Husband s country of birth 1) Kansainväliset avioliitot 2) Internationella äktenskap 2) International marriages 2) Brasilia Brasilien ,2 3,5 3,6 5,2 3,8 3,1 6,6 5,3 4,3 4,4 301 Viro Estland ,6 5,9 8,1 4,9 5,1 3,2 4,8 3,7 3,8 4, Yhdysvallat Förenta Staterna.. 2,5 1,9 2,5 2,2 2,9 3,3 3,0 2,5 2,4 3,8 481 Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) ,3 4,8 4,8 4,0 3,6 4,1 3,6 3,6 3,4 3, Thaimaa Thailand ,1 4,9 4,7 4,5 4,0 3,7 3,8 4,2 3,6 3, Kiina Kina ,1 2,7 6,0 1,8 2,0 3,0 2,7 3,2 2,2 3,2 839 Ruotsi Sverige ,5 2,8 2,6 3,3 2,7 2,4 2,8 2,8 2,5 3, Saksa Tyskland ,5 1,9 1,8 2,4 1,0 2,6 1,9 2,2 1,6 2,5 603 Filippiinit Filippinerna ,8 4,1 2,9 1,8 1,9 3,1 2,0 1,8 2,7 1,9 768 Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Foreign countries total ,2 4,1 4,3 4,0 3,5 3,5 3,6 3,5 3,2 3, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 2) Mies syntynyt Suomessa Mannen född i Finland Husband born in Finland Kansainväliset avioliitot 2) Internationella äktenskap 2) International marriages 2) Algeria Algeriet ,0 5,1 6,1 6,4 7,8 7,0 7,3 9,6 7,3 12,3 215 Nigeria ,2 13,3 11,6 6,4 11,2 13,7 9,1 10,8 10,0 12,1 278 Tunisia Tunisien ,7 13,3 7,6 16,3 10,3 12,2 10,6 11,1 14,4 12,0 160 Marokko Marocko ,3 7,2 8,0 7,0 10,3 8,3 8,1 7,4 8,7 11,5 390 Gambia ,2 22,8 13,2 17,5 23,6 12,8 12,1 9,2 12,4 11,0 156 Egypti Egypten ,6 7,5 5,2 8,1 9,5 9,3 6,7 8,1 9,0 10,3 262 Turkki Turkiet ,8 7,9 6,7 7,7 8,1 9,3 9,5 11,5 7,5 8,7 943 Ent. Jugoslavia F.d. Jugoslavien ,8 6,7 7,4 6,7 2,9 10,3 9,1 6,2 7,0 6,7 284 Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU).... 3,5 3,6 2,3 2,0 2,6 3,8 2,5 3,9 3,5 4,4 911 Yhdysvallat Förenta Staterna. 3,9 1,8 1,4 1,7 2,5 2,3 5,1 4,0 2,7 4,1 881 Ruotsi Sverige ,4 2,1 1,9 2,7 2,4 2,4 2,3 2,3 2,2 2, Britannia Storbritannien.... 2,6 3,0 2,5 2,2 2,9 3,3 2,4 2,2 1,9 1, Saksa Tyskland ,0 1,3 2,3 1,5 1,9 2,3 1,5 1,7 2,5 1, Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Foreign countries total.... 5,1 4,6 4,2 4,4 4,7 4,7 4,5 4,6 4,3 4, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 2) Vaimo syntynyt Suomessa Hustrun född i Finland Wife born in Finland. Tilastokeskus 39

42 listen avioliittojen keskimäärään edellisen vuoden aikana. Näin on saatu Suomessa syntyneiden ja ulkomailla syntyneiden eronneiden parien prosentuaalinen osuus vastaavanlaisista avioliitoista ulkomailla syntyneen puolison syntymämaan mukaan. Luvut on laskettu Suomessa syntyneille naisille ja miehille erikseen. Vertailun vuoksi on laskettu samalla menetelmällä eronneisuusluku pareille, joiden molemmat puolisot ovat syntyneet Suomessa. Vuonna 2013 tämä luku oli 1,3 prosenttia, mikä on selvästi alempi kuin kansainvälisten avioliittojen keskimääräinen eronneisuusluku. Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen keskimääräinen eronneisuus on hieman pienempää kuin naisten vastaava luku. Ainoa poikkeus oli vuosi 2006, jolloin miehillä avioeronneisuus oli jopa hieman suurempaa kuin naisilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälisten avioliittojen eronneisuus on laskenut hieman sekä naisilla että miehillä, lukuun ottamatta viime vuotta, jolloin eronneisuus nousi hieman. Vuonna 2013 Suomessa syntyneiden miesten eronneisuus oli suhteellisesti katsottuna suurinta brasilialaissyntyisen naisen kanssa naimisissa olleilla (eronneisuusprosentti 4,4). Virossa ja Yhdysvalloissa syntyneiden kanssa naimisissa olleiden Suomessa syntyneiden miesten eronneisuus oli seuraavaksi korkeinta, 4,2 ja 3,8 prosenttia. Suomessa syntyneiden naisten eronneisuus oli suhteellisesti katsottuna suurinta Algeriassa, Nigeriassa ja Tunisiassa syntyneiden miesten kanssa solmituissa avioliitoissa, joissa kaikissa eronneisuus oli viime vuonna yli 12 prosenttia. Seuraavaksi korkeinta eronneisuus oli Marokossa ja Gambiassa syntyneiden miesten kanssa solmituissa avioliitoissa. 40 Tilastokeskus

43 12 Työllisyys paranee maassaoloajan myötä Viimeisimmät väestön pääasiallista toimintaa koskevat tiedot ovat saatavilla vuodelta 2012 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Vuonna 2012 ulkomailla syntyneistä 58 prosenttia kuului työvoimaan (taulukko 12.1). Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä. Työllisiä ulkomailla syntyneistä oli noin 46 prosenttia ja työttömiä 12 prosenttia vuonna Opiskelijoita oli lähes 10 prosenttia ja eläkeläisiä noin 7 prosenttia. Noin 10 prosenttia ulkomailla syntyneistä oli alle 15-vuotiaita lapsia, ja muita työvoimaan kuulumattomia oli 16 prosenttia. Ulkomailla syntyneet poikkeavat koko väestöstä erityisesti eläkeläisten ja ryhmän muut työvoimaan kuulumattomat suhteellisissa osuuksissa. Kun koko väestöstä 24 prosenttia on eläkeläisiä ja 4 prosenttia muita työvoimaan kuulumattomia, ulkomailla syntyneillä sen sijaan luvut ovat 7 ja 16 prosenttia. Lapsia ulkomailla syntyneissä on vähemmän kuin koko väestössä, opiskelijoita taas hieman enemmän. Ulkomailla syntyneiden koko väestöstä eroava ikärakenne näkyy siis selvästi myös pääasiallisessa toiminnassa. Taulukoissa 12.2a ja 12.2b on esitetty 15 suurinta syntymämaaryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston pohjalta. Vuonna 2012 ulkomailla syntyneistä oli työllisiä eli 46 prosenttia. Koko väestöstä työllisiä oli 43 prosenttia. Työllisten suhteellinen osuus oli hyvin erilainen eri syntymämaaryhmissä. Suurimmista syntymämaaryhmistä työllisten osuus oli yli 50 prosenttia Ruotsissa, Virossa ja entisessä Jugoslaviassa syntyneillä. Työllisten osuus oli matalin Somaliassa ja Irakissa syntyneiden keskuudessa, prosenttia. Taulukossa 12.2b on esitetty työttömien osuus koko syntymämaaryhmästä, mutta on huomattava, että esitetyt prosenttiluvut eivät tarkoita työttömyysastetta. Työttömyysasteen laskennassa työttömien määrä on suhteutettu työvoimaan (eli työllisiin ja työttömiin) (taulukko 12.3, kuvio 12.1). Työttömyysaste antaa työttömien osuutta todenmukaisemman kuvan eri syntymämaaryhmien työttömyydestä, sillä se ottaa huomioon esimerkiksi eläkeläisten ja lasten erilaisen määrän eri syntymämaaryhmissä. Alle 15-vuotiaiden lasten osuudet olivat suurimpia Thaimaassa (20 %), Yhdysvalloissa (18 %) ja Britanniassa (17 %) syntyneillä. Pienimpiä lasten osuudet olivat Entisessä Jugoslaviassa (0,5 %) ja Vietnamissa (3 %) syntyneillä. Jotkut näistä osuuksista eroavat huomattavasti siitä, mitä ne olisivat, Taulukko 12.1 Tabell 12.1 Table 12.1 Ulkomailla syntyneiden pääasiallinen toiminta ja työttömyysaste sekä koko väestön pääasiallinen toiminta ja työttömyysaste 2012 Huvudsaklig verksamhet bland utrikesfödda och det relativa arbetslöshetstalet samt hela befolkningens huvudsakliga verksamhet och relativa arbetslöshetstal 2012 Main activity and unemployment rate of persons born abroad in 2008 to 2012 and main activity and unemployment rate of the entire population in 2012 Pääasiallinen toiminta Huvudsaklig verksamhet Main type of activity Ulkomailla syntyneet Utrikesfödda Foreign born Koko väestö Hela befolkningen Total population 2008 % 2009 % 2010 % 2011 % 2012 % 2012 % Työvoima Arbetskraft Labour force , , , , , ,3 Työlliset Sysselsatta Employed , , , , , ,1 Työttömät Arbetslösa Unemployed , , , , , , vuotiaat åringar Aged , , , , , ,4 Opiskelijat Studenter Students , , , , , ,6 Eläkeläiset Pensionärer Pensioners , , , , , ,2 Muut Övriga Others , , , , , ,5 Yhteensä Totalt Total , , , , , ,0 Työttömyysaste Det relativa arbetslöshetstalet Unemployment rate ,0. 21,5. 20,3. 19,3. 20,5. 10,7. Tilastokeskus 41

44 jos taustamuuttujana olisi syntymämaan sijaan esimerkiksi kansalaisuus. Esimerkiksi Britannian kansalaisilla on hyvin pieni lasten osuus, kun taas Somalian ja Irakin kansalaisilla osuus on suurimpia kansalaisuusryhmistä. Tämä johtuu muun muassa siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät hakevat Suomen kansalaisuutta ja eri ryhmien keskimääräisestä maassaoloajasta. Monet, suurimmatkin ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat Suomessa kuitenkin sen verran pieniä, että taustamuuttujan vaihtamisen vaikutus näkyy joissakin tarkasteluissa voimakkaasti. (Ulkomaalaistaustaisten ikärakenteesta myös kappaleessa 7.) Suhteellisesti eniten opiskelijoita oli Kiinassa, Iranissa ja Irakissa syntyneiden keskuudessa, joista opiskelijoita oli % eli lähes kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa syntyneistä. Suhteellisesti vähiten opiskelijoita, 6 7 prosenttia, oli Britanniassa ja Virossa syntyneiden keskuudessa. Kaikilla ulkomailla syntyneillä eläkeläisten osuus oli huomattavasti suomalaisia (25%) pienempi. Eläkeläisiä oli eniten Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa) syntyneissä (12 %), ja seuraavaksi eniten Saksassa syntyneissä (11 %). Pienimmät eläkeläisten osuudet, prosentin tai alle, olivat Kiinassa ja Thaimaassa syntyneillä. Muita työvoiman ulkopuolella olevia oli eniten, lähes kolmannes, Somaliassa syntyneissä. Lähes yhtä paljon muita työvoiman ulkopuolella olevia oli Intiassa syntyneissä. Pienin osuus oli Ruotsissa syntyneillä (8 %). Kaikissa ulkomailla syntyneiden ryhmissä muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus oli moninkertainen verrattuna Suomessa syntyneisiin. Taulukossa 12.3 esitetään työttömyysasteet vuosilta syntymämaan mukaan. Työssäkäyntitilaston työttömyyttä koskevat tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden rekisteristä. Kaikkien ulkomailla syntyneiden työttömyysaste oli vuoden 2012 lopussa 20 prosenttia (taulukko 12.3 ja kuvio 12.1). Kuten aikaisempinakin vuosina, työttömyys koetteli pahiten maahanmuuttajaryhmiä, joiden keskuudessa pakolaisten osuus on suuri. Korkein työttömyysaste oli Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa syntyneillä. Vuonna 2012 Irakissa syntyneistä työvoimaan kuuluvista 68 prosenttia oli työttömiä. Myös Marokossa ja Iranissa syn- Taulukko 12.2a Tabell 12.2a Table 12.2a Suomessa syntyneet ja 15 suurinta syntymämaaryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan 2012 Finlandsfödda och de 15 största födelselandsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet 2012 Persons born in Finland and 15 largest country of birth groups by main activity in 2012 Syntymämaa 1) Födelseland 1) Country of birth 1) Pääasiallinen toiminta Huvudsaklig verksamhet Main type of activity Työlliset Sysselsatta Employed Työttömät Arbetslösa Unemployed 0 14-vuotiaat 0 14-åringar Aged 0 14 Opiskelijat, koululaiset Studerande, skolelever Students Eläkeläiset Pensionärer Pensioners Muut Övriga Others Yhteensä Totalt Total Yhteensä Totalt Suomi Finland Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Foreign born total Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) Viro Estland Ruotsi Sverige Somalia Irak Kiina Kina Thaimaa Thailand Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Saksa Tyskland Turkki Turkiet Vietnam Britannia Storbritannien Iran Intia Indien Yhdysvallat Förenta staterna Muut Andra Other ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

45 Taulukko 12.2b Tabell 12.2b Table 12.2b Suomessa syntyneet ja 15 suurinta syntymämaaryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan 2012, % Finlandsfödda och de 15 största födelselandsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet 2012, % Persons born in Finland and 15 largest country of birth groups by main activity in 2012, % Syntymämaa 1) Födelseland 1) Country of birth 1) Pääasiallinen toiminta Huvudsaklig verksamhet Main type of activity Työlliset Sysselsatta Employed Työttömät Arbetslösa Unemployed 0 14-vuotiaat 0 14-åringar Aged 0 14 Opiskelijat, koululaiset Studerande, skolelever Students Eläkeläiset Pensionärer Pensioners Muut Övriga Others Yhteensä Totalt Total N Yhteensä Totalt ,1 5,2 16,4 7,6 24,2 3,5 100, Suomi Finland ,0 4,8 16,8 7,4 25,2 2,8 100, Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Foreign born total ,1 11,9 9,8 9,8 6,5 16,0 100, Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) 44,4 15,1 5,6 9,5 12,1 13,3 100, Viro Estland ,2 8,2 13,4 6,5 2,3 12,4 100, Ruotsi Sverige ,5 8,8 6,0 6,7 7,1 7,9 100, Somalia ,3 20,3 10,8 15,1 3,5 31,1 100, Irak ,6 26,9 7,7 15,5 6,1 24,3 100, Kiina Kina ,5 5,5 13,3 16,7 1,0 24,0 100, Thaimaa Thailand ,8 12,0 20,1 13,2 0,8 19,2 100, Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien ,6 17,9 0,5 7,1 8,8 15,1 100, Saksa Tyskland ,0 5,2 10,9 8,7 11,0 17,1 100, Turkki Turkiet ,0 15,6 5,9 7,3 2,5 20,6 100, Vietnam ,0 14,8 3,4 14,2 6,6 14,0 100, Britannia Storbritannien ,7 6,7 17,4 6,1 6,5 17,6 100, Iran ,7 18,4 7,7 15,9 6,1 16,2 100, Intia Indien ,9 5,6 10,3 7,6 2,4 30,2 100, Yhdysvallat Förenta staterna ,2 6,0 18,5 8,9 8,2 23,2 100, Muut Andra Other ,1 10,4 12,1 10,6 5,2 17,6 100, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 12.1 Figur 12.1 Figure 12.1 Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työttömyysaste syntymämaan mukaan 2012, osuus työvoimasta prosentteina Det relativa arbetslöshetstalet bland utrikesfödda i års ålder efter födelseland 2012, procentandel av arbetskraften Unemployment rate among foreign-born persons aged by country of birth in 2012, percentage of the labour force Syntymämaa 1) Födelseland 1) Country of birth 1) Irak Afganistan Afghanistan Somalia Marokko Marocko Iran Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Thaimaa Thailand Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) Turkki Turkiet Vietnam Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Yhdysvallat Förenta staterna Puola Polen Britannia Storbritannien Viro Estland Filippiinit Filippinerna Kiina Kina Ruotsi Sverige Ranska Intia Indien Suomi Finland Saksa Tyskland % 58 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 43

46 tyneillä työttömyysaste oli suuri. Työttömyys on vaivannut erityisesti sellaisia ryhmiä, joilla maahanmuutto ei ole ollut enimmäkseen työperustaista. Näihin ryhmiin kuuluvat valtaosaltaan pakolaisista muodostuvien ryhmien lisäksi esimerkiksi entisessä Neuvostoliitossa syntyneet henkilöt, joiden keskuudessa on paljon paluumuuttajia. Pienintä työttömyys oli Saksassa, Intiassa ja Ranskassa syntyneillä, joiden prosentin työttömyysaste oli samaa luokkaa koko väestön työttömyysasteen kanssa. Syntymämaan mukaan tarkasteltuna työttömyys ei ole aivan niin suurta korkeimman työttömyyden maahanmuuttajaryhmissä kuin kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna. Syntymämaatarkastelulla saadaan mukaan myös ne ulkomailla syntyneet, jotka ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden. Heillä maassaoloaika on pitempi ja työttömyyskin pienempää. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on naisilla huomattavasti miesten työllisyyttä heikompaa, varsinkin matalan kehitystason maista kotoisin olevien keskuudessa (kuvio 12.2). Mitä korke- ampi lähtömaan kehitystaso on, sitä pienempiä ovat erot miesten ja naisten työllisyydessä. Useimpien tarkasteltujen ryhmien työllisyys nousi noin vuoteen 2008 asti, jolloin työllisyyden nousujohteinen kehitys taittui. Vuosina 2011 ja 2012 työllisyys näyttäisi hieman elpyneen. Lähtömaan kehittyneisyystason mukaan tarkasteltuna vähiten kehittyneissä maissa syntyneiden naisten työllisyystilanne on vaikea, sillä matalan kehitystason maissa syntyneistä vuotiaista naisista vain runsas neljännes oli työllisiä vuoden 2012 lopulla. Samaan ryhmään kuuluvista miehistä työllisiä oli lähes puolet. Keskitasoisen HDI:n maista kotoisin olevista naisista työllisiä oli kaksi viidestä, miehistä taas lähes puolet. EU:n ulkopuolisista korkean ja erittäin korkean HDI:n maista kotoisin olevista naisista puolet oli työllisiä, miehistä hieman enemmän. EU:ssa syntyneiden naisten ja miesten työllisyysasteet olivat 66 ja 68 prosenttia, jotka olivat vain hieman vähemmän kuin Suomessa syntyneillä (naisilla 72, miehillä 69 prosenttia). Taulukko 12.3 Tabell 12.3 Table 12.3 Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työttömyysaste syntymämaan mukaan , osuus työvoimasta prosentteina Det relativa arbetslöshetstalet bland utrikesfödda i års ålder efter födelseland , procentandel av arbetskraften Unemployment rate among foreign-born persons aged by country of birth , percentage of the labour force Syntymämaa 1) Työttömyysaste (18 64-vuotiaat), % Födelseland 1) Arbetslöshetsgrad ( åringar), % Country of birth 1) Unemployment rate (aged 18 64), % Irak Afganistan Afghanistan Somalia Marokko Marocko Iran Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Thaimaa Thailand Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) Turkki Turkiet Vietnam Yhdysvallat Förenta staterna Puola Polen Britannia Storbritannien Viro Estland Filippiinit Filippinerna Kiina Kina Ruotsi Sverige Ranska Frankrike Intia Indien Saksa Tyskland Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Foreign born total Syntymämaat yhteensä Födelseländer totalt Countries of birth total ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

47 Kuvio 12.2 Figur 12.2 Figure vuotiaiden työllisyysaste sukupuolen ja syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Det relativa sysselsättningstalet för åringar efter kön och födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Employment rate of population aged by sex and the Human Development Index (HDI) of the country of birth in Prosenttia Procent Per cent Prosenttia Procent Per cent Miehet Män Men Naiset Kvinnor Women Suomi Finland EU-maat EU-länderna EU member countries Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Matala HDI Lågt HDI Low HDI Kuvio 12.3 Figur 12.3 Figure 12.3 Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työllisyysaste 2012 syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) sekä maassaoloajan mukaan Det relativa sysselsättningstalet för åriga utrikesfödda personer 2012 efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) och vistelsetid i landet Employment rate of foreign-born population aged in 2012 according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth and the length of residence in Finland Prosenttia Procent Per cent EU-maat EU-länderna EU member countries Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Matala HDI Lågt HDI Low HDI 10 0 Alle 5 vuotta Mindre än 5 år Less than 5 years 5 9 vuotta 5 9 år 5 9 years Yli 10 vuotta Mer än 10 år More than 10 years Tilastokeskus 45

48 Työllisyys oli sitä parempi, mitä pidempään maassa oli oleskeltu (kuvio 12.3). EU-maissa syntyneiden työllisyys oli Suomessa syntyneiden tasolla niillä, jotka olivat oleskelleet Suomessa yli 10 vuotta. Erot maaryhmien välillä olivat suuria varsinkin yli kymmenen vuotta Suomessa oleskelleilla, vaikka kaikkien ryhmien työllisyys paranikin ajan myötä. Alle viisi vuotta Suomessa oleskelleiden matalan kehityksen maissa syntyneiden työllisyysaste oli noin 38 prosenttia, kun yli kymmenen vuotta maassa oleskelleilla työllisyys oli noin 6 prosenttiyksikköä korkeampi. Muilla syntymämaaryhmillä erot työllisyydessä lyhyen ja pitkän aikaa maassa oleskelleiden välillä olivat paljon suuremmat, hyvin korkean kehitystason mailla jopa 23 prosenttiyksikköä. 46 Tilastokeskus

49 13 Monen ulkomaalaistaustaisen koulutusaste tuntematon Taulukossa 13.1 on esitetty työikäisten ensimmäisen polven (eli ulkomailla syntyneiden) ulkomaalaistaustaisten koulutusaste vuonna 2012, joka on viimeisin vuosi jolta on mahdollista saada tietoja. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä olevaan korkeimpaan koulutukseen. Rekisterissä ei kuitenkaan ole täysin kattavia tietoja Suomeen muuttaneiden ulkomailla suoritetuista tutkinnoista. Tämän takia luokka, joka sisältää perusasteen koulutuksen lisäksi tuntemattomat tut- Taulukko 13.1 Tabell 13.1 Table 13.1 Työikäisten (15 64-vuotiaat) ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutusaste taustamaan mukaan 2012 Utbildningsnivån för första generationen med utländsk bakgrund i arbetsför ålder (15 64-åringar) efter bakgrundsland 2012 Level of education of working age (aged 15 to 64) fi rst generation immigrants with foreign background by background country in 2012 Taustamaa 1) Koulutusaste Utbildningsnivå Level of education Koulutusaste, % Utbildningsnivå, % Level of education, % Bakgrundsland 1) Background country 1) Perusaste tai tuntematon Keskiaste Mellannivå Korkea-aste Högre nivå Yhteensä Totalt Perusaste tai tuntematon Keskiaste Mellannivå Korkea-aste Högre nivå Yhteensä Totalt Grundnivå/ Upper Tertiary Total Grundnivå/ Upper seconda-tertiarry Total okänd secondary education okänd education education Lower secondary education education or unknown Lower secondary education or unknown Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) ,7 33,4 31,0 100,0 Viro Estland ,9 23,8 11,3 100,0 Somalia ,9 17,9 4,2 100,0 Irak ,3 19,8 10,0 100,0 Kiina Kina ,1 9,0 35,8 100,0 Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien ,0 36,2 12,7 100,0 Thaimaa Thailand ,6 16,8 8,7 100,0 Turkki Turkiet ,9 19,4 7,8 100,0 Vietnam ,0 25,0 10,0 100,0 Iran ,3 32,3 14,5 100,0 Intia Indien ,1 6,8 22,1 100,0 Ruotsi Sverige ,1 27,0 18,9 100,0 Saksa Tyskland ,3 17,0 31,7 100,0 Britannia Storbritannien ,4 17,3 25,3 100,0 Afganistan Afghanistan ,3 22,9 6,8 100,0 Puola Polen ,3 20,4 25,3 100,0 Yhdysvallat Förenta Staterna ,7 13,4 29,9 100,0 Filippiinit Filippinerna ,6 20,7 18,7 100,0 Romania Rumänien ,6 20,1 26,3 100,0 Marokko Marocko ,1 34,2 16,7 100,0 Nigeria ,5 12,7 36,8 100,0 Unkari Ungern ,6 19,9 30,5 100,0 Ranska Frankrike ,8 12,6 32,6 100,0 Bangladesh ,1 11,9 26,0 100,0 Italia Italien ,1 16,3 28,7 100,0 Nepal ,0 5,8 21,2 100,0 Espanja Spanien ,0 13,4 29,6 100,0 Pakistan ,2 12,3 28,5 100,0 Etiopia Etiopien ,2 19,9 26,9 100,0 Bulgaria Bulgarien ,5 21,1 26,4 100,0 Muut taustamaat Övriga bakgrundlandsgrupper Other background countries ,9 20,9 23,2 100,0 Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset yhteensä Personer med utländsk bakgrund i första generationen totalt First generation with foreign background total ,8 23,9 21,4 100,0 Toisen polven ulkomaalaistaustaiset Personer med utländsk bakgrund i andra generationen Second generation with foreign background ,8 22,6 8,5 100,0 Suomalaistaustaiset Personer med finländsk bakgrund Persons with Finnish background ,6 45,7 31,7 100,0 Koko väestö Hela befolkningen Total population ,6 44,3 31,1 100,0 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 47

50 kinnot, on taulukossa hyvin suuri. Monista taustamaaryhmistä prosenttia kuuluu luokkaan perusaste tai tuntematon, mikä ratkaisevasti vaikeuttaa ulkomaalaistaustaisten koulutustietojen tulkitsemista. Suomalaistaustaisista 32 prosentilla oli korkea-asteen koulutus vuoden 2012 lopussa. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista samaan yli 30 prosentin korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuteen ylsivät nigerialais-, kiinalais- ja ranskalaistaustaiset. Vähiten korkea-asteen tutkintoja oli somalialais- (4,2 %), afganistanilais- (6,8 %) ja turkkilaistaustaisilla (7,8 %). Keskiasteen tutkintoja oli eniten niillä, joiden taustamaa oli entinen Jugoslavia, Marokko ja Venäjä (ml. entinen Neuvostoliitto), kaikilla noin kolmannes. Vähiten keskiasteen koulutuksen saaneita oli nepalilais- intialais-, ja kiinalaistaustaisissa, joista tähän luokkaan kuului 6 9 prosenttia. Suomalaistaustaisista keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 46 prosenttia. Toisen polven (eli Suomessa syntyneistä) ulkomaalaistaustaisista vain 9 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Tämä johtunee ryhmän hyvin nuoresta ikärakenteesta kaikki eivät ole sen ikäisiä että olisivat vielä ehtineet suorittaa tutkintoa. 48 Tilastokeskus

51 14 Ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyys suomalaistaustaisia korkeampaa Vuonna 2013 Suomessa syntyi lasta äideille, jotka olivat ensimmäisen polven (eli ulkomailla syntyneitä) ulkomaalaistaustaisia. Tämä on noin 10 prosenttia kaikista vuoden aikana syntyneistä lapsista. Taulukossa 14.1 on esitetty kokonaishedelmällisyysluvut ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan vuosilta ja Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi laskennallisesti elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin laskennan perusteena olevana vuonna. Lisäksi taulukossa on vertailun vuoksi esitetty maahanmuuttajien taustamaan kokonaishedelmällisyysluku. Taustamaiden tiedot ovat ajanjaksolta Taulukko 14.1 Tabell 14.1 Table 14.1 Kokonaishedelmällisyysluku ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan ja Det summerade fruktsamhetstalet bland första generationen med utländsk bakgrund efter bakgrundsland och Total fertility rate of fi rst generation immigrants with foreign background by background country in 2000 to 2003 and 2010 to 2013 Taustamaa 1) Ajanjakso Period Taustamaan hedelmällisyys 2) Bakgrundsland 1) Fruktsamhet i bakgrundsland 2) Background country 1) Fertility of background country 2) Marokko Marocko ,1 2,6 Somalia ,0 4,0 6,7 Kongon dem. tasavalta DR Kongo ,6 6,3 Turkki Turkiet ,4 3,2 2,0 Irak ,9 3,2 4,3 Afganistan Afghanistan ,4 2,7 5,1 Ent. Jugoslavia F.d. Jugoslavien ,6 2,7.. Myanmar ,4 1,9 Ruotsi Sverige ,1 2,3 2,0 Etiopia Etiopien ,2 4,8 Filippiinit Filippinerna ,0 2,1 3,3 Bulgaria Bulgarien ,0 1,5 Vietnam ,4 2,0 2,0 Puola Polen ,1 2,0 1,4 Kenia Kenya ,9 4,6 Thaimaa Thailand ,3 1,9 1,4 Viro Estland ,7 1,8 1,6 Ukraina ,8 1,4 Brasilia Brasilien ,8 1,8 Yhdysvallat Förenta Staterna ,8 1,8 2,1 Latvia Lettland ,8 1,2 Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) ,8 1,7 1,6 Intia Indien ,2 1,6 2,5 Iran ,8 1,6 1,9 Japani Japan ,4 1,5 1,4 Romania Rumänien ,7 1,5 1,3 Kiina Kina ,5 1,4 1,5 Unkari Ungern ,9 1,4 1,3 Espanja Spanien ,4 1,4 Saksa Tyskland ,3 1,3 1,4 Muut taustamaat Övriga bakgrundlandsgrupper Other background countries ,5 2,4.. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset yhteensä Personer med utländsk bakgrund i första generationen totalt First generation with foreign background total ,2 2,1.. Suomalaistaustaiset Personer med finländsk bakgrund Persons with Finnish background ,7 1,8.. Koko väestö Hela befolkningen Total population ,7 1,8.. 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 2) Taustamaan hedelmällisyys on ajanjaksolta Bakgrundslandets fruktsamhetstal är från perioden Fertility of the background country is from the period Lähde Källa Source: United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2013). World Fertility Data 2012 (POP/DB/Fert/Rev2012). Tilastokeskus 49

52 Kuvio 14.1 Figur 14.1 Figure 14.1 Kokonaishedelmällisyysluku syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Det totala fruktsamhetstalet efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Total fertility rate according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth in ,5 3, ,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Matala HDI Lågt HDI Low HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high HDI EU-maat EU-länderna EU member countries Suomi Finland Hedelmällisyys on varsin korkea niillä naisilla, joiden taustamaassa hedelmällisyys on korkea. Poikkeuksena ovat marokkolaistaustaiset naiset, joiden hedelmällisyys oli vuosina taustamaaryhmistä korkeinta Suomessa asuvien marokkolaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku 4,1 on huomattavasti taustamaan lukua (2,6) korkeampi. Seuraavaksi korkein hedelmällisyys oli somalialaistaustaisilla (4,0) ja niillä naisilla, joiden taustamaana oli Kongon demokraattinen tasavalta (3,6). Matalinta hedelmällisyys oli niillä naisilla, joiden taustamaa oli Saksa, Espanja ja Unkari. Kokonaishedelmällisyysluku oli näillä ryhmillä 1,3 1,4. Näissä taustamaissakin hedelmällisyys on matala. Joidenkin ryhmien hedelmällisyys oli korkeampi kuin taustamaassaan, mutta osalla selvästi matalampi. Kaikkien ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 2,1, mikä on hieman korkeampi kuin suomalaistaustaisten luku 1,8. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten ikärakenne on niin nuori, että heille syntyneitä lapsia on vielä hyvin vähän. On otettava huomioon, että monet ulkomaalaistaustaisten ryhmät ovat Suomessa pieniä, ja näin osa hedelmällisyyden vuosittaisesta vaihtelusta on satunnaista. Tästä syystä laskentaa varten onkin yhdistetty neljän vuoden tiedot ja laskettu niille yhteinen kokonaishedelmällisyysluku. Jaksoon nähden monien taustamaaryhmien hedelmällisyys oli jaksolla alemmalla tai lähes samalla tasolla. Hedelmällisyydellä ja maan kehittyneisyydellä on todettu olevan selvä yhteys (kuvio 14.1). EU-maissa ja muissa hyvin korkean HDI:n maissa syntyneiden naisten hedelmällisyydet eivät juuri eroa suomalaisten hedelmällisyydestä. Korkean ja keskitasoisen kehittyneisyyden maissa syntyneillä hedelmällisyys on vain hieman suomalaissyntyisiä korkeampi. Matalan kehityksen maissa syntyneiden naisten hedelmällisyys on sen sijaan korkea muihin ryhmiin verrattuna. 50 Tilastokeskus

53 15 Vuosittainen nettomaahanmuutto kasvanut 2000-luvulla Suomalaiset olivat koko 1900-luvun kahta viimeistä vuosikymmentä lukuun ottamatta ahkeria maastamuuttajia: on arvioitu, että vuosisadan aikana Suomesta muutti pois noin miljoona ihmistä. Toisen maailmansodan jälkeen lähtijöitä on tämän ja viime vuosisadan puolella ollut yhteensä lähes , joista tosin osa on palannut takaisin Suomeen. Tällä hetkellä ulkomailla arvioidaan asuvan yli Suomessa syntynyttä. Kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat olivat tulleet työikään 1960-luvun lopulla, muutto Ruotsiin kasvoi jopa niin suureksi, että Suomen väkiluku aleni ensimmäistä kertaa rauhan aikana sitten suurten nälkävuosien (kuvio 15.1) luvun lopulla ja 1970-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen maahan- ja maastamuuton vaihtelu näytti noudattelevan näiden maiden työllisyystilanteen muutoksia. Lisähoukuttimena Ruotsiin muuttoon olivat 1960-luvun lopussa korkeammat palkat ja parempi elintaso sekä Suomen työikäisen väestön nopea kasvu luvulla siirtolaisuuden pääsuunta muuttui pitkäksi aikaa: vuodesta 1981 alkaen Suomeen tulijoita oli enemmän kuin täältä lähtijöitä. Osaltaan tähän kehitykseen vaikutti se, että 1980-luvun lopulle tultaessa Suomen ja Ruotsin väliset palkka- ja elintasoerot olivat kaventuneet. Tyypillinen Suomeen muuttaja oli 1980-luvulla Ruotsista tuleva suomalaistaustainen paluumuuttaja. Siirtolaisuuden luonne muuttui 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa maahanmuutto nousi selvästi muista kuin Ruotsista palaamiseen liittyvistä syistä. Maastamuutto supistui 1980-luvun tasosta. Vuosi 1991 oli suurin muuttovoittovuosi 1990-luvun loppuun mennessä ja silloin Suo- Taulukko 15.1 Tabell 15.1 Table 15.1 Nettosiirtolaisuus Suomen ja eräiden maiden välillä Nettomigration mellan vissa länder och Finland Net migration between selected countries and Finland in Lähtö- tai tulomaa 1) Ut- eller invandringsland 1) From/To 1) Venäjä Ryssland Viro Estland Thaimaa Thailand Kiina Kina Irak Ruotsi Sverige Intia Indien Ranska Frankrike Saksa Tyskland Tanska Danmark Espanja Spanien Sveitsi Schweiz Norja Norge Yhdysvallat Förenta staterna Britannia Storbritannien ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 15.1 Figur 15.1 Figure 15.1 Maahan- ja maastamuutto Invandring och utvandring Immigration and emigration in Tuhansia Tusen Thousands Maahanmuutto Invandring Immigration Maastamuutto Utvandring Emigration Tilastokeskus 51

54 meen tuli henkilöä enemmän kuin täältä lähti. Suurin osa näistä Suomeen muuttajista oli muita kuin Suomen kansalaisia. Vuodesta 1990 alkaen inkeriläiset tulkittiin paluumuuttajiksi, ja tilastoissa heidät laskettiin entisen Neuvostoliiton kansalaisiksi. Seuraavina vuosina heitä muutti Suomeen tuhansia. Kahden suuren Euroopan valtion, Neuvostoliiton ja Jugoslavian, hajoaminen toi Suomeen lisää maahanmuuttajia, mutta määrät vähenivät selvästi vuoteen 1994 mennessä. Vuonna 1994 nettomaahanmuutto eli maahanmuuton ja maastamuuton erotus oli enää noin henkeä. Muutto ulkomaille alkoi jälleen kasvaa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Suomen ja EU:n yhteistyön tiivistyessä koko loppuvuosikymmenen muutto EU-maihin suureni mutta myös maahanmuutto EU-maista Suomeen kasvoi (kuvio 15.2). Myös muuttovirrat Suomen ja EU:n ulkopuolisten alueiden välillä kasvoivat, jopa keskimääräistä enemmän. Lopputuloksena oli, että nettomaahanmuutto pysyi suunnilleen ennallaan. Maastamuuton vilkastumiseen 1990-luvun loppupuoliskolla näyttää liittyneen erityisesti työntävät tekijät kuten Suomen suhteellisen korkea työttömyysaste, sillä maastamuutto alkoi kasvaa hieman ennen maahanmuuton suurenemista. Maastamuuttajien keskuudessa paluumuutot ovat yleisiä, joten havaittu maahanmuuton vilkastuminen parin vuoden viiveellä maastamuuttoon verrattuna saattaa johtua osittain paluumuutosta. Lisäksi tukea oletukselle paluumuuton vaikutuksista maahanmuuttoon saadaan siitä, että Suomen kansalaisten osuus sekä maasta- että maahanmuuttaneista kasvoi selvästi 1990-luvun loppupuoliskolla. Vuonna 2013 Suomeen muutti henkilöä, joka on 663 enemmän kuin vuotta aiemmin. Muuttovoitto oli jälleen kerran ennätyksellinen, sillä Suomeen tuli henkilöä enemmän kuin täältä lähti. Muuttovoitto on kasvanut huomattavasti vuodesta 2000, jolloin se oli noin henkilöä. Nettomaahanmuutto kasvoi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä maahanmuuton suurennuttua ja maastamuuton jäätyä pysyvästi pienemmäksi kuin vuonna 2000, jolloin maastamuuttajia oli noin Erityisesti ulkomaan kansalaisten maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Suomen kansalaisten maahanmuutto on ollut koko 2000-luvun suunnilleen samoissa lukemissa kuin vuonna 2000, noin henkeä vuosittain (kuviot 15.3 ja 15.4). Vuosituhannen vaihteen jälkeen maastamuuttojen määrä on pysytellyt samoissa lukemissa, noin vuosittaisessa muutossa. Muutto EU-maihin (Ruotsi pois lukien) oli 2000-luvulla suurinta vuonna Tosin vuosittainen vaihtelu on ollut melko vähäistä. Suomen kansalaisten muutto ulkomaille on jäänyt toistaiseksi vuoden 2001 tasoa alemmaksi. Tämän vuosituhannen Kuvio 15.2 Figur 15.2 Figure 15.2 Muuttoliike Suomen ja EU-maiden (pl. Ruotsi) välillä Migration mellan Finland och EU-länder (exkl. Sverige) Migration between Finland and EU countries (excl. Sweden) in Tuhansia Tusen Thousands Maahanmuutto Invandring Immigration Maastamuutto Utvandring Emigration 52 Tilastokeskus

55 suurimpina maastamuuton vuosina ulkomaan kansalaisten maastamuuttojen määrä on ollut vähän alle hengen luvulla enemmistö maahanmuutosta tuli Ruotsin lisäksi Venäjältä, Virosta ja entisen Neuvostoliiton alueelta luvulla mukaan on tullut uusia maita. Kun tarkastellaan muuttovilkkaudeltaan suurimpia Suomen muuttovirtamaita, niin Viron ja Venäjän jälkeen suurimmat muuttovoitot Suomelle ovat tulleet vuosina Thaimaasta, Kiinasta, Irakista ja Turkista. Vuosina suurimmat muuttotappiot Suomella Kuvio 15.3 Figur 15.3 Figure 15.3 Suomen kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Invandring och utvandring av finska medborgare Immigration and emigration of Finnish citizens in Tuhansia Tusen Thousands Maahanmuutto Invandring Immigration Maastamuutto Utvandring Emigration Kuvio 15.4 Figur 15.4 Figure 15.4 Ulkomaan kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Invandring och utvandring av utländska medborgare Immigration and emigration of foreign citizens in Tuhansia Tusen Thousands Maahanmuutto Invandring Immigration Maastamuutto Utvandring Emigration Tilastokeskus 53

56 Kuvio 15.5 Figur 15.5 Figure 15.5 Ulkomailla syntyneiden maahanmuutto, maastamuutto ja nettomuutto henkilön syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan 2013 Invandring, utvandring och nettomigration av utrikesfödda personer efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) 2013 Immigration, emigration and net migration of foreign-born persons by the Human Development Index (HDI) of the person s country of birth in 2013 Tuhansia Tusen Thousands Maahanmuutto Maastamuutto Invandring Utvandring Immigration Emigration Nettomuutto Nettomigration Net migration EU -maat EU -länderna EU member countries Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Matala HDI Lågt HDI Low HDI oli Britanniaan, Sveitsiin, Yhdysvaltoihin ja Tanskaan. Nettosiirtolaisuus Suomen ja eräiden maiden välillä on esitetty taulukossa Inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan tarkasteltuna vuonna 2013 Suomeen muuttaneista valtaosa on syntynyt EU-maissa tai muissa korkean inhimillisen kehityksen maissa (kuvio 15.5). Näissä maissa syntyneet muuttivat myös useimmin pois Suomesta. Erityisesti EU-maissa syntyneiden maastamuutto oli suurta. Tästä huo- limatta EU-maissa syntyneiden nettomuutto oli vertailluista ryhmistä absoluuttisesti suurinta. Matalan kehittyneisyyden maissa syntyneiden maastamuutto oli ryhmistä vähäisintä ja nettomuuton lukemat olivat lähellä maahanmuuuttoa vuonna 2013 alle 300 matalan HDI:n maissa syntynyttä muutti pois Suomesta. Erot nettomaahanmuutossa eri HDI-ryhmien välillä ovat pienempiä kuin erot maahanmuutossa. 54 Tilastokeskus

57 16 Svensk sammanfattning Det finns flera olika sätt att studera befolkningen med utländsk bakgrund. Statistikcentralen publicerar årligen statistik efter medborgarskap, födelseland, språk och den nya klassificeringen härkomst. Tidigare, när det ännu fanns få utlänningar i Finland, har tyngdpunkten för granskningen varit utländska medborgare. Som en enskild variabel är utländskt medborgarskap dock otillräcklig för att beskriva invandringen och befolkningen med utländsk bakgrund eftersom många personer med utländsk bakgrund får finskt medborgarskap efter att ha bott flera år i Finland. I denna publikation granskas därför befolkningen också utgående från födelseland, språk och härkomst. Populationens storlek varierar efter den bakgrundsvariabel som används vid granskningen. Vid utgången av år 2013 var antalet utländska medborgare i Finland , vilket motsvarar 3,8 procent av landets totala befolkning. Ökningen under året var personer (Figur 2.1 och Tabell 2.1). Antalet invånare som var födda utomlands var och antalet invånare med något annat modersmål än finska, svenska eller samiska var Finland hade länge något över utländska medborgare. År 1950 var antalet (0,3 % av befolkningen). Antalet låg ännu år 1976 på lite över och ökade långsamt under 1980 talet. Den ur finländskt perspektiv mer omfattande invandringen började år 1990, då ingermanlänningarna som var bosatta i det forna Sovjetunionen fick rätt till återflyttning. Detta påverkade betydligt ökningen av antalet utländska medborgare i Finland. Inflyttningen ökade omedelbart och var som störst, personer, år Av dessa var ingermanländska återflyttare och somaliska invandrare de största grupperna. En större tillväxt, personer, nåddes först år Största utländska medborgargruppen är estländare Finlands utlänningsbefolkning 2013 (Tabell 2.2 och Figur 2.4) omfattade medborgare från över 170 länder. Den största gruppen utgjordes av estländare, , och den näst största gruppen av ryska medborgare, På tredje plats kom svenska medborgare följda av somaliska medborgare. Indexet för mänsklig utveckling (Human Development Index, HDI) är en mätare som FN:s utvecklingsprogram tagit fram och som listar världens länder efter förväntad livslängd, utbildning och levnadsstandard. Majoriteten av de invandrare som är bosatta i Finland kommer från högt eller mycket högt utvecklade länder både när man ser till medborgarskap och födelseland. Antalet invandrare från länder med lågt HDI ökar dock snabbast relativt sett. I slutet av år 2013 fanns det personer som var födda utomlands. Antalet ökade med personer från året innan. Andelen personer som var födda utomlands uppgick till 5,6 procent av hela befolkningen i slutet av året. Av utlandsfödda var de klart största grupperna personer som var födda i Ryssland (inkl. det forna Sovjetunionen), Estland och Sverige (Tabell 3.2). Antalet personer som var födda i Ryssland (inkl. det forna Sovjetunionen) var , i Estland och i Sverige år Ännu år 2011 var antalet personer som var födda i Sverige fler än de som var födda i Estland. Nu har situationen förändrats och personerna som är födda i Estland är fler. Den relativa andelen födda i Sverige har minskat redan under en längre tid. Ryska det vanligaste främmande språket Antalet personer med främmande modersmål uppgick till vid utgången av år 2013 (Tabell 4.1). Den största språkgruppen (Figur 4.1) vid sidan av Finlands nationalspråk (finska, svenska och samiska) är ryska ( personer) och den näst största språkgruppen är estniska (42 936). Somali, engelska och arabiska kommer efter dessa grupper i samma storleksordning. Antalet personer med utländsk bakgrund Statistikcentralen har under år 2012 infört en ny klassificering efter härkomst. Härkomst och bakgrundsland bestäms utgående från uppgiften om födelseland för en persons föräldrar. Med hjälp av klassificeringen efter härkomst är det lätt att särskilja första generationens (utrikes födda) och Tilastokeskus 55

58 andra generationens (inrikes födda) personer med utländsk bakgrund. År 2013 var antalet personer med utländsk bakgrund redan fler än ( ). Av dem hörde (85 %) till första generationen med utländsk bakgrund och (15 %) till andra generationen med utländsk bakgrund. Andelen personer under 30 år av andra generationen med utländsk bakgrund uppgick till 93 procent. Vid gruppering efter härkomst räknas de personer vilkas ena förälder är född i Finland och den andra utomlands (dvs. 2,5 generationen) till personer med finländsk bakgrund (Tabell 5.1). År 2013 uppgick antalet sådana personer till av personerna med finländsk bakgrund. År 2013 fick utlänningar finskt medborgarskap Under 1970 talet uppgick antalet utlänningar som beviljades finskt medborgarskap till några hundra per år. Under 1980 talet steg antalet till närmare per år. Största delen gällde tidigare svenska medborgare, av vilka de flesta hade tidigare band till Finland (Figur 6.1, Tabell 6.1). Antalet beviljade medborgarskap sjönk från 1980 talets nivå om cirka per år till 759 per år under åren Antalet medborgarskap beviljade år 1994 var 651, det lägsta sedan slutet av 1970 talet. Efter 1995 ökade antalet beviljade medborgarskap, och uppgick år 2000 till År 2004 beviljades fler personer än någonsin tidigare finskt medborgarskap, totalt personer. Ökningen berodde i första hand på Migrationsverkets beslut att behandla ansökningar om medborgarskap i snabbare ordning. Ansökningarna ökade också betydligt för den nya lagen gav möjligheten att behålla det ursprungliga medborgarskapet och många utlänningar hade väntat på denna möjlighet. År 2012 fick utlänningar finskt medborgarskap, vilket var ett rekordantal. Detta förklaras av ändringen av medborgarskapslagen, vilken förkortade boendetiden som krävs för att få medborgarskap från sex till fem år. Behandlingen av medborgarskapsansökningar har också effektiverats. År 2013 minskade antalet personer som fått medborgarskap bara något från året innan till De flesta medborgarskap beviljades till ryska och somaliska invandrare. Av personerna med utländsk bakgrund är 76 procent i arbetsför ålder De personer med utländsk bakgrund som bor i Finland avviker sett till åldersstrukturen betydligt från dem med finländsk bakgrund. Av personerna med utländsk bakgrund är största delen i arbetsför ålder (15 64-åringar): år 2013 var andelen personer i arbetsför ålder 76,2 procent (Tabell 7.1). Av personerna med finländsk bakgrund var 63,5 procent i arbetsför ålder. Man bör notera att man här har räknat ihop både första och andra generationens personer med utländsk bakgrund. Av personerna med utländsk bakgrund var 5,5 procent i pensionsåldern (65 år fyllda), medan motsvarande andel för personerna med finländsk bakgrund var 20,2 procent. När det gäller personerna med utländsk bakgrund var 18,3 procent 0 14-åringar, medan motsvarande andel för personerna med finländsk bakgrund var 16,3 procent. Könsfördelningen varierar efter bakgrundsland I slutet av år 2013 var av personerna med utländsk bakgrund män och kvinnor, dvs. det fanns fler män än kvinnor. Männens andel av personerna med utländsk bakgrund var 50,7 procent och andelen har ökat långsamt under 2000-talet. När det gäller personerna med finländsk bakgrund var männens andel 49,1 procent i slutet av år 2013 och när det gäller hela Finlands befolkning 49,2 procent. Sett till bakgrundsland är skillnaderna i könsfördelningen betydande mellan de olika bakgrundslandsgrupperna i Finland. Männens andel var störst bland dem med brittisk bakgrund, av dem var 80 procent män (Figur 8.1). De näst största andelarna män hade grupperna med nigeriansk, nepalesisk och pakistansk bakgrund. När det gäller personerna med thailändsk och filippinsk bakgrund var rentav 85 respektive 71 procent kvinnor. När det gäller de största grupperna av bakgrundsländer hade också de med t.ex. rysk, kinesisk och vietnamesisk bakgrund en kvinnomajoritet. Könsfördelningen kan också studeras i samband med invandrare och utvandrare. Under nästan hela 1990-talet utgjorde kvinnorna ännu en knapp majoritet av invandrarna, men efter år 56 Tilastokeskus

59 2005 har fler män än kvinnor flyttat till Finland. År 2013 var 47,6 procent av de utländska medborgare som flyttat till Finland kvinnor. Bland finska medborgare har kvinnorna utvandrat mer än männen under de senaste åren. Utrikesfödda koncentreras till Nyland De enda landskapen där andelen utrikesfödda år 2013 (Tabell 9.1a) var större än genomsnittet för hela landet (5,6 %) var Åland (15,1 %), Nyland (9,6 %) och Österbotten (6,7 % ). Hälften av den utrikesfödda befolkningen bodde i Nyland. Relativt sett var andelen utlänningar minst i Södra Österbotten (2,4 %). År 2013 var nettoflyttningen av utlänningar inom landet negativ i alla landskap förutom i Nyland och Birkaland. Den internationella nettoflyttningen av de som var födda utomlands var positiv i alla landskap, dvs. invandringen var större än utvandringen. Nästan finländare är sambo eller gift med en utlandsfödd person Varje år ingås över äktenskap mellan utländska och finska medborgare med hemvist i Finland (Tabell 10.2a, Tabell 10.2b). Under åren ingick finländska kvinnor flest äktenskap med turkiska och brittiska medborgare. På tredje plats kom amerikaner och på fjärde plats svenskar. Av de utländska kvinnor som under det senaste årtiondet gifte sig med finländska män var största delen thailändska, ryska eller estniska medborgare. År 2013 hörde nästan inrikesfödda personer till familjer där makan, maken eller sambon var utrikes född. Siffran innehåller också registrerade partnerskap. Många internationella äktenskap slutar i skilsmässa Internationella äktenskap mellan en inrikesfödd man och en utrikesfödd kvinna från Ryssland (inkl. det forna Sovjetunionen), Sverige och Thailand stod för de flesta skilsmässorna i denna kategori (Tabell 11.1a). I kategorin äktenskap mellan inrikesfödda kvinnor och utrikesfödda män var skilsmässofrekvensen störst i de fall där mannen kom från Sverige, Turkiet och Marocko (Tabell 11.1b). Sysselsättningen förbättras i takt med vistelsetiden i landet År 2012 hörde 58 procent av de utrikesfödda till arbetskraften (Tabell 12.1). Arbetskraften består av sysselsatta och arbetslösa. År 2012 var omkring 46 procent av de utrikesfödda sysselsatta och 12 procent arbetslösa. Andelen studerade var nästan 10 procent och pensionärer omkring 7 procent. Omkring 10 procent av de utrikesfödda var barn under 15 år och 16 procent var andra som inte hör till arbetskraften. De utrikesfödda avviker från hela befolkningen i synnerhet när det gäller relativa andelar pensionärer och personer som hör till gruppen övriga utanför arbetskraften. När 24 procent av hela befolkningen är pensionärer och 4 procent övriga utanför arbetskraften är motsvarande andelar bland utrikesfödda 7 och 16 procent. Bland dem som är födda utomlands finns det färre barn än bland hela befolkningen, när det gäller studerande däremot något fler. Att åldersstrukturen bland dem som är födda utomlands avviker från hela befolkningens åldersstruktur märks alltså tydligt också när man studerar den huvudsakliga verksamheten. År 2012 var arbetslösheten 20 procent bland utrikesfödda, då det relativa arbetslöshetstalet för hela befolkningen var 11 procent. Det högsta relativa arbetslöshetstalet hade de som var födda i Irak, Somalia och Afghanistan. (Tabell 12.3). Det relativa arbetslöshetstalet för utrikesfödda grupper låg betydligt över genomsnittet för hela befolkningen. Sysselsättningen var dock bättre ju längre man vistats i landet (Figur 12.3). Sysselsättningen bland utlandsfödda kvinnor var betydligt svagare än bland utlandsfödda män, särskilt bland personer från länder med låg utvecklingsnivå (Figur 12.2). Många utländska medborgares utbildningsnivå är okänd Det är svårt att få täckande uppgifter om utlänningarnas utbildning, eftersom alla examina som är avlagda utomlands inte når fram till det finska examensregistret. Tilastokeskus 57

60 I slutet av år 2012 hade 32 procent av personerna med finländsk bakgrund utbildning på högre nivå. När det gäller första generationen med utländsk bakgrund hade fler än 30 procent av dem med nigeriansk, kinesisk och fransk bakgrund utbildning på högre nivå (Tabell 13.1). Minst antal examina på högre nivå hade de med somalisk (4,2 %), afghansk (6,8 %) och turkisk bakgrund (7,8 %). Fruktsamheten högre bland invandrare än bland personer med finländsk bakgrund Bland första generationens kvinnor med utländsk bakgrund var det summerade fruktsamhetstalet under åren något högre (2,1) än bland kvinnor med finländsk bakgrund (1,8) (Tabell 14.1). Högst var fruktsamheten i huvudsak bland invandrarkvinnor som kommer från länder med hög fruktsamhet och lågt index för mänsklig utveckling (HDI) fruktsamheten bland de kvinnor vilkas bakgrundsland var Marocko, Somalia och Demokratiska republiken Kongo var mellan 3,6 och 4,1. Lägst var fruktsamheten bland kvinnor vilkas bakgrundsland var Tyskland, Spanien och Kina, det summerade fruktsamhetstalet var mellan 1,3 och 1,4 för dessa grupper. Jämfört med början av 1990-talet hade fruktsamheten för nästan alla invandrargrupper sjunkit. Årligt flyttningsöverskott har ökat på 2000-talet Under 1900-talet emigrerade omkring en miljon finländare. Under efterkrigstiden, senare hälften av århundradet och på 2000-talet flyttade omkring personer utomlands. Trots att många av dem senare har flyttat tillbaka till Finland, finns det fortfarande uppskattningsvis finskfödda personer bosatta utomlands. De stora årskullarnas inträde på arbetsmarknaden på 1960-talet gav upphov till en massutflyttning till Sverige, vilket ledde till den första befolkningsminskningen under fredstid sedan 1800-talets nödår (Figur 15.1). Från år 1981 framåt var inflyttningen större än utflyttningen. Återflyttningen från Sverige ökade under högkonjunkturen i slutet av 1980-talet, och utflyttningen till Sverige minskade under början av 1990-talet. År 1991 hade Finland ett inflyttningsöverskott på personer, det största någonsin före år Den typiska inflyttaren var ännu på 1980-talet en återflyttare från Sverige. Under början av 1990-talet kom största delen av inflyttarna från det forna Sovjetunionen, huvudsakligen från Ryssland och Estland. Den största enskilda gruppen utgjordes av ingermanlänningar. Inflyttare från Somalia och det forna Jugoslavien utgjorde de näst största grupperna. Sedan år 1994 har immigrationen och emigrationen ökat nästan varje år fram till början av 2000-talets första decennium. Flyttningsöverskottet började växa år Immigrationen från EU-länder ökade, men flyttningen från andra länder ökade ännu mer. Under de senaste tio åren har antalet flyttningar från EU-länder till Finland varit större än antalet flyttningar från Finland till EU-länder (Figur 15.2). Under år 2013 flyttade personer från utlandet till Finland. Antalet är 663 större än året innan. Nettoinflyttningen omfattade under år 2013 totalt personer, vilket är det största inflyttningsöverskottet hittills. 58 Tilastokeskus

61 17 English summary Population with foreign background can be examined in several ways. Statistics Finland publishes annually statistics based on citizenship, country of birth, native language, and the new origin classification. Previously, when there have only been a few foreigners in Finland, the focus of the examination has been on foreign citizens. As an individual variable simply having foreign citizenship is insufficient to describe immigration and the population with foreign background, as many persons with foreign background receive Finnish citizenship after living in the country for years. In addition to citizenship, this publication also examines the population based on country of birth, native language and origin. The size of the target group varies based on which background variable is included in the examination. The number of foreign citizens living in Finland at the end of 2013 was 207,511, amounting to 3.8 per cent of the resident population and marking an increase of 12,000 in the course of the year (Figure 2.1 and Table 2.1). At the same time, the number of persons born outside Finland was 304,279 and the number of native speakers of foreign languages (other than Finnish, Swedish and Sámi) was 289,068. The number of foreign citizens remained fairly constant at somewhere over 10,000 for a long time, so that when the exact figure in 1950 was 11,000 (0.3% of the population), it was still just 12,000 in A slow increase then began to take place during the 1980s. More extensive immigration on the Finnish scale started in 1990, when Ingrian Finns living in the area of the Soviet Union of that time were given the right to remigrate. This made a significant contribution to the rise in the numbers of foreigners resident in Finland. The steepest annual rise of all was recorded in 1991, over 11,000 persons, the largest groups among whom were Ingrians and refugees from Somalia. The second largest annual increase was only recorded in 2009: 12,449 persons. Estonians the largest group of foreign citizens The foreign citizen population in Finland in 2013 (Table 2.2 and Figure 2.4) included citizens from over 170 countries, among whom the largest group were Estonians, 44,774 and the second largest Russian citizens; 30,757. In the third position came Swedish citizens and then citizens of Somalia. The Human Development Index, or the HDI, is an indicator created by the United Nations Development Programme, which ranks the countries of the world according to life expectancy, education and standard of living. When examined by both citizenship and country of birth, the majority of the immigrants living in Finland come from highly or very highly developed countries. However, the number of immigrants from countries with a low HDI is growing fastest in relative terms. At the end of 2013, there were 304,279 persons born abroad in Finland. Their number increased by 18,808 persons from the year before. The share of persons born abroad was 5.6 per cent of the population at the end of the year. The clearly largest groups of persons born abroad were those born in Russia (incl. the former Soviet Union), Estonia and Sweden (Table 3.2). There were 64,798 persons born in Russia (incl. the former Soviet Union), 39,488 persons born in Estonia, and 31,777 persons born in Sweden in In 2011, there were still 1,828 more persons born in Sweden than in Estonia. Now the situation has changed, and there are 7,711 more persons born in Estonia. The relative share of persons born in Sweden has been decreasing for a long time. The most prominent foreign language is Russian There were 289,068 native speakers of foreign languages living in Finland by the end of 2013 (Table 4.1). The most prominent language (Figure 4.1) is Russian, with 66,379 native speakers, the next Estonian, with 42,936 speakers, and then Somali, English, and Arabic. Altogether 301,500 persons with foreign background During 2012, Statistics Finland has adopted a new origin classification. The origin and background country are determined based on the country of birth data of the person s parents. Using the origin classification, it is easy to distinguish between first (born abroad) and second (born in Finland) generation immigrants with foreign background. Tilastokeskus 59

62 In 2013, the number of persons with foreign background has exceeded 300,000 (301,524). Of them, 256,241 (85%) were first generation immigrants with foreign background and 45,283 (15%) second generation. Among second generation immigrants with foreign background, 93 per cent were aged under 30. In grouping by origin, persons who have one parent born in Finland and the other abroad (so-called 2.5 generation) are considered to be of Finnish background (Table 5.1). There were 130,710 such persons among persons with Finnish background in Finnish citizenship granted to 8,900 in 2013 Although Finnish citizenship was granted only to a few hundred people a year in the 1970s, the figure increased during the next decade to almost one thousand a year. Many of them were former Swedish citizens; most of whom had some prior ties with Finland (Figure 6.1, Table 6.1). Although it seemed at the end of the 1980s that the number of foreigners to be granted Finnish citizenship would remain at the level of about 1,000 per year, it in fact declined markedly in the early 1990s. During the years 1992 to 1995, the average number of citizenships granted was 759 per year. In 1994, Finnish citizenship was granted to only 651 persons, which was the lowest number since the late 1970s. After 1995, the number of foreigners to be granted Finnish citizenship increased and in 2000, a total of 3,000 people were granted citizenship. In 2004, citizenship was granted to 6,880 persons, which was more than ever before. The growth in the number of citizenships granted was mainly due to the decision of the Finnish Immigration Service to process citizenship applications faster. The number of applications also increased markedly as the new act gave the possibility to, in many cases, retain the original citizenship. In 2012, altogether 9,087 foreigners were granted Finnish citizenship, which was a record figure. This is explained by the amendment in the Nationality Act, which shortened the time of residence required for granting citizenship from six to five years. The handling of nationality applications has also become more efficient. The number of persons receiving Finnish citizenship in 2013 only decreased marginally from the year before to 8,930. The largest numbers of citizenships were granted to Russian and Somali immigrants. 76 per cent of persons with foreign background are of working age Persons with foreign background living in Finland differ clearly from persons with Finnish background in terms of age structure. A majority of persons with foreign background are of working age (aged 15 to 64): in 2013, altogether 76.2 per cent were of working age (Table 7.1). Correspondingly, 63.5 per cent of persons with Finnish background were of working age. It should be noted that here both first and second generation immigrants with foreign background have been added together. Of persons with foreign background, 5.5 per cent were of retirement age (aged 65 or over), while 20.2 per cent of persons with Finnish background were of retirement age. Of those with foreign background, 18.3 per cent were aged between 0 and 14, while the corresponding share for persons of Finnish background was 16.3 per cent. Gender distribution varies by background country At the end of 2013, altogether 153,007 of persons with foreign background were men and 148,517 were women, so there were 4,490 more men than women. The share of men among persons with foreign background was 50.7 per cent and it has been slowly growing during the 2000s. At the end of 2013, the share of men among persons with Finnish background was 49.1 per cent and 49.2 per cent of the Finnish population. Examined by background country, the differences in gender distribution between background country groups living in Finland are considerable. The share of men was highest among those with British background, of which 80 per cent were men (Figure 8.1). The share of men was next highest among those with Nigerian, Nepali and Pakistani background. As many as 85 per cent of those with Thai background were women and 71 per cent of those with Filipino background were women. Among the largest background country groups, female majority also prevailed, for example, among those with Russian, Chinese and Vietnamese backgrounds. Gender distribution can also be viewed in connection with immigrants and emigrants. Women still had a narrow majority of immigrants almost 60 Tilastokeskus

63 throughout the 1990s, but after 2005, men have outnumbered women among those having moved to Finland. In 2013, women accounted for 47.6 per cent of the foreign citizens having moved to Finland. Among Finnish citizens, women have emigrated more than men have in the last few years. A majority of persons born abroad live in Southern Finland The only regions in Finland where the proportion of foreign born in 2013 (Table 9.1a) was higher than the average of 5.6 per cent for the whole country were the the Åland Islands, 15.1 per cent, Uusimaa, 9.5 per cent and Ostrobothnia, 6.7 per cent. Slightly over one-half of the foreign born population lived in the region of Uusimaa. In relative terms, the share of foreign born was smallest in South Ostrobothnia (2.4%). In 2013, the net internal migration of persons born abroad was negative in all regions except for Uusimaa and Pirkanmaa. International net migration of persons born abroad was positive in all regions, so there was more immigration than emigration. Almost 69,000 Finns cohabiting or married with a person born abroad Over 3,600 marriages are entered into every year in which one partner is a foreign citizen and the other a Finnish citizen permanently resident in Finland (Tables 10.2a and 10.2b). Finnish women entered into international marriages most often with men from Turkey and the United Kingdom in 2004 to 2013, the next most frequent categories being from the United States and Sweden. In the last decade, Finnish men most frequently married women from Thailand, Russia and Estonia. In 2013, almost 69,000 Finnish-born people had foreign-born spouses. The figure includes marriages, registered partnerships and cohabiting. Many divorces in international marriages Men obtained divorces most often from wives born in Russia (including the former Soviet Union), Sweden and Thailand (Table 11.1a). There were most divorces between Finnish women and foreign men when the men were born in Sweden, Turkey and Morocco (Table 11.1b). Employment improves along with the length of living in Finland Fifty-eight per cent of those born abroad belonged to the labour force in 2012 (table 12.1). The labour force consist of the employed and unemployed. In 2012, around 46 per cent of those born abroad were employed and 12 per cent were unemployed. Nearly ten per cent were students and around seven per cent pensioners. Approximately ten per cent of persons born abroad were children aged under 15, and 16 per cent were others outside the labour force. Those born abroad deviate from the entire population especially in the relative shares of pensioners and those belonging to the group others outside the labour force. While 24 per cent of the entire population were pensioners and four per cent others outside the labour force, among those born abroad the corresponding shares were seven and 16 per cent. There are less children among those born abroad than in the entire population but slightly more students. The differing age structure among those born abroad compared to the entire population is thus also visible in main activity. In 2012, the unemployment rate among the foreign born was 20 per cent, compared to 11 per cent among the whole population. The worst hit by unemployment in 2012 were those born in Iraq, Somalia and Afghanistan (Table 12.3). The unemployment rate of those born abroad was clearly higher than for the entire population. Employment has, however, been the better, the longer time people have lived in the country (Figure 12.3). Employment of those born abroad was considerably weaker among women than men, especially among those born in countries with a low development level (Figure 12.2). Level of education unknown for many foreign citizens It is difficult to obtain exhaustive data on education for the foreign population because not all qualifications and degrees obtained abroad are entered into the Finnish Register of Completed Education and Degrees. Among those with Finnish background, 32 per cent had tertiary level education at the end of Among first generation immigrants with foreign background, those with Nigerian, Chinese and French background achieved over 30 per cent tertiary level education (Table 13.1). Least tertiary level education was found among those with Somali (4.2%), Afghan (6.8%) and Turkish (7.8%) background. Tilastokeskus 61

64 Persons with foreign background have higher fertility than those with Finnish background In 2010 to 2013, first generation women with foreign background had a slightly higher total fertility rate (2.1) than women with Finnish background (1.8) (Table 14.1). The total fertility rate was highest mainly among the immigrant women who came from countries with a high fertility rate and a low Human Development Index (HDI). The fertility rate among women, whose background country was Morocco, Somalia and the Democratic Republic of Congo ranged between 3.6 and 4.1. Women, whose background country was Germany, Spain and China had the lowest total fertility rate between 1.3 and 1.4. Compared to the beginning of the 1990s, the fertility rate has fallen among almost all immigrant groups. Annual net migration has risen in the 2000s Emigration has been common among Finns almost throughout the 20th century and it is calculated that about one million people have left the country during that period. About 850,000 have done so between the end of the Second World War and today. Although many of them have since returned, it is estimated that at the moment, there are about 300,000 people living abroad who were born in Finland. The post-war baby boom generation reached working age in the 1960s. Emigration to Sweden became so pronounced that the population of Finland decreased for the first time in peacetime since the years of the great famine in the 19th century (figure 15.1). The direction of migration was reversed in the 1980s, however, and from 1981 onwards, Finland recorded higher immigration than emigration. Immigration from Sweden increased in the late 1980s, at the time of the economic boom, and emigration to that country slowed down markedly throughout the early 1990s. Thus, there were 13,017 more people entering Finland in 1991 than leaving the country, the highest net immigration ever experienced prior to While the typical immigrant to Finland in the 1980s was still a person returning from Sweden, the majority in the 1990s have come from the area of the former Soviet Union, chiefly Russia and Estonia, the largest single group being from Ingria. Immigrants from Somalia and the area of the former Federal Republic of Yugoslavia formed the next largest groups. After 1994, immigration and emigration increased almost every year until the beginning of the 2000s. Immigration gain began to increase in Finland received many immigrants from EU countries but even more from countries outside the EU. Immigration into Finland from other EU countries has been higher than emigration from Finland to other EU countries during the past ten years (figure 15.2). During 2013, altogether 31,941 persons immigrated to Finland. The number is 663 higher than in the previous year. In 2013, net immigration numbered 18,048 persons, which is thus far the biggest migration gain. 62 Tilastokeskus

65 Liitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables Tilastokeskus 63

66 1. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina Befolkningen efter medborgarskap Population by citizenship in ) 2) Kansalaisuus 1) 2) Medborgarskap Citizenship 1) 2) Yhteensä Totalt Total Suomi Finland Muut maat Övriga länder Other countries Eurooppa (pl. Suomi) Europa (exkl. Finland) Europe (excl. Finland) EU (pl. Suomi) EU (exkl. Finland) European Union (excl. Finland) Ruotsi Sverige Tanska Danmark Alankomaat Nederländerna Belgia Belgien Britannia Storbritannien Bulgaria Bulgarien Espanja Spanien Irlanti Irland Italia Italien Itävalta Österrike Kreikka Grekland Kroatia Kroatien Kypros Cypern Latvia Lettland Liettua Litauen Luxemburg Malta Portugali Portugal Puola Polen Ranska Frankrike Romania Rumänien Saksa Tyskland Slovakia Slovakien Slovenia Slovenien Tšekki Tjeckien Unkari Ungern Viro Estland EFTA- maat EFTA-länder Islanti Island Norja Norge Sveitsi Schweiz Liechtenstein Muu Eurooppa Övriga Europa Rest of Europe Albania Albanien Bosnia ja Hertsegovina Bosnien och Hercegovina Makedonia Makedonien Moldova Moldavien Serbia Serbien Entinen Serbia ja Montenegro F.d. Serbia och Montenegro Tilastokeskus

67 1. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina (jatk.) Befolkningen efter medborgarskap (forts.) Population by citizenship in (cont.) 1) 2) Kansalaisuus 1) 2) Medborgarskap Citizenship 1) 2) Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Turkki Turkiet Ukraina Valko-Venäjä Vitryssland Venäjä Ryssland Entinen Neuvostoliitto F.d. Sovjetunionen Muut Andra Others Afrikka Afrika Algeria Algeriet Angola Burundi Egypti Egypten Eritrea Entinen Sudan F.d. Sudan Etelä-Afrikka Sydafrika Etiopia Etiopien Gambia Ghana Guinea Kamerun Kenia Kenya Kongon tasavalta Republiken Kongo Kongon demokraattinen tasavalta DR Kongo Liberia Libya Libyen Marokko Marocko Namibia Nigeria Norsunluurannikko Elfenbenskusten Ruanda Rwanda Sambia Zambia Senegal Sierra Leone Somalia Tansania Tanzania Togo Tunisia Tunisien Uganda Zimbabwe Muut Andra Others Amerikka Amerika Kanada Canada Yhdysvallat Förenta Staterna Argentiina Argentina Bolivia Brasilia- Brasilien Chile Costa Rica Dominikaaninen tasavalta Dominikanska Republiken Ecuador Tilastokeskus 65

68 1. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina (jatk.) Befolkningen efter medborgarskap (forts.) Population by citizenship in (cont.) 1) 2) Kansalaisuus 1) 2) Medborgarskap Citizenship 1) 2) Honduras Jamaika Jamaica Kolumbia Colombia Kuuba Kuba Meksiko Mexiko Nicaragua Peru Uruguay Venezuela Muut Andra Others Aasia Asien Afganistan Afghanistan Armenia Armenien Azerbaidžan Azerbajdzjan Bangladesh Filippiinit Filippinerna Georgia Georgien Indonesia Indonesien Intia Indien Irak Iran Israel Japani Japan Jordania Jordanien Kambodža Kambodja Kazakstan Kiina Kina Kirgisia Kirgizistan Korean tasavalta Republiken Korea Libanon Malesia Malaysia Mongolia Mongoliet Myanmar Nepal Pakistan Singapore Sri Lanka Syyria Syrien Thaimaa Thailand Uzbekistan Vietnam Muut Andra Others Osenia Oceanien Australia Australien Uusi-Seelanti Nya Zeeland Muut Andra Others Tuntematon Okänd Unknown ) Katso liite 1 Se bilaga 1 See Appendix 1. 2) N > 30 kansalaisuusryhmässä keskimäärin sekä kaikki EU- ja EFTA-kansalaisuudet. N > 30 i medeltal i medborgargruppen , och alla EU- och EFTA-medborgarskap. N > 30 on average in in the nationality group, and all EU and EFTA nationalities. 66 Tilastokeskus

69 2. Väestö syntymämaan mukaan vuosina Befolkningen efter födelseland Population by country of birth in Syntymämaa 1) 2) Födelseland 1) 2) Country of birth 1) 2) Yhteensä Totalt Total Suomi Finland Ulkomailla syntyneet Utrikesfödda Foreign born Eurooppa (pl. Suomi) EU (exkl. Finland European Union (excl. Finland) EU (pl. Suomi) EU (exkl. Finland) European Union (excl. Finland) Tanska Danmark Ruotsi Sverige Alankomaat Nederländerna Belgia Belgien Britannia Storbritannien Bulgaria Bulgarien Espanja Spanien Irlanti Irland Italia Italien Itävalta Österrike Kreikka Grekland Kroatia Kroatien Kypros Cypern Latvia Lettland Liettua Litauen Luxemburg Malta Portugali Portugal Puola Polen Ranska Frikrike Romania Rumänien Saksa Tyskland Slovakia Slovakien Slovenia Slovenien Tšekki Tjeckien Unkari Ungern Viro Estland EFTA-maat EFTA-länder Islanti Island Norja Norge Sveitsi Schweiz Liechtenstein Muu Eurooppa Övriga Europa Rest of Europe Rest of Europe Albania Albanien Rest of Europe Bosnia ja Hertsegovina Bosnia och Hercegovina Rest of Europe Rest of Europe Makedonia Makedonien Moldova Moldavien Tilastokeskus 67

70 2. Väestö syntymämaan mukaan vuosina (jatk.) Befolkningen efter födelseland (forts.) Population by country of birth in (cont.) Syntymämaa 1) 2) Födelseland 1) 2) Country of birth 1) 2) Serbia Serbien Entinen Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Turkki Turkiet Ukraina Valko-Venäjä Vitryssland Venäjä Ryssland Entinen Neuvostoliitto F.d. Sovjetunionen Muut Andra Others Afrikka Afrika Algeria Algeriet Angola Burundi Egypti Egypten Eritrea Entinen Sudan F.d. Sudan Etelä-Afrikka Sydafrika Etiopia Etiopien Gambia Ghana Guinea Kamerun Kenia Kenya Kongon tasavalta Republiken Kongo Kongon demokraattinen tasavalta DR Kongo Liberia Libya Libyen Marokko Marocko Mauritius Mosambik Mocambique Namibia Nigeria Norsunluurannikko Elfenbenskusten Ruanda Rwanda Sambia Zambia Senegal Sierra Leone Somalia Tansania Tanzania Togo Tunisia Tunisien Uganda Zimbabwe Muut Andra Others Amerikka Amerika Kanada Canada Yhdysvallat Förenta staterna Argentiina Argentina Bolivia Brasilia Tilastokeskus

71 2. Väestö syntymämaan mukaan vuosina (jatk.) Befolkningen efter födelseland (forts.) Population by country of birth in (cont.) Syntymämaa 1) 2) Födelseland 1) 2) Country of birth 1) 2) Chile Costa Rica Dominikaaninen tasavalta Dominikanska Republiken Ecuador El Salvador Guatemala Honduras Jamaika Kolumbia Columbia Kuuba Kuba Meksiko Mexiko Nicaragua Peru Uruguay Venezuela Muut Andra Others Aasia Asien Afganistan Afghanistan Arabiemiirikunnat Förenade Arabemiraten Armenia Armenien Azerbaidžan Azerbajdzjan Bangladesh Filippiinit Filippinerna Georgia Georgien Indonesia Indonesien Intia Indien Irak Iran Israel Japani Japan Jemen Yemen Jordania Jordanien Kambodža Kambodja Kazakstan Kiina Kina Kirgisia Kirgizistan Korean tasavalta Republiken Korea Kuwait Libanon Malesia Malayasia Mongolia Mongoliet Myanmar Nepal Pakistan Palestiina Palestina Saudi-Arabia Saudiarabien Singapore Sri Lanka Syyria Syrien Tadžikistan Tadzjikistan Thaimaa Thailand Uzbekistan Tilastokeskus 69

72 2. Väestö syntymämaan mukaan vuosina (jatk.) Befolkningen efter födelseland (forts.) Population by country of birth in (cont.) Syntymämaa 1) 2) Födelseland 1) 2) Country of birth 1) 2) Vietnam Muut Andra Others Oseania Oceanien Australia Australien Uusi-Seelanti Nya Zeeland Muut Andra Others Tuntematon Okänd Unknown ) Katso liite 1 Se bilaga 1 See Appendix 1. 2) N > 30 syntymämaaryhmässä keskimäärin sekä kaikki EU- ja EFTA-maat. N > 30 i medeltal i födelselandsgruppen , och alla EU- och EFTA-länder. N > 30 on average in in the country of birth group, and all EU and EFTA countries. 70 Tilastokeskus

73 3. Väestö kielen mukaan vuosina Befolkning efter språk Population by language in ) 2) Kieli 1) 2) Språk Language 1) 2) Koko väestö Hela befolkningen Total population Suomi Finska Ruotsi Svenska Saame Samiska Vieraskieliset Främmandespråkiga Foreign language Venäjä Ryska Viro Estniska Somali Englanti Engelska Arabia Arabiska Kurdi Kurdiska Kiina Kinesiska Albania Albanska Thai Persia Persiska Vietnam Vietnamesiska Turkki Turkiska Espanja Spanska Saksa Tyska Puola Polska Ranska Franska Unkari Ungerska Romania Rumänska Bengali Tagalog, pilipino Nepali Italia Italienska Portugali Portugisiska Ukraina Ukrainska Bosnia Bosniska Bulgaria Bulgariska Urdu Hindi Tamili Serbokroatia Serbokroatiska Hollanti Holländska Suahili Swahili Amhara Amhariska Japani Japanska Latvia Lettiska Kreikka Grekiska Liettua Litauiska Pandžabi Panjabi Lingala Afgaani, pašto Pashto Telugu Ruanda, kinjaruanda Rwanda, kinyarwanda Norja Norska Joruba Yoruba Burma Burmesiska Tšekki Tjeckiska Tilastokeskus 71

74 3. Väestö kielen mukaan vuosina Befolkning efter språk Population by language in ) 2) Kieli 1) 2) Språk Language 1) 2) Korea Koreanska Igbo Tanska Danska Tšetšeeni Tjetjenska Heprea Hebreiska Indonesia, bahasa Indonesiska Slovakki Slovakiska Twi Serbia Serbiska Azeri Azerbajdzjanska Malajalam Malayalam Akan Singali Singalesiska Turkmeeni Turkmeniska Khmer, kambodža Khmeriska, kambodjanska Muut Andra Others ) Katso liite 2 Se bilaga 2 See Appendix 2. 2) N > 270 kieliryhmässä 2013 N > 270 i språkgrupp 2013 N > 270 in the language group in Tilastokeskus

75 4. Ulkomaalaistaustainen väestö taustamaan mukaan vuosina Befolkningen med utländsk bakgrund efter bakgrundsland åren Persons with foreign background by background country in 2009 to 2013 Taustamaa 1) 2) Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Bakgrundsland 1) 2) Utländsk bakgrund, utrikes född Utländsk bakgrund, inrikes född Background country 1) 2) Persons with foreign background, born abroad Persons with foreign background, born in Finland Yhteensä Totalt Total Eurooppa (pl. Suomi) Europa (exkl. Finland) Europe (excl. Finland) EU (pl. Suomi) EU (exkl. Finland) European Union (excl. Finland) Ruotsi Sverige Tanska Danmark Alankomaat Nederländerna Belgia Belgien Britannia Storbritannien Bulgaria Bulgarien Espanja Spanien Irlanti Irland Italia Italien Itävalta Österrike Kreikka Grekland Kroatia Kypros Cypern Latvia Lettland Liettua Litauen Luxemburg Malta Portugali Portugal Puola Polen Ranska Frankrike Romania Rumänien Saksa Tyskland Slovakia Slovakien Slovenia Slovenien Tšekki Tjeckien Unkari Ungern Viro Estland EFTA-maat EFTA-länder Islanti Island Norja Norge Sveitsi Schweiz Liechtenstein Muu Eurooppa Övriga Europa Rest of Europe Albania Albanien Bosnia ja Hertsegovina Bosnien och Hercegovina Makedonia Makedonien Moldova Moldavien Serbia Serbien Entinen Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Ent. Jugoslavia F.d. Jugoslavien Turkki Turkiet Ukraina Valko-Venäjä Vitryssland Venäjä Ryssland Entinen Neuvostoliitto F.d. Sovjetunionen Tilastokeskus 73

76 4. Ulkomaalaistaustainen väestö taustamaan mukaan vuosina (jatk.) Befolkningen med utländsk bakgrund efter bakgrundsland åren (forts.) Persons with foreign background by background country in 2009 to 2013 (cont.) Taustamaa 1) 2) Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Bakgrundsland 1) 2) Utländsk bakgrund, utrikes född Utländsk bakgrund, inrikes född Background country 1) 2) Persons with foreign background, born abroad Persons with foreign background, born in Finland Muut Andra Others Afrikka Afrika Algeria Algeriet Angola Burundi Egypti Egypten Eritrea Etelä-Afrikka Sydafrika Etiopia Etiopien Gambia Ghana Guinea Kamerun Kenia Kenya Kongon tasavalta Republiken Kongo Kongon demokraattinen tasavalta DR Kongo Liberia Libya Libyen Marokko Marocko Mauritius Mosambik Namibia Nigeria Norsunluurannikko Elfenbenskusten Ruanda Rwanda Sambia Zambia Senegal Sierra Leone Somalia Entinen Sudan F.d. Sudan Tansania Tanzania Togo Tunisia Tunisien Uganda Zimbabwe Muut Andra Others Amerikka Amerika Argentiina Argentina Bolivia Brasilia Brasilien Chile Costa Rica Dominikaaninen tasavalta Dominikanska Republiken Ecuador El Salvador Guatemala Honduras Jamaika Jamaica Kanada Canada Kolumbia Colombia Kuuba Kuba Meksiko Mexiko Tilastokeskus

77 4. Ulkomaalaistaustainen väestö taustamaan mukaan vuosina (jatk.) Befolkningen med utländsk bakgrund efter bakgrundsland åren (forts.) Persons with foreign background by background country in 2009 to 2013 (cont.) Taustamaa 1) 2) Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Bakgrundsland 1) 2) Utländsk bakgrund, utrikes född Utländsk bakgrund, inrikes född Background country 1) 2) Persons with foreign background, born abroad Persons with foreign background, born in Finland Nicaragua Peru Uruguay Venezuela Yhdysvallat Förenta Staterna Muut Andra Others Aasia Asien Afganistan Afghanistan Arabiemiirikunnat Armenia Armenien Azerbaidžan Azerbajdzjan Bangladesh Filippiinit Filippinerna Georgia Georgien Indonesia Indonesien Intia Indien Irak Iran Israel Japani Japan Jemen Jordania Jordanien Kambodža Kambodja Kazakstan Kiina Kina Korean tasavalta Republiken Korea Kuwait Libanon Malesia Malaysia Mongolia Mongoliet Myanmar Nepal Pakistan Palestiina De palestinska områdena Palestinian Territory, Occupied Saudi-Arabia Singapore Sri Lanka Syyria Syrien Thaimaa Thailand Uzbekistan Vietnam Muut Andra Others Oseania Oceanien Australia Australien Uusi-Seelanti Nya Zeeland Muut Andra Others Tuntematon Okänd Unknown ) Katso liite 1 Se bilaga 1 See Appendix 1. 2) N > 30 taustamaaryhmässä (kaikki ulkomaalaistaustaiset yhteensä) keskimäärin sekä kaikki EU- ja EFTA-maat. N > 30 i medeltal i bakgrundslandsgruppen (personer med utländsk bakgrund totalt) samt alla EU- och EFTA-länder. N > 30 in background country group (persons with foreign background total) on average in 2009 to 2013 and all EU and EFTA countries. Tilastokeskus 75

78 5. Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina Personer som fått finskt medborgarskap efter tidigare medborgarskap Naturalised persons by former citizenship in Entinen kansalaisuus 1) Tidigare medborgarskap 1) Former nationality 1) Yhteensä Totalt Total Eurooppa Europa Europe EU European Union Viro Estland Ruotsi Sverige Romania Rumänien Unkari Ungern Puola Polen Saksa Tyskland Bulgaria Bulgarien Kroatia Kroatien Britannia Storbritannien Espanja Spanien Latvia Lettland Italia Italien Muut Andra Others Muu Eurooppa Övriga Europa Rest of Europe Venäjä Ryssland Turkki Turkiet Entinen Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Ukraina Bosnia ja Hertsegovina Bosnia och Hercegovina Serbia Serbien Valko-Venäjä Vitryssland Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Albania Albanien Makedonia Makedonien Entinen Neuvostoliitto F.d. Sovjetunionen Muut Andra Others Afrikka Afrika Somalia Entinen Sudan F.d. Sudan Kongon demokraattinen tasavalta DR Kongo Angola Marokko Marocko Nigeria Kenia Kenya Etiopia Etiopien Ghana Kamerun Algeria Algeriet Tunisia Tunisien Egypti Egypten Gambia Ruanda Rwanda Muut Andra Others Tilastokeskus

79 5. Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina (jatk.) Personer som fått finskt medborgarskap efter tidigare medborgarskap (forst.) Naturalised persons by former citizenship in (cont.) Entinen kansalaisuus 1) Tidigare medborgarskap 1) Former nationality 1) Amerikka Amerika Yhdysvallat Förenta staterna Brasilia Brasilien Kolumbia Colombia Meksiko Mexico Kanada Peru Muut Andra Others Aasia Asia Irak Afganistan Afghanistan Iran Myanmar Kiina Kina Vietnam Pakistan Thaimaa Thailand Intia Indien Bangladesh Filippiinit Filippinerna Nepal Sri Lanka Syyria Syrienv Israel Azerbaidžan Azerbajdzjan Kazakstan Jordania Jordanien Muut Andra Others Oseania Oceanien Australia Australien Muut Andra Others Tuntematon Okänd Unknown ) Katso liite 1 Se bilaga 1 See Appendix 1. 2) Kansalaisuusryhmät, joissa Suomen kansalaisuuden sai vähintään 50 henkilöä vuosina De medborgarskapsgrupper, där minst 50 personer fått fi nskt medborgarskap Groups of foreign citizens, in which at least 50 persons were granted Finnish citizenship in Tilastokeskus 77

80 6. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina Utländska medborgare efter landskap och kommun Foreign citizens by region and municipality in Maakunta Väkiluku Kunta 1) Ulkom. kans. Folkmängd osuus (%) Landskap Kommun 1) Region Municipality 1) Total Andel (%) population utländska medborgare Percentage of foreign citizens Koko maa Hela landet ,8 Uusimaa Nyland ,9 Varsinais-Suomi Egentliga Finland ,6 Satakunta Satakunta ,9 Kanta-Häme Egentliga Tavastland ,4 Pirkanmaa Birkaland ,7 Päijät-Häme Päijänne- Tavastland ,9 Kymenlaakso Kymmenedalen ,7 Etelä-Karjala Södra Karelen ,3 Etelä-Savo Södra Savolax ,8 Pohjois-Savo Norra Savolax ,7 Pohjois-Karjala Norra Karelen ,2 Keski-Suomi Mellersta Finland ,8 Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten ,5 Pohjanmaa Österbotten ,6 Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten ,9 Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten ,6 Kainuu Kajanaland ,7 Lappi Lappland ,0 Ahvenanmaa Åland ,5 Uusimaa Nyland ,9 Askola ,8 Espoo Esbo ,6 Hanko Hangö ,5 Helsinki Helsingfors ,6 Hyvinkää Hyvinge ,1 Inkoo Ingå ,4 Järvenpää Träskända ,8 Karkkila Högfors ,4 Kauniainen Grankulla ,0 Kerava Kervo ,5 Kirkkonummi Kyrkslätt ,4 Lapinjärvi Lappträsk ,8 Lohja Lojo ,8 Loviisa Lovisa ,7 Myrskylä Mörskom ,6 Mäntsälä ,6 Nurmijärvi ,3 Pornainen Borgnäs ,2 Porvoo Borgå ,7 Pukkila ,3 78 Tilastokeskus

81 6. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Utländska medborgare efter landskap och kommun (forts.) Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Kunta 1) Ulkom. kans. Folkmängd osuus (%) Landskap Kommun 1) Region Municipality 1) Total Andel (%) population utländska medborgare Percentage of foreign citizens Raasepori Raseborg ,4 Sipoo Sibbo ,4 Siuntio Sjundeå ,4 Tuusula Tusby ,3 Vantaa Vanda ,7 Vihti Vichtis ,0 Varsinais-Suomi Egentliga Finland ,6 Aura ,8 Kaarina S:t Karins ,1 Kemiönsaari Kimitoön ,9 Koski Tl ,1 Kustavi Gustavs ,1 Laitila ,8 Lieto Lundo ,2 Loimaa ,9 Marttila ,1 Masku ,0 Mynämäki ,3 Naantali Nådendal ,2 Nousiainen Nousis ,0 Oripää ,5 Paimio Pemar ,1 Parainen Pargas ,0 Pyhäranta ,8 Pöytyä ,0 Raisio Reso ,9 Rusko ,9 Salo ,8 Sauvo Sagu ,5 Somero ,1 Taivassalo Tövsala ,6 Tarvasjoki ,9 Turku Åbo ,8 Uusikaupunki Nystad ,1 Vehmaa ,2 Satakunta Satakunta ,9 Eura ,9 Eurajoki Euraåminne ,6 Harjavalta ,9 Honkajoki ,3 Huittinen ,4 Jämijärvi ,2 Kankaanpää ,8 Karvia ,8 Kokemäki Kumo ,2 Köyliö Kjulo ,9 Lavia ,6 Luvia ,2 Merikarvia Sastmola ,8 Nakkila ,5 Pomarkku Påmark ,8 Tilastokeskus 79

82 6. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Utländska medborgare efter landskap och kommun (forts.) Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Kunta 1) Ulkom. kans. Folkmängd osuus (%) Landskap Kommun 1) Region Municipality 1) Total Andel (%) population utländska medborgare Percentage of foreign citizens Pori Björneborg ,9 Rauma Raumo ,7 Siikainen ,9 Säkylä ,8 Ulvila Ulvsby ,8 Kanta-Häme Egentliga Tavastland ,4 Forssa ,0 Hattula ,0 Hausjärvi ,7 Humppila ,4 Hämeenlinna Tavastehus ,9 Janakkala ,9 Jokioinen Jockis ,2 Loppi ,3 Riihimäki ,0 Tammela ,6 Ypäjä ,0 Pirkanmaa Birkaland ,7 Akaa ,4 Hämeenkyrö Tavastkyro ,0 Ikaalinen Ikalis ,2 Juupajoki ,7 Kangasala ,2 Kihniö ,1 Lempäälä ,3 Mänttä-Vilppula ,6 Nokia ,5 Orivesi ,1 Parkano ,5 Pirkkala Birkala ,9 Punkalaidun ,9 Pälkäne ,5 Ruovesi ,0 Sastamala ,9 Tampere Tammerfors ,1 Urjala ,9 Valkeakoski ,3 Vesilahti ,0 Virrat Virdois ,5 Ylöjärvi ,2 Päijät-Häme Päijänne-Tavastland ,9 Asikkala ,3 Hartola ,2 Heinola ,2 Hollola ,6 Hämeenkoski ,6 Kärkölä ,0 Lahti Lahtis ,0 80 Tilastokeskus

83 6. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Utländska medborgare efter landskap och kommun (forts.) Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Kunta 1) Ulkom. kans. Folkmängd osuus (%) Landskap Kommun 1) Region Municipality 1) Total Andel (%) population utländska medborgare Percentage of foreign citizens Nastola ,9 Orimattila ,5 Padasjoki ,4 Sysmä ,3 Kymenlaakso Kymmenedalen ,7 Hamina Fredrikshamn ,5 Iitti ,1 Kotka ,9 Kouvola ,6 Miehikkälä ,2 Pyhtää Pyttis ,2 Virolahti ,8 Etelä-Karjala Södra Karelen ,3 Imatra ,5 Lappeenranta Villmanstrand ,1 Lemi ,3 Luumäki ,8 Parikkala ,5 Rautjärvi ,4 Ruokolahti ,2 Savitaipale ,7 Taipalsaari ,4 Etelä-Savo Södra Savolax ,8 Enonkoski ,1 Heinävesi ,3 Hirvensalmiv ,0 Joroinen Jorois ,6 Juva ,8 Kangasniemi ,9 Mikkeli S:t Michel ,9 Mäntyharju ,5 Pertunmaa ,2 Pieksämäki ,4 Puumala ,2 Rantasalmi ,4 Savonlinna Nyslott ,3 Sulkava ,4 Pohjois-Savo Norra Savolax ,7 Iisalmi Idensalmi ,4 Juankoski ,4 Kaavi ,3 Keitele ,0 Kiuruvesi ,8 Kuopio ,1 Lapinlahti ,4 Leppävirta ,0 Tilastokeskus 81

84 6. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Utländska medborgare efter landskap och kommun (forts.) Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Kunta 1) Ulkom. kans. Folkmängd osuus (%) Landskap Kommun 1) Region Municipality 1) Total Andel (%) population utländska medborgare Percentage of foreign citizens Maaninka ,6 Pielavesi ,1 Rautalampi ,3 Rautavaara ,2 Siilinjärvi ,8 Sonkajärvi ,1 Suonenjoki ,6 Tervo ,1 Tuusniemi ,1 Varkaus ,2 Vesanto ,2 Vieremä ,8 Pohjois-Karjala Norra Karelen ,2 Ilomantsi Ilomants ,5 Joensuu ,5 Juuka ,1 Kitee ,5 Kontiolahti ,4 Lieksa ,2 Liperi ,0 Nurmes ,9 Outokumpu ,7 Polvijärvi ,6 Rääkkylä ,1 Tohmajärvi ,7 Valtimo ,7 Keski-Suomi Mellersta Finland ,8 Hankasalmi ,0 Joutsa ,3 Jyväskylä ,8 Jämsä ,1 Kannonkoski ,6 Karstula ,0 Keuruu ,1 Kinnula ,1 Kivijärvi ,7 Konnevesi ,7 Kuhmoinen ,3 Kyyjärvi ,6 Laukaa ,8 Luhanka ,3 Multia ,0 Muurame ,7 Petäjävesi ,9 Pihtipudas ,7 Saarijärvi ,0 Toivakka ,7 Uurainen ,9 Viitasaari ,7 Äänekoski ,1 82 Tilastokeskus

85 6. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Utländska medborgare efter landskap och kommun (forts.) Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Kunta 1) Ulkom. kans. Folkmängd osuus (%) Landskap Kommun 1) Region Municipality 1) Total Andel (%) population utländska medborgare Percentage of foreign citizens Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten ,5 Alajärvi ,2 Alavus ,0 Evijärvi ,9 Ilmajoki ,8 Isojoki Storå ,8 Jalasjärvi ,9 Karijoki Bötom ,2 Kauhajoki ,6 Kauhava ,1 Kuortane ,2 Kurikka ,6 Lappajärvi ,3 Lapua Lappo ,0 Seinäjoki ,5 Soini ,7 Teuva Östermark ,9 Vimpeli ,4 Ähtäri Etseri ,8 Pohjanmaa Österbotten ,6 Isokyrö Storkyro ,0 Kaskinen Kaskö ,4 Korsnäs ,9 Kristiinankaupunki Kristinestad ,7 Kruunupyy Kronoby ,3 Laihia Laihela ,8 Luoto Larsmo ,8 Maalahti Malax ,5 Mustasaari Korsholm ,8 Närpiö Närpes ,0 Pedersören kunta Pedersöre ,0 Pietarsaari Jakobstad ,0 Uusikaarlepyy Nykarleby ,4 Vaasa Vasa ,7 Vöyri Vörå ,5 Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten ,9 Halsua ,2 Kannus ,3 Kaustinen Kaustby ,7 Kokkola Karleby ,1 Lestijärvi ,3 Perho ,0 Toholampi ,2 Veteli Vetil ,3 Tilastokeskus 83

86 6. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Utländska medborgare efter landskap och kommun (forts.) Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Kunta 1) Ulkom. kans. Folkmängd osuus (%) Landskap Kommun 1) Region Municipality 1) Total Andel (%) population utländska medborgare Percentage of foreign citizens Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten ,6 Alavieska ,8 Haapajärvi ,9 Haapavesi ,1 Hailuoto Karlö ,5 Ii ,5 Kalajoki ,5 Kempele ,6 Kuusamo ,0 Kärsämäki ,8 Liminka Limingo ,4 Lumijoki ,5 Merijärvi ,6 Muhos ,7 Nivala ,6 Oulainen ,7 Oulu Uleåborg ,4 Pudasjärvi ,7 Pyhäjoki ,6 Pyhäjärvi ,8 Pyhäntä ,3 Raahe Brahestad ,7 Reisjärvi ,4 Sievi ,4 Siikajoki ,1 Siikalatva ,6 Taivalkoski ,9 Tyrnävä ,3 Utajärvi ,8 Ylivieska ,8 Kainuu Kajanaland ,7 Hyrynsalmi ,1 Kajaani Kajana ,2 Kuhmo ,1 Paltamo ,8 Puolanka ,2 Ristijärvi ,1 Sotkamo ,5 Suomussalmi ,3 Vaala ,0 Lappi Lappland ,0 Enontekiö Enontekis ,0 Inari Enare ,4 Kemi ,2 Kemijärvi ,0 Keminmaa ,7 Kittilä ,1 Kolari ,5 Muonio ,4 Pelkosenniemi ,2 Pello ,1 84 Tilastokeskus

87 6. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Utländska medborgare efter landskap och kommun (forts.) Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Kunta 1) Ulkom. kans. Folkmängd osuus (%) Landskap Kommun 1) Region Municipality 1) Total Andel (%) population utländska medborgare Percentage of foreign citizens Posio ,7 Ranua ,4 Rovaniemi ,4 Salla ,0 Savukoski ,4 Simo ,5 Sodankylä ,2 Tervola ,0 Tornio Torneå ,4 Utsjoki ,3 Ylitornio Övertorneå ,1 Ahvenanmaa Åland ,5 Brändö ,4 Eckerö ,3 Finström ,4 Föglö ,9 Geta ,2 Hammarland ,2 Jomala ,9 Kumlinge ,6 Kökar ,4 Lemland ,4 Lumparland ,3 Maarianhamina Mariehamn ,9 Saltvik ,0 Sottunga ,0 Sund ,2 Vårdö ,2 1) Tilastossa käytetään aluejakoa koko aikasarjassa. Regionindelningen har använts som indelning för alla år. The regional division in all years is the one valid on 1 January Tilastokeskus 85

88 7. Maahan- ja maastamuutto vuosina Invandring och utvandring Immigration and emigration in Vuosi Kaikki muuttaneet Suomen ja Ruotsin välillä År Alla invandrare och utvandrare Mellan Finland och Sverige Year All migrants Between Finland and Sweden Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus Ruotsista Ruotsiin Nettosiirtolaisuus Invandring Utvandring Nettoinvandring Från Sverige Till Sverige Nettoinvandring Immigrants Emigrants Net migration From Sweden To Sweden Net migration Tilastokeskus

89 7. Maahan- ja maastamuutto vuosina (jatk.) Invandring och utvandring (forts.) Immigration and emigration in (cont.) Vuosi Kaikki muuttaneet Suomen ja Ruotsin välillä År Alla invandrare och utvandrare Mellan Finland och Sverige Year All migrants Between Finland and Sweden Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus Ruotsista Ruotsiin Nettosiirtolaisuus Invandring Utvandring Nettoinvandring Från Sverige Till Sverige Nettoinvandring Immigrants Emigrants Net migration From Sweden To Sweden Net migration Tilastokeskus 87

90 Liite 1 Bilaga 1 Appendix 1 Valtiot maanosittain Stater efter världsdel Countries by continent EUROOPPA EUROPA EUROPE EU-28 Suomi Finland Alankomaat Nederländerna Netherlands Belgia Belgien Belgium Britannia Storbritannien United Kingdom Bulgaria Bulgarien Bulgaria Espanja Spanien Spain Irlanti Irland Ireland Italia Italien Italy Itävalta Österrike Austria Kreikka Grekland Greece Kroatia Kroatien Croatia Kypros Cypern Cyprus Latvia Lettland Latvia Liettua Litauen Lithuania Luxemburg Luxembourg Malta Portugali Portugal Puola Polen Poland Ranska Frankrike France Romania Rumänien Romania Ruotsi Sverige Sweden Saksa Tyskland Germany Slovakia Slovakien Slovakia Slovenia Slovenien Slovenia Tanska Danmark Denmark Tsekki Tjeckien Czech Republic Unkari Ungern Hungary Viro Estland Estonia Muu Eurooppa Övriga Europa Rest of Europe Albania Albanien Albania Andorra Bosnia-Hertsegovina Bosnien och Hercegovina Bosnia and Herzegovina Ent. Jugoslavia F.d. Jugoslavien Former Yugoslavia Ent. Neuvostoliitto F.d. Sovjetunionen Former USSR Ent. Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Former Serbia and Montenegro Guernsey Islanti Island Iceland Jersey Liechtenstein Makedonia Makedonien Macedonia Mansaari Isle of Man Moldova Moldavien Moldova Monaco Montenegro Norja Norge Norway San Marino Serbia Serbien Serbia Sveitsi Schweiz Switzerland Turkki Turkiet Turkey Ukraina Ukraine Valko-Venäjä Vitryssland Belarus Vatikaani Vatikanstaten Vatican City State Venäjä Ryssland Russia AFRIKKA AFRIKA AFRICA Algeria Algeriet Algeria Angola Benin Botswana Burkina Faso Burundi Djibouti Egypti Egypten Egypt Eritrea Etelä-Afrikka Sydafrika South Africa Etelä-Sudan Södra Sudan South Sudan Etiopia Etiopien Ethiopia Gabon Gambia Ghana Guinea Guinea-Bissau Kamerun Cameroon Kap Verde Cap Verde Kenia Kenya Keski-Afrikan tasavalta Centralafrikanska republiken Central African Republic Komorit Komorerna Comoros Kongon tasavalta Republiken Kongo The Republic of the Congo Kongon demokraattinen tasavalta Demokratiska republiken Kongo The Democratic Republic of the Congo Lesotho Liberia Libya Libyen Libya Madagaskar Madagascar Malawi Mali Marokko Marocko Morocco Mauritania Mauretanien Mauritania Mauritius Mayotte Mosambik Moçambique Mozambique Namibia Niger Nigeria Norsunluurannikko Elfenbenskusten Côte d'ivoire Päiväntasaajan Guinea Ekvatorialguinea Equatorial Guinea Ruanda Rwanda Saint Helena Sambia Zambia São Tomé ja Príncipe São Tomé och/and Príncipe Senegal Seychellit Seychellerna Seychelles Sierra Leone Somalia Ent./F.d./Former Sudan Swazimaa Swaziland Tansania Tanzania United Republic of Tanzania Togo Tsad Tchad Chad Tunisia Tunisien Tunisia Uganda Zimbabwe 88 Tilastokeskus

91 Liite 1 Bilaga 1 Appendix 1 Valtiot maanosittain Stater efter världsdel Countries by continent (jatk. forts. cont.) AMERIKKA AMERIKA AMERICA Anguilla Antiqua ja Barbuda Antigua och/and Barbuda Argentiina Argentina Aruba Bahama Bahamas Barbados Belize Bermuda Bolivia Bonaire, Sint Eustatius ja Saba Bonaire, Sint Eustatius och/and Saba Brasilia Brasilien Brazil Brittiläiset Neitsytsaaret Brittiska Jungfruöarna Virgin Islands, British Caymansaaret Caymanöarna Cayman Islands Chile Costa Rica Curacao Dominica Dominikaaninen tasavalta Dominikanska Republiken Dominican Republic Ecuador El Salvador Entinen Alankomaiden Antillit Falklandinsaaret Grenada Guatemala Guyana Haiti Honduras Jamaika Jamaica Kanada Canada Kolumbia Colombia Kuuba Kuba Cuba Meksiko Mexiko Mexico Montserrat Nicaragua Panama Paraguay Peru Saint Kitts ja Nevis Saint Kitts och/and Nevis Saint Lucia Saint-Pierre ja Miquelon Saint Pierre och/and Miquelon Saint Vincent ja Grenadiinit Saint Vincent och Grenadinerna Saint Vincent and the Grenadines Sint Maarten Suriname Surinam Suriname Trinidad ja Tobago Trinidad och/and Tobago Turks- ja Caicossaaret Turks - och Caicosöarna Turks and Caicos Islands Uruguay Venezuela Yhdysvallat Förenta Staterna United States AASIA ASIEN ASIA Afganistan Afghanistan Arabiemiirikunnat Förenade Arabemiraten United Arab Emirates Armenia Armenien Armenia Azerbaidzhan Azerbajdzjan Azerbaijan Bahrain Bangladesh Bhutan Brunei Filippiinit Filippinerna Philippines Georgia Georgien Georgia Indonesia Indonesien Indonesia Intia Indien India Irak Iraq Iran Israel Itä-Timor Östra Timor East Timor Japani Japan Jemen Yemen Jordania Jordanien Jordan Kambodza Kambodja Cambodia Kazakstan Kazakhstan Kiina Kina China Kirgisia Kirgizistan Kyrgyzstan Korean kansantasavalta Demokratiska folkrepubliken Korea Democratic People s Republic of Korea Korean tasavalta Republiken Korea Republic of Korea Kuwait Laos Lao People s Democratic Republic Libanon Lebanon Malediivit Maldiverna Maldives Malesia Malaysia Mongolia Mongoliet Mongolia Myanmar Nepal Oman Pakistan Palestiina De palestinska områdena Palestinian Territory, Occupied Qatar Saudi-Arabia Saudiarabien Saudi Arabia Singapore Sri Lanka Syyria Syrien Syrian Arab Republic Tadzikistan Tadzjikistan Tajikistan Thaimaa Thailand Turkmenistan Uzbekistan Vietnam Viet Nam OSEANIA OCEANIEN OCEANIA Australia Australien Fidzi Fiji Kiribati Marshallinsaaret Mikronesia Mikronesien Micronesia Nauru Palau Papua-Uusi-Guinea Papua Nya Guinea Papua New Guinea Pitcairn Ranskan eteläiset alueet De franska territorierna i södra Indiska oceanen French Southern territories Ranskan Polynesia Franska Polynesien French Polynesia Salomonsaaret Salomonöarna Solomon Islands Samoa Tonga Tuvalu Uusi-Kaledonia Nya Kaledonien New Caledonia Uusi-Seelanti Nya Zeeland New Zealand Wallis ja Futuna Wallis och/and Futuna Vanuatu Antarktis Antarctica Tilastokeskus 89

92 Liite 2 Bilaga 2 Appendix 2 Väestö kielen (N>100) (suuruusjärjestyksessä) mukaan 2013 Folkmängd efter språk (N>100) (i storleksordning) 2013 Language (N>100) (in descending order) of the population 2013 YHTEENSÄ Suomi Finska Finnish Ruotsi Svenska Swedish Venäjä Ryska Russian Viro Estniska Estonian Somali Englanti Engelska English Arabia Arabiska Arabic Kurdi Kurdiska Kurdish Kiina Kinesiska Chinese Albania Albanska Albanian Thai Persia Persiska Persian Vietnam Vietnamesiska Vietnamese Turkki Turkiska Turkish Espanja Spanska Spanish Saksa Tyska German Puola Polska Polish Ranska Franska French Unkari Ungerska Hungarian Romania Rumänska Romanian Bengali Tagalog, pilipino Nepali Italia Italienska Italian Portugali Portugisiska Portuguese Ukraina Ukrainska Ukrainian Bosnia Bosniska Bosnian Saame Samiska Saam Bulgaria Bulgariska Bulgarian Urdu Hindi Tamili Tamil Serbokroatia Serbokroatiska Serbo-Croatian Hollanti Holländska Dutch Suahili Swahili Amhara Amhariska Amharic Japani Japanska Japanese Latvia, lätti Lettiska Latvian Kreikka Grekiska Greek Liettua Litauiska Lithuanian Pandžabi Panjabi Punjabi Lingala Afgaani, pašto Pashto Telugu Ruanda, Kinjaruanda, Njaruanda Rwanda, kinyarwanda Norja Norska Norwegian Joruba Yoruba Burma Burmesiska Burmese Tšekki Tjeckiska Czech Korea Koreanska Korean Igbo Tanska Danska Danish Tšetšeeni Tjetjenska Chechen Heprea, ivrit Hebreiska Hebrew Indonesia, bahasa Indonesiska Indonesian Slovakki Slovakiska Slovak Twi Serbia Serbiska Serbian Azeri Azerbajdzjanska Azerbaijani Malajalam Malayalam Akan Singali Singalesiska Singhalese Turkmeeni Turkmeniska Turkmen Khmer Khmeriska Cambodian Tigrinja Tigrinya Armenia Armeniska Armenian Makedonia Makedoniska Macedonian Kikuju Kikuyu Kikuyu, Gikuyu Marathi Wolof Kroatia Kroatiska Croatian Uzbekki Uzbekiska Uigur Kikongo, kongo Kikongo Kongo Tataari Tatariska Tatar Kannada Uiguuri Uiguriska Uigur Georgia Georgiska Georgian Valkovenäjä Vitryska Byelorussian Islanti Isländska Icelandic Galla, Afan oromo, Oromo Hausa Muut Annat Other Tilastokeskus

93 Liite 3 Katsaustaulukoiden ja kuvioiden väestöryhmien tietojen näyttämisen valintaperusteita Taulukon tai kuvion numero Valintaperuste Katsaustaulukot 2.2 Ne ulkomaan kansalaisten kansalaisuusryhmät vuosittain , jotka kuuluivat 15 suurimman kansalaisuusryhmän joukkoon vuosien summan mukaan 3.2 Ne ulkomailla syntyneiden syntymämaaryhmät 2013, jotka kuuluivat 35 suurimman syntymämaaryhmän joukkoon vuosien summan mukaan 9.1b Ne ulkomailla syntyneet 2013, jotka kuuluivat neljän suurimman syntymämaaryhmän joukkoon vuosien summan mukaan 9.3 Ne kunnat, joissa ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä oli suurempi kuin koko maassa (5,6 %) pois lukien kunnat, joiden väkiluku oli alle 1000 vuonna a Ne kansalaisuusryhmät vuosittain , joissa vuosina avioliiton suomalaismiesten kanssa solmineiden osuus oli yli promillen kymmenyksen yli 18-vuotiaiden ei-naimisissa olleiden suomalaisten miesten keskiväkiluvusta vuosina b Ne kansalaisuusryhmät vuosittain , joissa vuosina avioliiton suomalaisnaisten kanssa solmineiden osuus oli yli promillen kymmenyksen yli 18-vuotiaiden ei-naimisissa olleiden suomalaisten naisten keskiväkiluvusta vuosina a Ne syntymämaaryhmät vuosittain , joissa vuosina Suomessa syntyneiden miesten kanssa aviossa olleiden osuus oli yli promillen 18 vuotta täyttäneiden ei-naimisissa olleiden suomalaissyntyisten miesten määrästä vuonna b Ne syntymämaaryhmät vuosittain , joissa vuosina Suomessa syntyneiden naisten kanssa aviossa olleiden osuus oli yli promillen 18 vuotta täyttäneiden ei-naimisissa olleiden suomalaissyntyisten naisten määrästä vuonna a Ne syntymämaaryhmät , joissa vuosina suomalaissyntyisistä miehistä eronneiden määrä oli yli promillen kahden suomalaissyntyisen välisistä avioeroista vuosina b Ne syntymämaaryhmät , joissa vuosina suomalaissyntyisistä naisista eronneiden määrä oli yli promillen kahden suomalaissyntyisen välisistä avioeroista vuosina a Ne syntymämaaryhmät , joissa vuosina suomalaissyntyisistä miehistä eronneiden määrä oli yli promillen kahden suomalaissyntyisen välisistä avioeroista vuosina b Ne syntymämaaryhmät , joissa vuosina suomalaissyntyisistä naisista eronneiden määrä oli yli promillen kahden suomalaissyntyisen välisistä avioeroista vuosina a Suomessa syntyneet ja ne syntymämaaryhmät 2012, jotka kuuluivat 15 suurimman syntymämaaryhmän joukkoon vuosien summan mukaan 12.2b Suomessa syntyneet ja ne syntymämaaryhmät 2012, jotka kuuluivat 15 suurimman syntymämaaryhmän joukkoon vuosien summan mukaan 12.3 Ne syntymämaaryhmät , jotka kuuluivat 20 suurimman syntymämaaryhmän joukkoon vuosien vuotiaiden summan mukaan 13.1 Ne taustamaaryhmät 2012, jotka kuuluivat 30 suurimman taustamaaryhmän joukkoon vuosien työikäisten (15 64-vuotiaat) ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten summan mukaan 14.1 Ne taustamaaryhmät ja , jotka kuuluivat 30 suurimman taustamaaryhmän joukkoon vuosien hedelmällisyysikäisten (15 49-vuotiaiden) ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten naisten summan mukaan 15.1 Ne maat, joiden kanssa vuosien muuttovirta (maahanmuutto ja maastamuutto yhteensä) oli suurinta Kuviot 3.1 Suomessa yhtäjaksoisesti alle 5 vuotta oleskelleiden osuus 2013 niistä syntymämaaryhmistä, jotka kuuluivat 30 suurimman syntymämaaryhmän joukkoon vuosien summan mukaan 7.1 Ne taustamaaryhmät 2013, jotka kuuluivat 30 suurimman taustamaaryhmän joukkoon vuonna Ne taustamaaryhmät 2013, jotka kuuluivat 30 suurimman taustamaaryhmän joukkoon vuonna Ne taustamaaryhmät 2013, jotka kuuluivat 30 suurimman taustamaaryhmän joukkoon vuonna Suomalaistaustaiset, ulkomaalaistaustaiset yhteensä ja ne taustamaaryhmät, jotka kuuluivat 30 suurimman taustamaaryhmän joukkoon vuonna Ne syntymämaaryhmät, jotka kuuluivat 20 suurimman syntymämaaryhmän joukkoon vuosien vuotiaiden summan mukaan Tilastokeskus 91

94 Bilaga 3 Urvalskriterier för visning av uppgifter om befolkningsgrupper i översiktstabeller och figurer Tabellens eller fi gurens nummer Urvalskriterium Tabeller i översikten 2.2 De utländska medborgarskapsgrupper årligen som hörde till de 15 största medborgarskapsgrupperna enligt summan av åren De utrikesföddas födelselandsgrupper 2013 som hörde till de 35 största födelselandsgrupperna enligt summan av åren b De utrikesfödda 2013 som hörde till de fyra största födelselandsgrupperna enligt summan av åren Kommuner där andelen utrikesfödda av befolkningen var högre än i hela landet (5,6 %), exkl. kommuner med färre än invånare år a De medborgarskapsgrupper årligen där andelen som ingått äktenskap med fi nländska män åren var över en tiondels promille av medelfolkmängden av ogifta fi nländska män över 18 år åren b De medborgarskapsgrupper årligen där andelen som ingått äktenskap med fi nländska kvinnor åren var över en tiondels promille av medelfolkmängden av ogifta fi nländska kvinnor över 18 år åren a De födelselandsgrupper årligen där andelen som varit gifta med fi nlandsfödda män åren var över en promille av antalet ogifta fi nlandsfödda män över 18 år år b De födelselandsgrupper årligen där andelen som varit gifta med fi nlandsfödda kvinnor åren var över en promille av antalet ogifta fi nlandsfödda kvinnor över 18 år år a De födelselandsgrupper där antalet som skilt sig från fi nlandsfödda män åren var över en promille av antalet äktenskapsskillnader mellan två fi nlandsfödda makar åren b De födelselandsgrupper där antalet som skilt sig från fi nlandsfödda kvinnor åren var över en promille av antalet äktenskapsskillnader mellan två fi nlandsfödda makar åren a De födelselandsgrupper där antalet som skilt sig från fi nlandsfödda män åren var över en promille av antalet äktenskapsskillnader mellan två fi nlandsfödda makar åren b De födelselandsgrupper där antalet som skilt sig från fi nlandsfödda kvinnor åren var över en promille av antalet äktenskapsskillnader mellan två fi nlandsfödda makar åren a De fi nlandsfödda och de födelselandsgrupper 2012 som hörde till de 15 största födelselandsgrupperna enligt summan av åren b De fi nlandsfödda och de födelselandsgrupper 2012 som hörde till de 15 största födelselandsgrupperna enligt summan av åren De födelselandsgrupper som hörde till de 20 största födelselandsgrupperna enligt summan av antalet åringar åren De bakgrundslandsgrupper 2012 som hörde till de 30 största bakgrundslandsgrupperna enligt summan av antalet personer i arbetsför ålder (15 64-åringar) bland första generationen med utländsk bakgrund åren De bakgrundslandsgrupper och som hörde till de 30 största bakgrundslandsgrupperna enligt summan av antalet kvinnor i fruktsam ålder (15-49-åringar) bland första generationen med utländsk bakgrund åren De 16 länder med vilka fl yttningsrörelsen var störst åren (invandring och utvandring totalt) Figurer 3.1 Andelen personer som bott i Finland utan avbrott under fem år 2013 av de födelselandsgrupper som hörde till de 30 största födelselandsgrupperna enligt summan av åren De bakgrundslandsgrupper 2013 som hörde till de 30 största bakgrundslandsgrupperna år De bakgrundslandsgrupper 2013 som hörde till de 30 största bakgrundslandsgrupperna år De bakgrundslandsgrupper 2013 som hörde till de 30 största bakgrundslandsgrupperna år Personer med fi nländsk och utländsk bakgrund totalt och de bakgrundslandsgrupper, som hörde till de 30 största bakgrundslandsgrupperna år De födelselandsgrupper som hörde till de 20 största födelselandsgrupperna enligt summan av antalet åringar åren Tilastokeskus

95 Appendix 3 Selection criteria on showing data for population groups in some of the tables and figures of the review Number Criteria of selection Tables of the review 2.2 The groups of foreign citizens in 2004 to 2013, which according to the sum of fi gures for 2009 to 2009 belonged to the 15 largest nationality groups 3.2 The groups of foreign citizens in 2013, which according to the sum of fi gures for 2009 to 2013 belonged to the 35 largest nationality groups 9.1b Persons born abroad in 2013, who according to the sum of fi gures for 2009 to 2013 belonged to the four largest nationality groups 9.3 Municipalities in which the share of persons born abroad of the municipal population was above the national average (5.6%) in 2013, excluding municipalities with a population of under 1, a Nationality groups by year in 2004 to 2013 in which the share of women having entered into marriage with Finnish men in 2009 to 2013 exceeded one per mill of the mean population of over 18-year-old unmarried men in 2009 to b Nationality groups by year in 2004 to 2013 in which the share of men having entered into marriage with Finnish women in 2009 to 2013 exceeded one per mill of the mean population of over 18-year-old unmarried women in 2009 to a Groups of country of birth in 2004 to 2013 in which the share of women married to Finnish-born men was according to the sum of fi gures for 2009 to 2013 over one per mill of the number of over 18-year-old Finnish-born unmarried men in b Groups of country of birth in 2004 to 2013 in which the share of men married to Finnish-born women was according to the sum of fi gures for 2009 to 2013 over one per mill of the number of over 18-year-old Finnish-born unmarried women in a Groups of country of birth in 2004 to 2013 in which the number of divorces from Finnish born men in 2009 to 2013 exceeded by one per mill the number of divorces between two Finnish born spouses in 2009 to b Groups of country of birth in 2004 to 2013 in which the number of divorces from Finnish born women in 2009 to 2013 exceeded by one per mill the number of divorces between two Finnish born spouses in 2009 to a Groups of country of birth in 2004 to 2013 in which the number of divorces from Finnish born men in 2009 to 2013 exceeded by one per mill the number of divorces between two Finnish born spouses in 2009 to b Groups of country of birth in 2004 to 2013 in which the number of divorces from Finnish born women in 2009 to 2013 exceeded by one per mill the number of divorces between two Finnish born spouses in 2009 to a Persons born in Finland and the groups of country of birth in 2012, which according to the sum of fi gures for 2009 to 2013 belonged to the 15 largest nationality groups 12.2b Persons born in Finland and the groups of country of birth in 2012, which according to the sum of fi gures for 2009 to 2013 belonged to the 15 largest nationality groups 12.3 Groups of country of birth in 2003 to 2012, which according to the sum of fi gures for person aged 18 to 64 for 2009 to 2013 belonged to the 20 largest groups of country of birth 13.1 Groups of background country in 2012, which according to the sum of fi rst generation immigrants with foreign background of working age (between 15 and 64) in 2009 to 2013 belonged to the 30 largest background country groups 14.1 Groups of background country in 2000 to 2003 and 2010 to 2013, which according to the sum of fi rst generation immigrant women with foreign background of fertility age (between 15 and 49) in 2010 to 2013 belonged to the 30 largest background country groups 15.1 Countries with which migration fl ows (immigration and emigration in total) were strongest in 2009 to 2013 Figures 3.1 Share of those having stayed continuously in Finland under fi ve years in 2013 among groups of country of birth, who according to the sum of fi gures for 2009 to 2013 belonged to the 30 largest groups of country of birth 7.1 The groups of background country in 2013 that belonged to the 30 largest groups of background country in The groups of background country in 2013 that belonged to the 30 largest groups of background country in The groups of background country in 2013 that belonged to the 30 largest groups of background country in Finnish citizens, persons with foreign background total and groups of background country that belonged to the 30 largest groups of background country in Groups of country of birth, which according to the sum of fi gures for those aged 18 to 64 in 2009 to 2013 that belonged to the 20 largest groups of country of birth Tilastokeskus 93

96 Liite 4 Bilaga 4 Appendix 4 Valtiot inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Stater efter indexet för mänsklig utveckling (HDI) Countries according to the Human Development Index (HDI) Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI) on YK:n kehitysohjelman luoma mittari, joka asettaa maailman valtiot järjestykseen odotetun eliniän, koulutuksen ja elintason mukaan. Näillä kolmella mittarilla se kuvaa elintasoa, jonka valtio pystyy kansalaisilleen tarjoamaan. HYVIN KORKEA HDI MYCKET HÖGT HDI VERY HIGH HDI EU-MAAT EU-LÄNDER EU COUNTRIES Alankomaat Nederländerna Netherlands Belgia Belgien Belgium Arabiemiirikunnat Förenade Arabemiraten United Arab Emirates Britannia Storbritannien United Kingdom KORKEA HDI HÖGT HDI HIGH HDI KESKITASON HDI MEDELHÖGT HDI MEDIUM HDI MATALA HDI LÅGT HDI LOW HDI Andorra Albania Albanien Belize Afganistan Afghanistan Albania Afghanistan Algeria Algeriet Algeria Bhutan Angola Argentiina Argentina Antigua ja Barbuda Antigua och/and Barbuda Bulgaria Bulgarien Bulgaria Australia Australien Armenia Armenien Armenia Espanja Spanien Spain Barbados Azerbaidzhan Azerbajdjan Azerbaijan Bolivia Botswana Dominikaaninen tasavalta Dominikanska Republiken Dominican Republic Egypti Egypten Egypt Bangladesh Benin Burkina Faso Irlanti Irland Ireland Brunei Bahama Bahamas Bahamas Burundi Italia Italien Italy Chile Bahrain El Salvador Djibouti Itävalta Österrike Islanti Island Iceland Bosnia-Hertsegovina Etelä-Afrikka Sydafrika Eritrea Austria Bosnien-Hercegovina South Africa Bosnia and Herzegovina Kreikka Grekland Greece Israel Brasilia Brasilien Brazil Fidzi Fiji Fiji Etiopia Etiopien Ethiopia Kroatia Kroatien Croatia Japani Japan Japan Costa Rica Filippiinit Filippinerna Gambia Philippines Kypros Cypern Cyprus Kanada Kanada Dominica Gabon Guinea Canada Latvia Lettland Latvia Korean tasavalta Ecuador Ghana Guinea-Bissau Republiken Korea Republic of Korea Liettua Litauen Lithuania Liechtenstein Ent. Jugoslavia 1 F.d. Jugoslavien Former Yugoslavia Luxemburg Luxemburg Luxembourg Norja Norge Norway Ent. Neuvostoliitto 2 F.d. Sovjetunionen Former USSR Malta Qatar Ent. Serbia ja Montenegro 3 F.d. Serbien och Montenegro Former Serbia and Montenegro Guatemala Haiti Guyana Itä-Timor Östtimor East Timor Honduras Jemen Yemen Yemen Portugali Portugal Portugal Singapore Georgia Georgien Georgia Indonesia Kamerun Kamerun Cameroon Puola Polen Poland Sveitsi Schweiz Grenada Intia Indien India Kenia Kenya Kenya Switzerland Ranska Frankrike France Uusi-Seelanti Nya Zeeland New Zealand Iran Irak Iraq Keski-Afrikan tasavalta Centralafrikanska republiken Central Romania Rumänien Romania Yhdysvallat Förenta staterna United States Jamaika Jamaica Jamaica Ruotsi Sverige Sweden Kazakstan Kazakstan Kazakhstan Saksa Tyskland Germany Kolumbia Colombia Colombia Slovakia Slovakien Slovakia Slovenia Slovenien Slovenia Jordania Jordanien Jordan Kambodza Kambodja Cambodia Kap Verde Kap Verde Cap Verde Kuuba Kuba Cuba Kiina Kina China Lesotho Kuwait Kirgisia Kirgisistan Kyrgyzstan African Republic Komorit Komorerna Comoros Kongon demokraattinen tasavalta Demokratiska republiken Kongo The Democratic Republic of Congo Kongon tasavalta Republiken Kongo The Republic of the Congo Liberia 94 Tilastokeskus

97 Liite 4 Bilaga 4 Appendix 4 Valtiot inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan (jatk.) Stater efter indexet för mänsklig utveckling (HDI) (forts.) Countries according to the Human Development Index (HDI) (cont.) EU-MAAT EU-LÄNDER EU COUNTRIES Tanska Danmark Denmark HYVIN KORKEA HDI MYCKET HÖGT HDI VERY HIGH HDI KORKEA HDI HÖGT HDI HIGH HDI Libanon Libanon Lebanon KESKITASON HDI MEDELHÖGT HDI MEDIUM HDI Tsekki Tjeckien Libya Libyen Libyan Czech Republic Arab Jamahiriya Unkari Ungern Hungary Makedonia Makedonien Macedonia Viro Estland Estonia Malesia Malaysia Malaysia Mauritius Mikronesia Mikronesien MATALA HDI LÅGT HDI LOW HDI Kiribati Madagaskar Madagaskar Madagascar Laos Laos Lao People's Malawi Democratic Republic Malediivit Maldiverna Mali Maldives Marokko Marocko Mauritania Mauretanien Morocco Mauritania Mosambik Moçambique Micronesia Mozambique Moldova Moldavien Myanmar Meksiko Mexiko Mexico Moldova Montenegro Mongolia Nepal Oman Namibia Niger Palau Nicaragua Nicaragua Nigeria Panama Paraguay Norsunluurannikko Elfenbenskusten Côte d'ivoire Peru Päiväntasaajan Guinea Ekvatorialguinea Equatorial Guinea Saint Kitts ja Nevis Saint Kitts och/and Nevis Saint Lucia Surinam Suriname Saint Vincent ja Grenadiinit Swazimaa Swaziland Saint Vincent och Swaziland Grenadinerna Saint Vincent and the Grenadines Saudi-Arabia Saudiarabien Saudi Arabia Pakistan Samoa Papua Uusi Guinea Papua Nya Guinea Papua New Guinea Syyria Syrien Syrian Arab Republic Serbia Serbien Serbia Tadzikistan Tadjikistan Tajikistan Ruanda Rwanda Rwanda Salomonsaaret Salomonöarna Salomon Islands Sambia Zambia Zambia Sao Tome ja Principe São Tomé och Príncipe São Tomé and Príncipe Senegal Seychellit Seychellerna Seychelles Thaimaa Thailand Thailand Sri Lanka Tonga Sierra Leone Trinidad ja Tobago Turkmenistan Somalia 4 Tunisia Tunisien Tunisia Uzbekistan Sudan Turkki Turkiet Turkey Vanuatu Tansania Tanzania United Republic of Tanzania Ukraina Ukraina Ukraine Uruguay Valko-Venäjä Vitryssland Belarus Venezuela Venäjä Ryssland Russia Vietnam Vietnam Viet Nam Togo Tsad Tchad Chad Uganda Zimbabwe Lähde Källa Source: YK FN UN 1) Serbian arvo sillä ent. Jugoslavian arvo puuttuu Värdet av Serbien för värdet av f. d. Jugoslavien saknas The value of Serbia as the value of Former Yugoslavia is lacking. 2) Venäjän arvo sillä ent. Neuvostoliiton arvo puuttuu Värdet av Ryssland för värdet av f. d. Sovjetunionen saknas The value of Russia as the value of Former USSR is lacking. 3) Serbian arvo sillä ent. Serbia ja Montenegron arvo puuttuu Värdet av Serbien för värdet av f. d. Serbien och Montenegro saknas The value of Serbia as the value of Former Serbia and Montenegro is lacking. 4) Etiopian arvo sillä Somalian arvo puuttuu Värdet av Etiopien för värdet av Somalia saknas The value of Ethiopia as the value of Somalia is lacking. Tilastokeskus 95

98 Tämä julkaisu sisältää demografisia tietoja Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä Lisäksi julkaisuun on kerätty pitempiä aikasarjoja keskeisimmistä muuttujista. Denna publikation innehåller demografi ska uppgifter om befolkningen med utländsk bakgrund i Finland år Dessutom innehåller publikationen längre tidsserier över de mest centrala variablerna. Tabellerna och figurerna har svensk text och i publikationen ingår en svensk sammanfattning. This publication contains demographic data about the Finnish population with foreign background in The publication also contains longer time series of key variables. The tables and fi gures are provided with English captions and the publication includes an English summary. ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Tuotenumero 3403 (print) Tietopalvelu ja viestintä Kommunikation och informationstjänst Communication and Information Services Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland puh tfn tel Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy Beställning av publikationer, Edita Publishing Oy Publication orders, Edita Publishing Oy puh tfn tel [email protected]