PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTASTRATEGIA

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄME 2040 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTASTRATEGIA 2040 Luonnos

2 Esipuhe... 3 Keitä oli mukana ja miten etenimme... 4 Millainen Päijät-Häme on nyt?... 4 Kehitysnäkymät... 5 Maakuntien yhteiset johtoteemat... 6 Maakuntavaltuuston linjaukset ja tavoitteet... 6 Päijät-Hämeen visio... 7 Missio... 7 Kehittyvillä markkinoilla osaajana... 7 Venäjän ja Pietarin potentiaali... 8 Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa... 9 Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus Vaikutusten arviointi vastuullisen kehittämisen mittareilla

3 Esipuhe Päijät-Häme 2040 on Päijät-Hämeen maakunnan väestön, kunnallisten päättäjien ja eri sidosryhmien näkemys asioista, joissa onnistuminen paljolti määrittelee alueemme tulevaisuuden menestymisen. Edellisessä maakuntasuunnitelmassa korostuivat matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat, vahvan suurkaupunkikeskuksen luominen monipuolisia mahdollisuuksia käyttämällä sekä tuottava ja innostava toimintaympäristö. Visio vuoden 2035 Päijät-Hämeestä oli hyvin lähellä vuoden 2040 visiota. Suuri kuva tulevaisuudesta ei ole muuttunut paljonkaan neljässä vuodessa, mutta laajapohjainen valmistelu toi esille, että vaikka yläkäsitteet eivät muuttuisivat, toteuttamistavat, välineet tai tavoitetasot voivat olla aikaisempaa kunnianhimoisempia ja olemme myös valmiimpia priorisoimaan. Ennen vuoden 2040 tavoitteiden asettamista tulevia vaihtoehtoisia kehityskulkuja kartoitettiin yhdessä Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntien kanssa. Tulevaisuuden skenaariot laadittiin yhdessä Uudenmaan kanssa ja tulevaisuustarkastelu tehtiin laajalle metropolialueelle, johon sisällytettiin koko Päijät-Häme. Laajalla metropolialueella on käynnistetty jo viisi yhteistä kehittämisohjelmaa, joiden tarkoituksena on koota alueen voimavaroja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Päijät-Hämeen tulevaisuusfoorumeissa pyrimme nostamaan keskeisiä tulevaisuuden kasvun kysymyksiä laajempaan pohdintaan. Päijät-Häme 2040 on maakunnallinen kasvustrategia, joka korvaa aikaisemman aakuntasuunnitelmatason. Kasvustrategia perustuu suurmetropolialueen yhteiseen tarkasteluun ja sitä toteutetaan suurelta osin yhteistyössä naapurimaakuntien kanssa. Päijät-Häme 2040 strategian pohjalle laaditaan keväällä 2014 maakuntaohjelma vuosille Päijät-Hämeen tulevaisuuden menestyminen liittyy vahvasti suurmetropolialueen ja Etelä-Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymiseen, meidän tehtävämme on toimia tuossa verkostossa aikaisempaa aktiivisemmin omiin vahvuuksiimme luottaen ja niitä kehittäen. Kuten Päijät-Hämeessä on satoja vuosia asia ilmaistu, Meitin kans menestyt! Jari Parkkonen Maakuntajohtaja 3

4 Keitä oli mukana ja miten etenimme Päijät-Häme 2040 strategiatyön käynnisti maakuntahallitus vuonna Yhteistyössä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien kanssa laadittiin neljä skenaariota laajalle metropolialueelle ja jatkettiin työtä yhteisellä Siivet ja juuret tulevaisuustarkastelulla. Päijät-Hämeessä järjestettiin neljä tulevaisuusfoorumia, joissa teemoina olivat Huoltosuhde, Venäjän ja Pietarin tarjoama kehityspotentiaali, Kestävä asuminen ja liikenneratkaisut sekä Monikulttuurisuus. Huoltosuhdetta tarkasteltiin sekä väestörakenteen että taloudellisen kantokyvyn näkökulmasta, kestävää asumista ja liikenneratkaisuja sekä aluerakenteen että tulevien kehittämistavoitteiden kannalta ja monikulttuurisuutta työvoiman maahanmuuton ja maahanmuuttajapalvelujen tarvetta tarkastellen. Mukaan oli kutsuttu kaikki maakunnan kuntien valtuutetut ja monia maakunnallisten kehittämisorganisaatioiden edustajia. Ensimmäiseen tulevaisuusfoorumiin lokakuussa 2012 kutsun saivat kaikki kunnallisvaaliehdokkaat. Syksyllä 2013 Päijät-Hämeen nuorisovaltuutetut oli kutsuttu visioimaan, millaisessa maakunnassa he haluaisivat elää hieman yli nelikymmenvuotiaina. Lokakuussa 2013 strategialuonnos on lausunnolla viranomaisilla ja sidosryhmillä sekä yleisesti maakunnan asukkaiden kommentoitavana. Päijät-Hämeen maakuntahallitus tekee esityksensä strategiasta ja maakuntavaltuusto käsittelee sen Millainen Päijät-Häme on nyt? Päijät-Hämeessä bruttokansantuote asukasta kohti on alhaisempi kuin Pohjois-Suomessa, mm. Lapissa. Elinkeinorakenteen muutos on käynnissä ja näkyy korkeana pitkäaikaistyöttömyytenä. Yhtenä syynä on maan 4. alhaisin koulutustaso. Tilanteen parantumista hidastaa aloituspaikkojen vajaus erityisesti korkean asteen koulutuksessa. Pitkäaikaistyöttömyys ja ammattiopintojen ulkopuolelle jääminen ovat yhdessä riskitekijöitä syrjäytymiseen, mikä näkyy ns. kurjuusindeksissä. Lahdessa joka viides ysiluokkalainen jää ilman jatko-opiskelupaikkaa. Viime vuosina Lahden seutu on noussut pääkaupunkiseudun rinnalla Suomen merkittävimmäksi ympäristöliiketoiminnan keskittymäksi. Noin 12% alan liikevaihdosta on alueella. Hyvinvointiliiketoiminta, sisältäen terveydenhoito- ja hoiva-alan sekä elämys-, liikunta- ja kulttuuriteollisuuden on kasvanut voimakkaasti. Loma-asumisen ja matkailun kautta on syntymässä uutta yhdyskuntarakennetta, joka vaikuttaa maaseudun palvelutasoon ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Viime vuosien kehitystä on kuvattu Päijät-Hämeen seurantaraportissa ja se on luettavissa osoitteessa urantaraportti_2009_2012_nettiin.pdf Päijät-Hämeen asema suhteessa muuhun Suomeen eri tekijöiden osalta on esitetty oheisessa graafissa. 4

5 Kehitysnäkymät Mihin meidän erityisesti tulee varautua vuonna 2040 Alkuperäisten luonnonvarojen hinta on moninkertaistunut Materiaalien kierto on lähes 100% Kiina on ilmeisesti maailman suurin talousmahti Maapallolla on väkeä YK:n arvion mukaan 8,9 miljardia Ilmaston muutos on jatkunut radikaalisti huonompaan suuntaan Saasteet ovat suuri ongelma ilmassa, merillä ja maissa maailmassa Sähköiset palvelut kattavat 24/7 ja ovat kiinni ihmisruumiissa Sosiaalinen maailma on muotoutunut uudelleen Syntyperäiset suomalaiset ja Päijät-Hämeessä asuvat ovat keskimäärin paljon vanhempia 5

6 - Maakuntien yhteiset johtoteemat Kanta-Häme, Uusimaa ja Päijät-Häme ovat päättäneet valita yhteisiksi johtoteemoiksi Kestävän arjen ja Kansainvälisen kilpailukyvyn. Kestävä arki on lähtökohdiltaan asukkaan, kuntalaisen, yksilön ja perheen näkökulma, joka nostaa tarkasteluun elämäntapojen ja arvojen muutokset ja haasteet tänään ja tulevaisuudessa. Se myös kokoaa yhteen tulevaisuustarkastelun monen eri teeman käsittelyssä esille nousseet kestävyyteen, hyvinvointiin, ympäristöön, energiaan, liikkumiseen, saavutettavuuteen, asumiseen, elinkeinoihin ja palveluihin liittyvät ulottuvuudet, haasteet ja mahdollisuudet. Toinen johtoteema Kansainvälinen kilpailukyky korostaa, että kaiken kehittämisen edellytyksenä on vetovoimaisuus kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailukyky pitää sisällään paitsi elinkeinoelämän edellytyksien tukemisen, myös alueen tarjoamat hyvän elämän edellytykset, mm. kohtuuhintaisen asumisen, työpaikkatarjonnan ja hyvän elinympäristön muodossa. Maakuntavaltuuston linjaukset ja tavoitteet Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto sai kesäkuussa 2013 pohdittavakseen 13 ehdotusta maakunnan strategisiksi kärjiksi. Maakuntavaltuuston valinnat strategisiksi painopistealueiksi ovat: Kehittyvillä markkinoilla osaajana Hyvinvointiliiketoimintaa Sosiaalinen osallisuus Pietarin ja Venäjän potentiaali Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen 6

7 Päijät-Hämeen visio Päijät-Häme on hyvinvointi- ja ympäristöosaamisen maailmanluokan kumppani Missio Meitin kans menestyt! Success with Us! Kehittyvillä markkinoilla osaajana Puhtaan veden riittävyys on maailman ongelma vuonna Kauppakumppanien mielenkiinto kohdistuu vesialalla toimiviin yrityksiin ja muihin organisaatioihin, alan tutkimus- ja kehitysprojekteihin sekä vesiturvallisuuteen tähtäävään kehitysyhteistyöhön, vedenkäsittelyratkaisuihin, jäteveden puhdistukseen sekä osaamiseen ja laitteistoihin ympäristön tilan mittauksessa. Infrastruktuuri, puhdas vesi, ympäristö, terveydenhuolto ja koulutus ovat asioita, joihin monet maat etsivät uusia ratkaisuja. Pärjääminen kansainvälisillä markkinoilla aivan erilaisissa kulttuureissa edellyttää päijäthämäläisiltä laaja-alaista perehtymistä mm. aasialaisiin ja afrikkalaisiin kulttuureihin. Ympäristöteknologia ja ympäristöosaaminen ovat kysyttyjä. Aasian ja Afrikan kasvavilla cleantechmarkkinoilla puhdistetaan mm. suurkaupunkien ilmaa päijäthämäläisellä teknologialla. Hyvinvointi- ja terveysteknologia ovat samoin vientialojen kärjessä. Kiinan markkinat ovat keskeinen vienti- ja toiminta-alue. Liikeyhteydet Kiinaan, Intiaan ja muualle Aasiaan ovat moninkertaistuneet 2010-luvun tasosta. Myös Afrikan markkinoilla on paljon kysyntää mantereen talouskasvun käynnistyttyä. Äärimmäisessä köyhyydessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Intiassa eläneet puolitoista miljardia ihmistä ovat kansainvälisten järjestöjen toimien kohteena vuosikymmeniä ja osa heistä on pääsemässä talouskasvun imuun. Nämä ihmiset muodostavat potentiaalisen ja suomalaisten yritysten näkökulmasta suhteellisen hyödyntämättömän markkinan, jonka elinolosuhteiden kohentamiseksi tarvitaan kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja. YK:n ja maailmanpankin kanssa yhteistoimin parannetaan vesiturvallisuutta kehittyvissä maissa. Monikulttuurisuudesta on alueelle monia etuja. Erilaiset ihmiset ovat tuoneet mukanaan uudenlaisia ajattelumalleja. Muualta tulleet työntekijät tuntevat omaan kulttuuriinsa kuuluvien asiakkaiden makutottumukset tuotteiden ja palveluiden suhteen ja parantavat siten päijäthämäläisten mahdollisuuksia kaukaisilla markkinoilla. Koulutus ja opetus ovat tärkeimpiä vientiartikkeleita. Erityisesti perusasteen koulutukseen liittyvät metodit, oppimisympäristöjen suunnittelu ja koulukeskusten toteutus ovat vieneet sekä pedagogeja, 7

8 suunnittelijoita että rakentajia kehittyviin maihin, joissa väestön- ja talouskasvun myötä on lähes loputtomat markkinat tällä sektorilla. Cleantech-liiketoiminnan kasvua ovat vauhdittaneet kansainvälinen ympäristölainsäädäntö, väestönkasvu, ilmastonmuutos sekä energian ja raaka-aineiden hinnan nousu. Maailman kasvavilla metropolialueilla kärsitään ympäristö- ja terveysongelmista. Suurkaupungeissa tarvitaan erityisesti ilmanlaadun parantamista ja vesi- ja jätehuollon kehittämistä. Päijäthämäläisiä cleantech-ratkaisuja on kehitetty mm. energiaintensiivisen teollisuuden prosesseihin, teollisuusautomaatioon, poltto- ja kaasutustekniikkaan, sähkön ja lämmön tuotantoon, jätehuoltoon ja kierrätykseen, vesihuoltoon sekä ympäristömittauksiin. Myös Intian talouskasvu lisää ympäristöalan ratkaisujen ja teknologioiden kysyntää. CleanDesign on Lahden seudulla erityisenä vientituotteena. Se on ympäristöä vähemmän kuormittavien nk. puhtaiden teknologioiden ja käyttäjälähtöisen teollisen muotoilun yhdistämistä. Cleandesign on merkittävä työllistäjä ja seudulla on alan asiantuntijayritysten kansallisesti johtava ja kansainvälisesti tunnettu keskittymä. Uusia menestysaloja, joilla ekodesignerit ovat avainasemassa, ovat peliteollisuus, 3D-printtaus, veteen liittyvät tuotteet, robotiikka, bio-design, event- design ja uudet materiaalit. Suurvallat ovat vuonna 2040 kääntäneet katseensa pohjoisen suuntaan. Kiinnostus painottuu luonnonvarojen ja energian hyödyntämiseen. Kilpailukykyiset teknologiat sekä mineraalien ja energian hinnan nousu ovat mahdollistaneet pohjoisten luonnonvarojen kannattavan käytön. Päijät-Häme on hakenut laaja-alaista yhteistyötä panostamalla koulutukseen, tutkimukseen, testaukseen, suunnitteluun, teknologiaan ja tuotekehittelyyn. Erityisen tärkeää on pohjoisten ekosysteemien ja toiminnan kokonaisuuksien ymmärtäminen. Venäjän ja Pietarin potentiaali Logistiikka Vuonna 2040 Pietari on ajallisesti yhtä lähellä Päijät-Hämettä kuin Helsinki nyt. Olemme samaa työssäkäyntialuetta. Lentoliikenne ei ole tulevaisuudessakaan kilpailukykyinen raideliikenteelle Pietarinyhteyksissä, mutta Moskovaan ja muualle Venäjälle on hyvät lentoyhteydet. Uudet monipuoliset logistiikkaelinkeinot kattavat merkittävän osan maakunnan bruttoaluetuotteesta. Venäjälle viedään Päijät-Hämeestä vuonna 2040 pitkälle jalostettuja greentech- ja muotoilutuotteita. Puu ja muut bulkkituotteet kulkevat molempiin suuntiin raiteiden lisäksi vesiteitse. Lahden kaupunkiseudun logistiikkakeskuksista tuotteita viedään rautateitse Pietarin kautta muualle Venäjän markkinoille. Matkailu Viisumivapaus on toteutunut ja venäläisten matkailijoiden määrä on moninkertaistunut. Ystävällisyys, turvallisuus, luonto ja puhtaus sekä hyvinvointipalvelut kiinnostavat Suomessa. Uusia vapaa-ajan keskittymiä on rakennettu rantojen läheisyyttä hyödyntäen ja talousalueelle on rakennettu laaja ja laadukas hyvinvointikylpylä. 8

9 Kauppa Päijät-Hämeeseen investoidaan kiinteistöihin, vapaa-ajan palveluihin, cleantech-liiketoimintaan, teolliseen toimintaan, muotoiluun ja korkeakoulutoimintaan. Päijät-Hämeeseen tuodaan venäläistä osaamista kulttuurin, liikunnan, teollisuuden ja raaka-aineiden (energia) osalta. Venäjänkielinen osaaminen ja palvelut alueella ovat kasvaneet moninkertaisiksi. Vientialojen kärjessä ovat ympäristöteknologia ja erityisesti cleantech -tuote- ja toimintaratkaisut, muotoilun yhteistyö, puhtaat elintarvikkeet koulutus- ja käytäntölähtöinen tutkimustoiminta sekä hyvinvointiosaaminen, mm. liikunta- ja urheilupaikkarakentaminen. Venäjän viennin osaajia on koulutettu ja kouluttautunut vientiverkostoissa sekä perustetuissa yhteisyrityksissä. Venäjän geopoliittiset ratkaisut energiankuljetuksissa, ympäristöuhkien torjunnassa ja liiketoimintojen kehittämisessä on hyödynnetty uusina mahdollisuuksina. Venäjällä on suuri taloudellinen potentiaali valtavien maakaasuvarojen vuoksi. Venäjän integroituminen Euroopan kaasu- ja sähköverkkoon on kytkenyt sen Eurooppaan myös taloudellisesti. Energiamarkkinat ovat muuttuneet markkinavetoisiksi koko Euroopan ja myös Aasian alueella. Suurin osa naapurimaamme pohjoisista maa-alueista on toistaiseksi tutkimatta. Mineraaleja löytyy vuoteen 2040 mennessä uusilta alueilta. Venäjän osalta pohjoinen osaamisemme liittyy ennen kaikkea energiatuotantoon, LVI-teknologiaan sekä tarpeeseen kehittää uusia logistisia reittejä ja ratkaisuja. Venäjällä on kaksi meitä lähellä olevaa logistista pistettä, toinen on Suomenlahden pohjukassa ja toinen on Murmanskin alueella. Koulutus ja tutkimus Venäjänkielinen peruskoulu- ja lukio-opetus on laajentunut ja Lahteen on perustettu suomalais-venäläinen koulu. Suomen ja Venäjän yliopistojen sekä muiden oppilaitosten yhteistyö täydennyskoulutuksessa on itsestäänselvyys. Suomalais-venäläinen tutkimusyhteistyö on pienentänyt kuilua yritysten ja yliopistojen välillä. Koulutuksen vienti on tuotteistettu erityisesti hyvinvointi- ja terveysliikuntaosaamisen sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvässä koulutuksessa. Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Vierumäki, Pajulahti, Messilä ja Lahden urheilukeskus ovat eteläsuomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden suosikkikohteita. Liikunta terveyden ylläpitäjänä on päijäthämäläisen osaamisen huipputuote, josta on kehitetty elämysmaailma liiketoimintaan. Matkailussa yhdistetään terveysliikunta ja puhdas lähiruoka. Aktiivilomien ja hyvinvointi-, terveys- ja stressinhallintatuotteiden matkailukysyntä kasvaa länsimaissa. Varsinkin ikääntyvän väestön huoli terveydestä lisää terveystuotteiden ja kylpyläpalvelujen kysyntää. Hyvinvointimatkailu kasvaa muun muassa osana yritysten kokousten ja kongressien oheisohjelmia. Helposti saavutettavat rauhalliset maaseutukohteet sekä vapaa-ajankylät ovat hyvinvointimatkailun valtteja. Luonto ja puhtaat vedet ovat erä- ja maatilamatkailun ja patikkaretkeilyn vetovoimatekijöitä. Metsä- ja suoterapia ovat todellisia matkailun vetonauloja. 9

10 Ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja vanhenevan väestön palvelujen vienti on menestyksekästä. Niitä kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen yhteistyöllä. Hyvinvointipalvelujen ja terveydenhuollon markkinat kasvavat nopeasti kehittyvissä maissa, joiden kanssa myös Päijät-Häme tekee systemaattista yhteistyötä. Maailman taloudellisen kasvun siirtyminen kehittyville markkinoille Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan on synnyttänyt globaalin keskiluokan ja kasvavat markkinat hyvinvointipalveluille. Yhteiskunnat ikääntyvät ja tarvitsevat uusia ratkaisuja muun muassa vanhustenhoitoon. Korkeatasoiseen osaamiseen perustuvien lääketieteellisten hoitojen myyminen Suomeen hoitoon tuleville maksukykyisille asiakkaille on nähty positiivisena mahdollisuutena palvelujärjestelmän ja koko toimialan kehittymiselle. Toiminnasta saatavissa oleva tulovirta on arvokasta täydennystä julkisten terveyspalvelujen rahoitukseen. Toiminnan edellyttämä tuotteistus ja hinnoittelu lisäävät kustannustietoisuutta ja siten tuottavuuden parantamisen edellytyksiä koko palvelujärjestelmässä. Yksittäisten palveluiden lisäksi viedään myös kokonaisia palvelujärjestelmiä tai tuotteiden ja palveluiden yhdistelmiä. Esimerkkeinä tällaisista palvelujärjestelmistä on esim. Suomessa hyvin toimiva neuvolajärjestelmä tai ikäihmisten palveluasumisjärjestelmä yhdistettynä palveluita tukevaan teknologiaan. Kehittynyt teknologia puolestaan on mahdollistanut funktionaalisten elintarvikkeiden tuotekehittelyn. Yritykset ovat kiinnostuneita kehittämään terveysvaikutteisia tuotteita, sillä ne ovat lisäarvotuotteita, joilla voidaan lunastaa paikka markkinoilla ja jotka ovat hyviä valttikortteja kansainvälisille markkinoille tähdättäessä. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen YK:n arvioiden mukaan 2/3 maailman väestöstä kärsii vesipulasta jo vuonna 2025, ja viisitoista vuotta myöhemmin tilanne on yhä kriittisempi. Maatalous on ylivoimaisesti suurin veden kuluttaja ja noin 80% ihmisen käyttämästä vedestä kuluu ruuan tuotantoon. Globaalit yhtiöt ovat kiinnostuneet Päijät-Hämeen luonnosta ja vesistä. Luonnonvarojen käyttöä säädellään, ja valistuneet asukkaat valvovat paikallista etua. Metsät ovat Suomen tärkeimpiä luonnonvaroja. Metsiä osataan hyödyntää kestävällä tavalla mm. energiaksi, rakentamiseen ja sisustukseen ja ne ovat matkailun kivijalka vesistöjen ohella. Biodieselin ja bioetanolin lisäksi metsästä saadaan raaka-aineet moniin uusiin puutuotteisiin. Puhtaat pohjavedet ja Päijänne ovat erityisen seurannan kohteena ja niiden hyödyntäminen on maksullista. Maakunnan vedet ovat brändättyjä. Ympäristötalouden tutkimus ja sen tulosten soveltaminen on maakunnassa laajaa. Maatalouden ja ympäristön vuorovaikutus, vesiensuojelu, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut sekä bioturvallisuus ovat keskeisiä tutkimus- ja osaamisaloja. Luonnon suojelemiseksi kehitetään cleantech-ratkaisuja, erityisesti vihreää teknologiaa. Luonnonvarojen hallinnon ja eri elinkeinojen etujen yhteensovittamisen eteen tehdään työtä. Kestävässä kasvussa nähdään taloudellisen kasvun mahdollisuus ja ympäristönäkökulmat otetaan huomioon. Tutkimus edistää biotaloutta ja metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan kilpailukykyä. Veteen liittyvän tiedon ja teknologian 10

11 siirto ja vienti muualle maapallolla on vuonna 2040 suomalaisten ja päijäthämäläisten tärkeimpiä myyntiartikkeleita. Biotalous on vakiintunut toimintatapa. Päijät-Hämeessä valmistetaan tuotteita uusiutuvista luonnonvaroista ja biologisten menetelmien käyttö tuotannossa on yleistä. Yritykset ottavat huomioon tuotannon vaikutukset ekosysteemeihin. Biotalous kattaa bioperäiset tuotteet, biologiset prosessit sekä aineen ja energian kierron. Luonnonvarojen elinkaariajattelu ja suljetut kierrot ovat itsestään selvyyksiä. Uusiutuvien luonnonvarojen logistiikkaketjut ovat pääosin yksinkertaisia ja lyhyitä. Logistisia ketjuja kehitetään mm. puuhakkeen kuljetuksia varten. Valtaosa ruuasta ja energiapuusta tuotetaan ja kulutetaan paikallisesti. Lähiruokaa kuljetetaan asiakkaiden kotioville ja kaupassakäyntiliikenne on vähentynyt. Logistiikka on ensisijaisesti asiakas- ja ihmislähtöistä eikä tuotannon tarpeita palvelevaa. Energiapuu ja energiajäte kuljetetaan pienten, järkevästi sijoiteltujen bioenergiaterminaalien kautta voimalaitoksiin. Toimitusvarmuus on korkea ja kuljetuskilometrit minimoitu. Tuotteiden ja materiaalien uusiokäyttö ja kierrätys ovat lisääntyneet Päijät-Hämeessä ja näiden tueksi on syntynyt tehokkaita alueellisia logistiikkapalveluja. Sosiaalinen osallisuus Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategian systemaattisella toteuttamisella on vahvistettu yhteisöä sosiaalisesti ja saatu vaikuttavia tuloksia. Väestön terveys ja toimintakyky ovat parantuneet. Terveyden edistäminen on ollut tietoista terveyteen sijoittamista ja voimavarojen kohdentamista ja terveyden taustatekijöihin vaikuttamista. Entistä enemmän on kiinnitetty huomiota väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen. Terveyserojen kaventamisen myötä myös ihmisten omat terveyteen liittyvät tiedot, taidot, asenteet ja elintavat ovat muuttuneet entistä tärkeämmiksi. Väestö on heimoutunut elämäntapojen, harrastusten, ravintotottumusten jne. perusteella. Sosiaalinen media on keskeisessä asemassa osallisuudessa. Verkostot ovat maailmanlaajuisia. Paikallisuuden merkitys on vähentynyt. Tästä huolimatta halutaan paikkoja kokoontua samanhenkisten kanssa. Jako kantasuomalaisiin ja muihin on lieventynyt ja häviämässä. Eri puolilla maakuntaa on ns. Hot Spoteja, jotka mahdollistavat kokoontumisen ja osallistumisen. Nuorille on enemmän ja parempia mahdollisuuksia edistää aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta sekä vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon. Suomen Lasten Parlamentissa lasten vaikutusvallan ulottaminen aikuisten maailmaan on mahdollistettu luomalla laaja toimijaverkosto, jossa lasten ääntä kuullaan siellä, missä päätöksiä tehdään. Nuorten elämänhallinnan tukemisessa on perhekeskeinen ajattelu ja vahva ehkäisevän työn näkökulma. On käytetty verkostotyötä nuorten ja perheiden tukemisessa, sekä toteutettu vapaa-ajan ryhmä- ja vertaistukimuotoja. Työtä on kohdennettu erityisesti riskiryhmänuoriin ja maahanmuuttajiin. Nuorten keskinäistä tukiverkostoa on lujitettu ja eri kulttuurien edustajien luontaiseen keskinäiseen vuorovaikutukseen on kiinnitetty huomiota. Yhtään nuorta ei ole hukassa. 11

12 Sosiaalista pääomaa on lisätty tukemalla sosiaalista osallistumista. Sosiaalinen pääoma on monin tavoin yhteydessä yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalisen osallistumisen lisääminen on tärkeää erityisesti niiden parissa, joilta puuttuvat hyvät sosiaaliset verkostot. Nämä ihmiset ovat usein monin eri tavoin syrjäytymisvaarassa. On keskitytty sellaisiin alueisiin, ihmisryhmiin ja olosuhteisiin, joissa syrjäytymisuhka on ollut suurin. Yhteiskunnan toimilla ja vapaaehtoistyöllä on ainakin osin lisätty osallistumista ja kavennettu siinä esiintyviä sosioekonomisia eroja. Keskeistä on parantaa osallistumismahdollisuuksia ja poistaa osallistumisen esteitä erityisesti sosiaalisesti, taloudellisesti tai terveydellisesti heikossa asemassa olevien keskuudessa ja kaikkien ikäryhmien osalta. Eri ikäisten asukkaiden keskinäinen yhteistyö lisää luottamusta toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Ehkäisevällä päihdetyöllä on edistetty päihteettömiä elintapoja ja lisätty päihteisiin liittyvää tietoutta. Perushaasteina ovat olleet: integroitujen työmarkkinoiden toteuttaminen ja työnsaannin edistäminen kaikkien oikeutena ja kehitysmahdollisuutena ihmisarvoisen elämän turvaamiseen riittävien tulojen ja resurssien takaaminen koulutuksen eriarvoisuuteen puuttuminen ennaltaehkäisyn ja elinikäisen oppimisen avulla perheiden yhteisvastuun säilyttäminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä perheenjäsenten ja etenkin lasten oikeuksien suojaaminen kunnollisten asuinolojen turvaaminen kaikille laadukkaiden sosiaalipalvelujen saattaminen kaikkien ulottuville julkisten palvelujen parantaminen siten, että niillä vastataan paikallisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin moniongelmaisten alueiden uudistaminen. Vaikutusten arviointi vastuullisen kehittämisen mittareilla Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus Luonnonvarojen kestävällä käytöllä turvataan metsien ja soiden korkea osuus ja metsien säilyminen hiilinieluina. Uusiutuvan energian käyttö lisää energiaomavaraisuutta. Ympäristö- ja energiateknologian tärkeys viennissä takaa energiatehokkaat ratkaisut myös kotimarkkinoilla. Väestö, asuminen ja palvelut Uusilla vientialoilla ja vapaa-ajanliiketoimilla monipuolistetaan ja uudistetaan työpaikkatarjontaa ja mahdollistetaan uuden työvoiman alueelle muutto ja siten kestävä huoltosuhde. Vapaa-ajanpalvelujen kehittäminen matkailijoiden houkuttelemiseksi parantaa myös pysyvien asukkaiden palveluja sekä keskusettä maaseudulla. Matkailun lisääntyminen parantaa samalla kaupan mahdollisuuksia palvelujen tarjontaan. Sosiaalisen osallisuuden lisääminen vähentää riskiä väkivalta- ja omaisuusrikoksiin. Talous, elinkeinot ja työpaikat, osaaminen ja koulutus Kun päijäthämäläiset yritykset toimivat kehittyvillä kansainvälisillä markkinoilla osaajana ja hyödyntävät Venäjän ja Pietarin potentiaalin sekä laajentavat vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa, yritystoiminta on 12

13 kilpailukykyistä ja ulkomaiset, mm. venäläiset investoijat pitävät Investointitason rakenteita uudistavana. Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys on saatu pidettyä kohtuullisena erityisesti vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoiminnan yritystoiminnan ansiosta. Näitä yrityksiä on eri puolilla maakuntaa. Kansainvälinen liiketoiminta ja kansainväliset asiakkaat maakunnan yrityksissä edellyttävät korkeaa koulutustasoa ja monipuolista perehtymistä eri maiden ja maanosien kulttuureihin. Koko työvoima on saanut ammatillisen koulutuksen ja tulotaso turvaa kohtuullisen elintason. Väestön segregoitumista ja syrjäytymistä on ennaltaehkäisty erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien sosiaalista osallisuutta lisäävillä toimilla. Kulttuuri- ja luonnonympäristö ja virkistys Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoiminnan tärkeys maakunnan toimeentulolle takaa metsistä ja muusta luonnonympäristöstä huolehtimisen. Maailmanlaajuinen vaikea ongelma puhtaan juomaveden riittävyydestä on nostanut Päijät-Hämeen pinta- ja pohjavesien arvostuksen korkealle, koska vesi on vientituote ja puhtaiden vesistöjen äärellä tarjottavat matkailupalvelut tärkeä elinkeino. Matkailijoiden ansiosta myös paikallista kulttuuria arvostetaan ja vanhat kulttuuriympäristöt yritetään pitää elävinä. Yhteydet Rautatieyhteydet pääkaupunkiseudulle ja Venäjälle ovat sujuvia ja tiheitä ja ovat vähentäneet päästöjä. Vaikutusten mittaaminen Vaikutusten mittaamisessa käytetään vastuullisen maakunnan kriteerejä, jotka kehitettiin Maakuntasuunnitelma 2035 työn yhteydessä. Mittarit sekä edellisen seurantakierroksen toteumat on esitetty liitteessä. 13