KAINUUN KAIVANNAISALAN NEUVOTTELUKUNTA =Teemaohjelman ohjausryhmä KAINUUN KAIVANNAISALAN KEHITTÄMISOHJELMA

Transkriptio

1 KAINUUN KIVI- JA KAIVANNAISTEOLLISUUDEN TEEMAOHJELMA Ohjaus KAINUUN KAIVANNAISALAN NEUVOTTELUKUNTA =Teemaohjelman ohjausryhmä KAINUUN KAIVANNAISALAN KEHITTÄMISOHJELMA Yritystoiminta ja toimintaympäristö Kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelman laatiminen RAKENNUSKIVITEOLLISUUS TEOLLISUUSMINERAALI- JA MAA- AINESTEOLLISUUS MUUT Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II-vaihe Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa Paltamon kalkkikivitutkimus Työkalu kemikaaliturvallisuuteen liittyvään riskien arviointiin Geomatkailun mahdollisuudet Kainuussa Yhteistyö: Angelwing Oy, Juuan Dolomiittikalkki Oy, Mastone Oy, Micropulva Oy, Morenia Oy, OK Graniitti, Tmi Mikko Suutari, Suomen Valugrilli Oy, Tulikivi Oyj, Viinko - Viipurin Investointikomppania Oy, UPM Kymmene Oyj Renforsin ranta, Mondo Minerals, Silver Resouces Oy Osaaminen Liuskekivien louhinta- ja jalostustekniikan kehittäminen Kivi- ja kaivannaisteollisuuden koulutuksen koordinointi ja kehittäminen: peruskoulu, jalostus, asennus, työnjohto, suunnittelu, arkkitehtuuri Toimintamallit Tunnettujen rakennuskiviesiintymien hyötykäyttöön saaminen Uusien rakennuskiviesiintymien etsintä ja kartoitus Uusien malmioiden kartoitus ja etsintä Sora- ja kalliomurskealueiden inventointi sekä kaavoitus Rakenteet Riskirahoitusjärjestelmä kivi- ja kaivannaisteollisuuden käyttöön Kansainvälistyminen; konferenssit, messut, yhteistyöhakkeet Tutkimus Yhteistyö: Oulun yliopisto, GTK ja Juuan kivikeskus Hankkeet: CEWIC

2 Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Toiminta-aika: Ohjelmajohtaja Martti Palviainen Projektikoordinaattori Nike Luodes Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 % ja Kainuun Etu Oy 30 %. Teemaohjelman puitteissa on tehty ohjelmatyötä Kainuun kaivannaisalan kehittämistä ajatellen. Hankkeessa on tuotettu "Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma ". Ohjelma julkistettiin lehdistötilaisuudessa Yritysneuvontaa on tehty suunnitelman mukaisesti ja avustettu yritysten perustamisessa, kirjoitettu liiketoimintasuunnitelmia ja laadittu rahoitushakemuksia sekä avustettu rahoitusneuvottelujen käynnistämisessä ja rahoittajien löytämisessä. Yritysten johtoa on koulutettu kansanväliseen kaupankäyntiin ja tutustuttu alan johtaviin yrityksiin Kiinassa, Italiassa ja Puolassa. Em. maat ovat myös potentiaalisia asiakkaita. Toimittu Suomen edustajana kansainvälisissä seminaareissa (Espanja Madrid) ja kivialan EU -direktiivien laadinnassa(standardisointitoimikunta) sekä oltu mukana uuden kaivoslain valmistelussa. Osallistuttu alan koti- ja kansainvälisille messuille yhdessä kivialan yrittäjien ja rahoittajien kanssa, kuten: China International StoneFair: tuotantoteknologiaan tutustuminen ja yritysvierailut Italian Veronan kivimessut: kivialan yrityksiin ja tuotteisiin tutustuminen Puolan Poznan StoneFair 2009 yhdessä Morenia Oy:n ja Mastonen Oy:n kanssa. Messuilta saatiin noin 30 potentiaalista yrityskontaktia, joita yritykset ovat työstäneet eteenpäin. Ensimmäiset niistä ovat jo käyneet kivenostomatkalla Suomessa. Oheisena kuva messuosastosta, jossa kainuulaisia kiviä näkyy etuosan neliömäisissä pilareissa. Osallistuttu Kaivosseminaari 2009 tapahtumaan Kittilässä, jossa Nike Luodes luennoi Kainuun kaivannaisalan kehittämisestä. Pidetty lehdistötilaisuus Kivisuolla , osallistuttu yhteisosastolla FEM - Fennoscandian Exploration and Mining seminaariin Rovaniemellä. Suomussalmen Kivisuolla käynnistettiin koelouhinta ja tutkimukset Puolangan Rahikkalanvaaran poimuliuskeesiintymällä. Yritysneuvonta Hankkeessa avustetaan yrityksiä hankkeiden suunnittelussa, rahoituksessa ja käynnistämisessä, sekä annetaan tarvittavaa ohjausta projektien läpiviemiseksi.

3 Vuoden aikana on laadittu liiketoimintasuunnitelmia ja rahoitushakemuksia sekä avustettu rahoitusneuvottelujen käynnistämisessä. Toimenpiteiden tuloksena on perustettu neljä yritystä: Mastone Oy Suomussalmelle, Finkivi Oy Kajaaniin sekä Angelwing Oy ja Micastone Oy Paltamoon. Mastone Oy on jo käynnistänyt rakennuskivien rahtilouhinnan ja tekee myös erikois- ja tarkkuuslouhintaa mm. tehtaiden saneerausten ja laajennustöiden yhteydessä. Yhtiöllä on palveluksessaan kolme työntekijää ja henkilöstömäärä lisääntyy vuoden 2009 aikana 6-8 henkilöön, kun suunnitteilla olevat investoinnit on tehty ja tuotanto toimii täysimittaisesti. Yhtiön tavoitteena on rakentaa noin 500 m 2 :n yhdistetty tuotanto- ja huoltorakennus Suomussalmen Raatteeseen sekä varustaa se kalustolla jolla voidaan muotoilla irrotettuja lohkareita, sekä valmistaa puolivalmisteita, kuten hautakiviaihioita jatkojalostajille. Finkivi Oy ei saanut yhtiön käynnistämiseen ja investointeihin tarvittavaa rahoitusta kokoon. Tämän vuoksi yrittäjä siirtyi toiselle toimialalle (ikkunoiden ja ovien tiivistäminen ja saneeraus), jossa liiketoiminnan käynnistäminen oli mahdollista huomattavasti pienemmällä pääomalla. Angelwing Oy on tehnyt metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen jo pitkät perinteen omaavan Puolangan Mekkomäen esiintymän hyödyntämisestä. Yritys on tehnyt kuluvan vuoden aikana tuotekehitystä ja koemarkkinointia tavoitteena käynnistää tuotannollinen toiminta muutaman henkilön voimin kesän 2010 aikana. Micastone Oy odottaa kivitutkimusten tuloksia, joiden perusteella voidaan laatia tarvittavat suunnitelmat liiketoiminnan käynnistämiseksi ja päättää niiden valmistumisen jälkeen investointien käynnistämisestä. Lisäksi työn alla on kahden luonnonkiviyrityksen perustamisselvitykset, jotka tulevat valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Mikäli kaikki sujuu pääosiltaan myönteisesti ja suunnitellusti, voidaan varsinainen liiketoiminta käynnistää toisen yrityksen osalta vuoden 2010 aikana ja toisen Yhteensä yritykset työllistävät alkuvaiheessa työntekijää ja muutaman vuoden kuluttua arviolta noin henkilöä. Aloittavia ja jo toimivia yrityksiä on avustettu valtaus- ja maa-aineslupahakemusten laatimisessa sekä muissa viranomaisasioissa. Tämän lisäksi on avustettu yritysten johtoa yhtiöiden kehittämiseen ja kannattavuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. Koviin kiviin erikoistuneen yritysklusterin synnyttäminen Kainuuseen vaatii vielä eri hankeohjelmien aktiivista myötävaikutusta, mutta yhteistyön suunnittelu on jo aloitettu valikoitujen yritysten kanssa. Hankesuunnittelu ja muu toiminta Kaoliini I:ssä (Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen) saatujen hyvin myönteisten tulosten perusteella Morenia Oy:n hallitus teki päätöksen hankkeen tutkimusresurssien lisäämisestä, tavoitteena selvittää riittävällä varmuudella kaoliiniliiketoiminnan aloittamispäätöksessä tarvittavat seikat. Jatkoselvitykset jaettiin kolmeen eri projektiin: Teknis-taloudelliset- ja markkinaselvitykset, kustannusarvio , rahoittajat Tekes ja Morenia Oy. Vesikaoliinitutkimus, kustannusarvio , rahoittajat Cewic ja Morenia Oy sekä Kaoliini 2 varanto ja tutkimusmenetelmäselvitykset, kustannusarvio , rahoittajat Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Morenia Oy, Oulun yliopisto ja Kainuun Etu Oy. Projektien kesto on noin kaksi vuotta. Kainuun Poski II -hanketta, joka tähtää Kainuun hiekka, sora ja kalliokiviainesvarantojen selvittämiseen, inventointiin ja kaavoittamiseen on yritetty kovasti saada käyntiin yhdessä Kainuun ympäristökeskuksen, Kainuun maakuntayhtymän ja GTK:n kanssa, mutta se viivästynyt eri syiden (lähinnä rahoituslähteiden selvittämisen) vuoksi. Hakemusten tulee näillä näkymin olla sisällä 30.3 ja päätös asiasta saataisiin Myönteinen päätös saatiin ja projekti on käynnistymässä. Renforssin rannan kanssa on tehty yhteistyötä teollisten toimijoiden saamiseksi alueelle. Lisäksi alan luentoja on pidetty mm. Kauppakamarin järjestämässä seminaarissa ja Kainuun AMK:ssa sekä esiteltiin yhtiön toimintaa Kaivosseminaarissa Rovaniemellä.

4 Kehitystoiminta Merkittävimmät panostukset kehittämistoiminnan osalta on tehty Puolangan kaoliiniesiintymien teolliseen käyttöön saamiseksi. Kehittämistyössä saatujen hyvien, mutta laboratoriomittakaavaisten prosessien todentamiseksi tarvitaan vielä tutkimuksia lähes tuotantomittakaavaisessa pilottirikastuslaitoksessa. Tätä tarkoitusta varten on suunniteltu käynnistettäväksi tutkimusprojekti. Mineraalivarantojen jalostuksen pilottitehdas ja tutkimuskeskus Kainuussa -hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Kajaaniin tutkimusprosessointilaitos, jossa kaoliinisavesta valmistetaan kaoliinirikastetta, joka jalostetaan prosessissa edelleen metakaoliiniksi. Suomen merkittävin kaoliinivarantokeskittymä sijaitsee Puolangan kunnan alueella, jossa tunnettuja kaoliinivarantoja on milj. tonnia. Tehtaassa käytettäviä uusia tuotantomenetelmiä on tutkittu hyvällä menestyksellä laboratoriomittakaavaisissa prosesseissa. Saatujen tulosten perusteella hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan lähellä teollista mittakaavaa oleva tuotantolaitos, jossa voidaan varmistaa laboratoriomittakaavaisissa prosesseissa saavutetut laatu- ja kustannusarvot. Haasteina projektissa ovat uudet, ainutlaatuiset teknologiset ratkaisut ja kustannustehokas tuotanto yhdistettynä merkittävästi kilpailevia materiaaleja ekologisempiin lopputuotteisiin. Sementtiteollisuus on merkittävä energian käyttäjä ja kasvihuonekaasujen päästäjä, sillä kalkin polton yhteydessä karbonaattikivistä poistuu hiilidioksidia. Tuotantoteknologiasta ja käytettävistä materiaaleista riippuen CO 2 :ia muodostuu n kg tuotettua sementti tonnia kohden. Maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy pelkästään sementin tuotannosta noin 4 %. Mahdollisuudet vähentää sementin valmistamisessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä ovat rajalliset. Yksi merkittävä mahdollisuus on sementin osittainen korvaaminen metakaoliinilla. Vaihtoehtoisten materiaalien hiilijalanjälki on merkittävästi sementtiä vähäisempi, metakaoliinin osalta vain noin puolet. Mikäli metakaoliinin valmistuksen yhteydessä käytetään uusiutuvia energialähteitä (esim. puuhaketta), CO 2 - päästöt laskevat sementin valmistukseen verrattuna noin % tasolle. Mineraalivarantojen jalostuksen pilottitehdas ja tutkimuskeskus Kainuussa -hanke tullaan toteuttamaan kolmevuotisena Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 4,389 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen jatkolle varataan optio ajalle , josta hakemus tullaan tekemään erikseen. Hankkeessa ovat mukana Kainuun Etu Oy, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattioppilaitos, Morenia Oy, Oulun yliopiston geotieteiden laitos, Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio, Kainuun maakunta -kuntayhtymä sekä UPM-Kymmene Oyj. Hankkeen tuloksena syntyvät selvästi maailman uudenaikaisimmat ja tuotantokustannuksiltaan kilpailukyisimmät teknologiset ratkaisut kaoliinin monipuoliseen hyödyntämiseen. Rakennuskivien jalostuksen kehittämiseen syvennytään suunnittelun ja materiaalin sekä myös teknologian kautta. Kuluneella kaudella on paneuduttu erityisesti liuskekivien tuotannon kehittämiseen louhinnan ja jalostuksen osalta. Parhaillaan on käynnissä tarjouspyyntö-suunnittelu-tarjousprosessi Kiinan johtavien konevalmistajien kanssa. Tietoa uusista koneista ja teknologiasta on saatu messuilta ja tehdasvierailuilta. On myös tarkastelu mahdollisuuksia käytettyjen koneiden hyödyntämiseen aloittavissa pienissä yrityksissä. Käytetyistä koneista Euroopassa ja USA:ssa on tehty Excel-tietokanta. Rakennuskivien kansainvälisiä markkinoita ja edellytyksiä investointi-, tuotanto- markkinointiyhteistyöhön eteläeurooppalaisten ja aasialaisten alan toimijoiden kanssa on selvitetty yhteisissä tapaamisissa ja tekemällä koetuotantoja ja laitekehitystyötä yhdessä alan yrittäjien kanssa. Teemaohjelman jatkotoimenpiteet Ohjausryhmä suosittelee teemaohjelman jatkamista vuosille Jatkohakemus tullaan tekemään kesälomien jälkeen.

5 Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Toiminta-aika: Projektipäällikkö Annika Vehviläinen Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 15 % ja Kainuun Etu Oy 15 % Hankkeen myötä on suoritettu tunnettujen luonnonkiviesiintymien jatkotutkimuksia liiketoimintakelpoisuuden toteamista varten. Tutkimustoimenpiteet ovat tähdänneet käyttökelpoisen raaka-ainevarojen varmistamiseen Kainuun alueelle synnytettävälle yritystoiminnalle. Louhintatoiminnan keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet tehokkaan tuotantotekniikan kehittäminen, kiviblokkien louhinta sekä markkinointi. Kustannustehokasta tuotantoteknologiaa on vaihdettu Suomen ja Kiinan välillä niin vierailulla Kiinassa kuin kiinalasten asiantuntijoiden vastavierailulla. Samalla on vahvistettu tuotantokapasiteettia sekä tuotanto-osaamista Kainuun alueella. Markkina- ja asiakasinformaatiota on lisätty osallistumalla erilaisiin kivialan messutapahtumiin niin yleisönä kuin näytteilleasettajana. Työkalu kemikaaliturvallisuuteen liittyvään riskien arviointiin Toiminta-aika: , toiminta alkoi elokuussa 2009 Projektipäällikkö Tiina Hartman Rahoitus: euroa, josta Kainuun ELY-keskuksen hallinnoimaa EAKR-rahoitusta 80 %, kuntarahoitusta 1,9 %, muuta julkista 3,9 % ja yksityistä 14,2 %. Hankkeen tavoitteena on luoda paikkatietoon pohjautuva työkalu ensisijaisesti pelastusviranomaisille tie- ja raideliikenteen kemikaalionnettomuuksien riskien arviointiin. Hankkeessa kootaan tieto mm. maaperästä ja pohjavesialueista siten, että tietoa voidaan käyttää tehokkaasti ja nopeasti ympäristövahingon torjuntaan. Tavoitteena on rakentaa työkalu, jonka avulla em. tieto olisi käytettävissä helposti sekä pelastustoimen operatiivisessa toiminnassa että myöhemmin ympäristöviranomaisilla. Lisäksi aineisto liitetään pelastustoimen olemassa olevaan riskiaineistoon, jolloin se toimii suunnittelun apuvälineenä. Tarkan maaperäkartoitustiedon puuttuessa suurelta osalta Kainuun maakuntaa, aloitettiin hanke alustavalla maaperäkartoituksella ja -luokituksella liikenneväylien läheisyydessä. Maaperän luokitusperusteeksi valittiin Etelä-Suomessa käytetty Vaarallisten aineiden kuljetusten suunnittelutyökalun (VAKSU) mukainen Mälkin (1999) laatima luokittelu, jossa liikenneväylän ympäristö on jaettu neljään pääluokkaan (W avovesi, A Maapeite, B Maapeite, kallio ja C Maapeite), mitkä edelleen jaetaan kukin kolmeen alaluokkaan. Alustavan maaperäluokituksen tekijäksi valittiin Geologian tutkimuskeskus. Kainuun Kaoliinivarat Toiminta-aika: , Projektipäällikkö Tuomo Pikkarainen Rahoitus: , josta Kainuun Maakunta kuntayhtymän Kainuun Kehittämis rahaa 65,26%, Yksityistä rahoitusta 21,83% ja Kainuun Edun rahoitusta 12,91%. Hankkeen tavoitteena on inventoida Kainuun maakunnan kaoliinivarantoja. Malminetsintä kohdistetaan malmikriittisille vyöhykkeelle Puolangan, Ristijärven, Paltamon, Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntiin. Tämän lisäksi testataan kairausmenetelmien soveltuvuutta aiemmin jo osin tutkituissa esiintymissä Puolangan kunnassa. Hankkeessa tuotetaan lisätietoa kaoliiniesiintymien sijainnista ja hyödyntämiskelpoisen kaoliinisaven määrästä, laadusta ja sopivuudesta jatkojalostustoimintaan teollisen jalostamisen toimintaedellytysten varmistamiseksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on varmentaa vähintään 4-5 miljoonan tonnin hyödyntämiskelpoiset kaoliinivarat, jotka mahdollistavat kaoliinin käyttöön perustuvan tuotantoyksikön perustamisen Kainuuseen ja lisäksi turvata tulevaisuuden mahdolliset lisätarpeet.

6 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö European Committee for Standardization (CEN) Technical Committee (TC) 246 Natural Stones WG 2 kokous Madridissa 4-6. helmikuuta. CEN TC 246 yleiskokouksessa Nürnbergissä ( ) ei ollut osanottajaa Kainuun Edusta, mutta kommentit työn etenemisestä ja kannanotoista päätettäviin asioihin annettiin Rakennusteollisuus (RT) ry:n kautta. Suomea ja pohjoismaita erityisesti koskeva asia on ollut suola-pakkastestin valmisteleminen. Kyseinen testi on saanut paljon kritiikkiä Keski-Euroopan mailta, koska he pitävät sitä liian kovana omalle ilmastolleen. Testi on saanut työnumeron ja se valmistellaan. Suunnittelua suola-pakkastestin osalta tehdään myös kansallisesti RT ry:n, Kiviteollisuusliiton, Ympäristöministeriön ja Tukesin kanssa. Standardointiin liittyvät kokoukset pidettiin ja Tuotestandardisointi on tulossa yhä tärkeämmäksi koska rakennustuotedirektiivi muuttuu rakennustuoteohjeeksi. Kiinalaiset asiantuntijat vierailivat Kainuussa Huaqiao yhteistyöyliopiston professori Wu:n johdolla elokuussa. Mukana olleelta louhinta-asiantuntijalta saimme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan rakennuskivien irrotusta tällä hetkellä maailmalla kehitetään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhä useampi kuutiometri rakennuskivikäyttöön tarvittavasta kivestä irrotetaan porausrajäytysmenetelmien sijasta sahaamalla. Sahauksessa (graniitit ja muut kovat kivet) käytetään pääasiassa timanttivaijerisahausta, mutta myös uusi pyörösahaustekniikka on yleistymässä tähän menetelmään sopivissa louhoksissa. Puun ja kiven mahdollisuudet ympäristörakentamisessa -kehittämishanke II Projekti etenee suunnitelmien mukaisesti. Yritysten yhteisesiintyminen alkukesän Finnbuild-messuilla ja syksyn Vihertek-messuilla ovat olleet erinomaisen menestyksekkäitä. Yritykset ovat saaneet niistä huomattavaa liikevaihdon lisääntymistä. Tuotekehitys ja tuotteistamistyötä jatketaan yritysten ja oppilaitosten kanssa. Paltamon kalkkikivitutkimus Toiminta-aika: , jatkoaika Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, GTK 10 %, yritysrahoitus 10 % ja Kainuun Etu Oy 10 %. Tietämys Kainuun kalkkikivivarannoista ja niiden koostumuksesta on lisääntynyt merkittävästi. Löydettiin useita potentiaalisia kalkkikiviesiintymiä, joista jatkotutkimuksia varten valittiin potentiaalisin, ns. Leppikankaan esiintymä. Esiintymällä tehdyissä inventointi, louhinta, murskaus ja jauhatustutkimuksissa todettiin tutkimusalueen kalkkikiven olevan erittäin käyttökelpoinen ainakin puutarha- ja maatalouskalkiksi sekä happamien vesien alkalointiin. Myöskään kalkkikiven käyttämistä kaivosteollisuuden prosesseissa ei ole suljettu pois, mutta se vaatii vielä jatkotutkimuksia kaivosten ja rikastamoiden prosessien yhteydessä. Tutkimushankkeen ansiosta inventoitiin tuotantoon käyttökelpoisia kalkkikivivarantoja vuosikymmenien tarpeita varten alueella, jolla tuotannollista toimintaa voidaan erinomaisen hyvin harjoittaa ilman ympäristölle aiheutuvia haittoja. Hanketta suunniteltaessa asetettuja työllistämistavoitteita ei saavutettu hankkeen päättymiseen mennessä, mutta tulevina vuosina ainakin osa tavoitteiden mukaisista työpaikoista tullee toteutumaan. Tutkimus turvaa nykyisten työpaikkojen säilymisen ja niiden lisääntymisen, koska kalkkikiven hyödyntämistä suunnittelevan yhtiön liiketoiminnan painopiste on siirtymässä mittavien kalkkikivivarantojen ansiosta Paltamoon. Yrityksen tavoitteena on käynnistää tuotannollinen toiminta niin nopeasti kuin mahdollista kalkkikivitarpeen lisääntyessä lähivuosina huomattavasti. Luvitusprosessiin arvioidaan kuluvan aikaa 2-4 vuotta. Dolomiittisen kalkin Leppikankaan esiintymän kalkkikiven soveltuvuutta Talvivaaran ja muiden Kainuussa vireillä olevien kaivosten prosesseihin jatketaan. Asiantuntijoiden mielestä Kainuun dolomiittisen kalkkikiven käyttö voi olla todennäköistä. Jatkossa ainakin Leppikankaan alueelle haetaan esiintymän hyödyntämistä suunnittelevan yrityksen toimesta kaivospiiriä ja käynnistetään ympäristövaikutusten arviointi.

7 Tutkimus- ja koelouhintalupien saanti Leppikankaan tutkimusalueelle hidasti hankkeen läpivientiä noin vuodella. Muuten hanke sujui ongelmitta. Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa Toiminta-aika: , jatkoaika Projektipäällikkö Annika Vehviläinen Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 18,75 % ja Kainuun Etu Oy 11,25 %. Projektin lähtökohtana oli selvittää Puolangan alueen kaoliinivarantoja, laatua ja määrää. Päätavoitteena oli valmistaa teknisiltä ominaisuuksiltaan parempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto Portlandin sementille. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon Portlandin sementtiä voidaan korvata metakaoliniitilla. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää Puolangan kaoliiniesiintymien laajuus ja riittävyys teolliseen tuotantoon. Tutkimusmenetelminä olivat pääosin kairaukset, kaivinkonenäytteenotto ja maatutkaus. Kairausta suoritettiin kolmessa erässä käyttäen eri kairaustekniikoita. Markkinatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metakaoliinin käyttöä sementtiteollisuudessa maailmanlaajuisesti (toimittajat, tuotteet, toimitusmäärät, markkinahinnat) Puolangan kaoliinin prosessoinnin esiselvityksen tarkoituksena oli suunnitella kaoliinia käsittelevä ja metakaoliinia tuottava prosessilaitos Pihlajavaaraan. Kaoliiniprosessin päätuote on kidevedetön metakaoliini, lisäksi tuotetaan karkeaa ja hienoa kaoliinia sekä sivutuotteena mahdollisesti kvartsia.