Horsepower -esiselvityshanke

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN SEUDUN YRITYSPALVELU OY Horsepower -esiselvityshanke Loppuraportti Teija Hölttä

2

3 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 Hankkeen tavoite ja toteutus...4 Organisointi ja resurssit...4 Esiselvityshankkeen yksityiskohtaiset tavoitteet...4 Kohderyhmät...5 Esiselvityshankkeen tavoite ja toteutus...5 Toteutus...5 Kysely hevosenomistajille...5 Haastattelut...5 Seminaarit...5 Hankkeen esittelyt ja keskustelut...5 Tiedottaminen...5 Hankkeen talous...5 Hankkeen tulos...6 Leader KV-hankkeet...7 Hankkeen eteneminen...7 Päätelmät...7

4 Tiivistelmä Hevostalous on kasvava trendi Euroopassa sekä Suomessa. Hevosharrastus ja siitä johtuen hevostalous kasvaa noin Euroopassa noin 10% vuosittain, Suomessa odotukset ovat vähintään saman mukaiset. Hevosurheilu kansainvälistyy nopeasti. Suomen alhainen palkintotaso kilpailuissa kääntää katseet ulkomaisiin rahakkaampiin koitoksiin kaikissa hevosurheilun lajeissa. Hevostutkimus Euroopan maissa on yliopistotasoista, useissa maissa yliopistoissa on omat Equine Science koulutusohjelmat. Myös hevosjalostus kansainvälistyy, ja jalostustavoitteet yhdenmukaistuvat; yhteistyötä on tehtävä jalostusarvostelussa, mistä esimerkkinä on ratsuhevosjalostuksessa usean maan yhteinen arvostelu, Interstallion. Urheilun ja jalostuksen välinen yhteistyö niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla on tärkeätä. Myös jalostukseen kansainvälistyessä esiin nousevat eettiset ja eläinten hyvinvointia korostavat asiat. Hevosmatkailu on varteenotettava kasvuala kansainvälisillä markkinoilla, valtteina Suomessa ovat luonto, lähiruoka ja suomenhevoset. Kansainvälistyminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii sinnikkyyttä ja selkeät tavoitteet sekä tukea hevostalouden kattojärjestöiltä ja rahoittajilta. Tämä esiselvitystyön tavoitteita ei parnerihaun kohdalt saavutettu mutta hankeaikana saatu palaute hevostalousyrittäjiltä on selvä. Kansainvälistyminen pienessä mittakaavassa suorilla yrittäkontakteilla kiinnostaa mutta yrittäjän oma ajankäyttö selvityksiin ja paperityöhön tulee minimoida. Toisaalta hankeaikan saatu kokemus haasteista auttaa toivottavasti auttaa tulevien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Esiselvityshankkeeseen tulee sisällyttää mahdollisimman paljon yrittäjien tutustumisia mahdollisiin kiinnostaviin partnereihin kohtuullisilla kustannuksilla.

5 Hankkeen tarve ja tausta Hevosyrittäjyys on nopeasti kasvava ala ja se on yksi Keski-Suomen Maaseutuohjelman painopistealueita. Hevostalous halutaan ohjata entistä enemmän yrittäjämäiseen suuntaan painottuvaksi. Suomessa oli vuonna rekisteröityä hevosta ja Hippoksen puheenjohtaja Pekka Soinin arvion mukaan hevosmäärässä tulee tapahtumaan hyvin nopea kasvua seuraavan 10 vuoden aikana. Hän arvioi hevosmäärän kasvavan yli :een tällä aikavälillä. Soinin mukaan painopistettä tuontihevosista (3500 kpl/2009) tulisi saada kotimaisen laadukkaan kasvatuksen suuntaan. Hevosala työllistää Suomessa noin henkilöä ja koskettaa noin ihmistä. Suomessa on noin tallia ja 2000 hevostaloutta harjoittavaa maatilaa. Tulevaisuudessa uusia työpaikkoja syntyy noin kpl/vuosi, 8-10 hevosta luo yhden työpaikan, mutta maaseudulla kymmentä hevosta kohti työskentelee keskimäärin kaksi henkilöä. Hevonen ostaa maatalouden tuotantoa noin 1,5 euron edestä päivässä ja sille ostetaan paikallisia palveluita eurolla vuodessa (alueiden ja rakennusten kunnossapito, konepalvelut, rakentamispalvelut, infan tuottaminen, eläinlääkintäpalvelut ym.). Saarijärven alueella hevosten taloudellinen vaikuttavuus on nyt noin 60 henkilön työllistyminen ja euron rahavirta pelkästään hevosten perushuollon osalta. Tämän lisäksi hevosalalla liikkuu huomattavat rahavirrat ratsastuskouluissa, valmennustoiminnassa, varustekaupassa ja muun rehun kulutuksessa. Hevosala on muodostumassa merkittäväksi kohteeksi eri maiden maaseutupolitiikassa. Hevostalous on keskittynyt taajamien ja kaupunkien läheisellä maaseudulle mutta kasvatus- ja valmennustoiminta ulottuu syvemmälle maaseutua kuten myös rehuntuotanto. Hevosala rakentuu eri maissa jokseenkin samalla tavalla, joten samankaltaista hevosalan vaikuttavuuden kasvua on odotettavissa koko EU:n alueella. Hankkeen tavoite ja toteutus Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa HorsePower esiselvityshankkeen aikana kansainvälistymisestä kiinnostuneiden ehdokkaiden mahdollisuudet yhteistyöhön Poznanin (Puola) ja Tartumaan (Viro) toimintaryhmien kautta. Hankkeen aikana kartoitettaisiin myös muut kansainvälistymisestä kiinnostuneet hevostalousyrittäjät koko seutukunnan alueelta, Hevosvoimaa esiselvityshankkeen aikana kansainvälistysmishankkeesta kiinnostuneiden lisäksi. Alustavan kyselyn perusteella Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä), Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys Etpähä ry (Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Nastolan kunnat sekä Orimattilan) ja JoMMa ry (Oulun seutukunta ja Oulunkaaren kunnat) ovat kiinnostuneita alueelliseen yhteistyön kartoittamiseen. Organisointi ja resurssit Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy valmisteli rahoitushakemuksen Horsepower esiselvityshankkeelle vuoden 2010 alussa. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry. myönsi 100 % rahoituksen hankkeelle. Hankkeen alueeksi määritettiin Saarijärven-Viitasaaren seutukunta. SSYP Oy palkkasi alkaen projektipäälliköksi Teija Höltän. Esiselvityshankkeen yksityiskohtaiset tavoitteet -selvitetään hevostalousyrittäjien kiinnostus kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseen seutukunnan alueella, mitä osaamista olisi mahdollista viedä ja minkälaisesta osaamisesta olisi hyötyä paikallisesti -mahdollistetaan hevostalousyrittäjien oman yrittäjänäkemyksen avartaminen ja laajentaminen

6 verkostoitumisen kautta -selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön seutukunnan olemassa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa hevostalousalalla sekä tarvittaessa uuden alueen yhteistyökumppanuuden aloittamismahdollisuudet -selvitetään olemassa olevat hevostalousalan kansainvälistymishankkeet valtakunnallisesti sekä olisiko hankkeiden välillä mahdollisuus tehdä yhteistyötä -tiedotetaan ja koulutetaan kv-hankkeen toteuttamistapa kiinnostuneille hevostalousyrittäjille -kartoitetaan kohdemaiden toimintaryhmien kanssa mahdollisuus hevostoimialan kv-hankkeen toteuttamiseen -valmistellaan tarvittavat sopimukset kohdemaiden leader-ryhmien kanssa varsinaisen kv-hankkeen aloittamista varten Kohderyhmät -Saarijärven-Viitasaaren alueen hevostalousyrittäjät, hevosenomistajat ja valmentajat -oppilaitokset, kehittämisyhtiöt Kohderyhmille tiedotetaan esiselvityksestä henkilökohtaisin käynnein, puhelimitse, sähköpostitse, suoramarkkinointipostituksin, palaverin, internet-sivuilla ja lehdistön avulla. Esiselvityshankkeen tavoite ja toteutus Toteutus Kysely hevosenomistajille Esiselvityksen pohjana käytettiin Hevosvoimaa esiselvityshankkeen kyselyn tuloksia. 50 vastaajasta puolet olivat kiinnostuneita kansainvälistymisestä. Haastattelut Esiselvityshankkeen aikana haastateltiin hankealueen yrittäjiä ja harrastajia (järjestöjen ja seurojen edustajia) sekä palvelun tuottajia. Haastattelut toteutettiin pääasiassa henkilökohtaisilla haastatteluilla yrityksissä sekä puhelimitse. Pihtiputaan ja Viitasaaren hevosystäväinseurojen vetäjät olivat hyvin epäileväisiä alueen yrittäjien kiinnostuksesta kansainvälistymiseen tai ainakin he kokivat aiheen olevan liian vaativa yhdistykselle resurssit huomioon ottaen. Seminaarit Projektipäällikkö osallistui Suomen Hevoshankevetäjien valtakunnalliseen seminaariin sekä Outdoors Finland -valtakunnalliseen hevosmatkailuseminaariin. Kehittämisseminaareista saatiin ajantasaista tietoa alan nykytilanteesta sekä kehittämistarpeista. Projektipäällikkö osallistui Hevosalan opintomatkaan Ranskaan Hankkeen esittelyt ja keskustelut Projektipäällikkö esitteli esiselvityshanketta useissa eri paikoissa mm. Saarijärven Hevosystäväin hallituksen kokouksissa, Jokimaan Raviradalla Päijänne Leader ry:n tilaisuudessa, sekä useille eri Hevosalan järjestöjen edustajille. Tiedottaminen Esiselvityshankkeen kotisivuilla on tiedotettu hankkeesta ja ajankohtaisista tapahtumista, myös sähköpostitse ja Saarijärven Hevosystäväin seuran Facebook-ryhmän kautta on tiedotettu ajankohtaisista asioista.

7 Hankkeen talous Hanke on toteutettu kustannusarvion ja rahoituspäätöksen mukaisessa laajuudessa muutospäätöksin. Hankkeen tulos Esiselvityksen tulokset on koottu tähän loppuraporttiin ja tuloksista tiedotetaan sähköpostitse yhteyshenkilöille, sekä raportti julkaistaan Maaseudun kehittämisyhdistys Viisarin normaalikäytännön mukaisesti.

8 Leader KV-hankkeet Kuluvalla ohjelmakaudella Euroopan komissio on halunnut lisää tehokkuutta maaseudun kehittämiseen. Tämän tavoitteen vuoksi jäsenmaat on muun muassa velvoitettu perustamaan kansalliset maaseutuverkostot. Niiden tehtävä on välittää entistä tehokkaammin tietoa Euroopan unionin tarjoamista maaseudun kehittämisen välineistä ja saavutuksista. Erityisen tärkeässä asemassa on hyvien käytäntöjen levittäminen. Jäsenmaiden kansalliset verkostot muodostavat yhdessä Euroopan maaseutuverkoston. Euroopan maaseutuverkoston toimintaa koordinoi Euroopan maaseutuverkostoyksikkö, EN RD Contact Point. Contact Pointissa on töissä 21 päätoimista työntekijää. Lisäksi sillä on useita sivutoimisia asiantuntijoita. Contact Pointin tehtävänä on tukea ja koordinoida kansallisten verkostojen työtä, välittää hyviä maaseudun kehittämisen käytäntöjä ja tuloksia sekä lisätä asiantuntemuksen ja tiedon leviämistä Euroopan unionin alueella. Yksi erityinen painopiste on kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Käytännössä kansainvälistymishankkeen toteutumiselle on ensisijaisesta toisen EU-maan Leader ryhmän löytäminen, joka on halukas aloittamaan kv-yhteistyön oman alueen Leader-ryhmän kanssa. Ryhmät tekevät kumppanuusneuvotteluja ja solmivat sopimukset keskenään. Tämän jälkeen voidaan vasta aloittaa varsinainen yrittäjien välinen kansainvälisyyshankkeen valmistelu, hakeminen ja sopiminen. Hankkeen eteneminen Viisari ry.:llä on ollut aiempaa yhteistyötä Puolan Poznanin ja Viron Tartumaan kanssa, jotka tuntuivat potentiaalisilta hevostalouden yhteistyön kannalta. Puolasta ei tullut minkäänlaista vastausta sähköpostitse lähetettyihin tiedusteluihin yhteistyön mahdollisuudesta. Myöskään puhelinnumeroihin, jotka olivat käytettävissä, ei vastattu. Tartumaa vastasi, ettei ollut kiinnostunut ko. alan kv-yhteistyöstä. Esiselvityshankkeen aikana oltiin yhteydessä useisiin Leader-ryhmiin sähköpostitse, jotta hankkeen tavoitteet tulisivat selväksi, Virossa, Puolassa, Alankomaissa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Vastauksena tuli yksi kieltävä vastus lisää, muut eivät vastanneet tiedusteluihin. EN RD Contact Pointin partnerihaun kautta ei ole tullut vastauksia partnerihakuun. Myöskään Suomessa Leader-rymissä toimivien kv-koordinaattoreiden kautta ei ole saatu yhteyksiä aikaan. Kv-hankkeen markkinointia ei ole voinut, eikä uskaltanut, aloittaa alueella koska tarvittavia kumppaneita,leader-ryhmiä, EU alueella ei ole ollut. Henkilökohtaisten keskustelujen perusteella alueen hevostalousyrittäjät olisivat kiinnostuneita etenkin Green Care ja hevosten kuntoutukseen liittyvästä kv-toiminnasta. Päätelmät Maaseutuverkostojen keskinäinen toimivuus ja tiedottaminen tuntuu olevan haasteellista. Ilmeisesti Suomessa ollaan edelläkävijöitä tässä toiminnassa. EN RD Contact Pointin eri maiden maaseutuverkoston yhteystiedot eivät ole ajan tasalla. Suomen Leader-ryhmien tulisi nostaa kv-hankkeiden toteutettavuus prosessi uudelleen tarkasteluun EU-tasolla. Prosessi pitäisi olla asiakaslähtöisempi. Esiselvitysprosessin pitäisi kohdistua yrittäjien tarpeiden kartoitukseen tutustustumalla erilaisiin kohteisiin. Kohdekäyntien avulla yrittäjät voisivat miettiä kohdemaan yrittäjän sopivuutta ja intressien kohtaamista henkilökohtaisesti. Yrittäjien löydettyä sopivat kumppanit tulisi tarvittavien Leader-ryhmien tehdä sopimuksensa taustalla samalla kuin ne valmistelisivat rahoituksen sekä tarvittavat sopumukset

9 kumppanuudesta.esiselvityshankkeen omarahoitusosouus tulisi pitää enintän 10% tasolla, koska jo matkustamiseen käytetty työaika ja lomituksen järjestämien on erittäin kallista. Toisaalta hevostalouden tutkimuksen taso Suomessa ja tunnettavuus eivät ehkä ole Euroopan näkökulmasta tarvittavan kiinnostavalla tasolla, jotta yrittäjät lähtisivät mukaan pieniin paikallisiin kontakteihin kun tarjolla on laajempia kv-hankkeita ja tutkimuksia. Hevostalousyrittäjiä tulisi kuitenkin kannustaa kansainvälistymishankkeisiin ja partnereiden hankintaa jatkaa pitkäjänteisellä työllä. Paikallisetyhdistykset voisivat aktiivisesti olla yhteistyössä kansallisen KVkoordinaattorin kanssa kehittäen toimintaa. Pitkällä aikavalillä paikalliset yrittäjät tulisivat hyötymään tästä.

10

11 Kirjallisuus Markku Saastamoinen, MTT: Hevosalan nykytila, haasteet ja tutkimustarpeet, Maataloustieteen Päivät Hevosalan yhteistyöseminaari 2010, Ypäjä. Suomen Hippos ry julkaisut. Hippolis ry. Liitteet Kyselylomake hevosenomistajille Saatekirje_ doc