Täydentävät ehdot. Viljelytapa ja ympäristöehdot

Transkriptio

1 Täydentävät ehdot Viljelytapa ja ympäristöehdot Uusittu painos 2010

2 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisällys 1 Mitä ovat täydentävät ehdot Ehdot koskevat useimpia viljelijätukia Täydentävien ehtojen oppaita on kaksi Mitä ehtoja opas käsittelee...5 HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSET Pidä pelto hyvässä viljelykunnossa Jätä pientareita ja huolehdi maaperän kunnosta Torju hukkakauraa Viljele peltoa hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Noudata viljelykiertovaatimusta Huolehdi kesannoista ja luonnonhoitopelloista Säilytä maaston ominaispiirteet Selvitä, tarvitsetko lupaa kasteluveden ottoon Huomioi ehdot, kun käytät maatalousmaata muuhun kuin viljelyyn Huolehdi tilapäisesti viljelemättömästä ja viljelemättömästä alasta Säilytä ja hoida pysyviä laitumia Pidä pysyvät laitumet avoimina Pysyvien laitumien säilyttämisvelvollisuus voi tiukentua...13 LAKISÄÄTEISET HOITOVAATIMUKSET Käsittele lantaa ja lannoitteita huolellisesti Noudata lannan varastointia koskevia määräyksiä Lannoita rajoitusten mukaan Käytä puhdistamolietettä rajoitusten mukaan Levitä vain vaatimukset täyttävää puhdistamolietettä Selvitä käsitellyn lietteen ja maan ominaisuudet Huomaa käsitellyn puhdistamolietteen käyttörajoitukset viljelyssä Suojele pohjavettä Selvitä pohjavesialueen sijainti Käytä vain pohjavesialueella sallittuja kasvinsuojeluaineita Noudata pohjavesialueen ravinnepäästörajoituksia Suojele luontoa Säilytä maatalousmaan luontoarvoja Suojele lajeja ja luontotyyppejä Natura alueella Noudata yleisiä lajien rauhoitussäännöksiä Mihin täydentävät ehdot perustuvat Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Lakisääteiset hoitovaatimukset Miten vaatimusten noudattamista valvotaan Voit saada neuvontaa täydentävistä ehdoista Säädökset ja muut lähteet...29 Liite 1 Tietoa eräistä maatalousympäristön lajeista..30 Liite 2 Muistilista viljelytapaan ja ympäristöön liittyvistä täydentävistä ehdoista...33 ISBN (Painettu) ISSN X (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: Maaseutuvirasto Etukannen kuva: MMM kuva-arkisto Takakannen kuva: Comma/Delany Brendan Taitto ja paino: Edita Prima Oy, Helsinki

3 1 Mitä ovat täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien viljelijätukien ehtona. Täydentävät ehdot koostuvat viljelyyn liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista (taulukko 1). Lakisääteiset vaatimukset liittyvät ympäristöasioihin, kansanterveyteen, kasvien terveyteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän oppaan liitteen 2 muistilistan avulla voit tarkistaa, onko tilallasi noudatettu tässä oppaassa esitettyjä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia sekä ympäristöön liittyviä lakisääteisiä hoitovaatimuksia. Taulukko 1. Täydentävien ehtojen kokonaisuus. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet ja maaperän kunto Hukkakauran torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan Viljelykiertovaatimus Kesantojen ja luonnonhoitopeltojen hoito Maaston ominaispiirteet Kasteluveden otto Pysyvien laitumien säilyttäminen ja hoito 1.1 Ehdot koskevat useimpia viljelijätukia Kun haet EU:n kokonaan tai osittain rahoittamia tai eräitä kansallisia viljelijätukia, sinun tulee tuntea ja noudattaa täydentäviä ehtoja. Tuet, jotka vaativat oppaassa kerrottujen ehtojen noudattamista, on lueteltu taulukossa 2. Täydentävien ehtojen lisäksi viljelijätuissa on myös omia ehtoja, jotka ovat täydentäviä ehtoja vaativampia. Täydentävät ehdot koskevat tuenhakijan kaikkea maatalousmaata ja maatalouden harjoittamista. Täydentäviä ehtoja pitää noudattaa koko kalenterivuoden ajan ( ). Kun lohkon hallinta muuttuu ja lohkon vastaanottaja on itse hakenut tukea kyseisenä tukivuonna, hän on vastuussa siirtyneen lohkon osalta täydentävien ehtojen noudattamisesta, siltä ajalta kuin lohko on hänen hallinnassaan. Jos siirtyneen lohkon haltija ei ole kyseisenä vuonna tuenhakija, täydentävien ehtojen noudattaminen siirtyneellä lohkolla on alkuperäisen tuenhakijan vastuulla. Tällöin on hyvä sopia kirjallisesti, että kumpikin osapuoli vastaa täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta, kun lohko on heidän hallinnassa. Mitä on maatalousmaa Maatalousmaalla tarkoitetaan peltojen, pysyvien laitumien ja pysyvien kasvien pinta-alaa. Lakisääteiset hoitovaatimukset Ympäristö Lannan ja lannoitteiden käsittely Puhdistamolietteen käyttö Pohjaveden suojelu Luonnon suojeleminen maatalousmaalla Kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys * Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Kasvinsuojeluaineiden käyttö Tuotantoeläimiltä kielletyt aineet Elintarvikkeet Maidontuotantotilojen hygienia Munantuotantotilojen hygienia Siipikarjatilojen salmonellavalvonta Rehut Eläintaudit Eläinten hyvin vointi * * Näitä ehtoja ei esitellä tässä täydentävien ehtojen oppaassa. Kuva Lassi Kujala/Kuvapankki Plugi 4

4 Ehtojen noudattamista valvotaan tarkastuksilla, joita tehdään sekä tilakäynneillä että tuenhakijan hakulomakkeiden tietojen perusteella. Tarkastuksissa havaitut täydentävien ehtojen laiminlyönnit vähentävät samanaikaisesti kaikkien taulukossa 2 lueteltujen tukien määrää. Taulukko 2. Kaikkien taulukossa lueteltujen tukien vaatimuksena on täydentävien ehtojen noudattaminen. Taulukossa on esitetty vuonna 2010 haettavissa olevat tuet. EU:n rahoittamat suorat tuet Tilatuki Peltokasvien tuotantopalkkio Valkuaiskasvipalkkio Tärkkelysperunan tuki Siementuotannon tuki timoteille Uuhipalkkio Lypsylehmäpalkkio Nautapalkkio Maaseuturahaston tuet Eläinten hyvinvointituki Ohjelmakauden ympäristötuki Ohjelmakauden ympäristötuen erityistuet Ohjelmakauden luonnonhaittakorvaus Ohjelmakauden luonnonhaittakorvaus Kansalliset viljelijätuet Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa Pohjoiset hehtaarituet (ehtot koskevat maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (189/2009) 3 :n 1 mom., 7 9 :n ja 12 :n osalta) Kotieläintilan hehtaarituki 1.2 Täydentävien ehtojen oppaita on kaksi Tämä opas korvaa vuonna 2006 päivitetyn oppaan Viljelytapa ja ympäristöehdot. Pääosa oppaan asiasisällöstä on pysynyt samana. Suurin muutos on, että velvoitekesannointi on päättynyt. Siksi hoidetulle viljelemättömälle pellolle on tehty uusi määritelmä ja uudet hoito-ohjeet. Hoidettuja viljelemättömiä peltoja ovat luonnonhoitopellot ja vapaaehtoiset kesannot. Oppaassa kuvataan myös vuonna 2007 tullut vaatimus viljelykierrosta. Maisemapiirteiden säilyttämisvelvoitetta on muutettu, ja säilytettävät kohteet tulee ilmoittaa tukihaun yhteydessä. Uutta on myös, että kasteluveden ottoon tarvittava lupa ja lupaehtojen noudattaminen kuuluu täydentäviin ehtoihin silloin, kun veden ottaminen vaatii luvan. Lakisääteisistä hoitovaatimuksista on poistettu eräitä lintu- ja luontodirektiiviin liittyviä vaatimuksia, joilla ei ole selvää kytkentää maatalouteen. Puhdistamolietteen käsittelyvaatimukset ja raskasmetallirajoitukset perustuvat lannoitevalmistelakiin. Toinen täydentävistä ehdoista julkaistu opas on nimeltään Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi. Sen vuonna 2010 päivitettävä versio on Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) julkaisema ja luettavissa esimerkiksi Internetistä osoitteesta Nämä kaksi opasta yhdessä esittelevät täydentävien ehtojen kokonaisuuden. Jos täydentäviin ehtoihin tai niiden valvontaan tulee muutoksia, niistä kerrotaan Maaseutuviraston (Mavi) vuosittain julkaisemassa hakuoppaassa, jossa esitellään kevään päätukihaussa haettavat maa- ja puutarhatalouden tuet. Hakuopas lähetetään tukea hakeneille tiloille vuosittain ja se löytyy Mavin internetsivuilta Huomaa, että vain voimassa olevat säädökset ovat virallisia oikeuslähteitä. 1.3 Mitä ehtoja opas käsittelee Oppaassa esitetyt täydentävät ehdot liittyvät maatalousmaan hoitoon ja käyttöön. Opas kertoo hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista, jotka liittyvät pohjavesien suojeluun, lannan huolelliseen varastointiin ja käyttöön, puhdistamolietteen käyttöön sekä lintujen ja luontotyyppien suojeluun. Nämä vaatimukset tähtäävät siihen, että pellot säilyvät hyvässä viljelykunnossa, pysyvät laitumet säilyvät avoimina, päästöjä vesistöihin vältetään ja luonnon monimuotoisuutta pidetään yllä. Tuenhakijan on tunnettava täydentävät ehdot. Ota täydentävät ehdot huomioon esimerkiksi, kun suunnittelet kylvöjä ja lannoitusta viljelet teet kunnostustoimia maatalousmaalla torjut hukkakauraa varastoit ja levität lantaa otat vastaan, varastoit ja käytät puhdistamolietettä viljelet pohjavesialueilla viljelet Natura alueilla. 5

5 HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSET 2 Pidä pelto hyvässä viljelykunnossa 2.1 Jätä pientareita ja huolehdi maaperän kunnosta Jätä pientareita Jätä vesistöjen ja valtaojien varsille sekä kaivojen ja tekolampien ympärille vähintään 60 cm leveä piennar. Jos olet sitoutunut ympäristötukeen, tulee pientareiden ja suojakaistojen olla tätä leveämpiä. Tarkista leveydet ympäristötuen sitoumusehdoista. Piennarta ei saa muokata, lannoittaa eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Erityisestä syystä voit torjua rikkakasveja pientareelta pesäketorjuntana. Tee pientareen pesäketorjunnasta kirjallinen ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jos olet sitoutunut ympäristötukeen. Piennarta ei tarvitse jättää, jos pellon ja uoman välillä on metsää, tonttimaata, tietä, pensaikkoa, jouto- tai kitumaata tai vastaavia alueita vähintään keskimäärin 10 metriä, eikä vesi nouse tulva-aikanakaan pellolle. Piennarta ei tarvita myöskään, jos pelto on tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois esimerkiksi pumppaamalla. Piennar vähentää ojanpenkkojen sortumista ja maa-aineksen sekä ravinteiden kulkeutumista ojiin. Pientareilla viihtyvät myös monet linnut sekä niittyjen kasvit ja hyönteiset. Valtaoja ja vesistö Valtaoja on kaivettu avouoma, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta. Vesistöllä tarkoitetaan tässä valtaojaa suurempia vesiuomia sekä lähteitä, puroja, lampia, järviä ja merta. Torju eroosiota Eroosio tarkoittaa sitä, että maaperä kuluu ja kulkeutuu veden, tuulen tai muun mekaanisen vaikutuksen takia. Eroosiota voi aiheuttaa esimerkiksi ylilaidunnus, tallaaminen, huolimaton maanmuokkaus tai kaivuu. Huolehdi siitä, ettei eroosio pääse kuluttamaan peltoja ja pysyviä laitumia. Pidä kesannot ja luonnonhoitopellot pääsääntöisesti kasvipeitteisinä. Sade-, tulva- ja sulamisvedet eivät kuluta kasvipeitteistä peltoa yhtä herkästi kuin kasvipeitteetöntä, jolloin ravinteita ja maa-ainesta huuhtoutuu vähemmän. Säilytä maaperän hyvä rakenne Vältä raskailla koneilla ajamista märillä pelloilla, erityisesti kesannoilla ja luonnonhoitopelloilla, ettei maaperä tiivistyisi. Pellon kasvukunto heikkenee, jos maa tiivistyy. Vältä oljen polttoa Vältä pellolla olevan oljen polttoa. Voit polttaa oljet vain, jos kylvö ei muuten onnistuisi tai jos oljen polttamisella torjut hukkakauraa, muita vaikeasti torjuttavia rikkakasveja, kasvitauteja tai tuholaisia. Perustelut on suositeltavaa kirjoittaa lohkomuistiinpanoihin. Oljen polttaminen vähentää orgaanisen aineksen määrää maassa ja aiheuttaa päästöjä ilmaan. 2.2 Torju hukkakauraa Tarkkaile hukkakauran esiintymistä maatalousmaalla. Huolehdi hukkakauran torjunnasta kitkemällä, muokkaamalla, kemiallisesti tai muulla tavalla, joka estää hukkakauran leviämisen. Ilmoita kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle hukkakauran saastuttamat lohkot. Maaseutuelinkeinoviranomainen voi antaa viljelijää sitovan hukkakauran torjuntaohjeen tai vaikeammissa tapauksissa torjuntasuunnitelman. Noudata saamaasi ohjetta ja suunnitelmaa. Velvoite hukkakauran torjumisesta on säädetty lailla 185/2002 Manner-Suomessa ja ÅFS 68/1977 Ahvenanmaalla. 2.3 Viljele peltoa hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Viljelty pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä peltoa. Ota paikkakunnan olosuhteet huomioon viljelyssä. Muokkaa, lannoita ja kylvä tai istuta pelto tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Huolehdi kasvinsuojelusta mekaanisesti, biologisesti, kemiallisesti tai kasvinvuorotuksen avulla. Viljele alueelle soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita ja käytä riittävää siemenmäärää. Kylvä tai istuta viimeistään Tiettyjen puutarhakasvien (taulukko 3) viljelyssä myöhempi kylvö on mahdollinen, mutta silloin tulee lohkolle kylvää esikasvi viimeistään Esikasvia ei tarvita, jos lohkolle istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia tai parsakaalia. Pyri markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Jos et kuitenkaan korjaa satoa, huolehdi pellolla olevasta kasvustosta siten, että pellon kasvukunto säilyy hyvänä ja että pellolle on taas seuraavana vuonna mahdollista perustaa uusi kasvusto. 6

6 HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSET Taulukko 3. Puutarhakasvit, jotka voit kylvää myöhemmin kuin 30.6., jos kylvät niille esikasvin viimeistään Yksi- ja monivuotiset avomaalla leikko- ja kuivakukiksi viljeltävät koristekasvit Vihannekset myös mm. tilli, persilja, piparjuuri, monivuotiset vihannekset (esim. maa-artisokka, raparperi, parsa) Siemenmausteet myös mm. korianteri, kumina ja sinapit Mauste- ja lääkekasvit mm. basilika, etelänarnikki, helokki, iisoppi, kamomillasaunio, kangasajuruoho, kehäkukka, keltakatkero, kesäkynteli, kissanminttu, koiruoho, kultapiisku, liperi, maraljuuri, maurinmalva, maustekirveli, maustemeirami, mintut, mäkikuisma, särmäkuisma, mäkimeirami, niittyhumala, nokkonen (ei kuitenkaan kuitunokkonen), punahattu, purasruoho, rakuuna, ratamot, reunuspäivänkakkara, rohtoraunioyrtti, rohtosormustinkukka, rohtovirmajuuri, ryytisalvia, saksankirveli, siankärsämö, sitruunamelissa, takiaiset, timjami, tuoksuampiaisyrtti, ukontulikukka, rohtotulikukka, unikko, öljyunikko, villasormustinkukka, väinönputki ja yrtti-iiso lääkepaju, kun viljelystä on sopimus lääketehtaan kanssa 2.4 Noudata viljelykiertovaatimusta Pidä viljelyssä välisenä aikana vähintään kahta eri viljelykasvia tai muuta maatalousmaan hoito- tai käyttömuotoa. Kunkin hyväksyttävän kasvin ja hoito- tai käyttömuodon vähimmäisalan pitää olla 0,05 ha yhtenäistä alaa. Seoskasvustot luetaan vain yhdeksi viljelykasviksi. Myös saman viljelykasvin eri käyttömuodot, esimerkiksi ruokaperuna ja ruokateollisuusperuna, katsotaan vain yhdeksi viljelykasviksi. Hoito- tai käyttömuodoksi ei hyväksytä viljelemätöntä tai tilapäisesti viljelemätöntä alaa. Mitä tarkoittaa maatalousmaan hoito- tai käyttömuoto Hoito- tai käyttömuoto tarkoittaa sellaista maatalousmaan käyttöä tai hoitoa, josta ei tukia haettaessa ilmoiteta tiettyä kasvia vaan alan käyttötarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi viherlannoitusnurmi, luonnonhoitopelto (monivuotinen nurmi / riistakasvi / maisemakasvi / niittykasvi), viherkesanto, sänkikesanto, avokesanto, erityistukisopimusala, kasvimaa, taimitarhat ja suojavyöhykenurmi. Viljelykiertoa ei vaadita, jos tilan koko peltoala on nurmea, kasvihuonealaa tai taulukossa 4 mainittuja kasveja tai käyttömuotoja. Nurmeksi katsotaan viljellyn nurmen lisäksi Kuva Matti Kuivalainen/Kuvapankki Plugi 7

7 myös suojakaistat, suojavyöhykenurmet, viherkesannot, nurmipeitteiset luonnonhoitopellot, ruokohelpikasvustot, pysyvän laitumen alat sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon erityistukisopimusalat. Huomaa, että sänkikesanto ja avokesanto eivät ole nurmipeitteistä alaa. Tilan koko peltoala ei siten voi olla pelkkää sänki- tai avokesantoa. Ala, joka jonakin vuonna on kasvinvuorottelun takia toisen maatilan hallinnassa, voi täyttää sen tilan viljelykiertovaatimusta, joka pääsääntöisesti hallitsee tätä alaa. Taulukko 4. Hedelmä- ja marjakasvit sekä muut kasvit, joita ei koske vaatimus viljelykierrosta. Hedelmä- ja marjakasvit sekä näiden taimitarhat Omena, päärynä, luumu, kirsikka, pihlaja (marjantuotantoon), viinirypäle, muut hedelmät Mansikka, mesimarja, puolukka, karpalo, lakka Mustaherukka, punaherukka, valkoherukka, viherherukka, karviainen Pensasmustikka, vadelma ja mesivadelma, tyrni, marja-aronia, muut marjakasvit Muut Lyhytkiertoinen energiapuu (enintään 7-vuotiaat) Koristepaju punontatarkoitukseen (5 20-vuotiaat) Koristekasvit (vähintään 5-vuotiaat, joista kerätään jatkuvaa satoa avomaalta) Leikkovihreä ja leikkohavu (vähintään 5-vuotiaat) Metsäpuiden taimitarhat pellolla Pysyvien kasvien taimitarhat pellolla (vähintään 5-vuotiaat) 2.5 Huolehdi kesannoista ja luonnonhoitopelloista Mitä ovat hoidetut viljelemättömät pellot Kesannot ja luonnonhoitopellot ovat hoidettuja viljelemättömiä peltoja. Pidä tällaiset pellot pääsääntöisesti kasvipeitteisinä ja uusi kasvusto tarvittaessa. Kesannoilla ja luonnonhoitopelloilla on erilaiset hoitovaatimukset. Niitä voit vertailla taulukon 5 avulla. Luonnonhoitopeltojen hoitovaatimuksista vain osa kuuluu täydentäviin ehtoihin. Useimmat luonnonhoitopellon hoitovaatimukset ovat ympäristötuen ehtoja, sillä luonnonhoitopelloille maksetaan ympäristötukea. Kesannon kaikki hoitovaatimukset kuuluvat täydentäviin ehtoihin, sillä kesannot eivät saa ympäristötukea. Taulukossa 5 on täydentävien ehtojen lisäksi kuvattu lyhyesti myös luonnonhoitopeltojen hoitovaatimuksia ympäristötuessa. Hoida kesantoja Kesantoja ovat viher-, sänki- ja avokesannot. Näistä viherkesanto on vesien suojelun kannalta suositeltavin. Kesannointi on vapaaehtoista ja kesantoja saat hyödyntää taloudellisesti. Säilytä kesannot maatalousmaana ja maatalouskäytön kannalta hyvässä kunnossa. Kesannoksi ilmoittamaasi alaa et voi käyttää kasvukauden aikana varastoalueena, esimerkiksi säilörehupaalien pitkäaikaiseen säilytykseen. Viherkesannot ovat yleensä nurmipeitteisiä. Voit perustaa ne myös riista- ja maisemakasveilla. Kylvä viherkesanto viimeistään ja käytä riittävää siemenmäärää. Viherkesannoilla saa I ja II luokan pohjavesialueilla olla kylvösiemenen painosta enintään 20 % typensitojakasvin siementä. Typensitojakasveja ovat apilat, virnat, sinimailanen, vuohenherne, mesikät ja muut vastaavat typensitojakasvit. Varaudu osoittamaan tarkastajalle, mitä siemenseosta olet käyttänyt. Pohjavesialueiden sijainnit saat selville kuntasi ympäristöviranomaisilta. Monivuotisen viherkesannon perustamisen yhteydessä saat lannoittaa, mutta yksivuotisen viherkesannon lannoittaminen on kielletty. Noudata monivuotisen viherkesannon perustamisvaiheen typpilannoituksessa nitraattiasetuksen (931/2000) nurmia koskevia raja-arvoja (luku 4, taulukko 7). Huomaa kuitenkin, että ympäristötukeen sitoutuneilla tiloilla monivuotisen viherkesannon perustamisvaiheen lannoitukselle on selvästi alemmat raja-arvot. Tarkista lannoituksen raja-arvot ympäristötuen sitoumusehdoista tai Mavin oppaasta Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoituksen , jos olet sitoutunut ympäristötukeen. Viherkesannot tulee niittää joka vuosi viimeistään Tee niitto sellaisena aikana, joka on rikkakasvien torjunnalle sopiva, mutta ota huomioon lintujen ja nisäkkäiden suojelu etenkin pesimäaikana. Myöhäinen niitto on lintujen ja nisäkkäiden kannalta parempi. Lintujen ja nisäkkäiden on myös helpompi selvitä niitosta, jos jätät korkeamman sängen ja niität keskeltä reunoille päin. Voit jättää yksivuotisella riistakasviseoksella perustetun riistakesannon niittämättä, jos se on perustettu riistan talviruokintaa varten. Myös viherkesannolla oleva ruokohelpikasvusto saa jäädä syksyllä niittämättä, jos kyseessä on samana vuonna perustettu kasvusto tai jos korjaat kasvuston kevättalvella energiakäyttöön. Viherkesannon saat päättää mekaanisesti tai kemiallisesti. Päättämisen saat tehdä vasta 1.9. alkaen. Aiempi päättäminen on mahdollista kylvön yhteydessä tai jos torjut vaikeita rikkakasveja. Päättämisen jälkeen saat lannoittaa lohkoa siinä yhteydessä, kun kylvät monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Sänkikesannolla tulee olla muokkaamaton vilja-, öljy- tai 8

8 HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSET kuitukasvien tai siemenmausteiden sänki. I ja II luokan pohjavesialueilla sänkikesantoa voi olla vain, jos teet lohkolla viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, kuten vaikeiden rikkakasvien torjuntaa tai lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä. Sänkikesannon lannoittaminen on kielletty. Sänkikesanto tulee niittää viimeistään 31.8., jos se on tarpeen rikkakasvien leviämisen estämiseksi. Sänkikesannon saat päättää mekaanisesti tai kemiallisesti. Päättämisen saat tehdä vasta 1.9. alkaen. Aiempi päättäminen on mahdollista kylvön yhteydessä tai jos torjut vaikeita rikkakasveja. Päättämisen jälkeen saat lannoittaa lohkoa vain siinä yhteydessä, kun kylvät monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Avokesannoinnille pitää aina olla erityinen syy, joka liittyy pellon viljelykunnon parantamiseen. Perustelut on suositeltavaa kirjata lohkomuistiinpanoihin. Viljelykunnon parantamista ovat rikkakasvien torjunta sekä lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet, kuten esimerkiksi salaojitus, kalkitus tai valtaojien kaivuu tai perkaus. Viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä saat tehdä myös sänki- ja viherkesannoilla. Avokesanto ei voi olla laajempi kuin mitä viljelykuntoa parantavien toimenpiteiden tarkoituksenmukainen toteutus vaatii. Avokesannolle ei tarvitse kylvää kasvipeitettä sen kasvukauden aikana, jona viljelykuntoa parantavat toimenpiteet tehdään. Avokesannon kylväminen on kuitenkin aina sallittua ja suositeltavaa. Avokesannon lannoittaminen on kielletty. Avokesantoa saat lannoittaa vain siinä yhteydessä, kun kylvät monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Myös avokesannot tulee niittää mennessä, jos se on tarpeen rikkakasvien leviämisen estämiseksi. Vältä avokesannointia talousvesikaivojen ympärillä, valtaojien ja niitä suurempien vesiuomien varsilla sekä tulva-alueilla. Ensimmäistä kertaa käyttöön otettavat lohkot (raiviot tai esimerkiksi luopumisjärjestelmissä viljelemättömänä olleet lohkot) eivät voi olla ensimmäistä kasvukautta avokesantona. Muista niittää luonnonhoitopellot Luonnonhoitopelloilla kasvatetaan nurmi-, niitty-, riista- tai maisemakasveja. Luonnonhoitopelloille maksetaan maatalouden ympäristötukea ohjelmakaudella Luonnonhoitopeltojen viljelykasvit, perustaminen, päättäminen ja muu hoito on määritelty ympäristötuen ehdoissa. Täydentävissä ehdoissa on kuitenkin luonnonhoitopelloille kasvipeitteisyys-, kylvö- ja niittovaatimukset. Luonnonhoitopeltojen on oltava kasvipeitteisiä. Kylvä luonnonhoitopellot viimeistään Muista niittää luonnonhoitopeltojen monivuotiset nurmipellot vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tee niitto kuitenkin aina, jos alueelle on ilmestynyt puiden tai pensaiden taimia tai jos rikkakasveja on runsaasti. Niiton tarkempaa ajankohtaa ei ole määritelty, mutta myöhäinen niitto on linnuille ja nisäkkäille parempi. Luonnonhoitopeltojen ympäristötukea voidaan maksaa enintään 15 %:lle viljelijän ympäristötukikelpoisesta pintaalasta. Jos ilmoitat enemmän luonnonhoitopeltoa, tulkitaan yli menevä ala viherkesannoksi. Hoida tällaista alaa kuten viherkesantoa. Ota huomioon esimerkiksi, että viherkesanto tulee niittää joka vuosi. Kuva Jouni Klinga/Kuvaliiteri Kuva MMM:n arkisto/juha Mälkönen 9

9 Taulukko 5. Hoidetun viljelemättömän pellon täydentävien ehtojen vaatimukset. Kursiivilla esitetyt ovat ympäristötuen vaatimuksia. Tarkista ne ympäristötuen sitoumusehdoista ja uusimmasta viljelijätukien hakuoppaasta. Luonnehdinta Viherkesanto Sänkikesanto Avokesanto Luonnonhoitopellot Yksi- tai monivuotinen kasvusto (riista-, maisema- tai nurmikasveja) Edellisen tai sitä aiempien vuosien vilja-, öljy- tai kuitukasvien tai siemenmausteiden sänki I ja II luokan pohjavesialueilla sallittu vain erityisistä syistä Ilman kasvipeitettä ja ilman sänkeä oleva peltolohko Avokesanto on sallittu alalla, jolla torjutaan vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja alalla, jolla tehdään lyhytaikaisia kunnostustoimia I ja II luokan pohjavesialueilla vain erityisistä syistä. Avokesantoa tulee välttää valtaojien tai valtaojaa suurempien vesiuomien varsilla, tulvanalaisilla alueilla ja talousvesikaivojen ympärillä. Ympäristötuen vaatimusten mukaisia monivuotisia nurmipeltoja tai riista-, maisematai niittykasveilla perustettuja peltoja Enintään 15 % viljelijän ympäristötukikelpoisesta alasta 15 %:n ylittävä osuus hoidettava viherkesannon vaatimusten mukaisesti Kylvö Viimeistään Sallittu Sallittu Viimeistään Siemenvaatimukset ympäristötuen ehdoissa Lannoitus Vain monivuotisilla niiden perustamisen yhteydessä Vain kylvettäessä syyskylvöisiä kasveja Vain kylvettäessä syyskylvöisiä kasveja Perustamisen yhteydessä Sallitu kylvettäessä syyskylvöisiä kasveja. Niitto Viimeistään Niittovelvoite ei koske yksivuotisilla riistakasveilla perustettuja Niittovelvoite ei koske ruokohelven ensimmäistä kasvukautta ja viljelyä energiakäyttöön Ota linnut ja nisäkkäät huomioon Muokkaaminen Perustamisen yhteydessä 1.9. alkaen Ennen 1.9. jos tehdään viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, esim. vaikeiden rikkakasvien torjuntaa Viimeistään Vain tarvittaessa Ota linnut ja nisäkkäät huomioon Viimeistään Vain tarvittaessa Ota linnut ja nisäkkäät huomioon Monivuotiset nurmipellot on niitettävä kerran kolmessa vuodessa Kuitenkin aina, jos alueelle on tullut puiden tai pensaiden taimia tai runsaasti rikkakasveja Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle. Muokkaaminen vain perustamisen ja päättämisen yhteydessä Viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä ei saa tehdä 1.9. alkaen Ennen 1.9. jos tehdään viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, esim. vaikeiden rikkakasvien torjuntaa Jos tehdään viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, esim. vaikeiden rikkakasvien torjunta Jos avokesanto kylvetään Päättäminen (mekaanisesti tai kemiallisesti) 1.9. alkaen Ennen 1.9. jos tehdään viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, esim. vaikeiden rikkakasvien torjuntaa Vain niiden vaatiman alan laajuudessa Esim. salaojitus, kalkitus tai valtaojien kaivuu ja perkaus Sallittu Säilyttävä maatalousmaana ja maatalouskäytön kannalta hyvässä kunnossa Säilörehupaalien tms. pitkäaikaisesti peittämä ala ilmoitetaan tilapäisesti viljelemättömänä 1.9. alkaen Ennen 1.9. jos tehdään viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, esim. vaikeiden rikkakasvien torjuntaa Vain niiden vaatiman alan laajuudessa Esim. salaojitus, kalkitus tai valtaojien kaivuu ja perkaus Sallittu Säilyttävä maatalousmaana ja maatalouskäytön kannalta hyvässä kunnossa Säilörehupaalien tms. pitkäaikaisesti peittämä ala ilmoitetaan tilapäisesti viljelemättömänä Katso ympäristötuen sitoumusehdot Lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet Vain niiden vaatiman alan laajuudessa Esim. salaojitus, kalkitus tai valtaojien kaivuu ja perkaus Sallittu Säilyttävä maatalousmaana ja maatalouskäytön kannalta hyvässä kunnossa Säilörehupaalien tms. pitkäaikaisesti peittämä ala ilmoitetaan tilapäisesti viljelemättömänä Kielletty Taloudellinen hyödyntäminen Monivuotisten nurmien, niittykasveilla ja maisemakasveilla perustettujen luonnonhoitopeltojen kasvuston voi hyödyntää taloudellisesti. Riistakasveilla perustetun kasvuston saa korjata, jos se käytetään riistan ruokintaan 10

10 HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSET 2.6 Säilytä maaston ominaispiirteet Säilytä peltolohkojen sisällä kasvavat luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 :n 1. momentin kohdan 9 mukaiset yksittäiset maisemaa hallitsevat suuret puut ja enintään viiden suuren puun puuryhmät, joista on luonnonsuojelulain 30 :n mukainen suojelupäätös. Suojelupäätöksiä tekevät ELYkeskukset. Tällaisten suojelukohteiden maisemaa hallitsevat puut ovat järeärunkoisia, iäkkäitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. Männyn, kuusen, koivun ja tammen rungon läpimitta tulee olla 1,3 m korkeudella vähintään 60 cm ja muiden puulajien vähintään 40 cm. Suojeltuja alueita ei saa raivata pelloksi tai muuten muuttaa. Säilytä myös luonnonmuistomerkit, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 :n ja 26 :n mukaan. Luonnonmuistomerkit ovat puita, puuryhmiä, siirtolohkareita tai muita vastaavia luonnonmuodostumia, jotka on suojeltu kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun syyn perusteella. Suojellut luonnonmuistomerkit on yleensä merkitty myös maastoon. Kunnan ympäristöviranomaiset tekevät suojelupäätöksiä yksityismailla sijaitsevista kohteista maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Luonnonmuistomerkkejä ei saa vahingoittaa tai poistaa. Ahvenanmaalla säilyttämisvelvoite koskee suuria puita, jotka on suojeltu luonnonsuojelusta annetun maakuntalain (ÅFS 82/1998) 16 :n mukaan sekä 6 :n mukaan suojeltuja luonnonmuistomerkkejä. Suojeltujen puiden tulee olla asetuksen ÅFS 113/ :n kohdan 8 mukaisesti tammia, vaahteroita tai haapoja, joiden läpimitta mitattuna 130 cm korkeudelta on vähintään 170 cm, tai katajia, joiden korkeus on yli 6 m. Suojelukohteista tulee olla aluerajaus, jonka maakuntahallitus voi määritellä alueen maanomistajan tai haltijan pyynnöstä. Säilyttämisvelvollisuutta tarkastellaan täydentävissä ehdoissa enintään 0,20 ha kokoisilla suojelukohteilla, joista on suojelupäätös. Kohteiden tulee sijaita peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella. Nämä kohteet ovat tukikelpoista alaa kaikissa peltoalaan perustuvissa viljelijätuissa. Ilmoitetut, määritelmän mukaiset suojelukohteet tulevat tukikelpoisiksi. Ilmoita hallitsemallasi alalla olevat kohteet kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Lohkojen välisellä alueella olevat kohteet ilmoittaa alueen haltija. Kohteiden ilmoittaminen tehdään ensimmäisen kerran kevään päätukihaun yhteydessä vuonna Ehto ei koske pysyviä laitumia, jolla on omat säilyttämisvelvoitteensa täydentävissä ehdoissa (ks. luku 3). 2.7 Selvitä, tarvitsetko lupaa kasteluveden ottoon Kun käytät vettä kasteluun, selvitä ympäristölupaviranomaiselta, tarvitsetko siihen vedenottoluvan. Lupaehtojen noudattaminen kuuluu täydentäviin ehtoihin, jos lupa tarvitaan. Kuva Pentti Sormunen/Kuvapankki Plugi 11

11 Saat pääsääntöisesti johtaa vettä vesistöstä toisen vesialueelta talousvedeksi tai esimerkiksi kasteluvedeksi, jos vettä riittää myös niille, jotka ottavat vettä omistajina tai saadun luvan perusteella. Lupa veden ottamiseen vesistöstä tarvitaan vesilain (264/1961) 9 luvun (Ahvenanmaalla ÅFS 61/1996, luku 6) mukaan esimerkiksi silloin, kun vettä ei riitä tarpeeksi niille vesialueen omistajille tai osakkaille, jotka ottavat vettä. 2.8 Huomioi ehdot, kun käytät maatalousmaata muuhun kuin viljelyyn Täydentävien ehtojen vaatimukset ja eri tukimuotojen omat vaatimukset vaikuttavat siihen, miten voit ottaa maatalousmaata muuhun kuin maatalouskäyttöön. Ne vaikuttavat siihen, milloin ja millä alalla voit tehdä kaivuuta vaativia töitä, käyttää peltoa esimerkiksi varastoalueena tai tehdä pellon viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, kuten vaikeiden rikkakasvien torjuntaa tai lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä (esim. salaojitus). Ennen kylvöä, sadonkorjuun jälkeen ja talvikaudella saat tehdä maatalousmaalla viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, jotka eivät liity maanviljelyyn. Viljelyyn liittymättömiä toimenpiteitä ovat muun muassa viemäri-, sähkölinja- ja muut yhdyskuntatekniset työt, matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvä (yritys)toiminta sekä jokamiehenoikeuksien mukainen toiminta. Nämä toimet eivät kuitenkaan saa vaarantaa lohkon maatalouskäyttöä seuraavana kasvukautena. Kasvukauden ulkopuolisista toimenpiteistä ei tarvitse ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Huomaa, että eräissä viljelijätuissa tietyt lohkon hoito- tai käyttömuodot rajaavat käyttöä tarkemmin. Esimerkiksi ympäristötuen luonnonhoitopellot vaativat kasvuston säilyttämistä tietyllä tavalla tai tietyn ajan. Kasvukauden aikana ennen sadonkorjuuta lohko voi olla välillä muussa kuin maatalouskäytössä, jos toiminta ei vahingoita satoa ja lohkolla noudatetaan viljellyn pellon käyttöön liittyviä täydentäviä ehtoja. Esimerkiksi lyhytaikainen telttailu tai yleisötapahtumat ovat sallittuja näissä rajoissa. Kasvukauden aikana, ennen sadonkorjuuta voit tehdä maatalousmaalla myös pellon viljelykuntoon tähtääviä toimenpiteitä (esim. reunaojien kaivuu ja kaivuumassan pois vienti) edellä mainitut rajoitukset huomioon ottaen. Pellon viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä voit tehdä myös kesannoilla ja tilapäisesti viljelemättömällä alalla. Tilapäisesti viljelemättömällä alalla voit tehdä lisäksi muuta tilapäistä toimintaa, kuten yhdyskuntatekniikan vaatimaa kaivuuta tai esimerkiksi säilörehupaalien pitkäaikaista säilyttämistä. Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei makseta viljelijätukia. Jos tarve kunnostustoimiin tulee kesken kasvukauden ennen sadonkorjuuta, joudut todennäköisesti perumaan viljelijätuet siltä alalta, jolla toimenpiteitä tehdään. Ota silloin yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Tukien peruminen on mahdollista ennen valvonnasta ilmoittamista. Jos poistat maatalousmaata pysyvästi maatalouskäytöstä, esimerkiksi alueen rakentamisen takia, eivät täydentävät ehdot enää poistamisen jälkeen koske kyseistä alaa. Huomaa kuitenkin, että tilatukeen oikeutetun alan poistaminen vaikuttaa tilatukeen, sillä tilatuessa alan pitää olla koko kalenterivuoden ajan tukikelpoista maatalousmaata. Alan poistaminen maatalouskäytöstä ennen sadonkorjuuta, vaikuttaa myös muihin tukiin. On suositeltavaa, että otat yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen, jos suunnittelet poistavasi alaa pysyvästi maatalouskäytöstä. 2.9 Huolehdi tilapäisesti viljelemättömästä ja viljelemättömästä alasta Pidä tilapäisesti viljelemätön ala viljelykunnossa Tilapäisesti viljelemätöntä alaa eivät koske luvuissa 2.3 ja 2.5 kerrotut viljellyn pellon, kesannon tai luonnonhoitopellon hoitoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset. Alan pitää silti säilyä sellaisessa kunnossa, että se on uudelleen otettavissa maatalouskäyttöön. Tästä syystä sitä koskevat muut hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. Jos ala ei ole otettavissa maatalouskäyttöön, se voidaan tulkita viljelemättömäksi alaksi. Torju siis eroosiota, ylläpidä maan hyvää rakennetta, jätä 60 cm pientareet vesistöjen ja valtaojien varsille, vältä olkien polttoa, tarkkaile ja torju hukkakauraa. Säilytä myös pellolla olevat luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 :n ja 26 :n mukaiset luonnonmuistomerkit sekä 29 :n mukaiset maisemaa hallitsevat yksittäiset puut ja puuryhmät, joista on suojelupäätös. Tilapäisesti viljelemättömiä aloja koskevat myös täydentävien ehtojen lakisääteiset hoitovaatimukset lannan ja puhdistamolietteen varastoinnista, levityksestä ja käytöstä, pohjavesien suojelusta, luonnonsuojelusta sekä kasvinsuojelusta. Huolehdi myös viljelemättömästä alasta Viljelemättömiksi luetaan viljelykelvottomat alueet, jotka eivät ole peltoa tai laidunalueita. Tällaisia ovat mm. vesakoituneet alueet, kantokasat, metsät, kivikot, tiet tai rakennukset. Niitä ei katsota maatalousmaaksi, joten täydentävät ehdot eivät koske niitä. Lannan ja puhdistamolietteen varastoinnin ja käytön, pohjavesien suojelun sekä luonnon- ja kasvinsuojelun lakisääteiset vaatimukset koskevat luonnollisesti näitäkin alueita, mutta niiden noudattamisella ei kuitenkaan ole suoraa kytkentää viljelijätukiin, koska kyse ei ole maatalousmaasta. 12

12 HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSET 3 Säilytä ja hoida pysyviä laitumia Pysyvä laidun tarkoittaa maatalousmaata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen luontaisesti (itse uudistuvasti) tai viljelemällä (kylvämällä). Pysyvän laitumen tulee olla pääosin avointa aluetta. Enintään kolmasosalla pysyvänä laitumena olevan lohkon pinta-alasta saa olla puita ja pensaita ja puiden tiheys saa olla enintään 50 puuta hehtaarilla. Pysyvä laidun voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja niittyä. Jos alue on ollut mukana viljelykierrossa viimeisen viiden vuoden aikana, se ei ole pysyvää laidunta. Viljelykierto tarkoittaa tässä sitä, että vanha nurmi tietyin väliajoin hävitetään ja kylvetään uusi nurmi. Pysyvää laidunta ei tarvitse laiduntaa, eikä sen tarvitse olla aidattu alue. 3.1 Pidä pysyvät laitumet avoimina Pysyvän laitumen pitää säilyä avoimena, joten sitä tulee hoitaa. Säilytä alueen avoimuus laiduntamalla tai niittämällä ja tarvittaessa raivaamalla. Pidä raivaamalla avoimina myös lohkon sellaiset osat, joilla niitto ei onnistu. Ajoita ja toteuta niitto siten, että siitä ei ole haittaa luonnonvaraisille linnuille ja nisäkkäille. Voit käyttää niittojätteen hyödyksi, mutta sitä ei välttämättä tarvitse korjata. Toteuta pysyvän laitumen laidunnus siten, että maanpinta säilyy kasvipeitteisenä. Laidunnus ei saa aiheuttaa maaperän eroosiota. 3.2 Pysyvien laitumien säilyttämisvelvollisuus voi tiukentua Suomella, kuten muillakin EU-mailla, on täydentävissä ehdoissa velvollisuus säilyttää pysyviä laitumia, koska niistä on ympäristöhyötyjä. Pysyvän laitumen alat pitää siksi pääsääntöisesti säilyttää pysyvänä laitumena. Pysyvien laitumien osuus maatalousmaasta ei saisi merkittävästi vähentyä vuoden 2003 vertailualasta. Maaseutuvirasto seuraa pysyvien laitumien osuuden kehitystä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 mukaisesti. Jos pysyvien laitumien osuus maatalousmaasta vähenee koko maan tasolla vuoden 2003 tilanteesta yli 5 %, otetaan käyttöön ennakkolupamenettely. Silloin pysyväksi laitumeksi ilmoitettua alaa ei saa ottaa muuhun käyttöön ilman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen antamaa lupaa. Jos pysyvien laitumien osuus vähenee koko maan tasolla yli 10 %, on tuenhakijoilla velvollisuus ennallistaa pysyviä laitumia kylvämällä monivuotinen nurmi omalla kustannuksellaan haluamalleen lohkolle. Ennallistamisalan suuruuteen vaikuttaa, paljonko pysyvien laitumien suhdeluku on Suomessa laskenut. Velvoite tulee koskemaan niitä, jotka ovat edellisen kahden vuoden aikana muuttaneet pysyviä laitumia muuksi alaksi. Ennakkolupamenettelyn ja ennallistamisvelvoitteen ulkopuolelle jäävät alat, jotka on metsitetty ympäristönäkökohdat huomioon ottaen (ei joulukuusiviljelmät) sekä erityistukisopimuksiin kuuluvat alat. Kuva MMM:n arkisto/juha Mälkönen Pysyvien laidunten osuus maatalousmaasta on Suomessa vähentynyt, mutta ennakkolupamenettelyä tai ennallistamisvelvoitetta ei ole toistaiseksi ollut tarpeen ottaa käyttöön. Maa- ja metsätalousministeriö säätää tarkemmat menettelytavat ennakkoluvalle ja ennallistamiselle, jos asia tulee ajankohtaiseksi. 13

13 LAKISÄÄTEISET HOITOVAATIMUKSET 4 Käsittele lantaa ja lannoitteita huolellisesti Lannan ja lannoitevalmisteiden sisältämät nitraatit voivat pilata pinta- ja pohjavesiä. Siksi lannan ja muiden maataloudessa lannoitteina käytettävien aineiden käytölle on rajoituksia, jotka perustuvat valtioneuvoston asetukseen (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (nitraattiasetus). Rajoitukset koskevat kaikkia viljelijöitä. Maataloudesta peräisin olevat nitraatit Nitraatteja on orgaanisissa ja epäorgaanisissa typpilannoitteissa. Nitraatit ovat viljelykasveille tärkeitä typen lähteitä. Epäorgaanisia typpilannoitteita ovat mm. typpeä sisältävät väkilannoitteet. Orgaanisia typpilannoitukseen käytettäviä aineita ja lannoitevalmisteita ovat mm. kaikki lannat, virtsa, perunan soluneste, säilörehun puristeneste, käsitelty puhdistamoliete, jätevesiliete, kalanviljelylaitosten jäte, maanparannuskompostit, mädätetty lietelanta, lannan tai mädätysjäännöksen separoinnissa syntynyt nestefraktio ja tilalla kalkkistabiloitu saostuskaivoliete. 4.1 Noudata lannan varastointia koskevia määräyksiä Mitoita lantala vaatimusten mukaan Lantaloihin pitää mahtua 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta lantaa, joka jää laidunnuksessa laitumelle laidunkauden aikana. Nitraattiasetuksen mukaiset lantalan mitoitusperusteet on esitetty taulukossa 6, jossa on ohjetilavuudet eri tuotantoeläinten virtsalle, lietelannalle ja kuivikelannalle. Biokaasulaitoksen sivutuotteena syntyvä mädätetty lanta on pääsääntöisesti verrattavissa lietelantaan. Lantalan koko voi olla pienempi, jos käytössäsi on mitoitukset täyttävä yhteislantala tai pihattotyyppinen kuivikepohja tai asianmukaiset suppeat jaloittelualueet. Pienempi lantalakoko on mahdollinen myös, jos luovutat lantaa toiselle viljelijälle varastoon tai heti hyötykäytettäväksi tai jos luovutat lantaa sellaiselle lannan hyödyntäjälle (esim. kompostointi- tai biokaasulaitos), jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa ottaa lantaa vastaan. Ilmoita etukäteen riittävän ajoissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jos suunnittelet lantalan mitoitusvaatimuksesta poikkeamista. Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja voi antaa tarvittaessa määräyksiä ympäristönsuojelulain (86/2000) 84 :n nojalla. Jos lantaa syntyy tilalla alle 20 m 3 vuodessa, voit varastoida lannan tiivispohjaisella alustalla tai esimerkiksi siirtolavalla, joka on katettu. Kotieläinsuojan toiminta ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa. Myöskään jaloittelualueiden sijainti, käyttö tai hoito ei saa vaarantaa pinta- tai pohjavesien laatua. Varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä, eikä Kuva Martti Lahti 14

14 LAKISÄÄTEISET HOITOVAATIMUKSET Taulukko 6. Kuivalantalan sekä virtsa- ja lietesäiliön ohjetilavuudet (m 3 ) 12 kuukauden varastoimisaikaa varten eläintä (eläinpaikkaa) kohti nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan. Eläinlaji Kuivikelanta Virtsa Lietelanta Kuivikelanta + virtsa kuivikkeeseen imeytettynä Lypsylehmä*** 12,0 8,0 24,0 24,0 Hieho, emolehmä lihanauta, siitossonni 9,0 4,0 15,0 15,0 Nuorkarja < 6 kk 2,4 1,2 4,0 4,0 Emakko porsaineen**** 3,0 3,5 7,0 8,3 Satelliittiemakko porsaineen***** 4,4 5,2 9,6 12,0 Lihasika* (x), siitossika 0,7 1,0 2,0 2,4 Joutilas emakko** 0,8 1,2 2,4 2,4 Vieroitettu porsas* (xx) 0,5 0,5 1,0 1,2 Hevonen ,0 Poni ,0 Lammas, uuhi karitsoineen, vuohi, kuttu kileineen 1, ,5 Lattiakana, Broileriemo 0, ,05 Häkkikana 0, ,05 Kalkkuna* 0, ,03 Broileri, kananuorikko* 0, ,015 Ankka, hanhi* 0, ,04 Sorsa* 0, ,025 * Eläinpaikkaa kohti vuodessa ** Koskee ns. emakkorenkaiden keskusyksikköä, eläinpaikkaa kohti vuodessa *** Korkeatuottoisille karjoille suositellaan taulukossa esitettyjä suurempia varastotilavuuksia **** Porsaat mukana n. 11 viikon ikään asti (normaali emakkosikala) ***** Koskee satelliittisikalaa, lantamäärät emakkopaikkaa kohti, kun emakkopaikassa porsituksia 8 tai enemmän vuodessa, porsaat huomioidaan vieroitusikään (n. 5 viikkoa) asti (x) Koskee lihasikoja, joiden keskimääräinen teuraspaino on enintään 90 kg, jos teuraspaino on suurempi, käytetään joutilaan emakon arvoja. (xx) Porsas kasvatuksessa, ikävaihe 5-11 viikkoa vuotoja saa tapahtua varastojen tyhjennyksen tai lannan siirron aikana. Kuormaa lanta ajoneuvoon aina tiivispohjaisella alustalla. Lastauspaikka tulisi kattaa, jos käytät sitä jatkuvasti. Katteeksi käy myös kevytpeite. Rakennusteknisiä määräyksiä ja ohjeita lantalan rakentamiseen löydät maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeesta (MMM-RMO-C4). Tee lantapatteri oikein Voit säilyttää lantaa tilapäisesti lantapatterissa työteknisistä tai hygieenisistä syistä. Tilalla tulee kuitenkin olla mitoitusvaatimukset täyttävä lantala, vaikka lantaa erityissyistä tilapäisesti patteroitaisiin. Lantapatterista ei saa aiheutua vesien pilaantumisvaaraa. Kompostointilaitoksessa käsitelty lanta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan siirtää patteriin kolmen kuukauden lantalavarastoinnin jälkeen. 15

15 Tee patteroinnista aina kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekemiseen on olemassa lomake, joka on saatavissa esimerkiksi ympäristöhallinnon internetsivuilta Lantapatteria ei saa tehdä tulvanalaiselle alueelle tai pohjavesialueelle. Tämä koskee myös muiden orgaanisten lannoitteiden, esimerkiksi kompostien ja käsitellyn puhdistamolietteen, patterointia. Levitä lantapatterissa oleva lanta peltoon kasvukauden aikana mahdollisimman pian. Syksyllä tehty patteri pitää levittää heti seuraavana keväänä, kun maa on sulaa. Luonnonmukaisessa viljelyssä pellolle patteriin tehty lantakomposti tulee levittää maahan seuraavan kasvukauden aikana. Jos tämä ei ole mahdollista, pitää pellolle tehty komposti peittää sateenkestävällä katteella ja levittää pellolle viimeistään seuraavana keväänä. Sijoita lantapatteri tasaisen peltolohkon keskelle tai loivasti kaltevalle pellolle lähelle pellon yläreunaa. Lantapatteri ei saa olla 100 m lähempänä vesistöä, valtaojaa tai talousvesikaivoa, eikä 5 m lähempänä ojaa. Levitä patterin pohjaksi aina mutaa tai turvetta vähintään 15 cm:n kerros keräämään ravinteita. Hätäratkaisuna voit käyttää pohjana 20 cm paksua olkisilppukerrosta. Muista poistaa mahdollinen lumi ensin patterointipaikalta. Peitä lantapatteri aina peitteellä, muovilla tai levitä päälle vähintään 10 cm:n kerros turvetta tai muuta suojamateriaalia, kuten paksu olki- tai mutakerros, estämään valumia ja haihduntaa. Tee vain yksi auma tai muutama suuri auma. Sijoita yhteen patteriin vähintään yhden peltohehtaarin tarvitsema lantamäärä. Vältä patterin sijoittamista samaan kohtaan joka vuosi. Huomaa, että lannan varastointi erillisissä kasoissa pitkin peltoa on lannan levittämistä. Ota säilörehun puristeneste talteen Ota säilörehun puristeneste talteen, kun valmistat säilörehua. Vaatimus koskee myös peltoaumoja. Varastoi puristeneste tiiviissä säiliöissä ja levitä se lantaa koskevien määräysten mukaan. 4.2 Lannoita rajoitusten mukaan Teetä typpianalyysi ja tee muistiinpanoja Teetä lannasta typpianalyysi (kokonaistyppi ja liukoinen Kuva Sakari Alasuutari/Kuvapankki Plugi 16

16 LAKISÄÄTEISET HOITOVAATIMUKSET typpi) vähintään viiden vuoden välein. Tarvitset erillisen typpianalyysin jokaisesta lantalajista, jota tilalla syntyy yli 20 m 3 vuodessa. Pidä kirjaa lannoitukseen käytetyistä typpimääristä ja saaduista satotasoista. Noudata lannanlevityksen rajoituksia Levitä lanta pellolle siten, että estät valumat vesiin mahdollisimman tehokkaasti. Rajoitukset koskevat lannan lisäksi myös muun muassa perunan solunestettä, puhdistamolietettä ja sokeritehtaiden lietteitä. Huomaa, että ympäristötukeen sitoutuneilla ehdot voivat olla alla esitettyjä tiukemmat. Lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Jos maa on sula ja kuiva, eikä ole vaaraa valumista tai maan tiivistymisestä, voit levittää lantaa asti ja aloittaa levittämisen jo 1.4. Nurmikasvuston pintaan et kuitenkaan saa levittää lantaa jälkeen. Jos levität lantaa tai muuta orgaanista lannoitetta syksyllä sadonkorjuun jälkeen, pitää lanta mullata tai pelto kyntää välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa. Syksyllä saat levittää kuivikelantaa enintään 30 tonnia hehtaarille, naudan lietelantaa enintään 20 tonnia hehtaarille, sian lietelantaa enintään 15 tonnia hehtaarille tai siipikarjan ja turkiseläinten lantaa enintään 10 tonnia hehtaarille. Kalenterivuoden aikana voit kuitenkin levittää lantaa enintään sellaisen määrän, joka vastaa kokonaistypeltään 170 kg/ha/ vuosi. Laske kokonaistyppi lanta-analyysin osoittaman kokonaistyppipitoisuuden avulla. Ota levityksessä huomioon lisäksi taulukossa 7 olevat kasvilajikohtaiset liukoisen typen lannoitusrajoitukset. Karjanlannan pintalevitys on aina kiellettyä peruslohkolla, jonka kaltevuus on yli 10 %. Voit arvioida keskimääräisen kaltevuuden itse. Lohkon tasaisemmilla osilla voit levittää lantaa pintaan. Lannan levittämistä ei katsota pintalevitykseksi, jos pelto kynnetään tai lanta muutoin muokataan yhden vuorokauden kuluessa. Pintalevitystä ei ole tässä yhteydessä myöskään lannan levittäminen sijoituslaitteella, injektoimalla tai jos lanta levitetään letkulevittimellä viljan oraille, öljykasvien taimille tai nurmikasvustoon. Tee letkulevitys nurmille kuitenkin viimeistään toista säilörehusatoa varten tai heti kuivaheinän korjuun jälkeen, jos hyödynnät odelmasadon. Huomaa typpilannoituksen levitysrajoitukset Mitoita ja toteuta typpilannoitus keskimääräisen satotason, viljelyvyöhykkeen ja viljelykierron mukaan siten, että maan ravinnetasapaino säilyy. Huomaa, että typpilannoitetta ei saa levittää lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Vesistöjen varsilla tehtävää typpilannoitusta on rajoitettu. Typpilannoitus on kokonaan kielletty 5 metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan 5 metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää 2 %. Noudata typpilannoituksessa liukoisen typen käyttömäärille annettuja enimmäisrajoja. Jos käytät lantaa, muista myös, ettei lantaa saa levittää kalenterivuodessa enemmän kuin se määrä, joka vastaa kokonaistypeltään 170 kg/ha/v. Liukoisen typen rajat ovat kasviryhmäkohtaisia ja ne on esitetty taulukossa 7. Huomaa, että ympäristötuessa on tiukemmat lannoitemäärärajat, jotka löytyvät ympäristötuen sitoumusehdoista. Taulukko 7. Typpilannoituksen kasvilajiryhmäkohtaiset enimmäismäärät. Kasvilaji kg liukoista typpeä/ ha/v * (=suurimmat sallitut määrät) Syysviljat 200, josta enintään 30 syksyllä Peruna 130 Heinä, laidun, säilörehu ja puutarhakasvit Kevätvilja, sokerijuurikas, öljykasvit ja muut kasvit Maalajin vaikutus Karkeilla hietamailla ja sitä karkeammilla kivennäismailla suurimmat sallitut määrät ovat 10 kg/ha/v taulukon arvoja pienempiä. Turv la viljalla ja sokerijuurikkaalla suurimmat sallitut määrät ovat 40 kg/ha/v taulukon arvoja pienempiä, paitsi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY-keskusten toimialueilla suurimmat sallitut määrät ovat turvamailla 20 kg/ha/v taulukon arvoja pienempiä. Turv la nurmilla suurimmat sallitut määrät ovat koko maassa 10 kg/ha/v taulukon arvoja pienempiä. Muuta huomioitavaa Lannoitus on tehtävä vähintään kahdessa erässä vähintään kahden viikon välein, jos typpilannoitus ylittää 170 kg/ha/v liukoista typpeä. Kalenterivuodessa ei saa antaa kokonaistyppeä lannan mukana yli 170 kg/ha/v. * On suositeltavaa, että otat huomioon 75 % syksyllä levitetyn lannan ja perunan solunesteen sisältämästä liukoisesta typestä, kun lasket seuraavan kevään lannoitusmääriä. Ympäristötukeen sitoutuneen on näin tehtävä. 17

17 LAKISÄÄTEISET HOITOVAATIMUKSET 5 Käytä puhdistamolietettä rajoitusten mukaan 5.1 Levitä vain vaatimukset täyttävää puhdistamolietettä Puhdistamoliete on jätevedenpuhdistamoiden jätevesilietettä. Siinä on usein sekä asutuksen että teollisuuden jätevesiä. Kotitalouksien saostuskaivoliete on verrattavissa puhdistamolietteeseen. Jätevesi sisältää runsaasti ravinteita, mutta käsittelemättömässä puhdistamolietteessä on myös ihmisille ja eläimille tauteja aiheuttavia bakteereja ja viruksia sekä raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita. Siksi puhdistamolietettä, kotitalouksien saostuskaivolietettä tai lieteseosta ei ole sallittua käyttää lannoitteena sellaisenaan, vaan sen tulee olla tai se tulee käsitellä lannoitevalmistelain (539/2009) vaatimusten mukaisesti kompostoimalla, mädättämällä, kalkkikäsittelyllä tai kemiallisesti hapettamalla. Tällaista lannoitevalmistelainsäädännön mukaisesti käsiteltyä puhdistamolietettä kutsutaan maanparannusaineena sellaisenaan käytettäväksi sivutuotteeksi. Sen käytössä tulee noudattaa myös valtioneuvoston päätöstä (282/1994) puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä. Täydentävien ehtojen puhdistamolieterajoitukset koskevat kaikkia viljelijöitä, jotka ottavat vastaan käsiteltyä puhdistamolietettä tai käsittelevät itse tilallaan jätevesilietteitä. Puhdistamolietettä saattaa olla myös eräiden lannoitevalmisteiden, kuten maanparannus- ja tuorekompostin raakaaineena. Puhdistamolietettä koskevat täydentävät ehdot eivät ulotu näihin lannoitevalmisteisiin. Huomaa, että niitä koskevat kuitenkin, luvussa 4 kuvatut nitraattiasetuksen vaatimukset lannoitteiden levityksestä ja lannoitemääristä. Hyväksyttävät puhdistamolietteen käsittelytavat on määritelty maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 12/07 2 :n mukaan. Taulukossa 8 on lueteltu ne kansalliset tyyppinimet käsitellyille puhdistamolietteille, joiden käsittelytavat on määritelty ja joita saa käyttää maanviljelyssä. Tyyppinimien ajantasaisuudesta vastaa Evira. Taulukko 8. Puhdistamolietettä sisältävien, hyväksytyllä tavalla käsiteltyjen maanparannusaineena sellaisenaan käytettävien sivutuotteiden tyyppinimet (MMM:n asetus12/07 ja sen muutos 19/09). ID 5/1 Kalkkistabiloitu puhdistamoliete ID 5/2 Mädätysjäännös ID 5/3 Lahotettu puhdistamoliete ID 5/7 Kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete Lietettä luovuttavan tai myyvän jätevedenpuhdistamon tulee kuulua Eviran ylläpitämään lannoitevalmistelain 539/2006 mukaiseen toiminnanharjoittajarekisteriin. Rekisteriin kuuluvat hyväksytyt laitokset on lueteltu Eviran internetsivuilla Jätevedenpuhdistamon tulee antaa käsittelemästään lietteestä tutkimustodistus, jossa tulee olla maininta käytetyistä käsittelymenetelmistä sekä lietteen laadusta. Käsitelty puhdistamoliete tai sen seos ei saa ylittää lannoitevalmistelainsäädännön mukaisia raskasmetallien enimmäispitoisuuksia (taulukko 9). Taulukko 9. Käsitellyn lietteen tai lieteseoksen raskasmetallien enimmäispitoisuudet lannoitevalmisteita koskevan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 12/07 4 :n mukaan. Enimmäispitoisuudet täyttävät myös puhdistamolietteen käytöstä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) vaatimukset. Alkuaine Elohopea (Hg) 1) 1,0 Kadmium (Cd) 1,5 Kromi (Cr) 300 Kupari (Cu) 600 3) Lyijy (Pb) 100 Nikkeli (Ni) 100 Sinkki (Zn) ) Enimmäispitoisuus mg/kg kuiva-ainetta 1) Elohopean määritys EPA 743-menetelmällä 3) Enimmäispitoisuuden ylitys lannoitevalmisteissa voidaan sallia, kun maaperäanalyysin perusteella on todettu puutetta kuparista tai sinkistä. Tämä ei saa johtaa kyseisellä lohkolla suurempiin kupari- ja sinkkipitoisuuksiin maassa kuin on määrätty taulukossa Selvitä käsitellyn lietteen ja maan ominaisuudet Sovi käsitellyn puhdistamolietteen käytöstä kirjallisesti jätevedenpuhdistamon kanssa. Tee jokaisesta toimituserästä erillinen sopimus. Jätevedenpuhdistamon tulee antaa käsitellyn lietteen vastaanottajalle lietetutkimustodistus (tuoteselostus), joka sisältää tiedot lietteen ravinteista, raskasmetallipitoisuuksista, mikrobiologisten vaatimusten täyttymisestä, ohjeet käsitellyn lietteen käytöstä sekä muut tarpeelliset tiedot raaka-aineen alkuperästä ja käsittelystä. Varmistu siitä, että vastaanottamasi puhdistamoliete on käsitelty hyväksytyllä menetelmällä ja alittaa raskasmetallien pitoisuuksien raja-arvot (taulukko 9). Säilytä aina tutkimustodistus. Selvitä maan ph lohkoilta, joille liete on tarkoitettu. Maaperän ph:n tulee olla yli 5,8, jotta lietettä saa levittää. Jos levität kalkkistabiloitua lietettä, riittää, että maan ph on yli 5,5. Lietettä ei saa levittää lohkoille, joissa maan raskasmetallipitoisuudet ylittävät taulukon 10 raja-arvot. Selvitä tarvittaessa viljelymaan raskasmetallipitoisuudet sellaisilta lohkoilta, jolle käsiteltyä puhdistamolietettä levitetään, jos on aihetta epäillä, että suurimmat raskasmetallipitoisuudet voivat ylit- 18

18 LAKISÄÄTEISET HOITOVAATIMUKSET tyä. Epäilyyn antaa aihetta esimerkiksi sijoitusalueen tai sen ympäristön maaperän laatu tai käyttöhistoria. Ota tarvittaessa raskasmetallinäytteet samalla tavalla kuin esimerkiksi ympäristötuen viljavuustutkimuksen maanäytteet. Taulukko 10. Suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet viljelymaassa, jolle levitetään käsiteltyä puhdistamolietettä (valtioneuvoston päätös 282/1994). mg/ kg kuiva-ainetta Kadmium (Cd) 0,5 Kromi (Cr) 200 Kupari (Cu) 100 Elohopea (Hg) 0,2 Nikkeli (Ni) 60 Lyijy (Pb) 60 Sinkki (Zn) 150 Pidä kirjaa käsitellyn lietteen määrästä ja käytöstä. Ota levityksessä huomioon, että viljelymaahan on sallittua levittää käsitellyn lietteen mukana enintään taulukossa 11 esitetyt määrät raskasmetalleja vuotta kohti. Myös käsitellyn lietteen ravinnepitoisuudet rajoittavat levitysmäärää. Laske levitysmäärä erikseen jokaiselle liete-erälle. Vertaa ravinteiden ja raskasmetallien pitoisuuksia raja-arvoihin ja laske levitysmäärä sen aineen pitoisuuden mukaan, joka on lähinnä rajaarvoaan. Taulukko 11. Suurin sallittu käsitellyn puhdistamolietteen käytöstä viljelymaahan tuleva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaan. Suluissa tavoitearvot, jotka pyrittiin saavuttamaan vuoden 1998 alkuun mennessä. g/ha/vuosi Kadmium (Cd) 3,0 (1,5) Kromi (Cr) 300 Kupari (Cu) 600** Elohopea (Hg) 2,0 (1,0) Nikkeli (Ni) 100 Lyijy (Pb) 150 (100) Sinkki (Zn) 1500** **) Kasvinravinteiksi katsottavien kuparin ja sinkin kuormitukset saavat olla enintään kaksinkertaiset, jos näistä ravinteista on puutetta sillä peltolohkolla, jolla käsiteltyä puhdistamolietettä on tarkoitus käyttää. Tämä ei saa johtaa kyseisellä lohkolla suurempiin kupari- ja sinkkipitoisuuksiin maassa kuin on määrätty taulukossa 10. Käsitellyn liete-erän sisältämät kokonaistypen, liukoisen typen, kokonaisfosforin ja raskasmetallien määrät löytyvät lietetutkimustodistuksesta. Ravinnemäärät on esitetty todistuksessa muodossa % kuiva-aineesta ja kg/m 3 lietettä. Jälkimmäinen kertoo suoraan montako kiloa ravinnetta, esimerkiksi typpeä, on yhdessä kuutiossa lietettä. Typpilannoituksen enimmäismäärät määräytyvät puhdistamolietteellä samalla tavalla kuin lannoitevalmisteilla ja lannalla (ks. luku 4). Levitetyn puhdistamolietteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 170 kg/typpeä/vuosi. Noudata ympäristötuen sitoumusehtojen lannoitusrajoja typelle ja fosforille, jos olet sitoutunut ympäristötukeen. Levitystä rajoittavana aineena on yleensä fosfori tai typpi, harvoin jokin raskasmetalleista. 5.3 Huomaa käsitellyn puhdistamolietteen käyttörajoitukset viljelyssä Saat käyttää käsiteltyä puhdistamolietettä vain, kun viljelet viljaa öljykasveja sokerijuurikasta kasveja, joita ei käytetä ihmis- tai eläinravinnoksi nurmea, kun se perustetaan suojaviljan kanssa ja liete mullataan huolellisesti Huomaa lisäksi, että pellolla, johon on levitetty käsiteltyä puhdistamolietettä, saa viljellä perunaa, juureksia ja vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua viimeisestä lietelevityksestä. Varastoi käsitelty puhdistamoliete asianmukaisesti, jos et voi levittää sitä heti peltoon. Noudata varastoinnissa ja levityksessä samoja ehtoja kuin lannan varastoinnissa (luku 4.1). Huolehdi siitä, että vesien pilaantumisvaaraa ei tule ja minimoi hajuhaitat. Patterivarastointia ei saa tehdä pohjavesialueelle. Muista myös tarkistaa viljelymaan ph ja raskasmetallirajoitukset. On suositeltavaa pyytää lupa vuokranantajalta, jos suunnittelet käsitellyn puhdistamolietteen levittämistä vuokrapellolle. Tämä selventää vastuukysymystä. Tieto käsitellyn lietteen käytöstä tulisi seurata lohkoa, jos lohkon hallinta vaihtuu, sillä levityksestä aiheutuvat viljelyrajoitukset koskevat myös seuraavaa lohkon haltijaa. Viljelijällä on vastuu käsitellyn lietteen käytöstä ja varastoinnista hallitsemillaan alueilla. Ennen lietteen vastaanottoa on hyvä olla yhteydessä sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisiin, jonka alueelle käsiteltyä puhdistamolietettä on tarkoitus levittää. Tulevasta levitysalueesta ja varastointipaikasta on hyvä esittää kartta, johon kohteet on merkitty. Naapurisovun takia levityksestä kannattaa ilmoittaa etukäteen myös naapureille. 19

19 LAKISÄÄTEISET HOITOVAATIMUKSET 6 Suojele pohjavettä Pohjaveden kaikenlainen pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulailla (86/2000). Ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästäminen suoraan tai välillisesti pohjaveteen on kielletty valtioneuvoston asetuksella 1022/ Selvitä pohjavesialueen sijainti Pohjavesialueiden käytön rajoitukset koskevat kaikkia viljelijöitä, joilla on maatalousmaata I ja II luokan pohjavesialueella. Selvitä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sijaitseeko jokin lohkoistasi pohjavesialueella. Pohjavesialueiden rajaukset ovat kaikkien saatavilla myös Internetistä ympäristöhallinnon OIVA-palvelusta oiva. Jos jokin lohko on pohjavesialueella vain osittain, tulee lohkon pohjavesialueella olevalla osalla noudattaa pohjavesialuetta koskevia rajoituksia. Tästä alueesta voi tehdä oman kasvulohkonsa. Huomaa, että kuntasi ympäristönsuojelumääräyksissä tai mahdollisessa tilan ympäristöluvassa tai muussa luvassa on voitu antaa tarkempia rajoituksia pohjavesialueen viljelystä, esimerkiksi lannan levityksestä, kuin mitä täydentävät ehdot edellyttävät. Eri kunnissa määräykset voivat olla erilaiset. Jos olet sitoutunut ympäristötukeen, tarkista kesantojen hoitoa koskevat pohjavesialuerajoitukset sitoumusehdoista. Myös ympäristötuen erityistuki pohjavesien peltoviljelyyn asettaa rajoituksia viljelylle pohjavesialueella. 6.2 Käytä vain pohjavesialueella sallittuja kasvinsuojeluaineita Ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet, joita ei saa päästää suoraan tai välillisesti pohjaveteen on lueteltu taulukossa 12. Monissa kasvinsuojeluun käytettävissä valmisteissa on näitä aineita. Siksi useiden rikkakasvien, kasvitautien ja tuhoeläinten torjuntaan tarkoitettujen valmisteiden sekä kasvunsääteiden käyttö on pohjavesialueella kokonaan kielletty tai niiden käyttöä on rajoitettu. Noudata valmisteen myyntipäällystekstissä mainittua rajoitusta pohjavesien suojelemiseksi. Rajoituksissa on eroja eri valmisteilla. Ohessa on esimerkki erään valmisteen käyttöä rajoittavasta pohjavesilausekkeesta. Rajoitukset löytyvät myös kasvinsuojeluoppaista. Huomaa kuitenkin, että rajoitukset saattavat muuttua sen jälkeen, kun valmisteet on toimitettu kauppoihin ja viljelijöille. Eviran internetsivuilla on kasvinsuojeluainerekisteri ja päivitetty luettelo hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista, joilla on rajoituksia pohjavesialueilla. Sivuilla on myös päivitetty taulukko pohjavesialueille sallituista valmisteista. Vuodesta 2011 alkaen rekisterin ylläpito siirtyy turvatekniikan keskukselle (Tukes). Voimassa olevia rajoituksia voit tiedustella myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Kuva Reijo Juurinen/Kuvaliiteri 20

20 LAKISÄÄTEISET HOITOVAATIMUKSET Esimerkki kasvinsuojeluainevalmisteen pohjavesialuelausekkeesta Pohjavesirajoitus: Kasvinsuojeluaine tai sen hajoamistuote voi kulkeutua maassa, minkä vuoksi sitä ei saa käyttää tärkeillä tai muilla vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II). Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään metrin levyinen kasvinsuojeluaineella käsittelemätön suojavyöhyke. Kasvinsuojeluaineen käyttöä karkeilla hietamailla tai sitä karkeammilla maalajeilla tulisi välttää. Pakkauksen hävittäminen: Ylijäänyt, käyttökelvoton kasvinsuojeluaine viedään ongelmajätteen keräyspisteeseen ja tyhjät, huuhdellut myyntipakkaukset yleiselle kaatopaikalle. Älä saastuta vettä tuotteella tai sen pakkauksella. Taulukko 12. Pohjavedelle vaaralliset aineet ja aineryhmiin kuuluvat vaaralliset aineet, joita ei saa päästää pohjaveteen (valtioneuvoston asetus 1022/2006). Organohalogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä Orgaanofosforiyhdisteet Orgaaniset tinayhdisteet Aineet ja valmisteet tai niiden hajoamistuotteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia tai mutageenisiä ominaisuuksia tai ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa steroidien tuotantoon, kilpirauhaseen, lisääntymiseen tai muihin sisäeritykseen liittyviin toimintoihin vesiympäristössä tai sen välityksellä Hiilivedyt sekä pysyvät, kertyvät ja myrkylliset orgaaniset aineet Syanidit Metallit ja niiden yhdisteet Arseeni ja sen yhdisteet Biosidit ja kasvinsuojeluaineet Suspendoituneet aineet Rehevöitymistä aiheuttavat aineet (erityisesti nitraatit ja fosfaatit) Happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavat aineet (jotka ovat mitattavissa muuttujilla kuten BHK ja KHK) Piiyhdisteet Fluoridit Aineet, joilla on haitallinen vaikutus pohjaveden makuun tai hajuun, ja yhdisteet, jotka mahdollisesti vedessä muodostavat tällaisia aineita ja tekevät vedestä ihmisen käyttöön soveltumatonta Kuva Vesa Greis/Kuvaliiteri 6.3 Noudata pohjavesialueen ravinnepäästörajoituksia Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Kielto koskee myös käsitellyn puhdistamolietteen patterointia. Eläinsuojista, jaloittelutarhoista tai ulkotarhoista ei saa tulla valumia pohjaveteen, eikä niistä saa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Täydentävien ehtojen lisäksi pohjavesialueilla viljelylle voi olla muitakin rajoituksia. Eläinsuojan ympäristölupapäätös voi sisältää pohjavesien suojelua koskevia erityismääräyksiä esimerkiksi lannan varastoinnista ja levityksestä. Kuntien pohjavesialueita koskevat määräykset ja suoja-aluemääräykset saattavat muuttua. On suositeltavaa tarkistaa kunnasta, onko muutoksia tullut. Myös vesilain nojalla perustettujen vedenottamoiden suojavyöhykkeillä voi olla erilaisia viljelyä rajoittavia määräyksiä, kuten nestemäisen lannan levityskielto tai harvemmin myös kuivalannan ja lannoitteiden käytön rajoituksia. 21