Voimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi"

Transkriptio

1 Voimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi Seppo Sipilä PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 1

2 Ydinreaktorin peruskomponentit Sydän: termisissä reaktoreissa polttoaine, moderaattori ja jäähdyte (nopeissa hyötöreaktoreissa ei moderaattoria). Moderaattori: huonosti neutroneja absorboivaa kevyttä materiaalia. Esim. vesi. Vaippa (hyötöreaktoreissa): fertiiliä materiaalia. Heijastin: moderoivaa materiaalia, (esim. vesi). Heijastaa osan karkaavista neutroneista takaisin. Säätösauvat: voimakkaasti neutroneja absorboivaa materiaalia. Terminen suoja: gammasäteilyä absorboivaa materiaalia (terästä), suojaa paineastian seinämiä. Jäähdyte sisään Paineastia Paineastia: sisältää kaiken edellä mainitun. Biologinen suoja: suojaa henkilökuntaa säteilyltä Säätösauvat Heijastin Terminen suoja Jäähdyte ulos Vaippa Sydän tai ajuri Biol. suoja Suojarakennus Suojarakennus: estää säteilyn leviämisen ympäristöön onnettomuustilanteessa. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 2

3 Painevesireaktorit Tavallisella vedellä moderoidut, heijastetut ja jäähdytetyt kevytvesireaktorit (Light Water Reactor, LWR) ovat yleisin tehoreaktorityyppi maailmassa, ja niitä on lukuisia alatyyppejä. Kaikkein yleisin on painevesireaktori eli PWR (Pressurized Water Reactor). Yksi vanhimmista tyypeistä, standardi ydinkäyttöisissä aluksissa. jäähdytysveden olomuoto ei muutu, lämmönsiirto lähinnä konvektiolla jäähdytteen lämpötila noin C tyypillinen käyttöpaine bar sähkötoiminen säätösauvakoneisto paineastian yläpuolella 290 C 325 C PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 3

4 PWR:n primääripiiri PWR-sydämen jäähdytyskiertopiiri = primääripiiri primääripiirissä useita looppeja (kuten kaikissa paineastiallisissa kevytvesireaktoreissa); jokaisella loopilla on oma pääkiertopumppu paineistin tasaa primääripiirin paineenvaihteluita (1 kpl) höyryntuotto tapahtuu sekundääripiirissä, lämmönvaihto tapahtuu höyrystimissä (jokaisessa pääkiertoloopissa omansa) höyrystimet useimmiten pystyasentoisia, VVER-reaktoreissa (esim. Loviisa) vaakasuorassa paineistin pääkiertopumppu paineastia höyrylinja turbiinille höyrystin syöttövesilinja lauhduttimelta PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 4

5 Painevesireaktorin höyrystin PWR:ssä höyry tuotetaan sekundääripiirissä, jonka paine on alhaisempi kuin primääripiirissä. Sekundääripiirin vesi kiehuu höyrystimessä, jossa syntyvä saturoitunut (märkä) höyry on kuivattava ennen turbiinille vientiä. ensimmäinen vaihe: höyry ohjataan pyörteiseen liikkeeseen, jossa nestepisarat linkoutuvat seinämille talteen kerättäviksi toisessa vaiheessa höyry pakotetaan nopeisiin suunnanmuutoksiin, jolloin nestepisarat törmäävät seinille. Kuivatun höyryn nestepitoisuus on vain ~0.25 massa-%. Myös suoraputkisia höyrystimiä on olemassa (esim. Babcock & Wilcox). Primääripiirin virtaus on ylhäältä alaspäin, jolloin sekundääripuolella ylöspäin matkaava höyry tulistuu matkan varrella eikä siihen jää kosteutta. VVER-reaktoreissa höyrystimet ovat vaaka-asennossa. höyrylinja turbiinille kosteudenerotin kosteudenerotus pyörreohjaimella ylärunko: höyryrumpu U-putkinippu alarunko: höyrystinosa Westinghousen U-putkihöyrystin syöttövesi sisään primäärijäähdyte ulos primäärijäähdyte sisään PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 5

6 PWR: paineistin ruiskutussuutin varoventtiili Suorassa yhteydessä yhteen pääkiertolooppiin säätää primääripiirin painetta kuumentamalla tai jäähdyttämällä sisällään olevaa vettä höyrykupla paineistimen yläosassa suojaa primääripiiriä painepiikeiltä ylipainesuojana paineistimessa on varoventtiili ja ulospuhallusventtiili: höyryä voidaan tarvittaessa laskea suojarakennuksessa olevaan keräystankkiin painetta alennetaan ruiskuttamalla yläpäässä olevasta suuttimesta viileämpää vettä höyrykuplaan: höyryn tiivistyminen alentaa painetta kuumennusvastukset ulospuhallusventtiili vastusten tukilevyt nostotappi vedenpinnan nimellistaso Westinghousen PWR:n paineistin painetta nostetaan kuumentamalla vettä sähkövastuksilla paineistimen alaosassa: kiehunta nostaa painetta ja kasvattaa höyrykuplaa. vesiyhde PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 6

7 Ydinvoimala painevesireaktorilla Höyryntuottojärjestelmää (NSSS) lukuunottamatta konventionaalista tekniikkaa. suojarakennus reaktoriastia paineistin säätösauvat höyrystin generaattori turbiini lauhdutin primääripiiri sekundääripiiri merivesipiiri PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 7

8 Kiehutusreaktori BWR (Boiling Water Reactor): Toinen päätyyppi: höyryntuotto suoraan reaktorissa, ei sekundääripiiriä pääkiertopumput kierrättävät nestettä sydämen sisällä höyry kuivataan astian yläosassa ja viedään turbiinille jäähdytteen massavirta pienempi kuin PWR:llä, koska höyrystyminen sitoo paljon lämpöä korkeapainehydrauliikalla toimivat säätösauvat astian alaosassa tyypillinen käyttöpaine 70 bar ja höyryn lämpötila 290 C PWR:ää kookkaampi suhteessa tehoon (pienempi tehotiheys) PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 8

9 Ydinvoimala kiehutusreaktorilla suojarakennus reaktoriastia generaattori turbiini säätösauvat lauhdutin merivesipiiri PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 9

10 Voimalan höyrykierto Vapautuva fissioenergia käytetään kaikissa ydinvoimaloissa höyryn tuottamiseen: BWR:ssä suoraan reaktorissa PWR:ssä höyrystimessä, jossa lämpö siirtyy primääripiiristä sekundääripiiriin. Tässä yhteydessä puhutaan ydinreaktorin höyryntuottojärjestelmästä (nuclear steam supply system, NSSS), joka hoitaa saman tehtävän kuin kattila hiilivoimalassa. Tuotetulla ja kuivatulla höyryllä ajetaan höyryturbiineja, jotka puolestaan pyörittävät generaattoreita sähkön tuottamiseksi. Turbiineille toimitettavassa kuivatussa höyryssä ei juuri ole seassa nestettä. Turbiinin läpi kulkevan höyryn lämpötila kuitenkin laskee, jolloin osa höyrystä tiivistyy nesteeksi korroosiota turbiinin siivissä; nesteen inertia myös heikentää turbiinin hyötysuhdetta. Kiehumisessa syntyvä saturoitunut höyry ei siksi ole optimaalista. Sen sijaan voidaan käyttää tulistettua höyryä, jonka lämpötila nostetaan kiehumispistettä selvästi korkeammaksi esim. höyrystimessä tai itse reaktorissa ei tiivistymisongelmia turbiinissa. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 10

11 Voimalan höyrykierto: kaksi turbiinivaihetta Toinen tapa tiivistymisen välttämiseen turbiinissa: poistetaan tiettyyn kosteuteen päässyt märkä höyry turbiinista kosteudenerottimessa kuumennetaan höyry uudelleen välitulistimessa käyttäen höyrystimeltä tai reaktorista saatavaa korkeampaa painetta ja kuumempaa höyryä ohjataan välitulistettu höyry matalapaineisemmalle turbiinille. Kosteudenerotus- ja uudelleenkuumennuslaitteistoja on yleensä yksi jokaista matalapaineturbiinia kohti. Samaa tekniikkaa käytetään muissakin voimalaitoksissa. Matalapaineturbiineilla käytetty höyry ohjataan lauhduttimeen, jossa sitä jäähdytetään ulkopuolelta saatavalla vedellä (esim. meri tai joki). Tällöin höyry tiivistyy taas nesteeksi. Tämä lämmön dumppaus on termodynaamisen syklin välttämätön osa periaatteessa lämpö voitaisiin hyödyntää esim. kaukolämpönä. Tiivistynyt vesi pumpataan puhdistuksen (demineralisointi) kautta syöttöpumpuilla takaisin syklin höyryntuottoprosessiin. Systeemin kokonaistehokkuus paranee, jos syöttövesi esilämmitetään (regeneration) turbiinin välivaiheesta otetulla höyryllä. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 11

12 NSSS Voimalan höyrykierto kaavakuvana matalapaineturbiini korkeapaineturbiini sähkögeneraattori höyryä höyryntuottojärjestelmästä lauhdutin syöttövesipumppu kondensaattipumppu kosteudenerotus ja välitulistus syöttöveden esikuumennus demineralisointi syöttövettä höyryntuottojärjestelmään pumppu sisään ulos merivesi PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 12

13 Voimalaitoksen hyötysuhde Kokonaishyötysuhde määritellään sähkötehon W (MW e ) suhteena termiseen tehoon Q R (MW th ) eli eff = W / Q R. W on pienempi kuin Q R tekijällä, joka on summa kaikista lämpöhäviöistä eri puolilla systeemiä lämmönvaihtimissa, pumpuissa, turbiineissa, putkilinjoissa, generaattorilla ja lauhduttimessa. Lauhduttimeen dumpattava lämpöteho Q C on näistä selvästi suurin, joten W Q R Q C eli eff 1 Q C / Q R. Mitä pienempi lauhduttimeen dumpattava lämpöteho on, sen parempi on kokonaishyötysuhde. Käytännössä höyrysyklin hyötysuhde riippuu monista seikoista, mm. turbiinille tulevan höyryn lämpötilasta (korkeampi = parempi) ja lauhduttimen merivesipiirin lämpötilasta (alhaisempi = parempi). Jälkimmäiseen ei juuri voida vaikuttaa, joten turbiinille menevän höyryn lämpötila on tarpeen maksimoida. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 13

14 Voimalaitoksen hyötysuhde: vertailu Fossiilista polttoainetta käyttävä voimala: sähkön hinta määräytyy lähinnä polttoaineen hinnasta, koska sitä kuluu paljon. Hyvä hyötysuhde siis kannattaa pyritään tuottamaan niin kuumaa höyryä kuin mahdollista, ja turbiineja ajetaan usein lähellä metallurgisten ominaisuuksien sallimaa maksimilämpötilaa. Ydinvoimala: pääomakulut ovat hallitseva tekijä sähkön hinnassa, joten laitoksen hyötysuhde ei ole yhtä oleellinen kuin fossiilisilla polttoaineilla (onneksi: tuotettava höyry ei ole yhtä kuumaa kuin fossiilipolttoainelaitoksilla, koska ydinpolttoaineen sallittu maksimilämpötila on tyypillisesti paljon alhaisempi kuin esim. hiilenpolttokattilan palotilan.) Seuraus: ydinvoimalat dumppaavat ympäristöön enemmän lämpöä kuin sähköteholtaan vastaavankokoiset fossiilipolttoainelaitokset. Esim. 33% hyötysuhteella toimiva ydinvoimala dumppaa ympäristöön 25% enemmän lämpöä kuin 38% hyötysuhteella toimiva fossiilipolttoainevoimala. Lämmön dumppaus esim. liian pieneen jokeen tai lahteen voi aiheuttaa ympäristöongelmia terminen saaste (vähenee käyttämällä jäähdytystorneja). Ilmiö on polttoaineesta riippumaton, mutta merkittävin ydinvoimaloilla. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 14

15 Voimalan tehokkuusluvut Hyötysuhde (efficiency): sähköteho / terminen teho Käytettävyys (availability): se osuus ajasta, jonka voimala on toiminnassa ja tuottaa sähköä. Suomalaisilla ydinvoimaloilla maailman huippuluokkaa, yli 90%. Kapasiteettikerroin (capacity factor): tuotetun sähkötehon osuus siitä sähkötehosta, joka voitaisiin tuottaa jos voimala kävisi täydellä teholla kaiken aikaa ( käytettävyys). Huom! Käytettävyys ja kapasiteettikerroin eivät ole sama asia. Esim. vaikka tuulivoimalan käytettävyys olisi kuinka hyvä, jää kapasiteettikerroin pieneksi, jos tuulta on vähän. Laitos on käytettävissä, mutta tuottaa energiaa vain murto-osan kapasiteetistaan. Loviisa NPP on käytettävyydeltään ja kapasiteettikertoimeltaan maailman parhaita. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 15

16 Ydinkaukolämpö Ydinvoimalan hukkalämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpönä, jolloin kokonaishyötysuhde paranee merkittävästi. Suuressa mittakaavassa tämä edellyttää tinkimistä sähköntuotannosta, jotta höyryssä olisi turbiinin jälkeen riittävästi energiaa. Venäjällä ja Ukrainassa useita ~ MW th kaukolämpöä ja/tai teollisuuden prosessilämpöä tuottavia laitoksia (esim. Leningrad 1-4, MW e + max. 170 MW th ). Kanadassa Bruce 3 8 (yht MW e ) tuottavat max. 80 MW th kauko- ja prosessilämpöä EU:n alueella eniten kaukolämpöä tuottava laitos on Bohunice 3 & 4 Slovakiassa: MW e (VVER-440) + max. 240 MW th (vrt. Loviisa 1 & 2 VVER-440, MW e ). merkittävä laitos myös Sveitsissä (Beznau 1 & 2, MW e + 80 MW th ) lisäksi lämmöntuotannoltaan vähäisempiä laitoksia on Unkarissa ja Bulgariassa. Bohunice PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 16

17 Reaktorisydämen elinkaari Yksi reaktorien suunnittelun tärkeimmistä ja vaativimmista osa-alueista on reaktorisydämen ominaisuuksien ennustaminen koko eliniän yli. tunnettava turvallisen toiminnan takaamiseksi lupamenettelyssä erilaisille ominaisuuksille määrätyt turvarajat eivät saa ylittyä missään olosuhteissa Reaktorisydämen ominaisuuksien muuttuminen määrää ajanjakson, jonka reaktori pysyy kriittisenä ja tuottaa halutun määrän tehoa. Tämä on tärkeä käytännön suunnittelunäkökohta. liian tiheä polttoaineen vaihtotarve epätaloudellinen reaktori, paljon käyttökatkoja liian pitkä polttoaineen vaihtoväli polttoaine-elementtien säteilyvauriot esteenä PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 17

18 Palama- eli elinikälaskelmat: lähtökohta Oletetaan terminen reaktori, jonka sydän koostuu tasaisesti jakautuneista identtisistä polttoaine-elementeistä. Polttoaine on lievästi väkevöityä uraanidioksidia UO 2. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan pelkkä kemiallinen säätö ilman säätösauvoja. Lähtötilanteessa reaktorissa on (välttämättä) enemmän fissiiliä materiaalia kuin kriittisyyteen vaaditaan, ja reaktiivisuusylijäämä pidetään kurissa kemiallisella säädöllä. 1) Alkajaisiksi reaktori saatetaan puhtaasta, kylmästä tilasta (clean, cold) eli fissiotuotemyrkyttömästä huoneenlämpötilasta kriittiseksi. Useimmiten painevesireaktoreilla lämpötilaa nostetaan normaaliin toimintalämpötilaan useiden tuntien aikana jäähdytettä pumppaamalla (kitkalämpö) reaktorin pysyessä pienellä teholla kriittisenä. 2) Jäähdytteen lämpötilan noustessa reaktiivisuus pienenee (a T < 0). Tätä nimitetään reaktorin lämpötiladefektiksi (temperature defect). Sen kompensoimiseksi eli reaktorin pitämiseksi kriittisenä täytyy kemiallista säätöä laimentaa. Myös tasapainotilan Xe-135 -konsentraation muodostuminen vaatii kemiallisen säädön laimentamista. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 18

19 Neutronivuo Palama- eli elinikälaskelmat: taustaa 3) Kun reaktori sitten toimii halutulla vakioteholla, neutronivuo asettuu kuvaajan kaltaiseen muotoon. Vuo on suurimmillaan reaktorin keskellä. Tämän seurauksena polttoainetta kuluu, fertiiliä materiaalia konvertoituu ja fissiotuotemyrkkyjä syntyy reaktorin keskiosassa nopeammin kuin muualla. Tällöin vuo reaktorin keskellä painuu suhteessa reuna-alueisiin. nopea vuo Ajan kuluessa reaktorisydämen ominaisuudet siis muuttuvat paikallisesti epätasaisiksi, ja niiden mallintaminen vaatii numeeristen menetelmien käyttöä. Käytännön palamalaskuissa sydämen elinikä jaetaan aikaväleihin Dt. Moniryhmädiffuusioyhtälöt ratkaistaan hetkellä t 0 = 0 eli sydämen eliniän alussa (BOL). Vuon oletetaan vuon pysyvän vakiona hetkeen t 1 = t 0 + Dt, ja sitä käytetään polttoaineen, myrkkyjen ja konvertoituneen materiaalin konsentraatioiden laskentaan, jne. sydän Etäisyys reaktorin keskeltä heijastin terminen vuo PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 19

20 Palamalaskut: polttoaine ja konversio Jos oletetaan, että kaikki 235 U-polttoaine kuluu termisen neutroniabsorption kautta, sen atomitiheyden muutos pisteessä r hetkellä t on dn ( r,t) 25 N25( r,t) σ ( t a25φt r, ). Koska vuota käsitellään vakiona dt aikavälillä t 0 t 1, Φ r,t ) Φ ( r,t ) ja ratkaisu on N r,t ) N ( r,t )exp( Φ ( r,t ) Δ Konvertoitua plutoniumia muodostuu U:sta: U(n, γ) U Np Pu. (myös jonkin verran 241 Pu:ta saattaa muodostua 239 Pu:n absorboidessa kaksi neutronia; jätetään tämä huomiotta). (huom! alaindeksi 25 : 2 järjestysluvusta 92, 5 massaluvusta 235) T ( T 0 25( a25 T 0 t 238 U absorboi neutroneja resonansseissa ja termisillä energioilla. Resonansseihin absorboituvia on (1 p ) hidastumistiheys εpf [ ν25n25( r,t) σf 25 ν49n49( r,t) σf 49] ΦT ( r, t). Näin saadaan 239 dn49( r,t) Pu:lle N28( r,t) a28φt ( r,t) Pu-tuotto U-238:n termisistä absorptioista dt (1 p) εp ν N ( r,t) ν N ( r,t) Φ ( r,t) N 49 F ( r,t) a49 25 Φ T 25 ( r,t) f 25 β β f 49 Pu-häviöt Pu:n termisistä absorptioista T ). Pu-tuotto U-238:n resonanssiabsorptioista PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 20

21 Boorikonsentraatio (ppm) Palamalaskut: konversio, myrkyt Olettamalla 235 U- ja 238 U-konsentraatiot vakioksi suhteessa 239 Pu:n muodostumiseen saadaan plutoniumin N28σa28 (1 p) εpfν 25N25( r,t0) σf 25 konsentraatioksi N49( r,t1) σ (1 p) εp ν σ ajanhetkellä t a49 F 49 f exp σ (1 p) εp ν σ Φ ( r,t ) Δt. Fissiotuotemyrkkyjen konsentraatiot voidaan laskea suoraviivaisesti ainakin tasapainotilaan saturoituville ja pysyville myrkyille. Esim. Xe-konsentraatio saadaan ratkaisemalla jodin ja ksenonin konsentraatioiden tasapainoyhtälöt sijoituksella Φ (,t ) Φ (,t T r T r 0) (tosin muodostuvat yhtälöt ovat melko mutkikkaita). Pysyville myrkyille menetellään samoin. 235 U-konsentraatio oletetaan vakioksi suhteessa 239 Pu:n kertymiseen. Ei-saturoituvien nuklidien Lämpötiladefekti & Xe konsentraatiot joudutaan ratkomaan numeerisesti. Näin saadaan selville reaktorin kaikki ominaisuudet hetkellä t 1, ja moniryhmädiffuusioyhtälöt ratkaistaan uudelleen aika-askelittain. Jokaisella askeleella ratkaistaan myös boorikonsentraatio, jolla k = 1. a49 F 49 f 49 T 0 Aika (d) PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 21

22 Latauksen suunnittelun ja käytön optimointi Em. tavalla ratkaistaan reaktorin ominaisuudet alkuhetkeä lukuunottamatta paikkariippuvasti. Puhdas polttoaineeltaan tasaisesti jakautunut sydän ei kuitenkaan ole optimaalinen. Tarvitaan polttoaineen käytön suunnittelua (fuel management). Reaktorin turvallisen ja tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että tehotiheys sydämessä on niin tasainen kuin mahdollista. Polttoaineen jakaminen tasaisesti sydämeen aiheuttaa tehon piikittymisen reaktorin keskelle. Tehojakaumaa voidaan tasoittaa merkittävästi sijoittelemalla polttoaine epätasaisesti, ja samalla sydämen elinikä pitenee. Huomionarvoinen seikka on reaktorin paineastian neutronisäteilyvaurioiden minimointi reunimmaiset sauvat voivatkin olla pelkkää terästä. Tehojakaumaa tasoittaa myös monierälataus, jossa vain osa polttoaineesta vaihdetaan ja sauvoja siirretään sydämessä. Väkevöintiaste w/o PWR:n latauskaavio. Polttoainehuoltojen yhteydessä elementtejä siirretään reunoilta keskemmälle. BWR-nippujen tehojakauman tasoittaminen väkevöinnillä: 1 = väkevin, 4 = köyhin (0 = vesi). Myös säätösauvat vaikuttavat tehojakaumaan. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 22

23 Kemiallisen säädön boorikonsentraatio (ppm) Palavat myrkyt Puhtaan, kylmän reaktorisydämen hallitsemiseen ja ohjaamiseen tarvitaan paljon enemmän negatiivista reaktiivisuusreserviä kuin sydämen eliniän loppupuolella. Näiden hallittavuusvaatimusten lieventämiseksi on yleinen käytäntö sijoittaa sydämeen sopiviin paikkoihin palavaa myrkkyä (burnable poison). Tällaiset myrkyt ovat nuklideja, joiden suuri absorptiovaikutusala muuttuu absorption jälkeen pieneksi. Myrkyn palaman kasvusta aiheutuva positiivinen reaktiivisuus kompensoi osittain polttoaineen kasvavan palaman ja fissiomyrkkyjen kertymisen aiheuttamaa negatiivista reaktiivisuutta. Palavia myrkkyjä käyttämällä voidaan vähentää säätösauvojen lukumäärää, jolloin reaktorin hinta halpenee. Kemiallisesti säädetyissä vesireaktoreissa palavat myrkyt vähentävät säätöön vaadittavaa boorikonsentraatiota, mikä on turvallisuutta parantava seikka. Ilman palavaa myrkkyä Palavan myrkyn kanssa Aika käynnistyksen jälkeen PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 23

24 Reaktiivisuussaldo kevytvesireaktoreissa Palavina myrkkyinä käytetään monenlaisia aineita: booripitoiset aineet kuten Pyrex-lasi (12 paino-% B 2 O 3 ). kevytvesireaktoreissa käytetään usein myös gadoliniumin oksidia Gd 2 O 3 sekoitettuna uraanidioksidiin useissa sauvoissa per sauvanippu. Myrkyn sijoittelu polttoaineeseen voidaan optimoida sekä radiaalisesti että aksiaalisesti. Näin on mahdollista saavuttaa erittäin tasainen tehojakauma ja selvästi pidempi latausjakso. Tyypillisiä reaktiivisuussaldoja 3000 MW th kevytvesireaktoreille: Huom! PWR:ssä on enemmän ylijäämäreaktiivisuutta. Silti säätösauvojen määrä PWR:ssä on paljon pienempi kemiallisen säädön ansiosta. PWR BWR Ylijäämä-r (20 C) $45 $38 Ilman Xe/Sm k = 1.41 k = 1.33 Säätösauvat $11 $26 ~60 nippua ~ sauvaa Palavat myrkyt $13 -$18 Kemiallinen säätö $26 - Yhteensä $5 $6 PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 24

25 Keskimäär. poistopalama MWd/kg Käytön tehostaminen: palaman nosto IAEA Nuclear Technology Review (2007) PWR BWR PHWR RBMK AGR Magnox VVER AREVA EPR STUK PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 25

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta... ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 2: Keravan biovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA 2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Rosatom laitostoimittajana

Rosatom laitostoimittajana Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat

Lisätiedot

Reaktorifysiikan laskentamenetelmät

Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Jyrki Peltonen 05.05.2012 Sekretessklass: Öppen (S1) 1 Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Doc.no Jyrki Peltonen 05.05.2012 Tehoreaktorien sijainti (430 kpl) maailmankartalla

Lisätiedot

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:

Lisätiedot

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta... ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2016 Kari Alanne Oppimistehtävä 2a: Yhteistuotantovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

KULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Pyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Pyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Pyhäjoen teemailta: AES-2006-voimalaitos 16.3.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Ensimmäinen teemailta.5.2012 2 Teemaillan puhuja tänään Minttu Hietamäki Energiatekniikan diplomi-insinööri

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus

Lisätiedot

Miten ydinvoimalan turbiini toimii lyhyt johdanto turbiiniteknologiaan

Miten ydinvoimalan turbiini toimii lyhyt johdanto turbiiniteknologiaan Miten ydinvoimalan turbiini toimii lyhyt johdanto turbiiniteknologiaan Pyhäjoki Nhan Huynh 19.3.2014 1 Yleistä Kuvia ydinvoimalaitoksen turbiinista Miten turbiini toimii Kuinka paljon sähköä voidaan saada

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Liite F: laskuesimerkkejä

Liite F: laskuesimerkkejä Liite F: laskuesimerkkejä 1 Lämpövirta astiasta Astiasta ympäristöön siirtyvää lämpövirtaa ei voida arvioida vain astian seinämien lämmönjohtavuuksilla sillä ilma seinämä ja maali seinämä -rajapinnoilla

Lisätiedot

Uuden laitostyypin Super LWR keskeiset piirteet ja erityisominaisuudet

Uuden laitostyypin Super LWR keskeiset piirteet ja erityisominaisuudet Lappeenrannan Lahden teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Uuden laitostyypin Super LWR keskeiset piirteet ja erityisominaisuudet

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Pienen modulaarisen ydinreaktorin toiminta ja turvallisuus Case: NuScale

Pienen modulaarisen ydinreaktorin toiminta ja turvallisuus Case: NuScale Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Pienen modulaarisen ydinreaktorin toiminta ja turvallisuus Case:

Lisätiedot

Luento 4. Voimalaitosteknologiat

Luento 4. Voimalaitosteknologiat Luento 4. Voimalaitosteknologiat Voimalaitoksen rakenne Eri voimalaitostyypit: Lauhde (vain sähköä) CHP (=yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) Moottori kaasuturbiini Älykäs sähköverkko, Wärtsilä www.smartpowergeneration.com

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan

Lisätiedot

YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA

YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI

Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI Asiakaslähtöisyys ja huippulaatu Capito-varaajien menestystekijät! Heatco Finland Oy toimii Capito-varaajien Suomen maahantuojana ja markkinoijana. Capito

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

Reaktorityyppejä. Seppo Sipilä

Reaktorityyppejä. Seppo Sipilä Reaktorityyppejä Seppo Sipilä Reaktorityyppien luokittelukriteerit 1) Käyttötarkoitus tutkimusreaktorit materiaalitestausreaktorit koereaktorit ydinmateriaalin tuottoreaktorit (Pu) tehoreaktorit 2) Fission

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1. SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen

Lisätiedot

Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla

Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Juhani Hyvärinen, ydintekniikkajohtaja Teemailta Pyhäjoki, 30.1.2013 Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen

Lisätiedot

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen

Lisätiedot

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat työtä toimiakseen sillä termodynamiikan toinen pääsääntö Lämpökoneita ovat lämpövoimakoneiden lisäksi laitteet, jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: Mikään laite ei

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

SUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU TYPE COMPARISON OF FUTURE NUCLEAR POWER PLANT CANDIDATES IN FINLAND

SUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU TYPE COMPARISON OF FUTURE NUCLEAR POWER PLANT CANDIDATES IN FINLAND LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari SUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä

Lisätiedot

Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa

Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ville Tulkki Erikoistutkija ville.tulkki@vtt.fi VTT beyond the obvious 1 Sisältö Kaukolämpöä ydinvoimalla Nykyiset ja tulevat projektit Pienreaktorit ja niiden käyttökohteet

Lisätiedot

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö Lämpöopin pääsäännöt 0. pääsääntö Jos systeemit A ja C sekä B ja C ovat termisessä tasapainossa, niin silloin myös A ja B ovat tasapainossa. Eristetyssä systeemissä eri lämpöiset kappaleet asettuvat lopulta

Lisätiedot

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä): CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 10/017 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa E409 Kemiallinen tasapaino Tehtävä 1. Tasapainokonversion

Lisätiedot

Dynaamiset regressiomallit

Dynaamiset regressiomallit MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen

Lisätiedot

Höyrykattilat Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä

Höyrykattilat Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä Höyrykattilat 2015 Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä Kymenlaakson Höyrykattila Höyrykattilassa on tarkoituksena muuttaa vesi vesihöyryksi Kattilatyyppejä on useita Höyrykattilan rakenne

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä LH- Kilo vettä, jonka lämpötila on 0 0 asetetaan kosketukseen suuren 00 0 asteisen kappaleen kanssa Kun veden lämpötila on noussut 00 0, mitkä ovat veden, kappaleen ja universumin entropian muutokset?

Lisätiedot

Diplomityö AKSIAALISEN TEHOJAKAUMAN POIKKEAMAN SÄÄDÖN MALLINTAMINEN SIMULOINTIYMPÄRISTÖÖN JA SEN VIRHEEN ARVIOINTI PAINEVESILAITOKSELLA

Diplomityö AKSIAALISEN TEHOJAKAUMAN POIKKEAMAN SÄÄDÖN MALLINTAMINEN SIMULOINTIYMPÄRISTÖÖN JA SEN VIRHEEN ARVIOINTI PAINEVESILAITOKSELLA Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikka BH10A1101 Diplomityö Diplomityö AKSIAALISEN TEHOJAKAUMAN POIKKEAMAN SÄÄDÖN MALLINTAMINEN SIMULOINTIYMPÄRISTÖÖN JA SEN VIRHEEN

Lisätiedot

LUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT

LUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 LUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission

Lisätiedot

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin: Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat ovat työtälämpövoimakoneiden toimiakseen sillä termodynamiikan pääsääntö Lämpökoneita lisäksi laitteet,toinen jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: laiteilmalämpöpumppu

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Green Light Machining

Green Light Machining Green Light Machining Työstöprosessien optimointiin Vähemmän seisokkiaikoja Enemmän tehokkaita käyttötunteja Korkeampi tuottavuus Tasaisempi laatu Työstöprosessien optimointi Green Light Machining - menetelmillä

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Taskutieto Taskutieto 2010 TVO 1

Taskutieto Taskutieto 2010 TVO 1 Taskutieto 2010 Taskutieto 2010 TVO 1 2 TVO Taskutieto 2010 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 4 Osakkaat ja osuudet 5 Tärkeitä päivämääriä 5 Avainluvut 10 Tuotanto ja liikevaihto 10 Ydinjätehuolto 11 Olkiluodon

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Lisävarusteet. Pumppaus- ja tehokäyrät koskevat vettä, +20ºC. Painekorkeus (H) ), W. Virtaus (Q) E 25/1-5 R 1 ½" (R 2")

Lisävarusteet. Pumppaus- ja tehokäyrät koskevat vettä, +20ºC. Painekorkeus (H) ), W. Virtaus (Q) E 25/1-5 R 1 ½ (R 2) , lämmin Märkä vakiopumppu, sisäänrakennettu säätö 25(30)/1-5 Wilo-pumput sisäänrakennetulla säädöllä Optimoivat: - kapasiteetin - toimivuuden - mukavuuden - taloudellisuuden Liitäntäyhde (DN R 1") 6156100

Lisätiedot

TARKASTELU LOVIISAN YDINVOIMALAN LIITTÄMISESTÄ HEL- SINGIN KAUKOLÄMPÖVERKKOON

TARKASTELU LOVIISAN YDINVOIMALAN LIITTÄMISESTÄ HEL- SINGIN KAUKOLÄMPÖVERKKOON Tanja Laitinen TARKASTELU LOVIISAN YDINVOIMALAN LIITTÄMISESTÄ HEL- SINGIN KAUKOLÄMPÖVERKKOON Kandidaatintyö Tarkastaja: Henrik Tolvanen i TIIVISTELMÄ Tanja Laitinen: Tarkastelu Loviisan ydinvoimalan liittämisestä

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Neljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet

Neljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet Neljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet Jaakko Leppänen ATS Jäsentilaisuus 13.6.2007 Sisältö * Ydinreaktoreiden fysikaalinen mallinnus: Ydinreaktoreiden fysiikan erityispiirteitä. Reaktorifysiikan

Lisätiedot

Pienet modulaariset ydinreaktorit

Pienet modulaariset ydinreaktorit Pienet modulaariset ydinreaktorit TkT Ville Tulkki Erikoistutkija Ydinturvallisuus VTT Oy 1 Esityksen sisältö Pienet modulaariset reaktorit Teknologian ja uusien sovellusten seurauksia Pienreaktoreiden

Lisätiedot

LASKENTAMALLI PKL- KOELAITTEISTON PIENEN VUODON KOKEEN SIMULOIMISEKSI APROS- OHJELMALLA

LASKENTAMALLI PKL- KOELAITTEISTON PIENEN VUODON KOKEEN SIMULOIMISEKSI APROS- OHJELMALLA STUK-YTO-TR 214 / ELOKUU 2005 LASKENTAMALLI PKL- KOELAITTEISTON PIENEN VUODON KOKEEN SIMULOIMISEKSI APROS- OHJELMALLA Diplomityö Pasi Junninen Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Energia- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

Sähkö on hyvinvointimme perusta

Sähkö on hyvinvointimme perusta Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja

Lisätiedot

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus

Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 4 Osakkaat ja osuudet 5 Tärkeitä päivämääriä 5 Avainluvut 9 Tuotanto ja liikevaihto 9 Olkiluodon ydinvoimalaitos 10 OL1-

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen

Lisätiedot

Esim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).

Esim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p). 3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa

Lisätiedot

Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan

Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan ATS:n syysseminaari 12.11.2003 Atomivoimaa Suomeen 5.4.2011 1 Ydinlaitoksen lupaprosessi KÄYTTÖ- LUPA YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, maanantai 11.3.2019 Reaktorivierailu ma 25.3. klo 10.00 Osoite: Otakaari 3 Pakollinen ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä. Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä

Lisätiedot

Kääntöluistiventtiilit HRB 3, HRB 4

Kääntöluistiventtiilit HRB 3, HRB 4 Tekninen esite Kääntöluistiventtiilit HRB 3, HRB 4 Kuvaus HRB-Kääntöluistiventtiilejä voi käyttää yhdessä sähkötoimisten toimilaitteiden AMB 162 ja AMB 182 kanssa. Ominaisuudet: Luokkansa pienin vuoto

Lisätiedot