Toimilohko- ja symbolikirjasto TIA-Portaaliin
|
|
- Anton Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimilohko- ja symbolikirjasto TIA-Portaaliin Opinnäytetyö Jesse Laajisto Tammikuu 2013 Automaatiotekniikka Tekniikan ja liikenteen ala
2 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) LAAJISTO, Jesse Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 29 Päivämäärä Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Toimilohko- ja symbolikirjasto TIA-Portaaliin Verkkojulkaisulupa myönnetty ( X ) Koulutusohjelma Automaatiotekniikan koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) SELOSMAA, Seppo Toimeksiantaja(t) JEEC Oy PEKKANEN, Jarmo Tiivistelmä Opinnäytetyön päätavoitteena oli luoda toimilohko- ja symbolikirjasto Siemens TIA-Portaaliin, joka vähentää suunnittelijan työtä nopean määrittelyn ja parametroinnin sekä sulautettujen toimintojen avulla. Kirjastoa tulla käyttämään Siemenssin ohjelmoitaville logiikoille toteutetuissa sovelluksissa. Opinnäytetyön tilaajana oli jyväskyläläinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys JEEC Oy, jonka ydinosaamisalueeseen kuuluu automaatio-, sähkö- ja instrumentointisuunnittelu. TIA-Portaalilla toteutettuun kirjastoon sisällytettiin yleisimpiä toimilohkoja kuten moottori-, venttiili-, mittaus- ja säädintoimilohko. Opinnäytetyössä käydään läpi edellä mainuttujen toimilohkojen valmistusprosessia ja niiden ominaisuuksia. Toimilohkokirjaston lisäksi toteutettiin symbolikirjasto, joka sisältää näyttösymbolit WinCC-käyttöliittymään. Toimilohkoa kohden valmistettiin kolme piirinäyttöä, jotka jakautuivat laitteen monitorointiin, ohjaukseen ja parametrointiin. Piirinäytöt tuli toteuttaa siten, että yhden osoitteen avulla määritetään kaikki symboliin ja toimilohkon välillä tapahtuva kommunikointi. Täysin saumattomasti toimivat toimilohkot ja symbolit vähentivät automaatiosovelluksen valmistukseen kuluvaa aikaa merkittävästi. Kehitystyö on tuonut toimeksiantajalle lisää kilpailukykyä ja mahdollisuuden myös tarjota asiakkaalle informatiivinen käyttöliittymä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Avainsanat (asiasanat) TIA-Portal, WinCC, Siemens, Step7, toimilohkokirjasto, symbolikirjasto, ohjelmointi Muut tiedot Liitteenä venttiilin ja mittauksen laajennetut piirinäytöt, 1 sivu.
3 DESCRIPTION Author(s) LAAJISTO, Jesse Title Function and symbol library to TIA-Portal Automation technology Type of publication Bachelor s Thesis Pages 29 Confidential ( ) Until Date Language Finnish Permission for web publication (X) Tutor(s) SELOSMAA, Seppo Assigned by JEEC Oy PEKKANEN, Jarmo Abstract The purpose of this bachelor s thesis is to create a function and symbol library for Siemens TIA-Portal software, which reduces programming time with integrated functions and easy setup. The library will be used when programming Siemens logic controllers. This thesis was assigned by JEEC ltd, which offers automation engineering and consultant services. The library consists of the most common function blocks such as motor, valve, measurement and control. This thesis goes through the manufacturing process of the function blocks and their features. The symbol library was produced for the WinCC user interface. The function blocks have three different loop windows which divide into three groups; monitoring, controlling and parameterization. Communication between function block and symbol was arranged with one address, so setting up communication is fast. Software manufacturing time is reduced significantly using the symbol and functional block library. The development of the library has increased JEEC s competitiveness as it enables the selling of control systems with a user friendly user interface. Keyword TIA-Portal, WinCC, Siemens, Step7, function library, symbol library, software development Miscellaneous Screenshots of valve and measurement loop windows as attachments, 1 page.
4 1 Sisältö Kuviot... 2 Sanasto Toimeksiantaja ja tavoitteet Toimeksiantaja Opinnäytetyön tavoite Henkilökohtaiset tavoitteet Opinnäytetyön tietoperusta Ohjelmoitavalla logiikalla toteutettava automatisointiprojekti Simatic S Simatic S WinCC Flexible TIA-Portaali Standardi ohjelmakielet Function block diagram Ladder Diagram Structure text Instruction List Sequential Function Chart Toteutus Toimilohkot Hälytykset Lukitukset Moottori Suoraohjaus Taajuusmuuttajaohjaus Hälytykset On/off -venttiili Ohjaus Hälytykset Säädin Ohjaus Hälytykset Lukitukset Analogiamittaus Vikatilanne Hälytykset Käyttöliittymä... 21
5 Näyttösymbolit Monitorointi- ja ohjauspiirinäyttö Laajennettu piirinäyttö Tulokset Saavutettu etu Kehityskohteet Pohdinta Lähteet Liiteet Liite 1. Venttiilin laajennettu piirinäyttö Liite 2. Mittauksen laajennettu piirinäyttö Kuviot KUVIO 1. Mittaustoimilohkosta generoituja datablockeja KUVIO 2. Moottorin laajennettu piirinäyttö KUVIO 3. Moottori symboli KUVIO 4. Moottorin operointinäkymä KUVIO 5. Säätimen laajennettu piirinäyttö... 25
6 3 Sanasto HMI Human Machine Interface, koneen ja ihmisen välinen rajapinta, esimerkiksi operointipaneeli. Käyttöliittymä Järjestelmä, jonka kautta hallitaan konetta. Metso DNA Dynamic Network of Applications, Metson automaatiojärjestelmä. MS-DOS Microsoft Disk Operating System, teksti pohjainen käyttöjärjestelmä. PLC Programmable Logic Controller, ohjelmoitava logiikka. SCADA Supervisory Control And Data Acquisition, PCpohjainen hallinta- ja tiedonkeruuohjelmisto. Step7 Siemenssin logiikoille suunniteltu ohjelmointityökalu. TIA-Portaali Totally integrated automation, Siemenssin ohjelmointityökalu logiikoille, käyttöliittymille, taajuusmuuttajille ja turvajärjestelmille. WinCC Siemenssin käyttöliittymätyökalu.
7 4 1 Toimeksiantaja ja tavoitteet 1.1 Toimeksiantaja Opinnäytetyön tilaajana oli jyväskyläläinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys JEEC Oy. Yrityksen ydinosaamisalue on automaatio, jota tukee sähköja instrumentointisuunnittelupalvelut (JEEC Oy, 2010). Yritys on perustettu vuonna 2009 ja se työllistää vakituisesti kymmenen henkilöä. Nuoresta iästään huolimatta yritys sisältää vuosikymmenien kokemusta sähkö- ja automaatiosuunnittelusta. 1.2 Opinnäytetyön tavoite Opinnäytetyön päätavoitteena oli luoda toimilohko- ja symbolikirjasto, joka nopeuttaa suunnittelijan työtä nopean määrittelyn ja parametroinnin avulla. Lisäksi toimilohkoihin haluttiin sisällyttää automaattisesti generoituvat hälytysviestit, jotta vältyttäisiin rutiinin omaisilta työvaiheilta. Toimilohkojen lisäksi tuli toteuttaa vastaavat piirinäytöt operointipaneelille, jotta operaattorilla olisi mahdollisuus hallita ja monitoroida prosessin tai koneen toimintaa. Kehitystyön myötä sovellussuunnittelu TIA-ympäristössä tehostuu: projektin keskeisimmät toimilohkot ja näyttösymbolit löytyvät kirjastossa, eikä niitä tarvitse jokaisessa projektissa luoda erikseen uudelleen.
8 5 1.3 Henkilökohtaiset tavoitteet Opinnäytetyöprosessin tavoitteenani oli oppia suunnittelutoimiston käytänteitä ja toimintamalleja. Tämä tarkoittaa sitä, että opinnäytetyöprojektin jälkeen kykenen tulkitsemaan sovellussuunnittelun tukena esiintyviä dokumentteja, hakemaan tietoa, käyttämään TIA-portaalin sovellussuunnittelutyökalua ja toteuttaa sen avulla sovelluksia itsenäisesti. Toissijaisena tavoitteena oli tutustua automaatioalalla työskenteleviin ihmisiin, nähdä automaatioinsinöörin työtä käytännössä ja oppia työelämän käytäntöjä. Näitä oppeja kykenen soveltamaan tekemässäni työssä, joka antaa minulle huomattavaa etua kiristyneillä automaatioalan työmarkkinoilla. 2 Opinnäytetyön tietoperusta 2.1 Ohjelmoitavalla logiikalla toteutettava automatisointiprojekti Automatisoinnin tarkoituksena on saada jokin prosessi tai prosessin osa toimimaan automaattisesti, ilman käyttäjän jatkuvaa valvontaa tai puuttumista prosessin kulkuun (Keinänen, Kärkinen, Metso & Putkonen 2001, 248). Ohjelmoitavalla logiikalla toteutettava automatisointiprojekti edellyttää kattavaa lähtötietoaineistoa, joiden mukaisesti projektia toteutetaan. Ihanteellisessa tilanteessa sovellussuunittelijalla on käytettävissä seuraavanlaisia lähtötietoja: -prosessi- ja instrumentointikaavio -piiri- ja laiteluettelo -toimintakaaviot
9 6 -toimintakuvaukset -lukituskaaviot -sekvenssi- ja ajokaaviot -hälytys- ja raporttimäärittelyt Yleisesti suunnittelutiedot kuitenkin muuttuvat sovellussuunnitteluprojektin aikana, ja myös uusia projektiin vaikuttavia tietoja ilmenee suunnitteluvaiheen aikana (Tolonen, 2010, 5.) 2.2 Simatic S5 Simatic S5 tuoteperhe ilmestyi vuonna Yli 30 vuotta käytössä ollutta S5- ohjausjärjestelmää esiintyy edelleen Suomen teollisuudessa, vaikka järjestelmä on vähitellen siirtymässä syrjään. Paineita S5-järjestelmän uusimiselle on aihauttanut kasvaneet ylläpito- ja huoltokustannukset, järjestelmän epävakaus, heikko suorituskyky, huono varaosien saatavuus ja vanhenunut ohjelmointiympäristö. S5-tuoteperheen logiikat ovat ohjelmoitavissa Step5 työkalulla, joka toimi 6.5 versiosta lähtien MS-DOS-käyttöjärjestelmässä. (Siemens Oy. Kotisivut. Simatic S , Wallenius, 2012, 11.)
10 7 2.3 Simatic S7 Simatic S7 tuoteperhe ilmestyi markkinoille vuonna Ilmestymisen jälkeen tuoteperhe nousi Siemenssin suosituimmaksi logiikkasarjaksi yhdessä ohjelmointityökalun kanssa. Simatic Step7 ohjelmointiympäristössä on suuria uudistuksia verrattuna edeltäjäänsä Step5 työkaluun. Uudistuksista merikittävin oli siirtyminen MS-DOS:sta Windows-pohjaiseeen käyttöliittymään. Käyttöliittymävaihdoksen myötä suunnittelussa pystyttiin ensimmäistä kertaa käyttämään näppäimistöä ja hiirtä. (Wallenius, 2012, 12) Simatic S7 tuoteperheen oli tarkoituksena syrjäyttää vanhentunut Simatic S5 -tuoteperhe. Siirtymistä S5-ohjausjärjestelmästä S7-ohjausjärjestelmään on helpotettu Step7-työkalusta löytyvällä konvertointi-työkalulla, jonka avulla voidaan Step5 työkalun avulla toteutettu projekti kääntää Step7 -projektiksi. Mikäli ohjattavaa prosessia tai laitetta ei muuteta oleellisesti järjestelmän uusimisen yhteydessä, on mahdollista käyttää valmiita johdinsarjoja. Valmiita johdinsarjoja käyttämällä saadaan S5-korttien etupistoke kytkettyä suoraan vastaavaan S tai S7-400-sarjan I/O- korttiin. Näiden ominaisuuksien myötä järjestelmän vaihdos on erittäin vaivatonta ja tuotantoon aiheutettu katkos pysyy mahdollisimman lyhyenä. (Siemens Oy. Kotisivut. Simatic S )
11 8 2.4 WinCC Flexible WinCC Flexible ohjelmistolla toteutettu HMI-käyttöliittymä visualisoidaan operointipaneelilla tai tietokonevalvomolla. HMI tulee sanasta human machine interface ja se tarkoittaa ihmisen ja koneen välistä rajapintaa. HMIkäyttöliittymällä ohjataan tavallisesti yksittäistä konetta, joka saattaa olla osana suurempaa automaatiojärjestelmää, kuten esimerkiksi Siemens PCS7:tä tai Metso DNA:ta. SCADA-työkalussa on yleensä huomattavasti enemmän valmiita ominaisuuksia ja toimintoja kuin opinnäytetyössä käytetyssä HMItyökalussa. TIA-portaalin myötä päivittynyt WinCC Flexiblen hyvinä puolina voidaan pitää sovellusnäkymää, joka on samanlainen kaikille pienistä paneleista SCADA-järjestelmään (TIA Portal Suunnitelun uusi aikakausi 2012, 3). Kuva 1. Esimerkki WinCC-valvomosta
12 9 2.5 TIA-Portaali Siemens TIA-Portaali lyhenne tulee englannin sanoista totally integrated automation, mikä tarkoittaa erillisten ohjelmien integrointia yhden ohjelman alle. TIA-Portaali eroaa edeltäjästään siten, että samalla työkalulla voidaan ohjelmoida logiikat, käyttöliittymät, turvaratkaisut sekä lähitulevaisuudessa määritellä moottorit ja taajusmuuttajat. Integroinnin myötä työkalun käytettävyys on merkittävästi kohentunut. TIA-Portaali pitää sisällään aikaisemmin mainitut Step7 työkalun ja WinCC-työkalun, joiden käyttöliittymää on kehitetty integroinnin yhteydessä. TIA-Portaalilla on mahdollista ohjelmoida kaikkia S7-sarjan logiikoita sekä uusia S ja S sarjan logiikoita, joiden ohjelmoiminen vanhalla Step7 työkalulla ei enään ole mahdollista. (TIA-Portal Suunnitelun uusi aikakausi 2012, 1). TIA-Portaalin migraatio-ominaisuudella voidaan muuntaa Step7:llä toteutettu projekti TIA-Portaalin projektiksi, joten siirtyminen Step7 ympäristöstä TIA-Portaaliin on helppoa.
13 Standardoidut ohjelmakielet TIA-Portaali noudattaa automaatiosuunnittelustandardia SFS-EN , jossa määritellään ohjelmoitavissa logiikoissa käytettävä ohjelmointikieli sekä tekstimuotoisina että graafisina esitysmuotoina. Standardi on suunnattu tuotekehittäjille kuten Siemensille, jotka tekevät ohjelmontikieliä ohjausjärjestelmiinsä. Standardissa määriteltyjä ohjelmointikieliä ovat FBD (Function Block Diagram), LAD (Ladder Diagram), ST (Structure Text), IL (Instruction List) ja SFC (Sequential Function Chart). (SFSedu. Kotisivut. SFS-Käsikirja 631-2, Kuusisto, 2008, 11) Function block diagram Function block diagram eli toimintalohko-ohjelmointi rakentuu suorakaiteen muotoisista toiminnoista, joissa toiminta määräytyy suorakaiteen sisällä olevan symbolin mukaan. Tyypillisiä toimintoja ovat erilaiset loogiset toiminnot kuten and ja or sekä enemmän toiminallisuutta sisältävät kiikut, ajastimet ja laskurit. Toimilohko-ohjelmoinnin etuna on se, että toiminta voidaa esittää tiiviissä ja havainnollisessa muodossa. (Fonselius, Pekkola, Selosmaa, Ström & Välimaa 1996, 121) Ladder Diagram Ladder diagram tarkoittaa suomeksi tikapuukaavio- tai relekaavioohjelmointikieltä. Ladder Diagram on visuaalinen ohjelmoinitikieli, jonka ulkoasu on periytynyt releohjauksien piirikaavioista. ohjelmointikieli koostuu avautuvista ja sulkeutuvista koskettimista, joiden rinnalla toimii erilaisia toimilohkoja: ajastimia, kiikkuja ja laskureita. Tikapuukaavio on hyvä ohjelmoin-
14 11 tikieli yksinkertaisten ohjauksien toteutuksessa, koska koodia on helppo tuottaa ja tulkita jälkikäteen. (Fonselius, Pekkola, Selosmaa, Ström & Välimaa 1996, 119) Structure text Structure text eli rakenteellinen teksti on yksi viidestä IEC standardin määrittelemästä ohjelmointikielestä. Ohjelmakieli muistuttaa Pascal- ja C- kieltä ja sitä käytetään tilanteissa, joissa ei voida käyttää graafisia ohjelmointi - kieliä kuten FBD:ia ja LAD:ia. Structure text -kielellä on hyvin nopeaa tuottaa sovellusta, mutta sen tulkitseminen ja opettelu ovat huomattavasti vaikeampia kuin graafisten ohjelmointikielien. (Fonselius, Pekkola, Selosmaa, Ström & Välimaa 1996, 123) Instruction List Insturction list eli käskylista on ohjelmakieli, joka muistuttaa Assembly- kieltä. Ohjelmointikieli koostuu käskyistä sekä niihin liittyvistä operandeista ja kommenteista. Siemens on kehittänyt oman variaation käskylistaohjelmointikielestä, joka on nimeltään STL eli statement list. (Okkonen, 2012, 10 & 11) Sequential Function Chart Sequential function chartia käytetään askeltavien ohjauksien ohjelmointiin eli sekvenssiohjelmointiin. Sekvenssi koostuu askelista, jotka sisältää toiminnan
15 12 ja siirtoehdon seuraavaan askeleeseen. Sekvenssin suorittama toiminta voidaan ohjelmoida halutulla ohjelmointikielellä. (Fonselius, Pekkola, Selosmaa, Ström & Välimaa 1996, 123).
16 13 3 Toteutus 3.1 Toimilohkot Tehtävänä oli tuottaa toimilohkokirjasto projekteissa yleisimmin esiintyville laitteistoille. Toimilohko on valmis logiikkasovelluksen osa, joka suorittaa tietyn toiminnon, esimerkiksi moottorilähdön ohjaamisen ja valvonnan tai säätöalgoritmin (Rajala 2010, 13). Tämä on eduksi tilanteissa, joissa halutaan luoda ohjelmarunko esimerkiksi 30 samanlaiselle toiminnalle. Työmäärä olisi valtava tilanteessa, jossa jokaiselle toiminnalle tulisi ohjelmoida erikseen oma ohjelma. Ohjelmointivirheiden korjaus- ja muutostyöt ovat helppoja toteuttaa toimilohkoihin, joissa tehdyt muutokset siirtyvät automaattisesti siitä generoituihin datablockeihin. Tämä itsestään tuo huomattavaa etua erikseen ohjelmoituun malliin. Toimilohkokirjasto tulee tehostamaan sovellussuunnittelua tulevaisuudessa, jolloin vältytään toimilohkojen valmistamiselta ja työaika voidaan keskittää projektin toteuttamiseen. Toimilohkoihin tuli sisällyttää mahdollisimman kattavasti ominaisuuksia, joiden ohjenuorana toimi toimeksiantajan laatima lista. Toimeksiantajan laatiman listan lisäksi tarkastelun kohteena olivat automaatiojärjestelmissä esiintyvät toimilohkot ja niiden ominaisuudet. Automaatiojärjestelmissä käytettyjä ratkaisuja sovellettiin PLC-toimilohkoihin tarpeen ja toteutettavuuden mukaan.
17 14 KUVIO 1. Mittaustoimilohkosta generoituja datablockeja Hälytykset Toimilohkoihin haluttiin sisältää automaattisesti generoituvat hälytysviestit, joiden avulla perustavan laatuisen hälytyksen, kuten esimerkiksi mittauksen ylärajan hälytysviesti, syntyisivät automaattisesti datablockin generoitumisen yhteydessä. Automaattisesti generoituvien hälytysviestien myötä suunnittelijalta säästyy huomattavasti aikaa, sillä rutiiniin omaisien hälytysviestien tekeminen jää kokonaan pois. Hälytysviestit saatiin toteutettua Siemenssin ohjelmakirjastosta löytyvän alarm_d- tai alarm_dq-toimilohkojen avulla. Yhtä hälytystoimilohkoa käytti hyväkseen useampi hälytystilanne, jonka avulla hälytyslistassa määriteltäviä tietoja saatiin vähennettyä. Yhdessä hälytysviestissä saatiin ilmaistua mittauk-
18 15 sen HH, H, L, LL, oikosulku ja viallinen virtapiiri. Kuuden erillisen hälytysviestin sijasta saatiin kaikki tiivistettyä yhden hälytysviestin alle. Mittauspiirin position generoiminen hälytysviestiin ei onnistunut automaattisesti, vaan positio syötetään manuaalisesti hälytyslistaan. Asian selvittämisessä tukeuduttiin Siemensin tekniseen tukeen. Vastauksessaan he kertoivat, että instanssi DB:n lisääminen AlarmS/D-ilmoitukseen ei vielä toistaiseksi onnistu TIA V11:lla Lukitukset Hyvän ohjelmointitavan mukaisesti toimilohkoille tuli toteuttaa myös lukitusmahdollisuudet. Lukituksilla pyritään estämään laitteen toiminta tilanteissa, jossa se voi aiheuttaa vahinkoa ympäristölleen tai itselleen: moottorin kuivakäynti tai säiliön ylitäyttö estetään lukituksien avulla. Lukitukset toteutetaan vain laitteille, joita voidaan ohjata. Esimerkiksi mittauslohko suorittaa vain mittausta, eikä sitä voida ohjata valvomosta käsin, joten sille ei valmisteta lukituksia. Laitteet voidaan pääsääntöisesti lukita auki, kiinni, käyntiin tai seistilaan. Lisäksi parametroinnin avulla voidaan määrittää mihin tilaan laite jätetään lukituksen jälkeen. Lukittaviin toimilohkoihin sisällytettiin siepparilohko, jonka tehtävä on ilmoittaa mikä lukituksista kytkeytyi ensimmäisenä päälle: tämä helpottaa vian paikantamisessa tilanteessa, jossa lukituksia on paljon ja halutaan selvittää lukituksen aiheuttaja nopeasti. Ensimmäinen lukitus ilmaistaan sinisellä huomiomerkillä ja päällä olevat lukitukset korostetaan punaisella tekstillä (Ks. Kuvio2).
19 16 KUVIO 2. Moottorin laajennettu piirinäyttö 3.2 Moottori Suoraohjaus Moottorin suora ohjaus onnistuu pelkän moottoritoimilohkon avulla. Moottoria voidaan ohjata manuaalisesti operointipanelista tai automaattitoiminnon avulla esimerkiksi sekvenssistä. Toimilohkoon on sisällytetty automaattiominaisuus, joka asettaa lähdön pysähdystilaan, jos virheitä ilmenee moottorilähdön toiminnassa. Näiden toimintojen avulla estetään moottorin yllättävä käynnistyminen virhetilanteen jälkeen, mikä lisää laitteen turvallisuutta.
20 Taajuusmuuttajaohjaus Taajuusmuuttajaohjaus tapahtuu kahden erillisen toimilohkon ja näyttösymbolin myötä. Toinen toimilohkoista on moottoritoimilohko, jota käytetään suoraohjauksessa. Toista toimilohkoista käytetään taajuuden asetuksessa. Taajuustoimilohko perii lukitustiedot moottoritoimilohkolta, minkä avulla vältytään lukituksien uudelleen määrittelyltä. Lukitustilanteessa taajuustoimilohko siirtää FCNTR-arvon taajuusmuuttajalle. Taajuudenasetustoimilohkon manuaali- ja auto-ohjaus tapahtuvat vastaavanlaisesti kuin moottoritoimilohkonkin Hälytykset Moottoritoimilohkolla on seuraavanlaisia virhetilanteita: moottorin paluutietovika, moottorikeskusvika ja turvakytkinvika. Paluutietovika laukeaa päälle, mikäli paluutietoa ei tule parametroidun ajan sisällä ohjauksen jälkeen. Moottorikeskus- ja turvakytkinvika ilmenevät, jos paluutietoa ei saada kyseiseltä laitteelta. Vikatilanteet voidaan parametroida pois käytöstä mikäli turvakytkin-, moottorikeskus- tai paluutietoa ei ole saatavilla. Edellä mainitut vikatilanteet ilmaistaan HMI-laitteen hälytysviestilistassa, jonne viestit generoituvat automaattisesti. 3.3 On/off -venttiili Ohjaus Venttiilitoimilohkon manuaali- ja auto-ohjaus toimii samankaltaisesti kuin moottoritoimilohkonkin. Mikäli rajatietoja ei saada auki tai kiinni ohjauksen
21 18 jälkeen parametroidun ajan kuluessa, venttiili asetetaan parametrien mukaan auki tai kiinni. Samaa toimilohkoa voidaan käyttää NO- ja NC-tyyppisten venttiilien ohjauksissa. On myös mahdollista, että venttiilillä ei ole olemassa rajakytkimiä, jonka takia venttiilille valmistetaan simulointi simuloimaan rajatietoja. Simulaatio voidaan parametroida käyttöön venttiilitoimilohkossa Hälytykset Venttiilille on vakioitu paluutietohälytys, joka tarkoittaa tilaa, jossa venttili ei ole saavuttanut auki- tai kiinnirajaa ohjauksen jälkeen hälytysajan kuluttua. Hälytysaika on parametriarvo, joka tarkoittaa sitä, kuinka kauan venttiili odottaa toimielimen ilmaantumista rajakytkimelle ennen hälytyksen antamista.
22 Säädin Säädin toimii yhteistyössä mittauslohkon kanssa ja säätimelle kuuluva mittauslohko osoitetaan parametriarvona säätimellä. Mittauslohko osoitetaan datablockin numeroinnin mukaan esimerkiksi DB7. Tämän avulla säästetään aikaa konfiguroinnissa, kun kaikkia tietoja ei tarvitse osoittaa erikseen säätimelle Ohjaus Säädintä voidaan ohjata manuaali- ja auto-tilassa. Manuaalitilassa voidaan valvomosta käsin asettaa säätimen ohjausarvoksi esimerkiksi venttiilin avauma 70%. Automaattitilassa voidaan asettaa säätimelle tavoitearvo eli setpoint, johon kyseistä mittausarvoa tavoitellaan. Esimerkkitapauksessa virtaus voidaan asettaa 100 litraa minuuttia kohden, jolloin säädin alkaa etsiä avautumaa, jossa tavoiteltu virtaus saavutetaan. Säätimelle voidaan asettaa kahdenlaista setpointeja: local setpoint, joka mahdollistaa setpointin asettamisen manuaalisesti käyttöliittymästä tai remote setpoint, joka saadaan automaattitoiminnolta, kuten sekvenssiltä tai laskentalohkolta. Lähtevää ohjausta on mahdollisa rampittaa prosenttia sekuntia kohden periaattella, jonka avulla saadaan vaimennettua nopeasti tapahtuvat muutokset säätimen lähdössä Hälytykset Säätölohko toimii yhdessä mittauslohkon kanssa, joten mittauksessa ilmenevät hälytykset siirtyvät säätimelle. Mittauksen ja säätimen laajennetussa piiri-
23 20 näytössä näkyvät samat hälytykset, mutta ne ovat mahdollista kuitata vain mittauksen piirinäytöltä tai häytyslistalta Lukitukset Säätimellä on olemassa kaksi erillistä lukitusnastaa, joista aiheutuvat erilaiset toimminnat. Ensimmäinen lukitusnasta asettaa säätimen manuaalitilaan ja tämän lisäksi ottaa käyttöönsä FMAN-parametriin syötetyön arvon. Tämä on hyödyllinen tilanteissa, joissa halutaan nopeasti reagoida lukitukseen. Toinen käytössä oleva lukituksista asettaa säätimen automaatille ja asettaa setpointiksi FAUT-arvon, jonka jälkeen säädin aloittaa tavoitearvoon siirtymisen. 3.5 Analogiamittaus Mittauslohko on hyvin laaja ja mukautuva toimilohko. Mittauslohko on laajasti parametroitavissa, kuten esimerkiki mitta-alueen skaalaus, käytettävissä olevat hälytykset, mittauksen suodataus ja suodatuksen vahvuus. Mittauksen suodatus on erittäin käytännöllinen tilanteissa, jossa mittausarvo heittelehtii vaikeuttaen näin mittauksen tulkintaa. Käytännössä suodatus tasoittaa mittausarvoa poistaen siitä tulkintaa väärentävän heittelyn Vikatilanne Mittauslohko osaa ilmoittaa vikatilanteista, joissa mittauspiiri on poikki tai se on oikosulussa. Edellä mainituissa tilanteissa mittauslohko lähettää valvomopäättelle hälytysviestin, jonka voi kuitata joko piirinäytöstä tai hälytyslistalta.
24 21 Hälytys generoituu automaattisesti, kun mittauslohko otetaan käyttöön, joten sen parametrointiin ei kulu automaatiosuunnitelijalta aikaa Hälytykset Mittauslohko sisältää viisi erillistä hälytystä: higher high, high, low, lower low ja measurement alarm. Kaikki mitta-arvoon liittyvät hälytykset ovat parametroitavissa päälle tai pois sekä lisäksi niihin liittyvät raja-arvot ovat täysin käyttäjän aseteltavissa myös käyttöliittymästä käsin. Hälytys generoituu automaattisesti toimilohkoa käytettäessä. 3.6 Käyttöliittymä Käyttöliittymät luovat rajapinnan ihmisen ja koneen välille. Tämän rajapinnan avulla käyttäjä voi monitoroida ja hallita sekä prosessia että konetta. Aikaisemmin rajapinta oli toteutettu ohjauspulpeteilla, joissa oli kytkimiä, peukalopyöriä, merkkilamppuja ja erillaisia osoittimia. (Fonselius, Pekkola, Selosmaa, Ström & Välimaa 1996, 190). Kosketusnäytöt ja PC-valvomot on syrjäyttänyt ohjauspulpetit ohjainlaitteena. Käyttöpaneleiden ja PC-valvomoiden etuna ohjauspulpetteihin verrattuna on monitoroinnin selkeys, runsas tiedonmäärä, ohjattavuus, toteutuksen helppous ja muunneltavuus. Opinnäytetyössäni käytettiin WinCC flexible työkalua, joka on suunniteltu näyttöpaneleiden käyttöliittymän tekoon. WINCC flexible työkalulla toteutettavasta käyttöliittymästä voidaan käyttää nimitystä HMI-käyttöliittymä.
25 Näyttösymbolit Toimilohkojen valmistuttua siirryttiin tekemään niitä vastaavia piirinäyttöjä operointipaneelille. Piirinäytöt tuli toteuttaa siten, että yhden osoitteen avulla määritetään kaikki symboliin liittyvät indikoinnit ja ohjaukset. Vaatimuksena oli myös toteuttaa symboleista kolme eri laajuista piirinäyttöä. Suppein piirisymboli osoittaa laitteen tilaa, joka sisältää tiedot käynnistä, viasta, lukituksesta ja ohjauspaikasta (Ks. Kuvio3.). Piirisymboli on laajennettavissa painamalla symbolia sormella tai hiirellä klikkaamalla, jonka jälkeen saadaan operointinäkymä, jossa monitoroinnin lisäksi on mahdollista ohjata laitetta (Ks. Kuvio4.). Laajennettu piirinäyttö antaa edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi paremetroida kaikki laitteeseen liittyvät ominaisuudet: esimerkkinä mittauksen minimi- ja maksimiarvot (Ks. Kuvio2.). Laajennettu piirinäyttö saadaan avattua piirinäytön param-painikkeesta Monitorointi- ja ohjauspiirinäyttö Suppea ja laajennettu piirinäyttö valmistettiin käyttämällä ohjelman faceplateominaisuutta. Faceplate yhdistää valitut yksittäiset objektit yhdeksi kokonaisuudeksi ja mahdollistaa niiden käsittelyn yksittäisenä objektina. Kun symbolin indikoinnit ja ohjauspainikkeet oltiin ryhmitelty yhdeksi kokonaisuudeksi, täytyi myös niille menevät tagit ryhmittää myös yhdeksi kokonaisuudeksi. Datatyypin sai toteutettua ohjelmiston omalla työkalulla, jonne listattiin kaikki faceplatessa esiintyvät tagit ja niille kuuluvat tietotyypit. Datatypen valmistuttua se otettiin käyttöön faceplatessa, jonka jälkeen faceplate oli yhdistettävissä toimilohkon avulla luotuun datablockiin.
26 23 Faceplaten suurin etu on se, että kertamäärittelyn jälkeen se on käytettävissä aina uudestaan ja uudestaan. Lisäksi se vähentää suunnittelijan työmäärää, sillä sen käyttöönotto ja paremetrointi on yhden osoitteen määrittelyn jälkeen valmis. Lisäksi piirinäytön mukauttaminen jälkikäteen on helppa, koska yhden faceplaten muokkaaminen muokkaa samalla kerralla kaikki vastaavanlaiset faceplatet samanlaisiksi. KUVIO 3. Moottori symboli KUVIO 4. Moottorin operointinäkymä
27 Laajennettu piirinäyttö Jokaiselle valvomossa käytetylle piirinäytölle valmistettiin sitä vastaava laajennettu piirinäyttö. Laajennetussa piirinäytössä on mahdollista monitoroida ja ohjata haluttua laitetta, lisäksi myös laitteiden parametrointi onnistuu laajennetusta piirinäytöstä käsin. Tavallisia parametroitavia tietoja on mm. käytössä olevat hälytykset, hälytysrajat, mittauksen ylä- ja alaraja sekä häiriönsuodatuksen vahvuus. Parametrointi vaatii, että käyttöliittymään kirjautuneella käyttäjällä on oikeudet muuttaa parametriarvoja. Koska käyttöliittymän ja logiikan välistä tiedonvaihtoa on yhdessä laajennetussa piirinäytössä erittäin runsaasti, ei ole enää järkevää tai tehokasta käyttää toimilohkoon sidottua piirinäyttöä kuten suppeassa piirinäytössä liiallisen tiedonvaihdon takia. Suunnitelmana oli käyttää yhtä yhteistä laajennettua piirinäyttöä kaikkien vastaavanlaisien toimilohkojen kesken. Tämä onnistuu käyttämällä multiplexing-ominaisuutta. Multiplexingiä hyväksikäyttäen luettavan datablockin numeroa voidaan vaihtaa käyttöliittymästä käsin. Suppeaan piirinäyttöön on lisätty param-painike, jota painamalla avautuu laajennettu piirinäyttö ja luettavan datablockin numero vaihtuu suppean piirinäytön mukaiseksi. Valinta olisi mahdollista tehdä myös tekstilistalta, josta valitsemalla avautuu position tai nimen mukainen laajennettu piirinäyttö.
28 25 Käyttämällä multiplexingiä powertageja säästyy huomattava määrä. Powertag tarkoittaa käyttöliittymän ja logiikan välillä siirettävää tietoa. Yksi siirretävä bitti kuluttaa yhtä paljon powertageja kuin yksi siirettävä word. Tämän takia yksittäiset bitit on järkevää pakata toimilohkoissa yhden byten tai wordin sisälle. Laajennettu piirinäyttö on uudelleen käytettävissä ilman erillisiä määrittelyjä, mutta uudelleen käyttö vaatii sitä vastaavan symbolipöydän kopioimisen yhdessä näyttöikkunan kanssa. Laajennettu piirinäyttö tekee automaatiosovelluksesta entistä joustavamman, koska PLC voidaaan parametroida ilman erillistä tietokonetta. Tämä lisää tehokkuutta prosessin käyttöönottovaiheessa ja käytön aikana. KUVIO 5. Säätimen laajennettu piirinäyttö
29 26 4 Tulokset 4.1 Saavutettu etu Kehitystyön tuloksena syntynyt toimilohkokirjasto otettiin välittömästi käyttöön valmistumisen jälkeen. Kirjaston käyttöönottoa helpotti käyttöohjeet, joka kertoi suunnittelijalle tärkeää tietoa toimilohkoille ja symboleille määriteltävistä asoista. Täysin saumattomasti toimivat toimilohkot ja symbolit vähensivät automaatiosovelluksen valmistukseen kuluvaa aikaa merkittävästi. Symbolin ja toimilohkon välinen kommunikointi järjestetään yhden osoitteen avulla, minkä johdosta määrittelyyn kuluva aika saatiin minimoitua. Automaattisesti generoituvat hälytysviestit osoittivat hyödyllisyytensä ensimmäisessä projektissa, jossa vältyttiin sadoilta hälytysviestien teolta. Suunnittelun tehokkuutta lisäsi myös laajennetut piirinäytöt, jonka johdosta symboleille ei tarvinnut tehdä enään erillisiä lukitus- ja parametrointi-ikkunoita. Symbolien uudistuneet piirinäytöt tuovat merkittävästi lisää visuaalisuutta ja informaatiota operoivalle käyttäjälle: edustavan visuaalisen ilmeensä takia tuotetta on helppoa markkinoida asiakkaalle. Prosessin tai koneen hallittavuus kohenee myös uudistuksien myötä. Kehitystyö on tuonut toimeksiantajalle lisää kilpailukykyä ja mahdollisuuden myös tuottaa asiakkaalle hyvin informatiivinen käyttöliittymä mahdollisimman kustannustehokkaasti.
30 Kehityskohteet Toimilohkokirjaston luominen ja kehitystyö on ollut erittäin haastava, mutta opettavainen kokemus. Kovan työn ja tutkimisen jälkeen sain luotua ohjelmistokirjaston, joka pitää sisällään projekteissa yleisimmin käytettävät toimilohkot. Vaikka ohjelmistokirjaston luomiseen käytettiin huomattavasti aikaa, jäi siihen myös kehittämisen varaa. Opinnäytetyön jälkeen hankitun ammatillisen kokemuksen myötä tulee enemmän näkemystä siihen, kuinka toimilohkoja olisi hyvä kehittää ja parantaa jatkossa. Toimilohko- ja symbolikirjasto otettiin nopeasti käyttöön valmistumisen jälkeen, minkä johdosta kehityskohteita ilmenee käyttökokemuksien perusteella. Symbolien kehitystyötä on hyvä suorittaa jatkossa kuuntelemalla operaattoreidein mielipiteitä käyttöliittymän symboleista ja niiden toiminnasta. Operaattorit näkevät symboleiden puutteet ja osaavat siten antaa rakentavia symboleiden kehitysideoita, sillä he työskentelevät käyttöliittymän kanssa lähes päivittäin. Tulevaisuuden kehityskoheita kirjastolle tulee olemaan toimilohkokirjaston laajentaminen, joka tapahtuu vähitellen, kun tarpeen tullen luodut toimilohkot siirretään valmistumisen jälkeen kirjastoon uusiokäytettäviksi. Lisäksi tarkoituksena on olemassa olevien toimilohkojen ominaisuuksien lisääminen ja piirinäyttöjen mukauttaminen käyttäjäkokemuksien pohjalta.
31 28 5 Pohdinta Opinnäytetyöprojekti on ollut ammatikorkeakoulun merkittävin vaihe oppimisen kannalta. Oppia on tullut paljon käytönnön sekä teorian saralla. Käytännön taitoja on erityisesti kertynyt TIA-Portaalin käytön myötä, minkä johdosta ohjelmalla toteutettavat projektit onnistuvat jo hyvin itsenäisesti. Opinnäytetyön alkuvaiheissa TIA-Portaali oli minulle täysin tuntematon työkalu, voisin todeta, että asetetut tavoitteet saavutettiin ohjelman käytön osalta. TIA- Portaalin osaaminen on erittäin arvokas taito: sen käyttö on nykyään vahvassa nousussa ja sen osaamista arvostetaan. Teoreettista osaamista kehitti tutustuminen automaatiojärjestelmissä esiintyviin toimilohkoihin sekä niiden ominaisuuksiin ja käyttötilanteisiin. Haastavin vaihe opinnäytetyössä oli määrittää tarvittavat ominaisuudet ja toiminnot ohjelmoitavalle logiikalle toteutettaville toimilohkoille. Määrittelyn teki haastavaksi oma kokemattomuuteni sovellussuunnittelualalla: oli erittäin vaikea kehittää tuotetta, josta ei ole aikaisempaa käyttökokemusta tai mielikuvaa käyttötilanteista. Kaikesta huolimatta opinnäytetyölle asetetut toiminnalliset ja henkiset tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Opinnäytetyön aikana opitut ammattimaiset työskentelytavat, tiedot ja käytännöt ovat antaneet minulle merkittävästi valmiuksia tulevalle insinöörin uralleni, johon suhtaudun hyvin luottavaisin ja odottavaisin mielin.
32 29 Lähteet Fonselius, J., Pekkola, K., Selosmaa, S., Ström, M., & Välimaa, T Automaatiolaitteet. 1. p. Helsinki: Edita. Viitattu JEEC Oy. Kotisivut Viitattu Keinänen, T., Kärkinen, P., Metso, T. & Putkonen, K Logiikat ja ohjausjärjestelmät. 1. p. Helsinki: Wsoy. Viitattu Kuusisto,H Ohjelmoitaavien logiikoiden kartoitus. Viitattu f?sequence=1 Ohjelmoitavat logiikat simatic S5. Siemens Oy kotisivut Viitattu ut/automaatiotekniikka/ohjelmoitavat_logiikat_simatic/s5.htm Okkonen, Ville Lämpölaitoksen ohjausjärjestelmän modernisointi. Viitattu df?sequence=1 Rajala-Rahko,V Toimilohkokirjasto kattilalaitoksen ohjaamiseen. Viitattu Rahko_Ville.pdf?sequence=1 SFSedu. Kotisivut SFS-Käsikirja Viitattu Siemenssin tuote tuki Instanssi DB:n nimen lisäys AlarmS/D ilmoitukseen. Sähköpostiviesti Vastaanottaja J. Laajisto. Siemenssin tukipyyntöön vataus. TIA Portal suunnitelun uusi aikakausi. Siemens TIA-portal esite Viitattu portal_esite.pdf
33 30 Tolonen, J Symbolikirjastojen luonti WinCC -ympäristöön. Viitattu pdf?sequence=1 Wallenius,H Siemens TIA-Portal V11 logiikkaohjelmoinnin perusteet. Viitattu pdf?sequence=1
34 31 Liiteet Liite 1. Venttiilin laajennettu piirinäyttö Liite 2. Mittauksen laajennettu piirinäyttö
Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa
Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA
SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA
MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä
Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön
Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4
S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB
AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua
Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:
Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013
Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013 AS- 0.3200 Kahvinuuttoprosessin automaatiojärjestelmä Projektin suunnitelmadokumentti Antti Kangasrääsiö 68950W Joonas Kröger 78651M 1. Johdanto Tämän
!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!
PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous
Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi
Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa
Teollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
Yale Doorman -käyttöohje Sector Alarm -hälytysjärjestelmään yhdistetyn Yale Doorman -älylukon käyttöohje
Yale Doorman -käyttöohje Sector Alarm -hälytysjärjestelmään yhdistetyn Yale Doorman -älylukon käyttöohje Valo- ja äänimerkit koodinäppäimistöllä, kun älylukkoa käytetään ulkopuolelta Lukittaessa näppäimistön
TEMPNET-OLOSUHDEHÄLYTYKSET
1(9) TEMPNET-OLOSUHDEHÄLYTYKSET Sensire Raivaajantie 1 FI-80100 Joensuu FINLAND 2(9) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 3 2 TempNet-olosuhdehälytykset... 3 2.1 Hälytykset-välilehti... 3 2.2 Lisää/Muokkaa hälytystä
Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation
Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut Siemens Automation Itsenäisen koneen turvaratkaisu toteutetaan releellä, konetta ei ole kytketty väylään Select language Exit Sivu 2 Industry Sector Turvareleet
AU Automaatiotekniikka. Funktio FC
AU080401 Automaatiotekniikka Funktio FC Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on funktio miksi funktioita kannattaa käyttää milloin funktioita kannattaa käyttää mitä asioita on huomioitava funktiota luotaessa
!!!!!!!!!!!!!!! KOTISIVUJEN!UUDISTAMINEN!JA!PROJEKTI1 TOIMINTA!!! Case:!Virtain!kaupunki!!!! Aija!Ylä1Soininmäki!!!!!! Opinnäytetyö!
KOTISIVUJENUUDISTAMINENJAPROJEKTI1 TOIMINTA Case:Virtainkaupunki AijaYlä1Soininmäki Opinnäytetyö Huhtikuu2014 Tietojenkäsittelynkoulutusohjelma Luonnontieteidenala KUVAILULEHTI* Tekijä(t) YLÄ.SOININMÄKI,Aija
Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita
Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...
AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman
Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK
Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,
Siemens TIA Portal V11
Siemens TIA Portal V11 Logiikkaohjelmoinnin perusteet Henri Wallenius Opinnäytetyö Syyskuu 2012 Kone- ja tuotantotekniikka Kone- ja laiteautomaatio TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan
Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. M-koodit Omron servojen ohjauksessa. Luovutettu. Hyväksytty
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma M-koodit Omron servojen ohjauksessa Tekijän nimi Ryhmätunnus Syventävä työ Jouni Lamminen EE01POS 4. vuosikurssin syventävä Luovutettu Hyväksytty
in condition monitoring
Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä
Autotallin ovi - Tehtävänanto
Autotallin ovi - Tehtävänanto Pisteytys (max 9p): 1 piste per läpi mennyt testi (max 7p) Reflektointitehtävä (max 2p yksi piste jos osaa vastata edes osittain ja toinen piste tyhjentävästä vastauksesta)
Kuumavesitankki - Tehtävä
Kuumavesitankki - Tehtävä Pisteytys (max 20p) Neljän pakollisen suunnitteluperiaatteen noudattaminen, 1 piste per periaate (4p) Sekvenssi toimii toiminnallisten määrittelyjen mukaan (4p) Pinnankorkeuteen
AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Syksy 2009 A09 05 OSGi IRC Bot For Coffee Maker
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Syksy 2009 A09 05 OSGi IRC Bot For Coffee Maker Henri Nieminen Juha Sironen Palautettu: 21.9.2009 Nieminen, Sironen Sisällysluettelo
Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle
Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle 2 Sisällys 1 Palvelunhallinta... 3 1.1 Käyttäjäryhmän luominen... 3 2 Tehtävienhallinta- perustiedot... 4 2.1 Yhtiön perustiedot... 4 2.2 Tehtävä-/
Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala
Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja
TPA-PMD alusta soi nyt ja tulevaisuudessa - Asennuskannan uudistaminen jatkuu vahvana
Timo Koivunen Honeywell Suomen Asiakaspäivä 2014 TPA-PMD alusta soi nyt ja tulevaisuudessa - Asennuskannan uudistaminen jatkuu vahvana 1 TotalPlant Alcont ja PMD järjestelmien uudistaminen ja kehittäminen
Ylläpitodokumentti Mooan
Ylläpitodokumentti Mooan Helsinki 16.08.06 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op/6ov) Projektiryhmä Heikki Aitakangas
6$70$7,&9$+9$67,352-(.7,72,0,78.6,66$
6$70$7,&9$+9$67,352-(.7,72,0,78.6,66$ 6lKN LVW\VMD$XWRPDDWLRUDNHQWDPLQHQRQ\KlYRLPDNNDDPPLQVLLUW\PlVVl \KWHLVW\ SRKMDLVHHQWRLPLQWDDQ 9HUNRVWRVVDYDKYXXGHWO \W\YlW SllWRLPLWWDMDWRWHXWWDDKDOXDPDQVDRVXXGHQ
JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje
JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje 1 Yleistä... 2 2 Kameran kytkeminen verkkoon... 2 2.1 Tietokoneella... 2 2.2 Älypuhelimella / tabletilla... 5 3 Salasanan vaihtaminen... 8 3.1 Salasanan vaihtaminen Windows
1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1
1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1
Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat
Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite
DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2
DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.
Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit
sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä
Sähköpostitilin käyttöönotto
Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint käytön tuki
Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint käytön tuki Yleistä Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint ylläpitosopimus sisältää ohjelmiston käytön tukipalvelun. Asiakas on oikeutettu saamaan kohtuullisessa
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
!!!!!!!!!!!!! Perehdyttämisen!kehittämistarpeet!pereh1 dyttämisestä!vastaavien!näkökulmasta!! Case:!Keski1Suomen!sairaanhoitopiiri!!!!
Perehdyttämisenkehittämistarpeetpereh1 dyttämisestävastaaviennäkökulmasta Case:Keski1Suomensairaanhoitopiiri HannaParviainen Opinnäytetyö Huhtikuu2013 Liiketaloudenkoulutusohjelma Yhteiskuntatieteiden,liiketaloudenjahallinnonala
system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE
system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE KÄYTTÖ- JA OHJEKIRJA YLEISTÄ Lue tämä ohjekirja huolellisesti ennen ohjausyksikön käytön aloittamista, käytä ainoastaan tämän kirjan ohjeiden ja annettujen opastusten mukaisesti.
HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi
Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi Tarvittavat laitteet: PC Labview
MEM-O-MATIC. 6800 järjestelmä
MEM-O-MATIC 6800 järjestelmä Ohjeet Windows yhdysohjelmalle / 6800 yhdysohjelman käyttöohje זתתתתת Windows yhdysohjelman asennus tietokoneelle Tee uusi kansio esimerkiksi nimellä MEMO kovalevyllesi. Kopio
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite Projektimme
Automaatiotekniikka, Virtuaalinen käyttöönotto, IoT. Teknologiademot on the Road
Automaatiotekniikka, Virtuaalinen käyttöönotto, IoT Teknologiademot on the Road 29.11.2016 Petteri Mäkelä Automaation perusteita Automaatiojärjestelmä Automaatiojärjestelmä voi olla yksittäinen PLC tai
IR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
Taito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER
Taito Tehdä Turvallisuutta Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER PRO CONTROLLER PC-8016 KAMEROILLA VARUSTETTU KOTIAUTOMAATIOKESKUS Käyttö ja ohjelmointi helposti näytöllä
CTRL+F Android-sovellus
CTRL+F Android-sovellus Vili-Robert Hietala Opinnäytteen raportointi Sähköosasto Toukokuu 2015 KUVAILULEHTI 14.04.2015 Tekijä(t) Vili-Robert Hietala Työn laji Opinnäytteen raportointi Sivumäärä 7 Luottamuksellisuus
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: olet palauttanut mieleen LabVIEW:n perustoimintoja, osaat rakentaa yksinkertaisen mittausohjelman, joka o määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin
RATKAISU REAALIAIKAISEEN TIEDONSIIRTOON NIINIPLUS PROJEKTIPANKKI INTEGRAATION - PIKAOPAS
RATKAISU REAALIAIKAISEEN TIEDONSIIRTOON NIINIPLUS PROJEKTIPANKKI INTEGRAATION - PIKAOPAS Sisällysluettelo Yhteistyön tavoite ja kuvaus kokonaisuudesta 3 Rajapinnan aktivointi 4 NiiniPlus-projektipankista
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2
OP-eTraderin käyttöopas
OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
Sitrain kurssiohjelma ja aikataulu 2013
Sitrain kurssiohjelma ja aikataulu 2013 SITRAIN käytännönläheisiä kursseja teollisuudelle Sitrain-koulutus SITRAIN - Siemens koulutusta teollisuudelle käytännönläheisiä kursseja suoraan laitevalmistajalta
A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen
1 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen Projektisuunnitelma Tommi Salminen, Hanna Ukkola, Olli Törmänen 19.09.2014 1 Projektin
TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)
TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin
Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat
Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001
Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite
Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:
Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto
Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka
Scratch ohjeita. Perusteet
Perusteet Scratch ohjeita Scratch on graafinen ohjelmointiympäristö koodauksen opetteluun. Se soveltuu hyvin alakouluista yläkouluunkin asti, sillä Scratchin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Scratch
KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE
KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,
Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio
Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,
Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje
Lumon tuotekirjaston asennusohje Asennus- ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Asennuspaketin lataaminen 4 2. Zip-tiedoston purkaminen ja sovelluksen asentaminen 4 3. Sovelluksen rekisteröiminen 7 4. Sisällön
Visma Approval Center. Versiosaate 1.3
Visma Approval Center Versiosaate 1.3 Visma Approval Center - Versiosaate 1.3 Kaikkia koskettavat kehitykset Muutokset käyttöliittymän välilehdissä Tarkastajat ja hyväksyjät näkevät ylävalikon jatkossa
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi
Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille
Testidatan generointi
Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI
Sitrain kurssiohjelma ja aikataulu
Sitrain kurssiohjelma ja aikataulu SITRAIN käytännönläheisiä kursseja teollisuudelle Sitrain-koulutus SITRAIN - Siemens koulutusta teollisuudelle käytännönläheisiä kursseja suoraan laitevalmistajalta Siemens
Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet
Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai
WINDOWS 7... 1 MICROSOFT OUTLOOK 2010:N UUDET OMINAISUUDET...
2010 SISÄLLYS WINDOWS 7... 1 MICROSOFT OUTLOOK 2010:N UUDET OMINAISUUDET... 3 MS OUTLOOK OHJE HTTP://OFFICE.MICROSOFT.COM/FI-FI/OUTLOOK-HELP/... 3 LAAJENNETTU VALINTANAUHA... 3 ASETUKSET... 4 LISÄÄ TILAA
ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö)
ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE:
TIETOKANTAPOHJAINEN AUTOMAATION SOVELLUSSUUNNITTELU
TIETOKANTAPOHJAINEN AUTOMAATION SOVELLUSSUUNNITTELU Petri Kauppinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Automaatioteknologia, ylempi AMK Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) KAUPPINEN,
Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026
2012 Tecalemit Oy Seppo Koskivuori Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 Vaatimukset: - tietokone (PC), jossa vapaa USB portti - käyttöjärjestelmä Windows XP, Vista tai Windows
Älykkään rakennusautomaation järjestelmäkomponentit
Älykkään rakennusautomaation järjestelmäkomponentit Käyttäjäystävällisyyttä ja asennuksen & ohjelmoinnin helpoutta aina kilpailukykyiseen hintaan. Avoimet standardit tuovat yhteensopivuutta FDX Compact
OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus
OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus Käyttöopas Sisällysluettelo Tuotteet & Sovellukset... 3 Käyttöliittymä... 4 Näyttö... 5 Ohjelmointi... 6 Asetusarvon asettaminen... 6 Hälytykset... 6 Perusasetukset...
Salasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0
TiiMi Talotekniikka LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL v. 1.0 TiiMi Lattialämmitys on monipuolinen vesikiertoisen lattialämmityksen säätöjärjestelmä jota voidaan soveltaa myös sähköiseen lattialämmitykseen.
Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014
Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
Uudet ominaisuudet. Realise Your Vision
Uudet ominaisuudet Realise Your Vision 1. Yleistä Autodesk Navisworks 2011 ohjelmistosta...2 Ohjelmistomodulit ovat uudistuneet...2 2. Asennuksessa muuttunut...2 3. Käyttöliittymän parannukset...4 Ribbon:it...4
Säätimen integroiminen sovelluskirjastoon
Säätimen integroiminen sovelluskirjastoon Mikko Tallgren Opinnäytetyö Lokakuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma Kuvailulehti Tekijä(t) Tallgren Mikko
Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13
Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden
Windows 10 käyttöjärjestelmän helppokäyttötoiminnot ja asetukset
Windows 10 käyttöjärjestelmän helppokäyttötoiminnot ja asetukset Windowsin asetukset on keskus, jossa voit mm. muuttaa tietokoneen näkemistä, kuulemista ja käyttämistä helpottavia helppokäyttötoimintoja.
OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto
OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä
Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1.
Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 7 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO jouni.laaksonen@olfellows.net www.olfellows.net olfellows www.olfellows.net
LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla
Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva
Visma asiakaspalvelu Tukipyyntöjen lähettäminen
Visma asiakaspalvelu Tukipyyntöjen lähettäminen 2 Sisällys 1 Tukipyyntöjen käsittely... 3 1.1 Tukipalvelun sisältö... 3 1.2 Tukipyynnön lähettäminen... 3 1.3 Kuvan lisääminen tukipyyntöön... 4 2 Etähallintatyökalut...
Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
1.1. Luentayksikön kytkentä Luentayksikön layout on esitetty kuvassa 1 ja riviliittimet taulukossa 1.
1 (9) 1. LONIX VEDENMITTAUSRATKAISUN KÄYTTÖOHJE Lonix vedenmittausratkaisu on suunniteltu käyttöveden huoneistokohtaiseen mittaukseen rivi- ja kerrostaloissa. Järjestelmä voidaan helposti toteuttaa yksinkertaisena