OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Transkriptio

1 OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön jäsenenä ja tukee huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kouluissamme toimivat moniammatilliset oppilashuoltoryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja seuraavat oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia sekä tukevat ja auttavat tarvittaessa perheitä. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulujen kasvatustavoitteiden laatimiseen, toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin. Heiltä pyydetään lausuntoja mm. järjestyssääntöjen ja opetussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Muutaman vuoden välein huoltajia pyydetään arvioimaan kirjallisesti koulujen toimintaa. Kirjallisissa tiedotteissa kerrotaan koulun käytänteistä, työvuoden aikaisesta toiminnasta ja annetaan yhteystiedot. Vanhempainilloissa otetaan esille ajankohtaisia koulun toimintaa liittyviä asioita. Vanhempainiltoja pidetään kaikille kouluille yhteisinä, koulu- tai luokka-astekohtaisina sekä luokkakohtaisina. Tavoitteena on lisätä luokkakohtaisten vanhempainiltojen osuutta. Luokanopettajat ja -valvojat pitävät yhteyttä vanhempiin ja pyrkivät järjestämään oppilaskohtaisia perhetapaamisia, joissa luodaan pohjaa yhteistyölle ja käsitellään kullekin oppilaalle ajankohtaisia koulutyöhön keskeisesti vaikuttavia asioita. Yhteistyön kannalta merkittäviä ovat kouluasteelta toiselle siirtymiset. Siirtopalavereihin osallistuvat kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisiksi katsotut henkilöt. Luokanopettajilla ja -valvojilla, opinto-ohjaajalla ja erityisopettajilla on siirtopalavereissa keskeinen rooli. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa jatkokoulutuksiin liittyvistä kysymyksistä vanhempainilloissa, kotiin jaettavien tiedotteissa. Lisäksi järjestetään keskustelumahdollisuuksia oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulun ja kodin yhteistyö pyritään

2 järjestämään mahdollisimman luontevaksi. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä kouluihin aina, kun kokevat sen tarpeelliseksi. He voivat tulla myös seuraamaan koulupäivää oppitunneille. Vuosittain järjestetään myös erikseen avoimien ovien päivä, jolloin huoltajat kutsutaan seuraamaan koulun toimintaa OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opintoohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Sen tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö op-pilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, jolloin oppimissuunnitelmassa on mainittava ne opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opintoohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Siinä voidaan myös asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppi-laille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.

3 6.3. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisvalmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Eri oppiaineiden opetukseen sisällytetään kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen opetussuunnitelmissa kuvataan oppilaille yksilöllisesti annettavaa tukea ja ohjausta. Käytännössä tietoa oppilaista siirretään opintojen nivelkohdissa kunnan sisäisen saattelumallin mukaisesti. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Opinto-ohjaaja ja erityisopettaja vierailevat tarvittaessa jatko-opinto-paikoissa tutustumassa entisten oppilaiden koulunkäyntiin. Koulussa toteutettavan ohjauksen lisäksi ennaltaehkäisevä toiminta tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat huomioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan oppilashuoltoryhmissä TUKIOPETUS

4 Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta aloitteen voi tehdä myös huoltaja tai oppilas itse. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa opettajista OPPILASHUOLTO Oppilashuoltotyö on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä. Sillä edistetään oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja koulumotivaatiota sekä ennakoidaan ja ehkäistään oppilaiden koulunkäyntiongelmia. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla ehkäistään ja tunnistetaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä tuetaan oppilasta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Oleellinen osa oppilashuoltoa on oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Ryhmään voivat kuulua rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, koululääkäri, psykiatrinen sairaanhoitaja, tarvittaessa luokanvalvoja tai -opettaja ja oppilas itse sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuollolliset asiat kuuluvat jokaiselle kouluyhteisössä työskentelevälle ja asioita hoidetaan saumattomassa yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen,

5 nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri ammattiryhmien salassapidon ja tiedonsaannin säädökset. Seuraavassa kuvataan käytännön toimia. Perusopetuksessa on yhdessä sovitut järjestyssäännöt ja opettajilla yhdenmukaiset käytännöt järjestyssääntörikkomuksissa. Luokkaopetuksesta poikkeavissa tilanteissa oppilaille annetaan erittäin tarkka ohjeistus, jolla taataan turvallisuus ja työrauha. Jos oppilaan osallistuminen opetukseen on jostakin syystä evätty, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja sopii opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa opetuksen järjestämisestä ja muista tukitoimista. Tarvittaessa oppilaalle tehdään HOPS. Perusopetuksessa toimii sekä kummi- että tukioppilaita. Ennen jokaisen jakson päättymistä luottamusoppilaat ja oppilashuoltoryhmän jäsenet pitävät palaverin, jossa kartoitetaan kouluyhteisön kuulumisia. Näillä toimenpiteillä edistetään sosiaalista vastuullisuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta. Opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen opetussuunnitelmissa kuvataan oppilaille yksilöllisesti annettavaa tukea ja ohjausta. Käytännössä tietoa oppilaista siirretään opintojen nivelkohdissa kunnan sisäisen saattelumallin mukaisesti. Opinto-ohjaaja ja erityisopettaja vierailevat tarvittaessa jatko-opintopaikoissa tutustumassa entisten oppilaiden koulunkäyntiin. Oppilashuolto tapahtuu moniammatillisesti. Oppilashuoltoryhmän opettajat osallistuvat kunnan sisäisen lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnittelutyöhön. Moniammatillisena yhteistyönä tehty kriisivalmiussuunnitelma kuvaa toimia erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Toimintamalli tukee yksilöä ja auttaa yhteisöä säilyttämään toimintakykynsä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Koulukyydityksessä noudatetaan koulun järjestyssääntöjä soveltuvin osin. Rehtorit ovat säännöllisesti yhteydessä autoilijoihin. Kouluruokailussa kiinnitetään erityistä huomiota hyviin tapoihin ja käyttäytymiseen. Opettajat valvovat ruokailua ja oppilaat noudattavat tarkkaa ohjeistusta. Keittiöhenkilökunnan kanssa toimimme tiiviissä yhteistyössä.

6 Koulussa ratkotaan päivittäin erilaisia pulmatilanteita. Pulmat ja vaikeudet ovat osa koulun elämää ja niiden ratkaiseminen juuri sitä kasvatusta ja kasvamista, jota varten koulussa ollaan. Yhtenä toimintamallina näissä tilanteissa on ratkaisu-keskeinen lähestymistapa. Ratkaisukeskeisen työskentelyn periaatteita: Yritetään saada ongelma ratkeamaan saattamalla asian-osaiset tekemään lisää jotain sellaista, joka jo toimii, mutta joka ei välttämättä liity ongelman alkusyyhyn. Tapahtuneelle pienellekin myönteiselle muutokselle annetaan suuri arvo. Tärkeää on myös keskustella ongelmasta myönteisessä ja kaikkia osapuolia kunnioittavassa sävyssä. Aluksi voidaan kiinnittää huomiota ihmisten voimavaroihin ja niihin myönteisiin tekijöihin, joita asianosaiset kanssakäymisessään kokevat. Uskotaan ihmisten voivan vaikuttaa ongelmiinsa ja rohkaistaan heitä luottamaan omiin kykyihinsä löytää toimivia ratkaisuja pulmiinsa. Ongelmien ratkaisemisessa korostetaan, mitä ihmiset jo osaavat, kiinnitetään huomiota tapahtuneeseen edistymiseen sekä luodaan kuvia tulevasta myönteisestä muutoksesta. Ongelmat pyritään ratkaisemaan välittömästi siellä, missä ne esiintyvät, ja ratkaisuja etsittäessä käytetään kekseliäisyyttä ja huumoria. On toivottavaa, että oppilas on läsnä neuvotteluissa. Tämä antaa oppilaalle mahdollisuuden huomata, että sekä hänen opettajansa että vanhempansa välittävät hänestä ja että heidän välillään vallitsee yhteistyö. Kun ongelman ratkaisemisen suuntaviivat tulevat asian-osaiselta itseltään, toteutuu yhteen hiileen puhaltamisenperiaate automaattisesti. Suuntaa antavia ohjenuoria:

7 KOULUKIUSAAMINEN Kiusaamisella on kaksi tunnusmerkkiä: 1. Kiusaaminen on toistuvaa. 2. Kiusaamistilanteessa on kaksi jossakin suhteessa epätasaista osapuolta: vahvempi ja heikompi. Kiusaaminen tapahtuu Katsein Ilmein Elein Sanoin Fyysisesti Jatkuessaan koulukiusaaminen muuttuu helposti fyysiseksi tai psyykkiseksi joukkoväkivallaksi. 1. Alussa on kiusaaja ja uhri, mutta vähitellen kiusaaja saa apureita: 2. Muilla oppilailla syntyy pelko joutua itse uhriksi, joten he menevät kiusaajan mukaan: 3. Kiusaaja saa ennen pitkää yhä useamman mukaansa eli koko yhteisö yhtyy kiusaamiseen. KIUSAAMINEN MUUTTUU JOUKKOVÄKIVALLAKSI: TÄMÄN TAKIA KIUSAAMINEN ON SAATAVA HETI POIKKI!

8 MENETTELYTAPOJA KIUSAAMISTILANTEISSA: Kolmen T:n periaate: TIEDOSTA, että jokaisessa yhteisössä on kiusaamista. TUNNISTA kiusaaminen. TOIMI kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Kiusaaja on saatava ymmärtämään, että kiusaamiseksi riittää se, että kiusattu sen siksi kokee! Puututaan välittömästi ja tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä ja että sen on loputtava heti. Keskustellaan kiusatun ja kiusaajan kanssa yhdessä ja erikseen. Mukana on tilanteen mukaan rehtori, luokan-valvoja, luokanopettaja tai muu opettaja. Otetaan aina yhteys koteihin. Vanhempia lähestytään asiantuntijoina, joiden osaamista arvostetaan. Puhutaan tarvittaessa koko luokan kanssa, sillä oppilaat ovat merkittävä voimavara kiusaamistilanteita torjuttaessa. Etsitään tukijoita oppilaista ja hyödynnetään kummi- ja tukioppilastoimintaa. Seurataan, loppuuko kiusaaminen: seuranta on jatkuvaa ja säännöllistä. Vastuuhenkilöstä sovitaan tapauskohtaisesti. Jokainen kiusaamistilanteen selvittely on oma prosessinsa ja vaatii luovaa ongelmanratkaisua. Vakavissa tilanteissa (esim. toistuvissa) rangaistaan KOULUTERVEYDENHUOLTO

9 Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuollossa jatketaan sitä lapsen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, joka on aloitettu jo äitiys- ja lasten-neuvolassa. Kouluterveydenhuolto tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Näin saadaan käsitys koko ikäluokista, riskiryhmistä, sairauksien esiintyvyydestä sekä erilaisten hoitojen tehosta. Kouluterveydenhuolto on kouluikäisten lasten ja nuorten kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja pitkäaikaisseurantaa. Määräaikaiset koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan sekä hänen perheensä tapaamisen ainakin kerran jokaisen koulu-vuoden aikana. Oppilaiden terveystarkastukset jaetaan neljään ryhmään: Laaja-alaiset terveystarkastukset, joita on kolme perus-koulun aikana. Ne toteuttavat sekä terveydenhoitaja että lääkäri yhdessä. Laaja-alainen terveystarkastus tehdään lapsen tullessa kouluun luokalla, murrosiän alkaessa luokalla ja toisen asteen koulutukseen/ työelämään valmistautuessa luokalla. Terveydenhoitajan ja oppilaan terveystapaamiset laaja- alaisten terveystarkastusten välivuosina. Seulontatutkimuksia ja -tarkastuksia tehdään tiettyjen tautien tai ongelmien löytämiseksi vuosittain tai sovitun ohjelman mukaisesti. Kohdennetut terveystarkastukset riskiryhmiin kuuluville, joihin kohdennetaan tarvittaessa tiiviimpää seurantaa. Terveystarkastuksilla ja seulontatutkimuksilla arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kouluterveydenhuolto on pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka perimmäisenä tavoitteena on juurruttaa lapsiin ja nuoriin terveyttä edistävät elämäntavat sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille.

10 6.7. KERHOTOIMINTA Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen Mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen Mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen Luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen Lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan Mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen Harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhoja pitävät opettajat, jotka harrastuneisuutensa mukaan tiedottavat oppilaiden huoltajille kerhon periaatteista ja suunnitellusta sisällöstä ja pyytävät ilmaisemaan vanhempien ja oppilaiden halukkuuden kerhon järjestämiseksi. Kerhojen resursseista päätetään koulun tuntikehyksen yhteydessä. Pääsääntöisesti kerho toteutetaan, jos siihen ilmoittautuu viisi (5) oppilasta. Henkilökohtaisen soittimen kerhossa voi olla vähemmänkin. Kerhotoimintaa voi järjestää koulussa myös vanhempainyhdistys ja rehtorin luvalla myös muut sidosryhmät (esim. seura-kunnat, kunnan nuorisotoimi, kansalaisopisto ). Koulu ei vastaa vanhempainyhdistyksen ja sidosryhmien resursseista. Vuosittain kerhosuunnitelma liitetään työsuunnitelmaan opetuksen ohella tapahtuvana toimintana. 7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAI- DEN OPETUS

11 7.1. ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa myös tukiopetusta. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Erityisopetus oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumis-vaikeuksia ja jotka tarvitsevat muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisvaikeuksiensa parantamiseen, järjestetään osa-aikaisena erityisopetuksena. Tällöin opetus tapahtuu yleisopetuksen yhteydessä opetuksellisia ja muita tukitoimia hyväksi käyttäen erityisopettajan ja yleisopetuksen opettajan yhteistyönä. Opetustapoja ovat samanaikaisopetus sekä pienryhmissä tai yksilöllisesti annettava rinnakkaisopetus. Yksilö- ja pienryhmäopetuksessa autetaan jokaista oppilasta korjaavan, mutta myös ennaltaehkäisevän ja tukea antavan erityisopetuksen keinoin. Luokissa tapahtuva erityisopetus yhdessä aineenopettajan kanssa on lähinnä ohjaamista ja tukemista. Opetus voi olla säännöllistä, periodimaista tai konsultoivaa. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

12 Opetuksen lähtökohtana ovat yksittäisen oppilaan spesifit tarpeet ja tavoitteena itseohjautuva täysipainoisesti työskentelevä oppilas, jolla on myönteinen käsitys itsestään oppijana ja ihmisenä yleensä. Erityisopetus kehittää osaltaan realistista ja rehellistä itsearviointia, kykyä asettaa tavoitteita ja kykyä antaa itselleen myös positiivista palautetta. Oppilaan koko-naisvaltaisella tukemisella pyritään myös helpottamaan jatko-koulutukseen sijoittumista. Erityisopetuksen opetussuunnitelmalliset tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin yleisessä opetussuunnitelmassa, paitsi silloin kun oppilaalle on laadittu HOJKS ja hän opiskelee yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa jossakin yksittäisessä aineessa. Eritysopetusta ohjaa myös koulun toiminta-ajatus. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti oppilaat, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Lisäksi oppilaat, jotka opiskelevat mukautettua opetussuunnitelmaa jossakin yksittäisessä aineessa, voivat tarvittaessa opiskella osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Kohderyhmänä ovat myös yleisopetukseen integroidut oppilaat, jotka opiskelevat jonkin muun kuin yleisopetussuunnitelman mukaan. Erityisopettaja toimii tarvittaessa opinto-ohjaajan tukena erityistä tukea ammatinvalinnassa tarvitsevien oppilaiden ohjaamisessa. Vieraskieliset ja ulkomailta muuttaneet oppilaat kuuluvat erityisopetuksen piiriin, mikäli muuta resurssia heidän opetukseensa ei ole. Erityisopettaja voi opettaa suomea toisena vieraana kielenä. Lahjakkaiden opetus on yksi erityisopetuksen osa-alue. Lahjakkaille oppilaille pyritään järjestämään tilaisuuksia hyödyntää ja kehittää tietojaan ja taitojaan ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRET- TYJEN OPETUS Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen.

13 Mikäli integraatio ei ole mahdollista eikä se ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista ja tuloksellista, opetus järjestetään eritysluokalla. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tunti-jaosta. Oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppi-määrän yksilöllistäminen on ensi-sijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppi-aineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tehdään päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Erityisopetukseen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään oppilaan yksilöllinen tavoitetaso oppilaan edellytysten mukaisesti eli oppimäärä yksilöllistetään. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja -esteiden huomioonottaminen edellyttää. Suunnitelma sisältää oppilaan tarpeen mukaan seuraavankaltaisia tietoja: Kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetusja oppimis-ympäristöjen kehittämistarpeista Opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosi- viikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä

14 Niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä Oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet Opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai erityisopetuksen ryhmässä Henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa Tukipalveluiden toteutumisen seuranta Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityis-opetukseen, hänet siirretään yleisopetukseen OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA- ALUEITTAIN Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonaisja hieno-motoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen

15 toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihas-voiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuoro-vaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia. 8. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään tarvittaessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Näissä tapauksissa opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma. 9. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet kuvataan seuraavassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet on sisällytetty oppiaineisiin, ja ne näkyvät koulun toimintakulttuurissa.

16 9.1. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattava Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan. arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän. tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle. tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana. toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Keskeiset sisällöt Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo Esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta Opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen Toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja 9.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oman kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

17 Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria. oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä. tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle. Keskeiset sisällöt Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus Muita kulttuureita ja monikulttuurisuus Ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä Kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa Tapakulttuurien merkitys 9.3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuus kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja opiskellaan sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. Tavoitteet Oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää. kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa.