Helsingin kaupunki. Opetusvirasto

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLINEN KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos

2 2 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS) JA HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) HELSINGIN KAUPUNKI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET JÄRJESTÄMISLUVAT, KOULUTUSALAT, ERITYINEN KOULUTUSTEHTÄVÄ, OPPILAITOKSET JA OPISKELIJAMÄÄRÄ TYÖELÄMÄ- JA KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TOIMINTAKULTTUURI ARVOT JA YHTEISET PERIAATTEET TOIMINTAA OHJAAVAT KÄSITYKSET Ihmiskäsitys Tieto- ja oppimiskäsitys Osaaminen ja ammattitaito Elinikäisen oppimisen avaintaidot Pedagogiset periaatteet KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTAVAT AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen Ammatillisen perustutkinnon suoritustavat Opinnäyte Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen osina ja tutkinnon täydentäminen Näyttötutkinnot Ammatillinen erityisopetus AMMATILLISEEN PERUSTUTKINTOON OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS (AMMATTISTARTTI) MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS (MAVA) OPPISOPIMUSKOULUTUS LUKIO-OPINNOT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTAVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT OPINTOJEN ETENEMINEN, AJOITUS JA JÄRJESTÄMISPERIAATTEET OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN LÄHI-, ETÄ- JA MONIMUOTO-OPETUKSENA JA VERKKO-OPETUKSENA TYÖSSÄOPPIMINEN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN JA HELSINGISSÄ SIJAITSEVIEN OPPILAITOSTEN KESKEN YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ OPINTO-OHJAUKSEN JA OPISKELIJAHUOLLON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET OPINTO-OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPINTO-OHJAUKSEN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOT OPISKELIJAHUOLTO JA SEN TAVOITTEET OPISKELIJAHUOLLON TOTEUTTAMINEN KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JA OPISKELIJAHUOLLON SEURANTA JA ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN...46

3 8.3 OPPIMISEN ARVIOINTI OSAAMISEN ARVIOINTI YHTEISÖLLISYYTTÄ JA TASA-ARVOA VAHVISTAVA TOIMINTA LIITTEET

4 4 1 OPETUSSUUNNITELMA Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/1998, 14 ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua ammatillisen tutkinnon perusteisiin. Opetussuunnitelman tulee sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 ja L 631/1998, 1 1 mom.). Helsingin kaupungin ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelma sisältää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteisen osan ja tutkintokohtaisesti eriytyvät osat. Opetussuunnitelma on laadittu Helsingin kaupungin ammatillisten oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä. Opetussuunnitelmaprosessi toimii yhteistyöfoorumina oppilaitoksen ja työelämän välillä. Se antaa työelämälle mahdollisuuden osallistua opetuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnitteluun. Yhteistyössä laadittu opetussuunnitelma auttaa sekä oppilaitosta että työelämän edustajia työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Oppilaitoksessa opetussuunnitelman laadinta on yhteisöllinen kehittämisprosessi, jossa voidaan arvioida ja kehittää omia toimintatapoja ja opetusta. Helsingin kaupungin ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmatyötä on johtanut ja koordinoinut opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan ja oppilaitosten edustajien muodostama ops-ryhmä. Oppilaitosten ops-työtä on koordinoinut opetussuunnitelmasta vastaava apulaisrehtori ja eri tutkinnoissa on toiminut omat tutkintokohtaiset ryhmänsä, joihin ammattiaineiden ja tutkintoa täydentävien tutkinnon osien opettajat ovat osallistuneet. Tutkintokohtaisissa ryhmissä on opetussuunnitelmaa valmisteltu yhdessä työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa. Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien luonnokset olivat prosessin aikana koottuna yhteiseen kansioon Fronteriin. Tutkintokohtaisia opetussuunnitelmaluonnoksia on käsitelty alakohtaisissa työelämän neuvottelukunnissa opetussuunnitelmaprosessin aikana. Ammattiosaamisen toimikunta hyväksyy arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman. Oppilaitosten johtokunnat hyväksyvät oppilaitosten tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Tämän jälkeen koulutuksen järjestäjä (opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto) vahvistaa opetussuunnitelman.

5 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Opetushallituksen antamissa valtakunnallisissa tutkintojen perusteissa määritellään opetussuunnitelman yhteisen osan sisältöalueet. Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää ainakin koulutuksen järjestämisen ammatillisena peruskoulutuksena, työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävänä koulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena (L 630/1998, 3, 15, 17 ) koulutuksen järjestämisen lähi-, etä-, monimuoto-opetuksena (L 630/1998, 15 ) ja verkko-opetuksena suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto opintojen tarjonnan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa (L 630/1998, 14, 10 ) toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 ) yhteiset toimintatavat opiskelijan arvioinnin (L 601/2005, 25a ) toteuttamisesta tutkinnon perusteiden luvun 7 mukaisesti tutkinnon perusteiden luvun 8 mukaisten muiden määräysten toteuttamisen henkilöstön kehittämissuunnitelman suunnitelman koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävistä toimenpiteistä.

6 6 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää ainakin seuraavat keskeiset sisällöt: tutkinnon tavoitteet ja sen muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan tutkinnon osien arviointisuunnitelman ja osaamisen arviointimenetelmät suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. 1.3 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS) JA HENKILÖKOHTAI- NEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Opiskelijalle laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin eli opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin (L 630/1998, 14, A 811/1998, 3, 4 ja 12 ). Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on käytössä opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelusuunnitelma edistää opintojen suunnitelmallista etenemistä sekä kannustaa opiskelijaa itseohjautuvuuteen, opiskeluun sitoutumiseen, urasuunnitteluun, itsearviointiin ja ammatilliseen kasvuun. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Opiskelijan opiskelusuunnitelman laatimista ohjaavat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja eri opinnoista vastaavat opettajat sekä tarpeen vaatiessa muut asiantuntijat. Opiskelusuunnitelma rakennetaan opetussuunnitelman pohjalta ja siinä määritellään osaamis- ja oppimistavoitteet, -sisällöt, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Lisäksi siihen kirjataan työssäoppimisen paikat ja

7 7 ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Opiskelusuunnitelman laadinnassa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit, oppimista vaikeuttavat seikat ja tarvittavat tukitoimet. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon aikaisemmat opinnot, työkokemus tai muutoin hankittu osaaminen. Opinnoissa hyväksiluetaan tutkinnon perusteiden tavoitteiden mukainen osaaminen. Tarvittaessa osaamisen ajantasaisuus arvioidaan erilaisilla tarkoituksenmukaisilla menetelmillä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutusta tuetaan jatkuvasti opinto-ohjauksella. Ohjaus- ja arviointikeskustelut täydentävät ja tarkentavat henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija sitoutuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa, jonka muutoksista hän sopii etukäteen eri osapuolten kanssa. Vastuu opintojen etenemisestä ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista on opiskelijalla itsellään. Näyttötutkinnoissa ja niihin valmistavassa koulutuksessa noudatetaan henkilökohtaistamisen periaatteita, jotka kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Aiemmin saavutettu osaaminen ja opiskelijan lähtötilanne otetaan huomioon opintojen rakentamisessa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Kun opintojen tavoitteita mukautetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/1998 pykälän 20 tai 21 perusteella, opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tehdään mukautettujen tavoitteiden ja arviointikriteereiden mukaisena. Tavoitteet voidaan mukauttaa joko yhdessä tai useammassa tutkinnon osassa. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se tehdään yhteistyössä opiskelijan itsensä ja hänen huoltajansa kanssa, mikäli opiskelija on alaikäinen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sisältää - suoritettavan tutkinnon ja sen laajuuden sekä opetuksessa noudatettavan tutkinnon opetussuunnitelman - erityisopetuksen perusteet - opiskelijalle laaditun henkilökohtaisen opetussuunnitelman - opiskelijalle järjestettävät erityiset opetus- ja opiskelijahuoltopalvelut - opiskelijalle järjestettävät muut palvelut ja tukitoimet - vastuuhenkilöt tukitoimien järjestämisessä

8 8 - suunnitelman seurannasta ja arvioinnista. Opetus- ja opiskelijahuoltopalvelut sekä muut palvelut ja tukitoimet määritellään opiskelijan yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja kokonaiskuntoutuksen näkökulmasta. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä tehdään yhteistyötä oppilaitoksen sisällä sekä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, työvoimahallinnon sekä muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) päivitetään vähintään kerran vuodessa. Opiskelijan suoriutumista opinnoista seurataan jaksoittain. HOJKS on käytössä opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa erityisen tuen tarve otetaan huomioon henkilökohtaistamisessa. 2 HELSINGIN KAUPUNKI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ Helsingin kaupunki on suuri ja moniammatillinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Se järjestää suomenkielistä opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteista ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta nuorille ja aikuisille sekä tekee läheistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Helsingin kaupungin ammatillista koulutusta järjestetään Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa (Helpa), Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa (Hesote) ja Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa (Heltech). 2.1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on tuottaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että hän voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Helsingin kaupungin ammatillisen peruskoulutuksen tehtävänä on opiskelijan hyvän ammattitaidon ja -pätevyyden saavuttaminen. Lisäksi se tukee opiskelijaa itsensä kehittämisessä ja ihmisenä kasvamisessa. Tavoitteena on, että opiskelija sijoittuu koulutuksen jäl-

9 9 keen joko työelämään tai jatko-opintoihin ja liittyy yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon työelämän tarpeet. Yhteistyöllä työpaikkojen kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia ja osaamistarpeita. Koulutuksen tulee edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Sen tehtävänä on myös kehittää työelämää. Ammatillisen koulutuksen tulee edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. Ammatillinen perustutkinto antaa laaja-alaiset valmiudet alan sisällä erilaisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat aikuisten työelämän tutkintoja, joissa pääosin työkokemuksen kautta hankittu osaaminen tunnustetaan virallisesti. Jatko-opintokelpoisuus 120 opintoviikon laajuisen ammatillisen perustutkinnon suorittaminen antaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin, tiede- ja taidekorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluihin ja ammattitutkinnon suorittaneella on kelpoisuus vastaavan alan ammattikorkeakouluun. (OPM asetus 355/2003, Yliopistoasetus 115/98.) 2.2 JÄRJESTÄMISLUVAT, KOULUTUSALAT, ERITYINEN KOULUTUSTEHTÄVÄ, OP- PILAITOKSET JA OPISKELIJAMÄÄRÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Helsingin kaupungille ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän sekä erityisen koulutustehtävän. Helsingin kaupunki järjestää suomenkielistä ammatillista koulutusta kulttuuri-, tekniikan ja liikenteen, sosiaali-, terveys- ja liikunta- sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla seuraavasti: Helsingin palvelualojen oppilaitos (Helpa)

10 10 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: - hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto - matkailualan perustutkinto Tekniikan ja liikenteen ala: - tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto - elintarvikealan perustutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: - kauneudenhoitoalan perustutkinto - hiusalan perustutkinto. Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (Hesote) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: - hammastekniikan perustutkinto - lääkealan perustutkinto - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Helsingin tekniikan alan oppilaitos (Heltech) Tekniikan ja liikenteen ala: - autoalan perustutkinto - prosessiteollisuuden perustutkinto - kiinteistöpalvelujen perustutkinto - kone- ja metallialan perustutkinto - laboratorioalan perustutkinto - logistiikan perustutkinto - maanmittausalan perustutkinto - painoviestinnän perustutkinto - pintakäsittelyalan perustutkinto - puualan perustutkinto - rakennusalan perustutkinto - suunnitteluassistentin perustutkinto - sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto - talotekniikan perustutkinto - tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto

11 11 - turvallisuusalan perustutkinto - verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto. Kulttuuriala: - audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Erityinen koulutustehtävä Helsingin kaupungilla on seuraavat erityiset koulutustehtävät: Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Vieraskielisen opetuksen järjestäminen (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto/vocational Qualification in Social and Health Care) Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen Lisäksi Helsingin kaupunki voi järjestää kotitalousopetusta myös muuna kuin ammatillisena perustutkintona. Kotitalousopetusta annetaan Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa. Helsingin kaupungilla on lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena ja järjestää perustason ammattipätevyyskoulutusta sekä ammatillisena peruskoulutuksena että ammatillisena lisäkoulutuksena. Tätä koulutusta toteutetaan Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa. Opiskelijamäärä Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee vuosittain noin nuorta ja aikuista. Ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 7270 opiskelijaa järjestämisluvan mukaisesti. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelee vuosittain yli 5200 opiskelijaa ja aikuiskoulutuksessa noin 4000 aikuista. Järjestämissopimukset Opetusministeriön myöntämän ammatillisen lisäkoulutuksen mukaisesti Helsingin kaupunki järjestää ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkin-

12 12 toon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena. Tutkintotoimikuntien kanssa tehtyjä näyttötutkintojen järjestämissopimuksia Helsingin kaupungin ammatillisilla oppilaitoksilla on yhteensä 49 tutkintoon. 2.3 TYÖELÄMÄ- JA KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnilla tuotetaan tietoa tulevaisuuden työelämätarpeista ja osaamisesta sekä siitä, miten koulutustarjonnalla voidaan vastata tähän tarpeeseen. Ennakoinnin avulla luodaan edellytyksiä ammatillisen koulutuksen ala- ja astekohtaiselle mitoittamiselle, pyritään turvaamaan kaikille nuorille mahdollisuus perusasteen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen, kehitetään koulutuksen sisällöllistä suunnittelua ja vahvistetaan alueellista kehittämistyötä ja koulutuksen järjestäjien suunnittelutyötä. Helsingin kaupungin opetusvirasto ja ammatilliset oppilaitokset ennakoivat pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita (määrällinen ennakointi) sekä tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita (laadullinen ennakointi). Ennakointityössä käytetään Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuottamia tilastoja ja ennusteita, jotka kuvaavat kaupungin kehitystä ja muutosta. Tärkeimpiä tilastoja ovat väestöennusteet ja tilastot elinkeinotoiminnasta ja työllisyydestä. Pääkaupunkiseudun muiden kuntien, koulutuksen järjestäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin ennakointikamarin kanssa tehdään yhteistyötä, jossa otetaan huomioon pääkaupunkiseudun ja Helsingin erityispiirteet verrattuna muuhun maahan. Ennakointikamarin tuottama tieto toimialojen kehityksestä ja koulutustarpeiden muutoksista palvelee pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjiä työllisyyden, yritystoiminnan, väestökehityksen ja niihin liittyvien kysymysten ennakoinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat suunnataan ennakointityöllä saadun tiedon pohjalta ja koulutusta kehitetään työelämän kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Ammatillisen koulutuksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden asettamisessa ja koulutuksen suunnittelussa on elinkeinoelämän näkemysten esiintuominen sekä tulevien koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi tärkeää. Ennakoinnilla saadaan resurssit kohdistettua oikein ja te-

13 13 hokkaasti. Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. 2.4 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Helsingin kaupungin henkilöstöstrategia ja henkilöstön kehittämisen periaatteet Opetusviraston henkilöstöstrategia ja henkilöstöpolitiikan tavoitteet perustuvat Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan. Keskeisinä tavoitteina ovat henkilöstövoimavaran hallinta ja työhyvinvointi, osaamisen vahvistaminen, palkitseminen ja osallistava johtaminen. Henkilöstökeskus vastaa kaupunkitasolla strategiaohjelman henkilöstöosiosta ja sen toteutuksesta. Osaamisen vahvistaminen ja johtaminen Osaamisen johtamisessa lähtökohtana on tieto eri työtehtävien erilaisista osaamisvaatimuksista ja siitä, millaisia muutoksia työtehtäviin on tulossa. Ammatillisissa oppilaitoksissa on käytössä osaamisenhallintaohjelma (SUJO = suorituksen johtaminen). Osaamiskartoituksen sisältö on suunniteltu yhdessä henkilöstön kanssa eri henkilöstöryhmille sopivaksi. Henkilöstön kehittämisessä on kolme osa-aluetta. Kaikille yhteinen osaaminen sisältää tietotekniset valmiudet, organisaatio-osaamisen, asiakasosaamisen, työtä ohjaavien tavoitteiden hallinnan, työyhteisötaidot ja yhteiset arvot. Ammatti- ja työtehtävien mukaan on määritelty kuhunkin ammattialaan liittyvät erityisosaamiset. Opettajien alakohtaiset osaamisvaatimukset (oman ammattialan osaaminen ja hallinta käytännössä) määräytyvät pääosin tutkintokohtaisen opetussuunnitelman perusteella. Pedagogista osaamista edellytetään kaikilta oppilaitoksessa työskenteleviltä, mutta opettajan työssä sen merkitys on keskeinen. Osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita kartoitetaan oppilaitoksissa SUJO-ohjelman avulla. Henkilöstö tekee osaamisen itsearvioinnin. Vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa sovitaan esimiehen kanssa henkilökohtaiset kehittymistavoitteet ja tarkastellaan menneen kauden tavoitteiden toteutumista.

14 14 Osaamiskartoituksen tuloksena saadaan selville koko organisaation osaamisen nykytila. Tämän tiedon pohjalta suunnitellaan henkilöstön osaamisen kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteet Henkilöstölle järjestetään yhteisiä koulutuspäiviä vähintään 2-4 vuodessa. Koulutusta järjestetään opettajan työn muutoshaasteista kuten opetussuunnitelmasta, arvioinnista, ammattiosaamisen näytöistä, oppilaitosturvallisuudesta, nuorisokulttuureista, tieto- ja viestintätekniikasta jne. Erilaiset kehittämishankkeet kuten Opetushallituksen rahoittamat ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet ja ESR-hankkeet antavat mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen. Hankkeiden avulla on kehitetty myös opettajien työelämäjaksoja, jotka ylläpitävät ja lisäävät työlämätuntemusta. Kehityskeskusteluissa sovitaan henkilökohtaisista yksilötason kehittämistoimenpiteistä, kuten osallistumisesta koulutuksiin oman kehittymistarpeen mukaisesti, omatoimisesta opiskelusta tai työnkierrosta. Osaamisen johtamisesta huolehditaan panostamalla oppilaitosten johdon, rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden sekä myös osastonjohtajien strategialähtöisiin johtamiskoulutusohjelmiin ja oppilaitosten johtoryhmärakenteiden kehittämiseen sekä johtoryhmien kouluttamiseen. Johdon kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen tapahtuu oppilaitoksen omana tai kaikkien yhteisenä toimintana. 3 TOIMINTAKULTTUURI 3.1 ARVOT JA YHTEISET PERIAATTEET Helsingin kaupungin ammatillisessa koulutuksessa noudatetaan Helsingin kaupungin yhteisiä arvoja: asiakaslähtöisyyttä, oikeudenmukaisuutta, kestävää kehitystä, turvallisuutta, taloudellisuutta ja yrittäjämielisyyttä. Näiden lisäksi ammatillisessa koulutuksessa korostetaan jatkuvaa oppimista. Nämä keskeiset arvot ohjaavat kohti opetustoimen yhteistä visiota: oppivaa, osaavaa, sivistynyttä ja hyvinvoivaa Helsinkiä. Asiakaslähtöisyyteen kuuluvat asiakkaan hyvä kohtelu, kuuntelu, ohjaaminen ja muu myönteinen viestintä. Asiakas voi olla opiskelija, yritys tai yksityishenkilö.

15 15 Kun opiskelija on oppilaitoksen asiakkaana, puhutaan opiskelijalähtöisyydestä. Opiskelijalähtöisyys tarkoittaa opiskelijan huomioon ottamista yksilönä, oppimisessa ohjaamista ja tukemista sekä yhdenvertaista ja kannustavaa kohtelua ja arviointia. Opiskelijan tarpeet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan oppimisen järjestelyissä. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus osallistua opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Erityisesti tuetaan opiskelijan oman oppimisen itsearviointitaitojen kehittymistä ja opiskelijaa kannustetaan kansalaisaktiivisuuteen. Myös opiskelijan perheen kanssa tehdään yhteistyötä. Oikeudenmukaisuus edellyttää, että työyhteisössä kaikki kohtelevat toisiaan tasapuolisesti ja tasavertaisesti. Oikeudenmukainen kohtelu kattaa myös opiskelijan asiakassuhteet. Opiskelija kohtelee asiakkaitaan oikeudenmukaisesti ja hyväksyy asiakkaiden ja opiskelutovereiden erilaisuuden ja pitää yllä työrauhaa oppimistilanteissa. Kestävällä kehityksellä pyritään luontoa, taloutta sekä sosiaalista ja kulttuurista ympäristöä säästäviin toimintatapoihin. Opiskelijan opintoihin kuuluu kestävän kehityksen lisäksi kuluttajaosaamista. Kestävä kehitys otetaan huomioon opiskelussa siten, että kiinnitetään huomiota ympäristöön, työvälineiden ja -materiaalien käyttöön sekä toimintatapoihin. Myös yhteisöllisyys ja toisten ihmisten huomioiminen kuuluvat kestävään kehitykseen. Kestävälle kehitykselle antavat suuntaa Helsingin kaupungin ympäristötavoitteet ja oppilaitoksen kestävän kehityksen suunnitelma. Turvallisuuden tavoitteena on ylläpitää turvallista ja terveellistä oppimisympäristöä. Erityisen tärkeää on ottaa vastuu omasta ja muiden ihmisten turvallisuudesta. Opiskelijan turvallisuuden edistämisessä on kaikkien tärkeää noudattaa työturvallisuussääntöjä ja - ohjeita. Taloudellisuus on omasta ja yhteisön omaisuudesta huolehtimista. Opiskelijan ja asiakkaan etua kunnioittava taloudellinen toiminta on erityisen tärkeää silloin, kun käsitellään toisen ihmisen rahaa tai omaisuutta. Taloudellisuus, yrittäjyys ja kestävä kehitys kytkeytyvät arvoina kiinteästi toisiinsa. Yrittäjämielisyys on tapa suhtautua työhön ja avain elämässä menestymiselle. Se kannustaa opiskelijaa oma-aloitteisuuteen, ahkeruuteen, vastuullisuuteen ja luovuuteen sekä opiskelussaan että tulevassa elämässään. Yrittäjämielisyys kasvattaa itseluottamusta,

16 16 oman osaamisen arvostamista ja sitoutumista työhön sekä osallisuutta ja kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä. Yrittäjämielisyyttä tarvitaan sekä omassa itsenäisessä yrityksessä että työntekijänä toisen palveluksessa. Yritteliäs asenne antaa hyvät mahdollisuudet menestyä myös kaikessa muussa toiminnassa. Jatkuva oppiminen on arvo, joka kannustaa opiskelijaa ylläpitämään ammattitaitoaan ja kehittää itseään elinikäisesti sekä arvioi omaa osaamistaan ja oppimistaitoaan. Tärkeää on myös osata ratkoa esille tulevia ongelmia sekä tarkastella omia vuorovaikutus-, viestintäja yhteistyötaitoja. Näitä taitoja harjoitellaan koko opintojen ajan ja niiden kehittyminen voidaan kirjata soveltuvin osin esimerkiksi ammatillisen kasvun kansioon (portfolioon). Jatkuvaan oppimiseen sisältyy ihmisenä kasvaminen, jossa eettisten ja esteettisten taitojen kehittyminen on tärkeää. 3.2 TOIMINTAA OHJAAVAT KÄSITYKSET Ihmiskäsitys Ihmiskäsitys on kasvatuksen ja opetuksen perusta. Helsingin kaupungin ammatillisessa koulutuksessa opetuksen ja opetussuunnitelman lähtökohtana on näkemys jokaisen ihmisen arvokkuudesta, ainutkertaisuudesta ja yksilöllisyydestä. Jokaisella on oikeus opiskella ja kehittyä ammatillisesti oman henkilökohtaisen elämäntilanteensa, persoonallisuutensa ja lähtökohtiensa mukaan Tieto- ja oppimiskäsitys Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan opiskelijan oppimisen perustana ovat hänen omat aikaisemmat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa. Ne muuttuvat tai vahvistuvat, kun hän oppii uusia tietoja ja taitoja sekä saa uusia kokemuksia. Oppimisen keskeisin edellytys on korkea motivaatio. Lisäksi keskeisiä edellytyksiä ovat sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja oman työskentelyn arviointikyky. Oppiminen on tavoitteellista, tilannesidonnaista ja vuorovaikutteista toimintaa. Se edellyttää sekä omien tavoitteiden ja päämäärien asettamista että kykyä arvioida omaa oppimistaan.

17 17 Positiiviset ja merkitykselliset oppimiskokemukset ovat perustana motivaatiolle, joka on pohjana sekä ammatillisessa että persoonallisessa kasvussa. Opiskelija on aktiivinen ja tavoitteellinen toimija, joka ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja kehittymisestään. Opettajan tehtävänä on kannustaa, tukea ja ohjata opiskelijaa oppimisessa ja kehittymisessä sekä omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja itsearviointitaitojensa kehittämisessä. Opetuksessa korostuu aktiivinen ja dynaaminen käsitys tiedosta, joka konkretisoituu aktivoivana opetuksena ja aktiivisena oppimisena. Oppimaan oppiminen ja elinikäinen oppiminen ohjaavat käsitystä tiedosta. Pysyvän tiedon rinnalla on yhä enemmän muuttuvaa ja uudistuvaa tietoa, mikä korostaa olennaisen erottamista ja opiskeltavien sisältöjen valintaa. Opiskelijan tulee voida yhdistää uusi tieto omaan aiempaan tietoonsa. Nyky-yhteiskunnassa tärkeitä taitoja ovat tiedon löytäminen, tiedon kriittinen analysointi ja arviointi Osaaminen ja ammattitaito Ammatillisessa koulutuksessa opetuksen ja oppimisen päämääränä on ammattilaiseksi kasvaminen. Ammatillinen osaaminen muodostuu ammatissa tarvittavista tiedoista ja taidoista ja niiden soveltamista käytännön työtehtäviin sekä opiskelijan persoonallisuuden eri puolista. Työelämä vaatii työyhteisössä toimimisen taitoja, joita harjoitellaan jo opiskeluaikana. Opetuksessa ei tarkastella oppimista ja ajattelua pelkästään yksilöllisenä prosessina vaan opetuksen tavoitteena on, että opiskelijoiden ryhmässä toimiminen jäljittelee ammattilaisten työskentelyä ja että ratkaistavat tehtävät ovat oikeita ja monimutkaisia työelämän tilanteita. Työelämässä vaativat ja ongelmalliset tilanteet edellyttävät, että ihmiset jakavat tietonsa ja taitonsa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhdistämällä osaamisensa he suoriutuvat vaativista tehtävistä paremmin. Tätä kutsutaan jaetuksi asiantuntijuudeksi. Opiskelijoiden valmiudet ovat erilaisia. Tuen ja ohjauksen avulla opiskelija oppii käyttämään taitojaan syvemmin ja paremmin sekä asettamaan omalle oppimiselleen optimaaliset haasteet. Opiskelijoita tulee ohjata koko ajan tutkimaan omaa toimintaansa. Toiminnan

18 18 suunnittelu, ohjaus ja arviointi ovat metakognitiivisia taitoja, jotka ovat välttämättömiä ammattiin kasvamisessa. Tulevaisuuden oppilaitoksessa verkostotoimintataidot ja yhteisöllisen tiedon rakentamisen taidot nousevat yhä suurempaan merkitykseen. Opettajan rooli muuttuu oppimisprosessia ohjaavaksi ja osaamiseen valmentavaksi. Opiskelijoissa tapahtuva osaamisen kehittyminen ja oppiminen mahdollistuu monenlaisissa ja monipuolisissa oppimisympäristöissä, kuten työssäoppimispaikoilla, työsaleissa ja työmailla Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat: 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Oppiminen ja ongelmanratkaisu

19 19 Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja harrastaa alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.

20 20 Estetiikka Opiskelija kehittää taitojaan ja vastuutaan esteettisten tekijöiden merkityksestä jokapäiväisen toiminnan henkisenä rikastuttajana. Hän edistää ja ylläpitää viihtyisyyttä ja muita esteettisiä tekijöitä elin- ja työympäristössään. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa mediaaineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja - ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustoista olevien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisesä toiminnassa Pedagogiset periaatteet

21 21 Opiskelijan aktiivista roolia oman osaamisensa jäsentäjänä, tiedonhankkijana, käsittelijänä ja arvioijana korostavan oppimiskäsityksen mukaisesti opettaja toimii ohjaajana, tukijana, kasvattajana ja tiedon jäsentäjänä. Opettajan tehtävänä on rakentaa oppimistilanteet ja ympäristöt sellaisiksi, että ne tukevat opiskelijan itseohjautuvuutta, vuorovaikutustaitoja ja elinikäistä oppimista sekä edistävät yhteisöllisyyttä ja yhteistoimintaa. Pedagogisina periaatteina ovat seuraavat: oppiminen on kokonaisvaltaista ja työelämälähtöistä oppimismenetelmät ja järjestelyt ovat monipuolisia ja tukevat ammattitaitovaatimusten saavuttamista sekä vahvistavat opiskelijoiden itseohjautuvuutta, aktiivista ongelmanratkaisutaitoa ja tukevat persoonallista kasvua ammattiin opetusjärjestelyt mahdollistavat opiskelijan yksilöllisen opiskelun ja opintojen valinnat oppimistilanteet ovat aitoja ja luonnollisia tilanteita, mikä edistää opiskelijan sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä opiskelijoiden ja opettajien välistä vuorovaikutusta oppimisen ja osaamisen arviointi on kannustavaa, ohjaavaa, tasa-arvoista ja yhdenvertaista toiminnassa korostuu oppimisen ilo. 4 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTAVAT 4.1 AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, josta ammatillisia tutkinnon osia on 90 opintoviikkoa, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia 20 opintoviikkoa ja vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 opintoviikkoa. Ammatilliset tutkinnon osat jakautuvat kaikille pakollisiin, koulutusohjelmittain eriytyviin ja valinnaisiin tutkinnon osiin, jotka määritellään tarkemmin opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa. Ammattitaitoa täydentäviä tut-

22 22 kinnon osista on pakollisia opintoja 16 opintoviikkoa ja valinnaisia lisäopintoja 4 opintoviikkoa. Pakollisista ammattitaitoa täydentävistä opinnoista liikunta ja terveystieto sekä taitoja taideaineiden opinnot ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka aloittavat opintonsa 18 vuotta täytettyään. Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 opintoviikkoa voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Näitä ammatillista osaamista syventäviä tutkinnon osia on 20 opintoviikkoa. Ammatillisen perustutkinnon rakenne on esitetty kuviossa 5.

23 23 Kuvio 5: Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista kunkin tutkinnon perusteissa määritellyistä tutkinnoista. Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin on määritelty. Näin yhteistyö, yhteisen opetustarjonnan hyödyntäminen, opintojen valinta ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimivat sujuvasti. Opiskelija voi valita ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia siten, että hän suorittaa lukio-opintoja ja voi osallistua ylioppilastutkintoon ja siten vahvistaa jatko-opintokelpoisuuttaan. Opinnoista toteutetaan työssäoppimisena vähintään 20 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyy vähintään kahden opintoviikon laajuinen opinnäyte ja vähintään 1,5 opintoviikkoa opintoohjausta.

24 Ammatillisen perustutkinnon suoritustavat Ammatillinen perustutkinto suoritetaan joko oppilaitosmuotoisena ammatillisena peruskoulutuksena opetussuunnitelman mukaisesti tai näyttötutkintona. Ammattitaitovaatimukset ovat opetussuunnitelmaperusteisessa ja näyttötutkintona suoritettavassa perustutkinnossa samat. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisältöjä ja laajuutta ei ole erikseen määritelty. Riittävän työkokemuksen omaavat aikuiset ohjataan suorittamaan ammatillinen perustutkinto pääsääntöisesti näyttötutkintona. Sen voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena, työvoimapoliittisena koulutuksena, opetusministeriön rahoittamana omaehtoisena koulutuksena tai työpaikan henkilöstökoulutuksena Opinnäyte Ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluu opinnäyte, jonka laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Opinnäyte sisältyy ammatillisiin tutkinnon osiin ja se arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäyte voidaan tehdä myös osana työssäoppimista tai ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio, esitys tai tutkielma. Opinnäytettä tehdessään opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Opinnäytteeseen liittyy ammatillinen ja tarvittaessa kielellinen ohjaus. Opinnäytteelle nimetään ammatillinen ohjaava opettaja ja opinnäytteen luonteesta riippuen kielellistä ohjausta tehdään esimerkiksi äidinkielen ja kielien opetukseen liittyen. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen osina ja tutkinnon täydentäminen Koko tutkinnon suorittaminen on ensisijainen tavoite ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelija voi suorittaa

25 25 perustutkinnon joko yhtäjaksoisesti tai suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa kerrallaan. Ohjauksella ja erilaisilla tukitoimilla tuetaan opiskelijaa suorittamaan tutkinto yhtäjaksoisesti loppuun. Tutkinnon suorittaminen osissa tulee kyseeseen silloin, kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat laaditaan siten, että tutkinnon suorittaminen osissa on mahdollista. Tietyn ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa pyritään toteuttamaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Näyttö sijoitetaan kunkin tutkinnon osan loppuun. Oppilaitos varautuu tarjoamaan erilaisia joustavia mahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseen osissa. Suoritusmahdollisuuksia järjestetään yhteistyössä muiden oppilaitosten ja alan työpaikkojen kanssa. Jos opiskelija suorittaa vain tietyn tutkinnon osan, hänelle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja samalla suunnitelma koko tutkinnon suorittamisesta Näyttötutkinnot Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Näyttötutkintoihin järjestetään valmistavaa koulutusta. Lainsäädännössä korostetaan, että näyttötutkinnoissa tulee erityisesti ottaa huomioon työelämän tarpeet. Näyttötutkintoja suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä työelämän kanssa. Näyttötutkintojärjestelmän tavoite on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Tutkinnon suorittaja voi osallistua näyttötutkintotilaisuuteen osallistumatta koulutukseen. Pääsääntöisesti tutkinnot kuitenkin suoritetaan ja ammattitaito osoitetaan valmistavan koulutuksen ja siihen liittyvien näyttötutkintojen yhteydessä. Tutkintojen suorittamisen lähtökohtana ovat valtakunnalliset tutkinnon perusteet, joissa on määritetty kunkin tutkinnon ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit. Näyttö-

26 26 tutkinnossa ammattitaito osoitetaan tutkinnon osittain. Näyttötutkinnot muodostuvat pakollisista osista sekä osaamisalan pakollisista ja/tai valinnaisista osista. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää tutkinnossa vaadittavien pakollisten ja valinnaisten osien hyväksyttyä suorittamista. Tutkinto on valmis, kun kaikki siihen kuuluvat tutkinnon osat on hyväksytysti suoritettu. Tutkinnon suorittaja voi halutessaan suorittaa vain osatutkinnon yhden tai useampia tutkinnon osia. Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvomisesta vastaavat eri alojen tutkintotoimikunnat ja tutkintotilaisuuden järjestämisoikeuden saaneet oppilaitokset toimivat tutkinnon järjestäjinä Ammatillinen erityisopetus Erityisopetuksella turvataan opiskelijan omiin edellytyksiin perustuva ammatillinen koulutus, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetuksen kehittämisen periaatteena on kaikille opiskelijoille sopiva, esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö. Tämä edellyttää järjestelmää, joka kykenee vastaamaan yksittäisten opiskelijoiden erilaisiin ja usein varsin moninaisiin tarpeisiin. Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta. Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa opetus voidaan tarvittaessa antaa opiskelijalle osittain tai kokonaan erityisopetuksena. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopiskelija opiskelee joko integroituna yleisopetuksen ryhmään tai pienryhmässä. Erityisopetuksen pienryhmiä järjestetään seuraavissa tutkinnoissa: Helsingin palvelualojen oppilaitos hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto hiusalan perustutkinto Helsingin tekniikan alan oppilaitos kone- ja metallialan perustutkinto

27 27 rakennusalan perustutkinto puualan perustutkinto autoalan perustutkinto Erityisopetuksesta on laadittu erillinen Erityisopetuksen ja erityisen tuen suunnitelma ammatilliseen toisen asteen koulutukseen vuosiksi , joka on hyväksytty opetuslautakunnassa Kukin oppilaitos laatii oman erityisopetuksen ja erityisen tuen suunnitelman. Siinä kuvataan erityisen tuen ja erityisopetuksen järjestämistavat ja opetusmenetelmät oppilaitoksessa, eri ammattiryhmien työnjako sekä erityisestä tuesta ja erityisopetuksesta tiedottamistavat. 4.2 AMMATILLISEEN PERUSTUTKINTOON OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS (AMMATTISTARTTI) Jokaisessa Helsingin kaupungin ammatillisessa oppilaitoksessa järjestetään ammatilliseen perustutkintoon ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Se on tarkoitettu niille nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Koulutuksella on tarkoitus helpottaa siirtymää perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Onnistuneilla koulutusvalinnoilla voidaan myös vähentää opintojen alkuvaiheen keskeyttämistä sekä parantaa koulutuksen läpäisyä ja vähentää osaltaan syrjäytymistä. Ohjaava ja valmistava koulutus on laajuudeltaan opintoviikkoa. Koulutus järjestetään siten, että se lisää opiskelijan aktiivisuutta ja tukee sekä kannustaa häntä jatkamaan opintojaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Koulutuksessa käytetään monipuolisia ja työvaltaisia opiskelumenetelmiä. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteina on vahvistaa opiskelijan elämänhallinnan taitoja vahvistaa ammatillisessa koulutuksessa tarvittavia perustietoja ja -taitoja auttaa opiskelijaa löytämään oman koulutusalansa ja väylänsä helpottaa opiskelijan jatko-opintoihin siirtymistä

28 28 mahdollistaa peruskoulun päättöarvioinnissa saatujen arvosanojen korottaminen. Ohjaava ja valmistava koulutus sisältää eri koulutusaloihin ja -muotoihin sekä työelämään tutustumista, jotka tukevat opiskelijan ura- ja tulevaisuuden suunnittelua. Koulutuksessa korostuvat ohjaus, yksilöllisyys, toiminnallisuus ja käytännönläheisyys. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS. Ohjaava ja valmistava koulutus mahdollistaa yksilöllisen ja joustavan mahdollisuuden siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen tai päinvastoin siinä vaiheessa, kun se on tarkoituksenmukaista. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen päättyessä opiskelijalla on varsinaisiin opintoihin tai työhön siirtymisen suunnitelma. Helsingin kaupungin ammatillisten oppilaitosten ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle laaditaan kaikille yhteinen opetussuunnitelma. Ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta antavasta oppilaitoksesta riippumatta koulutukseen osallistuvia nuoria ohjataan heille parhaiten soveltuvan perustutkinnon opintoihin. Haku ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen on Helsingin kaupungin kaikilla ammatillisilla oppilaitoksilla yhteinen ja ajoittuu valtakunnallisen täydennyshaun yhteyteen, kunnes valtakunnalliset linjaukset ja järjestelmät on tehty. 4.3 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS (MAVA) Helsingin erityispiirteenä on muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien asukkaiden suuri määrä. Helsingin kaupungin tietokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön määrä 2,5-kertaistuu nykyisestä ja kasvaa lähes :lla eli enemmän kuin kantaväestö. Tästä syystä maahanmuuttajien osaaminen ja heille räätälöity koulutus on tulevaisuudessa tärkeä tekijä ratkaistaessa osaavan työvoiman riittävyyttä koskevia kysymyksiä. Helsingin kaupunki pyrkii vastaamaan pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän tarpeisiin kehittämällä maahanmuuttajille joustavia koulutuspolkuja toisen asteen koulutukseen. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus on tarkoitettu tutkintoon johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen aikoville nuorille ja aikuisille maahanmuuttajille, joilla on suomen kielen peruskielitaito.

29 29 Osa maahanmuuttajista tarvitsee ennen ammatillisen opiskelun aloittamista suomen kielen taitonsa parantamista, tutustumista suomalaisiin opiskelukäytäntöihin sekä tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä ja erilaisista opiskelumahdollisuuksista. Lisäksi he tarvitsevat ammattitaitoista ohjausta ja tukea tulevaisuuden suunnitelmien ja ammatinvalinnan ratkaisujen tekemiseen sekä tutustumista suomalaiseen työkulttuuriin. Parhaimmillaan valmistava koulutus toimii maahanmuuttajaopiskelijalle hänen valmiuksiaan ja voimavarojaan vahvistavana siltana ammatillisiin opintoihin. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa. Koulutuksen pääpaino on kielellisissä valmiuksissa. Kaikissa opinnoissa on opetuskielenä suomi. Jokainen opiskelija laatii yhdessä opettajansa kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Helsingin kaupungin tarjoama valmistava koulutus on suuntautunut alakohtaisesti, mutta se valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen ja antaa valmiuksia työelämään siirtymistä varten. Helsingin kaupungin maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutuksen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin koulutuksen periaatteet, järjestämistavat ja opiskelijan arviointi (Helsingin kaupunki 2008). Opetussuunnitelman pohjalta oppilaitokset ovat laatineet opetuksen toteuttamissuunnitelmat. 4.4 OPPISOPIMUSKOULUTUS Helsingin kaupunki järjestää työelämän tarpeita palvelevaa oppisopimuskoulutusta yhteistyössä työnantajien ja oppilaitosten kanssa. Koulutuksen tavoitteena on tarjota nuorille ja aikuisille ammatillinen tutkinto, jonkin tutkinnon osa-alueen suorittaminen tai työnantajan ja työntekijän erityistarpeisiin perustuva ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus. Myös yrittäjät voivat opiskella oppisopimuksella. Oppisopimus perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen ja tapahtuu pääasiassa työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja tai -ohjaajat. Opiskelijan työssä oppimista tukee oppilaitoksessa järjestettävä tietopuolinen opetus. Oppisopimuskoulutukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava

30 30 ammattiin valmentava koulutusjakso. Koulutuksen laadukas toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen, työnantajan ja opiskelijan välillä. Helsingin kaupungin järjestämästä oppisopimuskoulutuksesta huolehtii käytännössä opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla toimiva oppisopimustoimisto. Oppilaitokset toteuttavat oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintotilaisuuksia yhteistyössä eri oppisopimustoimistojen kanssa. 4.5 LUKIO-OPINNOT Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat voivat suorittaa lukioopintojaan Helsingin kaupungin lukioissa. Helsingin kaupungilla on 13 päivälukiota ja yksi aikuislukio. Opiskelija voi ottaa opinto-ohjelmaansa yksittäisiä lukiokursseja tai suorittaa ylioppilastutkinnon. Kahden tai useamman toisen asteen tutkinnon suorittaminen Opiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnon yhtä aikaa ammatillisen perustutkinnon kanssa. Kahden tutkinnon opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukiokursseja (neljä pakollista ainetta) ammatillisen perustutkinnon osana ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija voi saada ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksen samanaikaisesti. Lukio-opintojen opetusjärjestelyt vaihtelevat Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa. Opiskelija voi suorittaa lukio-opintonsa ja ammatilliset opintonsa omilla jaksoillaan tai lukiokursseja ja ammatillisia opintoja suoritetaan samalla jaksolla samanaikaisesti. Opiskelija voi suorittaa lukio-opintoja myös verkko-opintoina. 5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTAVAT Opetuksen järjestämistavat tarkoittavat erilaisia opetuksen toteuttamistapoja, opetuksen järjestämistä ajallisesti ja sen jaksottamista sekä opetuksen toteuttamista erilaisissa oppimisympäristöissä erityyppisiä opetusmenetelmiä käyttäen. Opetuksen järjestämistavat ovat sidoksissa oppimiskäsityksiin, oppimistyyleihin ja käsitykseen ammattitaidosta. Opetuksen toteuttaminen erilaisissa oppimisympäristöissä monimuotoisia opetusmenetelmiä

31 31 käyttäen antaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuksia löytää omaan oppimistyyliinsä sopiva oppimistapa. Opetuksen monipuolisuus ja -muotoisuus edistävät jokaisen opiskelijan hyvää oppimista ja itseohjautuvuutta. 5.1 OPPIMISYMPÄRISTÖT Helsingin kaupungin ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoille luodaan erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat erilaisia oppimistyylejä, omaehtoisuutta sekä opiskelu- ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Ne antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä yrittäjämielisyyteen. Oppimisympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu fyysisistä, sosiaalisista, psyykkisistä, pedagogisista ja virtuaalisista osatekijöistä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat mm. tilojen rakenteet, varusteet ja toimivuus sekä sen terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys. Sosiaaliseen oppimisympäristöön kuuluvat mm. vuorovaikutussuhteet, osallistumismahdollisuudet ja rakenteet. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kautta, kun ympäristössä toimivat arvioivat omia kokemuksiaan mm. opiskelusta tai työstä, oikeudenmukaisuudesta, turvallisuuden tunteesta ja ilmapiiristä. Oppimisympäristö voi olla myös virtuaalinen, jolloin oppiminen tapahtuu tilasta ja ajasta riippumattomina verkkoopintoina. Oppimistilanteiden luomisesta vastaavat pääosin opettajat huolehtien opiskelijoiden mahdollisuuksista osallistua niiden suunnitteluun. Oppimista tuetaan käyttämällä monipuolisia menetelmiä, jotka yhdistävät käytännön ja teoriatiedon ja jotka tukevat niiden soveltamista ammattityöhön. Opiskelijaa kannustetaan palautteella, joka ohjaa häntä näkemään omat vahvuutensa ja omat kehittämistä vaativat osa-alueensa. Palaute auttaa häntä tuntemaan oppimisen ja onnistumisen iloa sekä lisää hänen uskoaan omaan osaamiseensa ja tulevaisuuteensa. Palaute kasvattaa häntä yrittäjämieliseen asenteeseen ja kannustaa oma-aloitteisuuteen, vastuullisuuteen ja luovuuteen kaikilla elämän osa-alueilla. 5.2 OPINTOJEN ETENEMINEN, AJOITUS JA JÄRJESTÄMISPERIAATTEET Kolmen lukuvuoden opintojen jaksojärjestelmä

32 32 Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Yksi jakso sisältää yhteensä kahdeksan opintoviikon (= moduuli) opinnot. Opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin opintoja. Opinnot järjestetään lähiopetuksena oppilaitoksessa, työssäoppimisena työpaikoilla, verkko-opintoina tai opiskelijan itsenäisenä työskentelynä. Itsenäinen opiskelu voi olla esimerkiksi oppimistehtävien tekoa, kokeisiin ja ammattiosaamisen näyttöihin valmistautumista. Opetus järjestetään siten, että peruskoulun suorittanut opiskelija voi suorittaa 120 opintoviikon (ov) laajuisen ammatillisen perustutkinnon kolmessa lukuvuodessa. Ylioppilaspohjaisella opiskelijalla koulutuksen kesto on noin kaksi lukuvuotta. Joustavien opetusjärjestelyjen avulla opiskelijan on mahdollista suorittaa ammatillinen perustutkinto yksilöllisesti.

33 33 Kuvio 6: Kolmen vuoden opintojen yksinkertaistettu jaksotusesimerkki Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa tutkinnon osat on jaettu teemoihin tai projekteihin. Opetussuunnitelmissa on kuvattu teemojen ja projektien sisällöt, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät sekä oppimisen arvioinnin toteutus.

34 34 Työssäoppiminen on opetussuunnitelman ammattitaitovaatimusten mukaista ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikoilla. Opiskelijan työssäoppiminen ja näyttöjen toteuttaminen suunnitellaan opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan useimmiten työssäoppimisjaksoilla. Opetussuunnitelmaan perustuva opiskelijaryhmien opintojen eteneminen käy ilmi jaksojärjestelmästä ja sen pohjalta laadituista lukujärjestyksistä. 5.3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN LÄHI-, ETÄ- JA MONIMUOTO-OPETUKSENA JA VERKKO-OPETUKSENA Opetus järjestetään pääasiassa lähiopetuksena opetus- ja työtiloissa tai muissa työympäristöissä sekä työssäoppimispaikoissa. Opintoviikon laajuus on 40 h opiskelijan työtä, josta osa on lähiopetusta ja osa itsenäistä opiskelua. Lähiopetuksen määrä on opiskelijalle yksilöllinen ja siihen vaikuttaa opiskelijan aikaisempi kokemus ja osaaminen. Koulutuksen järjestäjä määrittelee lähiopetuksen tuntimäärän lukuvuosittain ja sitä tarkastellaan Helsingin kaupungin opetusviraston ja ammatillisen oppilaitoksen vuosittain solmittavassa tulossopimuksessa. Itsenäinen opiskelu voi olla esimerkiksi oppimistehtäviä, verkko-opintoina suoritettavia opintoja, näyttöihin ja tentteihin valmistautumista. Monimuoto-opetuksessa yhdistetään erilaisia opetuksen muotoja. Lähi- ja etäopetus sekä itsenäinen opiskelu yhdistetään suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi. Monimuotoopetuksessa kannustetaan opiskelijaa kehittämään itseohjautuvan oppimisen valmiuksia. Verkko-opetus toteutetaan pääosin Fronter verkko-oppimisalustalla. Opiskelija voi suorittaa verkko-opintoja joko kokonaan tai osittain verkossa. Verkko-oppiminen on vuorovaikutteista opetusta oppimistehtävien ja erilaisten verkkofoorumien avulla. Jokaiseen tutkintoon sisältyy mahdollisuus eri kokonaisuuksien suorittamiseen verkko-opintoina sekä muunlaisena monimuoto-opetuksena. Verkossa toimiminen on osa nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Työskentely verkossa on luontevaa etenkin nuorille ja siksi myös sosiaalisen median mahdollisuudet on huomioitava oppimisympäristön suunnittelussa. 5.4 TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen on opetuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteel-

35 35 lista, ohjattua ja arvioitua opiskelua ja oppimista. Kaikkiin tutkintoihin sisältyy ammatillisia opintoja tukevaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Tarkemmin työpaikalla tapahtuva oppiminen on määritelty tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Työpaikoilla käytännön työtehtävissä tapahtuva oppiminen on yhä tärkeämpi oppimisen muoto. Opetussuunnitelmissa määritellyn työssäoppimisen minimilaajuuden lisäksi ammatillisten opintojen toteutuksen suunnittelussa kannustetaan laajentamaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja kehittämään siihen uusia muotoja. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Ammattiosaamisen näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä hyväksytyn tutkinnon osan toteutus- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisjaksoja myös ulkomailla. Poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työpaikkojen ja oppilaitoksen yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Oppilaitos huolehtii, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta työssäoppimisen aikana ja että opettajilla ja muulla henkilöstöllä on edellytykset yhteistyölle työelämän kanssa. Oppilaitos ja opettajat varmistavat yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa työssäoppimisen laadun, jotta opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa oppilaitos. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Lisäksi oppilaitos huolehtii työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Työssäoppimispaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Oppilaitos tekee yhdessä työssäoppimispaikan kanssa keskinäisen sopimuksen. Sopimuksessa määritellään työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteet, kesto, ajoitus ja järjestäminen sekä arvioinnin menettelytavat. Lisäksi sopimuksessa määritellään turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja

36 36 ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. 6 YHTEISTYÖ 6.1 YHTEISTYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN JA HELSINGISSÄ SIJAITSEVIEN OPPILAI- TOSTEN KESKEN Yhteistyö perusopetuksen kanssa Helsingin kaupungin ammatillisten oppilaitosten ja kaupungin peruskoulujen välinen yhteistyö on monipuolista ja muotoista. Peruskoulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä peruskoululaiset saavat mahdollisuuden tutustua ammatteihin ja ammatilliseen koulutukseen. Näin helpotetaan oppilaan siirtymistä ammatilliseen koulutukseen. Yhteistyö korostuu perusopetuksen päättövaiheessa (8- ja 9-luokka) oppilaan hakeutuessa toisen asteen opintoihin. Helsingin kaupunki toisen asteen koulutuksen järjestäjänä pitää tärkeänä sitä, että jokainen perusopetuksen päättänyt nuori saa toisen asteen opiskelupaikan. Helsingin kaupunki järjestää perusopetusta yli sadassa peruskoulussa. Lisäksi Helsingissä toimii yksityisiä ja valtion ylläpitämiä peruskouluja. Opinto-ohjaus, peruskoululaisten tutustumiskäynnit ammatillisiin oppilaitoksiin ja lyhyet opiskelujaksot ammatillisissa oppilaitoksissa ovat tavanomaisimpia yhteistyömuotoja peruskoulujen kanssa. Peruskoulujen opinto-ohjaajille järjestetään vuosittain ammatillisen koulutuksen info, jossa he saavat uusinta tietoa ammatillisesta koulutuksesta ja sen muutoksista. Ammatillisesta koulutuksesta tiedotetaan opetusviraston ja oppilaitosten www-sivuilla ja peruskoululaisille jaettavassa tiedotteessa.

37 37 Ammatilliset oppilaitokset järjestävät myös erilaisia tapahtumia ja projekteja, joihin peruskoululaisilla on mahdollisuus osallistua yhdessä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kanssa. Helsingin kaupungin ammatilliset oppilaitokset toteuttavat yhdessä kaupungin peruskoulujen kanssa perusopetuksen lisäopetusta, joka painottuu ammatillisesti. Lisäopetusta suunnataan erikseen myös maahanmuuttajanuorille. Lisäopetuksesta tehdään vuosittain sopimus oppilaitosten välillä. Yhteistyö lukioiden kanssa Helsingin kaupungilla on 13 päivälukiota ja yksi aikuislukio, joiden kanssa ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö lisää opiskelijan mahdollisuuksia valita lukio-opintoja ja helpottaa kahden tutkinnon suorittamista yhtä aikaisesti. Se helpottaa myös jatko-opintoihin hakeutumista ammatillisen perustutkinnon jälkeen. Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon liittyviä ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia lukion vastaavista opinnoista. Helsingin ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijat voivat valita opintoja yhteisistä vapaavalinnaisista opinnoista. Opintojen jaksotus ja lukujärjestykset laaditaan siten, että opiskelijan on mahdollista valita opintoja myös lukion kurssitarjonnasta. Opiskelija voi opiskella koko jakson lukiossa tai hän voi valita lukion kursseja jakson yhteistoiminta-ajalla. Lukioilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla on yhteistyötä lukioiden erityistehtävän tai painotuksen mukaisissa opinnoissa. Tätä yhteistyötä tehdään mm. yrittäjyyden, matkailun, logistiikan sekä taide- ja ilmaisutaidon opinnoissa. Yhteistyötä toteutetaan erilaisina yhteisinä kursseina, projekteina ja tapahtumina tai teemapäivinä. 6.2 YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA Pääkaupunkiseudun kunnat ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä. Yhteistyöstä on sovittu erillisellä sopimuksella. Sopijaosapuolina ovat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Vantaan kaupunki, Kirkkonummen kunta, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Amisäätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Helsinki Bu-

38 38 siness College Oy. Yhteistyötä tehdään ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja tehokkuuden lisäämiseksi, pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn edistämiseksi sekä nuorten koulutustakuuseen vastaamiseksi. Lisäksi tavoitteena on lisätä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Muiden oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on edistää opiskelijan opintojen monipuolistamista ja jatko-opintomahdollisuuksia. Oppilaitoskohtaisesti voidaan sopia yhteistyöstä muiden ammatillista peruskoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa. Ammatilliset oppilaitokset tarjoavat ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluopiskelijoille tilaisuuksia harjoitteluun. 6.3 YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Työelämän kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä pääasiassa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen. Työpaikoilla tapahtuvien ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista vastaavat työpaikkojen ja oppilaitosten edustajat yhdessä. Opiskelija voi suorittaa työpaikoilla opinnäytteensä tai muita työelämälähtöisiä projekteja. Ammatillisissa oppilaitoksissa toimivat alakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat, joiden jäseninä on työelämän, oppilaitoksen, opettajien sekä opiskelijoiden edustajia. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät mm. oman alansa tulevaisuuden näkymiä ja opetussuunnitelmia sekä osallistuvat ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Helsingin ammatillisilla oppilaitoksilla on yhteinen ammattiosaamisen toimikunta. Se mm. hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Lisäksi toimikunta käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Työelämänyhteistyö helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja auttaa yrityksiä löytämään työntekijöitä. Elinkeinoelämän ja työelämän palaute auttaa kehittämään perustutkintojen sisältöjä vastaamaan työelämän ammattitaitovaatimuksia.

39 39 Vuonna 2006 käynnistetyllä työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnalla tarkoitetaan yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Sillä pyritään vahvistamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä. 6.4 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta, kulttuurien tuntemusta, kehittää opiskelijoiden kielitaitoa sekä rohkaista ja ohjata opiskelijaa kansainvälisille työmarkkinoille, opiskelijavaihtoon sekä työssäoppimisjaksoille ulkomaille. Monipuolisia opintoja järjestämällä pyritään täyttämään työelämän kansainväliset tarpeet sekä valmentamaan opiskelijaa toimimaan omassa ammatissaan niin kotimaassa kuin ulkomailla sekä kansainvälisten yritysten palveluksessa. Oppilaitosten kansainvälistyminen perustuu Helsingin kaupungin kansainvälistymissuunnitelmaan. Kansainväliset työssäoppimisjaksot toteutetaan pääasiassa Pohjoismaissa, Itämeren alueella, EU-maissa, Venäjällä ja Kiinassa. Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman kautta rahoitetaan ammatillista koulutusta. Opettajilla on mahdollisuus käydä asiantuntijavaihdoissa tutustumassa koulutusorganisaatioihin ja työelämään. EU:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa verrataan eri maiden tutkintojen tavoitteita, sisältöjä, opiskelijoiden ammatillista osaamista, arviointia ja valmiuksia kulttuurienväliseen toimintaan. Oppilaitokset tekevät myös suoraan yhteistyötä eri maissa toimivien yritysten kanssa. Opiskelijat voivat lähteä työssäoppimisjaksoille ja opiskelijavaihtoon ulkomaille. Opetussuunnitelman mukaisia opintoihin kuuluvia ammattiosaamisen näyttöjä voi suorittaa työssäoppimisjakson aikana, mikäli näytön järjestäminen on mahdollista kyseisellä työssäoppimispaikalla. Kansainvälisen yhteistyön avulla pyritään kannustamaan opiskelijoita harvinaisempien kielten opiskeluun ja lisätään opiskelijan kulttuuriosaamista. Yhteistyöoppilaitoksista tulee vastavuoroisesti opiskelijoita opiskelemaan oppilaitoksiimme, jolloin kansainvälinen yhteistyö tavoittaa mahdollisimman monia omia opiskelijoitamme. Voimme myös hyödyntää maahanmuuttajaopiskelijoiden yhteyksiä ja kulttuuriosaamista oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan hyväksi. Opiskelijat ovat mukana kansainvälisten projektien suunnittelussa ja oppilaitoksissa vierailevien ryhmien isäntinä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työssäoppimisjaksot koskettavat lisäksi yhteistyöyrityksiämme. Kansainvälinen opettajavaihto ja vierailevat

40 40 opettajat monipuolistavat oppilaitoksissa annettavaa opetusta. Oppilaitokset panostavat myös kansainväliseen kilpailutoimintaan ja valmentavat menestyksekkäästi nuoria huippuosaajia eri lajeissa ammattitaidon maailmanmestaruuskisoihin. Kansainvälisestä toiminnasta ja projekteista tiedotetaan säännöllisesti ja toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen pohjalta. 7 OPINTO-OHJAUKSEN JA OPISKELIJAHUOLLON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 7.1 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen opintojen alkua, sen aikana ja päättyessä. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Opinto-ohjaus sisältää psykososiaalisen tuen, opiskelun ja opiskelutaitojen ohjauksen sekä ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa. Opintoohjauksella edistetään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, tukea opinnoissa ja niiden loppuunsaattamisessa, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, vahvistaa elämänhallinnan valmiuksia, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. 7.2 OPINTO-OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Jokaiselle opiskelijalle annetaan opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa opintojen aikana. Opiskelijan yksilöllisen opintosuunnitelman toteutumiseksi laaditaan opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. Opiskelijalla on oikeus opintojen ohjaukseen koko koulutuksen ajan. Opinto-ohjaajilla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä koulutusalallaan, ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opiskelijan lähin ohjaaja on ryhmänohjaaja, joka perehdyttää opiskelijat opintoihin, valintojen tekemiseen ja arviointikäytäntöihin. Ryhmänohjaaja haastattelee opiskelijat opintojen alkuvaiheessa sekä seuraa opiskelijan poissaoloja ja opintojen edistymistä. Ryhmänohjaaja toimii yhdyshenkilönä opiskelijan ja kodin kanssa opintojen etenemiseen liittyvissä asioissa. Jokainen opettaja ohjaa oman

41 41 oppiaineensa puitteissa. Kaikki ohjaukseen osallistuvat auttavat opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä henkilökohtaisena ohjauksena, ryhmäohjauksena tai pienryhmäohjauksena. Opiskelijoita, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia, tuetaan moniammatillisella yhteistyöllä (ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja). Opintojen etenemistä seurataan jaksojen jälkeen pidettävissä opintojen seurantapalavereissa viisi kertaa lukuvuodessa. Tällä tavoin pyritään mahdollisimman nopeasti puuttumaan tilanteissa, joissa opinnot eivät etene normaalin opiskeluohjelman aikataulun mukaisesti.

42 42 Kuvio 3: Opiskelijan opinto-ohjauksen eteneminen opintojen eri vaiheissa 7.3 OPINTO-OHJAUKSEN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOT Ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen oppilaille,heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita nuoria ohjataan yhdessä Tulevaisuustiskin työntekijöiden ja muiden etsivää nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.