JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA"

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄNKAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINENOSA

2 Koulutuslautakunta hyväksynyt Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset Sivistyslautakunta hyväksynyt muutokset Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksynyt muutokset Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksynyt muutokset voimaan alkaen Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksynyt muutokset Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksynyt muutokset Lasten ja nuorten lautakunta hyväksynyt muutokset Lasten ja nuorten lautakunta hyväksynyt muutokset Lasten ja nuorten lautakunta hyväksynyt muutokset Lasten ja nuorten lautakunta hyväksynyt muutokset

3 SISÄLLYSLUETTELO Yleinen osa JOHDANTO PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 6 Opetus- ja kasvatustyötä ohjaavat valtakunnalliset arvot... 6 Järvenpään kaupungin perusopetuksen arvot... 6 Perusopetuksen visio ja toiminta-ajatus OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 8 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet... 8 Perusopetuksen järjestäminen Järvenpäässä... 9 Yhteistyö esiopetuksen, muun perusopetuksen ja muiden toimijoiden kanssa Perusopetuksen tuntijako Koulukohtaiset painotukset Valinnaisaineet Kieliohjelma Tietostrategia OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Tiedonsiirtokäytännöt OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustava perusopetus ja jatkoluokka Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajaopetus OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Arvioinnin periaatteet ja tavoitteet

4 7.1.3 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain ja luokalle jättäminen Arvioitavat oppiaineet ja oppilaan edistymisen arviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Oppilaan itsearviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan arviointi ja arvioinnin periaatteet Päättöarviointi Todistukset Toiminnan jatkuva arviointi LIITE Järvenpään kotiseutu- ja kulttuuriopetuksen opetussuunnitelma lk kevät: lk syksy: lk syksy: lk kevät: lk syksy: lk kevät: lk syksy: lk kevät: lk syksy: lk kevät:

5 JOHDANTO Järvenpään kaupungin Perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu kaupungin yhteiseksi kuntatason opetussuunnitelmaksi. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu perusopetuslaki ja -asetus sekä valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta sekä esi- ja perusopetussuunnitelman perusteet ( ) sekä perusteiden muutokset ja täydennykset ( ) Lisäksi on huomioitu Järvenpään kaupungin sivistystoimen kehittämissuunnitelmat. Perusopetuslain uudistuksen ( ) edellyttämät oppimisen tuen muutokset on valmisteltu valtakunnallisen KELPO -kehittämistyön yhteydessä. Järvenpään opetussuunnitelma on oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja tukimuotojen osalta valmisteltu yhteistyössä varhaiskasvatuksen, kouluikäisten kasvun tuen palveluiden, perhesosiaalityön ja terveyspalveluiden kanssa. Kaikilla Järvenpään perusopetuksen opettajilla on ollut mahdollisuus osallistua valmisteluprosessiin kommentoimalla laadittuja luonnoksia. Kodin ja koulun välinen yhteistyö - kappale valmisteltiin yhteistyössä Vanhempainverkoston kanssa. Oppilaiden huoltajilla on ollut mahdollisuus kommentoida opetussuunnitelmaluonnosta. Opetussuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Oppilashuollon käsikirjaa ja Järvenpään turvallisuussuunnitelmaa. Kaupungin opetussuunnitelmassa on täsmennetty valtakunnallisia opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita sekä eri oppiaineiden keskeisiä sisältöjä ja määritelty työtapoja, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Opetussuunnitelma toimii valtakunnallisten perusteiden (OPH ) ohella opettajaa ohjaavana ja tukea antavana työvälineenä. Koulut laativat kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta vuosisuunnitelmat, joissa tarkennetaan mm. tavoitteita sekä koulun toimintakulttuuria. Tämä valtakunnallisia perusteita vastaava opetussuunnitelma otetaan käyttöön kaikissa Järvenpään perusopetuksen kouluissa alkaen. 5

6 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Opetus- ja kasvatustyötä ohjaavat valtakunnalliset arvot Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon myös suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Järvenpään kaupungin perusopetuksen arvot Järvenpään kaupungin perusopetuksen arvot on johdettu valtakunnallisista perusopetuksen arvoista ja kaupungin arvoista. Vastuullisuus Toteutamme yhteiskunnallista sivistystehtäväämme järjestämällä laadukasta perusopetusta ja kasvatusta asiakaslähtöisesti oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Huomioimme opetuksessamme ja toimintakulttuurissamme rikkaan kulttuuriperintömme ja kulttuurimme monimuotoisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteet. Korostamme jokaisen opettajan, oppilaan ja vanhemman omaa vastuuta osana yhteisöllisyyttä ja yhteistä päämäärää. Oikeudenmukaisuus Järjestämme perusopetusta siten, että kaikilla kaupunkilaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään perusopetukseen. Turvaamme oppilaitoksille yhtenäiset toimintaedellytykset. Tiedotamme toiminnastamme avoimesti. Toimimme siten, että vanhemmilla on osaltaan mahdollisuus vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Mahdollistamme oppilaskuntien ja nuorisoparlamentin toiminnan. Toimintamme perustuu keskinäiseen luottamukseen ja yksilöiden tasapuoliseen kohteluun. Huolenpito ihmisestä Tuemme kaikkia kouluyhteisön jäseniä ja pyrimme ehkäisemään oppimisen esteitä. Yhdessä kotien kanssa tuemme oppilaan kasvua. Järjestämme oppilaiden tarvitseman tehostetun ja erityisen tuen yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa. 6

7 Luovuus ja innovatiivisuus Yhteisen opetussuunnitelman avulla luomme turvallisen ja kiireettömän koulun. Rohkaisemme ja kannustamme kaikkia kouluyhteisön jäseniä kokeilemaan ja uudistumaan. Virikkeellisillä oppimisympäristöillä ja monipuolisilla työtavoilla luomme kasvualustan luovuudelle ja innostamme oppimista. Visio: Perusopetuksen visio ja toiminta-ajatus Järvenpään perusopetus ja sen turvalliset ja monipuoliset oppimisympäristöt innostavat oppimiseen ja luovuuteen. Järvenpääläinen koululainen on tasapainoinen ja vastuullinen, osaava ja taitava sekä omaa ja muiden kulttuuria arvostava. Toiminta-ajatus ilmaisee koulujen perustehtävän. Toiminta-ajatuksessa korostetaan lapsen yksilöllisen kasvun tukemista sekä kasvua yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja muista. Toiminta-ajatus: Järvenpään perusopetuksessa opitaan elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja yhdessä työskennellen ja kasvaen itsetuntoa tukien. 7

8 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet tukea lapsen persoonallisuuden kasvua ja itsetunnon kehittymistä kehittää lapsen sosiaalisia taitoja opettaa lapselle elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja herättää halu elinikäiseen oppimiseen Yleisten kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on ohessa määritelty koulun opetus- ja kasvatustyö Tavoitteet Opetus- ja kasvatustyö tukea lapsen persoonallisuuden luodaan hyväksyvä, kannustava ilmapiiri kasvua ja itsetunnon kehittymistä luodaan luottamusta edistävät suhteet laaditaan yhteiset säännöt ja sovitaan yhteisistä menettelytavoista kehitetään lapsen itsetuntemusta ja itsensä hyväksymistä kehitetään itsearviointitaitoja huomioidaan erilaiset oppimistavat ja yksilöllinen eteneminen korostetaan jokaisen yksilön merkitystä ryhmälle ja taitoa arvostaa muita järjestetään yhteisiä tapahtumia ja elämyksiä mahdollistetaan onnistumisen kokemuksia autetaan lasta/ nuorta omien vahvuuksien löytämisessä kehittää lapsen sosiaalisia taitoja harjaannutetaan vuorovaikutustaitoja ohjataan työskentelyyn erilaisissa ryhmissä vahvistetaan erilaisuuden hyväksymistä opetetaan vastuuta itsestä ja muista harjaannutetaan oppimista vuorovaikutuksessa erilaisiin ryhmiin opettaa lapselle oppimaan oppimisen perustaidot harjaannutetaan keskittymistä, kuuntelua, havainnointia, luokittelua, kysymysten asettelua, opettaa lapselle elämässä tarvittavia perustietoja ja taitoja tiedonetsintää, päättelyä, ongelmanratkaisua, tehtävien loppuun saattamista sekä oman oppimisprosessin arviointia harjaannutetaan tavoitteiden asettamista ja vastuuntuntoa tehtävistä harjoitellaan päätöksentekoa, vaihtoehtojen havaitsemista ja ratkaisujen ennakointia opetetaan opetussuunnitelmassa määritellyt perustiedot ja taidot herättää halu elinikäiseen oppimiseen ja suoda mahdollisuus oppimisen iloon 8 luodaan kiireetön ilmapiiri käytetään vaihtelevia työtapoja kannustavalla palautteella mahdollistetaan lapsen onnistumisen kokemuksia

9 Perusopetuksen järjestäminen Järvenpäässä Järvenpään kaupungin perusopetuksen järjestäminen pohjautuu kaupungin yhteiseen opetussuunnitelmaan, jota kaikki kaupungin perusopetusta järjestävät koulut noudattavat. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kattavat koko perusopetuksen. Pääsääntöisesti oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on täsmennetty vuosiluokittain tuntijaon mukaisesti. Tämän kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulut laativat koulukohtaiset vuosisuunnitelmat. Näissä vuosisuunnitelmissa koulut täsmentävät opetuksen järjestämiseen sekä koulukohtaisen painotuksen ja valinnaisuuden toteuttamiseen liittyviä asioita. Lähikouluperiaate Järvenpäässä on kattava kouluverkko, jossa koulupaikka toteutuu lähikouluperiaatteen ja huoltajien toivomusten mukaisesti. Kouluilla ei ole kiinteitä oppilaaksiottoalueita. Opetuksen järjestämisessä noudatetaan Järvenpäässä mahdollisimman pitkälle aluemalliin tukeutuvaa lähikouluperiaatetta: opetusjärjestelyt ovat mahdollisimman paljon normaalin oppimisympäristön mukaisia; kuitenkin opetusryhmän ja oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisia, vahvuudet, oppimis-, kehitys- ja tukitarpeet huomioonottavia ja näiden toimintaedellytyksiin suhteutettuja. Kunta osoittaa oppilaalle ensisijaisen koulupaikan asuinosoitteen perusteella lähikoulusta. Järvenpäässä monet koulut sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että joillakin asuinalueilla asuvilla oppilailla on useita lähikouluja. Lasten ja nuorten lautakunta määrää vuosittain kunkin asuinalueen ns. ensisijaisen koulun. Oppilaan koulupaikan vahvistaa perusopetusjohtaja. Aluemalli Järvenpään perusopetuksen koulut muodostavat kolme perusopetusta järjestävää aluetta: Kartanon, Yhteiskoulun ja Koivusaaren alueet. Kullakin alueella on yksi luokka-asteiden 1-9 tai 7-9 opetusta järjestävä koulu sekä 2-4 luokka-asteiden 1-6 opetusta järjestävää koulua. Koulut tekevät keskenään yhteistyötä yhtenäisen perusopetuksen toteuttamiseksi omalla alueellaan. Myös oppilashuolto sekä yhteistyö esiopetuksen ja perusnuorisotyön kanssa pyritään järjestämään aluemallin mukaisesti. Oppilaan yleinen ja tehostettu tuki järjestetään oppilaan lähikoulussa. Myös oppilaan erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa. Oppilaan erityinen tuki ja kokoaikainen erityisopetus voidaan järjestää myös alueellisessa erityisluokassa tai Juholan erityiskoulussa. Koulut alueittain: Kartanon alueen muodostavat Kartanon koulu Mankalan koulu Harjulan koulu Vihtakadun koulu 1-9 lk 1-6 lk 1-6 lk 1-6 lk 9

10 Yhteiskoulun alueen muodostavat Järvenpään Yhteiskoulu 1-9 lk Kinnarin koulu 1-6 lk Kyrölän koulu 1-6 lk Oinaskadun koulu 1-6 lk Koivusaaren alueen muodostavat Koivusaaren koulu 7-9 lk Anttilan koulu 1-6 lk Haarajoen koulu 1-6 lk Saunakallion koulu 1-6 lk Järvenpäässä on lisäksi alueisiin sitomaton erityiskoulu, Juholan koulu, jossa annetaan kokoaikaista erityisopetusta vuosiluokilla esiopetus-9. Ruotsinkielinen perusopetus järjestetään kuntien välisellä sopimuksella pääsääntöisesti Sipoon ruotsinkielisissä kouluissa. Yhteistyö esiopetuksen, muun perusopetuksen ja muiden toimijoiden kanssa Yhteistyö esiopetuksen kanssa Esi- ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen kasvatuksellisen ja opetuksellisen kokonaisuuden. Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteinen käsitys lapsesta ja oppimisesta turvaa lapsen oppimisen johdonmukaisen jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen. Lapselle laadittu esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) siirtyy kouluun ja toimii ensimmäisellä luokalla oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman pohjana. Esiopetus ja alkuopetus laativat vuosittain yhteistoimintasuunnitelman. Yhteistoimintasuunnitelmassa määritellään yhteistyön konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja toiminnan arviointi. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään koulun vuosisuunnitelmaan. Yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta vastaavat varhaiskasvatuksen esimiehet sekä rehtorit ja sen laatimiseen osallistuvat esi- ja alkuopettajat. Yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Iltapäivätoiminta toimii kiinteässä yhteistyössä koulujen kanssa. Oppilashuollon palveluita tuottavan henkilöstön kanssa iltapäivätoiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulunkäyntiä, mikä näkyy myös yksittäistä lasta koskevien asioiden hoidossa ja tiedon siirrossa. Iltapäivätoiminnan henkilöstölle tulee luovuttaa toiminnan asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Iltapäivätoimintaryhmän toimintasuunnitelmassa huomioidaan koulun opetussuunnitelma ja sen sisältö saatetaan koulun tietoon. Ohjaajat tiedottavat toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten opettajille ja vastavuoroisesti opettajat 10

11 ohjaajille. Koulun ja iltapäivätoimintaryhmän viestinnässä hyödynnetään koulun sähköistä tiedotusjärjestelmää. Peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten välinen yhteistyö Toisen asteen oppilaitokset järjestävät perusopetuksen päättöluokkalaisille mm. koulutusmessuja, avointen ovien päiviä sekä eripituisia tutustumisjaksoja ja -käyntejä lähialueen oppilaitoksiin ja lukioihin. Yläkoulujen oppilaanohjaajat organisoivat näitä tutustumiskäyntejä. Oppilaanohjaajat järjestävät tarvittaessa tehostetun ja erityisen tuen oppilaille myös henkilökohtaisia tutustumisjaksoja toisen asteen oppilaitoksiin yhdeksännen luokan aikana. Muu yhteistyö Perusopetuksessa tehdään yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa, joita ovat mm. seurakunnat, nuorisotoimi, kulttuuritoimi, poliisi, kirjasto, hammashoito. Yhteistyömuodoista sovitaan tilannekohtaisesti. Tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat vierailut ja yhteistoimijoiden edustajien pitämät oppitunnit ja teemapäivät. Perusopetuksen tuntijako Järvenpään kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelmassa noudatetaan valtioneuvoston A 422/ hyväksymää tuntijakoa. Järvenpään perusopetuksen yleinen tuntijako on taulukossa 1. Lisäksi luokka-asteella 5 koulut valitsevat 2 painotustuntia taide- ja taitoaineissa ja luokkaasteella 6 yhden painotustunnin. Luokka-asteilla 7-9 koulukohtainen painotus toteutetaan valinnaisuuden kautta. (Taulukko1). Järvenpään perusopetuksessa järjestetään osittain englanninkielistä opetusta luokilla 1-9 (Saunakallio, Koivusaari), musiikkiluokkaopetusta luokilla 1-9 (Harjula 1-6, Kartano 7-9), musiikkipainotteista opetusta luokilla 7-9 (Kartano) ja kuvataidepainotteista opetusta luokilla 7-9 (Yhteiskoulu, Koivusaari). Näiden erikoisryhmien/luokkien oppilaat valitaan valintakokeiden tai erikseen määriteltyjen valintakriteerien perusteella. Koko perusopetuksen kestävässä musiikkiluokkaopetuksessa noudatetaan kaikilla vuosiluokilla musiikkipainotuksen tuntijakoa (Taulukko 2). Vuosiluokilla 7-9 järjestettävään musiikkipainotteiseen opetukseen hakeudutaan yläkouluun siirryttäessä. Vuosiluokkien 7-9 musiikkipainotteisessa opetuksessa noudatetaan musiikkipainotuksen tuntijakoa kyseisten vuosiluokkien osalta. Musiikkiluokkaopetus vuosiluokilla 1-6 toteutetaan Harjulan koulussa siten, että oppilaat sijoitetaan rinnakkaisluokille. Vuosiluokilla 7-9 musiikkiluokkaopetus toteutetaan Kartanon koulussa siten, että oppilaat sijoitetaan samaan luokanvalvojaryhmään, nk. musiikkiluokalle. Koululla on oikeus tarvittaessa tasapainottaa ryhmien oppilasmääriä pedagogisista syistä. Musiikkipainotteisessa opetuksessa olevat oppilaat koulu voi sijoittaa opetusryhmiin pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. 11

12 Kuvataidepainotteisessa opetuksessa noudatetaan yleisopetuksen tuntijakoa. Osittaisessa englanninkielisessä opetuksessa noudatetaan englantipainotteisten luokkien tuntijakoa (Taulukko 3). Englantiluokkien tuntijako poikkeaa perusopetuksen yleisestä tuntijaosta siten, että vuosiluokille 1-5 on lisätty yksi tunti englanninkieliseen opetukseen. Englanti-, musiikki- ja kuvataidepainotteisten luokkien/ryhmien opetuksen tavoitteet ja sisällöt esitellään ainekohtaisissa osioissa. Perusopetuksen tuntijako alkaen Aine yht. perusteet äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) A1- kieli (8) (8) AB-kieli (6) 6 6 matematiikka 3 3 (6) (12) (14) ympäristö- ja luonnontieto ympäristöoppi (9) biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) terveystieto (3) uskonto ja elämänkatsomustieto (6) (5) historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 (3) (7) Taide- ja taitoaineet (26) 2* 1* (30) musiikki ** kuvataide ** käsityö liikunta kotitalous oppilaanohjaus ½ ½ painotus (valinnaiset aineet) 0,5 6, oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 (19) 19 (19) 23 (23) 23 (23) 24 (24) 24 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) vapaaehtoinen A2-kieli 3 3 (6) (6) * koulukohtainen painotus ** oppilas valitsee jommankumman Taulukko 1. Perusopetuksen tuntijako 12

13 Musiikkipainotuksen tuntijako Aine yht. perusteet äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) A1- kieli (8) (8) AB-kieli (6) 6 6 matematiikka 3 3 (6) (12) (14) ympäristö- ja luonnontieto ympäristöoppi (9) biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) terveystieto (3) uskonto ja elämänkatsomustieto (6) (5) historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 (3) (7) Taide- ja taitoaineet (26) (30) musiikki kuvataide käsityö liikunta kotitalous oppilaanohjaus ½ ½ Valinnaiset aineet* musiikkipainotus + soitinopetus/yhteissoi tto 1* 1* 1*+1 1*+1 0 1* 0,5* 6, oppilaan vähimmäistuntimää rä 20 (19) 20 (19) 25 (23) 25 (23) 24 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) vapaaehtoinen A2-kieli 3 3 (6) (6) * koulukohtainen painotus ** oppilas valitsee jommankumman Taulukko 2. Perusopetuksen musiikkipainotuksen tuntijako 13

14 Englantipainoitteisten luokkien tuntijako Aine yht. perusteet äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) A1- kieli (8) (8) AB-kieli (6) 6 6 matematiikka 3 3 (6) (12) (14) ympäristö- ja luonnontieto ympäristöoppi (9) biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) terveystieto (3) uskonto ja elämänkatsomustieto (6) (5) historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 (3) (7) Taide- ja taitoaineet (26) (30) musiikki kuvataide käsityö liikunta kotitalous oppilaanohjaus ½ ½ Valinnaiset aineet* englantipainotus 1* 1* 1* 1* 1* 0 0,5* 6, oppilaan vähimmäistuntimää rä 20 (19) 20 (19) 24 (23) 24 (23) 25 (24) 24 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) vapaaehtoinen A2-kieli 3 3 (6) (6) * koulukohtainen painotus ** oppilas valitsee jommankumman Taulukko 3. Perusopetuksen englantipainotteisten luokkien tuntijako 14

15 Koulukohtaiset painotukset Järvenpään perusopetuksen kouluissa painotukset toteutetaan yläkouluissa ja tämän lisäksi Harjulan koulussa musiikissa ja Saunakallion koulussa osittain englanninkielisessä opetuksessa. Lisäksi luokka-asteella 5 koulut valitsevat 2 painotustuntia taide- ja taitoaineissa ja luokkaasteella 6 yhden painotustunnin. Koulujen painotukset ja valinnaisuus tarkentuvat vuosittain laadittavissa vuosisuunnitelmissa. Koulukohtaisilla painotuksilla syvennetään ja laajennetaan oppiaineiden sisältöjä tai aihekokonaisuuksia, ja niitä arvioidaan oppiaineen arvioinnin yhteydessä. Harjulan koulu musiikkiluokkaopetus vuosiluokilla 1-6 Kartanon koulu musiikkiluokkaopetus vuosiluokilla 7-9 musiikkipainotteinen opetus vuosiluokilla 7-9 Järvenpään yhteiskoulu kuvataidepainotteinen opetus (7-9) Koivusaaren koulu kuvataidepainotteinen opetus (7-9) osittain englanninkielinen opetus Saunakallion koulu Osittain englanninkielinen opetus vuosiluokilla 1-6 Yhdysluokkaopetus Opetusta voidaan antaa myös ns. yhdysluokkaopetuksena, jossa oppilaita on yleensä kahdelta eri vuosiluokalta. Yhdysluokan oppimäärä voidaan jakaa myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen momentin säännöksiä. Valinnaisaineet Perusopetuksen valinnaisaineet syventävät ja laajentavat perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisaineet antavat oppilaalle mahdollisuuden syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisia oppiaineita on tuntijaossa yhteensä 13 vuosiviikkotuntia (yhteensä 91 vvh). Valinnaisuudesta käytetään seitsemännellä luokalla puoli vvh koulukohtaiseen painotukseen. Erityispainotteisilla luokilla opiskellaan musiikkia, kuvataidetta tai englantia, muilla luokilla tietotekniikkaa. 15

16 Kahdeksannella luokalla valinnaisia oppiaineita on 6,5 tuntia ja 9 -luokalla on 6 tuntia. Valinnaisaineet voivat olla laajuudeltaan 1 vvh, 2 vvh tai 4 vvh. Kaikissa kouluissa tarjotaan 4 vvh laajuisena käsityötä, 2 vvh laajuisena kotitaloutta, käsityötä, kuvataidetta, musiikkia ja kieliohjelman mukaisia kieliä (ranska, saksa, venäjä). Muilta osin tarjonta vaihtelee kouluittain. Koulu määrittelee valinnaisainetarjonnan vuosittain. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään 2 vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti (hyväksytty, hylätty). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Kieliohjelma Kieliohjelman tavoitteet Kieliohjelman tavoitteena on kieltenopetuksen monipuolistaminen ja käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Kieltenopetuksessa pyritään koulujen väliseen yhteistyöhön mahdollisimman laajan tarjonnan turvaamiseksi. Kieltenopetus * A1-kieli 3 -luokalta alkava yhteinen kieli tarjottavat A1-kielet: englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä 3-6 -luokilla yhteensä 8 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) ja luokilla yhteensä 8 vuosiviikkotuntia (=2-3 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 16 oppilasta * A2-kieli 5 -luokalta alkava vapaaehtoinen kieli tarjottavat A2-kielet: englanti, ranska, saksa ja venäjä poikkeus: A1-ruotsia opiskeleville ei tarjota A2-englantia 5-6 -luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=3 tuntia/viikko) ja 7-9 -luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 16 oppilasta * B1-kieli 7 -luokalta alkava yhteinen kieli ruotsi, ellei se ole A1-kieli englanti, jos A1-kieli on ruotsi 7-9 -luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) * B2-kieli 8 -luokalta alkava valinnainen kieli (=2 tuntia/viikko) tarjottavat B2-kielet: ranska, saksa ja venäjä toteutetaan, jos kielen valinneita on riittävästi * Lukion kieliohjelma kytketään peruskoulun kieliohjelmaan siten, että oppilaalle turvataan jatkomahdollisuus peruskoulun A- ja B1-kielten opiskeluun. 16

17 A1- ja A2-kielen opiskelussa pyritään peruskoulun päättövaiheessa samantasoiseen kielitaitoon. Tietostrategia Järvenpään perusopetus on laatinut tieto- ja viestintätekniikan strategian, jossa määritellään keskeiset periaatteet tieto- ja viestintätekniikan hankintoihin, tukipalveluihin sekä koulutukseen. Tieto- ja viestintätekniikan strategia päivitetään pääsääntöisesti samanaikaisesti kaupungin tietoja viestintästrategian kanssa. Tietotekniikan opetussuunnitelma on varsinaisen opetussuunnitelman liitteenä. Liitteessä määritellään kunkin vuosiluokan tavoitetasot. Eri oppiaineissa hyödynnetään tietotekniikkaa myös tavoitteellisesti. Oppimisympäristön varustus tukee myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Koulujen tietoteknisestä varustamisesta on erikseen hankintasuunnitelma, jolla pyritään takaamaan kaikille oppilaille yhdenvertaiset oppimisympäristöt. 17

18 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Järvenpäässä toteutetaan yhtenäistä perusopetusta alueellisena yhteistyönä ja yhtenäisen opetussuunnitelman kautta. Pääsääntöisesti opetus on hajautettua vuosiluokilla 1-6 ja jaksotettua vuosiluokilla 7-9. Oppimiskäsitys Perusopetuksen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen perustuu opittavan aineksen ja aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden vuorovaikutukseen. Oppilas rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta omaa tietorakennettaan. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppimisympäristö Oppimisympäristö on sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen, viihtyisä, esteettisesti miellyttävä ja se tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Oppimisympäristöjen, monipuolisten opetusmenetelmien ja työtapojen avulla tuetaan oppilaan opiskelumotivaatiota ja uteliaisuutta sekä opettajan ja oppilaan ja oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristöjen kuvaukset tarkentuvat ainekohtaisissa osioissa. Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen toiminta kuten juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on koulun toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Koulujen toimintakulttuurin kuvaus on käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustyöstä. Lautakunta hyväksyy koulujen toimintakulttuurin kuvaukset. Muutokset esitetään koulujen vuosisuunnitelmissa. 18

19 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen ja yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, joita ovat mm. ajattelun ja ongelmaratkaisun työskentelyn ja vuorovaikutuksen itsetuntemuksen ja vastuullisuuden osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Hänen tehtävänään on opettaa, ohjata ja tukea sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppimisprosessissa monipuolisesti käytetyt työtavat. Oppiaineille ominaiset työtavat on kuvattu oppiaineiden yhteydessä. Eriyttäminen Eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Eriyttämisellä vaikutetaan oppilaiden oppimismotivaatioon tuottamalla heille sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjoamalla mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien edellytysten ja vahvuuksien mukaisesti. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Eriyttämisen keskeiset ulottuvuudet ovat opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelu. Eriyttäminen voi kohdistua: opetuksen sisältöihin opetusmateriaaleihin opetusmenetelmiin työtapoihin 19

20 koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Eriyttämällä voidaan muokata oppimateriaalia ja oppisisältöjä oppilaan tarpeita vastaaviksi joko laajentamalla ja monipuolistamalla tai supistamalla niitä. Oppisisältöjä supistamalla voidaan oppilaan opiskelua tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Opiskelun erityiset painoalueet kirjataan tehostettua tukea saavalla oppilaalla oppimissuunnitelmaan ja erityistä tukea saavalla oppilaalla henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Tällöin pyritään siihen, että oppilas voi saavuttaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet (vähintään arvosanan 5), eikä oppiainetta tarvitse yksilöllistää. Oppilaalle voidaan laatia esimerkiksi pulpetin/vihkon kanteen lyhyt tiivistelmä (ns. pulpettiops) sovituista ydinsisällöistä, painoalueista ja sovituista tavoitteista. ERIYTTÄMINEN on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus ULOTTUVUUDET SYVYYS LAAJUUS ETENEMIS- NOPEUS opetuksen sisältö KOHDISTUU opetusmenetelmät käytettävissä oleva aika opetusmateriaalit koulu- ja kotitehtävien määrä työtavat oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla Kuvio: Eriyttäminen 20

21 Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksen avulla voidaan esimerkiksi tehostaa opetuksen eriyttämistä. Tällöin yhdellä opetusryhmällä on kaksi tai useampi opettaja, esim. kaksi luokan- tai aineenopettajaa, erityisopettaja/aineenopettaja, erityisopettaja/luokanopettaja, luokanopettaja /aineenopettaja, rehtori/opettaja. Samanaikaisopetus edellyttää opettajien yhteissuunnittelua ja arviointia. Tunnin opetussisältö on sama. Fyysinen opetusympäristö voi olla sama tai opetus voi tapahtua eri tiloissa. 21

22 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki voi vaihdella määrältään, kestoltaan ja vahvuudeltaan, ja se voidaan rakentaa yksilö-, ryhmä- tai yhteisökohtaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Jokaisessa Järvenpään koulussa toimii säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen pedagoginen tiimi, jonka tehtävänä on ohjata, toteuttaa ja ohjeistaa 3-portaisen tuen toteutumista kouluissa sekä toimia pedagogisten arvioiden ja selvitysten käsittelijöinä. Moniammatillisesti jäsenet suosittelevat tehostettuun tai erityiseen tukeen siirtymistä tai em. tukien lopettamista. Tehostetun tuen järjestämisestä tai lopettamisesta päättää koululla rehtori. Erityiseen tukeen siirtymisestä, sen lopettamisesta tai oppiaineiden yksilöllistämisiin liittyvistä järjestelyistä päätöksen tekee perusopetuksen johtava asiantuntija. Pedagogisen tiimin jäseninä ovat esim. alakoulussa rehtori, terveydenhoitaja, erityisopettajat, koulupsykologi sekä koulukuraattori. Myös koulunkäynninohjaaja ja iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja voidaan kutsua osaksi pedagogista tiimiä. Yläkouluissa tiimissä toimivat rehtorin lisäksi esim. terveydenhoitaja, oppilaanohjaajat, erityisopettajat, koulupsykologi ja koulukuraattori sekä tarvittaessa apulaisrehtori. Huoltajaan ollaan pääsääntöisesti yhteydessä, kun oppilaan asiaa käsitellään pedagogisen tiimin kokouksessa. Tarvittaessa huoltaja kutsutaan kokoukseen tai muuhun huoltajatapaamiseen. Käsittelyyn ei kuitenkaan tarvita huoltajan tai oppilaan lupaa. Koulun pedagogisessa tiimissä seurataan sekä yksittäisten oppilaiden että luokkien oppimista ja koulunkäyntiä. Yksittäisten oppilaiden kohdalla pedagogisessa tiimissä seurataan ja arvioidaan tuen tarvetta. Yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajien kanssa suunnitellaan ja järjestetään tarvittava tuki heti tuen tarpeen ilmetessä. Tavoitteena on antaa tukea mahdollisimman varhain ennaltaehkäisten vaikeampien kasvun tai oppimisen vaikeuksien syntymistä tai syrjäytymistä. Yksittäisen oppilaan kohdalla oppilaan luokanopettaja/luokanvalvoja on pääasiallinen toimija oppilaan pedagogisen kokonaistilanteen hallitsijana. Oppilasta opettavat muut opettajat vastaavat pedagogisista ratkaisuista ja tukitoimista oman oppiaineensa osalta yhteistyössä luokanopettajan/ luokanvalvojan, erityisopettajien ja muiden koululla toimivien henkilöiden kanssa. Kaikissa tuen eri vaiheissa erityisopettaja tekee konsultoivaa yhteistyötä ja sopii työnjaosta huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja osallistuu koulun pedagogisen tiimin toimintaan, jolloin hänelle muodostuu lukuvuosittain kokonaiskuva koulun tuen tarpeessa olevista oppilaista. Erityisopettaja suunnittelee moniammatillisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa mm. tukitoimien ja koulunkäynninohjaajien kohdentamista tarkoituksenmukaisesti. Rehtori vastaa siitä, että eri tukimuotoja käytetään, jos se vain on opetusjärjestelyiden kannalta mahdollista. Eri tukimuotoja käytetään joustavasti ja muutetaan tarvittaessa. 22

23 PERUSOPETUKSEN TUKITOIMET JÄRVENPÄÄSSÄ KOKOAIKAINE N ERITYISOPETUS JUHOLAN ERITYISKOULUS SA KOKOAIKAINEN HOJKS ERITYISOPETUS ALUEELLISELLA ERITYISLUOKALLA HOJKS ERITYINEN TUKI / OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS oppimissuunnitelma tai HOJKS pedagogisen tiimin moniammatillinen tuki, osa-aikainen erityisopetus, erityisopetuksen osa-aikainen pienryhmä, erityisluokat, avustajapalvelut, apuvälineet erityisluokanopettaja erityisluokanopettaja erityisluokanopettaja, erityisopettaja periaatteena varhainen tuki ja lähikouluperiaate TEHOSTETTU TUKI oppimissuunnitelma osa-aikainen erityisopetus, pedagogisen tiimin moniammatillinen tuki, ohjaus- ja tukipalvelut, avustajapalvelut, tukiopetus, eriyttäminen, apuvälineet tms. YLEINEN TUKI jokaiselle oppilaalle tarkoitettua tukea, oppimissuunnitelmat lk tukiopetus, eriyttäminen, oppilaanohjaus, ohjaus- ja tukipalvelut, kolmi- ja monikantakeskustelut ekaluokkalaisilla, tuki- ja kummioppilaiden tuki luokan/aineenopettaja, erityisopettaja, opo luokan/aineenopettaja Kuvio: Perusopetuksen tukitoimet Järvenpäässä 23

24 oppimissuunnitelma erityisen tuen päätös ja HOJKS pedagoginen arvio pedagoginen selvitys Kuvio: Tuen kolmiportainen malli Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan kolmiportaisen (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki) mallin mukaisesti. Oppilaan kasvua ja kehitystä sekä oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan ensisijaisesti yleisellä tuella. Tuen tarpeen ollessa yleistä tukea jatkuvampaa tai vahvempaa, etenee tuen antaminen suunnitelmallisesti tehostettuun tukeen ja edelleen tarvittaessa erityiseen tukeen. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Kaikilla tuen tasoilla oppilasta voidaan tukea monin eri tavoin. Oppilaalle annettava tuki suunnitellaan ja järjestetään yksilöllisesti koulun, alueiden ja Järvenpään kaupungin olemassa olevat opetuksen järjestämisen mahdollisuudet huomioiden. Tuki voi muodostua pedagogista tuesta, erityisopetuksesta, tulkitsemis- tai avustajapalveluista ja erilaisista apuvälineistä. Kaikkien tukitoimien järjestämisen lähtökohtana on hyvä yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa. Huoltajan ja oppilaan sitoutuminen yhteisesti laadittujen tavoitteiden toteuttamiseen, omat toimenpiteet ja vastuun ottaminen koulunkäynnin, oppimisen ja kasvun edistämisestä on erittäin tärkeää. Koulun tulee järjestää oppilaalle riittävät tukitoimet myös ilman oppilaan huoltajan suostumusta, mikäli se on moniammatillisen pedagogisen tiimin arvion mukaan välttämätöntä oppilaan edun kannalta. Vastuuhenkilönä yleisen tuen tarpeen havainnoinnissa, käynnistämisessä ja toteuttamisessa on 1-6 -luokilla luokanopettaja ja 7-9 -luokilla kunkin aineen aineenopettaja yhteistyössä luokanvalvojan kanssa. Luokanopettaja ja aineenopettaja tekevät yhteistyötä koulun erityisopettajan ja muiden koulun tukipalveluita tarjoavien henkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tuen tarpeen muuttuessa ja oppilaan siirtyessä tehostettuun tukeen oppilaan luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman kirjaamisesta ja tehostetun tuen toteuttamisen järjestämisestä yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Koulun 24

25 pedagoginen tiimi tai muu vastaava koulun moniammatillinen toimielin, esim. erityisopetuksen tiimi, tekee päätöksen tehostetun tuen antamisesta pedagogisen arvion pohjalta. Tuen tarpeen muuttuessa tehdään moniammatillisena yhteistyönä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa oppilaan pedagoginen selvitys mahdollisen erityisen tuen tarpeen kartoittamiseksi. Erityisen tuen päätöksen tekee perusopetuksen johtava asiantuntija erityisopettajan kirjaaman, koulun pedagogisen tiimin käsittelemän ja rehtorin allekirjoittaman pedagogisen selvityksen perusteella. Koulun erityisopettajan vastuulla on suunnitella ja arvioida erityisen tuen käytännön järjestelyjä yhteistyössä pedagogisen tiimin kanssa. Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKSn) laativat oppilaan ja tämän huoltajan kanssa yhteistyössä luokanopettaja/luokanvalvoja ja erityisopettaja, joka kirjaa sen. HOJKS:n toteutumisesta vastaavat oppilasta opettavat opettajat. Huoli tuen tarpeesta kaikilla tuen tasoilla voi herätä myös oppilaalla tai tämän huoltajalla. Tällöin asia tuodaan koulussa luokanopettajan/luokanvalvojan/aineenopettajan tietoon. Myös oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvalla tai perheen kanssa työskentelevällä viranomaisella voi herätä huoli oppimiseen liittyvän tuen tarpeen järjestämisestä oppilaalle. Tällöin asia tuodaan koulun pedagogisen tiimin tietoon rehtorin kautta. Tuen tarvetta arvioidaan ja järjestetään samalla toimintatavalla kuin, jos huoli heräisi opettajalla. Oppilaan yleinen ja tehostettu tuki järjestetään oppilaan lähikoulussa. Myös oppilaan erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa. Oppilaan erityinen tuki ja erityisen tuen päätökseen perustuva erityisopetus voidaan järjestää myös alueellisessa erityisluokassa tai Juholan erityiskoulussa. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI - kaikkien oppilaiden edellytysten ja tarpeiden huomioiminen - välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri - yhteistyö huoltajien, opettajien, henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa - opetus, ohjaus ja oppilashuollollinen työ pedagoginen arvio TEHOSTETTU TUKI oppimissuunnitelma - oppilaan säännöllinen tuki tai useita tukimuotoja samanaikaisesti, yleinen tuki ei riitä - suunnitellaan yksittäiselle oppilaalle kokonaisuutena pedagogiseen arvioon perustuen - vahvempaa ja pitkäjänteisempää tukea - käytössä kaikki perusopetuksen tukimuodot (paitsi erityisen tuen päätöksellä annettava erityisopetus) pedagoginen selvitys ERITYINEN TUKI perusopetuksen johtavan asiantuntijan tekemä erityisen tuen päätös, hojks - oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla - muodostuu pedagogisen selvityksen perusteella tehdyn erityisen tuen päätöksen mukaisesta erityisopetuksesta ja muista tukimuodoista - kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea Kuvio: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 25

26 Yleinen tuki Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisessa opetuksessa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Yleinen tuki on ensisijainen oppilaan tukimuoto, ja se on osa jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta oppilaan omassa koulussa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuksiin ottaa vastuuta omasta opiskelusta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Oppilaan yleisen tuen tarpeen arvioinnista ja toteuttamisesta vastaa luokilla 1-6 oppilaan luokanopettaja ja luokilla 7-9 kunkin aineen aineenopettaja yhteistyössä luokanvalvojan kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään oppilaan, tämän huoltajien sekä oppilasta opettavien muiden opettajien, koulunkäynninohjaajien ja erityisopettajien kanssa. Kukin aineenopettaja vastaa yleisen tuen antamisesta oppilaalle opettamassaan oppiaineessa. Huomattuaan oppilaan tuen tarpeen luokanopettaja/aineenopettaja tai luokanvalvoja keskustelee viipymättä oppilaan sekä tämän huoltajien kanssa havainnoistaan ja siitä millaisia tukimuotoja on mahdollista järjestää. Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä voidaan käyttää esim. Huoli puheeksi -menetelmää. Tarvittaessa asia otetaan esille erityisopettajan, muiden koulun opettajien ja oppilashuoltohenkilöstöön (mm. koululääkäri, -terveydenhoitaja, - kuraattori, -psykologi, rehtori, oppilaanohjaaja) kuuluvien tai muiden asiantuntijoiden (esim. kuntouttavat tahot, erityisnuorisotyö) kanssa ja asiaa käsitellään pedagogisessa tiimissä tai vastaavassa koulun toimielimessä. Oppilaalle järjestetään tarvittavat tukitoimet koulun järjestämisedellytykset huomioiden mahdollisimman pian. Oppilas itse tai tämän huoltaja voi myös pyytää yleisen tuen järjestämistä. Pyyntö esitetään luokanopettajalle/aineenopettajalle tai luokanvalvojalle, joka arvioi tuen tarpeen yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Opettajien tulee järjestää mahdollisimman pian heidän järjestettävissään olevat tarvittavat tukitoimet esim. tilapäinen tukiopetus ja opetuksen eriyttäminen. Muiden tukitoimien järjestäminen tehdään samoin kuin opettajan aloitteesta järjestettävien tukitoimien kohdallakin (ks. edellä). Oppilaan itse pyytäessä tukitoimia opettaja on asiasta yhteydessä oppilaan huoltajaan. Yleinen tuki rakennetaan oppilaskohtaisesti ja sitä muutetaan joustavasti oppilaan kokonaistilanteen vaatimalla tavalla yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Yleinen tuki voidaan rakentaa myös ryhmä/luokkakohtaisesti, jolloin tuen muodot ovat enemmän yhteisöllisiä ratkaisuja, esim. luokkakohtaisen koulunkäynninohjaajan työpanos tai samanaikaisopetus. Järvenpään perusopetuksessa laaditaan kaikille ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa osana yleistä tukea. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaalle annettava yleinen tuki. 26

27 Yleisen tuen muotoja: eriyttäminen opettajien yhteistyö opetusryhmien joustava muuntelu samanaikaisopetus tukiopetus, yli luokkarajojen ja -tasojen annettava tukiopetus osa-aikainen erityisopetus avustajapalvelut ohjaustoiminta kerhotoiminta aamu- ja iltapäivätoiminta apuvälineet oppimissuunnitelma oppimisympäristön muokkaus ohjattu läksyjen tekeminen, esim. läksykerhot Yleisen tuen järjestämistä edistävät: tiivis yhteistyö huoltajien kanssa oppilaalle ja kodille yhteistyössä määritellyt omat tavoitteet ja tukitoimenpiteet kolmikantakeskustelut, arviointikeskustelut kummi- ja tukioppilastoiminta (yhteiset oppitunnit, ruokailut, välituntileikit, siirtymät), oppilaskuntatoiminta opettajien yhteistyö, luokkatasotiimit, oppiainekohtaiset tiimit, työparikeskustelut jakotuntien harkittu jakaminen, painopiste luokilla 1-2 avoin alku ekaluokkalaisten koulunaloituksessa KiVa -koulu, Askeleittain, Lions Quest, Verso, Aivojumppa yms. toimenpideohjelmat Huoli Puheeksi -menetelmä pajapäivät, retket ja juhlat oppimateriaalien suunnittelu, valmistaminen ja monipuolinen käyttö Mikäli oppilaan luokan-/aineenopettajalla herää huoli, että yleinen tuki ei riitä oppilaalle, ryhdytään valmistelemaan pedagogisen arvion tekemistä tehostetun tuen arvioimiseksi yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Huoli yleisen tuen riittämättömyydestä voi herätä myös oppilaan huoltajalla, oppilashuoltoa tekevällä työntekijällä tai muulla viranomaisella. 27

28 Toimintamalli mikäli yleinen tuki ei riitä luokanopettaja/ aineenopettaja keskustelee oppilaan kanssa ja luokanopettaja/ aineenopettaja keskustelee oppilaan huoltajan kanssa luokan- /aineenopettaja arvioi oppilaan tuen tarvetta oppilasta opettavien muiden opettajien, koulun erityisopettajan, sekä tarvittaessa muun henkilökunnan (avustajat, rehtori) ja/tai muiden ammattilaisten kanssa asiaa käsitellään moniammatillisesti pedagogisessa tiimissä tai vastaavan moniammatillisen toimielimen kokoontumisessa, jossa sovitaan PEDAGOGISEN ARVION tekemisestä tai ohjataan käyttämään yleistä tukea luokanopettaja/- valvoja kirjaa PEDAGOGISEN ARVION, jonka oppilasta opettavat opettajat tekevät yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa pedagoginen arvio käsitellään pedagogisessa tiimissä, jossa päätetään - yleisen tuen jatkumisesta tai - tehostetun tuen antamisesta Kuvio: Toimintamalli mikäli yleinen tuki ei riitä / pedagogisen arvion teko Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Pedagoginen arvio tehdään oppilaan tilanteen kartoittamiseksi, yleisen tuen ja sen vaikuttavuuden arvioimiseksi ja mahdollisen tehostetun tuen perusteluksi, kun oppilaan havaitaan tarvitsevan säännöllistä tukea tai useita eri tukimuotoja ja yleinen tuki ei riitä. Pedagogisessa arviossa korostuu opettajien systemaattisten havaintojen, keskustelujen ja tehtyjen kartoitusten ja ikäluokkaseulojen tulosten perusteella muodostunut asiantuntemus oppilaan kasvun ja oppimisen etenemisestä ja annettujen yleisten tukitoimien vaikuttavuudesta. Yleisen tuen riittämättömyyttä arvioidessaan oppilaan opetuksesta vastaava opettaja (luokanopettaja ja kunkin aineen aineenopettaja oman oppiaineensa osalta tai luokanvalvoja) keskustelee asiasta oppilaan kanssa. Oppilasta ohjataan arvioimaan, mikä tukimuoto häntä on auttanut, mitkä ovat hänen vahvuutensa, tavoitteensa ja tuen tarpeensa, jotta koulunkäynti sujuisi. Opettaja keskustelee asiasta oppilaan huoltajan kanssa ja häntä kuullaan joko tapaamisen yhteydessä tai puhelimitse. Huoli yleisen tuen riittämättömyydestä voi herätä myös oppilaan huoltajalla. Mikäli opettaja päätyy huoltajan kanssa (tai ilman huoltajan suostumusta mikäli se on opettajan arvion mukaan välttämätöntä oppilaan edun kannalta) siihen, että tuen tarvetta tulisi arvioida tarkemmin, niin opettaja selvittää muiden oppilasta opettavien opettajien, erityisopettajan sekä tarvittaessa koulun muun henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden havaintoja oppilaan koulunkäynnin tilasta. Opettaja vie asian pedagogiseen tiimiin tai vastaavan moniammatillisen ryhmän arviointiin, missä kartoitetaan yhdessä keskustellen oppilaan yleisen tuen aikainen oppimisen ja kasvun eteneminen ja tuki. Mikäli em. toimielimessä arvioidaan oppilaan tarvitsevan mahdollisesti tehostettua tukea, sovitaan pedagogisen arvion laatimisesta. Luokanopettaja/luokanvalvoja laatii pedagogisen arvion yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien kanssa. Luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa pedagogisen arvion tekemiseksi tarvittavien tietojen keräämisestä oppilaalta, tämän huoltajalta, oppilasta opettavilta opettajilta, erityisopettajalta ja muilta asiantuntijoilta. Opettaja kirjaa asiat pedagoginen arvio -lomakkeelle. Erityisopettaja auttaa pedagogisen arvion tekemisessä. 28

29 Pedagogista arviota laadittaessa on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä kaikkien oppilasta opettavien opettajien ja koulunkäynninohjaajien kanssa ja arvioida tarvittavaa tukea ja tarjottavia tukitoimenpiteitä varsinkin niiden opettajien kanssa, joiden oppitunneilla tuen tarvetta ilmenee. Erityisopettajan tekemien kartoitusten tuloksia hyödynnetään pedagogisen arvion teossa. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen arvio kirjataan Järvenpään kaupungin lomakkeelle ja se sisältää seuraavat osaalueet: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuudessaan oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Tehdyt pedagogiset arviot käsitellään pedagogisessa tiimissä tehostetun tuen tarpeen arvioimiseksi. Tämä toimielin päättää joko yleisen tuen jatkumisesta tai tehostetun tuen aloittamisesta pedagogisen arvion pohjalta. Siirryttäessä tehostettuun tukeen, oppilaalle tehty pedagoginen arvio muodostaa hänelle laadittavan oppimissuunnitelman pohjan. Pedagoginen arvio - lomake on salassa pidettävä ja sitä säilytetään kirjallisena arkistolainsäädöksiä noudattaen oppilaan oppilastietojen kanssa lukollisessa paikassa siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Pedagoginen arvio voidaan säilyttää myös käytössä olevassa sähköisessä oppilashallintojärjestelmässä tai sähköisellä tallennusvälineellä samassa lukollisessa paikassa, missä koulun muitakin oppilastietoja. Sähköisen säilytyksen lisäksi tehdystä pedagogisesta arviosta otetaan em. kirjallinen kopio koulun oppilastietoihin. Pedagogisesta arviosta lähetetään oppilaan huoltajalle kopio, mikäli se ei ole sähköisessä järjestelmässä huoltajan luettavissa. 29

30 Pedagoginen arvio opettajien kuvaus oppilaasta oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea yhteistyö oppilaan kanssa yhteistyö oppilaan huoltajan kanssa yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Kuvio: Pedagoginen arvio Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin kun yleinen tuki ei riitä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Tehostetun tuen tarkoituksena on tehdä suunnitelmallisesti jotain toisin oppilaan opetuksessa ja koulunkäynnin tukemisessa. Oppilashuollon osuus vahvistuu ja yhteistyö kodin kanssa on merkittävässä asemassa. Tehostetussa tuessa ei pyritä muutokseen vain oppilaaseen vaikuttamalla, vaan merkittävää on tuen suunnittelun kokonaisuus, opetus- ja oppimisympäristön muokkaaminen, opettajan toiminnan ja opettamis- ja oppimismenetelmien rikastaminen. Tehostettu tuki on yleistä tukea vahvempaa ja pitkäjänteisempää. Järvenpäässä oppilaan tehostettu tuki järjestetään oppilaan omassa lähikoulussa. Tehostettua tukea voidaan antaa myös alueellisilla erityisluokilla. Tehostettu tuki suunnitellaan oppilaskohtaisena kokonaisuutena huomioiden koulun mahdollisuudet tuen järjestämisessä. 30

31 Ennen tehostetun tuen antamista oppilaasta laaditaan pedagoginen arvio yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien kanssa. Pedagogisessa tiimissä tai esim. erityisen tuen tiimissä, päätetään oppilaalle annettavasta tehostetusta tuesta oppilaalle laaditun pedagogisen arvioin perusteella. Päätös kirjataan aina pedagogisen tiimin kokouksen muistioon. Oppilaalle annettava tehostettu tuki määritellään tarkemmin oppilaalle laadittavassa oppimissuunnitelmassa. Oppilaan luokanopettaja/luokanvalvoja on vastuuhenkilö, joka kirjaa oppimissuunnitelman ja suunnittelee tehostetun tuen käytännön järjestelyt yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja koulun erityisopettajan kanssa. Oppimissuunnitelman laatimisessa tulee tehdä yhteistyötä kaikkien niiden opettajien kanssa, jotka opettavat oppilasta, mikäli tehostetun tuen tarvetta on kyseisen opettajan opettamassa oppiaineessa tai hänen oppitunnillaan. Oppimissuunnitelman laatija huolehtii oppimissuunnitelmassa sovittujen tukitoimien tiedottamisesta oppilasta opettaville opettajille ja koulunkäynninohjaajille tarvittavilta osin. Kukin opettaja ja oppilashuollon työntekijä vastaa omalta osaltaan sovittujen tukitoimien toteuttamisesta yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Tehostetun tuen muotoja: osa-aikainen erityisopetus oppilaan oppimaan ohjaaminen ja muu oppilaan yksilöllinen ohjaustoiminta joustava opetusryhmien muuntelu tiivis yhteistyö ja työnjako kodin kanssa eriyttäminen samanaikaisopetus (luokan-, aineenopettajan, rehtorin tai erityisopettajan antamana) tukiopetus, yli luokkarajojen ja -tasojen annettava tukiopetus erityisopetuksen osa-aikainen pienryhmä (eop) avustajapalvelut apuvälineet oppimisympäristön muokkaus kerhotoiminta aamu- ja iltapäivätoiminta ohjattu läksyjenluku (esim. koulunkäynninohjaajan kanssa tai läksykerhot) Tehostetun tuen muotoja voivat olla myös: lukujärjestyksen yksilöllinen muokkaaminen rinnakkaisluokkien yhteiset opetustunnit / eriyttäminen opettajien yhteistyö, luokkatasotiimit, oppiainekohtaiset tiimit, työparikeskustelut jakotuntien harkittu jakaminen, painopiste luokilla 1-2 KiVa -koulu, Askeleittain, Lions Quest, Verso, yms. toimenpideohjelmat Huoli Puheeksi - menetelmä oppimateriaalien suunnittelu, valmistaminen ja monipuolinen käyttö Perhekoulu Tehostettua tukea ja oppimissuunnitelmaa tarkistetaan tuen tarpeen muuttuessa. Tehostetun tuen vaikuttavuuden seurannasta vastaa oppilaan luokanopettaja/ luokanvalvoja yhteistyössä 31

32 oppilaan, tämän huoltajan, muiden oppilasta opettavien opettajien, erityisopettajan ja koulun oppilashuoltotyötä tekevän henkilöstön kanssa. Myös pedagogisessa tiimissä seurataan tehostetun tuen toteutumista ja vaikuttavuutta. Tarvittaessa ja huoltajan ja oppilaan niin salliessa tai pyytäessä oppilashuollossa voidaan myös käsitellä oppilaan pedagogisen tuen toteutumista. Mikäli seurannan perusteella arvioidaan, että oppilas ei enää tarvitse tehostettua tukea, niin pedagogisessa tiimissä arvioidaan ja suunnitellaan oppilaan siirtyminen yleiseen tukeen. Päätöksen tehostetun tuen lopettamisesta ja yleiseen tukeen siirtymisestä tekee pedagoginen tiimi rehtorin johdolla ja asia kirjataan pedagogisen tiimin muistioon. Mikäli oppilaan opetuksesta vastaavalla opettajalla herää huoli, että tehostettu tuki ei riitä oppilaalle, ryhdytään valmistelemaan pedagogisen selvityksen tekemistä erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Huoli tehostetun tuen riittämättömyydestä voi herätä myös oppilaan huoltajalla, oppilashuoltoa tekevällä työntekijällä tai muulla viranomaisella. Toimintamalli mikäli tehostettu tuki ei riitä luokanopettaja/ aineenopettaja (luokanvalvoja) keskustelee oppilaan kanssa ja tämän huoltajan kanssa luokanopettaja/ aineenopettaja (luokanvalvoja) arvioi tilannetta erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien ja muun henkilökunnan (mm. avustajat, rehtori,) ja muiden asiantuntijoiden (mm. psykologi, kuraattori) kanssa luokanopettaja /luokanvalvoja vie asian pedagogiseen tiimiin, jossa sovitaan PEDAGOGISEN SELVITYKSEN tekemisestä - tehdään moniammatillisena yhteistyönä PEDAGOGINEN SELVITYS, jonka kirjaa erityisopettaja yhteistyössä oppilasta opettavien muiden opettajien kanssa - tarvittaessa hankitaan muita asiantuntijalausuntoja tai selvityksiä - käsitellään pedagogisessa tiimissä rehtori lähettää pedagogisen selvityksen perusopetuksen johtavalla asiantuntijalle, joka päättää - tehostetun tuen jatkamisesta tai - erityisen tuen antamisesta erityisen tuen päätöksellä Kuvio: Toimintamalli mikäli tehostettu tuki ei riitä, pedagogisen selvityksen teko Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Pedagoginen selvitys tehdään ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä, kun havaitaan, että oppilaan kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Pedagoginen selvitys tehdään oppilaan kokonaistilanteen kartoittamiseksi 32

33 mahdollisimman kattavasti, oppilaalle annetun tehostetun tuen arvioimiseksi ja mahdollisen erityisen tuen tarpeen perusteluksi. Pedagoginen selvitys tehdään mahdollisimman moniammatillisesti. Siinä korostuu oppilasta opettavien opettajien ja erityisopettajan systemaattisten havaintojen, keskustelujen, tehtyjen kartoitusten ja ikäluokkaseulojen tulosten perusteella muodostunut asiantuntemus oppilaan kasvun ja oppimisen etenemisestä ja annettujen tehostetun tukitoimien vaikuttavuudesta sekä lisätuen tarpeesta. Pedagogiseen selvitykseen liitetään tarvittaessa myös oppilaan kanssa työskentelevien oppilashuollon työntekijöiden ja muiden oppilaan kanssa työskennelleiden ammattilaisten, esim. terapeutit, kuntouttajat, näkemys oppilaan kokonaistilanteesta ja tuen tarpeesta koulussa. Yksilöllistettäessä jonkin oppiaineen oppimäärää pedagogiseen selvitykseen kirjataan merkintä psykologin arviosta tai asiantuntijalausunnosta. Pedagoginen selvitys tehdään yhteistyössä oppilaan huoltajan ja oppilaan kanssa. Tehostetun tuen riittämättömyyden havaitessaan oppilaan opetuksesta vastaava opettaja (luokanopettaja ja kunkin aineen aineenopettaja oman oppiaineensa osalta tai luokanvalvoja) keskustelee asiasta oppilaan kanssa. Oppilasta ohjataan arvioimaan, mikä tukimuoto häntä on auttanut, mitkä ovat hänen vahvuutensa, tavoitteensa ja tuen tarpeensa, jotta koulunkäynti sujuisi. Luokanopettaja/aineenopettaja tai luokanvalvoja keskustelee koulussa havainnoistaan erityisopettajan, muiden oppilasta opettavien opettajien sekä tarvittaessa koulun muun henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Huoltajien kanssa keskustellaan ja heitä kuullaan joko tapaamisen yhteydessä tai puhelimitse. Yhteydenpidon huoltajaan hoitaa luokanopettaja/-valvoja tai erityisopettaja. Mikäli opettaja päätyy huoltajan kanssa (tai ilman huoltajan suostumusta mikäli se on opettajan arvion mukaan välttämätöntä oppilaan edun kannalta) siihen, että erityisen tuen tarvetta tulisi arvioida, niin opettaja tuo asian pedagogiseen tiimiin tai vastaavan moniammatillisen ryhmän keskusteluun. Koulun pedagogisessa tiimissä kartoitetaan yhdessä keskustellen tehostetun tuen aikainen oppimisen ja kasvun eteneminen ja tuki. Mikäli pedagogisessa tiimissä arvioidaan oppilaan mahdollisesti tarvitsevan erityistä tukea, sovitaan pedagogisen selvityksen laatimisesta. Pedagogisessa tiimissä sovitaan myös, mikäli pedagogiseen selvitykseen hankitaan huoltajan suostumuksella muita asiantuntijalausuntoja. Erityisopettaja laatii pedagogisen selvityksen yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan, oppilasta opettavien opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja vastaa pedagogisen selvityksen tekemiseksi tarvittavien tietojen keräämisestä oppilaalta, tämän huoltajalta, oppilasta opettavilta opettajilta ja muilta asiantuntijoilta. Erityisopettaja kirjaa pedagoginen selvityksen Järvenpään kaupungin lomakkeelle ja se sisältää seuraavat kuvaukset: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän 33

34 Pedagogisen selvityksen perustana on oppilaalle aiemmin laadittu pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma arviointeineen. Oppilaalle tehtyjen erityisopetuksen kartoitusten tuloksia hyödynnetään selvitystä laadittaessa. Pedagoginen selvitys käsitellään koulun moniammatillisessa pedagogisessa tiimissä ja käsittely kirjataan pedagogisen tiimin muistioon. Pedagogisen selvityksen allekirjoittaa rehtori. Rehtori lähettää pedagogisen selvityksen perusopetuksen johtavalla asiantuntijalle, joka arvioi pedagogisen selvityksen perusteella erityisen tuen tarpeen. Perusopetuksen johtava asiantuntija tekee tarvittaessa erityisen tuen päätöksen. Pedagogiset selvitykset ovat salassa pidettäviä ja alkuperäisiä pedagogisia selvityksiä säilytetään kirjallisena arkistolainsäädöksiä noudattaen perusopetuksen arkistossa. Pedagogiset selvitykset voidaan säilyttää myös käytössä olevassa sähköisessä oppilashallintojärjestelmässä tai sähköisellä tallennusvälineellä samassa lukollisessa paikassa, missä koulun muitakin oppilastietoja. Sähköisen säilytyksen lisäksi tehdyistä pedagogisista selvityksistä voidaan ottaa kirjallinen kopio koululle. Koulun kopiot säilytetään oppilaan oppilastietojen kanssa lukollisessa paikassa siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Pedagogisista selvityksistä lähetetään oppilaan koululta huoltajalle kopio, mikäli ne eivät ole sähköisessä järjestelmässä huoltajan luettavissa. Pedagoginen selvitys erityisen tuen tarkistamisen yhteydessä Erityisen tuen tarkistamisen yhteydessä tehdään aina uusi pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys tehdään samalla tavalla kuin siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, Tarkistamisen yhteydessä tehtävässä pedagogisessa selvityksessä arvioidaan oppilaalle annettua erityistä tukea. Ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa tehtävä 6 -luokkalaisen erityisen tuen tarkistamiseen liittyvä pedagoginen selvitys tehdään oppilaan opetuksesta vastaavan alakoulun ja tulevan yläkoulun yhteistyönä seuraavasti: Alakoulun erityisopettaja arvioi yhdessä oppilaan, tämän huoltajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa oppilaan nykytilanteen ja aloittaa pedagogisen selvityksen kirjaamisen. Alakoulun erityisopettaja ja rehtori/apulaisrehtori ja muut tarvittavat tahot pitävät koulussa neuvottelun, jossa käydään läpi oppilaan kokonaistilanne, annettu erityinen tuki ja arvioidaan sen vaikuttavuus, jotka kirjataan pedagogiseen selvitykseen. Alakoulun ja yläkoulun erityisopettajat (ja erityisluokalta siirtyvien oppilaiden kohdalla ja tilanteen mukaan muissakin tapauksissa myös rehtorit/apulaisrehtorit mukana) käyvät pedagogisen selvityksen läpi tiedonsiirtopalaverissa. Yläkoulussa suunnitellaan oppilaalle tarjottava erityinen tuki ja annetaan siitä ehdotus kirjaamalla se pedagogiseen selvitykseen. Pedagoginen selvitys palautetaan alakouluun. Erityisopettaja käy yläkoulun ehdotuksen läpi oppilaan ja huoltajan kanssa. Alakoulun pedagoginen tiimi tekee ehdotuksen erityisen tuen päätöksen pohjaksi ja lähettää kirjallisen pedagogisen selvityksen perusopetuksen johtavalla asiantuntijalle. Perusopetuksen johtava asiantuntija tekee erityisen tuen päätöksen tai päättää, että oppilaan erityinen tuki lopetetaan. 34

35 Esitykset Juholan erityiskoulupaikkaa tarvitsevista erityistä tukea saavista 6. -luokkalaisista oppilaista tehdään tammikuun loppuun mennessä. Näiden oppilaiden erityisen tuen päätökset tarkistetaan ja pääsääntöinen opetusryhmä määritellään ennen muiden erityistä tukea saavien oppilaiden erityisen tuen päätösten tarkistamisia ja opetusryhmäpäätöksiä. Pedagoginen selvitys moniammatillinen kuvaus oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän yhteistyö oppilaan kanssa yhteistyö oppilaan huoltajan kanssa yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Kuvio: Pedagoginen selvitys Erityinen tuki Oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, annetaan erityistä tukea pedagogiseen selvitykseen perustuen hänelle laadittavan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuksen tukimuodot. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, PoL 2010.) Erityisen tuen tarkoituksena on antaa oppilaalle jatkuvaa tukea oppimisessa, kasvussa, kehityksessä ja koulunkäynnissä tarvittavilta osin. Myös erityinen tuki suunnitellaan 35

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Naantalin kaupunki Naantali 2013 NAANTALIN

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 LEMPÄÄLÄN KUNTA SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta 15.12.2010 Kunnanhallitus 24.1.2011 Kunnanvaltuusto 25.1.2012 Sisältö Sisältö... 5 Esipuhe... 3 1. Oppimisen

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Luonnos 19.9.2014 1 Sisällysluettelo LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 4 1.1 Opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( http://www.oph.fi/info/ops/

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.0 Arvot, toiminta-ajatus ja kehittämisstrategiat OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2 Turvallinen oppimisympäristö Kiusaamisen

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto 1 LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018 Oppilashuolto Johdanto Tämä opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Nuorisovaltuusto

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta 9.12.2014

Lisätiedot

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI KOULUN KONSTIT II Oppijan polku Eskarista eteenpäin VARKAUDEN KAUPUNKI Oppilashuollon strategia ja toimintatavat Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 1 (101) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve

Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve Toimintamalli tilanteessa, jossa lapsella on vakavia koulunkäyntiongelmia ja lastensuojelutarve..................... Prosessit, toimintamallit ja vastuualueet Sisällysluettelo Johdanto... 3 Hyvät käytännöt

Lisätiedot

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4.1 Oppilashuollon määritelmä Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori

Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori Lukijalle Seurakuntaopiston koulutuksen järjestäjänä ja oppilaitosten ylläpitäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelut on monialainen toimija, joka palvelee seurakuntia ja järjestöjä, kouluttaa tulevaisuuden

Lisätiedot

AMMATTIOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

AMMATTIOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA AMMATTIOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Rehtori hyväksynyt 10.9.2012, 89. Voimaantulo 1.8.2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIOPISTON KESKEISET ARVOT... 3 3 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIOPISTON

Lisätiedot

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLINEN KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 2 (11) 1. Iltapäivätoiminta on laadukasta vapaa-ajan toimintaa... 2 1.1 Tavoitteet... 3 1.1.1 Kodin kasvatustyön tukeminen... 3 2.1.2 Hyvinvoinnin,

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Tukimateriaali kouluyhteisön terveys- ja hyvinvointiohjelman suunnitteluun Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Elina Savola, Koulun terveys- ja hyvinvointihanke 2 Kouluyhteisön

Lisätiedot

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajan koulutus Huhtikuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa OSAO LTK 18.11.2014 Sivu 1/39 Lukijalle Tämä julkaisu Opetussuunnitelman yhteinen osa kertoo, kuinka eduskunnan säätämät

Lisätiedot

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön 2 (32) Sisältö: 1 Johdanto... 3 2 Erityistä tukea tarvitsevien opetus... 5 2.1 Opinto-ohjaus... 5 2.2 Erityisjärjestelyt...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Työryhmän raportti 21.4.2005 Moniste 7/2005 Opetushallitus

Lisätiedot

Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa

Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa kestävä kehityksen sertifioitu ammatillinen oppilaitos Ravintolakoulu Perho - Helsinki Culinary School Perho Perhonkatu 11 00100 HELSINKI

Lisätiedot

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015.

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Kädessäsi on uusi Pöljän koulun SYYSTIEDOTE. Tiedotteeseen on kerätty paljon hyödyllistä tietoa koulumme arjesta

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot