Lukijalle. Helena Ahonen, rehtori

Transkriptio

1

2 Lukijalle Seurakuntaopiston koulutuksen järjestäjänä ja oppilaitosten ylläpitäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelut on monialainen toimija, joka palvelee seurakuntia ja järjestöjä, kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä, tarttuu inhimilliseen hätään ja innostaa lähimmäisyyteen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa määrittelee opetuksen järjestämisen periaatteet. Koulutuksen järjestäjänä kuvaamme tässä asiakirjassa oman taustamme, arvopohjan sekä koulutustoimintaa ohjaavat periaatteemme. Yhteisessä osassa kuvataan myös pedagogiset ratkaisut ja erilaiset oppimisympäristöt sekä mahdollisuudet yksilöllisiin ratkaisuihin opetuksen järjestämisessä. Lisäksi asiakirja pitää sisällään kuvauksen oppimisen tuen järjestämisestä sekä kuvauksen yhteistyöstä huoltajien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Sekä oppimisen arviointi että koulutuksen järjestäjän itsearviointi ja osaamisen kehittäminen ovat myös osa tätä koulutuksen järjestäjän yhteistä osaa. Kirkkopalvelut ry. toimii koulutuksen järjestäjänä ja oppilaitosten ylläpitäjänä perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutusmuodoissa. Kaikissa edellä mainituissa koulutusmuodoissa Seurakuntaopistossa koulutustarjontaan sisältyy myös erityisopetusta. Kirkkopalvelujen Seurakuntaopiston koulutustehtävä on varsin laaja. Eri koulutusmuodoissa opiskelevien oppilaiden tarpeet ovat erilaiset. Koulutustehtävän laajuudesta johtuen olemme koulutuksen järjestäjänä laatineet kullekin koulutusmuodolle eriytetyt opetussuunnitelmien yhteiset osat. Tämä asiakirja on Kirkkopalvelut ry:n koulutustoiminnan opetussuunnitelmien yhteinen osa. Seurakuntaopiston johtokunta on hyväksynyt asiakirjan Helena Ahonen, rehtori 1

3 Sisällys Lukijalle Tällainen on Seurakuntaopisto Arvot Elinikäisen oppimisen avaintaidot Seurakuntaopistossa voi opiskella monella tavalla Seurakuntaopiston koulutustarjonta Opetuksen toteutusmuodot Oman opintopolun rakentuminen Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tai henkilökohtaistamisasiakirja Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Aiempien opintojen tai osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ohjausta ja tukea opiskeluun Opinto-ohjaus Opiskelijahuolto Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Asuntola ja vapaa-ajan toiminta Yhteistyö huoltajien kanssa Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Arviointi Arvioinnin tehtävät ja periaatteet Oppimisen ja osaamisen arviointi Arvosanat ja todistukset Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Periaatteet opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta Seurakuntaopiston käytännöt rikostaustaotteen toimittamiseen liittyen Koulutustoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Toiminnan arviointi Henkilöstön ammattitaidon kehittämissuunnitelma Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kestävä kehitys Koulutustoiminnan kumppanit Liitteet Liite 1. Koulutustoiminnan järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja määräykset

4 Liite 2. Arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Seurakuntaopistossa Liite 3. Keskeisimmät yhteistyökumppanit kampusalueittain

5 1 Tällainen on Seurakuntaopisto Seurakuntaopisto on yksityinen oppilaitos, joka kouluttaa ammattiosaajia kirkon ja yhteiskunnan tarpeisiin. Oppilaitos tarjoaa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, humanistisen ja kasvatusalan ja matkailu-, ravitsemus-, ja talousalan perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisen koulutuksen lisäksi Seurakuntaopisto järjestää valmentavaa sekä yleissivistävää koulutusta ja työelämän kehittämispalveluja. Seurakuntaopisto toimii myös oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastaavana oppisopimuspalveluiden tarjoajana. Seurakuntaopisto tunnetaan hyvinvointi- ja kasvatusalojen ammattilaisten kouluttajana. Oppilaitos tarjoaa palveluita kasvatus- ja diakoniatyöhön sekä verkostoitumiseen yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Kristillinen kasvatus toteutuu koulutustoiminnassa sekä kirkon kasvatustyön ja uskonnonpedagogiikan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisessä. Tarjoamme opiskelijoille hyvän ja turvallisen oppimisympäristön ja vastaamme muuttuviin työelämän tarpeisiin. Seurakuntaopistolla on kampukset Järvenpäässä ja Pieksämäellä sekä toimipiste Helsingissä. Seurakuntaopistolla opiskelee pitkäkestoisissa koulutuksissa vuosittain noin 1900 opiskelijaa. Lisäksi järjestämme lyhytkursseja, tapahtumia, kokouksia ja juhlia. Työntekijöiden määrä on noin Arvot Seurakuntaopiston arvot on muotoiltu seuraavasti: Usko. Toivo. Rakkaus. Oikeudenmukaisuus. Yhteisvastuullisuus. Seurakuntaopiston arvopohjasta nousevat yksilöllisyyden ja erilaisuuden arvostaminen, lähimmäisyys, suvaitsevaisuus ja osallisuus yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Haluamme tarjota Seurakuntaopiston opiskelijoille oppilaitoksen, jossa välittäminen toteutuu yksilöllisenä kohtaamisena ja rinnalla kulkemisena. Toivomme, että jokainen opiskelija kokee olevansa osa yhteisöä ja että hänellä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Tavoitteena on voimaantumisen kokemuksen syntyminen oppimisen ja kasvun kautta. 4

6 Kuvio 1. Välittäminen, osallisuus ja voimaantuminen Seurakuntaopiston toimintaa ohjaavina periaatteina. Seurakuntaopiston toimintaa ohjaavan ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja ihmisarvoiseen työhön sekä tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella. Oppilaitoksen arvojen mukaan ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja hengellisenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa jokaisen oikeutta hyvään elämään ja jatkuvaan kasvuun sekä vastuuta syrjäytymisen ehkäisystä. Opiskelijavalinnoissa, opetuksen järjestämisessä sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertainen kohtelu koskee kaikkia riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammasta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Monenlaisten elämänkatsomusten kunnioittaminen ja suvaitsevaisuuteen kasvaminen kuuluu opiston monikulttuuriseen ilmapiiriin. Koulutuksellinen tasa-arvo on sitä, että jokaisella on oikeus ja mahdollisuus oppia ja osallistua koulutukseen omien edellytystensä mukaisesti. Opiskelijoiden erilaisuutta ja erityistarpeita tunnistetaan ja heitä tuetaan opintojen eteenpäin saattamisessa. Seurakuntaopiston oppimiskäsityksessä keskeistä on myös yhteistoiminnallisuus ja yhteisöllisyys. Oppilaitoksen koulutusaloilla tehdään työtä ihmisten parissa, joten vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat avainasemassa. Opinnoissa kehitetään ammatillista vuorovaikutusta, dialogisuutta ja monialaista yhteistyötä keskeisenä osana ammattitaitoa. 5

7 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla ovat valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne lisäävät ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen toteutumista ammatillisissa tutkinnoissa on kuvattu alla olevassa taulukossa. Elinikäisen oppimisen avaintaito Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus, toimintakyky ja työsuojelu Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Avaintaitojen kuvaus Seurakuntaopiston oppimis- ja ihmiskäsityksen pohjalta Opiskelija saa valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Opiskelijan oppimistaidot kehittyvät opintojen aikana, mutta niihin kiinnitetään erityistä huomiota opintojen alussa. Oppimistavoitteiden vaatimustaso ja itseohjautuvuus kasvavat vähitellen. Työssäoppimisessa ja erilaisissa projekteissa korostuvat luovuus ja innovatiivisuus. Seurakuntaopiston koulutusaloilla tehdään työtä ihmisten parissa, joten vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat avainasemassa. Opiskelijat harjoittelevat monialaista yhteistyötä ja ammatillista vuorovaikutusta mm. ryhmätöissä, projekteissa ja työpaikoilla. Koulutuksen aikana korostuvat lähimmäisyys, suvaitsevaisuus, vastuullisuus, yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä tasa-arvoisuus. Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden ammatillinen käsittely korostuvat erilaisten asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Koulutus antaa opiskelijalle valmiuksia tunnistaa ja tiedostaa erilaisia arvoja sekä käsitellä eettisiä ongelmia. Liikunnan ja terveiden elämäntapojen merkitystä sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön haittoja käsitellään opetuksessa terveystiedon tunneilla, teemapäivillä ja -viikoilla sekä asuntolan toiminnassa. Kampukset ovat savuttomia. Opiskelija tuntee alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän arvostaa terveellistä, turvallista ja viihtyisää työympäristöä. Opiskelija osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään työyhteisön jäsenenä. Opinnot tukevat sisäiseen yrittäjyyteen kasvua korostamalla laaja-alaista ammattitaitoa, vastuunottoa, aktiivisuutta ja yrittäjyyden tuomia mahdollisuuksia. Yrittäjyys ja työllistyminen ns. kolmannelle sektorille nousevat esille koulutusaloilla. Itseohjautuvuus eli vastuu omista tavoitteista, toiminnasta ja niiden arvioinnista, on keskeinen osa opintoja ja tulevaa ammattitaitoa. Opiskelijoille tarjotaan vaikuttamismahdollisuuksia ja heidän innovatiivisuuttaan tuetaan. Kestävän kehityksen periaatteet ovat tärkeitä Seurakuntaopistossa. Tasa-arvo, suvaitsevaisuus, syrjäytymisen ehkäisy sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi ovat keskeisiä toimintaa ohjaavia tavoitteita. Kulttuuriperinnön vaaliminen on tärkeä opiskelijoille välitettävä asia. 6

8 Estetiikka Viestintä- ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Koulutuksissa käsitellään erilaisia kauneuskäsityksiä sekä viihtymiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Juhla- ja kulttuuritilaisuuksien järjestämisen taito ja perinteiden vaaliminen ovat tärkeä osa oppilaitoksen elämää. Opiskelija edistää tai ylläpitää viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä huolehtimalla kampusalueen siisteydestä. Opinnoissa korostuu itsenäinen työskentely ja siihen liittyvä tietojen omatoiminen hakeminen, joka tapahtuu pitkälti tietotekniikkaa ja internetiä käyttäen. Ohjauksessa kiinnitetään huomiota myös tietojen luotettavuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja tietolähteiden kriittiseen tarkasteluun. Matematiikan opinnoissa painotus on peruslaskujen hyvässä hallitsemisessa ja ammatin kannalta keskeisten laskutoimitusten ja aihepiirien läpikäymisessä. Luonnontieteellisten aineiden opetus painottaa ilmiöiden käsitteellistä ulottuvuutta, loogisnumeraalista ajattelua ja asioiden taustalla olevien syiden ymmärtämistä. Opetuksellisissa tilanteissa pyritään tuomaan myös opiskelijoiden omia ajatuksia ja ideoita mukaan. Opiskelijalla on monipuoliset tietotekniikan käyttötaidot. Hän hyödyntää omalla ammattialallaan käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Itsenäisessä tiedonhankinnassa ja oman työn kehittämisessä hän hyödyntää kirjastoa, tietoverkkoja ja verkko-oppimisympäristöjä. Erilaisten kulttuurien tunteminen ja kyky toimia eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa on keskeistä hoidon, kasvatuksen ja ohjauksen ammateissa. Monikulttuurisuuden edistämiseksi järjestämme opetusta mm. vieraista uskonnoista, nuorisokulttuureista, vähemmistöryhmistä ja vammaisuudesta. Opiskelijat oppivat huomioimaan erilaiset ihmiset luonnollisella tavalla osana kampusalueen toimijoita ja monipuolisia oppimisympäristöjä. Opinnoissa korostetaan opiskelijoiden kansalaisvalmiuksien merkitystä. 2 Seurakuntaopistossa voi opiskella monella tavalla 2.1 Seurakuntaopiston koulutustarjonta Kaikki Seurakuntaopiston koulutukset liittyvät ihmisten kohtaamisen, ihmisenä kasvamiseen ja yhdessä toimimiseen. Monipuolinen koulutus- ja kehittämistoiminta valmistaa osaajia yhteiskunnan ja kirkon ammatteihin. Seurakuntaopiston koulutustoiminta jakaantuu koulutusmuodoittain seuraavasti. 7

9 Yleissivistävä ja valmentava koulutus Ammatilliset perustutkintona ja näyttötutkintona Ammatillinen lisäkoulutus Työelämäpalvelut JÄRVENPÄÄN KAMPUS Ammattistartti Askel eteenpäin -kymppiluokka Maahanmuuttajien valmistava koulutus Aino ja Oiva Artistilinja Musiikkilinja Näyttämötaiteenlinja Tanssi- ja teatteri-linja Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto Päihdetyön ammattitutkinto Romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto Romanikulttuurin ohjaajan erikoisammattitutkinto Suntion ammattitutkinto Vanhustyön erikoisammattitutkinto Uskonnonopettajien täydennyskoulutus Seurakuntien lapsi- ja perhetyön lyhytkurssit Tilauskoulutus Hanketoiminta PIEKSÄMÄEN KAMPUS Ammattistartti Kymppiluokka Arjen Suola Kasvua käsillä Valmentava I ja II Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto ( alkaen) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto Kotityöpalvelujen erikoisammattitutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto Päihdetyön ammattitutkinto Suntion ammattitutkinto Teatterialan ammattitutkinto, nukketeatterin osaamisala HURRAA -urapalvelupäivät Seurakuntien henkilöstökoulutus Lyhytkurssit Työnohjaajakoulutus Tilauskoulutus Hanketoiminta 2.2 Opetuksen toteutusmuodot Koulutusten lähtökohtana ovat valtakunnalliset tutkinnon perusteet ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat. Oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa on tarkat kuvaukset tutkinnoittain kuinka eri opetuksen toteutusmuodot jakautuvat opintojen aikana. Ryhmäkohtaisista toteutussuunnitelmista löytyy vastaavat tiedot lukuvuosien osalta. 8

10 Lähiopetus Lähiopetus on opettajan ohjaamaa työskentelyä ja oppitunteja kampuksella, tutustumiskäynneillä, leireillä jne. Lähiopetukseen sisältyy myös opiskelijaryhmän tutoropettajan tutorointia sekä ryhmäkohtaista ja yksilöllistä ohjausta oppituntien aikana. Opettajat käyttävät opetuksen sisältöjen ja ryhmien mukaan vaihtelevia opetusmenetelmiä. Opetustiloissa on ajantasainen opetusteknologinen varustus. Erityisvarusteltuja luokkia ovat muun muassa musiikkiluokka, hoito- ja ensiapuluokka, kristillisen kasvatuksen luokka, käden taitojen luokka, ilmaisutaidon luokka, luonnontieteen luokka, urheiluhalli ja kuntosali sekä atk- luokat. Kirjastossa järjestetään tiedon hankintakoulutusta ja työpajatyöskentelyä. Itsenäinen työskentely ja etäoppiminen Opintoviikko (40 tuntia) sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Etäoppiminen on ohjattu tai ohjeistettu opetusmuoto, jossa opiskelija itsenäisesti opiskelee annettujen ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esimerkiksi kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Itsenäinen työskentely on mm. tietoaineiston etsimistä ja siihen perehtymistä sekä yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelyä tietopuolisten tai käytännöllisten tehtävien suorittamiseksi. Verkko-oppiminen Opiskelijat perehtyvät opintojen alussa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin opiskelun välineenä. Opetuksen tukena käytetään Moodle -verkko-oppimisympäristöä. Opiskelijaryhmällä on oma tai yhteinen kurssialue, jossa on opintomateriaaleja, tehtäviä ja keskustelufoorumeita. Kurssit toimivat lähiopetuksen tukena, mutta niitä voidaan myös antaa soveltaen rästitehtäviksi. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa osa opinnoista verkkokursseina. Työssäoppiminen Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Työssäoppiminen toteutuu useammassa jaksossa opiskelun aikana tai se voi toteutua myös pitkäkestoisina työelämäprojekteina, työvaltaisena opiskeluna tai oppisopimusopiskeluna työpaikoilla. Työssäoppimispaikat toimivat pääsääntöisesti myös ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien toteuttamispaikkoina. Työpaikkaohjaaja ohjaa työssäoppimista yhdessä opettajan kanssa. Työturvallisuus varmistetaan työnantajan kanssa tehdyillä sopimuksilla. Opiskelijat saavat työturvallisuusohjausta opettajilta ja työpaikan henkilöstöltä. Moodlea käytetään työssäoppimisjaksoilla vuorovaikutukseen opettajan ja muiden ryhmäläisten kanssa. Oppisopimuskoulutus ja monimuotokoulutus Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa monimuoto-opiskeluna ja oppisopimuskoulutuksena. Monimuotokoulutus muodostuu lähiopetuksesta, itsenäisestä työskentelystä ja verkko-oppimisesta ja työssäoppimisesta. Oppisopimuskoulutuksessa n. 80 % opiskelusta tapahtuu työpaikalla ja 20 % oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija on työsuhteessa työpaikkaan. Työpaikkakouluttaja tukee opintojen suorittamista oppisopimustyöpaikassa ja muissa työympäristöissä yhdessä opettajan kanssa. Opintojen kesto sekä lähiopetukseen osallistuminen ja tutkintotilaisuudet sovitaan henkilökohtaistamisasiakirjassa ja henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. 9

11 Kansainvälinen työssäoppiminen Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjakso myös ulkomailla. Kansainvälinen työssäoppiminen antaa valmiuksia monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työelämässä sekä yhteiskunnassa toimimiseen. Valmiudet kohdata erilaisuutta ja moninaisuutta lisääntyvät omien kokemusten kautta. Kansainvälinen työssäoppimisjakso on osa opintoja ja siihen pätevät samat työssäoppimisen säännöt kuin kotimaassa. Seurakuntaopisto saa rahoitusta vaihtoihin liikkuvuushankkeista. Tuettu työssäoppiminen Tuettu työssäoppiminen tarkoittaa, että opiskelija saa tarvittaessa tehostettua ohjausta ja tukea työssäoppimiseen. Tuetun työssäoppimisen tarpeen arvioi opiskelijahuolto yhdessä opiskelijan ja ryhmän tutoropettajan kanssa. Tuetun työssäoppimisen aikana opiskelija saa enemmän ohjausta, jolla varmistetaan työssäoppimisjakson onnistuminen ja vähennetään opintojen keskeytymistä tai viivästymistä. 3 Oman opintopolun rakentuminen Opintojen aikana opiskelijalla voi olla useita eri suunnitelmia, jotka tukevat opintojen sujumista ja tutkinnon yksilöllistä suorittamista. Henkilökohtaiset suunnitelmat määräytyvät sen perusteella mitä ja miten opiskelija opiskelee Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tai henkilökohtaistamisasiakirja Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija laatii opintojen alkaessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) yhteistyössä tutoropettajan kanssa. Suunnitelman avulla opiskelija sitoutuu ja motivoituu opintoihinsa. Suunnitelma pohjautuu voimassaolevaan opetussuunnitelmaan ja opiskelijan omiin valintoihin. Suunnitelma huomioi opiskelijan yksilölliset tarpeet, erilaiset taustat sekä tavoitteet. Opintojen edetessä opiskelija ja tutoropettaja tarkentavat ja tarvittaessa muuttavat suunnitelmaa. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tuetaan ja seurataan opinto-ohjauksella. HOPS sisältää myös suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa henkilökohtaistaminen aloitetaan jo hakeutumisvaiheessa ja sitä jatketaan opintojen aikana. Yksilölliset suunnitelmat tutkinnon suorittamisesta ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta kirjataan henkilökohtaistamisasiakirjaan. 10

12 Kuvio 2: Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kokonaisuus 3.2. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opiskelijalla on mahdollisuus saada erityisiä opetus-, opinto-ohjaus- ja opiskelijahuoltopalveluja vamman, sairauden, kehityksen viivästymän, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy etenemään opinnoissaan yksilöllisesti ja joustavasti. Opinnoissa eteneminen ja valmistuminen mahdollistavat työllistymisen tai jatko-opinnot. Tavoitteena on myös tukea opiskelijan persoonallista kasvua ja erityisesti vahvistaa myönteistä itsetuntoa. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelun esteiden poistamiseen ja opiskelua tukevien toimenpiteiden järjestämiseen. Suunnitelman laativat opiskelija, tutoropettaja ja erityisopettaja sekä alaikäisen kohdalla huoltaja. Laatijat seuraavat ja arvioivat HOJKS:n toteutumista säännöllisesti. Mikäli opiskelijan suorittaman koulutuksen / tutkinnon tavoitteet on mukautettu hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaaviksi (L , 21) opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) tehdään mukautettujen tavoitteiden ja niiden pohjalta laadittujen arviointikriteerien mukaisena Aiempien opintojen tai osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa opiskelijan aiemman saavuttaman osaamisen esille tuomista. 11

13 3.3.1 Ammatillinen peruskoulutus Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa opiskelija ja tutoropettaja/opinto-ohjaaja tunnistavat opiskelijan osaamista suhteessa tutkinnon perusteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tarkoituksena on vähentää tarpeettomia päällekkäisiä opintoja. Osaamisen tunnustamisen perusteena olevia opintoja voivat olla esim. muut saman alan opinnot, toisen alan opinnot, lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto, työkokemus, ulkomailla suoritetut opinnot, opinnot kansanopistossa, työväenopistoissa tms., harrastukset jne. Opiskelija anoo osaamisen tunnustamista hakemuksella. Tunnustetut opinnot merkitään todistukseen arvosanoineen Näyttötutkintoperusteinen koulutus Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa tutkinnon suorittajan aiemmin saavuttama ammatillinen osaaminen tunnistetaan hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisen yhteydessä luotettavien dokumenttien perusteella. Hakeutumisvaiheessa tutkinnon suorittajalle selvitetään hänen tavoittelemansa tutkinnon perusteet ja suorittamismahdollisuudet. Samassa yhteydessä kartoitetaan mahdollinen valmistavan koulutuksen tarve ja tuki- ja ohjaustoimien tarve. Lisäksi tutkinnon suorittaja ja koulutuksen järjestäjä selvittävät muut tutkinnon suorittamiseen vaikuttavat tekijät, kuten tutkinnon suorittajan oppimisvalmiudet ja elämäntilanteen. Hakeutumisvaiheeseen osallistuu tarvittaessa moniammatillinen työryhmä. Hakeutumisvaiheen päätteeksi kootaan henkilökohtaistamisasiakirja ja/tai henkilökohtainen opiskeluohjelma (HOPS). Tutkinnon suorittaja ohjataan tavoittelemansa tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseksi joko suoraan tutkintotilaisuuteen tai tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi valmistavaan koulutukseen. Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin osoittanut ammattitaitonsa jossakin tutkinnon osassa tai tutkinnossa, aiemmin suoritettu tutkinto tai tutkinnon osa on esitettävä tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintona suoritettavaa tutkintoa. Näyttötutkinnon järjestäjän on tehtävä esitys tutkintotoimikunnalle aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. Osaamisen tunnustamisesta päättää tutkintotoimikunta. Seurakuntaopistossa noudatettavat osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät käytännöt perustuvat säädöksiin ja ohjeisiin, jotka on kirjattu liitteeseen 1. 4 Ohjausta ja tukea opiskeluun Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada riittävästi tietoa koulutuksesta ennen sen alkua ja sen aikana. Lisäksi opiskelijan tulee saada tietoa ja kokemusta työelämään siirtymisestä ja tulevasta ammatistaan. Oppilaitoksen tehtävänä on antaa tukea opiskeluun ja mahdollisiin oppimisen tai elämänhallinnan ongelmiin. Seurakuntaopiston järjestää opinto-ohjaukseen liittyvät tukitoimet kattavasti ja yksilölliset tarpeet huomioiden. 12

14 4.1. Opinto-ohjaus Opintojen ohjaus kestää koko koulutuksen. Opiskelija voi tukea, ohjausta ja kannustusta tarvitessaan kääntyä tutoropettajan ja opinto-ohjaajan puoleen opiskelun eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen aloitusta ja sen aikana sitoutuu ja orientoituu opiskeluun, seuraa opintojen etenemistä ja ottaa niistä vastuun osaa suunnitella opiskeluaan ja tehdä tarkoituksenmukaisia valintoja harjaantuu oppimisen taidoissa sekä kehittää persoonallisuuttaan ja päätöksentekotaitojaan saa tukea opiskeluaikaisessa elämäntilanteessaan. Opinto-ohjauksen tavoitteena on myös vähentää opintojen keskeyttämistä ja opiskelijoiden syrjäytymistä tukea valmistuvaa opiskelijaa siirtymään työelämään tai jatkokoulutukseen edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjaus on koko oppilaitoksen tehtävä, mutta päävastuu sen suunnittelusta ja toteutuksesta on opinto-ohjaajilla. Kokonaisvaltainen ohjaus edellyttää tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilöstön kesken sekä yhteydenpitoa eri oppilaitoksiin ja sidosryhmiin. Opinto-ohjaukseen kuuluu sekä henkilökohtaista että ryhmässä annettavaa ohjausta. Opinto-ohjaaja sekä tutoropettaja tukevat opiskelijaa henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatimisessa, opetussuunnitelman mukaisten henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa sekä urasuunnittelussa Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä. Opiskelijahuollon toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Näitä toimijoita ovat opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, asuntolanhoitaja, pappi. Koulutusjohtajat ja koulutuspäälliköt vastaavat opiskelijahuollon toteutumisesta ja ovat tarvittaessa mukana oppilashuollon käytännön työssä. Opiskelijahuolto käyttää tarvittaessa apuna muita asiantuntijoita. 13

15 Opiskelijahuoltoryhmässä käsiteltävät asiat voivat tulla mm. opiskelijalta itseltään, opettajilta ja huoltajilta. Poissaolojen seurannalla, niiden syiden kartoittamisella ja tukitoimilla pyritään ehkäisemään opintojen keskeytymistä tai opiskelusta syrjäytymistä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Jokaisen opiskelijan oppimiseen liittyvät tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Opettajat ja opiskelijahuollon toimijat kartoittavat ja tunnistavat opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet opintojen alussa. Opintojen aikana opiskelija ja häntä ohjaavat henkilöt arvioivat opintojen etenemistä ja tarvittaessa suunnittelevat lisää ohjausta ja tukea opintojen sujumiseksi. Jokainen opiskelija saa tukea opintoihinsa kaikille opiskelijoille kuuluvan yleisen tuen kautta. Kun opiskelija tarvitsee tukea opintoihinsa, ensimmäisenä tukijana toimii tutoropettaja. Pieksämäen kampuksella toimii lisäksi Sarana ja Järvenpäässä Opintoklubi, joissa opiskelija saa yksilöllisesti tehostettua tukea ja ohjausta opintoihinsa erityisopettajalta tai atto-aineiden opettajilta. Saranassa tutoropettajat, erityisohjaajat sekä opinto-ohjaaja ovat tukemassa opiskelijaa. Saranassa voi opiskella ohjatusti, itsenäisesti tai pienryhmässä. Opintoklubilla tarjotaan apua oppimistehtäviin sekä tarvittaessa annetaan henkilökohtaista ohjausta. Opintoklubilla on mahdollisuus suorittaa rästitenttejä ja tehdä rästitehtäviä. Opintoklubille voi tulla ilman erityisvarausta. Erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla tukitoimet on kuvattu HOJKS - asiakirjassa (katso kohta 3.2.) Pieksämäellä valmentavassa koulutuksessa erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa tukee moniammatillinen yhteistyöverkosto opintojen eri vaiheissa. Verkostoon voivat kuulua vanhemmat/huoltajat, edunvalvojat, asuntolan opiskelijahuoltaja, asuntolan ohjaaja/koulunkäyntiavustajat, henkilökohtaiset avustajat, omahoitajat, vapaa-ajanohjaaja, sosiaalityöntekijät, oppilaitoksen terveydenhoitaja, sosiaali- ja terveystoimen, kuntien kehitysvammahuollon, työelämäpalveluiden ja KELAn toimijat Asuntola ja vapaa-ajan toiminta Seurakuntaopistossa opiskelijan on mahdollista asua asuntolassa opintojensa ajan. Tuolloin asuntola on oleellinen osa oppimisympäristöä. Oppilaitosympäristössä asumiseen kuuluu sosiaalisten taitojen oppimista, itsenäistymistä ja aikuistumista. Eläminen asuntolassa vaatii opiskelijalta sopeutumista ja suvaitsevaisuutta. Asuntola-asuminen tukee ja mahdollistaa opiskelijan kasvua sekä osallisuutta yhteisöönsä ja sen kehittämiseen. Asuntolan henkilökunta ohjaa asuntolassa asuvia opiskelijoita elämänhallintataidoissa ja kannustaa osallistumaan vapaa-ajantoimintaan. Opiskelijat voivat vapaa-ajallaan osallistua ohjattuun toimintaan esimerkiksi liikunnan, asuntolailtojen ja oppilaskunnan muodossa. Ohjattu vapaa-ajan toiminta - lisää opiskelijan hyvinvointia - kasvattaa opiskelijaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja harrastuneisuuteen - luo edellytyksiä työssä jaksamiseen osana yleisiä työelämävalmiuksia. 14

16 Seurakuntaopiston Järvenpään kampuksen opiskelija-asuntolassa asuu pääasiassa nuorisoasteen opiskelijoita. Pieksämäen kampuksella asuu erityiskoulutuksessa, nuorisoasteella sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevia opiskelijoita Yhteistyö huoltajien kanssa Yhteistyö huoltajien kanssa vahvistaa opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Opiskelijoiden huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa opiskelusta, sen tavoitteista, sisällöstä ja opiskelijan opinnoissa etenemisestä. Huoltajilla voivat seurata alaikäisen opiskelijan opintosuorituksia ja poissaoloja Wilma-käyttöliittymän avulla. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huoltajat ovat opiskelijan sekä vastaavan opettajan kanssa mukana prosessissa, jonka tavoitteena on laatia opiskelijalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki järjestetään yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteistyössä opettajien, henkilökunnan ja muun moniammatillisen verkoston kanssa Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Seurakuntaopistossa maahanmuuttajien koulutus on yksi koulutustoiminnan osaamis- ja kehittämisalueista. Maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus, Ammattistartti-opinnot tai maahanmuuttajille suunnatun oppisopimuskoulutus ovat kanavia ammatilliseen koulutukseen. Maahanmuuttajien opetus tapahtuu osin integroituna muiden opetusryhmien toimintaan. Suomi toisena kielenä opetusta on tarjolla ensisijaisesti tukiopetuksen muodossa opintoklubilla ja tarvittaessa suomi toisena kielenä voi korvata pakollisen toisen kotimaisen kielen eli ruotsin. Maahanmuuttajaopiskelijoilla on mahdollisuus toimia ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden ryhmissä tutustumisjaksoilla ja työssä oppimassa. Lisäksi opiskelijoilla on yhteisiä projekteja, leirejä ja tapahtumia, joissa monikulttuurinen vuorovaikutus tapahtuu luonnostaan. Asuntolatoiminnassa ja vapaa-ajalla voi monikulttuurisen opiskelijayhteisön kokea elämää rikastuttavana tekijänä. 5 Arviointi 5.1. Arvioinnin tehtävät ja periaatteet Arviointi ohjaa, kannustaa ja motivoi opiskelijaa hänen oppimisprosessissaan. Arviointiin kuuluu myös itsearviointi, jonka avulla opiskelija tiedostaa vahvuutensa ja omat kehittymistarpeensa. Arviointi ja palaute toimivat itsearvioinnin tukena. Arvioinnin keskeinen periaate on sen oikeudenmukaisuus. Kaikilla opiskelijoilla noudatetaan samoja arvioinnin kriteerejä. Kunkin oppiaineen opetuksen alkaessa opettaja antaa opiskelijoille tietoa arvioinnin perusteista. 15

17 Arvioinnin tehtävänä ja tavoitteena on tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan vahvistumista ja kehittymistä vahvistaa opiskelijan kasvua ammatti-ihmisenä kannustaa, ohjata ja motivoida opiskelijaa omien tavoitteidensa saavuttamisessa antaa tietoa, miten opiskelija on saavuttanut asetetut tavoitteet tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajalle ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja toimia koulutuksen ja työelämän kehittäjänä antaa palautetta opetuksen kehittämiseksi Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen arvioinnissa seurataan, miten oppiminen edistyy. Osaamisen arvioinnissa arvioidaan mitä opiskelija osaa oppimisensa jälkeen. Opiskelijan osaamista verrataan aina tutkinnon/koulutuksen tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin ja ammattitaitovaatimuksiin. Opiskelijan oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan riittävän usein antamalla opiskelijalle sekä suullista että kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Arviointi kannustaa ja motivoi ohjaa opiskelijaa tiedostamaan vahvuutensa ja kehittymistä tarvitsevat osaamisalueet syventää opiskelijan osaaminen koko koulutuksen ajan peilaa opiskelijan osaamista suhteessa opetussuunnitelmien- tai tutkinnon perusteisiin on väline, jolla arvioidaan koulutusta suhteessa työelämän vaatimuksiin opiskelijan osaamisen kautta. Arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Arviointiin osallistuvat opiskelija itse, muut opiskelijat vertaisarvioijina, opettajat, ohjaajat, työpaikkojen henkilöstö ja asiakkaat. Erilaiset arviointimenetelmät täydentävät toisiaan (ks. kuvio 3). 16

18 Ammattiosaami sen näyttö, tutkintotilaisuus, havainnointi Itse-, ryhmäarvioin ti Projektityö, esitys, tapahtuma, Portfolio, posteri Haastattelu, suullinen koe Kirjoitelma, opinnäytetyö,kirjallinen koe Oppimispäivä kirja, oppimistehtä vä Kuvio 3. Esimerkkejä Seurakuntaopistossa käytössä olevista oppimisen ja osaamisen arviointimenetelmistä 5.3. Arvosanat ja todistukset Seurakuntaopiston tehtävänä on varmistaa, että jokainen opiskelija saa tiedon arvosanojen muodostumisesta, uusimisesta ja korottamisesta. Tutkinto- ja koulutuskohtaisissa opetussuunnitelmissa on tarkat kuvaukset arvioinnin kriteereistä ja opintokokonaisuuksien arvosanoihin vaikuttavista tekijöistä. Opettajat kertovat opiskelijoille arviointiin liittyvät menettelytavat kunkin kurssin alussa. Liitteenä 2 on esimerkki arvioinnin kokonaisuudesta ammatillisessa peruskoulutuksessa. Arvioinnista tutoropettaja tai vastaavat opettajat kirjaavat arvosanat oppilaitoksen oppilashallintoohjelmaan Wilmaan. Opiskelija ja hänen huoltajansa voivat seurata arviointitietoja Wilman käyttöliittymän avulla. Opiskelijan tehtävä on tarvittaessa ottaa yhteys arvioivaan opettajaan. Opiskelija voi esittää oikaisupyynnön saamastaan arvioinnista arviointipäätöksen tehneelle opettajalle tai koulutusjohtajalle. Opiskelija saa halutessaan Wilmasta otteen opintokortistaan. Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti opintoihin/tutkintoon kuuluvat opinnot, Seurakuntaopisto antaa hänelle todistuksen. Todistus on kokonaisuus, joka sisältää opetussuunnitelman mukaiset arvosanat eriteltyinä opintokokonaisuuksien mukaisesti. Jos opiskelija ei ole saanut suoritettua kaikkia vaadittuja opintoja, hänelle annetaan todistus suorituista opinnoista. 17

19 6 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen 6.1. Periaatteet opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta Seurakuntaopistolla on opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättävä monijäseninen toimielin. Toimielimellä on toimintasääntö. Opiskelijan opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos opiskelija on toiminnallaan tai laiminlyönnillään toistuvasti tai vakavasti vaarantanut toisen henkilön terveyttä tai turvallisuutta on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon aiemmasta peruuttamispäätöksestä opiskelija on tuomittu rikoksesta, jonka perusteella opiskeluoikeuden peruttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa. Ennen päätöstä opiskeluoikeuden peruuttamisesta opiskelijan kanssa selvitetään tämä mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Hänet ohjataan tarvittaessa esim. työvoimatoimiston tai opiskelijaterveydenhuoltopalvelujen piiriin. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea opiskeluoikeuden palauttamista toimielimeltä. Esimerkiksi tilanteessa jossa peruuttamisen syynä ollut terveydentila tai toimintakyvyn rajoitus on poistunut. Palauttamisen hakemiselle ei ole määräaikaa. Mikäli opiskelija on tyytymätön toimielimen päätökseen opiskeluoikeuden peruuttamisesta tai palauttamisesta, hän voi hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 pv:n kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Seurakuntaopiston käytännöt rikostaustaotteen toimittamiseen liittyen Seurakuntaopistossa opiskelijoita velvoitetaan toimittamaan rikostaustaote ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa. Asiasta tiedotetaan jo hakuvaiheessa www-sivuilla ja valintakoehaastattelussa. Opiskelija tilaa itse rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskuksesta ryhmän tutoropettajan ohjeistuksen mukaisesti. Jos opiskelija kieltäytyy rikostaustaotteen toimittamisesta koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän esittää rikostaustaotteen. Opiskelija näyttää rikostaustaotteen monijäsenisen toimielimen tutkintokohtaiselle opettajaedustajalle erikseen sovittuna ajankohtana. Mikäli rikostaustaote ei sisällä rikosta, jonka perusteella opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, ote palautetaan viipymättä opiskelijalle. Mikäli rikostaustaote sisältää tiedon rikoksesta, jonka perusteella opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, rikostaustaote toimitetaan monijäsenisen toimielimen puheenjohtajalle. Rikostaustaote säilytetään tämän henkilön hallussa siihen saakka, kunnes opiskeluoikeuden peruuttamista 18

20 koskevasta asiasta on lainvoimainen päätös tai asia on siirtynyt muutoksenhaun johdosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan käsittelyyn. 7 Koulutustoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisen perustana ovat Seurakuntaopiston arvot, perustehtävä ja visio. Seurakuntaopiston keskeiset prosessit on kuvattu sähköiseen IMS -ohjelmistoon. Tämä mahdollistaa prosesseihin liittyvien dokumenttien, palautteiden ja arviointien käsittelyn, tulosten mittaamisen sekä käsikirjojen koostamisen. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia, että olemassa olevaa toimintaa arvioidaan, parannetaan ja sille asetetaan uusia tavoitteita. Laadukkaan toiminnan varmistamiseksi toimintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti (ks. kuvio 4 ). Toimintajärjestelmän rakentamista ohjaavat Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatustrategia ja Opetushallituksen Laadunhallintasuositukset. Parantaminen Suunnittelu Arvioinnin hyödyntäminen Toteutus Kuvio 4. Seurakuntaopiston laadunhallinnan kokonaisuus Toiminnan arviointi Seurakuntaopiston johto ja henkilöstö seuraavat ja arvioivat koulutustoimintaa monipuolisesti. Jatkuvan itsearvioinnin rinnalla pyydetään säännöllisesti palautetta opiskelijoilta, yhteistyökumppaneilta ja henkilöstöltä. a) Opiskelijan palautejärjestelmät Palautejärjestelmien avulla arvioidaan opiskelua, oppimista, opetusta ja tukipalveluja. Opiskelijoilla on mahdollisuus antaa palautetta suullisesti, kirjallisesti ja sähköisten palautekyselyissä 19

21 opintojen aikana. Palautteita käydään läpi myös opiskelijoiden kanssa sekä henkilöstön kokouksissa. Vertailutietoa antavat oppilaitoksen omat, alueelliset ja valtakunnalliset palautejärjestelmät, mm. ISKUT (Itä-Suomen ja Oulun seudun ammatilliset koulutuksen järjestäjät), OPAL (TEM:n järjestelmä), AIPAL (OPH, koko Suomi). b) Henkilöstön palautejärjestelmä Henkilöstöltä pyydetään palautetta vuosittain sähköisellä työilmapiirikyselyllä. Yhteenvedot ja johtopäätökset palautteesta käydään läpi yksiköiden kokouksissa ja koko henkilöstöä koskevissa keskustelutilaisuuksissa. c) Työelämän edustajien palautejärjestelmällä pyydetään palautetta opetussuunnitelmista ja työssäoppimisen järjestämisestä. Ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet antavat palautetta ammatillisten opintojen tavoitteiden saavuttamisesta sekä siitä, kuinka opetuksella, työssäoppimisella ja erilaisilla tuki- ja ohjaustoiminnoilla on edesautettu oppimistavoitteisiin pääsyä. d) Seurakuntaopistolla on käytössä BSC (Balanced Scorecard/tasapainotettu mittaristo), joka toimii myös johdon ja eri yksiköiden toiminnan arviointivälineenä. Arvioinnin kohteena ovat toimintaan kohdistuvat odotukset ja toiminnan tavat sekä tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. e) Henkilöstö tekee koko ajan toiminnan itsearviointia mm. tiimi- ja yksikkökokouksissa. Itsearvioinnissa hyödynnetään mm. EFQM viitekehystä ja Koulutuksen arviointineuvoston arviointeja. f) Itsearvioinnin rinnalla on tehty myös verkostotyötä muiden vastaavien organisaatioiden kanssa, jolloin vertaisoppiminen ja benchmarking laatutyöhön on mahdollistunut Henkilöstön ammattitaidon kehittämissuunnitelma Seurakuntaopiston henkilöstön kehittämissuunnitelma turvaa yksilön työkykyä ja yhteisön toimintakykyä siten, että työntekijät hallitsevat työtehtävät ja pystyvät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Kehittämisen lähtökohtana on koko Kirkkopalvelujen strateginen suunnitelma, Seurakuntaopiston strateginen suunnitelma sekä vuosittain laadittavissa tuloskorteissa kuvatut tavoitteet. Esimiehet varaavat työssä tarvittavan osaamisen kehittämistä ja koulutusta varten riittävät resurssit talousarviossa ja opetushenkilöstön työsuunnitelmissa. Esimiehet huolehtivat työntekijöiden osaamisen ajantasaisuudesta ja mahdollistavat koulutuksiin osallistumisen ja osaamisen vahvistamisen. Lähiesimiehet käyvät työntekijöiden kanssa kehityskeskustelun vähintään kerran vuodessa. Työsuojelutoimi seuraa henkilöstön hyvinvointia ja edistää ja ylläpitää työkykyä ja hyvinvointia yhdessä työterveyshuollon kanssa. Keinoina ovat erilaiset työkykyä ylläpitävät toiminnot, terveystarkastukset sekä työnohjaus. 20

22 7.3. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Seurakuntaopiston toiminnalliseen tasa-arvo suunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä pyritään edistämään tasa-arvoa estämään syrjintää, kiusaamista ja seksuaalista häirintää edistämään epäkohtiin puuttumista ja tasaveroista kohtelua vahvistamaan opiskelijoiden perehdytystä tasa-arvoasioihin tukemaan opiskelijoiden hyvän keskinäisen yhteishengen syntymistä. Tasa-arvo suunnitelman laadinta perustuu opiskelijoille tehtyyn kyselyyn. Vastaajat arvioivat sitä, kuinka tasapuolisesti heitä kohdellaan suhteessa sukupuoleen, ikään, uskonnolliseen vakaumukseen, poliittiseen näkemykseen, syntyperään, vammaan/sairauteen, ulkonäköön ja sukupuoliseen suuntautumiseen. Sukupuolisen tasa-arvon toteutumisen haasteena ammatillisessa koulutuksessa on oppilaitoksen koulutusalojen naisvaltaisuus. Seurakuntaopistossa on nollatoleranssi suhteessa kiusaamiseen, syrjintään ja seksuaaliseen häirintään. Opiskelijoiden tulee voida luottaa henkilökunnan ja muiden opiskelijoiden tukeen ja siksi on tarpeen madaltaa puheeksi ottamisen kynnystä ja jatkuvasti selkiyttää toimintaohjeita mm. kiusaamiseen liittyvissä asioissa. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma hyväksytään oppilaitoksen johtoryhmässä ja sitä käsitellään henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan muun muassa vuosittain koottavien opiskelijapalautteen tulosten ja opiskelijahuollon tilastojen avulla Kestävä kehitys Seurakuntaopiston ympäristöohjelman tavoitteena on, että kampuksella työskentelevien ja opiskelevien ympäristötietoisuus lisääntyy ja että toiminnot tehostuvat ja ympäristökuormitus kevenee. Seurakuntaopiston kampuksia vaalitaan pitämällä sekä rakennukset että viheralueet kunnossa, viihtyisinä, siisteinä ja turvallisina. Seurakuntaopistolla toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Jokaisen velvollisuus on huolehtia ympäristön viihtyvyydestä ja lajitella tuottamansa roskat niihin varattuihin astioihin. Kampuksella lajitellaan jätteet seuraaviin jätejakeisiin: biojäte, valkoinen paperi, muu keräyspaperi, kartonki, energiajäte, sekajäte, lasi, metalli, sähköromu ja ongelmajätteet. Oppilaitoksen hankinnoissa, siivousmenetelmien valinnassa ja pesuainemäärissä huomioidaan ympäristöohjelman ja kestävän kehityksen periaatteet. Seurakuntaopiston Järvenpään kampuksella on koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti. 21

23 8 Koulutustoiminnan kumppanit Seurakuntaopisto tekee tiivistä yhteistyötä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja työvoimaviranomaisten kanssa. Osallistumme aktiivisesti valtakunnalliseen opetusalan ajankohtaisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Olemme mukana kehittämässä suomalaista koulutusjärjestelmää hankkeiden ja työryhmien kautta (mm. tutkinnon perustetyöryhmät, tutkintotoimikunnat). Työelämäkumppaneiden kanssa toteutetaan opintoihin kuuluvat työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet. Lisäksi tehdään opetussuunnitelmatyötä, jotta voidaan ottaa huomioon työelämässä tarvittava osaaminen. Eri vastuualueiden koulutusten työelämälähtöisyyden toteutumista ja työssäoppimisen laatua arvioidaan yhteistyössä. Työnantajien kanssa suunnitellaan koulutusyhteistyötä ja ideoidaan työelämälähtöisiä hankkeita sekä seurata niiden toteutumista. Nuorten näyttötoimikuntaan kuuluu oppilaitos- ja opiskelijaedustuksen lisäksi työ- ja elinkeinoelämän edustajia jokaiselta koulutusalalta. Toimielimen tehtävänä on valvoa nuorten ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista. Seurakuntaopisto tekee alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä hyvin erilaisten oppilaitosten kanssa. Oppilaitoskumppanit ja tutkintoihin liittyvät verkostot ovat merkittäviä mm. opetustarjonnan monipuolistamisessa ja koulutustoiminnan kehittämisessä. Yhteistyöoppilaitosten kanssa jaetaan mm. hyviä käytäntöjä ja verkko-oppimiskursseja sekä järjestetään yhteisiä tapahtumia ja seminaareja. Alueellisissa oppilaitosverkoissa vaihdetaan opintojen nivelvaiheisiin liittyvää tietoa. Alueellista yhteistyötä tehdään myös kunnallisten terveydenhuollon palvelujen kanssa. Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys on Seurakuntaopiston koulutustoiminnan ydinasioita. Seurakuntaopistolla on Opetus- ja kulttuuriministeriön antamana pysyvä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Työelämälähtöisen hanke- ja projektitoiminnan tavoitteena on yhdessä työyhteisöjen kanssa kehittää työyhteisöjen osaamista. Osassa hankkeita Seurakuntaopisto on itse hallinnoijana ja osassa kumppanina. 22