13 VAIKUTUKSET IHMISIIN

Transkriptio

1 13 VAIKUTUKSET IHMISIIN Hankkeen vaikutukset ihmisiin ovat läheisessä yhteydessä sen vaikutuksiin yhteiskuntarakenteeseen. Tämän luvun painopiste on kuitenkin suoremmissa yksittäisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin kohdistuvissa vaikutuksissa. Näihin vaikutuksiin luetaan ääni, välke ja sosiaaliset vaikutukset Ääni Vaikutusmekanismit Tuulivoimalan rakentamisen aikana syntyy mm. kuljetusten, maansiirron ja mahdollisten räjäytysten aiheuttamaa ääntä. Myös kaapeleiden asentaminen, tuulivoimaloiden asennus ja perustusten valaminen voivat aiheuttaa ääntä. Tuulivoimaloiden ollessa toiminnassa syntyy lähinnä roottorinlapojen pyörimisen aiheuttamaa aerodynaamista ääntä. Se voi kuulostaa hurinalta ja suhinalta. Suuremmilla etäisyyksillä ääni muuttuu matalammaksi ja vaimenee. Aerodynaaminen ääni johtuu lapojen muodosta ja pyörimisnopeudesta. Ääni kuuluu yleisesti enemmän alhaisilla tuulen nopeuksilla, kun tuulen luonnollinen kohina on vähäistä, ja peittyy usein kokonaan suurilla tuulen nopeuksilla. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet, lähinnä tuuliolosuhteet, ilman lämpötila ja maaolosuhteet. Vanhat tuulivoimalat voivat tuottaa myös mekaanista ääntä, joka on peräisin voimalan konehuoneesta. Nykyaikaisissa moderneissa tuulivoimaloissa tämä ääni on jokseenkin poistettu. Käytön aikana ääntä tuottavat lisäksi tuulivoimaloiden huollossa ja kunnossapidossa käytettävät autot Arviointimenetelmät Äänen ihmisille aiheuttamissa vaikutuksissa keskitytään voimalan käyttövaiheeseen, koska tämä ympäristövaikutus on pitkäaikainen ja jatkuva toisin kuin rakentamisen aikainen tilapäinen ääni. Käytön aikaisia häiriöitä on arvioitu tanskalaisen EMD International A/S -yhtiön kehittämän WindPRO-tietokoneohjelman avulla tehtävillä mallinnuksilla ja laskelmilla. Laskelmat on tehty ohjelman versiolla Äänilaskelmat perustuvat standardin ISO mukaiseen laskentamalliin. Mallin avulla lasketaan ekvivalentti äänitaso häiriöherkissä kohteissa eli läheisissä asunnoissa topografia, tuulen nopeus ja lähdeääni huomioon ottaen. Laskelmat on tehty ympäristöministeriön ohjeiden (2/2014) mukaisesti. Äänen eteneminen maan yli riippuu maaperän ominaisuuksista, joita kuvataan karkeusluvuilla. Karkeutta voidaan verrata siihen, miten paljon kitkaa tuulen ja maaperän välille syntyy. Mitä korkeampi karkeusluku, sitä suurempi vastus ja sitä suurempi kitka tuulella on vastassaan maanpinnan tasalla. Äänilaskelmassa tutkitaan vaikutuksia jokaiseen asuntoon erikseen. Jokaisen tuulivoimalan osuus kokonaisäänestä lasketaan jokaisessa ääniherkässä pisteessä niin kuin jokaisesta tuulivoimalasta tuulisi samanaikaisesti suoraan laskelmapisteeseen. Kaikkien tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen voimakkuudet lasketaan tämän jälkeen yhteen kyseistä mittauspistettä varten. Mallissa otaksutaan lisäksi tuulen vakionopeudeksi 8 m/s 10 metrin korkeudessa. Tässä tuulennopeudessa useimmat tuulivoimalat saavuttavat lähdeäänensä ja ääni on parhaiten kuultavissa. Suuremmilla tuulennopeuksilla tuulivoimaloiden ääni peittyy usein kasvillisuuden aiheuttamaan taustaääneen. Yleensä tuulennopeus alueella on vähemmän kuin 8 m/s. Mallinnuksessa käytetty voimala Gamesa G132-5,0 saavuttaa suurimman melunsa kuitenkin tuulennopeudella 10 m/s. Tästä syystä mallinnus on tehty myös tuulennopeudelle 119

2 10 m/s. Jälkimmäisellä tuulenopeudella äänivaikutus ei kuitenkaan ole suurempi johtuen tuulivoimalan oktaavikaistadatan eroista näillä tuulennopeuksilla. Mallinnuksessa käytetty Gamesan voimala ei ole markkinoiden hiljaisimpia. Valitsemalla hiljaisempi voimala ja turbiinitekniikan kehittyessä on oletettavaa, että lopullinen ääni on mallinnettua pienempää. Tuulivoimaloiden valmistajat kertovat jokaisen yksittäisen tuulivoimalan äänitiedoista ja takaavat ne kansainvälisen IEC standardin mukaisesti mitattavan ääniemissiotason (lähdeäänen) muodossa. Lähdeääni voi vaihdella suuresti, joten on hyvin tärkeää, mitä tuulivoimalaa laskelmissa käytetään. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeen molempien hankevaihtoehtojen mallinnuksissa on käytetty samanlaisia espanjalaisen Gamesan valmistamia G132-5,0 tuulivoimaloita. Äänivaikutusten ohje-arvot asuntojen lähettyvillä Äänimallinnuksen tuloksia verrataan Suomessa sovellettaviin tuulivoiman lakisääteisiin ohjearvoihin ja suosituksiin. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan ekvivalentin äänitason tulisi olla enintään 50 dba vakituisten asuntojen ja 40 dba loma-asuntojen kohdalla yöaikaan. Kyseessä ovat ohjearvot. Lakisääteiset ohjearvot koskevat kuitenkin teollisuusääniä yleensä eivätkä yleisesti sovellu tuulivoimaan, koska äänihaitat voivat muodostua liian suuriksi. Siksi ympäristöministeriö on antanut tuulivoimarakentamisen ulkoäänien suunnitteluohjearvot (YM ohje 4/2012), joissa määrättävät tiukemmat arvot merkitsevät käytännössä sitä, että ekvivalentti äänitaso saa olla enintään 40 dba vakituisten asuntojen läheisyydessä ja 35 dba yöaikaan alueilla, joilla on loma-asuntoja. Hankkeeseen sovelletaan ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoja. Loma-asuntoihin sovellettavat ohjearvot koskevat alueita, joita käytetään loma-asumiseen, eivät siis yksittäisiä loma-asunnoiksi luokiteltuja taloja, jotka sijaitsevat samoilla alueilla kuin vakinaiset asunnot. Kristiinankaupunki Pohjoisen hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä on joitakin harvoja loma-asuntoja, muttei rajattuja loma-asuntoalueita. Näin ollen niihin sovelletaan samoja ohjearvoja kuin vakituisiin asuntoihin (40 dba). Hankealueen luoteisrajalla Kätsträsketin läheisyydessä on lisäksi metsästysmaja (muu rakennus). Metsästysmajassa ei asuta eikä yövytä, joten siihen ei ole tarvetta soveltaa mitään ohjearvoa. Vuoden 2014 aikana ympäristöministeriön asettamat työryhmät valmistelivat valtioneuvoston asetusta tuulivoimamelusta. Viimeisin työryhmä päätti esittää tuulivoimamelun ohjearvoiksi asuntojen ulkopuolella yöaikaan 40 dba. Kyseinen ohjearvo koskisi sekä vakituisia että vapaa-ajan asuntoja. Ympäristöministeriö keräsi ehdotuksesta lausuntoja marras-joulukuussa Luonnoksen ja saatujen lausuntojen pohjalta ympäristöministeriö valmistelee ehdotuksen poliittista päätöksentekoa varten kevään 2015 aikana. Yhteisvaikutukset Hankkeen äänivaikutuksia on arvioitu yhteisvaikutuksia painottaen. Yhteisvaikutuksia arvioitaessa on huomioitu Svalskullan viisi jo olemassa olevaa voimalaa sekä Pjelaxin ja Bölen tuulivoimahankkeet. Taulukko 18: Äänilaskelmissa käytettyjen tuulivoimaloiden mittasuhteet ja lähdeääni. Mallinnus Turbiini Teho (MW) Tornin korkeus (m) Roottorin läpimitta (m) Kokonaiskorkeus (m) Lähdeääni (db(a)) Hankevaihtoehto 1 Gamesa. 5, ,3 Hankevaihtoehto 2 Gamesa 5, ,3 Svalskulla Vestas 3, ,5 Pjelax Vestas 3, ,4 Böle Vestas 3, ,4 120

3 Kristiinankaupunki Pohjoisen länsipuolella on VindIn Ab:n omistama Svalskullan tuulivoimapuisto. Lisäksi Kristiinankaupunki Pohjoisen pohjoispuolella on niin ikään VindIn Ab:n suunnittelemat hankkeet; Pjelax ja Böle. Svalskulla on viidestä voimalasta muodostuva puisto, joka rakennettiin vuoden 2014 alkupuolella. Puistossa on Vestaksen 3,0 MW voimaloita, joiden kokonaiskorkeus on 180 metriä. Lähimmät voimalat ovat noin 2,5 kilometriä Kristiinankaupunki Pohjoisen voimaloista länteen. Pjelaxin hankeen YVA-menettely on päättynyt viranomaislausuntoon tammikuussa Kaavaluonnos valmistunee kevään 2015 aikana. Bölen hankkeen YVA-ohjelma on valmistunut ja siitä on voinut antaa lausuntoja tammikuun 19. päivään 2015 asti. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetyn aikataulun mukaan kaavaluonnoksen pitäisi valmistua kevääseen 2015 mennessä ja kaavaehdotuksen syksyyn 2015 mennessä. Edellä mainittujen lisäksi Innopower on suunnitellut Kristiinankaupunki Pohjoisen lounaispuolelle Vanhan Närpiöntien tuulivoimahanketta. Vanhan Närpiöntien hanke ei ole vaihemaakuntakaava 2:n mukainen ja siksi hankkeen toteutuminen on epävarmaa. Tästä syystä hanketta ei ole huomioitu yhteisvaikutuksissa. Äänilaskelmat on tehty Kristiinankaupunki Pohjoinen hankkeelle yhdessä Svalskullan voimaloiden kanssa sekä kaikille hankkeille yhdessä, jolloin äänen kumulatiivinen eteneminen esitetään. Pjelaxin ja Bölen suunnitellut voimalapaikat sekä mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on saatu hankkeesta vastaavalta. Voimalapaikat voivat osin vielä muuttua hankkeiden kehittyessä. Yhteisiin laskelmiin liittyy monista syistä suuria epävarmuuksia. Nykytilanteessa ei myöskään ole mahdollista tietää, minkä tyyppisiä tuulivoimaloita rakennetaan. Tämä ratkaistaan vasta hankintamenettelyn jälkeen. Tässä esitettäviä yhteislaskelmia tulee pitää suuntaa-antavina, ja niistä näkee, miten hankkeet vaikuttavat toisiinsa. Kaikki laskelmat on saatettava ajan tasalle myöhemmin. Eri vaihtoehtoja punnittaessa lähtökohtana käytetään ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoja (40 ja 35 dba). Kaikkiin kolmeen läheiseen hankkeeseen (Svalskulla, Pjelax ja Böle) on sovellettu tai tultaneen soveltamaan niitä. Myös Kristiinankaupunki Pohjoiseen sovelletaan ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoja Nykytilanteen kuvaus Melu ei ole suuremmin vaikuttanut alueeseen Kristiinankaupungin pohjoisosissa. Ainoa suurempi melulähde on valtatie 8, joka kulkee pohjoisesta etelään vajaan kahden kilometrin päässä hankealueen länsireunasta. Tien liikennekuormitus on suurta, ja tienvarren asunnoissa äänitaso nousee ajoittain korkeaksi. Ääni kuitenkin vaimenee nopeasti, ja kasvillisuus vaimentaa sitä. Svalskullan viisi voimalaa hankealueen länsipuolella ovat olleet toiminnassa vuoden 2014 alkupuolelta lähtien. Voimaloista aiheutuva ääni on valtatien 8 kohdalla dba. Kaikkien läheisten asuntojen kohdalla ääni on alle 40 dba. Meren rannassa, jossa on runsaasti vapaa-ajan asutusta, ääni on jo alle 35 dba. Idässä, Kristiinankaupunki Pohjoinen hankkeen suunnassa, ei ole yhtäkään Svalskullan voimaloiden äänelle altistuvaa asuntoa. Valtatietä ja Svalskullan voimaloita lukuun ottamatta hankealueen ja sen ympäristön mahdolliset meluhaitat aiheutuvat lähinnä metsä- ja maatalouskoneista ja henkilöliikenteestä. 121

4 Tuulivoimapuiston vaikutukset Rakentaminen ja käytöstä poistaminen Lähellä asuville voi rakennustöiden aikana aiheutua huomattavia mutta lyhytaikaisia äänihäiriöitä etenkin hankkeeseen liittyvien raskaiden kuljetusten seurauksena. Kuljetuksia tehdään useilla alueen asutuspaikoilla, esim. Tiukan ja Puskamarkin kylissä. Ne asunnot, jotka sijaitsevat lähimpinä raskaissa kuljetuksissa käytettäviä teitä, altistuvat eniten äänihäiriöille rakennustöiden aikana. Hankealueella rakennustöiden aikana tienrakennuksen, perustusten valamisen ja mahdollisten räjäytysten yhteydessä suoritettava toiminta voi myös aiheuttaa korkeita äänitasoja. Nämä kuitenkin vaimenevat merkittävästi, ennen kuin ne saavuttavat hankealueen ulkopuolella sijaitsevat asunnot, joten niitä ei arvioida yhtä häiritseviksi kuin kuljetuksia. Käytöstä poistettaessa tuulivoimaloiden purkamisen aiheuttamat meluhaitat koostuvat lähinnä kuljetuksista. Ääntä aiheuttavat työt voidaan todennäköisesti rajoittaa muutamaan kuukauteen, ja ne kestävät näin ollen merkittävästi lyhyemmän aikaa kuin rakennustöiden yhteydessä. Käyttö Käytön aikana syntyvät äänitasot ovat matalampia kuin rakennustöiden aikana mutta kestävät kauemmin. Äänen eteneminen vaihtelee siitä riippuen, millainen tuulivoimala rakennetaan ja mitä hankevaihtoehtoa toteutetaan. Jäljempänä esitettävissä äänen etenemistä kuvaavissa kartoissa näytetään pahin mahdollinen tapaus laskelmissa käytettyjen yksittäisten tuulivoimaloiden osalta. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeen vaikutukset yhdessä Svalskullan voimaloiden kanssa Hankevaihtoehtoja varten tehdyt mallinnukset, joissa ei huomioida lähellä sijaitsevien suunniteltujen hankkeiden äänivaikutuksia, osoittavat, että ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot eivät ylity yhdenkään asunnon kohdalla. Alueella on kolme vapaa-ajan asunnoksi luokiteltua taloa, joissa 35 dba ylittyy. Yksi on Pikku-Myrkyssä sijaitseva yksittäinen vapaa-ajan asunto, toinen Långåsmossenin pohjoispuolella vakituisen asutuksen läheisyydessä sijaitseva vapaa-ajan asunto ja kolmas sijaitsee vakituisen asutuksen joukossa Brandmyrin kohdalla. Hankevaihtoehdossa 1 Myrkyn kylällä ääni jää alle 35 dba:n. Välikylässä, Puskamarkissa ja Långåsmossenissa ollaan 35 ja 40 dba:n välissä. Pikku-Myrkyn vapaa-ajan asunnon kohdalla äänenpaine on 38,3 dba, Långåsmossenin vapaa-ajan asunnon kohdalla 38,8 dba ja Brandmyrin vapaa-ajan asunnon kohdalla 37,3 dba. Näiden kohdalla 35 dba siis ylittyy, mutta yksittäisten vapaa-ajan asuntojen ei katsota muodostavan loma-asuntoaluetta, joten niihin sovelletaan 40 dba:n ohjearvoa, joka myös on tulevan asetuksen luonnoksen mukainen ohjearvo vapaa-ajan asunnoille yöaikaan. Hankevaihtoehdossa 2 kaikissa läheisissä kylissä ääni jää selvästi alle 35 dba:n. Pikku-Myrkyn vapaa-ajan asunnon kohdalla äänenpaine on 38,2 dba ja Långåsmossenin vapaa-ajan asunnon kohdalla 37,9 dba. Brandmyrin vapaa-ajan asunnon kohdalla äänitaso jää selvästi alle 35 dba:n. Näiden vapaa-ajan asuntojen äänitasot ovat siis pienemmät vaihtoehdossa 2 kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 lähes kaikkien vakituisten asuntojenkin äänitasot jäävät alle 35 dba:n. Hankevaihtoehdossa 2 suunnitellaan samankokoisia tuulivoimaloita kuin vaihtoehdossa 1, mutta voimaloita olisi huomattavasti vähemmän, mikä rajoittaa äänen etenemistä. Koska tuulivoimaloita on vähemmän kuin vaihtoehdossa 1, potentiaaliset äänihäiriöt jäävät pienemmiksi. Myös marginaalit suhteessa 40 dba:n ohjearvoon kasvavat merkittävästi. Äänen eteneminen kummassakin hankevaihtoehdossa esitetään jäljempänä. Kaiken kaikkiaan arvioidaan, että jos ainoastaan Kristiinankaupunki Pohjoinen -hanke toteutetaan, kummassakaan hankevaihtoehdossa ei synny sellaisia äänihäiriöitä, joita ei voitaisi hyväksyä. Äänivaikutus jää pienemmäksi hankevaihtoehdossa 2, koska siinä voimaloita on vähemmän. Mainittakoon, että tuulivoimaloiden 122

5 aiheuttamaksi koettu häiriö on hyvin yksilökohtainen ja että yksittäiset ihmiset voivat kokea häiriöiksi sellaisetkin äänitasot, jotka alittavat ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. Kuva 53: Äänen eteneminen hankevaihtoehdossa

6 Kuva 54: Äänen eteneminen hankevaihtoehdossa 2. Yhteisvaikutukset Kristiinankaupunki Pohjoinen hankkeen ja Svalskullan voimaloiden sekä muiden hankkeiden (Pjelax ja Böle) yhteisvaikutuksia laskettaessa äänikäyrät siirtyvät jonkin verran kauemmas voimaloista, koska ne vaikuttavat toistensa äänikuvien kokonaisuuteen. Tästä huolimatta kaikkien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ääni jää alle 40 dba:n. Eniten äänikäyrät siirtyvät Myrkyn kylän kohdalla. Hankevaihtoehdossa 1 pelkän Kristiinankaupunki Pohjoinen hankkeen ja Svalskullan voimaloiden vaikutuksia tarkasteltaessa lähes kaikkien Myrkyn asuntojen kohdalla äänitaso jää alle 35 dba:n, mutta yhteisvaikutukset huomioiden äänitaso nousee joidenkin asuntojen kohdalla dba:n tasolle. Äänitaso jää kuitenkin alle suunnitteluohjearvojen. Hankevaihtoehdossa 1 suurimmalle äänitasolle altistuvan vakituisen asunnon kohdalla ääni on 39,9 dba ja vapaa-ajan asunnon kohdalla samoin 39,9 dba. Vakituisen asunnon kohdalla äänitaso nousee vain 0,3 dba kun tarkastellaan hankkeiden yhteisvaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että asunto sijaitsee Kristiinankaupunki Pohjoinen hankkeen lähellä ja melko kaukana muista hankkeista. Vapaa-ajan asunnon kohdalla puolestaan äänitaso nousee 1,6 dba kun tarkastellaan yhteisvaikutuksia. Tämäkin asunto on suurelta osin Kristiinankaupunki Pohjoinen hankkeen vaikutuksien alainen, mutta asuntoon kohdistuisi merkittävästi äänivaikutusta myös Bölen hankkeen voimaloista. Hankealueen pohjoisosissa Bölen voimaloiden vaikutus kasvaa. Hankevaihtoehdossa 1 yhden vakituisen asunnon kohdalla äänitaso nousee 34,7 dba:sta 39,4 dba:han kun hankkeiden yhteisvaikutukset huomioidaan. Muiden läheisten asuntojen äänitasot jäävät tätä pienemmiksi. 124

7 Hankevaihtoehdossa 2 äänitasot jäävät selvemmin alle asetettujen ohjearvojen vaikka tarkasteltaisiin kaikkien hankkeiden yhteisvaikutuksia. Kahden hankealueella olevan vapaa-ajan asunnon kohdalla äänitaso jää 39,8 dba:han. Hankevaihtoehdossa 2 Myrkyn kylän läntisimmät asunnot altistuvat dba:n äänitasolle, kun pelkästään Kristiinankaupunki Pohjoinen hankkeen ja Svalskullan vaikutuksia tarkasteltaessa äänitaso on alle 35 dba. Yhteisvaikutukset huomioiden ääntä on siis noin 2 dba enemmän. Hankealueen pohjoisosissa Bölen voimaloiden vaikutus kasvaa. Hankevaihtoehdossa 2 yhden vakituisen asunnon kohdalla äänitaso nousee 35,9 dba:sta 39,8 dba:han kun hankkeiden yhteisvaikutukset huomioidaan. Muiden läheisten asuntojen äänitasot jäävät tätä pienemmiksi. Hankevaihtoehdossa 2 on suurin äänitaso siis yhteisvaikutukset huomioiden 39,8 dba. Kuva 55: Hankevaihtoehdon 1 yhteisvaikutukset. 125

8 Kuva 56: Hankevaihtoehdon 2 yhteisvaikutukset. Tiivistelmä: Yksittäisenä tuulivoimahankkeena tarkasteltuna Kristiinankaupunki Pohjoinen ei laskelmien mukaan aiheuta alueella äänihäiriöitä edes Svalskullan voimalat huomioiden. Kaikissa vakituisissa asunnoissa ja alueen muutamassa yksittäisessä vapaa-ajan asunnossa maksimaalinen ekvivalentti äänitaso on laskelman mukaan alle 40 dba. Hanke ei koske mitään yhtenäisiä loma-asuntoalueita. Kolme vapaa-ajan asuntoa joilla äänitaso ylittää 35 dba ovat yksittäisiä, eikä niiden voida katsoa muodostavan loma-asumiseen tarkoitettu aluetta. Näin olleen myös niihin sovelletaan 40 dba:n ohjearvoa. Äänen vaikutus jää hankevaihtoehdossa 2 pienemmäksi kuin vaihtoehdossa 1, koska voimaloita on siinä vaihtoehdossa selvästi vähemmän ja pienemmällä alueella. Yhteisvaikutuksia arvioitaessa epävarmuutta on sekä huomioitavissa parametreissä (esim. voimaloiden tarkat sijaintipaikat ja voimalatyyppi) että laskentamallissa. Siksi tuloksia tulee pitää suuntaa-antavina, ja niitä on täydennettävä myöhemmässä vaiheessa. Vaikka kaikki läheiset hankkeet huomioidaan, jää ääni silti nykysuunnitelmien mukaan laskettuna alle 40 dba:n kaikkien asuntojen kohdalla. Useimmat ihmiset eivät koe alle 40 dba:n äänitasoja häiritseviksi, mutta jotkut voivat olla erityisen herkkiä ja siten tuntea viihtymisensä heikkenevän asuinympäristössään. Äänihäiriöriskit ovat pienimmät valtatien 8 varrella, jossa lähialueella on jo äänivaikutusta, ja suurimmat niissä asunnoissa, jotka sijaitsevat erityisen hiljaisilla paikoilla haja-asutusalueella. 126

9 Voimajohdon vaikutukset Ympäristövaikutusten arviointiselostus tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen Sähköliitynnän rakentamisesta voi seurata työkoneiden aiheuttamia tilapäisiä äänihäiriöitä rakennustöiden aikana. Kuitenkin vain hyvin pieni osa rakennustöistä tapahtuu niiden alueiden lähettyvillä, joilla ihmisiä oleskelee säännöllisesti. Häiriöt arvioidaan hyvin rajallisiksi. Käytön aikana sähköliittymä ei aiheuta äänihaittoja. Käytöstä poistaminen aiheuttaa rajallisia haittoja, jotka vastaavat käytön aikana syntyneitä haittoja Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset Jos Kristiinankaupunki Pohjoinen -hanketta ei toteuteta, lähialueelle ei kohdistu hankkeesta aiheutuvia äänivaikutuksia. Äänimaisema voi kuitenkin muuttua muista läheisistä hankkeista johtuen Suojatoimenpiteet Rakennustöiden aikana pääasialliset äänihaitat muodostuvat raskaista kuljetuksista asuinalueiden lähettyvillä. Haittojen rajoittamiseksi ehdotetaan samoja suojatoimenpiteitä, joita ehdotettiin kuljetuksia koskevassa luvussa: Pienempien teiden lähettyvillä hankealueen ympärillä asuville aiheutuvat häiriöt voidaan pitää vähissä jakamalla kuljetukset mahdollisuuksien mukaan niin, että käytetään sekä valtatieltä 8 hankealueelle johtavaa tietä hankealueen länsiosissa että myös Myrkyntieltä (yhdystietä 6650) hankealueen eteläpuolella. Raskaita kuljetuksia ei tehdä iltaisin eikä pyhinä. Käytön aikana mahdolliset äänihaitat muodostuvat aerodynaamisesta äänestä, jota roottoreiden liike ilman halki aiheuttaa. Hankevaihtoehtoja laadittaessa suojelutoimenpiteet ovat osa kokonaisuutta, koska sijoitussuunnitelmat on laadittu niin, että äänivaikutukset ovat sijoittelun eräs tärkeä parametri. Vasta hankkeiden yhteisvaikutuksia arvioitaessa saattaa käydä välttämättömäksi mukauttaa vaihtoehtoja äänivaikutuksen vähentämiseksi. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että voimaloita voidaan käyttää normaalisti eikä niiden tehoa tai ääntä tarvitse erikseen rajoittaa Välke Vaikutusmekanismit Pitkiä liikkuvia varjoja (välkettä) syntyy etenkin silloin, kun aurinko on matalalla ja roottorien lavat ovat suorassa kulmassa auringonsäteisiin nähden. Roottorien lavat katkovat auringonsäteet, ja katselija kokee tämän säännöllisenä välkkeenä. Joskus ilmiötä kutsutaan myös vilkkumisena. Voimaloiden lähellä asuvat voivat pitää tätä välkettä häiritsevänä. Koettu häiriö on hyvin yksilökohtainen ja vaihtelee mm. siitä riippuen, asuuko tai oleskeleeko itse paikan päällä ja miten aluetta käyttää. Tuulivoimalan välke liittyy aurinkotuntien määrään, voimalan läheisyyteen, auringon kulmaan, kellonaikaan ja ilmansuuntaan Arviointimenetelmät Myös välkkeen aiheuttamaa häiriötä arvioidaan WindPRO ohjelmiston avulla tehtävällä mallinnuksella. Malli osoittaa selvästi, millä alueella sekä mihin vuoden- ja vuorokaudenaikaan välkettä esiintyy. Ohjelma tuottaa kaksi erilaista arvoa kunkin lähellä sijaitsevan asunnon osalta: pahin tapaus ja odotettu arvo. 127

10 Pahimmassa tapauksessa aurinko paistaa koko ajan auringonnoususta auringonlaskuun, tuulivoimalat ovat aina tuotannossa ja tuulivoimalan roottori on aina kohtisuorassa välkkeeseen jäävään kohteeseen (asuntoon) nähden. Odotetussa arvossa huomioidaan laitosten käyttöaika, ja tilastollisten tietojen perusteella tuulen suunta ja aurinkotuntien lukumäärä alueella. Laskelmien syötetietoina käytetään muun muassa tietoja maaston korkeusolosuhteista sekä tuulivoimaloiden asennosta, napakorkeudesta ja roottorien läpimitasta. Mallissa ei huomioida varjostavaa kasvillisuutta asuntojen läheisyydessä. Pienin laskelmissa käytettävä auringon kulma horisontin yläpuolella on kolme astetta. Pienemmistä säteilykulmista tuleva auringonpaiste jätetään pois laskelmista. Jotta välkettä syntyisi, tulisi siiven varjostaa vähintään 20 % auringosta. Tämä reunaehto tarkoittaa sitä, että siiven leveys vaikuttaa myös välkkeen määrään. Ohjelma laskee välkkeen niille asunnoille, jotka sijaitsevat korkeintaan kahden kilometrin päässä laitoksesta. Koska myös siiven muoto huomioidaan, on laskentaetäisyys kuitenkin kunkin voimalan kohdalla tätä hieman lyhyempi. Svalskullan voimalat ovat pienimmät ja niissä on myös kapeimmat siivet. Tästä syystä niiden voimaloiden kohdalla laskentaetäisyys on 1706 metriä. Laskennasta saatu tulos koskee välkettä 1,5 metrin korkeudella maanpinnasta. Jokaista asuntoa varten saadaan arvo pahinta tapausta varten ja odotettu arvo. Odotetun arvon katsotaan kuvaavan paremmin todellisuutta ja siksi tässä YVA-selostuksessa käsitellään odotettuja arvoja. Suomessa ei ole asuntojen maksimaalista välkeaikaa koskevia kiinteitä raja-arvoja tai ohjearvoja. Tanskassa sovelletaan enintään kymmentä tuntia vuodessa odotetun arvon rajana. Ruotsissa ja Saksassa vastaava arvo on enintään kahdeksan tuntia vuodessa. Lisäksi välkkeen määrä ei saisi olla yli 30 minuuttia vuorokaudessa. Odotettavissa olevan välkeajan laskelmat on tehty kahdessa vaiheessa, ensin Kristiinankaupunki Pohjoista ja Svalskullan voimaloita varten ja sitten yhteisesti Kristiinankaupunki Pohjoista ja kaikkia läheisiä hankkeita varten. Läheiset kolme hanketta ovat samat kuin edellä äänilaskelmissa: Svalskulla, Pjelax ja Böle. Välkelaskelmissa niistä käytetään samoja lähtötietoja kuin edellä olleissa äänilaskelmissa. Taulukko 19: Välkkeen laskelmissa käytettävät tuulivoimaturbiinit. Mallinnus Turbiini Teho (MW) Tornin korkeus (m) Roottorin läpimitta (m) Kokonaiskorkeus (m) Laskentaetäisyys (m) Hankevaihtoehto Gamesa. 5, Hankevaihtoehto Gamesa 5, Svalskulla Vestas 3, Pjelax Vestas 3, Böle Vestas 3, Nykytilanteen kuvaus Tällä hetkellä lähialueella aiheuttaa välkettä ainoastaan Svalskullan viisi tuulivoimalaa. Viiden voimalan välkkeelle altistama alue on pienehkö, koska voimaloita on vain viisi ja toisaalta niiden muita hieman pienemmästä koosta. Välkevaikutus ulottuu merenrannasta aina valtatien 8 itäpuolelle. Välkkeelle mahdollisesti altistuvia asuntoja on lähinnä voimaloiden pohjoispuolella Klobbenin alueella, Svalskullan kylässä ja näiden väliin jäävällä rantakaistaleella. Kaikkien näiden asuntojen välkeaika on alle 8 tuntia. Idässä, Kristiinankaupunki Pohjoisen suunnassa, ei ole yhtäkään Svalskullan voimaloiden välkkeelle altistuvaa asuntoa. 128

11 Tuulivoimapuiston vaikutukset Rakentaminen ja käytöstä poistaminen Rakentamisen ja käytöstä poistamisen aikana ei synny visuaalista haittaa aiheuttavaa välkettä. Käyttö Välkkeeseen liittyviä haittoja syntyy yksinomaan käytön aikana enintään kahden kilometrin etäisyydellä jokaisesta yksittäisestä tuulivoimalasta. Alue, jolla välkettä syntyy, muodostuu pääasiallisesti metsä- ja maanviljelysmaasta. Asutuksen osalta erityisen herkkiä alueita ei ole. Hankevaihtoehdossa 1 4 asuntoa altistuu välkkeelle yli 8 tuntia vuodessa (Kuva 57). Näistä eniten välkkeelle altistuvan asunnon kohdalla välkettä tulisi 10 tuntia 7 minuuttia. Kolmen muun asunnon kohdalla 8 tunnin raja ylittyisi noin ½-1 tunnilla. Tätä pidetään hyväksyttävänä, koska arvot sijoittuvat Euroopassa sovellettavien raja-arvojen väliin. Seitsemän asunnon kohdalla välkettä tulisi pahimmassa tapauksessa enemmän kuin 30 min/vrk. Suurin lukema olisi 49 min/vrk, muiden ollessa tätä hieman vähemmän. Näistä seitsemästä asunnosta kolme on samoja kun edellä yli 8 tuntia vuodessa välkkeelle kohdistuvat asunnot. Huomattakoon, ettei laskentamallissa huomioida kasvillisuutta. Välkkeelle altistuvat asunnot ovat hyvin lähellä metsää. Kun aurinko on illalla matalalla ja tuulivoimaloista aiheutuu pitkää välkettä, metsänkin varjot ovat pitkiä. Tämä voi suurelta osin peittää voimalaitoksista tulevan välkkeen. Laskettu välkeaika alkaa siis, jos ja kun metsä kaadetaan. Vaihtoehto aiheuttaa hieman välkettä Långåsmossenin, Puskamarkin ja Välikylän alueilla sekä Myrkyn pohjoisosissa. Välkeajan lasketaan näissä paikoissa kuitenkin jäävän alle 8 tuntiin vuodessa. Kaikissa näissä tapauksissa välke aiheutuu Kristiinankaupunki Pohjosen voimaloista, ei Svalskullan voimaloista vaikka nekin ovat mallinnuksessa mukana. Hankevaihtoehdossa 2 yksikään asunto ei altistu yli 8 tunnin välkkeelle vuodessa (Kuva 58). Myöskään 30 min/vrk raja ei ylity yhdenkään asunnon kohdalla. Välkettä aiheutuu hieman Långåsmossenin ja Myrkyn pohjoisosiin, mutta välke jää selvästi alle kahdeksan tunnin suosituksen. Voimaloiden ja asutuksen välinen suuri etäisyys aikaansaa sen, että vaihtoehdossa 2 välkehaitta on kaiken kaikkiaan hyvin pieni. Taulukko 20: Välkeaika asunnoissa eri hankevaihtoehdoissa. Niiden asuntojen lukumäärä, joissa välkeaika on Hankevaihtoehto 8-10 tuntia / vuosi yli 10 tuntia / vuosi yli 30 min / vrk VE 1 + Svalskulla VE 2 + Svalskulla VE 1 yhteisvaikutukset VE 2 yhteisvaikutukset

12 Ympäristövaikutusten arviointiselostus tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen Kuva 57: Välkkeen leviäminen hankevaihtoehdossa 1. Kuva 58: Välkkeen leviäminen hankevaihtoehdossa

13 Yhteisvaikutukset Mikäli Pjelaxin ja Bölen hankkeet rakennetaan, sekin aiheuttaa välkettä lähialueella. Hankkeiden sijainti toisiinsa nähden on välkkeen kannalta kuitenkin hyvä, sillä eri hankkeiden voimalat eivät juurikaan varjosta samoja asuntoja. Hankkeiden välisen alueen kokonaisvälkkeestä on laadittu mallinnuksia. Hankevaihtoehdossa 1 kahdeksan tunnin raja ylittyy viiden asunnon kohdalla. Kyseessä on samat asunnot kuin edellä ilman yhteisvaikutuksia mutta näiden lisäksi raja ylittyy myös yhdessä Myrkyn pohjoispuolella olevassa asunnossa. Tämän asunnon välkkeestä suurin osa (noin 5 tuntia) tulee Bölen voimaloista ja pienempi osa (noin 3 tuntia) Kristiinankaupunki Pohjoisen voimaloista. 30 minuutin rajan osalta tilanne ei muutu vaikka tarkastellaan kaikkien hankkeiden yhteisvaikutuksia. Hankevaihtoehdossa 2 kahdeksan tunnin raja ylittyy yhden asunnon kohdalla (8 tuntia 51 minuuttia). Kyseinen asunto on sama kuin edellä hankevaihtoehdossa 1. Tässäkin tapauksessa Bölen voimaloista aiheutuva välke saa aikaan sen että kahdeksan tunnin raja ylittyy. 30 min / vrk raja ei kuitenkaan ylity edelleenkään yhdenkään asunnon kohdalla. Kuva 59: Hankevaihtoehdon 1 yhteisvaikutukset. 131

14 Kuva 60: Hankevaihtoehdon 2 yhteisvaikutukset Voimajohdon vaikutukset Sähkönsiirtoa varten rakennettavassa voimajohdossa ei ole sellaisia liikkuvia osia jotka aiheuttaisivat välkettä Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset Ellei tuulivoimalapuistoa rakenneta, välkettäkään ei synny niillä alueilla, jotka muuten altistuisivat haitoille. Muista tuulivoimahankkeista voi aiheutua välkevaikutusta Suojatoimenpiteet Välkettä pystytään rajoittamaan suhteellisen helposti, jos haitoista tulee liian suuria. Tätä nykyä välkettä voidaan estää tehokkaasti tuulivoimaloihin asennettavalla tekniikalla. Välkkeenestojärjestelmä koostuu valoantureista, jotka asennetaan torneihin tai konehuoneisiin yhdessä ohjausyksikön kanssa, johon ohjelmoidaan muun muassa turbiinin asento ja välkeherkät kohdat. Ohjausyksikkö huomioi tuulensuunnan ja valotehon. Kun välkeriski syntyy asuntojen lähettyvillä, tuulivoimala pysähtyy. Se käynnistyy uudelleen automaattisesti, kun jokin parametreistä ei enää ole aktiivinen. Kristiinankaupunki Pohjoinen hankkeessa välkkeenestojärjestelmää ei välttämättä tarvita. Sitä tulee kuitenkin harkita vaihtoehdossa 1 voimaloihin numero 2 ja 3. Hankevaihtoehdossa 2 ei ole tarvetta välkkeenestojärjestelmälle. 132