Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2014

Transkriptio

1 Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2014 Ei julkaista painotuotteena

2 Copyright Motiva Oy, Helsinki, joulukuu

3 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sitä edeltänyt Kauppa- ja teollisuusministeriö ovat tukeneet energiakatselmustoimintaa Suomessa vuodesta 1992 lähtien. Tähän raporttiin on koottu yhteenvetotietoa energiakatselmustoiminnan volyymeista ja havaituista säästöpotentiaaleista vuoden 2014 loppuun mennessä myönnettyihin energiakatselmustukiin liittyen. Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon määräajan jälkeen suurten yritysten 1 energiakatselmuksille ei ole enää voitu myöntää tukea, koska ne kuuluvat energiatehokkuusdirektiivin edellyttämien pakollisten energiakatselmusten piiriin. Alkuvuodesta 2014 suuret yritykset hakivatkin energiatukea ennätyksellisen aktiivisesti. Muille kuin suurille yrityksille myönnetään energiakatselmustukea myös jatkossa. Tämän raportin lisäksi Motivan www-sivuilta löytyy vastaavaa yhteenvetotietoa energiakatselmustoiminnasta. 1 Suuri yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: yli 250 työntekijää tai tase yli 43 milj. ja liikevaihto yli 50 milj.. Katso myös Onko yrityksemme suuri yritys 3

4 Sisällysluettelo Johdanto 3 Sisällysluettelo 4 1 TEM tukema energiakatselmustoiminta Energiakatselmustoiminnan tilanne vuoden 2014 lopussa Sektorikohtaiset volyymit Palvelusektori Teollisuus Energia-ala Katselmusvolyymit rakennustyypeittäin 10 2 Energiansäästöpotentiaalit ja -toimenpiteet Sektorikohtaiset säästöpotentiaalit Palvelusektori Teollisuus Katselmustyyppikohtaiset säästöpotentiaalit Rakennustyyppikohtaiset säästöpotentiaalit 15 3 Säästötoimenpiteiden toteutuminen Sektorikohtaiset toteutuma-arviot Palvelusektori Teollisuus 18 4 Yhteenveto 20 5 Summary 22 Kuvat 24 Taulukot 24 Liite 1 Energiakatselmustoiminnan volyymeja vuosilta Liite 2 Energiakatselmustoiminnan sektorikohtaisia säästöpotentiaaleja vuosilta Palvelusektori 28 Teollisuus 29 4

5 1 TEM tukema energiakatselmustoiminta Energiakatselmustoiminnan volyymia seurataan myönnetyn tuen ja hankkeiden sekä niihin liittyvien kohteiden määrän lisäksi palvelusektorilla rakennustilavuuden ja teollisuudessa energiankäytön perusteella. Tässä kappaleessa tarkastellaan energiakatselmustoiminnan piiriin tullutta volyymia vuosittain eri sektoreilla ja eri rakennustyypeissä. 1.1 Energiakatselmustoiminnan tilanne vuoden 2014 lopussa Vuosina on työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sitä ennen kauppa- ja teollisuusministeriö myöntänyt energiakatselmustukea 37,6 milj. yli palvelu, teollisuus ja energiaalan hankkeelle. Tukea saaneissa hankkeissa on katselmoitu noin kohdetta. Taulukossa (Taulukko 1) on sektoreittain esitetty vuonna 2014 sekä kaudella yhteensä katselmustukea saaneiden energiakatselmushankkeiden ja kohteiden lukumäärä, hankkeiden kustannukset ja myönnetty energiakatselmustuki. Lisäksi on palvelusektorin kohteille ilmoitettu katselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskanta ja teollisuuskohteille kohteiden energiankäyttö. Koska sama rakennus/energiankäyttö voidaan katselmoida useampaan kertaan, otetaan energiankäyttöön mukaan vain ensimmäistä kertaa katselmoitavien kohteiden tiedot. Teollisuuden sektorikohtaisessa kappaleessa tarkastellaan myös energiankäyttöä joka katselmoidaan uudelleen esim. prosessiteollisuuden energia-analyysien 2. vaiheen katselmuksissa. Taulukko 1 Energiakatselmuskohteiden volyymitietoja vuonna 2014 ja kaudella Vuosi Sektori Päätösten Kohteiden Tilavuus Teollisuus Katselmus- TEM lukumäärä lukumäärä Lämpö+PA Sähkö kustannus tuki milj. rm3 TWh/a TWh/a milj. milj Kunta-ala ,2 1,02 0, Yksityinen palvelu ,8 1,33 0, PK Teollisuus ,5 0,9 2,70 1, EV Teollisuus ,0 4,5 2,60 1, Energia-ala ,54 0, Yhteensä ,1 7,5 5,3 8,20 3, Kunta-ala ,4 18,08 8, Yksityinen palvelu ,8 12,63 5, PK Teollisuus ,4 7,2 30,53 12, EV Teollisuus ,1 42,0 18,56 7, Energia-ala ,69 2, Yhteensä ,2 126,6 49,2 86,49 37,56 5

6 Vuonna 2014 myönnetty katselmustuki oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntasektorilla katselmusaktiivisuus hieman laski vuodesta 2013, mutta kaikilla muilla sektoreilla katselmusvolyymi oli kaikilla mittareilla selvästi edellisvuotista ja keskiarvoja suurempi. Kohteiden ja hankkeiden määrässä ero edellisvuoteen ja keskiarvoihin ei ollut yhtä suuri kuin tuella ja kustannuksilla mitattuna. Tämä on seurausta siitä, että alkuvuonna 2014 suurilla yrityksillä oli viimeinen mahdollisuus saada valtiontukea energiakatselmuksille. Tämä madollisuutta hyödynnettiin aktiivisesti, ja valtaosa alkuvuodesta 2014 haetuista hankkeista kohdistui suuriin yrityksiin ja niiden suuriin energiankäyttäjiin. Jo yksin energiavaltaisen teollisuuden hankkeiden suuri määrä selittää pitkälti tuen ja hankkeiden määrän suhteellisen kasvun eroa. Energiavaltaisen teollisuuden kohteet ovat pääsääntöisesti suuria yksittäisiä kohteita, joille myönnetty tuki on suuri. Kuvassa (Kuva 1) on esitetty vuosittain myönnetyn energiakatselmustuen ja hankkeiden määrä vuosina Liitteessä 1 on esitetty taulukkoa (Taulukko 1) vastaavat tiedot vuosittain kaudelta , sekä vuosien ja koko kauden yhteenveto. 3, , , milj. 2,00 1, lukumäärä 1, , , Tuki Hankkeiden lkm 0 Kuva 1 Energiakatselmustuen ja käynnistyneiden hankkeiden määrät vuosittain kaudella Sektorikohtaiset volyymit Teollisuuden ja palvelusektorin katselmuksia on tuettu vuodesta 1992 lähtien. Palvelusektori jaetaan erikseen julkiseen ja yksityiseen palveluun. Teollisuudessa erotetaan pk-teollisuus ja energiavaltainen teollisuus. Vuodesta 1998 eteenpäin myös energia-alan katselmuksiin on voinut saada energiakatselmustukea. 6

7 Vuoden 2014 kesäkuun jälkeen eivät suuret yritykset enää voi saada valtion tukea energiakatselmuksiin. Suuret yritykset hakivatkin energiakatselmustukea alkuvuodesta 2014 ennätyksellisen määrän Palvelusektori Vuonna 2014 myönnettiin energiakatselmustukea palvelusektorilla yhtensä 1,07 milj.. Myönnetyn tuen määrä nousi yli kolmanneksen edellisvuodesta. Yksityisellä palvelusektorilla tuen määrä nousi yli kolminkertaiseksi edellisvuodesta, mutta kuntasektorilla tuen määrä laski viidenneksellä edellisestä vuodesta. Valtaosa yksityisen palvelusektorin tuesta on haettu ennen kesäkuuta 2014 ja kohdistui suurten yritysten katselmuksiin. Palvelusektorin hankkeiden määrä pysyi lähes edellisvuotisella tasolla, kun kuntasektorin hankkeiden määrän lasku oli yhtä suuri kuin yksityisen sektorin hankkeiden määrän kasvu. Katselmustoiminnan piiriin tullut rakennustilavuus oli yksityisellä palvelusektorilla noin kaksinkertainen koko kauden keskiarvoon verrattuna ja yli nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntasektorilla rakennustilavuus laski n. 12 % edellisvuodesta. Vuonna 2014 myönnettiin energiakatselmustukea julkisella palvelusektorilla 0,53 milj.. Tuen määrä laski edellisvuodesta 20 %, käynnistyneiden hankkeiden ja kohteiden määrä laski selvästi enemmän (-40 % ja -37 %). Myös kuntasektorilla katselmoitiin siis vuonna 2014 edellisvuotista suurempia kohteita. Yksityisellä palvelusektorilla myönnetty energiakatselmustuki vuonna 2014 oli 0,54 milj., eli yli kaksinkertainen koko kauden keskiarvoon verrattuna ja yli nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuvassa (Kuva 2) on esitetty palvelusektorilla katselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskanta vuosittain. 14,0 12,0 12,2 11,4 Kuntasektori Yksityinen palvelusektori Rakennustilavuus milj. m3 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 10,2 7,3 6,6 6,2 5,2 5,0 4,9 4,9 4,2 4,4 3,6 3,4 3,2 2,5 2,8 3,0 2,9 2,2 1,2 0,7 6,4 5,7 4,8 4,1 4,2 4,6 4,5 3,7 3,7 4,0 3,5 3,7 3,4 3,1 3,1 3,2 2,9 2,1 2,0 2,0 1,3 0,7 0,8 8,8 0,0 Kuva Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut palvelusektorin rakennuskanta vuosittain. 7

8 Kuntasektorille myönnetystä tuesta 97 % kohdistui energiatehokkuussopimustoiminnan piirissä oleville kunnille. Yksityisellä palvelusektorilla vain 28 % tuesta kohdistui sopimustoiminnan piirissä oleville toimijoille. Palvelusektorilla käytetyt katselmustyypit Palvelusektorilla valtaosa toteutetuista energiakatselmuksista vuonna 2014 oli aiempien vuosien tapaan kiinteistön energiakatselmuksia (74 %) tai energiakatsastuksia (20 %). Yksityisellä palvelusektorilla kiinteistön energiakatselmuksien osuus oli yli 90 %, ja energiakatsausten osuus vain noin 10 %. Yksityisellä palvelusektorilla käynnistyi vuonna 2014 myös 1 käyttöönottokatselmus. Kuntasektorilla kiinteistön energiakatselmusten osuus oli noin puolet (53 %) ja energiakatsausten noin kolmannes (33 %). Kuntasektorilla käynnistyi lisäksi 9 käyttöönottokatselmusta ja 8 seurantakatselmusta Vuonna 2014 uusiutuvan energian kuntakatselmuksia käynnistyi 13 kunnassa, 4 kuntien energiatehokkuusohjelmaan (KEO) piirissä, 9 kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) piirissä ja 2 sopimustoimintaan kuulumattomissa kunnissa. Katselmustoiminnan kattavuus Kuntasektorilla on vuoden 2014 loppuun mennessä energiakatselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskantaa 88,4 milj. m 3. Viimeisimmän käytössä olevan kantaluvun (123 milj. m 3 ) mukaan tämä vastaa noin 72 % kuntasektorin julkisesta rakennuskannasta. Yksityisen palvelusektorin rakennuskannasta on vuoden 2014 lopussa energiakatselmustoiminnan piiriin tullut 105,8 milj. m 3. Viimeisimmän käytössä olevan kantaluvun (237 milj. m 3 ) mukaan tämä vastaa noin 45 % sektorin rakennuskannasta. Kuntasektorin kantaluku on vuodelta 2005, ja yksityisen palvelusektorin luku vain muutaman vuoden tuoreempi. Tästä syystä tässä esitettyihin kattavuuksiin tulee suhtautua varauksella Teollisuus Vuonna 2014 myönnettiin energiakatselmustukea teollisuudessa yhteensä 2,13 milj., mikä oli yli nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Pk-teollisuudelle myönnetty katselmustuki oli yli kolminkertainen ja energiavaltaiselle teollisuudelle myönnetty tuki oli yli viisinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että vuonna 2013 oli energiavaltaiselle teollisuudelle myönnetty tuki selvästi keskimääräistä pienempi. Vuonna 2014 tuki oli kuitenkin ennätyksellisen suuri, ja yli kaksinkertainen kauden keskimääräiseen tukeen verrattuna. Ensimmäistä kertaa energiakatselmustoiminnan piiriin tullut teollisuuden energiankäyttö nousi moninkertaiseksi edellisvuoden ennätyksellisen alhaisista lukemista. Vuoden 2011 ennätyslukemiin ei kuitenkaan aivan päästy. Toisen vaiheen katselmusten energiankäyttö eli uudelleen katselmoitujen kohteiden energiankäyttö kasvoi edellisvuodesta 14 %. Kuvassa (Kuva 3) on esitetty energiakatselmustoiminnan piiriin tullut teollisuuden energiankäyttö vuosina Vuodet on kuvassa yhdistetty, koska katselmusten suuresta määrästä huolimatta katselmoitu energiamäärä jää melko pieneksi. Kuvassa on esitetty 8

9 yhtenäisellä värillä ensimmäistä kertaa energiakatselmustoiminnan piiriin tullut energiankäyttö ja viivoitettuna uudelleen katselmoitujen kohteiden energiankäyttö. 25,0 20,0 20,7 21,2 21,6 Lämpö+polttoaineet Lämpö+polttoaineet 2. vaihe Sähkö Sähkö 2. vaihe Energia, TWh/a 15,0 10,0 5,0 0,0 10,0 11,6 16,4 11,6 11,7 8,2 8,7 7,8 7,5 6,4 6,2 6,2 6,06,1 6,0 6,0 6,2 5,2 5,3 5,0 5,3 4,5 4,8 4,7 4,0 3,9 4,0 4,2 4,0 3,3 3,4 3,1 3,3 3,1 3,3 3,3 2,8 2,2 2,1 1,6 1,9 2,2 0,9 1,8 1,41,31,1 0,8 0,8 1,3 1,6 1,3 0,6 0,6 0,7 0,20,1 0,3 0,4 0,8 1,3 2,1 0,4 0, ,1 Kuva 3 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut teollisuuden energiankäyttö vuosittain. Teollisuudelle myönnetystä energiakatselmustuesta 82 % kohdistui energiatehokkuussopimustoiminnan piirissä oleville yrityksille. Teollisuudessa käytetyt katselmustyypit Vuonna 2014 hieman yli 70 % käynnistyneistä energiakatselmuksista oli teollisuuden energiaanalyysejä, 12 % teollisuuden energiakatselmuksia, 6 % kiinteistökatselmuksia ja 2. vaiheen prosessiteollisuuden energia-analyysejä, 3 % voimalaitosanalyysejä ja 3 % 1. vaiheen prosessiteollisuuden analyysejä. Koko kaudella ovat yleisimmät katselmusmallit teollisuudessa olleet teollisuuden energiakatselmus (39 %), teollisuuden energia-analyysi (35 %) ja 2. vaiheen prosessiteollisuudenanalyysi (8 %). Koko kauden katselmuksia tarkkaillessa täytyy kuitenkin huomioida, että katselmustoiminnan alussa 90-luvulla ei teollisuudella ollut käytössä kuin yksi katselmusmalli (teollisuuden energiakatselmus) Energia-ala Vuonna 2014 myönnettiin energiakatselmustukea energia-alalla 24 hankkeelle yhteensä 0,22 milj.. Hankkeiden, kohteiden ja tuen määrä on selvästi suurempi kuin edellisvuonna. Tuetuista hankkeista 21 oli kaukolämpökatselmuksia, 6 oli voimalaitoksen energiaanalyysejä ja 2 oli kiinteistökatselmuksia. Kaikki katselmoidut kohteet kuuluivat sopimustoimintaan liittyneille yrityksille. 9

10 1.3 Katselmusvolyymit rakennustyypeittäin Kaudella on energiakatselmustoiminnan piiriin tullut noin rakennusta. Taulukossa (Taulukko 2) on esitetty näiden rakennusten jakautuminen eri rakennustyyppeihin. Lukumääräisesti suurin luokka on opetusrakennukset, joita on viidesosa kaikista katselmoiduista kohteista. Teollisuusrakennukset muodostavat lukumääräisesti seuraavaksi suurimman luokan (19 % rakennuksista), ja hoitoalan rakennukset kolmanneksi suurimman (17 %). Toimistorakennusten osuus kohteista on 13 %, ja muiden luokkien osuudet jäävät alle 10 %. Teollisuuskohteiden kattavuuden seuranta tapahtuu energiankäytön perusteella, joten niiden osalta rakennustilavuutta ei ole otettu mukaan taulukkoon. Rakennustilavuudella mitattuna kolme suurinta ryhmää ovat toimistorakennukset (24 %), liikerakennukset (20 %) ja opetusrakennukset (19 %). 10

11 Taulukko 2 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskanta rakennustyypeittäin kaudella Tyyppi Nimikkeistö (Tilastokeskus 1994) Kohteita Tilavuus (1000 rm³) (kpl) % Yht. Ka. Max Min C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 594 6,0 % , ,0 0,0 12 Majoitusliikerakennukset 201 2,0 % ,7 147,2 0,0 13 Asuntolarakennukset 83 0,8 % 806 9,8 72,5 0,7 14 Ravintolat yms. 81 0,8 % 243 3,4 25,8 0,3 C Yhteensä % D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset ,3 % ,8 632,6 0,0 D Yhteensä % E Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 204 2,1 % ,6 250,0 0,0 E Yhteensä % F Hoitoalan rakennukset 21 Terveydenhoitorakennukset 483 4,9 % ,5 504,5 0,0 22 Huoltolaitosrakennukset 277 2,8 % ,4 101,7 0,0 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset 866 8,8 % ,9 78,8 0,0 F Yhteensä % G Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset 46 0,5 % ,5 132,5 0,0 32 Kirjasto-, museo-, ja näyttelyhallirakennukse 164 1,7 % ,2 532,0 0,7 33 Seura- ja kerhorakennukset yms ,6 % ,6 47,3 0,2 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 183 1,9 % ,0 50,9 0,0 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 320 3,3 % ,5 262,5 0,0 36 Muut kokoontumisrakennukset 40 0,4 % ,8 157,0 0,5 G Yhteensä % H Opetusrakennukset 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset ,6 % ,6 123,2 0,0 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 282 2,9 % ,1 188,9 1,0 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 40 0,4 % ,0 215,0 1,3 54 Muut opetusrakennukset 36 0,4 % ,2 92,3 1,4 H Yhteensä % J Teollisuusrakennukset 61 Energiantuotannon yms. Rakennukset 277 2,8 % 62 Kemianteollisuuden rakennukset 128 1,3 % 63 Metalliteollisuuden rakennukset 301 3,1 % 64 Elintarviketeollisuuden rakennukset 209 2,1 % 65 Puuteollisuuden rakennukset 106 1,1 % 66 Lasi-, savi- ja kiviteollisuuden rakennukset 196 2,0 % 67 Massa- ja paperiteollisuuden rakennukset 173 1,8 % 69 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 455 4,6 % J Yhteensä % K Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 104 1,1 % ,96 572,64 0,00 K Yhteensä % L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 141 1,4 % ,44 88,75 0,00 L Yhteensä % M Maatalousrakennukset 81 Kotieläinrakennukset 2 0,02 % 50 24,8 40,0 9,5 89 Muut maatalousrakennukset 17 0,2 % ,4 317,8 0,5 M Yhteensä 19 0,2 % 992 Rakennustyyppi muu tai ei tiedossa 727 7,4 % Kaikki yhteensä %

12 2 Energiansäästöpotentiaalit ja -toimenpiteet Tässä kappaleessa esitetään eri sektoreilla energiakatselmuksissa ehdotettujen energiansäästötoimenniteiden avulla kohteille laskettuja säästöpotentiaaleja viimeisen kuuden vuoden ajalta ( ). Liitteessä 2 on esitetty sektorikohtaiset säästöpotentiaalitaulukot koko kaudelta Säästöpotentiaalin laskennassa ovat mukana vain kohteet jotka on raportoitu. 2.1 Sektorikohtaiset säästöpotentiaalit Palvelusektori Kaudella on palvelusektorilla raportoitu toteutetuksi katselmusta, joissa keskimääräisiksi säästöpotentiaaleiksi arvioidaan lämmössä 16 %, sähkössä 5 %, vedessä 7 % ja kustannuksissa 12 %. Säästöpotentiaalit vaihtelevat hieman kuntasektorin ja yksityisen palelusektorin välillä, ja sektorikohtaiset säästöpotentiaalit on esitetty taulukoissa (Taulukko 3 ja Taulukko 4). Kaudella kuntasektorilla on katselmoitu kohdetta, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 13,8 milj. m 3. Näiden rakennusten energiakatselmusten lisäksi on kuntasektorilla tehty myös 40 uusiutuvan energiankuntakatselmusta, joiden tuloksia ei käsitellä tässä raportissa. Taulukko 3 Kuntasektorin säästöpotentiaalit kaudella Nykyinen kulutus KUNTA-ALA 1009 Säästöpotentiaali Lämpöenergia MWh/a MWh/a 16,1 % /a /a 16,8 % Sähköenergia MWh/a MWh/a 3,2 % /a /a 9,2 % Vedenkulutus m 3 /a m 3 /a 7,4 % /a /a 7,0 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 12,9 % Kaudella yksityisellä palvelu sektorilla on katselmoitu 341 kohdetta, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 15,8 milj. m 3. 12

13 Taulukko 4 Yksityisen palvelu sektorin säästöpotentiaalit kaudella Nykyinen kulutus 305 Lämpöenergia YKSITYINEN PALVELU Säästöpotentiaali MWh/a MWh/a 17,0 % /a /a 16,3 % Sähköenergia MWh/a MWh/a 8,6 % /a /a 8,9 % Vedenkulutus m 3 /a m 3 /a 5,6 % /a /a 5,4 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 11,1 % Teollisuus Teollisuuden osalta tarkastellaan tässä kappaleessa vain kohteita, joiden energiankäyttö on alle 500 GWh/a. Tällaisia kohteita on kaudella raportoitu katselmoiduksi 156 kappaletta, joissa keskimääräisiksi säästöpotentiaaleiksi arvioidaan lämmössä 21 %, sähkössä 5 %, vedessä 2,5 % ja kustannuksissa 17 %. Säästöpotentiaalit vaihtelevat suuresti eri energiankulutusluokissa, ja seuraavassa on esitelty säästöpotentiaalit kolmessa eri energiankulutusluokassa (Taulukko 5, Taulukko 6 ja Taulukko 7). Säästöpotentiaaleissa ei ole mukana teollisuuden prosessiteollisuuden analyyseissä todettuja säästöjä. Taulukko 5 Alle 10 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella Nykyinen kulutus 83 Lämpöenergia Sähköenergia TEOLLISUUS, Energiankäyttö < 10 GWh/a Säästöpotentiaali MWh/a MWh/a 28,5 % /a /a 32,0 % MWh/a MWh/a 10,0 % /a /a 10,4 % Vedenkulutus m 3 /a m 3 /a 5,3 % /a /a 4,6 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 17,7 %

14 Taulukko GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella Nykyinen kulutus 58 Lämpöenergia TEOLLISUUS, Energiankäyttö GWh/a Säästöpotentiaali MWh/a MWh/a 15,4 % /a /a 22,6 % Sähköenergia MWh/a MWh/a 6,4 % /a /a 7,2 % Vedenkulutus m 3 /a m 3 /a 3,9 % /a /a 5,9 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 14,2 % Taulukko GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö GWh/a 15 Säästöpotentiaali Lämpöenergia MWh/a MWh/a 23,8 % /a /a 31,0 % Sähköenergia MWh/a MWh/a 1,7 % /a /a 8,7 % Vedenkulutus m 3 /a m 3 /a 1,4 % /a /a 3,5 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 19,8 % Yli 500 GWh/a kuluttavia muita kuin prosessiteollisuuden energia-analyysi kohteita on kaudella katselmoitu vain yksi. 14

15 2.2 Katselmustyyppikohtaiset säästöpotentiaalit Eri katselmustyyppien väleillä on myös eroja todetussa säästöpotentiaalissa. Taulukossa (Taulukko 8) on laskettu keskimääräiset säästöpotentiaalit eri katselmustyypeille viimeisen kuuden vuoden aikana toteutetuista katselmuksista. Taulukko 8 Eri katselmustyyppien keskimääräiset säästöpotentiaalit kaudella Katselmustyyppi Kohteita Säästöpotentiaali (kpl) % Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset Energiakatsastus % 18 % 9 % 7 % 17 % Kiinteistökatselmus % 17 % 5 % 6 % 12 % TE-energiakatselmus 51 3 % 22 % 7 % 2 % 18 % TE-energia-analyysi 95 6 % 10 % 10 % 1 % 13 % 1. vaihe prosteoll. Analyysi 8 1 % 18 % 6 % 5 % 13 % 2. vaihe prosteoll. Analyysi 10 1 % 9 % 4 % 0,1 % 4 % Käyttöönottokatselmus 59 4 % 15 % 6 % 6 % 9 % Seurantakatselmus 29 2 % 18 % 4 % 2 % 14 % Yhteensä % 12 % 7 % 3 % 12 % Energia-alan katselmuksia (voimalaitosanalyysejä ja kaukolämpökatselmuksia) ja uusiutuvan energiankuntakatselmuksia ei ole otettu mukaan katselmustyyppikohtaisten säästöpotentiaalien tarkasteluun. Näiden kohteiden raportointi eroaa muista energiakatselmuksista, eikä niistä pystytä laskemaan vastaavanlaisia säästöpotentiaalitietoja. 2.3 Rakennustyyppikohtaiset säästöpotentiaalit Taulukossa (Taulukko 9) on esitetty kaudella katselmoitujen kohteen keskimääräiset säästöpotentiaalit eri rakennustyypeillä. Taulukkoon on otettu mukaan vain sellaiset rakennustyypit, joille löytyi vähintään 3 raportoitua katselmusta tarkastelukaudelta. Suurin lämmön- ja sähkönsäästöpotentiaali löytyi ravintoloista (32 % ja 25 %), suurin vedensäästöpotentiaali löytyy energiantuotannon rakennuksista (39 %) ja suurin kustannussäästöpotentiaali seura- ja kerhorakennuksista (23 %). On kuitenkin huomioitava, että edellä mainituissa luokissa kohteiden määrä on melko pieni, joten yksittäisen kohteen vaikutus kokonaisuuteen on suuri. Luotettavimman arvion rakennustyyppien säästöpotentiaalista saa rakennustyypeistä joissa on runsaasti kohteita. Säästöpotentiaaleja tarkastellessa tulee myös huomioida, että esim. rakennusvuosi ja kohteen käyttö vaihtelevat eri rakennuksissa. 15

16 Taulukko 9 Eri rakennustyyppien keskimääräiset säästöpotentiaalit kaudella Koodi Rakennustyyppi (Tilastokeskus 1994) Kohteita Säästöpotentiaali (kpl) % Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 77 5,4 % 14 % 6 % 5 % 8 % 12 Majoitusliikerakennukset 59 4,1 % 19 % 10 % 6 % 13 % 13 Asuntolarakennukset 7 0,5 % 10 % 5 % 2 % 9 % 14 Ravintolat yms. 11 0,8 % 32 % 25 % 3 % 22 % C Yhteensä % 17 % 7 % 5 % 10 % D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset ,5 % 19 % 4 % 6 % 13 % D Yhteensä % 19 % 4 % 6 % 13 % E Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 16 1,1 % 19 % 20 % 6 % 21 % E Yhteensä 16 1 % 19 % 20 % 6 % 21 % F Hoitoalan rakennukset 21 Terveydenhoitorakennukset 87 6,1 % 16 % 8 % 6 % 11 % 22 Huoltolaitosrakennukset 58 4,1 % 13 % 7 % 8 % 11 % 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset ,5 % 15 % 1 % 9 % 12 % F Yhteensä % 15 % 3 % 7 % 11 % G Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset 7 0,5 % 14 % 6 % 9 % 12 % 32 Kirjasto-, museo-, ja näyttelyhallirakennukset 36 2,5 % 16 % 14 % 7 % 17 % 33 Seura- ja kerhorakennukset yms. 28 2,0 % 30 % 18 % 12 % 23 % 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 13 0,9 % 21 % 13 % 9 % 17 % 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 54 3,8 % 18 % 11 % 6 % 13 % 36 Muut kokoontumisrakennukset 8 0,6 % 30 % 4 % 1 % 14 % G Yhteensä % 19 % 11 % 6 % 14 % H Opetusrakennukset 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset ,0 % 16 % 5 % 6 % 15 % 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 40 2,8 % 9 % 6 % 4 % 8 % 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 5 0,3 % 22 % 9 % 8 % 11 % 54 Muut opetusrakennukset 12 0,8 % 14 % 15 % 7 % 14 % H Yhteensä % 15 % 5 % 6 % 13 % J Teollisuusrakennukset 61 Energiantuotannon yms. Rakennukset 15 1,0 % 17 % 8 % 39 % 15 % 62 Kemianteollisuuden rakennukset 19 1,3 % 24 % 1 % 2 % 15 % 63 Metalliteollisuuden rakennukset 39 2,7 % 4 % 16 % 0 % 10 % 64 Elintarviketeollisuuden rakennukset 34 2,4 % 24 % 8 % 3 % 17 % 65 Puuteollisuuden rakennukset 9 0,6 % 26 % 8 % 3 % 20 % 66 Lasi-, savi- ja kiviteollisuuden rakennukset 17 1,2 % 8 % 6 % 10 % 8 % 67 Massa- ja paperiteollisuuden rakennukset 0 0,0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 69 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 36 2,5 % 15 % 5 % 5 % 21 % J Yhteensä % 11 % 9 % 1 % 14 % K Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 20 1,4 % 21 % 7 % 7 % 13 % K Yhteensä 20 1 % 21 % 7 % 7 % 13 % L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 22 1,5 % 24 % 8 % 8 % 14 % L Yhteensä 22 2 % 24 % 8 % 8 % 14 % Kaikki yhteensä % 12 % 7 % 1 % 13 % 16

17 3 Säästötoimenpiteiden toteutuminen Säästötoimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnin kautta saadun palautetiedon avulla. Valtaosa katselmoiduista kohteista kuuluu sopimustoiminnan piiriin. 3.1 Sektorikohtaiset toteutuma-arviot Toimenpiteiden toteutumisessa on selviä sektorikohtaisia eroja. Lisäksi toteutuma vaihtelee käyttöteknisille ja teknisille toimenpiteille. Seuraavassa on esitetty erikseen toteutuma-arviot eri sektoreille, sekä vastaavat luvut erikseen käyttöteknisille ja teknisille toimenpiteille. Käyttöteknisten ja teknisten toimenpiteiden luokittelu on lisätty energiatehokkuussopimusten seurantaan vuonna Raportoijien tulee energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnin yhteydessä tarkastaa ja päivittää tieto aina kaikille toteutetuille toimenpiteille Palvelusektori Palvelusektori jaetaan kuntasektoriin ja yksityiseen palvelusektoriin (KU = kuntasektori, PY = yksityinen palvelusektori). Kuntasektorilla näkyvät sekä kuntien energiatehokkuussopimukseen että kuntien energiaohjelmaan liittyneiden kuntien katselmukset. Yksityisen palvelusektorin kohteissa näkyy elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kaupan, matkailu- ja ravintolaalan, yleisen palvelun ja auto-alan sopimuksiin sekä kiinteistöalan toimitilakiinteistöjen sopimukseen liittyneiden toimijoiden katselmukset. Palvelusektorilla toteutuma-arvioon lasketaan toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätetyt toimenpiteet ja 1/3 harkituista toimenpiteistä. Palvelusektorilla arvioidaan toteutuvan keskimäärin noin 60 % havaitusta säästöpotentiaalista. Taulukko 10 Palvelusektorin kaikkien toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutumaarvio. Kaikki toimenpiteet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset KU PY KU PY KU PY KU PY Toteutettu 42 % 42 % 40 % 44 % 40 % 21 % 36 % 37 % Päätetty 11 % 8 % 12 % 8 % 16 % 7 % 14 % 10 % Harkitaan 30 % 33 % 35 % 31 % 27 % 64 % 39 % 37 % Ei toteuteta 17 % 17 % 14 % 16 % 17 % 7 % 11 % 16 % Toteutuma-arvio 1* 63 % 60 % 63 % 63 % 65 % 50 % 63 % 59 % *Toteutetut+Päätetyt+1/3 Harkituista toimenpiteistä Käyttöteknisten toimenpiteiden toteutuma-arvio on selvästi korkeampi kuin kaikkien toimenpiteiden yhteensä. 17

18 Taulukko 11 Palvelusektorin käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio. Käyttötekniset toimet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset KU PY KU PY KU PY KU PY Toteutettu 62 % 68 % 53 % 59 % 17 % 31 % 51 % 58 % Päätetty 13 % 11 % 16 % 9 % 28 % 12 % 18 % 12 % Harkitaan 14 % 14 % 20 % 24 % 25 % 44 % 21 % 23 % Ei toteuteta 11 % 8 % 11 % 9 % 30 % 13 % 9 % 7 % Toteutuma-arvio 1* 80 % 83 % 76 % 75 % 53 % 58 % 77 % 78 % *Toteutetut+Päätetyt+1/3 Harkituista toimenpiteistä Taulukko 12 Palvelusektorin teknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutumaarvio. Tekniset toimenpiteet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset KU PY KU PY KU PY KU PY Toteutettu 30 % 24 % 29 % 31 % 46 % 22 % 27 % 22 % Päätetty 9 % 5 % 8 % 7 % 14 % 5 % 11 % 8 % Harkitaan 41 % 46 % 47 % 38 % 27 % 65 % 49 % 47 % Ei toteuteta 20 % 24 % 16 % 24 % 13 % 7 % 12 % 23 % Toteutuma-arvio 1* 53 % 45 % 53 % 51 % 69 % 49 % 55 % 45 % *Toteutetut+Päätetyt+1/3 Harkituista toimenpiteistä Teollisuus Energiatehokkuussopimuksissa teollisuussektori jaetaan pk-teollisuuteen ja energiavaltaiseen teollisuuteen (PK-te = pieni- ja keskisuuri teollisuus, EV-te = Energiavaltainen teollisuus). Pkteollisuuden kohteiden energiankäyttö on alla 100 GWh/a. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten katselmukset kuuluvat pk-teollisuuteen. EV teollisuuteen kuuluvat yli 100 GWh/a kuluttavat kohteet, ja täällä näkyvät energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten katselmukset. Teollisuudessa toteutuma-arvioon lasketaan toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätetyt toimenpiteet ja 5 % harkituista toimenpiteistä. Pk-teollisuudessa toteutuu keskimäärin noin puolet (50 %) säästöpotentiaalista, energiavaltaisessa teollisuudessa noin 40 %. 18

19 Taulukko 13 Teollisuuden kaikkien toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutumaarvio. Kaikki toimenpiteet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te Toteutettu 37 % 43 % 40 % 33 % 57 % 53 % 31 % 26 % Päätetty 2 % 1 % 6 % 0 % 4 % 3 % 5 % 2 % Harkitaan 38 % 30 % 40 % 34 % 34 % 30 % 45 % 43 % Ei toteuteta 23 % 26 % 14 % 33 % 5 % 13 % 19 % 29 % Toteutuma-arvio 2* 41 % 45 % 48 % 35 % 63 % 58 % 38 % 30 % *Toteutetut+Päätetyt+5 % Harkituista toimenpiteistä Taulukko 14 Teollisuuden käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio. Käyttötekniset toimet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te Toteutettu 62 % 41 % 44 % 34 % 85 % 98 % 42 % 48 % Päätetty 8 % 1 % 8 % 0 % 13 % 0 % 12 % 5 % Harkitaan 20 % 31 % 42 % 36 % 2 % 2 % 37 % 24 % Ei toteuteta 10 % 27 % 7 % 30 % 0 % 0 % 9 % 22 % Toteutuma-arvio 2* 71 % 43 % 53 % 36 % 98 % 98 % 56 % 54 % *Toteutetut+Päätetyt+5 % Harkituista toimenpiteistä Taulukko 15 Teollisuuden käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio. Tekniset toimenpiteet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te Toteutettu 32 % 42 % 38 % 33 % 45 % 14 % 27 % 21 % Päätetty 1 % 0 % 5 % 0 % 0 % 6 % 3 % 1 % Harkitaan 41 % 31 % 39 % 34 % 48 % 55 % 47 % 47 % Ei toteuteta 25 % 26 % 18 % 34 % 7 % 25 % 23 % 30 % Toteutuma-arvio 2* 36 % 45 % 45 % 34 % 48 % 23 % 32 % 25 % *Toteutetut+Päätetyt+5 % Harkituista toimenpiteistä Teollisuudessa nähdään toimenpiteiden toteutumassa lisäksi pieniä eroja päästökaupan piiriin kuuluvilla kohteilla ja ei päästökaupan piirissä olevilla kohteilla. Näitä tarkempia tietoja hyödynnetään erilaisten vaikutusten arvioinnin apuna, mutta niitä ei ole sisällytetty tähän raporttiin. 19

20 4 Yhteenveto Työ- ja elinkeinoministeriö ja sen edeltäjä Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt tukea palvelu- ja teollisuussektorin sekä energia-alan energiakatselmuksiin jaksolla yhteensä 37,6 miljoonaa euroa. Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon määräajan jälkeen suurten yritysten 2 energiakatselmuksille ei ole enää voitu myöntää tukea, koska ne kuuluvat energiatehokkuusdirektiivin edellyttämien pakollisten energiakatselmusten piiriin. Alkuvuodesta 2014 suuret yritykset hakivatkin energiatukea ennätyksellisen aktiivisesti. Muille kuin suurille yrityksille myönnetään energiakatselmustukea myös jatkossa. Kaikilla mittareilla mitattuna toiminnan volyymi vuonna 2014 nousi edellisvuodesta. Myönnetty tuki oli ennätyksellisen suuri, noin kaksi kolmasosaa suurempi kuin kaudella keskimäärin. Katselmustuesta energiatehokkuussopimusyrityksille ja -yhteisöille on kohdistunut 77 %. Poikkeuksellisen alhainen energiatehokkuussopimusyritysten osuus tukea saaneista selittyy myös muiden kuin sopimuksiin kuuluvien suurten yritysten aktivoitumisella katselmustoimintaan alkuvuodesta Palvelusektori Palvelusektorilla katselmustuella mitattuna energiakatselmustoiminnan volyymi nousi yli kolmanneksen edellisvuodesta. Kasvu tapahtui yksityisen palvelusektorin puolella, kuntasektorilla tuen määrä laski hieman edellisvuodesta. Palvelusektorilla myönnetty tuki vuonna 2014 oli selvästi keskimääräistä suurempi, mutta ei kuitenkaan ennätyksellisen suuri. Vuonna 2014 palvelusektorin rakennuskantaa tuli katselmustoiminnan piiriin 12 milj. rm3, eli yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna ja noin 40 % enemmän kuin kaudella keskimäärin. Vuoden 2014 lopussa arvioidaan energiakatselmustoiminnan piiriin tulleen rakennuskannan kattavan palvelusektorin rakennuskannasta yli puolet. Teollisuus Teollisuudessa katselmustuen määrä oli nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna, ja suurempi kuin koskaan ennen. Pk-teollisuudelle myönnetty katselmustuki oli yli kolminkertainen ja energiavaltaiselle teollisuudelle myönnetty oli yli viisinkertainen edellisvuoteen verrattuna. On kuitenkin huomioitavaa, että vuonna 2013 teollisuudelle myönnetty tuki oli erityisesti energiavaltaisella teollisuudella poikkeuksellisen alhainen. Katselmustoiminnan piiriin ensimmäisen kerran tullut energiankäyttö oli lämmössä ja polttoaineissa 7,5 TWh ja sähkössä 5,3 TWh, eli moninkertainen edellisvuoden ennätyspieniin lukuihin verrattuna. Energiankulutus oli myös selvästi keskimääräistä suurempi, vaikka aivan ennätyslukuihin ei päästy. Toisen vaiheen katselmusten eli uudelleen katselmoitava energiankäyttö nousi hieman edellisvuodesta, ja oli hieman suurempi kuin kaudella keskimäärin. Prosessiteollisuuden toisen vaiheen jatkoselvityshankkeiden energiankäyttö oli polttoaineissa ja lämmössä 6,2 TWh/a ja sähkössä 2,1 TWh/a. 2 Suuri yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: yli 250 työntekijää tai tase yli 43 milj. ja liikevaihto yli 50 milj.. Katso myös Onko yrityksemme suuri yritys 20

21 Energia-ala Energia-alalle myönnetty katselmustuki oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna, ja suurempi kuin keskimäärin kaudella , mutta ennätyslukemiin ei energia-alalla päästy. Katselmoidut kohteet ja tulokset Raportoituja katselmuskohteita oli vuoden 2014 lopussa noin Tilastointikelpoisia kohteita oli noin ja niissä ehdotettuja säästötoimenpiteitä noin Nyt tarkastelussa olleiden vuosien kohteiden (noin kohdetta) energia- ja vesikustannus oli yhteensä 328 miljoonaa euroa. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannussäästöpotentiaali oli 48,9 miljoonaa euroa (15 %) ja niiden arvioitu investointitarve yhteensä noin 170 miljoonaa euroa. Keskimääräiset energiansäästöpotentiaalit laskettuna seurantajaksolta ovat kuntasektorilla lämmössä 16 %, sähkössä 3 %, veden kulutuksessa 7 %. Yksityisellä palvelusektorilla vastaavat luvut ovat lämmössä 17 %, sähkössä 8,5 % veden kulutuksessa 6 %. Energiankäytöltään alle 70 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaali vaihteli keskimäärin lämmössä 15 28,5 %, sähkössä noin 6-10 % ja veden kulutuksessa noin 4 5 %. Teollisuuskohteissa, joiden kokonaisenergiankäyttö on GWh/a, oli säästöpotentiaali lämmössä ja polttoaineissa noin 24 % ja sähkössä ja vedessä vain noin 1,5 %. Pienen otoksen (15 kohdetta) vuoksi on yksittäisten kohteiden vaikutus tässä ryhmässä kuitenkin suuri, ja tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella. Prosessiteollisuuden energia-analyysejä on kaudella raportoitu 19 kappaletta, ja säästöpotentiaalit ovat lämmössä noin 11 %, sähkössä noin 5 % ja vedessä noin 4 %. Prosessiteollisuuden kaksivaiheisen energia-analyysin raportointivaiheessa vain osalle ehdotetuista toimenpiteistä on vielä saatavilla katselmusten seurantatietokantaan siirrettävissä oleva säästöarvio. Kokonaisuudessa prosessiteollisuuden analyysien säästövaikutus tulee raportoitua teollisuuden energiatehokkuussopimustoiminnan vuosiraportoinnin kautta. Koko energiakatselmustoiminnan seurantajakson ehdotettujen säästötoimenpiteiden kustannussäästöpotentiaali suhteessa myönnettyyn tukeen on teollisuudessa yli kymmenkertainen. Kuntasektorilla vastaava suhdeluku on noin 4,5 ja yksityisellä palvelusektorilla yli 6,5. Palvelusektorilla voidaan vuoden 2014 energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnista saadun palautetiedon perusteella pitää keskimääräisenä katselmuksessa havaitun säästöpotentiaalin toteutuma-arviona noin 60 % osuutta ja energiankäytöltään pienellä ja keskisuurella teollisuudella noin 50 % osuutta katselmuksissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden kokonaissäästöpotentiaalista. 21

22 5 Summary The Ministry of Employment and the Economy (MEE) and its predecessor Ministry of Trade and Industry have supported energy auditing in buildings and processes on service and industrial sectors since In 1998 the energy sector came under the energy audit scheme. The total subsidy on energy audits by the MEE during period has been 37.6 million EUR. After the implementation of the Energy Efficiency Directive in June 2014 ( ) it is no longer possible to support energy audits in large companies. During the first half of 2014 many large companies used their final chance to apply for energy aid for an energy audit. Support for energy audits is available for other than large companies also in the future. Audit volumes The energy audit volume measured by the granted subsidise in 2014 was higher than ever before, approximately two thirds higher than on average during the period Also the building volume and energy use and number of audits was higher than on average. 77% of the granted subsidy was directed to companies and/or communities in the energy efficiency agreements. This is significantly less than on average during the agreement period In the service sector the building volume of the subsidised audits was doubled from the pervious year, and some 40% larger than on average in the last six years. By the end of year 2014 it is estimated that the subsidised energy audits cover over half of the building volume of the service sector. In the industry sector the amount of granted subsidy was larger than ever before, and about four times bigger than previous year s low values. The energy use that was covered for the first time by the audits in 2014 was 7.5 TWh in heat and fuels and 5.3 TWh in electricity. This is considerably more than the exceptionally low values of 2013 and a bit more than on average during the last six year. The energy use of the second phase audits grew a little from last year and was also a little higher than in the previous six years. The energy use of subsidised second phase energy audits in 2015 was 6.2 TWh in heat and power and 2.1 TWh in electricity. In the energy supply sector the granted subsidy more than doubled from the previous year, and was a little bigger than on average in the past. Reported audits At the end of year 2014 there were a total of some reported audits. Of all the reported audits statistically valid reports have been filed with approximately energy saving measures. In the last six years ( ) approximately energy audits have been reported. The total energy and water costs in these reports were approximately 328 million EUR and the calculated saving potential was 48.9 million EUR (15%). The total required investments of the proposed energy saving measures were 170 million EUR. Saving potentials In the municipal sector the average saving potentials (sample: reported audits) are 16% in heating, 3% in electricity and 7% in water consumption. In the private services sector the average saving potentials (sample: 305 reported audits) are 17% in heating, 8.5% in electricity and 22

23 6% in water consumption. In industrial sites with total energy use less than 70 GWh/a (sample: 141 energy audits) the average saving potentials are 17% in heating, 7% in electricity and 4% in water consumption. There is some variation between the smaller sites (using less than 10 GWh/a) and the rest. In general, the saving potential observed in the smaller sites is a few percentages bigger. In industrial sites with total energy use in the range of GWh/a the sample (15 energy audits) is smaller, and thus the average saving potentials should be regarded with some reservations. The average savings potentials of this small group are 19% in heat and fuels, 6% in electricity and 3% in water). Due to the fact that only part of the saving potential of process industry audits are reported to the audit database, the results from the audits of the process industry are primarily analysed in the Annual Reports of the Energy Efficiency Agreements. The saving potential in energy costs in relation to the public money spent on subsidies is highest in the industry. Cumulatively ( ) the ratio of savings potential and public money spent on subsidies is 12 in the industry sector. In the municipalities the cumulative ratio is 4.5 and in the private service sector 6.7. The implementation of the energy saving potential was surveyed based on the feedback from the 2014 yearly reporting of the energy efficiency agreements. Based on the survey in the service sector approximately 60% of the proposed energy saving potential will be realised. In industry (energy use less than 500 GWh/a) the implementation rate is approximately 50% of the saving potential. 23

24 Kuvat Kuva 1 Energiakatselmustuen ja käynnistyneiden hankkeiden määrät vuosittain kaudella Kuva 2 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut palvelusektorin rakennuskanta vuosittain Kuva 3 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut teollisuuden energiankäyttö vuosittain Taulukot Taulukko 1 Energiakatselmuskohteiden volyymitietoja vuonna 2014 ja kaudella Taulukko 2 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskanta rakennustyypeittäin kaudella Taulukko 3 Kuntasektorin säästöpotentiaalit kaudella Taulukko 4 Yksityisen palvelu sektorin säästöpotentiaalit kaudella Taulukko 5 Alle 10 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella Taulukko GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella Taulukko GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella Taulukko 8 Eri katselmustyyppien keskimääräiset säästöpotentiaalit kaudella Taulukko 9 Eri rakennustyyppien keskimääräiset säästöpotentiaalit kaudella Taulukko 10 Palvelusektorin kaikkien toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio Taulukko 11 Palvelusektorin käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio Taulukko 12 Palvelusektorin teknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio Taulukko 13 Teollisuuden kaikkien toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio Taulukko 14 Teollisuuden käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio Taulukko 15 Teollisuuden käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio

25 Liite 1 Energiakatselmustoiminnan volyymeja vuosilta Vuosi Sektori Päätösten Kohteiden Tilavuus Teollisuus Katselmus- KTM tuki lukumäärä lukumäärä Lämpö+PA Sähkö kustannus milj. rm3 TWh/a TWh/a milj. milj Kunta-ala ,6 5,61 2, Yksityinen palvelu ,6 3,88 1, PK Teollisuus ,1 1,6 5,46 2, EV Teollisuus ,9 0,7 0,96 0, Yhteensä ,2 4,0 2,3 15,91 7,19 98 Kunta-ala ,5 0,53 0,24 98 Yksityinen palvelu ,2 0,26 0,10 98 PK Teollisuus ,2 0,1 0,67 0,32 98 EV Teollisuus 6 7 6,2 2,0 0,39 0,19 98 Energia-ala ,33 0, Yhteensä ,8 6,4 2,1 2,17 1,02 99 Kunta-ala ,8 0,65 0,31 99 Yksityinen palvelu ,7 0,10 0,04 99 PK Teollisuus ,2 0,3 0,72 0,34 99 EV Teollisuus ,5 9,7 1,66 0,83 99 Energia-ala ,34 0, Yhteensä ,5 20,7 10,0 3,46 1,69 00 Kunta-ala ,0 0,52 0,25 00 Yksityinen palvelu ,9 0,35 0,16 00 PK Teollisuus ,5 0,3 0,98 0,48 00 EV Teollisuus ,8 7,9 1,89 0,94 00 Energia-ala ,34 0, Yhteensä ,9 21,2 8,2 4,08 2,00 01 Kunta-ala ,4 0,90 0,44 01 Yksityinen palvelu ,9 0,63 0,30 01 PK Teollisuus ,3 0,2 1,20 0,59 01 EV Teollisuus ,0 1,6 0,51 0,25 01 Energia-ala ,64 0, Yhteensä ,3 3,3 1,9 3,88 1,91 02 Kunta-ala ,9 0,85 0,42 02 Yksityinen palvelu ,4 1,26 0,51 02 PK Teollisuus ,4 0,3 1,29 0,52 02 EV Teollisuus ,2 2,8 0,73 0,29 02 Energia-ala 2 3 0,03 0, Yhteensä ,2 4,5 3,1 4,16 1,75 25

26 03 Kunta-ala ,1 0,46 0,23 03 Yksityinen palvelu ,4 0,69 0,28 03 PK Teollisuus ,2 0,3 1,54 0,61 03 EV Teollisuus 9 9 5,9 3,0 1,09 0,43 03 Energia-ala ,37 0, Yhteensä ,4 6,2 3,3 4,15 1,70 04 Kunta-ala ,1 0,88 0,44 04 Yksityinen palvelu ,1 0,35 0,14 04 PK Teollisuus ,4 0,4 1,83 0,73 04 EV Teollisuus 7 7 7,4 1,0 0,38 0,15 04 Energia-ala 5 6 0,20 0, Yhteensä ,3 7,8 1,4 3,64 1,54 05 Kunta-ala ,1 0,58 0,28 05 Yksityinen palvelu ,9 0,39 0,15 05 PK Teollisuus ,4 0,3 2,54 1,00 05 EV Teollisuus 6 6 0,9 0,8 0,40 0,16 05 Energia-ala ,63 0, Yhteensä ,0 1,3 1,1 4,53 1,85 06 Kunta-ala ,7 0,14 0,07 06 Yksityinen palvelu ,0 0,21 0,08 06 PK Teollisuus ,3 0,3 1,37 0,55 06 EV Teollisuus 8 9 2,8 0,6 0,67 0,27 06 Energia-ala ,57 0, Yhteensä ,7 3,1 0,8 2,96 1,19 07 Kunta-ala ,8 0,15 0,07 07 Yksityinen palvelu ,7 0,26 0,10 07 PK Teollisuus ,4 0,3 2,39 0,82 07 EV Teollisuus ,4 0,5 0,67 0,27 07 Energia-ala 5 5 0,25 0, Yhteensä ,5 4,8 0,8 3,71 1,35 08 Kunta-ala ,2 0,26 0,13 08 Yksityinen palvelu ,7 0,39 0,16 08 PK Teollisuus ,3 0,3 1,13 0,46 08 EV Teollisuus ,0 3,8 0,67 0,27 08 Energia-ala ,37 0, Yhteensä ,9 3,3 4,0 2,82 1,17 09 Kunta-ala ,5 0,87 0,44 09 Yksityinen palvelu ,8 0,52 0,21 09 PK Teollisuus ,6 0,5 1,83 0,74 09 EV Teollisuus ,4 0,8 1,05 0,43 09 Energia-ala ,85 0, Yhteensä ,3 6,0 1,3 5,12 2,15 26

27 10 Kunta-ala ,2 0,89 0,45 10 Yksityinen palvelu ,7 0,66 0,27 10 PK Teollisuus ,8 0,7 1,97 0,80 10 EV Teollisuus ,8 0,9 0,94 0,38 10 Energia-ala ,67 0, Yhteensä ,9 11,7 1,6 5,12 2,18 11 Kunta-ala ,6 1,33 0,69 11 Yksityinen palvelu ,4 0,59 0,24 11 PK Teollisuus ,8 0,2 1,10 0,45 11 EV Teollisuus ,3 1,1 3,30 1,32 11 Energia-ala ,31 0, Yhteensä ,0 13,1 1,3 6,63 2,82 12 Kunta-ala ,0 1,13 0,56 12 Yksityinen palvelu ,5 0,51 0,20 12 PK Teollisuus ,6 0,2 1,02 0,42 12 EV Teollisuus 7 7 0,3 0,2 0,21 0,09 12 Energia-ala 2 3 0,02 0, Yhteensä ,5 0,9 0,4 2,89 1,28 13 Kunta-ala ,7 1,31 0,67 13 Yksityinen palvelu ,0 0,29 0,12 13 PK Teollisuus ,2 0,1 0,77 0,32 13 EV Teollisuus ,5 0,1 0,47 0,19 13 Energia-ala 3 3 0,20 0, Yhteensä ,7 0,7 0,2 3,05 1,37 14 Kunta-ala ,2 1,02 0,53 14 Yksityinen palvelu ,8 1,33 0,54 14 PK Teollisuus ,5 0,9 2,70 1,09 14 EV Teollisuus ,0 4,5 2,60 1,04 14 Energia-ala ,54 0, Yhteensä ,1 7,5 5,3 8,20 3, Kunta-ala ,4 18,1 8, Yksityinen palvelu ,8 12,6 5, PK Teollisuus ,4 7,2 30,5 12, EV Teollisuus ,1 42,0 18,6 7, Energia-ala ,7 2, Yhteensä ,2 126,6 49,2 86,5 37,6 27

28 Liite 2 Energiakatselmustoiminnan sektorikohtaisia säästöpotentiaaleja vuosilta Palvelusektori Kuntasektorin säästöpotentiaalit kaudella Nykyinen kulutus KUNTA-ALA 4038 Säästöpotentiaali Lämpöenergia MWh/a MWh/a 15,3 % /a /a 15,2 % Sähköenergia MWh/a MWh/a 5,5 % /a /a 9,4 % Vedenkulutus m3/a m3/a 6,5 % /a /a 7,1 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 12,0 % Yksityisen palvelu sektorin säästöpotentiaalit kaudella Nykyinen kulutus YKSITYINEN PALVELU 1666 Säästöpotentiaali Lämpöenergia MWh/a MWh/a 17,8 % /a /a 16,7 % Sähköenergia MWh/a MWh/a 6,8 % /a /a 7,7 % Vedenkulutus m 3 /a m 3 /a 6,8 % /a /a 6,4 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 10,5 %