METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA VUOSIKERTOMUS Aihealue

Transkriptio

1 METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA VUOSIKERTOMUS 2013 Aihealue

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 2 Kesla lyhyesti 3 Kesla - kilpailukyvyn kehittäminen jatkuu 4 Kesla Oyj:n hallitus 5 Kesla Oyj:n johtoryhmä 6 Hallituksen toimintakertomus 7 Selvitys hallinto-ja ohjausjärjestelmästä 11 Konsernin tilinpäätös, IFRS 12 Konsernin laaja tuloslaskelma 12 Konsernin tase 12 Konsernin rahavirtalaskelma 13 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 14 Konsernin IFRS:n mukaiset liitetiedot 15 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 31 Emoyhtiön tuloslaskelma 31 Emoyhtiön tase 32 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 33 Emoyhtiön FAS:n mukaiset liitetiedot 34 Osakkeet ja osakkeenomistajat 39 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 40 Tunnuslukujen laskentakaavat 41 Toimintakertomuksen ja tilinpäätökset allekirjoitukset 42 Tilinpäätösmerkintä 42 Konsernin taloustiedottaminen vuonna Tilintarkastuskertomus 43 konsernin avainluvut Liikevaihto, miljoonaa euroa 44,9 40,2 Tulos ennen veroja, tuhatta euroa Sijoitetut pääoman tuotto, % 4,4 1,7 Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa Omavaraisuusaste, % 37,3 43,0 Osakekohtainen tulos, euroa 0,24 0,03 Osinko per osake, euroa 0,10* 0,03 Metsäkoneryhmän viennin osuus liikevaihdosta, % 70,1 63,0 Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa Henkilöstö tilikauden lopussa *hallituksen esitys konsernin liikevaihto ja tulos ennen veroja Liikevaihto Tulos ennen veroja Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Heinä-syyskuu Loka-joulukuu Yhteensä SISÄLLYSLUETTELO KONSERNIN AVAINLUVUT KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS ENNEN VEROJA

3 kesla OYJ LYHYESTI VUONNA 2013 Metsä- ja energia-alan suotuisan kehityksen sekä tehtyjen tuotekehitys-, myynti- ja markkinointitoimenpiteiden kautta Keslan liikevaihto kasvoi tilikaudella ,7 % edellisvuodesta ollen yhteensä 44,9 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti kasvoi tilikaudella 16,2 %, kun taas konepajajärjestelmien liikevaihto laski 7,6 % edellisvuodesta. Suoran vientitoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 61,3 % ja metsäkoneryhmän osalta 70,1 %. Liikevaihdon kasvun ja tehtyjen kehitystoimenpiteiden kautta Keslan liiketoiminnan kannattavuus parani tilikaudella 2013 edellisvuodesta liikevoiton ollessa tuhatta euroa. Tilikauden liiketoiminnan rahavirta oli tuhatta euroa positiivinen. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä tilikauden aikana ja konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 37,3 %. Kesla jatkoi tilikaudella 2013 määrätietoisia kehitystoimenpiteitä konsernin kaikissa liiketoiminnoissa Kesla 2015 kehityshankkeen mukaisesti. Tuotekehityksessä panostettiin asiakastarpeiden pohjalta kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen sekä esiteltiin useita tuoteuutuuksia tilikauden aikaisissa metsäalan näyttelyissä. Myynnissä ja markkinoinnissa panostettiin myynti- ja jälkimarkkinointikanaviston laajentamiseen sekä toimintaedellytysten parantamiseen. Saksan tytäryhtiön toimintaa kehitettiin suunnitelmien mukaisesti. Valmistuksessa kehitettiin sisäisiä toimintoja sekä hankintatoimintaa sekä tehtiin merkittäviä investointeja valmistustoiminnan tuottavuuden, laadun ja toiminnan joustavuuden lisäämiseksi. Tilikauden 2013 kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä tuhatta euroa. Kesla työllisti tilikauden 2013 aikana keskimäärin 287 henkilöä. Liikevaihdon kehitys, Tulos ennen veroja, vienti kotimaa KESLA OYj LYHYESTI VUONNA

4 KESLA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN JATKUU Vuosi 2013 oli edellisen vuoden tapaan Keslalle määrätietoisen panostuksen ja kehityksen aikaa. Vuoden 2012 alussa käynnistetty Kesla 2015 kehityshanke jatkui vahvana myös vuonna 2013 heijastuen konsernin kaikkiin toimintoihin. Tehty kehitystyö kantoi hedelmää tilikaudella 2013 konsernin liikevaihdon ja tuloksen parantuessa edellisvuoteen nähden. Vuosi 2013 oli Euroopalle ja Suomelle rahoituskriisin jälkeistä matalan talouskasvun aikaa. Sen taustalla on Euroopan heikko kilpailukyky erityisesti verrattuna Aasian vahvan talouskasvun maihin. Heikko talouskasvu näkyy investointien vähyytenä, mikä pitkään jatkuessaan heikentää edelleen eurooppalaista kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Euroopan talouskasvu ei tule vahvistumaan ilman kilpailukykyä tukevia rakenteellisia muutoksia, joita Suomikin kipeästi tarvitsee. Suomessa konepajateollisuus liputtaa vauhdilla tehtaita Itä-Euroopan matalan kustannustason maihin, joissa konepajakapasiteettia rakennetaan merkittävien EU-tukien saattelemana. Jokainen tehdassiirto pienentää suomalaisen konepajateollisuuden kriittistä massaa heikentäen koko toimialan kiinnostavuutta ja kilpailukykyä verrattuna esimerkiksi 2000 luvun alkuun nähden. Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä suomalaisen työn kilpailukyvyn palauttamiseksi ja työllisyyden kääntämiseksi kasvuun. Suomalaista metsäteknologia- ja konepajaosaamista tarvitaan jatkossakin tuomaan markkinoille innovatiivisia, käyttäjilleen tuottavia teknologisia ratkaisuja ympäri maailman. Myös Keslan kilpailukykyä on koeteltu vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vuosi 2013 jää aikakirjoihin tuloksellisesti edelleen ei-tyydyttävänä vuotena, vaikka tulos kehittyi myönteisesti edellisvuoteen nähden. Keslan kilpailukykyä kehittäviä toimenpiteitä tarvitaan edelleen myös tulevina vuosina: Suomalaista metsäteknologia- ja konepajaosaamista tarvitaan jatkossakin tuomaan markkinoille innovatiivisia, käyttäjilleen tuottavia teknologisia ratkaisuja ympäri maailman. Kesla haluaa osaltaan tukea Made in Finland lipun säilymistä maailman kartalla. Yhteistyössä ja kilpailukyvystä huolehtien pystymme tuohon haasteeseen vastaamaan; luomaan taloudellista ja henkistä hyvää ympärillemme. Kiitos kuluneesta vuodesta kuuluu Keslan kaikille sidosryhmille: asiakkaille, henkilöstölle, toimittajille, yhteistyökumppaneille, rahoittajille, omistajille - ketään unohtamatta. Menestyksekästä Vuotta 2014! Joensuussa, tammikuu 2014 Jari Nevalainen toimitusjohtaja Innovatiivistä tuotekehitystä, joka pystyy kehittämään asiakkaiden muuttuvia tarpeita palvelevia tuotteita uudet teknologiat ja tuotteiden valmistuksellinen kilpailukyky huomioiden. Tehokasta, laadukasta ja joustavaa valmistusta sekä siihen nivoutuvaa kilpailukykyistä toimittajaverkostoa. Kansainvälistä myyntiä ja markkinointia, jotka konkretisoivat edellä mainitut kohdat kannattavaksi kasvuksi. Kaikki nuo kolme keskeistä kilpailukyvyn teemaa ovat Kesla 2015 kehityshankkeen kohteina myös vuonna KESLA - KILPAILUKYKYINEN KEHITTÄMINEN JATKUU

5 kesla oyj:n hallitus Kuvassa vasemmalta Ritva Toivonen, Roger Nyqvist, Veli-Matti Kärkkäinen, Eeva Punta ja Harri Forss. Ritva Toivonen, s Maa- ja metsätieteen tohtori Toimitusjohtaja Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2013 alkaen. Harri Forss, s Talousneuvos Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 alkaen Roger Nyqvist, s Diplomi ekonomi Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2011 alkaen. Eeva Punta, s Filosofian lisensiaatti Toimitusjohtaja Linnunmaa Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2007 alkaen. Keslan hallituksen puheenjohtaja maaliskuusta 2010 alkaen. Veli-Matti Kärkkäinen, s Yhteiskuntatieteiden maisteri Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen. KESLA OYJ:N HALLITUS 5

6 KESLA OYJ:N JOHTORYHMÄ Kuvassa vasemmalta Mika Tahvanainen, Simo Saastamoinen, Paavo Hopponen, Arvo Rönkkönen, Kari Kokko ja Jari Nevalainen. Mika Tahvanainen, s Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen. Arvo Rönkkönen, s Koneteknikko Tehdaspäällikkö, Kesälahden tehdas Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2013 alkaen. Simo Saastamoinen, s Diplomi-insinööri, Master of Science Talousjohtaja Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen. Kari Kokko, s Insinööri Tuotekehityspäällikkö Johtoryhmän jäsen joulukuusta 2008 alkaen. Paavo Hopponen, s Diplomi-insinööri Tuotantojohtaja Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen. Jari Nevalainen, s Diplomi-insinööri, kauppatieteiden kandidaatti Toimitusjohtaja Johtoryhmän jäsen ja johtoryhmän puheenjohtaja maaliskuusta 2001 alkaen. Tapio Ingervo, s (puuttuu kuvasta) Kauppatieteiden maisteri Markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen lokakuusta 2013 alkaen. 6 KESLA OYJ:N johtoryhmä

7 hallituksen toimintakertomus Vuosi 2013 oli Keslan 53. toimintavuosi. Euroopan rahoituskriisin heikentämä talouskehitys jatkui Euroopassa heikkona heijastuen negatiivisesti investointituotteiden kysyntään. Euroopan ulkopuolella talouskasvu jatkui ylläpitäen kysyntää mm. eurooppalaisille metsäteollisuus- ja konepajatuotteille. Vuosi 2013 oli Keslalle myös vuonna 2012 käynnistettyjen merkittävien hankkeiden (mm. Kesla kehityshanke ja Kesla GmbH -tytäryhtiö) jatkokehityksen aikaa tulosten näkyessä jo osin vuonna 2013 suotuisana liiketoimintojen kehittymisenä vuoteen 2012 nähden. Konsernin segmenttiraportointi Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat aines- ja energiapuun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Tytäryhtiöiden OOO Kesla ja Kesla GmbH liiketoiminnat sisältyvät metsäkoneryhmän lukuihin. Toimintaympäristö Euroopan rahoituskriisin heikentämä talouskasvu heikensi suomalaisten investointituotteiden kysyntää Euroopassa tilikaudella Pohjois-Amerikan asuntotuotannon alkava piristyminen yhdessä Aasian talouskasvun kanssa tukivat kuitenkin Euroopan metsäteollisuustuotteiden kysyntää, joka heijastui positiivisesti metsäkoneiden ja -laitteiden kysyntään tilikaudella 2013 sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella. Investointituotteiden kokonaiskysynnän heikkeneminen Euroopassa johti ylikapasiteetin kautta vahvistuneeseen hintakilpailuun. Haasteet valmistusvolyymien ylläpidossa yhdistettynä tilikauden aikaisiin kustannusnousuihin johtivat vaikeuksiin ylläpitää liiketoimintojen operatiivista kannattavuutta tilikauden 2013 aikana. Liikevaihto Keslan liikevaihto kasvoi vuonna ,7 % vuoteen 2012 nähden ollen 44,9 miljoonaa euroa (1-12/ ,2 miljoonaa euroa ja 1-12/ ,9 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi tilikauden jokaisella vuosineljänneksenä edelliseen vuoteen nähden; tammi-maaliskuussa liikevaihto kasvoi 1,5 %, huhti-kesäkuussa 8,5 %, heinä-syyskuussa 2,3 % ja loka-joulukuussa 32,3 % vertailukauteen nähden. Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti kasvoi tilikaudella ,2 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan laski 7,6 % vuoteen 2012 nähden. Keslan kotimaan myynti laski tilikaudella ,3 % vertailuvuoteen nähden ollen 17,3 miljoonaa euroa (1-12/ ,7 miljoonaa euroa ja 1-12/ ,5 miljoonaa euroa). Keslan vientimyynti puolestaan kasvoi 28,3 % vuoteen 2012 nähden ollen 27,5 miljoonaa euroa (21,4 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 23,4 miljoonaa vuonna 2011). Viennin osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta oli 61,3 % (53,4 % vuonna 2012 ja 53,2 % vuonna 2011). Vientitoiminnanosuus metsäkoneryhmän myynnistä oli historian korkein ollen 70,1 % (63,0 % ja 63,8 %). Keslan metsäkoneryhmän myyntiä tuki eurooppalaisen metsäteollisuuden hyvä suhdannetilanne yhdessä metsäenergian käytön myönteisen kehittymisen kanssa sekä konsernissa tehdyt merkittävät tuotekehitys- ja markkinointipanostukset kuluneella sekä sitä edeltäneillä tilikausilla. Konepajajärjestelmien myyntiä heikensi Euroopan heikentynyt investointitilanne, joka heijastui suomalaisiin konepajoihin negatiivisesti tilikauden 2013 aikana. Myös toimialalla käynnissä oleva rakennemuutos heikensi konepajajärjestelmien kokonaiskysyntää Suomessa. Tehdyt omat myynti- ja markkinointitoimenpiteet mm. uusasiakashankinnassa eivät riittäneet paikkaamaan poistunutta kokonaiskysyntää. Konsernin tilauskanta oli tilikauden 2013 alussa vertailuvuoden alkua korkeammalla tasolla kehittyen siitä edelleen suotuisasti tilikauden loppua kohden. Tulos Keslan liikevoitto ja tulos ennen veroja paranivat selvästi tilikaudella 2013 vuoteen 2012 nähden. Keslan tilivuoden 2013 liikevoitto oli kokonaisuudessaan voitollinen tuhatta euroa (1-12/ tuhatta euroa; 1-12/ tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja voitollinen 994 tuhatta euroa (164 tuhatta euroa; tuhatta euroa). Metsäkoneryhmän liiketulos kehittyi suotuisasti vuonna 2013 vertailuvuoteen nähden ollen tuhatta euroa voitollinen (1-12/ tuhatta euroa; 1-12/ tuhatta euroa ). Tuloksen suotuisan kehityksen taustalla oli hyvin kehittynyt liikevaihto sekä tehdyt kehitystoimenpiteet konsernin eri toiminnoissa tilikauden aikana. Vallitsevan markkinatilanteen seurauksena kasvanut hintakilpailu heikensi metsäkoneryhmän operatiivista kannattavuutta tavoitteisiin nähden. Konepajajärjestelmien liiketulos puolestaan heikkeni tilikaudella 2013 vertailuvuoteen nähden ollen 148 tuhatta euroa voitollinen (1-12/ tuhatta euroa voitollinen; 1-12/ tuhatta euroa voitollinen). Tuloksen heikkenemisen taustalla oli liikevaihdon selvä heikkeneminen suomalaisten investointituotteiden kokonaiskysynnän heikkenemisen seurauksena sekä vallitsevan rakennemuutoksen seurauksena kasvanut hintakilpailu, joka esti kustannusnousujen siirtämisen täysimääräisesti lopputuotteiden hintaan tilikaudella Kustannusnousuja ei pystytty kompensoimaan täysimääräisesti myöskään tuottavuuskehityksen kautta. Konsernin tilikauden 2013 tulosta tavoitteisiin nähden heikensi konsernin rakenteiden ja kapasiteetin vajaakäyttö tilikauden 2013 aikana. Panostukset tuotekehitykseen ja toimintojen kehittämiseen sekä myynnin organisointiin pienensivät osaltaan tilikauden 2013 tulosta. Tehdyt panostukset kantoivat jo osin hedelmää metsäkoneryhmän osalta tilikaudella 2013 ja ne nähdäänkin perustelluiksi konsernin pitkän tähtäyksen kehittämiseksi. Tilikauden 2013 osakekohtainen tulos oli 0,24 euroa voitollinen (vuonna ,03 euroa voitollinen; vuonna ,57 euroa voitollinen). Investoinnit Kesla-konsernin investoinnit kasvoivat merkittävästi tilikaudella 2013 vertailuvuoteen nähden ollen yhteensä tuhatta euroa (1-12/ tuhatta euroa; 1-12/ tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit tilikauden päättyessä olivat 807 tuhatta euroa ( tuhatta euroa; tuhatta euroa). Tilikauden investoinnit liittyivät tammikuussa 2012 julkistettuun KESLA kehityshankkeeseen, johon liittyvät rakennus-, kone- ja laiteinvestoinnit käynnistyivät jo vuonna 2012, mutta investointien valtaosa kohdistui tilikauteen Tilikauden 2013 investoinnit koh- hallituksen toimintakertomus 7

8 distuivat konsernin valmistustoimintojen tuottavuuden, laadun ja joustavuuden parantamiseen. Investoinnit mahdollistavat myös liiketoimintavolyymin kasvattamisen. Vuoden 2014 investoinnit tulevat olemaan vuotta 2013 matalammat. KESLA kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä tuotteiston ja liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Kehityshanke kohdistuu vuosiin Tuotekehitys Kesla jatkoi vuonna 2013 tuotekehityspanostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi sekä malliston laajentamiseksi kattamaan entistä laajempia asiakaskuntia. Vuoden 2013 tuotekehitysmenot olivat yhteensä tuhatta euroa eli 2,6 % liikevaihdosta (vuonna tuhatta euroa, 3,2 %; vuonna tuhatta euroa, 2,1 %). Kesla osallistui tilikaudella merkittäviin metsäalan näyttelyihin mm. Ruotsissa ja Suomessa. Kyseisissä näyttelyissä Kesla esitteli tuoteuutuuksia ja -uudistuksia jo ennestään kattavaan aines- ja energiapuun hankintaan, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvään tuotemallistoonsa. Tilikauden 2013 merkittävimmät panostukset kohdistuivat KESLA nosturimalliston laajentamiseen soveltuvaksi entistä paremmin ja entistä laajemmalle asiakaskunnalle sekä kokorunko- että lyhytpuun ja kierrätysmateriaalien käsittelyyn kotimaassa ja viennissä. Muut tilikaudella esitellyt tuoteuutuudet liittyivät KESLA -harvesterikouriin, hakkureihin ja kuormaimiin ja metsäperävaunuihin. Konepajajärjestelmissä tuotekehitys kohdistui omien tuotteiden edelleen kehittämiseen, jonka uskotaan tukevan perinteistä piirustuspohjaista alihankintaa paremmin yhtiön tavoitteiden mukaista kehittämistä. Markkinointi Kesla kehitti vuoden 2013 aikana aktiivisesti kotimaan ja viennin myyntija jälkimarkkinointiverkostojaan. Kesla osallistui vuoden aikana useille merkittäville metsäalan messuille sekä kotimaassa että viennissä, mm. Ruotsissa. Messuilla esiteltiin Keslan laajaa tuotemallistoa tuoteuutuuksineen aines- ja energiapuun keräämiseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja haketukseen liittyen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyen. Tilikauden aikana panostettiin lisää myös Keslan jälkimarkkinointitoimintojen edelleen kehittämiseksi tukemaan Keslan asiakkaiden koneiden korkeita käyttöasteita ja asiakastyytyväisyyttä. Konepajajärjestelmissä jatkettiin aktiivista uusien asiakkuuksien hankintaa sekä toimituslaajuuksien kasvattamista nykyisissä asiakkuuksissa. MFG Components Oy osallistui syksyllä toimialan messuille sekä Suomessa että Saksassa. Tase ja rahoitus Konsernin tilikauden 2013 päättävän taseen loppusumma oli 34,7 miljoonaa euroa ( ,7 miljoonaa euroa; ,3 miljoonaa euroa). Konsernin tasetta kasvattivat Kesla kehityshankkeeseen liittyneet investoinnit. Myös vahva tuotekehityspanostus sekä myynnin ja markkinoinnin panostukset myynti- ja huoltoverkoston laajentamiseksi yhdessä kasvaneen liiketoiminnan kanssa sitoivat tilikaudella käyttöpääomaa vertailuvuoteen nähden. Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi katsauskaudella nettomääräisesti tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella tuhatta euroa positiivinen (1-12/ tuhatta euroa positiivinen; 1-12/ tuhatta euroa positiivinen). Konsernin tilikauden 2013 lopun omavaraisuusaste oli 37,3 % ( ,0 %, ,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli tilikauden päätteeksi 109,3 % ( ,7 %, ,8 %). Tytäryhtiöt MFG Components Oy Euroopan rahoituskriisin heikentämä investointituotteiden kysyntä heijastui MFG Components Oy:n asiakkaisiin Suomessa ja sitä kautta myös MFG Components Oy:n tuotteiden ja palvelujen kysyntään vuonna Myös käynnissä oleva konepajateollisuuden rakennemuutos heikensi konepajajärjestelmien kokonaiskysyntää Suomessa vuoden 2013 aikana. Haasteellisessa ympäristössä MFG Components Oy pystyi aktiivisen markkinoinnin kautta ylläpitämään liikevaihtoaan lähes edellisvuoden tasolla, mutta yhtiön tulos heikkeni merkittävästi vuodesta MFG Components Oy:n liikevaihto laski tilikaudella ,0 % vuoteen 2012 nähden ollen 13,4 miljoonaa euroa (1-12/ ,5 miljoonaa euroa; 1-12/ ,2 miljoonaa euroa). MFG Components Oy:n liikevoitto heikkeni tilikaudella 2013 vertailukauteen 2012 nähden ollen 183 tuhatta euroa voitollinen (1-12/ tuhatta euroa; 1-12/ tuhatta euroa). Yhtiön tulosta tavoitteeseen nähden heikensi edelleen tehtaiden valmistuskapasiteettiin nähden vajaa ja ajallisesti vaihteleva kuormitus sekä myyntihintatason lasku niin kotimaisen kuin ulkomaisen kilpailun kiristyessä toimialan rakennemuutosten myötä. MFG Components Oy:ssä jatkettiin vuonna 2013 toimintojen tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen kehittämistä kannattavan kasvutavoitteen mukaisesti. Heikentyneessä liiketoimintaympäristössä osa yhtiön henkilöstöstä oli lomautettuna osan aikaa vuonna Kesla GmbH Kesla GmbH on Keslan lähihistorian suurin yksittäinen investointi Keslan kansainvälistymiseksi Keski-Euroopan merkittäville metsä- ja kierrätystoimialan markkinoille. Tytäryhtiö vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta. Kesla GmbH rekisteröitiin Saksan kaupparekisteriin Tilikausi 2013 oli tytäryhtiön ensimmäinen täysi tilikausi ja siten vielä edelleen tytäryhtiön rakenteiden ja toiminnan sisäänajoa. Kesla GmbH:n liiketoiminta kehittyi tilikaudella 2013 suotuisasti liikevaihdon ja kannattavuuden kasvaessa edellisvuoteen nähden. Kesla GmbH:n liikevaihto oli tilikaudella tuhatta euroa ( tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja lievästi positiivinen. Huomioiden Kesla GmbH:n sisäänajovaihe sekä kokonaismarkkinoiden haastava tilanne oli tytäryhtiön tulosvaikutus koko konsernin lukuihin edelleen negatiivinen. Kesla jatkaa tytäryhtiön tavoitteiden mukaista kehittämistä tavoitteena saavuttaa entistä parempi näkyvyys ja jalansija Keski-Euroopan merkittävillä aines- ja energiapuun sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyvillä kone- ja laitemarkkinoilla. OOO Kesla Keslan Venäjän tytäryhtiön, OOO Keslan, liiketoiminnot ajettiin alas sy- 8 hallituksen toimintakertomus

9 vän taantuman myötä vuonna Yhtiön liiketoiminnoissa ei tapahtunut muutosta vuonna Keslan tuotteiden myynti ja jälkimarkkinointipalvelut Venäjälle ja muihin CIS-maihin hoidettiin vuonna 2013 olemassa olevien jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden kautta. Henkilöstö Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2013 aikana keskimäärin 287 henkilöä (vuonna henkilöä ja 277 henkilöä vuonna 2011). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 298 henkilöä ( henkilöä; henkilöä). Tilikauden aikana tehtiin yksittäisiä rekrytointeja konsernin emoyhtiön tuotantoon ja jälkimarkkinointiin. Konsernin liikevaihdon jäädessä konsernin rakenteiden mukaisesta kapasiteettitasosta, oli yksittäisiä henkilöitä lomautettuna tilikauden 2013 aikana. Konsernin emoyhtiön osalta marraskuussa 2012 sovitut sopeutustoimenpiteet lomautusten muodossa peruttiin huhtikuussa 2013 vakaana jatkuneen tilauskannan myötä. Konepajajärjestelmiin liittyvät sopeutustoimenpiteet jatkuivat tilikauden ajan. Kesla ilmoitti vahvistavansa yhtiön myynti- ja markkinointitoimintoja uudelleen organisoimalla ja jakamalla emoyhtiön myyntija markkinointitoiminnot kahteen tuotepohjaiseen vastuualueeseen: off-road ja on-road. Off-road vastuualueen markkinointijohtajaksi nimitettiin yhtiön aikaisempi markkinointijohtaja metsänhoitaja Mika Tahvanainen. Samassa yhteydessä yhtiön on-road -vastuualueen markkinointijohtajaksi nimettiin kauppatieteiden maisteri Tapio Ingervo (45v). Tapio Ingervo aloitti Keslan palveluksessa Tapio Ingervo nimitettiin myös Kesla Oyj:n johtoryhmän jäseneksi alkaen. Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2013 yhteensä tuhatta euroa (vuonna tuhatta euroa; vuonna tuhatta euroa). Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 7 % ( %; %). Henkilöstöstä oli tilikauden lopussa toimihenkilöitä 29 % (29 %; 26 %) ja työntekijöitä 71 % (71 %; 74 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä oli vuotta (43 vuotta; 42 vuotta) ja alle 40-vuotiaita oli 38 % (42 %; 44 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto oli vuotta (13 vuotta; 11 vuotta). Alle 5 vuotta konsernissa työskennelleitä oli % (24 %; 39 %) ja pitkäaikaisia eli yli 10 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 44 % (48 %; 44 %). Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki. Ympäristöasiat Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset tuotteistossaan ja toiminnoissaan. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä sekä materiaalien kierrätystä tehostaa. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki toiminnoista ylitse jääneet materiaalit. Rakennustekniikassa ja tuotannon koneiden, laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit ja kokonaistuottavuuden yleinen kehittäminen tukevat tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslan yksi vuoden 2013 keskeisistä investoinneista kohdistui yhtiön Joensuun tehtaan pintakäsittelylinjaston uudistamiseen. Uudistamisen myötä tehtaan maalausprosessissa siirrytään liuotinpäästöjä sisältävästä märkämaalauksesta moderniin pulverimaalaustekniikkaan, jonka ympäristökuormitus on monta kertaluokkaa vanhaa järjestelmää matalammalla tasolla sekä liuotinpäästöjen että useiden muiden ympäristömittareiden suhteen. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiön hallituksella on ohjelma ja tavoitteet sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi. Tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennakoimattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä Keslan sisäisiin toimintoihin, omaisuuseriin ja henkilöstöön. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös rinnakkaisia liiketoimintamalleja käytetään erimuodoissaan pienentämään yksittäisen liiketoimintasuhteen riskiä. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinariskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista ja sitoutumista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien sekä palkitsemisjärjestelmien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Vuonna 2010 käyttöönotettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä kytki Keslan tuotetiedonhallinnan ja tilaus-toimitusprosessin yhdeksi kokonaisuudeksi mahdollistaen vaihto-omaisuuserien entistä tarkemman ohjauksen. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä. Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain. Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät Euroopan rahoituskriisin ja talouskasvun heikkouden edelleen hallituksen toimintakertomus 9

10 jatkumiseen sekä Aasian ja Pohjois-Amerikan orastavan talouskasvun heikkenemiseen. Euroopan maiden toteuttamat julkisten talouksien tasapainotustoimenpiteet, menojen leikkaukset ja veronkorotukset, voivat osaltaan heikentää ja pitkittää Euroopan heikkoa talouskehitystä. Toteutuessaan epävarmuustekijät heikentäisivät investointituotteiden kysyntää entisestään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella aiheuttaen Keslalle vaikeuksia liiketoimintatason ja -kannattavuuden kehittämisessä. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuun liittyen. Konsernin liiketoimintaan liittyvien välittömien ja välillisten kustannusten nousu kilpailijamaihin nähden nopeammin heikentäisi konsernin kilpailukykyä ja liiketoiminnan kannattavuusmahdollisuuksia. Kustannusnousujen siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta markkina- ja kilpailutilanteesta. Lähiajan näkymät Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa edelleen Euroopan rahoituskriisin jatkuminen sekä talouskasvun heikkouden ylläpitämä investointien mataluus Euroopassa. Heikko talouskasvuodotus heijastuu Keslan molempien liiketoiminta-alueiden lähitulevaisuuteen. Positiiviset odotukset kohdistuvat Euroopan ulkopuoliseen metsäteollisuustuotteiden kysynnän suotuisan kehityksen jatkumiseen, metsäenergian käytön kasvun jatkumiseen Euroopassa sekä kasvavaan kierrätysliiketoimintaan Euroopassa. Konepajajärjestelmien odotukset vuodelle 2014 ovat vaimeat toimialan ollessa Suomessa rakennemuutoksen alla. Vallitsevassa Euroopan heikossa liiketoimintaympäristössä Kesla pyrkii molempien liiketoiminta-alueidensa omilla tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteillään tukemaan tuotteidensa ja palvelujensa suotuisaa kysyntää mahdollistaen vähintään kohtuullisen liiketoimintavolyymin lähitulevaisuudessa. Keslan tilauskanta oli tilikauden 2013 lopussa vertailuvuotta korkeammalla tasolla ollen 9,6 miljoonaa euroa ( ,8 miljoonaa euroa; ,8 miljoonaa euroa). Euroopan rahoituskriisin ja heikon talouskasvun jatkuminen painavat Keslan liiketoimintaympäristöä myös vuonna Alkavan tilauskannan sekä liiketoimintoihin tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä Keslan liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan vuonna 2014 kehittyvän kuitenkin suotuisasti ja ylittävän vuoden 2013 tason. Hallinto Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella Jari Nevalainen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallituksen jäseneksi Harri Forss, Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist, Eeva Punta ja Ritva Toivonen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Eeva Punta. Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Ulla Nykky. Yhtiön osakkeet Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on kappaletta ja B-osakkeita kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. Keslan omistusrakenteessa tapahtui huhtikuussa 2013 muutos, kun yhtiön äänivallaltaan suurin omistaja, Seppo Kärkkäinen (omistusosuus osakepääomasta 16,0 % ja osuus äänioikeuksista 52,7 %), toteutti lastensa kanssa sukupolvenvaihdosjärjestelyn, jonka seurauksena Paula Kärkkäisen omistusosuus Kesla Oyj:n osakepääomasta järjestelyn jälkeen on 5,3 % ja osuus äänioikeuksista 14,8 % sekä Veli-Matti Kärkkäisen omistusosuus Kesla Oyj:n osakepääomasta järjestelyn jälkeen on 11,9 % ja osuus äänioikeuksista 36,5 %. Lisäksi Veli-Matti Kärkkäisellä on vaikutusvalta Makael Oy:n omistamien osakkeiden kautta (0,4 % osakepääomasta ja 0,1 % äänimäärästä), jolloin hänen osuutensa kokonaisuudessaan on järjestelyn jälkeen 12,3 % osakepääomasta ja 36,6 % äänimäärästä. Seppo Kärkkäisen omistusosuus Kesla Oyj:n osakepääomasta järjestelyn jälkeen on 0,5 % ja osuus äänioikeuksista 1,7 %. Omat osakkeet Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään kpl. Valtuutukset olivat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2013 lopussa kpl omaa A-osaketta ( kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 %. Hyvä hallinnointitapa Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet -sivuilta osoitteessa kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf -muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa. Hallituksen esitys voitonjaosta, omien osakkeiden hankkimis- ja myyntivaltuutuksesta Kesla Oyj:n vapaa oma pääoma on tuhatta euroa, josta tilikauden 2013 tappio on 12 tuhatta euroa. Hallitus esittää Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,10 euroa / osake, yhteensä 338 tuhatta euroa, jonka jälkeen vapaaseen omaan pääomaan jää tuhatta euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeen omistajista ja lähipiiristä. 10 hallituksen toimintakertomus

11 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT Kesla Oyj:n ja tytäryhtiöiden hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Osakasrakenteestaan johtuen yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin 22 suosituksesta nimitystoimikunnan jäsenten valinnassa. Toiminnan luonne ja laajuus eivät edellytä erillisen tarkastusvaliokunnan perustamista, jolloin hallitus on nimennyt keskuudestaan yhden jäsenen erityisesti huolehtimaan hallinnointikoodin suosituksen 27 mukaisista tehtävistä. Yhtiön Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa kohdassa Sijoittajille Hallinnointi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on myös vuosikertomuksessa tilikaudelta Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien kokoonpano ja toiminta Hallitus pidetyssä Kesla Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss, Roger Nyqvist, Veli-Matti Kärkkäinen, Eeva Punta ja Ritva Toivonen. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Eeva Punta ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäinen. Hallituksen kokoonpano on seuraava: hallituksen jäsen Harri Forss, s. 1945, talousneuvos, koulutus: LIFIM liikkeenjohdon koulutus hallituksen varapuheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy hallituksen jäsen Roger Nyqvist, s. 1950, koulutus: Diplomi ekonomi; aikaisemmin työskennellyt KHT-tilintarkastajana hallituksen puheenjohtaja Eeva Punta, s. 1965, koulutus: filosofian lisensiaatti, ekotoksikologia; päätoimi: toimitusjohtaja Linnunmaa Oy hallituksen jäsen Ritva Toivonen, s. 1962, koulutus: maa- ja metsätieteen tohtori; päätoimi: toimitusjohtaja Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio. Kesla Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen omistaa henkilökohtaisesti ja vaikutusvaltayhteisönsä kautta Keslan äänivallasta yhteensä 36,6 %. Muut hallituksen jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä. Toimitusjohtaja Jari Nevalainen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Talousjohtaja Simo Saastamoinen toimii hallituksen sihteerinä. Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset. Hallitus päättää myös rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten nimitykset. Hallitus vastaa yhtiön taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta hoitaen myös tarkastusvaliokunnan tehtävät, seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vähintään kymmenen kokousta vuodessa. Tilikauden 2013 aikana hallitus kokoontui 12 kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Nimitystoimikunta Nimitystoimikunnan tehtävänä on yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valintaa sekä hallituksen jäsenten palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu ja esittely seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikuntaan valitaan äänimäärältään kaksi suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa. Kyseisten jäsenten nimeämisoikeus on niillä kahdella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin ja toiseksi suurin. Lisäksi nimitystoimikuntaan kuuluu asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään seuraavaa varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun 15. päivänä. Nimitystoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudel- la. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi varsinaisessa yhtiökokouksessa todettiin, että äänimäärältään kaksi suurinta yhtiön osakkeenomistajaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä olivat Seppo Kärkkäinen ja Esko Paajanen, jotka kumpikin ilmoittivat halunsa toimia nimitystoimikunnan jäseninä. Yhtiökokous valitsi nimitystoimikunnan jäseniksi Seppo Kärkkäisen ja Esko Paajasen. Nimitystoimikunnan kokoonpano: Seppo Kärkkäinen, s. 1943; päätoimi: yrittäjä, toimitusjohtaja Polarstone Oy Esko Paajanen, s. 1944; koulutus: kauppateknikko; päätoimi: yrittäjä Eeva Punta, s koulutus: filosofian lisensiaatti, ekotoksikologia; päätoimi: toimitusjohtaja Linnunmaa Oy Tilikauden 2013 aikana nimitysvaliokunta kokoontui 2 kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Tarkastusvaliokunnan tehtävistä vastaaminen Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa päätettiin, että hallitus keskittää tarkastustoiminnan hallituksen yhdelle jäsenelle. Tarkastus suoritetaan hallituksen hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Kokouksessa tehtävään valittiin hallituksen jäsen Roger Nyqvist. Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan tehtävät Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta toiminnasta ja hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta. Yhtiön toimitusjohtaja: Jari Nevalainen, s. 1966; koulutus: diplomi-insinööri, kauppatieteiden kandidaatti Kuvaus taloudellisen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestelmien pääpiirteistä Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen joulukuun kokouksessa. Tavoitteena on varmistaa että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa. Arvio yhtiön merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa Osavuosikatsauksissa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä. Kesla Oyj:ssä on sisäisen valvonnan ohjeistus. Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle. Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja oikeasta ajoituksesta. Talousjohtaja vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta sekä myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla, prosessien ohjeistuksilla, hallinnalla ja valvonnalla, analysoimalla toteutunutta kehitystä vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla. Joensuussa SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 11

12 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma 1000 LIITETIETO Liikevaihto 2, Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut 7, Liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Tilikauden laaja tulos Jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/ 12 0,24 0,03 laimennettu osakekohtainen tulos ( ) sekä A- että B-osakkeille KONSERNIN TASE 1000 LIITETIETO VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Myytävissä olevat rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto 6 6 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Emoyrityksen omistajille kuuluva pääoma yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ konsernitilinpäätös ifrs konsernin laaja tuloslaskelma konsernin tase

13 1000 LIITETIETO Pitkäaikaiset velat Laskennallinen verovelka Varaukset Rahoitusvelat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat - 3 Lyhytaikaiset rahoitusvelat VELAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ konsernin rahavirtalaskelma 1000 LIITETIETO Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos Oikaisut liiketulokseen Käyttöpääoman muutos Myynti- ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Osto- ja muiden velkojen muutos Käyttöpääoman muutos yhteensä Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investointiavustukset Keskeneräiset investoinnit Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulo Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasingvelkojen maksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos -6 6 Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa konsernitilinpäätös ifrs konsernin rahavirtalaskelma 13

14 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1000 Osakepääoma Ylikurssirahasto Kertyneet voittovarat Svop Yhteensä Vähemmistöosuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden tulos Osakepääoma Ylikurssirahasto Kertyneet voittovarat Svop Yhteensä Vähemmistöosuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden tulos konsernitilinpäätös ifrs laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

15 KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT Yhteisön perustiedot Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus ). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, Joensuu. Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina. Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. 1.Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Laatimisperusta Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konserni on soveltanut alkaen seuraavia ja uudistettuja tulkintoja: IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen muutos Muiden laajan tuloksen erien esittäminen (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta. IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Uusi standardi laajensi liitetietoja, jotka koskevat käypään arvoon arvostettuja omaisuuseriä. Uudet vaatimukset vaikuttivat konsernin tilinpäätöksen liitetietoihin, jotka koskevat rahoitusinstrumentteja ja sijoituskiinteistöjä. Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa Johdon arviot. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tytäryritykset Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi. Ulkomaanrahan määräisten liiketapahtumien muuttaminen Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toimintaja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntaminen Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT 15