PUUENERGIATOIMISTO-HANKE LOPPURAPORTTI
|
|
- Jari Hovinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUUENERGIATOIMISTO-HANKE LOPPURAPORTTI PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TAUSTA PÄÄTAVOITE JA KOHDERYHMÄ Projektin kuvaus VASTUULLINEN TOTEUTTAJA JA PROJEKTIHENKILÖSTÖ RAHOITTAJAT TOIMINTA TOIMIJA- JA YHTEISTYÖKARTOITUS ENERGIAPUUN JALOSTUSSELVITYKSET YRITYSKOHDE- JA YRITTÄJÄKARTOITUS TIEDOTUS JA NEUVONTA TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TALOUS YHTEENVETO Hankkeessa tuotetut raportit ja esimerkkilaskelmat
3 1. JOHDANTO 1.1. TAUSTA Puuenergiatoimistohankkeen lähtökohtana oli Kemi-Tornio-alueen kehittämiskeskuksen yrityspalvelutoiminnan ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän suunnitelma alueen bioenergiasektorin yrittäjien toimintaedellytysten kehittämiseksi. Hankkeen toteutusaika oli hankepäätöksen mukaisesti , joskin hankkeen toiminta käynnistyi hankepäätöksen aikataulun ja projektipäällikön muiden työtehtävien takia käytännössä vasta kesäkuussa Hankkeen perustamisen lähtökohtina olivat mm. seuraavat asiat: Alueen metsänomistajilla ja muilla metsätoimijoilla on lisääntyvä kiinnostus puupolttoaineen raaka-ainetoimituksiin eri muodoissaan erityyppisille käyttäjille. Polttohakkeen käyttö alueella lisääntyy suurteollisuudessa, pk-teollisuudessa, maatiloilla, erityyppisissä lämpökeskuksissa ja yksityistalouksissa. Alueella on jo suurehko pellettitehdas, jonka kuivan raaka-aineen lähteet ovat ehtyneet ja estävät tuotannon laajentamisen. Metsähaketta voitaisiin käyttää pellettituotantoon, mikäli hakkeen esijalostus / -kuivaus voidaan toteuttaa. Metsähankkeen esikuivauksella voitaisiin nostaa hakkeen lämpöarvoa myös hakepolttolaitoksille. Puupolttoaineen logistiikka on alueella melko sirpaleinen ja terminaalitoimintoja voisi kehittää. Puuenergian tuotantoteknologiaa ja käyttöä lisäävien yritysinvestointien neuvontaan ei ole alueella resursseja. 3
4 1.2. PÄÄTAVOITE JA KOHDERYHMÄ Hankkeen eri osa-alueiden saavuttamiseksi toiminnalle asetettiin seuraavat päätavoitteet: ohjata energiapuun logistiikan kehittymistä ja verkostoyhteistyötä Kemi-Tornio-alueella ohjata energiapuun erityyppisten ensijalostusprosessien kehittymistä: hankinta, korjuu, kuljetus, murskaus / haketus, kuivaus, varastointi, kuljetus asiakkaille selvittää erityyppisten energiapuujakeiden terminaaliprosessien teknologiaa selvittää pelletin valmistukseen soveltuvan tuoreen energiapuun esikäsittelyteknologiaa: lämmönkehitys, kuivaus, varastoinnit ja tehdaslogistiikka kokonaisuudessaan selvittää pelletin raaka-ainemixiä kokonaisuudessaan huomioiden pelletin laatutavoitteet / pellettituotannon mittavat lisäämistavoitteet selvittää energiapuujalostuksen teknistaloudellisia vaihtoehtoja neuvoa energiapuun yrityskäyttäjiä näiden energiainvestointihankkeissa ym. energiataloudellisissa kysymyksissä pitää yllä alueellista energiapuutietopankkia ja toimijoiden yhteystierekisteriä ja pääasiallinen tavoite on synnyttää alueelle Puuenergiatoimisto, joka myöhemmin voi laajentua koko Bioenergia-alan toimistoksi. Kohderyhmänä hankkeella olivat ensisijaisesti alueella puualalla toimivat metsäkone- ja energiapuu-urakoitsijat/puuenergian jalostajat ja myyjät. sekä kuntien ja asunto-osakeyhtiöiden isojen öljylämmitteisten kiinteistöjen biolämmitykseen siirtyvät kiinteistöjen hallinnoijat. Selkeä osa ja useaa eri loppukäyttäjää palveleva hankkeen osa-alue oli tavoite puuenergiaterminaalia koskeva tarve- ja sijaintiselvityksestä. Alueellisesti hanke kohdentui pääasiassa Meri-Lapin alueelle (Simo-Tervola-Tornio-alueelle). Esityksiä hankkeen mahdollisista toimista esitettiin myös Ylitornion alueelle. Hankkeen loppuvaiheessa toiminta laajeni myös Pellon kuntaan. 4
5 2. Projektin kuvaus 2.1. VASTUULLINEN TOTEUTTAJA JA PROJEKTIHENKILÖSTÖ Projekti toteutettiin Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian hallinnoimana. Hankkeessa toimi ainoana päätoimisena työntekijänä projektipäällikkö. Hankkeen talous- ym. hallinto toteutettiin myös koulutuskuntayhtymän organisaation kautta. Projektipäällikkönä hankkeessa toimi lehtori Vesa Niemitalo, hallinnoijan edustajina koulutusjohtaja Jarmo Saariniemi ja taloussihteeri Anneli Kähkönen. Projektin hankeryhmään pyydettiin Raimo Pohjanen (Suomen Hyötymurskaus Oy), Markku Helamo (Kemi-Tornion kehittämiskeskus Oy/ Kemin Digipolis Oy), Vesa Ahola (Lapin Ekolämpö Oy), Pertti Tervahauta (Hooli Oy/ Metsäpalvelu Tervahauta Pertti Ky) ja Jarmo Saariniemi (Ammattiopisto Lappia). Hankeryhmä kokoontui neljä kertaa hankkeen aikana; tiedotus/ yhteydenpito hankeryhmän edustajiin toteutettiin kokousten välillä pääosin sähköpostin välityksellä RAHOITTAJAT Projektin rahoitus tuli 80-prosenttisesti Lapin Työ- ja Elinkeinokeskuksen/ Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksena (EU-ohjelma Pohjois- Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoiteohjelma, TL 2 ). Loput rahoituksesta saatiin pääosin projektin hallinnoijalta Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialta sekä Kemin Energia Oy:ltä, Keminmaan Energia Oy:ltä, Keminmaan kunnalta ja Pellon kunnalta. 5
6 3. TOIMINTA Hankkeen toiminta jakautui pääasiassa seuraaviin osa-alueisiin sisällön mukaan; ajallisesti toiminnat menivät päällekkäin: toimija- ja yhteistyökartoitus energiapuun jalostusselvitykset yrityskohde- ja yrittäjäkartoitus tiedotus ja neuvonta 3.1. TOIMIJA- JA YHTEISTYÖKARTOITUS Toimija- ja yhteistyökartoituksen tavoitteina olivat seuraavat osa-alueet: Energiapuuyritysten ja näiden yhteistyöverkoston tilannekartoitukset energiapuun hankinnan, korjuun, kuljetuksen ja varastoinnin kehittämisnäkymät, -tarpeet ja teknologia energiapuun terminaalitoimintojen kehittämisnäkymät, -tarpeet ja teknologia energiapuun soveltuvuus ja esikäsittely pelletin valmistukseen; kehittämisnäkymät, -tarpeet ja teknologia energiapuun laadun hallinta eri käyttötarkoituksiin ja energiataseet ja teknistaloudelliset laskelmat energiapuun jalostuksen kaikissa vaiheissa. Varsinainen hanketyö alkoi kesäkuussa 2009 alan tutkimus- ja hanketoiminnan selvitysten sekä eri bioenergiahankkeiden tavoitteiden ja tulosten läpikäynnillä. Samanaikaisesti aloitettiin Meri-Lapin alueen puuenergian piirissä toimivien yritysten ja yksittäisten toimijoiden (urakoitsijat, metsäyhtiöt, viranomais- ja neuvontajärjestöt, klapituottajat) haastattelut. Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan paitsi pk-yritysten tämänhetkinen toiminta, nykyinen verkostoituminen, myös toiveet/ toiminnan pahimmat pullonkaulat ja kehittämisajatukset puuenergian käytön ja liikkuvuuden lisäämisessä sekä 6
7 Meri-Lapin alueella yleisesti että toimijoiden omassa yritystoiminnassa. Hankealueella on Simossa ja Tervolassa osuuskuntamuotoista hake- ja/tai lämpöyrittäjyyttä. Muilta osin verkostoitumista ei ollut valmiina, eikä yhteistyötä saatu hankkeen aikana raaka-aineen hankinnan tai jalostuksen osalta aikaan. Eri bioenergiahankkeiden projektinvetäjien ja eri tutkimuslaitosten toimijoiden kanssa on käyty puhelin- ja sähköpostikeskusteluja koko Suomen alueelta, sikäli kun toiminnassa/ tavoitteissa on ollut tämän hankkeen kanssa yhtäläisyyksiä. Toiminta-alueen raaka-aineiden hankintaketjun alkupään, jalostajien ja energian myyjien yhteydenotoissa on haastateltu noin 40 eri toimijaa/ organisaatiota. Hanke on osaltaan ollut laatimassa bioenergiasektorin Länsi-Lapin alueen toimijalistausta Interreg IV A Nord -ohjelman Pohjoismaiden Network of Expertice for Energy in Cold Climate hankkeelle. Tutkimuslaitoksista on oltu yhteydessä mm. VTT:n, Oulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen bioenergiahankkeiden projektityöntekijöihin. Lisäksi hanke on selvittänyt Pohjois- Norjan hintatasoa klapikaupassa (kuluttajien maksama hinta marketissa tai klapiterminaalissa). Mahdollisen klapiyrittäjyyden osalta on kartoitettu myös Länsi-Lapista Norjaan klapeja vieviä yrityksiä mahdollisen alihankintapalveluiden tarpeiden osalta. Samoin klapien jalostukseen liittyen on saatu alulle ns. klapipakkauskoneen suunnittelutyö. Laitteiston etuina olisivat paitsi valmiiden myyntipakkausten kustannustehokas valmistus, ennen kaikkea klapien kuljetusten huomattava tehostuminen kuormien tiiviyden kasvaessa verrattuna nykyiseen irtoklapien kuljettamiseen; yksi pinokuutio vie vain noin 60 % irtokuution tilavuudesta. Metsähakkeen pelletoinnista on tehty erilaisia kokeiluja Kokkolan Chydenius-Instituutin (Jyväskylän Yliopisto) nykyisessä HighBio- sekä jo päättyneessä Bioenergiaa metsästä -hankkeissa. Em. hanketoimintaa pidemmälle menevää tutkimustoimintaa tehdään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun PelletTime-hankkeen puitteissa, missä testataan eri puulajien pelletoitavuutta ja lopputuotteiden energiasisältöä sekä poltossa vapautuvia hiukkasmääriä (polttokokeet tehdään Kuopion yliopistossa). Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä Joensuun yliopiston professori L. Sikasen kanssa pelletin raaka-ainepohjan laajentamisen kehittämisessä. Samoin Oulun yliopiston kemian laitoksen pellettien sidosaineiden tutkimus ja lämpölaitosten tuhkan hyödyntäminen lannoitteena on tuonut uutta tietoa sekä raaka-aineen että polttojätteen 7
8 hyödyntämiseen. Yhteydenpidolla em. hanketyöntekijöiden ja tutkijoiden kanssa sekä opintomatkalla on saatu koetoimintaa luotettavampaa tutkimustietoa raaka-aineketjun eri osien ja itse pelletointiprosessin ongelmakohdista sekä raaka-aineen laatuvaatimuksista. Oulunkaaren uusiutuvan energian yrityskeskuksen hankkeessa keskitytään pitkälti samoihin osaalueisiin kuin tässä hankkeessa: mm. metsähakkeen tuotannon ja toimituksien yhteistoimintamallin sekä internetpohjaisen energiapörssin kehittämiseen ja käyttöönoton suunnitteluun. Lisäksi hanke pyrkii edistämään pienimuotoista lämpöyrittäjyyttä toiminta-alueellaan. Hankkeen kehittämää bioenergiapörssiä on sovittu markkinoitavaksi myös Meri-Lapin alueelle testikäyttöjakson jälkeen. Toiminta mahdollistaa myös pienten yksittäisten hakeraaka-aineen toimitusten ja paikallisen kaupan. Muhoksella sijaitsevan Pohjois-Pohjanmaan energiatoimiston toiminta on tavoitteiltaan pitkälti samanlainen kuin puuenergiatoimisto-hanke, eli toiminta tähtää mm. energia-alan kehittämiseen, verkostoitumiseen ja informaatiopalveluihin. Energiatoimiston rahoituksen ja toiminnan jatkuvuuden suunnitelmat hankkeen päättymisen jälkeen, tarjonnevat mahdollista toimintamallia myös koko Lapin läänin alueen bioenergiatoimiston toimintaan jatkossa ENERGIAPUUN JALOSTUSSELVITYKSET Energiapuun jalostustarpeen ja jalostuksesta saatavia logistisia etuja on selvitetty mm. Lappeenrannan Teknillisen yliopiston Energiapuuta Etelä-Savosta -hankkeen hakerekkakohtaisen metsähakelaskurin ja Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen Metsähakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka -hankkeen laskurin kehittämistyössä. Kyseisiä laskureita on hyödynnetty myös alueen toimijoiden informoinnissa mm. energiapuusektorin raakaaineen jalostustarpeen (maastokuivaus) ja terminaalien tarpeellisuuden harkinnassa. Paitsi puupolttoaineen kuljetuksessa saatava säästö, metsähakkeen jalostustarve on ollut ilmeinen pienten kiinteistökohtaisten hakelämpölaitosten ja jopa aluelämpölaitostenkin polttoaineen riittävän korkean laadun varmistamiseksi. Myös tältä osin löytyy runsaasti eri hanketoiminnan tai tutkimuslaitosten tekemiä raportteja, joten näiltä osin puuenergiatoimistohankkeen toiminta on keskittynyt olemassa olevien tietojen keräämiseen, tiivistämiseen ja välittämiseen eri toimijoille. 8
9 Pienimuotoista käytännön seurantaa/ tiedonhankintaa on tehty toiminta-alueella hakelämmitykseen siirtyneiden maanviljelijöiden, kiinteistöjen omistajien ja laitteistoja asentaneiden LVIammattilaisten kokemuksia haastattelemalla sekä erityyppisiin maastokohtiin tehtyjen varastokasojen puiden kosteuden mittauksilla. Oman hakelämmityksen laitteistojen säätöjen sekä hakkeen palakoon, varastossa tapahtuvan imukuivauksen aiheuttamien muutosten vaikutusta polttoaineen kosteuteen ja laitteistojen toimintaan on hyödynnetty hankkeen aikana tehdyissä biolämmityskonsultoinneissa. Hanke pyysi tarjouksia avoimella menettelyllä energiapuun hankintalogistiikkaa ja terminaalitoimintaa koskevasta selvityksestä ja energiapuuterminaalien yritystoimintaa koskevasta selvityksestä. Logistiikkaa koskevaan tarjouspyyntöön tuli kolme tarjousta ja yritystoimintaselvitykseen yksi tarjous. Hankeryhmä päätti hylätä kaikki jätetyt tarjoukset. Terminaalitoiminta edellyttää käsittelyjen määrän kasvamisen aiheuttaman kustannusten kasvun takia myös raaka-aineen jalostamista, mikä voi minimissään olla tehokasta luonnossa tapahtuvaa varastokasakuivausta. Toisaalta toimintaan voidaan liittää myös hakeraaka-aineen lajittelua, pientoimitusta ja keinokuivausta sekä esim. klapimyyntiä. Toiminta edellyttää tuotteiden kysyntää, mikä on jo olemassa klapikaupassa, mutta on toistaiseksi vähäistä hakeraaka-aineen osalta. Tarve hakkeenkin osalta kuitenkin todennäköisesti muuttuu, mikäli alueelta kartoitetut lämpöyrittäjäkohteet toteutuvat vähintään parhaimmissa kohteissa. Samoin mm. maatalousyrittäjien energiansäästöohjelmat ja tiloilla käytetyn polttoaineen muutoshalukkuus yhdessä työn sitovuuden/ajankäytön priorisoinnin kanssa tuovat jatkossa mahdollisuuksia hakeraaka-aineen markkinoille. Yksi toimintatapa on edellä mainittu hakepörssi. Eritasoisten terminaalien etuna on raaka-aineen sijoittuminen myös kelirikkoaikaan kuljetusta kestävän tiestön alueelle ja haketustyön toimintaympäristön paraneminen. Terminaalitoiminta loisi edellytykset myös yksittäisten pientoimijoiden verkostoitumiselle ja pienten aluelämpölaitosten polttoaineen toimitusten kilpailulle. Yksi selkeä investointeihin epävarmuutta tuova ongelma on, ettei hakkuriyrittäjä nykyisin juurikaan omista raaka-ainetta eikä toisaalta voi päättää raakaainevirtojen liikkeistä. Terminaalitoiminta toisi hyötyä usealle ketjun toimijalle, mutta liiketaloudellinen toimintamalli investointien ja lopputuotteen kustannusten nousun suhteen lienee aina tapauskohtainen. 9
10 Hakeraaka-aineen kuivauksesta on tehty myös useita eritasoisia kokeiluja ja myös tieteellisiä tutkimuksia. Hankkeen toimesta kartoitettiin kirjallisuustietojen perusteella pienkäyttäjien kylmäkuivauksen, erityyppisen hukkalämmön hyödyntämisen ja pelkästään kuivaustoimintaan tuotetun lämmön hyödyntämisen taloudellisuutta. Kuivaustoiminnan vaatimasta energiankulutuksesta laadittiin hankkeen omana työnä laskelmia ja toisaalta kartoitettiin myynnissä olevista kuivurilaitteistoista sekä teknisiä että kustannustietoja pyytämällä budjettitarjouksia eri valmistajilta. Laitteistojen valmistusta on lähinnä Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Metsähakkeen pelletoinnin osalta hanke tutustui asiasta kiinnostuneiden paikallisten bioenergia-alan toimijoiden kanssa syksyllä 2009 Joensuussa tehtäviin pelletointitutkimuksiin ja sai itse prosessin reunaehtoihin tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa. Raaka-aineketjun eri vaiheiden tutkimuksissa todetut ongelmakohdat (hiekka ja maa-aineskontaminaatio sekä puunkorjuussa, metsäkuljetuksessa että maantiekuljetuksessa) on pääpiirteissään saatu selvitettyä alueella jo aikaisemmin kehitetyn tehokkaan mobiilikäyttöisen kuorintakoneen olemassaolon ansiosta. Pilottikokeiden kynnyskysymys on nykyisellään hakkeen kuivurilaitteiden teknisten tietojen ja käyttö-/ investointikustannusten epäselvyys. Tässäkin toiminnassa on järkevää lähteä liikkeelle verkostoitumisesta, koska alueella on olemassa olevia ketjun osia valmiina, sekä mielenkiintoa kuivaustoimintaan sekä omaan käyttöön että myyntiin. Raaka-aineen jalostus kuivauksen avulla saisi todennäköisesti aikaan pieniä lämpöyrittäjyyskohteita huomattavasti suuremman työllisyysvaikutuksen loppukäyttökohteiden vaihtoehtojen lisääntyessä sekä pieniin kiinteistökohtaisiin että erikokoisiin lämpöyrittäjäkohteisiin ja ennen kaikkea pelletin raakaaineeksi. Metsähakkeen kuivaukseen liittyen hanke on ollut yhteydessä CCM-Power Oy:n hakkeen kuivauslaitteen keksijöihin. Ko. kuivuri toimii omalla lämminilmakehittimellä ja sen pääasiallinen lopputuote on kuiva (noin 18 %) ja seulottu laatuhake, eikä ensisijaisesti pelletin raaka-aine. Kuuman kuivausilman tuottomenetelmän takia laitteisto ei sellaisenaan sovellu esim. olemassa olevien lämpölaitosten kesäaikaiseen lämpökuorman kasvattamiseen: laitteisto toimii omana erillisenä lämmönlähteen sisältävänä toimintayksikkönä. 10
11 3.3. YRITYSKOHDE- JA YRITTÄJÄKARTOITUS Hankkeen toimesta kartoitettiin ensisijaisesti julkisten toimijoiden ja asunto-osakeyhtiöiden hallinnoimia Meri-Lapin alueen öljystä bioenergialle mahdollisesti muutettavia kiinteistöjä. Maatilojen kohdalla vastaavaa työtä tekee mm. ProAgria, joten niiltä osin hankkeen osuus oli lähinnä verkostoitumiseen liittyvää tai yksittäisissä tapauksissa myös tiedonvälitykseen liittyvää informointia. Mm. hakeosuuskuntamallia ja lämpöyrittäjyyttä markkinoitiin ProAgria Lapin toimihenkilöille yhdeksi neuvontaan liitettäväksi asiaksi. Hakeraaka-aineen toimijaverkosto on kaksijakoinen: Volyymiltään merkittävimmillä suuren mittakaavan valtakunnallisilla tai koko Lapin lääniä käsittävillä toimijoilla ei ole tarvetta verkostoitua tai yrityksillä on omat olemassa olevat sopimukset, toimintamallit ja toimintansa kehittämissuunnitelmat. Suurilla toimijoilla on myös olemassa olevat hankinta- ja toimitussopimukset loppukäyttäjille aina vähintään vuodeksi eteenpäin, jolloin käytännössä hankintoja ei (kannata) tehdä pientoimittajilta. Toisaalta raaka-ainetta voidaan jossain määrin myydä myös pienkäyttäjille. Toisaalla ovat metsähakkeen pientoimittajat ja osuuskunnat/ yritykset, jotka toimittavat hakeraakaainetta pieniin lämpölaitoksiin ja joissain tapauksissa voivat tarjota volyyminsa mukaan hake-eriä myös taajamien aluelämpölaitoksiin eri puolille Etelä-Lappia (esim. Simon ja Tervolan hakeosuuskunnat). Pientoimijoilla on yleensä halua ja useimmiten myös tarve verkostoitua mm. sivutoimisen raaka-ainetuotannon toiminnan volyymin, kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden kasvattamisen takia. Toimijoiden yhteistyö- ja verkostoitumishalukkuuden kannalta hanke ajoittui ongelmalliseen aikaan: Edellisen vuoden polttoturvepula ja sitä seurannut hakkeen kysynnän nopea kasvu oli kääntynyt hankkeen aloitushetkellä päinvastaiseksi. Tästä syystä käytännössä kaikilla toiminta-alueen bioenergia-alan yrittäjillä oli maastossa sijaitsevissa varastokasoissa erittäin paljon haketettavaa puuta, mille ei kuitenkaan ollut kysyntää markkinoilla. Tämä aiheutti kiristyneen kilpailutilanteen toimijoiden välille, eikä raaka-aineisiin kohdistettuja investointeja saatu realisoitua ennen seuraavaa kevättä. Markkinoiden ylikuumeneminen ja sitä seurannut kysynnän romahtaminen vaikeutti sekä toiminnallisesti että rahoituksen osalta puuenergiatoimisto-hankkeen tavoitteisiin pääsyä. 11
12 Toiminta-alueella nykyisin kahden toimivan hakeosuuskunnan lisäksi Keminmaa-Tornio -alueella olisi potentiaalia ainakin yhdelle. Osuuskuntien käynnistäminen ei ole toistaiseksi onnistunut, koska neuvontaorganisaatiot eivät ole lähteneet markkinoimaan em. mahdollisuutta omissa tilaisuuksissaan. Samoin mm. MTK:n paikallisosastojen toimijat ovat yleensä täystyöllistettyjä varsinaisen maanviljelysammattinsa puolesta, joten toimintojen laajentamiseen ei ole intressiä. Verkostoituminen ja siihen liittyvä lämpöyrittäjyys voisi kuitenkin olla yksi keino säilyttää pienet ja varsinaista viljelytoimintaansa muuttavat maatilat elinkykyisinä. Pientoimittajien toiminnan verkostoituminen sekä raaka-aineen hankintasektorilla että mahdollisessa jalostuksessa (terminaalitoiminta) edellyttää kysynnän olemassaoloa. Käytännössä kysyntä muodostuisi pienten ( kw) lämpölaitosten perustamisen ja siihen liittyvän lämpöyrittäjyyden kautta. Potentiaalisia biolämmityskohteita on hankkeen toiminta-alueella kartoitettu yli 50 kpl, joista noin kaksikymmentä kohdetta olisi sellaisenaan joko sivutoimiseen tai päätoimiseen lämpöyrittäjyyteen sopivia. Em. kohteiden muuttaminen biolämmitykseen edellyttää kuitenkin kiinteistöjen omistajien liikkeellelähtöä, minkä jälkeen osassa kohteista voitaisiin toimia esim. Simossa toimivan verkostoitumis- ja yritysmallin mukaisella toimintaidealla. Toisaalta hanke on markkinoinut lämpöyrittäjäkohteissa yhtenä mahdollisuutena eräänlaista Etelä-Suomessa kehitettyä lämpötalkkarimallia, missä kiinteistön omistaja investoi laitteisiin ja lämpötalkkari myy lämpöenergian kokonaispalveluna kiinteistölle. 12
13 3.4. TIEDOTUS JA NEUVONTA Tiedotus- ja neuvontatoiminnan tavoitteiksi on hankesuunnitelmassa asetettu seuraavat asiat: Puuenergiatuotteita valmistavia yrityksiä palvelevan tietopankin kartuttaminen ja yritysten neuvonta logististen ja tuotannollisten demonstraatioiden organisointi tutustumismatkojen organisointi puuenergiakohteisiin (myös ulkomaille) alan koulutustilaisuuksien organisointi alueella puuenergiaraaka-ainetta tuottavien ja käyttävien yritysten kehittämistoimenpiteiden ja rahoitushakemusten ohjaus ja neuvonta puuenergiayritysten yhteistyön ohjaus asiantuntijapalveluiden käyttö ja ohjaus yrityksille ja alan ammatillisen koulutuksen kehittymisen vauhdittaminen. Hankkeen aikana on kerätty eri seminaareihin, projektiraportteihin ja alan julkaisuihin perustuva sähköinen tietopankki, mistä on koostettu tiivistelmää neuvontatoimintaa varten. Samoin eri aihepiirin julkaisuja/ raportteja ja uutisia on välitetty haastatteluissa kartoitetuille toimijoille, mikäli he ovat ilmaisseet kiinnostuksensa toimintansa kehittämiseen ja saatavilla olevan koe-/ tutkimustoiminnan tulosten hyödyntämiseen esim. investointisuunnittelun tueksi. Hankkeen projektipäällikkö on osallistunut mm. Finbion järjestämille bioenergiapäiville Helsingissä, Lognet-hankkeen logistiikkaseminaariin Oulussa ja Bionovan OY:n järjestämään Artic Bioenergy Network -tilaisuuteen Haaparannalla. Lisäksi hankkeen aikana on osallistuttu erilaisiin tiedotustilaisuuksiin ja seminaareihin (mm. Lapin metsätalouspäivät, BIOWAYtiedonvälityshankkeen seminaarit) sekä kone-esittelyihin. Varsinaisia alueen toimijoille tarjottuja tutustumiskäyntejä on tehty vain Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoululle ja Joensuun yliopistolle syksyllä 2009 (raportoitu erillisenä), Ruotsin puoleisen Ylitornion aluelämpökeskukseen (yhteistyössä Lakkapää OY:n kanssa) sekä toimintaalueella eri aikoina järjestettyihin energiapuun korjuuseen ja jalostukseen liittyviin koneesittelyihin. Hankkeen projektipäällikkö osallistui myös ProAgria Hämeen järjestämälle Saksa- 13
14 Itävalta-opintomatkalle talvella Matkan aiheina olivat lämpöyrittäjyys, hakkeen kuivaus ja muu terminaalitoiminta sekä Welsin energiamessut. Matka on raportoitu erillisenä. Alan tutkimustulosten ja raporttien keräämisellä ja tutustumisella sekä tiivistelmien teolla on saatu alustava kuva energiapuusektorin problematiikasta. Toimijoiden neuvonnan ja koulutusten osalta hanke on kuitenkin jäänyt tavoitteista selvästi jälkeen, joskin yhteistyöllä BIOWAYtiedonvälityshankkeen kanssa on jossain määrin saatu lämpöyrittäjä- ja biolämmitysinformaatiota jaettua asiasta kiinnostuneille. Yleispiirteenä on ollut suhteellisen vähäinen kiinnostus yhteisiin koulutustilaisuuksiin; kahdenkeskistä konsultointia on toisaalta haluttu suhteellisen paljon. Kuntapäättäjille ym. suurten kiinteistöjen hallinnoijille on lähetetty laskelmia eri kohteiden biolämmitysmuutosten mitoituksista, investoinneista ja takaisinmaksuajoista; em. ryhmille on myös markkinoitu kahdenkeskistä konsultointia ja erillistä tiedotusseminaaria yhteistyössä BIOWAYtiedonvälityshankkeen kanssa. Hanke on lähettänyt lehdistötiedotteet syksyllä 2009 paikallislehteen (Lounais-Lappi) ja alueen sanomalehteen (Pohjolan Sanomat), joista jälkimmäinen teki hankkeesta lehtiartikkelin. Muilta osin hankkeen tavoitteista tapahtuva yleinen tiedottaminen on toteutettu BIOWAYtiedonvälityshankkeen Internet-sivujen kautta ja eri toimijoille lähetetyillä sähköisillä infomateriaaleilla sekä hankkeen loppuvaiheessa myös erilaisten kannattavuus- ym. laskelmien muodossa.. Kuntapäättäjille on myös lähetetty tiedotteet hankkeesta sekä laskelmat biolämmityksen aluetalousvaikutuksista (suora säästö lämpöenergian hinnassa, yritystoiminnan verotulot, välilliset työllisyysvaikutukset, alueelle tuleva energiapuun tukiraha). Tästä huolimatta puolet toimintaalueen kunnista ei ole osoittanut minkäänlaista kiinnostusta öljylämmityskohteiden lämmitysmuodon muutokseen. Toisaalta yksi toiminta-alueen kunnista on aloittanut hallinnoimiensa kiinteistöjen lämmitysmuodon muutoksen edellyttämät tarjouspyyntömenettelyt. Hankkeen puitteissa on kerätty eri kattila- ja laitetoimittajilta alustavat tiedot investointien vaatimista kustannuksista (ns. budjettitarjoukset talvella 2010). Samoin eri laitetoimittajien (kohtuullisen matkan päässä olevien) saman suuruusluokan biokattiloiden/ hakekonttien referenssikohteista on kerätty yhteystietoja. Kustannus- ja referenssitietoja on käytetty lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneiden kannattavuuslaskelmiin sekä eri laitteistojen 14
15 käyttökokemuksiin tutustumiseen. Sekä haastatteluihin perustuvat että omat käyttökokemukset hakelämmityksestä, maastossa varastokasoista ja hakkeesta tehdyt kosteusmittaukset sekä polttotekniikan tutkimuksiin perehtyminen ovat mahdollistaneet lämpöyrittäjyyden ja biolämmityksen edellyttämän alustavan teknisen neuvonnan. Samoin yhteydenotot alueella toimiviin LVI-ammattilaisiin ja muihin asiantuntijoihin ovat mahdollistaneet kyselyjen ohjaamisen alan asiantuntijoille. Hakkeen ja klapien kuivaustutkimuksista on tehty tiivistelmä ja puuperäiseen bioenergiaan liittyvästä hanke-, tutkimus- ja koetoiminnasta on kerätty ja eri aihepiireittäin suhteellisen kattava sähköinen kirjasto, mikä on hyödynnettävissä tuleviin koulutuksiin ja neuvontaan. Toiminta-alueelta kartoitettujen potentiaalisten biolämmityskohteiden alustavat investointi ja takaisinmaksuaikalaskelmista sekä lämpöenergian hinnasta eri raaka-ainepohjalla on tehty excelpohjaiset laskentataulukot. Samoin eri kohteiden vaatima kattilakoko/ kanaalikustannukset on lähtötiedoista riippuen laskettu vähintään kohteiden edellyttämien investointilaskelmien vaatimalla tarkkuudella ja tärkeimmissä kohteissa myös kiinteistön omistajien laiteinvestointien tarkkuudella (kiinteistökohtaiset lämpökanaalit, lämmönjakokeskukset jne.). Em. tuloksia on hyödynnetty sekä kiinteistöjen hallinnoijille pidetyissä tiedotustilaisuuksissa (4 kpl; Keminmaalla, Kemissä ja Pellossa) ja sähköisesti lähetettyinä kiinteistökohtaisina kannattavuuslaskelmina (12 kpl). Tarkat, mahdolliseen aluelämpölaitokseen liittyvät kiinteistökohtaiset laitemitoitukset ja mahdollisesti tarvittavat rinnanajoautomatiikat, on hankkeen puolesta neuvottu tehtäväksi LVI-asiantuntijoiden kanssa. Lämpöyrittäjyyteen liittyvissä investointitukikysymyksissä hanke on neuvonut toimijoita ottamaan yhteyttä ELY-keskuksen ja alueen yrityshankkeiden neuvojiin ja energia-avustuksien osalta kuntien teknisiin toimistoihin. Nykyisten konttityyppisten lämpölaitosten nopeaan ja siistiin tankkaukseen on jo kehitetty (Biologistiikka Oy) laitteisto, joskin se edellyttää suhteellisen lyhyitä (10 20 km) kuljetusmatkoja haketerminaalin ja lämpökonttien välillä. Polttoainehuolto on usein ratkaiseva tekijä lämpölaitoksen investointipäätöksessä: Mikäli kw:n tehoisella kattilalla varustetun kontin hakevaraston tilavuus on noin 50 irto-m3, polttoaine riittää huippukulutuksella noin kolmeksi vuorokaudeksi. Tällöin polttoaineen kuljetuskustannukset muodostuvat työajan ohella pitkillä kuljetusmatkoilla kannattavuuden suhteen ratkaisevaksi ongelmaksi ja toisaalta kiinteiden, polttoainevarastoltaan 15
16 huippukulutukseenkin riittävän lämpölaitosten rakentaminen voi olla useassa tapauksessa kynnyskysymys yrittäjän investointipäätökselle. Hankkeen omana selvitystyönä pyydettiin hake-pellettilämmityksen kokonaiskustannusten vertailua varten tietoja itse lämmitystyöhön käytettävästä työajasta suurkiinteistöjen biolämmityksestä vastaavilta toimijoilta. Pellettilämmitykseen liittyen ei tullut yhtään vastausta, mihin syynä lienevät yrityssalaisuuksiin liittyvät näkökohdat. Tältä osin tämäkin selvitys jäi muutamien olemassa olevien kirjallisuusviitteiden varaan sekä lähinnä LVI-ammattilaisten kokemusperäisen tietoon. Lämpöyrittäjän asiakkaalle myytävään energian hintaan ratkaisevasti vaikuttavia työkustannuksia ei tästä syystä voitu luotettavasti vertailla hake- ja pellettilämmityksen välillä. Eri kohteiden biolämmityksen kustannuslaskelmissa on tästä syystä käytetty arviopohjaisia työtuntimääriä. Alan koulutuksen ja neuvonnan osalta hankkeen projektipäällikkö on mukana Lapin Energiakoulu - hankkeen ohjausryhmässä ja hankkeen ESR-osion koulutustuotteiden tarvekartoitus- ja kehittämistyössä yhteistyössä Ammattiopisto Lappian metsäalan koulutuksen kanssa. 16
17 4. TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Hankkeelle on asetettu suunnitteluvaiheessa seuraavat tulostavoitteet: Metsäraaka-aineen hankinta-, korjuu-, varastointi-, kuljetusketjuun syntyy uusia toimintakonsepteja metsäraaka-aineeseen perustuvan puuenergian tuotanto lisääntyy 100 % puuenergian terminaalituotanto moninkertaistuu pellettituotanto 3-kertaistuu. Pelletin vientitoimitukset 2-kertaistuvat puuenergiaa soveltavia yrityskäyttökohteita syntyy 10 kpl ja puuenergian käytön kokonaismäärä lisääntyy 50 % puuenergiaa soveltavia muita lämpökeskuskohteita syntyy 20 kpl ja puuenergian käytön kokonaismäärä lisääntyy 50 % puuenergia-alan (koko bioenergia-ala) koulutus aktivoituu alueella alueelle syntyy uusia puuenergia-alan yrityksiä + alan logistiikkayrityksiä jatkotoimenpiteet yrityskohtaisia kehityshankkeita yrityskohtaisia investointihankkeita ja logistiikan investointihankkeita Yleisin puute energiapuun logistiikassa ja toimintaketjussa oli kahdenkeskisten haastatteluiden perusteella terminaalialueiden puuttuminen. Erään alalla toimivan yrityksen ehdotuksesta lähetettiin alueen tärkeimmille toimijoille kutsukirje terminaalitoiminnan edellytyksiä, tarpeita/ rakenteita ja toimintamallia kartoittavaan keskustelutilaisuuteen. Kutsuun vastasi vain yksi metsäalan toimija, joten suunnittelupalaveri ja tavoitteiden mukaiset toimintaketjun uudet toimintakonseptit eivät toteutuneet. Asiantuntijapalveluista (alueen energiapuuvarat ja niihin liittyvät terminaalialueiden kartoitukset) lähetettiin ensimmäisessä vaiheessa tarjouspyyntökirje viidelle alueen eri toimijalle. 17
18 Tarjouspyyntöön ei tullut yhtään vastausta. Tarjouspyyntö uusittiin HILMAssa ja tarjouksia saatiin terminaalipaikkaselvityksen kolme kappaletta ja terminaaliyrittäjäselvitykseen yksi. Suunniteltujen ja tarjoutettujen selvitysten asiantuntijapalveluita ei toteutettu, koska hankeryhmä piti tarjouspyyntöjen mukaista terminaalipaikkaselvitystä kustannuksiltaan liian suurina ja koska volyymiltään merkittävillä toimijoilla ei ollut kiinnostusta toiminnan yhteistyöverkostoon. Puuenergian tuotannon lisääntymisen osalta hanke ei ole saavuttanut tavoitteita osin toiminnan kaksijakoisuuden ( suuret >< pienet ) ja toisaalta hakeraaka-aineen kysynnän vaihteluiden takia. Mikäli kaikki hankkeen toimesta kartoitetut lämpöyrittäjäkohteet (noin 50 kpl) toteutuvat, polttohaketta kuluisi hankkeen selvitysalueella noin kiinto-m 3 /vuosi eli vain yhden keskisuuren aluelämpölaitoksen puupolttoaineen vuosikulutuksen verran. Kohteista toteutunee kuluvan-seuraavan vuoden aikana kuitenkin arviolta 10 kpl (4 kpl Meri-Lapin alueella ja 6 kohdetta Pellon alueella). Suurimmissa ja samalla parhaimmissa lämpöyrittäjäkohteissa ei ole onnistuttu saamaan muutosprosessia konkreettisesti käyntiin paikallisesta yritystoiminnasta kiinnostuneiden löytymisestä huolimatta. Metsähakkeen pelletointi voisi parhaimmillaan lisätä vuosittaista hakeraaka-aineen kulutusta kiinto-m 3. Meri-Lapin alueen nykyinen metsähakkeen käyttö on noin kiinto-m 3, joten hankkeen tavoitteissa mainittu käytön kaksinkertaistuminen ei ole realistinen. Samoin esim. Rovaniemen uuden lämpölaitoksen aiheuttama hakeraaka-aineen käytön lisääntyminen katetaan käytännössä kokonaan suuren mittaluokan toimijoiden (metsäyhtiöt) kautta, joten sekään ei lisää hankkeen kautta aikaansaatujen verkostojen tuotantoa merkittävästi. Metsähakkeen pelletoinnin osalta on raaka-aineketjun eri osat kartoitettu hakkeen kuivausta lukuun ottamatta; erityyppisistä kuivureista on tehty kirjallisuuteen perustuen tiivistelmä ja kaupallisista kuivureista on saatu budjettitarjouksia ja teknisiä tietoja. Kuivaukseen soveltuvan edullisen lämpöenergian saatavuus on vielä avoin. Öljystä bioenergialle muutettavien kohteiden muutoshalukkuus ratkaisee pientoimijoiden ja tähän liittyvän verkostoitumisen sekä terminaalitoiminnan/ polttoaineen laadun parantamisen edistymisen. Koska pääosa merkittävistä lämpöyrittäjyyskohteista on kuntien/ kaupunkien hallinnoimia, ei nopeita päätöksiä ole näköpiirissä. Asunto-osakeyhtiöiden ja yksittäisten yritysten hallinnoimat 18
19 kohteet ovat sen sijaan vuoden 2011 alun polttoöljyn hinnankorotusten ansiosta nousseet myös kiinteistöjen hallinnoijien kiinnostuksen myötä suurimmaksi biolämmitykseen muutettavaksi ryhmäksi, joskin silläkin sektorilla varsinainen lämmitystavan muutos toteutuu hankkeen tuottaman informaation/ kannattavuuslaskelmien jälkeen useimmissa tapauksissa isännöitsijän/ yrittäjän olemassa olevien verkostojen tai oman toiminnan kautta. Hanke on pitänyt yhden lehdistötilaisuuden syksyllä 2009; taustamateriaalit lähetettiin Pohjolan Sanomiin ja Lounais-Lappi-lehteen, joista Pohjolan Sanomat teki lehtiartikkelin. Muilta osin hanketta on toistaiseksi markkinoitu vain alueen bioenergiasektorin toimijoille, kiinteistöjen omistajille ja kuntiin suuntautuneissa suorissa yhteydenotoissa ja biolämmitykseen siirtymisen teknisten muutosten ja eri kohteisiin laadittujen taloudellisten laskelmien esittelyllä (12 eri toimijaa/ yrityskohdetta) sekä BIOWAY-hankkeen seminaareissa. 5. TALOUS Hankkeen kokonaisbudjetti oli , mistä 80 % tulee Lapin ELY-keskuksen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksena ja 20 % on ns. omarahoitusosuutta. Hankkeen rahoituksen toteutuma on euroa, mistä Ammattiopisto Lappian osuudeksi jäi ja kuntien ja kunnallisten energialaitosten rahoitukseksi yhteensä euroa. Hankkeen kokonaismenot olivat 61 % hankepäätöksen kustannuksista. PÄÄTÖS TOTEUTUMA % 01 Asiantuntija- ja koulutuspalvelut ,8 02 Henkilöstön palkat sosiaalikuluineen ,1 03 Henkilöstön matkat ,3 04 Koneet ja laitteet raaka-aineet ,7 05 Toimitilojen ja laitteiden vuokrat ,0 06 Yleiskustannukset ,1 Kustannukset yhteensä ,0 19
20 Rahoitusyhteenveto YHTEENSÄ T-ympäristötuki Ammattiopisto Lappia Kunnat 3500 Kunnalliset energialaitokset 3150 Alueen pk-yritykset 0 Energiaraaka-aineen myyjät 0 Pk-yritysten palvelumaksut 0 Yhteensä Muu rahoitus yht YHTEENVETO Puuenergiatoimisto-hankkeen toiminnat keskittyivät Meri-Lapin ja Pellon alueille. Hankkeen aikana kartoitettiin suurin osa alueen metsätalouden toimijoista ja heidän näkemykset toiminnan ongelmakohdista. Hanke verkostoitui vastaavien tavoitteiden omaavien bioenergiahankkeiden kanssa eri puolille Suomea mm. toimintamallien ja alan uusimman tiedon saamiseksi. Hankkeen toiminnan suurimpina ongelmina olivat alueen toimijoiden kilpailuasetelmat ja ensimmäisenä toimintavuonna puuenergian kysynnän romahtaminen. Mm. tästä syystä kaikkia toimijoita kiinnostavan energiapuuterminaalin tarvetta ja toimintaa käsittelevään yhteispalaveriin ei saatu osallistujia. Yksi toimintaan vaikuttava epävarmuustekijä on myös suunnitellun biodieseltehtaan lopullinen sijoituspaikka ja sen mukanaan tuomat raaka-aineen kysyntään ja logistiikkaan liittyvät yrityskohtaiset suunnitelmat. Samoin mm. julkisten päättäjien nihkeys öljylämmitteisten kiinteistöjen muuttamiseen puuenergialla lämpöyrittäjyyden kautta hoidettaviksi käytännössä esti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta paikallisen kysynnän ja yritystoiminnan muodostumisen. Hankkeen toimesta kartoitettiin alueen potentiaaliset puulämmityskohteet ja tehtiin lämpöyrittäjyyttä varten investointi- ja kannattavuuslaskelmat, jotta alueelle saataisiin nykyisten lämpölaitosten lisäksi kysyntää laatuhakkeelle ja pelletille. Lämpöyrittäjyyslaskelmia varten 20
21 suurimmilta laitetoimittajilta pyydettiin budjettitarjoukset hake- ja pellettijärjestelmistä sekä lämpökanaaleista. Laskelmissa työllistävyydeltään parhaimmaksi osoittautuneeseen metsähakkeen pelletointiin ovat hankkeen toiminta-alueella raaka-aineketjun kaikki osat olemassa. Eri mittakaavaisista hakekuivureista on satu myös budjettitarjouksia. Toimintaketjusta puuttuu vielä riittävän ison lämmönlähteen läheisyyteen sijoittuva hakkeen kuivaukseen soveltuva terminaalialue. Osalla toiminta-alueen aluelämpölaitoksista on jo nykyisellään kiinnostus lämpökuorman kasvattamiseen, mikä tarjoaa kuitenkin vain osalle vuotta helpotusta pelletin raaka-aineen saatavuuteen. Metsähakkeesta tehty pelletti olisi onnistuessaan ratkaisu pienten lämpökattiloiden toiminnan automatisointiin (mm. sytytysautomatiikka) ja sitä seuraavaan työkustannusten pienenemiseen sekä polttoaineen logistiikan ja varastoinvestointien kevenemiseen Hankkeessa tuotetut raportit ja esimerkkilaskelmat Puuenergiatoimisto-hankkeen omana työnä on tehty tiivistelmät/ raportit mm. seuraavista puuenergiaan liittyvistä osa-alueista ja opintomatkoista: -Hakkeen kuivaus -yhteenvetoa eri koe- ja tutkimustoiminnasta -Hakkeen kuivauksen esimerkkilaskelmia -Lämpöyrittäjyyspotentiaali Meri-Lapin alueella -Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun tehdystä opintomatkasta. -Opintomatka Saksaan ja Itävaltaan
PUUENERGIATOIMISTOhanke
PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/
LisätiedotLämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin
Lumen 1/2017 TEEMA-ARTIKKELI Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE-ryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
LisätiedotUusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
LisätiedotRaportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun 7. 8.12.2009 tehdystä opintomatkasta
1 Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun 7. 8.12.2009 tehdystä opintomatkasta PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia 2009 2 1. Taustaa Vierailun tavoitteena
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset
POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim
LisätiedotTUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)
TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotPUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa
PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä
LisätiedotMetsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti
Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotSähkökyselyn tulokset
Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi
LisätiedotLämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua
Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
Lisätiedot1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran
Taustakysymyksiä: Liite 2 1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran 2 Millainen on roolinne osuuskunnan toiminnassa? 1. hallituksen jäsen/ varajäsen
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotLämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012
Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen
LisätiedotMETKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10
METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotPUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN
PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotLapin bioenergiaohjelma 2009 2013
Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Toimintaympäristö Metsäenergia Hake, puru, kuori, kutterinlastu, polttopuu Turve Hitaasti uusiutuva, nostoa tai käyttöä ei tueta Mukana bioenergiaohjelmassa siksi, että
LisätiedotBioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla
Bioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla Tulevaisuusfoorumi, Joensuu metsät ja ilmastopolitiikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 15.3.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalous Bioenergia-alan
LisätiedotPellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen
Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotLapin bioenergiaohjelma 2009 2013
Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotMahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa. Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.2011
Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.211 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen avulla aikaan bioenergiainvestointipäätöksiä
LisätiedotOULUN AMMATTIKORKEAKOULU
OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely
POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan
LisätiedotLämmitysjärjestelmien muutokset ja lämpöyrittäjyys. Juha Tuononen Biomas-hanke Tuupovaara 5.4.2013
Lämmitysjärjestelmien muutokset ja lämpöyrittäjyys Juha Tuononen Biomas-hanke Tuupovaara 5.4.2013 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen avulla aikaan
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA
LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA Urpo Hassinen Biomas-hanke Kesälahti 2.11.2012 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 1
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotTerminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto
Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja
LisätiedotParikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa
Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -
LisätiedotÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
LisätiedotHajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana
Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,
LisätiedotLämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä
Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin.
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
Lisätiedot13 February Olli Oamkilainen 1
13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotVäppi
Vähähiilinen Lappi Väppi 1.8.2018-31.12.2020 Tanja Lepistö Taustaa: Hiilineutraalit kunnat -hanke Hiilineutraalit kunnat (HINKU) hanke antaa hankkeelle hyvän lähtökohdan niin verkoston kuin osapuolten
LisätiedotNeuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu
Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä Rovaniemi 24.4.2018, Keuruu 27.4.2018 Lähiruoan aluetaloudellinen hyöty Talous Komponenttien valmistus (Alueellisista raaka-aineista, korvaa
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotPelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
LisätiedotTarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys
Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Lähtökohta 1. 8-12/2014 Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen tilaama Liikennebiokaasun
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006
KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotMihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten
LisätiedotPUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ
PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ 14.12.2017 METSÄN WOIMA OY TTS TYÖTEHOSEURA POLTTOHAKKEEN HINNAN OSATEKIJÄT JA SEN ARVOKETJUN OMISTAJAT Hakkeen hinta muodostuu
LisätiedotBiokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle?
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? 3.5.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.201 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.2018
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotTuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.
Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus
LisätiedotBB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille
BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen
LisätiedotEnergiaomavarainen Seutu. Projektiesittely
Energiaomavarainen Seutu Projektiesittely 29.10.2018 Toteutusaika: 1.4.2016-30.9.2019 (42kk) Toteutuskohteet Pohjanmaa; Vaasa (Vähäkyrö) ja Kristiinankaupunki Lappi; Sodankylä ja Tervola Keski-Pohjanmaa;
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotKaakkois-Suomen terminaaliverkoston kehittäminen. Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy
Kaakkois-Suomen terminaaliverkoston kehittäminen Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 9.5.2017 Sisältö 1. Kaakkois-Suomen terminaaliverkoston nykytila 2. Kaakkois-Suomen terminaaliverkoston kehittämistarpeita
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotTeolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017
Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:
LisätiedotRistiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen
Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali
LisätiedotTuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely
Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään
LisätiedotBiotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä
Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita
LisätiedotMaaseudun yritystuet. Maaseudun kehittämisohjelma Investointituki Perustamistuki. Nurmes Tapani Mikkonen
Maaseudun yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Investointituki Perustamistuki Nurmes 8.11.2018 Maaseuturahoituksen tavoitteet Monipuolistaa, uudistaa, lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa Parantaa
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotEtelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen
Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map
LisätiedotHevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014
Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen
LisätiedotProjektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotLähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa
Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen
LisätiedotELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija
ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä
LisätiedotKeski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT Tutkimuksen toteutus Projekti toteutettiin ajalla 11.02.2015 31.03.2016 Tieto kerättiin
LisätiedotPuuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki
Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotPUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI
PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen
LisätiedotPolttopuun kuivaus Uimaharjun lämpölaitoksen yhteydessä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Polttopuun kuivaus Uimaharjun lämpölaitoksen yhteydessä Jyrki Raitila, VTT Tulosten esittely: Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus Tavoitteet
LisätiedotEnergiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.
8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään
LisätiedotBioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori
Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä
Lisätiedotaimo.palovaara@lakkapaa.com
BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotAlueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000
LisätiedotUusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke
Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotKestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö
Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän
Lisätiedot