Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Eino Järvisen ja Ari Turusen valituksia koskeva lausunto

Transkriptio

1 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Eino Järvisen ja Ari Turusen valituksia koskeva lausunto Forssan kaupungin jätelautakunta esittää valituksen hylkäämistä siinä esitettyine väitteineen aiheettomana seuraavin perustein. Yleistä Valituksenalaiset päätökset koskevat kunnan vastuulla olevien yhdyskuntajätteiden kuljetuksia lukuun ottamatta sako- ja umpikaivolietteitä. Jätelautakunta päätti jatkaa kullakin alueella nykyistä sopimusperusteista jätteenkuljetusjärjestelmää uuden jätelain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätelain 149 :n mukaan kunnan on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä päätös. Jätelain 36 mahdollistaa kunnan valitsevan kahden kuljetusjärjestelmän väliltä. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai osassa kuntaa kiinteistön haltijan järjestämänä, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Laki mahdollistaa molemmat vaihtoehdot ja täten tukee kunnan itsehallintoa. Jätelakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 199/2010 vp s ) todetaan molempien kuljetusjärjestelmien eroavaisuus; kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edut ja heikkoudet. Tämän perusteella voidaan todeta, että lainsäädännössä lähtökohtaisesti hyväksytään kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tietyt heikkoudet, koska kyseinen järjestelmä yhä mahdollistetaan. Jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksessä tulee harkintavaltaa käytettäessä noudattaa hallintotoiminnassa yleisesti noudatettavia periaatteita. Jätelautakunta on käytettävissä olleiden selvitysten perusteella katsonut, että kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetusjärjestelmälle asetetut vaatimukset täyttyvät ja että järjestelmän jatkaminen on perusteltua. Vaatiimusten täyttyessä päätös myös jatkaa alueella vallinnutta pitkäaikaista tosiasiallista oikeustilaa. Valituksessa väitetään, että päätöksestä ei käy ilmi, minkä jätejakeiden kuljetusjärjestelmiä ne koskevat. Päätökset koskevat kunnan vastuulla olevien yhdyskuntajätteiden kuljetuksia lukuun ottamatta sako- ja umpikaivolietteitä. Seuraavassa on ryhmitetty valituksessa olevia valitusperusteita valituksen otsikoin ja omin otsikoin. 1.Päätös ei ole asianmukaisesti perusteltu Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:2016:20 linjataan, että kunnan tulee varmistua jätteenkuljetuspalveluiden saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta jo järjestel-mää valittaessa. Viranomaisen tekemien selvitysten on ratkaisun mukaan osoitettava hallintolain 31 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla jätelain 37 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyvän vain päätettäessä jatkaa sopimusperusteista jätteenkuljetusta kiinteistön haltijan

2 järjestämän. Viranomaisen selvittämisvelvollisuus on siis nyt kyseessä olevaa tiukempi päätettäessä kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten täyttyminen selvitettiin asianmukaisesti, ja lautakunnan päätös perusteltiin niin ikään säännösten mukaisesti. Päätöksen tueksi tehty riittävä selvitys Tehdessään päätöstä kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä viranomaisen tulee kiinnittää huomiota korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO:2016:19 mukaan jätelajeihin liittyviin erityispiirteisiin sekä sellaisiin alueen yksilöllisiin ominaisuuksiin, joilla on merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustannusten tai toimivuuden kannalta. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi asuinkiinteistöjen määrä ja tiheys, kuljetusmatkat, alueen kuljetusolot muutoin ja kuljetuksesta perittävät maksut. Lisäksi tarkastelussa tulee arvioida kunnan paikkaavan järjestelmän merkitystä, syitä sekä laajuutta. Päätöksiä koskevat kunnat ovat kaikki hyvin tavanomaisia pieniä kuntia tai kaupunkeja, joista on kaikista kohtuullinen etäisyys isoihin kaupunkeihin. Alueita ei voida etäisyyden johdosta pitää minkään ison kaupungin esikaupunkityyppisinä alueina, joissa esim. asuinrakennuskanta, yritystoiminta tai muu palvelutarjonta olisi normaalia yksittäistä pikkukaupungin tai kunnan ko. toiminta laajempaa. Alueilla ei ole saaria (poikkeus: Säkylän Pyhäjärvessä on yksi saari), isoja vesistöjä tai muita erityisaluepiirteitä joilla olisi vaikutusta yhdysjätehuoltoon. Jätelautakunta on päätöksiä tehdessään ottanut huomioon kaikki edellä luetellut kohdat ratkaisun KHO:2016:19 oikeusohjeen mukaisesti riittävän yksityiskohtaisuudella. Paikkaavan jätteenkuljetusjärjestelmän arviointia ei ole tehty, koska yhdessäkään ko. päätöksissä tarkoi-tetussa kunnassa ei ole ollut käytössä kunnan paikkaavaa järjestelmää. Valituksen mukaan päätöksen ilmeisiä myönteisiä vaikutuksia ei määritelty erikseen Valituksessa moititaan, ettei kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ilmeisiä myönteisiä vaikutuksia ole päätöksessä erikseen eritelty. Ilmeisiä myönteisiä vaikutuksia ei ole erikseen eritelty koska ne käyvät ilmi koko päätöksestä. Valituksen mukainen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n lausunnon puuttuminen Valituksessa moititaan sitä, että Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n lausunnon sisältöä ei mainittu päätöksen liitteenä olevassa yhteenvedossa. Tämä johtui siitä, että lausunto toimitettiin vasta yhteenvedon koonnin jälkeen. Lausunto käytiin kokonaisuudessaan erillisenä läpi jätelautakunnassa jo asian valmisteluvaiheessa. Valituksen mukaan vaikutuksien erillinen arviointi ja perustelu mm. kotitalouksien asemaan ja viranomaisten toimintaan ei asiaankuuluvaa Valituksen mukaan päätöksen vaikutuksia kotitalouksien asemaan ja viranomaisten toimintaan on kaikkien päätösten osalta perusteltu lähinnä vain yritysten tarjoamien erilaisten palveluiden esittelyllä ja niiden markkinointimenetelmillä. Jätehuoltoviranomainen on selvitystä laatiessaan arvioinut, että päätöksen merkittävin vaikutus mm. kotitalouksille syntyy juuri tarjotusta palvelusta ja neuvonnasta sekä niiden saatavuudesta ja tarjonnasta. Valituksen mukaan lausunnoissa esitetty perusteltuja eriäviä näkökulmia

3 Valituksen mukaan Euran kunnanhallituksessa on tuotu esille useita kiinteistön haltijan järjestämän jätehuollon ongelmia. Euran kunnanhallituksen virallinen lausunto on kuitenkin ollut järjestelmän jatkamisen kannalla. Valtuksen perusteluissa esitettyjä aiemman päätöksen aikaan vuonna 2013 esitettyjä kommentteja ei tässä päätöksessä ole tarkasteltu, koska kaikilta asinosaisilta tahoilta on myös nyt pyydetty lausunto. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan lausunnon mukaan jätteenkuljetusta pitäisi jatkaa kiinteistöittäisenä. Lausunto ei kuitenkaan sisällä negatiivisia näkökantoja eikä niiden perusteluja kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta kohtaan. Valituksen mukaan lausunnoissa ei huomioitu kaikkia yhdyskuntajätteisiin kuuluvia jätelajeja. Euran, Säkylän ja Huittisten alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaan yli viiden huoneiston asuinkiinteistöillä on velvollisuus kerät erillisesti biojätettä, mikäli kiinteistö ei kompostoi biojätteitä. Lisäksi yli 30 huoneiston asuntojen tulee kerätä erillisesti lasia, metallia ja kartonkia. Erilliskeräilyvelvollisuuden piiriin kuuluvien kiinteistöjen määrä on sekä biojätteen että muiden hyötyjätteiden (lasi, metalli, kartonki) osalta vähäinen. Toisaalta kaikki kiinteistöt voivat vapaaehtoisesti liittyä ko. jätejakeiden keräilyyn. Viranomainen on selvitystä tehdessään arvioinut, että erilliskeräilyn tarve ja laajuus on vähäistä ja että se on jätteenpolton ja pakkausalan tuottajavastuun myötä muuttunut ja muuttuu entistä pienemmäksi. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy kuuluu Turun seudun jätehuollon kanssa yhteiseen Lounais- Suomen hankintarenkaaseen, joka yhteisesti järjestelee ja kilpailuttaa jätteiden loppukäsittelyratkaisuja. Turun alue on jo vuosia ohjannut yhdyskuntajätteitään polttoon ja on elinkaariariarvioinnin perusteella arvioinut biojätteen erilliskeräilyn polton rinnalla tarpeettomaksi. Tosiasiallisen seurannan edellytys myös olisi, että jätehuoltoviranomainen saisi tiedot kaikista alueella kerätyistä jätelajeista, myös jäteasemilta kerätyistä, ja käsittelypaikoista. Tietoja ei kuitenkaan ole saatavissa kokonaisuutena, sillä kuntien omistama jäteyhtiö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on ilmoittanut, että se ei voi antaa yhdyskuntajätteitä koskevia jätemäärä- ja käsittelypaikkatietoja jätehuoltoviranomaiselle, koska tieto on yhtiön liikesalaisuutta. Yhtiön ilmoituksen perustelu ei ole kestävä. Viranomaisen kuuluisi saada kaikki toimintansa edellyttämät tiedot. Viranomainen pitää liikesalaisuudet säännösten mukaisesti salassa. Valituksen mukaan puolueettomia tutkimuksia ei otettu huomioon Jätelautakunta on jättänyt jätteenkuljetusjärjestelmän toimivuutta tarkastellessaan valituksessa tarkoitetut tekemät kyselyt ja tutkimukset huomiotta. On yleisesti tiedossa, että eri tutkimuksissa näkyvät myös tilaajan tarpeet, mikä vaikeuttaa objektiivista vertailua ja arviointia. Valituksessa tarkoitettujen kyselyjen ja tutkimusten jättäminen ottamatta huomioon ei tee päätöksestä lainvastaista. 2. Jätelain edellytykset kuljetusjärjestelmän valinnalle eivät täyty Valituksessa väitetään, etteivät jätelain 37 :ssä säädetyt edellytykset täyty. Jätelain 37 :n 1 momentin 1 kohta Ensimmäinen edellytys jätelain 37 :ssä on, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjes-tämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

4 Lautakunnan tietoon ele tullut tilanteita, että päätösten (52 ) ja (53 ) tai päätöksen (60 ) jälkeen jätteenkuljetuspalveluita ei olisi tarjonnan puuttuessa ollut saatavina. Lautakunnan päätösten perusteluissa todetaan, että jätehuoltoviranomaisen saamien tietojen mukaan kaikki yrittäjät tarjoavat samanlaatuisia palveluja kaikille asiakkailleen yhtenäisin ehdoin. Alueen kuljetuspalveluita voidaan pitää kattavina ja luotettavina. Lisäksi yritykset ilmoittivat soveltavansa jätteenkuljetuspalveluihin kohtuullisia ja syrjimättömiä ehtoja kaikkien kuntien alueella. Koska alue on kohtuullisen harvaan asuttua, on selvää, että monen yrittäjän osalta markkinaehtoinen yritystoiminta sisältää myös muita kuljetuspalveluja jätteenkuljetuksen lisäksi. Toisaalta tämä kertoo siitä, että usean yrittäjän toimiminen samalla pienellä alueella tarjoaa kilpailukykyiset hinnat, joka toki samalla tuottaa liikennöitsijälle vai kohtuullisen tuoton. Asukkaille tämä on etu. Säkylän ja Euran alueilla on jätteenkuljetukseen liittymistä selvitelty aiemmin myös ympä-ristönsuojeluviranomaisen toimesta. Alueen ympäristönsuojeluviranhaltijoiden selvityksen mukaan liittymistilanne on hyvä. Jätehuoltoviranomainen on selvittänyt kuljetusjärjestelmäpäätöksen valmistelun yhteydessä asukkaiden liittymistilannetta lähettämällä kaikille niille kiinteistöille, joiden osoitetieto on ollut virheellinen tai jolle yrittäjän sopimustieto ei ole kohdentunut, kirjeen ja tiedustellut sopimustilannetta. Suurin osa vastaajista on ilmoittanut hoitavansa jätehuoltonsa yrittäjän kanssa tehdyllä sopimuksella jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Muutama kiinteistö on ilmoittanut, ettei jätehuoltoa ole järjestetty. Kiinteistöt eivät ole kertoneet vastauksessaan syitä ko. tilanteeseen. Loimi-Hämeen ns. entisellä 13 kunnan alueella on ollut käytössä ns. kunnan paikkaava järjestelmä. Lisäksi tällä alueella voimassa olleissa jätehuoltomääräyksissä on ollut pykälä, jonka mukaan kiinteistöt, joilla ei kiinteistön haltija tai yrittäjä ole ilmoittanut olevan jätteenkuljetussopimusta, on suoraa jäteyhtiön toimesta liitetty ns. kunnan paikkaavan jätteenkuljetuksen asiakkaiksi, joko kiinteistöittäisellä jäteastialla tai jäteaseman käyttäjinä. Kiinteistöjä, joilla olevat rakennukset ovat ränsistyneitä tai joita ei kiinteistön omistajan terveydentilan tms. takia ole voitu vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen käyttää, on kehotettu hakemaan kohtuullistamista kiinteistöittäiseen järjestelmään kuulumisesta. Lisäksi osa kokonaan ränsistyneitä rakennuksista on jäteyhtiön mukaan rajattu kokonaan ulkopuolelle. Näiltä kiinteistöiltä ei ole peritty perusmaksua eikä muita jätemaksuja. Jätehuoltoviranomainen on vertaillut liittymistilannetta vertailemalla sopimustilannetta ns. entisen LHJ:n alueen kuntien ja Säkylän, Huittisten sekä Euran alueilla. Vertaillessa nk. entisen LHJ:n alueella väestötiedoista poimittuna sitä asuinkiinteistömäärä, joka kuuluisi kunnallisen jätteenkuljetuksen piiriin (kaikki vakituiset ja vapaa-ajan asunnot) jätehuoltoviranomaisen tiedossa olevien sopimuksen tehneiden kiinteistöjen määrään, voidaan todeta, että sopimusmäärä kattaa noin 90 % kunnan vakituisista ja vapaa-ajan asuntomäärästä. Tämä on siis laskennallinen tilanne silloin, kun kaikkien liittymisvelvollisuuden piirissä olevien kiinteistön voidaan katsoa olevan liittynyt jätteenkuljetukseen. Jätehuoltoviranomaisen tekemän selvityksen perusteella Säkylän, Euran ja Huittisten alueella kiinteistön itse ilmoittamia sopimuksettomia kiinteistöjä oli 9/2016 yhteensä 155 kpl (Eurassa 47, Säkylässä 61 ja Huittisissa 47 kpl).

5 Vertailun perusteella voidaan todeta, että kun sopimuksen tehneitä kiinteistöjä verrataan kunnan vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen märän, on sopimustilanne Euran, Huittisten ja Säkylän alueella vähintään yhtä korkea kuin mitä se on muulla LHJ:n alueella, jossa LHJ on varmistanut jätehuoltomääräysten mukaisesti sen että kaikki velvollisuuden piirissä olevat kiinteistöt ovat tehneet sopimuksen tai hakeneet kohtuullistamista kiinteistön jätehuollosta. KHO:n linjaamien perusteiden mukaan kunnan paikkaava järjestelmää arvioitaessa tulee tarkastella myös paikkaavan järjestelmän merkitystä, syitä sekä laajuutta. Paikkaavan järjestelmän puuttuminen ja kohtuullisen hyvä sopimustilanteen voidaan jätehuoltoviranomaisen mukaan katsoa kertovan kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen toimivuudesta. Loimi-Hämeen alueella laajaa paikkaavaa järjestelmää on jossakin määräin voitu pitää myös kilpailevana järjestelmänä. Kunnallisella jäteyhtiöllä on ollut asemansa mukainen oikeutus saada kunnilta tietoja mm. kuntain alueiden uusita asuinkiinteistöistä. Koska paikkaavan järjestelmään liittäminen ilman pakkotoimenpiteitä tai valvontaviranomaisen puuttumista asiaan on tapahtunut suoraa jäteyhtiöstä, on osa asukkaista kokenut kunnallisen järjestelmän olevan yksi vaihtoehtoisista jätteenkuljetusjärjestelmistä. Jätehuoltoviranomaiselle otetuissa yhteydenotoissa on käynyt ilmi, että ns. vanhan LHJ:n alueen kunnalliseen paikkaavaan jätteenkuljetuksen kuuluvista kiinteistöstä moni jäteaseman käyttäjäksi liittynyt tai liitetty asukas ei ole kuljettanut jätteitään jätehuoltomääräyksien mukaisesti jäteasemalle. Tämä näkyy myös erityisesti jäteasemaa käyttävien asukkaiden Hallinto-oikeudelle tekemissä maksumuistutuksissa ilmoittamissa seikoissa. Kunnallisen ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vertailu Euran, Huittisten ja Säkylän alueella on suoraa vaikeaa, koska kunnallista palvelua ei alueella ole saatavana.. Entisen LHJ:n alueen osalta kunnallinen sekajärjestelmä (sekä kiinteistöittäinen että jäteaseman käyttäminen) vaatisi lainmukaisten poikkeamapäätösten tekemisen sekä entistä laajempaa ohjeistusta ja seurantaa niin, että alueella syntyvät jätteet myös kuljetettaisiin määräysten mukaisesti alueen sisällä oleviin vastaanottopaikkoihin. Valituksen mukaan epäsiisteys ja sekajäte kierrätyspisteillä kertovat jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevista kiinteistöistä Valituksen mukaan alueen kierrätyspisteille toimitetaan jatkuvasti sekajätettä. Tällainen toiminta ei kuitenkaan ole tullut jätelautakunnan tietoon. Valituksen mukaan kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on kuntalaisten kannalta kunnan järjestämää jätteenkuljetusta kalliimpi vaihtoehto. Alueen jätteenkuljetusyrittäjille lähetettyyn hintakyselyyn saatiin vastaus kaikilta yrittäjiltä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että hinnat ovat kohtuullisia verrattuna Jätelaitosyhdistyksen julkaisussa Tietoa kuntien jätteenkuljetuksesta 2015 julkaistussa tilastossa esitettyyn keskivertohintaan. Kuljettajien hinnat ovat kohtuullisia myös alueilla, joilla tarjonta on vähäistä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuntalaisilla on oikeus ja mahdollisuus itse kilpailuttaa kuljetusyrittäjät ja valita edullisin toimija. Jätelain 79 :n mukaan kunnan jätemaksun perusteina voidaan ottaa huomioon kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätelaki ei estä ottamasta myös yrittäjien laskuttaman maksun perusteena huomioon esim.

6 kuljetusmatkaa kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena sen ollessa kuitenkin jätelain 35.2 :n mukaisesti kohtuullinen ja syrjimätön. Alueen yrittäjät veloittavat kuitenkin pääsääntöisesti astian koon mukaan eikä etäisyys vaikuta hintaan. Jätelain 37 :n 1 momentin 2 kohta Säännöksen mukaan jätteenkuljetus edistää jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Valituksen mukaan ympäristö- ja terveysvaikutuksia ei arvioitu Valituksen mukaan päätöstä tehdessä ei ole huomioitu valitun järjestelmän ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Viranomainen on pyytänyt lausunnot kuntien ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveydenvalvontaviranomaisilta. Lausuntojen mukaan jätehuolto toimii alueilla hyvin eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten lausuntojen perusteella voidaan todeta, että jokainen kunta piti kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta myönteisenä eikä nähnyt puutteita jätelain 37 :n edellytysten täyttymisessä. Kunnat näkivät nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän toimivaksi ja luotettavaksi järjestelmäksi. Kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ei aiheudu kunnan järjestämää jätteenkuljetusta enempää haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle, koska eri toiminnoille asetetut lakisääteiset ympäristövaatimukset ovat samat kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Ympäristövaikutusten perusteella ei ole aihetta vaihtaa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Jätelaki mahdollistaa molemmat jätteenkuljetusjärjestelmät ja lähtökohtaisesti hyväksyy kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen, vaikka siitä luonnollisesti voi aiheutua toista vaihtoehtoa enemmän raskasta liikennettä joillain asuinalueilla. Täten raskaan liikenteen määrään vetoaminen ei ole peruste kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valinnan hylkäämiseen. Kuljetusyrittäjien antamien lausuntojen mukaan yksi yritys on kerännyt energiajätteitä ja toimittanut pienen määrä keräämiään asumisessa syntyviä energiajätteitä yritystoiminnan jätteiden ohella energiahyödyntämiseen. Käytäntö on perustunut vuonna 1998 toteutettuun projektiin, jonka yhteydessä energiajätteiden keräilyä toivottiin jatkettavan. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:öön sulautuneen Satakierto Oy:n toimitusjohtaja on aiemmin todennut toiminnan olevan etusijajärjestyksen mukaista eikä se ole toimintaan näin puuttunut. Toiminta on ollut myös asti entisen Satakierto Oy:n alueella voimassa olleiden jätehuoltomääräysten mukaista. Sen jälkeen voimaan tulleiden jätehuoltomääräyksien mukaan kunnan vastuulla olevat yhdyskuntajätteet tulee toimittaa jätehuoltoviranomaisen osoittamaan vastaanottopaikkaa. Jätehuoltoviranomainen ei ole osoittanut vastaanottopaikkaa Satakierto Oy:n alueella jälkeen. Jätelain 37 :n 1 momentin 3 kohta Kolmantena edellytyksenä jätelain 37 :n mukaan on, että päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kotitaloudet Valituksen mukaan kotitaloudet ovat eriarvoisessa asemassa, koska päätetty järjestelmä on kunnan järjestämää jätehuoltoa kalliimpi.

7 Jätehuoltolautakunnan tekemän kyselyn mukaan jäteastian tyhjennys on mahdollista saada alueella selvästi Jätelaitosyhdistyksen vastaanottohintatilaston keskivertohintaa edullisemmin. Yrittäjät hinnoittelevat palvelunsa pääasiassa astiakoon mukaan, jolloin esimerkiksi etäisyys tyhjennyspaikalle ei vaikuta hintaan. Hinnoittelua voidaan pitää kohtuullisena ja syrjimättömänä kaikille kuntalaisille. Kuntalaisilla on mahdollisuus myös omasta aloitteestaan pienentää jätemaksujaan. He voivat esim. sopia naapureiden kanssa yhteisastian käytöstä sekä hakea jäteastian tyhjennysvälin pidennystä sitoutumalla kompostoimaan kiinteistöllä syntyvät biojätteet. Kuntalaiset saavat tietää kuljetushinnat tasapuolisesti ottamalla yhteyttä kyseiseen kuljetusyritykseen. Yrittäjien on teknisesti mahdotonta ja kohtuutonta pitää nähtävillä esimerkiksi nettisivuillaan hintatiedot jo kaiselle alueelle, koska hinta muodostuu eri tekijöistä. Yrittäjien yhteystiedot ovat helposti saatavilla internetistä esim. jätelautakunnan tai Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n internetsivuilta. Lisäksi yhteystietoja annetaan puhelimitse ja neuvontakirjeissä. Tämän vuoksi asiakkaalle ei ole kohtuutonta selvittää hintatietoja. Yrittäjät ovat pyynnöstä toimittaneet hintatiedot jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen on verrannut hintoja Jätelaitosyhdistyksen (JLY) tekemiin vuosiraportteihin (tietoa kuntien jätehuollosta 2015) sekä toisiinsa. Vertailun perusteella alueen hintoja voidaan pitää kohtuullisina ja ne jäävät tai sijoittuvat pääosin JLY:n hintahaarukkan. Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan todeta, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on kotitalouksille myönteinen vaihtoehto. Jätteenkuljetuksen kilpailuttaminen on jokaisen kuntalaisen oikeus ja verrattavissa esimerkiksi sähkön kilpailutukseen. Jätelain 20 :n mukaan jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista. Kuntalaisen on perusteltua itse kilpailuttaa jätteenkuljetuspalvelu ja selvittää hintatiedot, mikäli tämä haluaa tehdä hintavertailua. Useimmiten asiakkaat ovat hintatietoisia ja kilpailuttavat itselleen edullisimman vaihtoehdon. Tämän mahdollistaminen tekee kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetusmallista myönteisen kuntalaisille. Lisäksi kotitalouksilla on mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrityksen toiseen, mikäli ne eivät ole tyytyväisiä palveluun. Tätä mahdollisuutta ei ole kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jätelakia koskevan hallituksen esityksen sivulla 40 esitetään kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen olevan kunnan kilpailuttamaa vaihtoehtoa parempi kotitalouksille, koska tässä on kunnan järjestämää paremmat mahdollisuudet asiakaslähtöisten kuljetuspalvelujen tuottamiseen. Valituksessa on esitetty Huittisten kaupungin teknisen lautakunnan päätöksen liitteenä julkaistu tyhjennyshinta. Tämä tyhjennyshinta koskee vain yhtä alueen yrittäjää. Jätelautakunnan tietojen mukaan Huittisissa on mahdollista saada 240 litran jäteastian tyhjennys alimmillaan hintaan 7,10 /tyhjennys. Hinta osuu Jätelaitosyhdistyksen selvityksen (2015) polttoon ja loppusijoitukseen menevän sekajätteen tyhjennyshintojen vaihteluvälille 4,74 9,10 / tyhjennys, joten hinnan voidaan katsoa olevan kohtuullinen. Yritykset Valituksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus aiheuttaa alueen yrittäjien toiminnassa tehottomuutta Jätelain 37 :n mukaan jätteenkuljetusjärjestelmän valinnassa edellytyksenä ei ole tehokkuus. Kyseisestä tehottomuudesta ei ole todisteita tai perusteitakaan. Yrittäjillä on perusteltu syy toimia asianmukaisesti ja asiakkaan edut huomioon ottaen, koska asiakkaalla

8 on aina mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää. Tästä syystä ei ole perusteita väitteelle, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus heikentäisi yrittäjien toiminnan tehokkuutta. Jätelakia koskevan hallituksen esityksen sivulla 40 todetaan, että kunnan kilpailuttamaan järjestelmään siirtyminen on omiaan aiheuttamaan usean (0,39) alueen yrittäjän poistumisen asuinkiinteistöjen jätteenkuljetuksen toimialalta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetuspalveluiden tarjonta on myös vaarassa heikentyä. Pieniä yrittäjiä joutuu todennäköisesti lopettamaan toimintansa markkinoiden keskittyessä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on omiaan vahvistamaan alueen taloutta, koska vaihtoehto tukee ja kannustaa alueen pienyrittäjiä sekä uusia kuljetusyrittäjiä tulemaan markkinoille. Valituksen mukaan usean toimijan järjestelmä aiheuttaa enemmän pakokaasu- ja melupäästöjä, joten sitä ei voida pitää myönteisenä Päätöksen perusteluissa on osoitettu kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen myönteisyys alueen yrittäjille. Yrittäjät ovat kyselyvastauksissaan ilmoittaneet tekevänsä tiiviisti yhteistyötä viranomaisen kanssa. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyrityksille ei tule kerralla isoja asiakkaiden vaihdoksia, joista voi seurata suuria ongelmia kuljetuksille. Yritykset pyrkivät mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan käyttämällä monilokeroautoja. Tämä vähentää ajoja ja aiheutuvia päästöjä. Valituksen mukaan kunnan järjestämä jätehuolto loisi jätteenkuljetusyrityksiin lisää työpaikkoja, kun kaikki kiinteistöt olisivat liittyneinä jätehuoltoon. Jätehuoltoviranomaisen tietojen mukaan suurin osa alueen kiinteistöistä on liittynyt asianmukaisesti jätehuoltoon. Alueella ei ole entisen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen tavoin käytössä kunnallista paikkaavaa järjestelmää, jossa asukkaat vievät itse jätteitä jäteasemille. Myös tämä lisää liittyneiden kiinteistöjen määrää. Viranomaiset Jätelain 39 :ssä säädetään kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen tiedonantovelvollisuudesta. Lainkohdan mukaan jätteenkuljettajalla on tiedonantovelvollisuus riippumatta valitusta jätteenkuljetusjärjestelmästä. Jätelain 143 :n mukainen jätteenkuljetusrekisteri turvaa viranomaisille tasavertaisen valvonnan molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Lausunnoissaan alueen kuljettajat ovat sitoutuneet ilmoittamaan viranomaisen pyytämät tiedot asianmukaisesti ja tekemään yhteistyötä jätehuoltoviranomaisen kanssa. Kuljetusjärjestelmätietojen toimittaminen on lakisääteinen velvollisuus, ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueella kuljetusyrittäjät ovat pyynnöstä toimittaneet tiedot viivytyksettä ja sähköisesti. Valituksessa todetaan lautakunnan todenneen, että kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen liittyy ongelmia. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on julkisoikeudellinen palvelu, jossa mm. maksamattomat jätemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta voi myös ainoana toimijana käyttää asiakastietojen pohjatietona alueen väestötietoja, jolloin sen ei tarvitse markkinoida palvelujaan asiakassuhteiden muodostamiseksi. Yrittäjien tarjoama palvelu sen sijaan perustuu yksityisoikeudellisiin sopimuksiin, jossa asiakas itse valitsee palvelun tuottajan. Asiakkaan maksamattomat laskut jäävät pelkästään yrittäjän perintätoimien varaan.

9 Järjestelmät ovat lähtökohtaisesti täysin erilaiset. Voimassa oleva jätelaki (646/2011) kuitenkin mahdollistaa molempien järjestelmien käytön, jolloin myös lain valmistelijalla ja säätäjällä on ollut tiedossa järjestelmien tekniset ja todelliset eroavaisuudet. Järjestelmien vertailua ei voida tehdä teknisiä ominaisuuksia vertailemalla, vaan vertailun pohjana tulee jo ottaa huomioon jätehuoltoviranomaisen näkemyksen mukaan järjestelmien lähtökohtainen erilaisuus. Loimi-Hämeen alueella kiinteistön haltijan järjestelmän jätteenkuljetusjärjestelmän piirissä sekalaisia yhdyskuntajätteitä kerää n. 20 yrittäjää. On selvää, että kun toimijoita on paljon, tulee myös tietoja monessa eri lähetyksessä. Tietojen pirstaloituminen on kuitenkin seurausta järjestelmän rakenteesta. Se ei kerro sitä, kuinka hyvin järjestelmä toimii. LHJ:n toiminta-alueella on 13 kunnan alueella käytössä myös kunnan ns. paikkaava jätteenkuljetusjärjestelmä, joten vertailuperustaa kunnallisen järjestelmän sekä yrittäjien järjestämän kiinteistön haltijan jätteenkuljetuksen osalta on olemassa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa merkittävänä haasteena ovat asiakkaat, jotka eivät maksa laskujaan esim. taloudellisista syistä. Koska jätteenkuljetus on tässä jätteenkuljetusmallissa yritystoimintaa, on selvää, ettei yrittäjä voi loputtomiin tarjota ilmaista palvelua. Kunnan järjestämää jätteen kuljetusta on alueella aiemmin voimassa olleiden jätehuoltomääräysten mukaisesti tarjottu kaikille kiinteistöille, jotka eivät ole ilmoittaneet tehneensä sopimusta yrittäjän kanssa. Osa asiakkaista on liittynyt tai on liitetty tähän Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yllä pitämään ns. kunnan paikkaavaan järjestelmään ns. jäteaseman käyttäjäksi. Näiden asiakkaiden jätehuoltoviranomaiseen ottamien yhteydenottojen perusteella on käynyt ilmi, että yhtiö ei ole riittävästi tiedottanut kaikille asiakkaille palveluista, joita tämä maksua vastaan saa, eivätkä asiakkaat eivät ole tuoneet jätteitään jätehuoltomääräysten mukaisesti jätease-mille vaan vieneet ne esim. vapaa-ajan asunnoiltaan kotiinsa alueen ulkopuolelle. Tämä on käynyt ilmi jätehuoltoviranomaiseen tehtyjen asiakasyhteydenottojen perusteella sekä mm. hallinto-oikeuteen tehdyissä jätehuoltomaksuja koskeneissa valituksissa. Osalla Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n jäteaseman käyttäjäksi liittyneitä asiakkaita etäisyys jäteasemalle on ollut niin pitkä, että jätehuoltomaksun maksu on ollut hallinto-oikeuden mukaan kohtuutonta. Hallinto-oikeus on valituksen perusteella poistanut jätehuoltomaksun yli 21 tapauksessa. Jätelautakunta on pyytänyt jäteyhtiötä poistamaan yli 21 km:n matkan päässä jäteasemalta olevilta kiinteistönhaltijoilta jätehuoltomaksun, mutta yhtiön mukaan sillä ei ole tietoa omien asiakkaittensa osalta siitä, miten pitkä matka kiinteistöltä jäteasemalle on. Valituksessa mainitaan Huittisten ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa käsittelemä kiinteistön kehottaminen uhkasakon nojalla liittymään järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Huittisten alueen ympäristönsuojeluviranomaisen alainen viranhaltija on kertonut että roskaamistapauksia tulee esille keskimäärin 1-2 vuosittain. Ympäristönsuojeluviranhaltijan antaman lausunnon mukaan kuljetusjärjestelmällä ei sinällään ole vaikutusta roskaamiseen. Valituksen mukaan rekisterin ylläpitäminen on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kalliimpaa kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Valituksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta on vaikeampi valvoa kuin kunnan järjestämää jätteenkuljetusta, sillä viranomaisrekisterin ylläpito vaatii sitä enemmän voimavaroja. Rekisterin perustaminen ja ylläpito perustuvat jätelain 143 :n velvoitteeseen.

10 Rekisterin perustaminen ei ole sidoksissa valittavaan kuljetusjärjestelmään. Rekisterin perustaminen tarkoittaa sitä, että Väestörekisterikeskukselta tilattuun kiinteistötietoon yhdistetään yrittäjän lähettämä jäteastian tyhjennystieto. Tämä perustamisvaiheen työ on samanlainen kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Tästä osoituksena on se, että Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n viranomaiselle toimittamat kunnan järjestämän ns. paikkaavan keräilyn tiedot on täytynyt yhdistää kiinteistötietoon samalla tavalla kuin urakoitsijan tiedotkin. Kunnallisessa jätteenkuljetuksessa tyhjennystiedot tulisivat yhdeltä toimijalta eli kunnan jätehuoltoyhtiöltä, mutta kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteastian tyhjennystiedot tulevat usealta toimijalta. Tämä ei kuitenkaan voi olla peruste valita kunnallinen jätteenkuljetusjärjestelmä, koska jätelaki sallii kummankin vaihtoehdon. On itsestään selvää, että kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä on useita toimijoita. Forssan kaupungin jätelautakunnalla on käytössä jätehuollon valvontarekisteri, jota pidetään yllä Tietomitta Oy:n toimittamalla JHL-ohjelmistolla. Tämän ohjelmiston hankinnasta päätettiin pidetyssä jätelautakunnan kokouksessa, jossa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n edustaja kertoi ohjelmistosta ja ehdotti sen hankkimista. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n asiakasrekisteri on myös Tietomitta Oy:n toimittama ja ylläpitämä ohjelma. Jätelautakunnan ohjelmisto on Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n rekisterin kanssa yhteensopiva. Jätelautakunta ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n pitivät yhteensopivuutta tärkeänä. Tietomitta Oy:n toimittama rekisteri on kehitetty jäteyhtiöiden käyttämän asiakasrekisterin pohjalta. Viranomaisten resurssit ja tarpeet kuitenkin poikkeavat jäteyhtiöiden tarpeista ja resursseita. Asiakasrekisteriin tietoja kerätään asiakaskorteille yksitellen, kun taas viranomaisrekisterissä käsitellään suuria tietomääriä ja seurataan suuria kokonaisuuksia. Forssan kaupungin jätelautakunnan alueella on noin kiinteistöä, joten tällä hetkellä massatarkasteluja ei ohjelmistoteknisistä syistä saada kaikilta osin toteutetuiksi. Rekisteri vaatii edelleen ylimääräisiä henkilöstöresursseja tietojen manuaalista käsittelyä varten. Tämä myös hidastaa tietojen käsittelyä. Tietomitta Oy:n toimittama jätehuollon valvontarekisteri on Forssan kaupungin jätelautakunnan lisäksi käytössä myös muiden alueiden jätelautakunnilla, mm. Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Lahdessa. Forssan kaupungin jätelautakunta on yhteistyössä toisten alueiden jätehuoltoviranomaisten kanssa selvittänyt Tietomitta Oy:n toimittaman rekisterin ongelmia. Rekisteri on myös muiden käyttäjien, mm. Lahden ja Hämeenlinnan, näkemyksen mukaan vielä kehitysvaiheessa eikä rekisterin avulla voida tällä hetkellä tehdä aktiivisesti suuressa määrin tapahtuvaa jätehuollon valvontaa koko alueen osalta. Jätelautakunta on kuitenkin pystynyt seuraamaan jätehuoltotilanteen kehitystä alueella rekisterin avulla. Myös yksittäisten kiinteistöjen seuranta on jo tällä hetkellä mahdollista. 3. Jätelautakunnan puheenjohtaja Timo Norri on ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn Esteellisyys päätöksenteossa ja hyvän hallintatavan vastaisuus Valituksessa väitetään jätelautakunnan puheenjohtajan Timo Norrin olleen esteellinen päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Asiassa sovellettavan hallintolain 28 :n 4 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä.

11 Timo Norri työskentelee osa-aikaisesti Envor Biotech Oy:ssä, joka on jätettä kuljettavan yrityksen Envor Group Oy:n tytäryhtiö. Tehtävänimike myyntipäällikkö on harhaanjohtava, koska Norrin työnkuvaan kuuluu lähinnä maatalouteen liittyvien lopputuotteiden välitys. Envor Biotech Oy:lle ei ole odotettavissa päätöksestä erityistä hyötyä, koska yhtiö on kotitalouksista ja yritystoiminnasta syntyvien biojätteiden, puhdistamolietteiden sekä erilaisten elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käsittelijä. Erilliskerättävän biojätteen myynnin hoitavat muut. Valituksenalaiset päätökset eivät koske edellä mainittuja Envor Biotech Oy:n käsittelemiä jätteitä. Norrin asema yrityksessä ei ole sellainen, että hänelle olisi odotettavissa hyötyä kuljetusjärjestelmäpäätöksestä tai että hänellä olisi yrityksessä vaikutusvaltaa. Norrin työnkuvaan ei liity jätteenkuljetus eikä hän ole yhtiössä johtavassa tai vastuullisessa ase-massa. Hänen puolueettomuutensa asiassa ei ole muustakaan syystä vaarantunut. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kuntalain (410/2015) 74 :n mukaan henkilö on vaalikelpoinen lautakuntaan, mikäli hän on vaalikelpoinen valtuustoon eikä ole pykälän 3 kohdan mukaan hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Valituksessa väitetään, että Timo Norri olisi esteellinen toimimaan jätelautakunnassa puheenjohtajana. Kuntalain 74 :n nojalla Timo Norri on vaalikelpoinen lautakuntaan, koska hän ei toimi 3 kohdan mukaisesti yhtiön hallituksessa tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä eikä ole johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen yhtiössä eivät ole sellaisia, että ne täyttäisivät lain 74 :n edellytykset. Norri voi toimia jätelautakunnassa puheenjohtajana. Esimerkiksi ratkaisussa KHO /2200 henkilö, joka oli liiketoimintaa harjoittaman valtakunnallisen jätehuoltoyrityksen aluejohtaja, ei ollut vaalikelpoinen lautakuntaan. Tätä perusteltiin sillä, että henkilö oli kuntalain 74 :n 3 kohdan mukaisessa asemassa yrityksessä ottaen huomioon hänen asemansa ja tehtävien laatu. Lisäksi otettiin huomioon muun muassa kyseisen yrityksen harjoittaman liiketoiminnan laatu ja laajuus. Norri ei ole vastaavassa asemassa Envor Biotech Oy:ssä. Lopuksi Euran ja Säkylän kunnat sekä Huittisten kaupunki liittyivät osaksi Loimi-Hämeen jätehuoltoa vuoden 2016 alussa, kun Satakierron jätehuoltoalue fuusioitui osaksi Loimi-Hämeen jäte-huoltoaluetta. Yhteinen historia on lyhyt. Jätehuoltoviranomainen on tehnyt paljon yhteistyötä ja pyytänyt ja saanut alueen toimijoilta ja viranomaisilta näkemyksiä ja lausuntoja kuljetus- järjestelmäpäätöstä varten tehdyn selvityksen tueksi. Valmistelua on helpottanut se, että Entisen Satakierron alueella toiminut Säkylän jätelautakunnan alainen viranhaltija työskenteli valmistelun aikana Forssan jätelautakunnassa. Valituksesta on ihailtavaa huomata, miten valituksentekijät ovat Forssan kaupungin asukkaina kyenneet selvittämään kaukana Forssasta sijaitsevissa kunnissa, esim. Eurassa 95 kilometrin päässä Forssasta, vallitsevaa tilannetta ja siellä näkyviä epäkohtia sekä lautakunnan päätöksen perusteluista puuttuvia tarkastelukohtia esim. jätelajien, kierrätyspisteiden siisteyden ja puolueettomien tutkimusten suhteen. Eino Järvinen on jätelautakunnan jäsenkuntien omistaman Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallituksen varajäsen ja Ari Turunen yhtiön

12 päälliköihin kuuluvan työntekijän läheinen. Oletettavasti nämä yhteydet ovat helpottaneet heidän urakkaansa. Osakassopimuksessa on sovittu yhtiön huolehtivan kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, jos kunnan toimivaltainen toimielin on päättänyt, että kunnassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Valituksesta välittyy valittajien pyrkimys saavuttaa tässäkin tapauksessa tämä yhtiölle taloudellista etua tuottava lopputulos. Valittajien kotipaikka on Forssan kaupunki. Valituksenalaiset päätökset eivät koske kummankaan valittajan etua tai oikeutta, joten valitukselle on vaikea todentaa muunlaista tavoitetta. Valituksessa perustellaan kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen paremmuutta koskevia väitteitä osaksi seikoin, jotka ovat tuttuja yhtiön työntekijöille ja kaupungin viranhaltijoille. Näiltä osin valitus on samankaltainen kuin muista jätteenkuljetusjärjestelmää koskevista päätöksistä tehdyt valitukset, jotka koskevat muiden kuin valittajien kotikuntien jätteenkuljetusjärjestelmää. Forssassa Marja Rantanen jätehuoltopäällikkö