Pisteytysohjeet, syksy 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pisteytysohjeet, syksy 2014"

Transkriptio

1 Pisteytysohjeet, syksy 2014 Laatijoina: Elina Siukonen, Anna Saurama, Tia Ahtinen, Outi Raunio-Hannula, Lauri Laine, Jaana Tahvanainen, Eija Suokko, Outi Taskilahti (siht.) Yleistä: Työryhmä piti kysymyksiä selkeinä ja monipuolisina. Kysymyksiin johdattelevat ingressit toivat tehtäviin ajankohtaisuutta. Muutamissa tehtävissä tehtävänanto olisi voinut olla tarkemmin rajattu (6, +10). Kysymyksissä voisi painottua enemmän uskontotieteellinen aines ja maailmanuskonnot. 1. Pohdi hindulaista jumalakäsitystä. Käytä apunasi oheista kuvaa. 3p. Opiskelijan tulee käyttää kuvaa apuna vastauksessa. Vastauksessa täytyy tulla esille, että hindulaisuuden jumalakäsitys on moninainen. Lisäksi vastaaja nostaa siitä esiin esimerkiksi pari seuraavista: o hindulaisuudessa on monenlaisia rinnakkain eläviä käsityksiä jumaluudesta (monismi, monoteismi, polyteismi, panteismi, animismi) o jumalakäsitykset edustavat hindulaisuuden historian eri vaiheita o hindun palvonnan kohde ja palvonnan tapa määrittyvät varnan (yhteiskuntaluokan) mukaan o uskontoon kuuluu lukematon määrä jumalia, joilla on eri olomuotoja ja merkityksiä. o kuvasta löytyvistä jumalista esimerkkejä:! Brahma (luoja), Vishnu (säilyttäjä, ylläpitäjä) ja Shiva (tuhoaja) kuvaavat uskonnon olemusta ja keskeistä ajatusta maailman jatkuvasta liikkeestä (kytkeytyy mm. oppiin jälleensyntymästä)! Sarasvati (Brahman puoliso) on tieteen ja taiteen suojelija sekä puheen, viisauden ja oppimisen jumalatar. Lakshmi (Vishnun puoliso) on hyvinvoinnin ja vaurauden jumalatar. Opin mukaan jumalilla monia olomuotoja ja inhimillisiä piirteitä kuten naimisissa oleminen ja lasten saaminen o kuvaa hallitsee valkoinen lehmä (Nandi), joka on hindulaisille pyhä eläin (yltäkylläisyys, hedelmällisyys) o persoonallisten jumalien tarkoitus on johdattaa palvoja lähemmäksi moksaa (vapautuminen jälleensyntymästä) o ajatellaan, että jumalat ovat konkreettisesti läsnä maailmassa (selittää mm. ruoka- ja muiden uhrien viemisen patsaille), heidän tehtävänsä on edistää ihmisten henkistä kasvua o jumalille palvotaan uhraamalle heille (puja rituaali), kuvassa esim. lehmän utareiden maito ja lootuksen kukat tyypillisiä uhreja o tulen liekki symboloi jumalaa ja ihmisen tietämättömyyttä: ihminen voi kohdata jumalan koskiessaan tulta o samassa kuvassa voi olla useita hahmoja tai tapahtumia joko eri aikakausilta tai maantieteellisesti " ajan ja tapahtumien rajattomuus (syklinen aikakäsitys) 5 6p. Opiskelija pitäytyy vastauksessaan selkeästi jumalakäsitysten kuvailussa. Vastauksessa on tuotu johdonmukaisesti esille useampia edellisistä näkökulmista.

2 2. Michael H. Hart asettaa kirjassaan Ihmiskunnan 100 suurinta (suom. 1994) historian henkilöt tärkeysjärjestykseen heidän vaikuttavuutensa perusteella. Apostoli Paavali on kuudentena tällä listalla. Pohdi, millä perusteella Paavalia voidaan pitää maailmanhistorian kannalta näin merkittävänä vaikuttajana. 3p. Opiskelija tietää kuka Paavali on ja osaa sijoittaa hänet oikeaan maailmanuskontoon ja historian aikaan. Opiskelija osaa nostaa Paavalista esille pari seuraavista: o Kristinuskon irtautuminen juutalaisuudesta (kiistat esimerkiksi apostolien teoissa). Ajatus siitä, että kristillinen sanoma kuuluu kaikille. o Paavali kirjoittanut (tai vaikuttanut) merkittävään osaan Uuden testamentin kirjeistä o Paavalin mukana evankeliumi tuli Eurooppaan. Paavali perusti suuren määrän seurakuntia eri puolille Välimerta ja vaikuttanut Euroopan kristillistymiseen o Paavalia voidaan pitää kristinuskon ensimmäisinä teologeina: kristillisen opin muodostus ja samalla harhaopin rajaaminen. Hellenistisen kulttuurin vaikutus näkyy hänen kauttaan kristinuskon opissa. o Kääntymiskertomus Saulista Paavaliksi uskonnollisesti ja poliittisesti merkittävä: kuvaus siitä, että Kristus ilmestyy kuolemansa jälkeen hengellisesti merkityksellinen. Poliittisesti taas korkeasti oppineesta juutalaisesta tuli vainottu kristitty (yksi marttyyri-hahmojen esikuvista). o Paavalin kirjoituksilla merkittävä vaikutus esimerkiksi kristilliseen ihmiskuvaan, lain tulkintaan ja suhteeseen esivaltaan. o Moraalisissa kysymyksissä Paavalin argumenteilla edelleen merkittävä vaikutus kristillisten kirkkojen elämään ja päätöksentekoon, mm. opetus avioliitosta, naisen asemasta, samaa sukupuolta olevien suhteista, jne. 5 6p. Opiskelija osaa esittää useampia näkökulmia hyvin perustellen. Hän sijoittaa Paavalin oman aikansa lisäksi nimenomaan maailmanhistorian tapahtumiin, esimerkiksi Paavalin opetusten vaikutus Lutherin ajatuksiin ( yksin uskosta ) tai nykypäivän eettisiin keskusteluihin (kuten naispappeus). 3. Useat kirkolliset pyhät ovat saaneet alkunsa Raamatussa kerrotuista tapahtumista. Selitä, minkä muistoksi seuraavia juhlapyhiä vietetään, ja mihin Raamatun tapahtumiin ne liittyvät: a) kiirastorstai b) 1. adventtisunnuntai c) helluntai Jokaisesta kohdasta voi saada enintään kaksi pistettä. Yksi piste per vastaus tulee siitä, että opiskelija on osannut mainita miksi juhlaa vietetään ja toinen piste siitä, että hän tietää Raamatun tapahtuman. a) Jeesuksen ja oppilaidensa viimeinen ateria sekä ehtoollisen asettaminen. Liittyvät pääsiäisen tapahtumiin. b) Jeesuksen tulemisen odotus (myös kirkkovuoden aloitus). Jeesuksen ratsastaminen Jerusalemiin. Opiskelija voi mainita myös sen liittymisen palmusunnuntaihin ja pääsiäiseen. c) Pyhän Hengen vuodattaminen ja kristillisen kirkon synty. Opiskelija selittää Raamatun tapahtuman.

3 4. Buenos Airesin arkkipiispa Jorge Mario Bergoglio valittiin paaviksi maaliskuussa Paavi Franciscus on ensimmäinen jesuiitta, joka on noussut Pietarin istuimelle. Kirkkohistorian valossa on hyvin poikkeuksellista, että sääntökuntalainen valitaan korkeimpaan kirkolliseen tehtävään. Mikä on jesuiittajärjestön historiallinen tausta ja merkitys? 3p. Vastauksessa käsitellään 2-3 esimerkiksi seuraavista: perustaja Ignatius Loyola, Societas Jesu perustettu 1500-luvulla, synnyn taustalla katolinen reformi, suurin sääntökunta nykyisin toimeenpanivat Trenton kirkolliskokouksen ( ) uudistuksia, mm. valvoivat oikeaoppisuutta tavoitteena taistella protestanttisuutta vastaan koulutuksen avulla korkeasti koulutettuja miehiä, ei luostareita tai sääntökuntapukeutumista hengelliset harjoitukset, jotka tähtäävät valppauden ja arvostelukyvyn kehittämiseen tavoitteena toimiminen kansan keskuudessa ja vaikuttaminen yhteiskuntaan jesuiittakoulut ja -yliopistot ovat alusta saakka olleet tunnettuja korkeatasoisesta opetuksestaan ja moderneista opetusmenetelmistä (esim. monet huippuyliopistot) korkeatasoinen ja monialainen tieteellinen tutkimus ovat nostaneet katolisen papiston koulutuksen tasoa suuri poliittinen vaikutusvalta, koska toimivat hoveissa rippi-isinä ja neuvonantajina lähetystyössä toimivat vieraan kulttuurin ehdoilla ja saivat siten paljon tutkimustietoa näistä kulttuureista (esim. Kiina, Intia, Paraguay) maine tahraantui osin, koska neuvoivat hallitsijoita tekemään päätöksiä omaatuntoaan vastaan ja välittivät tietoja kuurialle 5p. Useampia asioita käsitelty syvällisesti. Vastauksessa käsitellään sekä jesuiittajärjestön taustaa että merkitystä. Ingressissä mainitun nykyisen paavin käsittely ja jesuiittojen vertailu muihin sääntökuntiin lisäansio. 5. Ohessa italialaisen taiteilijan Gregorio Lazzarinin patriarkka Aabrahamiin liittyvä maalaus vuodelta a) Mitä Raamatun kertomusta maalaus kuvaa? (2 p.) b) Pohdi, miten kyseinen kertomus voidaan tulkita. (4 p.) a) Kuvataan pääpiirteissään kyseisen maalauksen taustalla olevan Vanhan testamentin kertomuksen sisältö: Jumala pyytää Abrahamia uhraamaan esikoispoikansa Iisakin. Abraham valmistautuu toteuttamaan pyynnön. Kuitenkin juuri ennen uhrauksen täytäntöönpanoa Jumala peruuttaa pyyntönsä ja tilalle uhrataan oinas. Lopuksi Jumala lupaa Abrahamille palkkioksi kuuliaisuudesta siunata häntä runsain mitoin sekä antaa hänen jälkeläistensä joukon kasvaa suureksi kuin taivaan tähdet tai hiekanjyvät rannalla. b) Kertomusta voidaan tulkita syvällisesti yhdestä näkökulmasta tai pinnallisemmin useasta näkökulmasta, esimerkiksi seuraavista: - kuuliaisuuden näkökulmasta: Jumala testasi, mihin asti Abraham oli valmis tottelemaan häntä - kristillisen viitekehyksen kautta: Jumala uhrasi oman poikansa ihmisten syntien vuoksi (vrt.

4 myös Iisak Abrahamin ja Saaran esikoispoika) - armollisuuden näkökulma: toisaalta Jumala vaikuttaa mielivaltaiselta, toisaalta armahtaa 6. Mitä näkökulmia kristillinen usko tuo median etiikkaan? 3 p. Vastauksessa määritellään jollain tavoin, mitä medialla tarkoitetaan. Lisäksi tuodaan esiin alustavasti 2-3 esimerkiksi alla olevista näkökulmista. Koska median lajien kirjo on valtava, seuraavat esimerkit ovat vain osviittaa antavia. Vastauksessa voi käsitellä aihetta esimerkiksi median perinteisen jaottelun (kuten tv, radio, internet ja lehdistö) kautta tai sisällöllisten lajityyppien mukaan (kuten uutiset, mainonta ja viihteen alalajit). Kymmenen käskyä johonkin esimerkkiin sovellettuna Rakkauden kaksoiskäsky johonkin esimerkkiin sovellettuna Kultainen sääntö johonkin esimerkkiin sovellettuna Oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo johonkin esimerkkiin sovellettuna Paavalin kirjeiden eettiset opetukset rakkaudesta ja totuudessa pysymisestä johonkin esimerkkiin sovellettuna Uutisointi ja dokumentit: totuudenmukaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen Mainonta: totuudenmukaisuus tuotteiden ominaisuuksia kuvattaessa; ihmiskuva Elokuvissa ja televisiosarjoissa esiintyvä väkivalta ja pornografia suhteessa kristinuskon eettisiin perusnäkökohtiin Internet ja sosiaalinen media: esimerkiksi toisten ihmisten ja heidän esittämiensä ajatusten kommentointiin liittyvät eettiset kysymykset (esim. nettikiusaaminen, herjaavat viestit/kommentit, valheellisen informaation esittäminen jostain asiasta tai ihmisestä vastoin kristillisen etiikan perusteita) Mainonnan ja journalismin kytkökset sekä piilomainonta, millaiseen kulutuskäyttäytymiseen mainonta ihmisiä houkuttelee (myös ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset) Media vallan/propagandan välineenä Media yleisen mielipiteen muokkaajana: millaisia arvoja media välittää ja kohteleeko se tiedonvälityksessään tasapuolisesti eri ihmisiä ja ihmisryhmiä Tosi-tv ja erilaiset kilpailuun perustuvat ohjelmaformaatit: onko toisten ihmisten nöyryyttämisestä tai kärsimyksestä tullut viihdettä 5 p. Aihetta tarkastellaan syvemmin useammasta eri näkökulmasta. Kristillisen etiikan perusteet osataan luontevasti kytkeä annettuihin esimerkkeihin. 7. Kiinan kommunistinen johtaja Mao Zedong ( ) suhtautui kielteisesti kaikkiin uskontoihin ja vanhoihin perinteisiin. Kulttuurivallankumouksen aikana ( ) kaikki uskonnot pyrittiin kitkemään pois Kiinasta, myös konfutselaisuus. Konfutselaisuus on kokenut viime vuosina renessanssin, vaikka Kiinaa yhä hallitsee kommunistinen puolue. Nyky-Kiinassa konfutselaisuus halutaan nähdä kuitenkin ensi sijassa filosofiana, eikä sitä ole otettu viiden virallisen uskonnon listalle (taolaisuus, buddhalaisuus, protes- tanttinen kristinusko, katolisuus, islam). a) Missä määrin konfutselaisuutta voi pitää uskontona ja missä määrin filosofiana? b) Pohdi selityksiä sille, miksi Kiinan nykyhallinto haluaa suosia konfutselaisuutta.

5 a) Vastaaja ymmärtää, että uskonnon määrittely ylipäätään on hankalaa. Vastausta voidaan rakentaa esimerkiksi peilaamalla konfutselaisuutta suhteessa uskontojen erilaisiin ulottuvuuksiin tai transsendentin ja pyhän käsitteisiin. Alla on esimerkkejä mahdollisista näkökulmista: Konfutselaisuuden luokittelun vaikeus filosofiaksi tai uskonnoksi tuodaan esille. Konfutselaisuuden rooli Kiinan perinteisten uskontojen kentässä (konfutselaisuus keskittyy yhteiskuntafilosofiaan ja etiikkaan; taolaisuus ja buddhalaisuus vastaavat enemmän ihmisten henkisiin tarpeisiin) Sosiaalinen ja rituaalinen ulottuvuus: Kungfutse arvosti vanhoja kiinalaisia perinteitä, kuten esi-isien kunnioitusta ja piti vanhoja riittejä yhteisöllisyyttä lujittavana tekijänä. Eettinen ulottuvuus vahvasti näkyvissä: Konfutselaisuus keskittyy etiikkaan ja yhteiskuntasuhteisiin suhteisiin. Toisaalta vahva eettinen painotus korostaa konfutselaisuuden roolia filosofiana. Materiaalinen ulottuvuus: Kungfutsen keskeiset ajatukset sisältävää teosta Keskustelut tulee pitää filosofisena teoksena. Sillä ei ole varsinaista pyhän kirjan asemaa. Konfutselaisilla temppeleillä ja niiden taiteella on roolinsa Kungfutsen ja muiden perinteisesti merkittävien henkilöiden kunnioituksessa. Myyttis-narratiivinen ulottuvuus: 500-luvulla ekr. elänyttä Kungfutsea voidaan pitää konfutselaisuuden perustajana, jonka kunnioituksen ympärille on muodostunut ajanlaskun alun tienoilla eräänlainen henkilökultti, mutta käsitystä Kungfutsen henkilön yliluonnollisesta roolista ei ole. Suhde transsendenttiin: Vaikka historiallisella Kungfutsella oli ajatus transsendentista taivaasta ja jopa persoonallisesta taivaan jumalasta, transsendentti ei esitä keskeistä osaa konfutselaisessa perinteessä muun muassa siksi, että Kungfutsen mukaan tuonpuoleisesta ei voi saada tietoa. Tämä korostaa konfutselaisuuden roolia enemmänkin filosofiana kuin uskontona. b) Konfutselaisuuden yhteiskuntafilosofinen ja eettinen ajattelu tuodaan vastauksessa esille. Vastauksessa tulee käsitellä viidestä suhteesta erityisesti hallitsijan ja alamaisen suhdetta. Viiden suhteen päämääränä on herrasmies, hyvä kansalainen ja yhteiskunnallinen harmonia (Tao on tätä). Konfutselaisuus korostaa kasvatuksen, ihmisen hyvyyden ja moraalitajun roolia käyttäytymisen kontrolloinnissa. Kiinan nykyinen hallinto pyrkii takaamaan yhteiskunnallisen vakauden ja taloudellisen kehityksen. Konfutselaisuus palvelee tätä, koska se korostaa yhteiskuntarauhaa ja hierarkkisia yhteiskuntasuhteita. Konfutselaisuus palvelee Kiinan suurvaltapyrkimyksiä, kansallistunnetta ja kiinalaisen kulttuurin elvyttämistä (esim. Kungfutsesta on tullut Kiinan sivistyksen viralliset kasvot). Erityisansiona vastauksessa voidaan pohtia Kiinan yhteiskunnallista tilannetta rakentavan kriittisesti. Esimerkiksi: Onko Kiinan nykyhallinto kaikilta osin noudattanut konfutselaisen yhteiskuntaetiikan vastavuoroisuusperiaatetta (esim. Kiinan ihmisoikeustilanne). 8. Suomalainen kirkkoarkkitehtuuri eri aikakausina 3p. Vastauksessa on esitelty pari suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin keskeisimpiä tyylisuuntia ja niiden

6 keskeisiä piirteitä eri aikakausilta. Keskeisiä tyylisuuntauksia voivat olla esimerkiksi keskiaikaiset harmaakivikirkot, jo keskiajalta alkanut puukirkkoperinne, uusklassinen ja uusgoottilainen arkkitehtuuri tai modernit kirkkorakennukset. Vastausta voi lähestyä myös eri kirkkokuntien näkökulmasta. 5p. Ansiokas vastaus ottaa jollain tavalla huomioon erilaisten kirkkoarkkitehtuurityylien historiallisen kontekstin. Vastaus voi esimerkiksi kuvata suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin piirteitä historiallisen muutosprosessin avulla. Vastauksessa esitellään kirkkoarkkitehtuuria useilta eri aikakausilta ja/tai useiden eri kirkkokuntien kirkkorakennuksia. Vastauksessa käytetään myös arkkitehtuurityylien käsitteistöä. Hyvässä vastauksessa huomioidaan esimerkiksi Suomen reformaation ja puhdasoppisuuden ajan vaikutukset kirkkotilaan. Vastauksessa voidaan kuvata myös eri kirkkojen myöhempiä laajennuksia tai tarvetta uusien ja isompien kirkkojen rakentamiselle. Myös modernien kirkkotilojen ja niiden yhteydessä toimivien seurakuntasalien monikäyttöisyyden periaatetta voidaan esitellä. Vastauksessa voidaan myös tuoda esille suomalaisen yhteiskunnan sekularisoitumisen vaikutuksia kirkkotilojen käytölle tai ihmisten tarvetta uudenlaiseen hengellisyyteen ja esimerkiksi modernien kappeleiden rakentamista erilaisten julkisten tai kaupallisten tilojen yhteyteen Viime vuosina maailmankatsomuksellista keskustelua on vilkastuttanut ns. uusateismi, jonka tunnetuimpana edustajana voi pitää englantilaista Dichard Dawkinsia. Millaisia perusteita ateistit ovat käyttäneet uskontokritiikissään? Pohdi myös, miten näitä perusteita voi kritikoida kristinuskon näkökulmasta. Kokelas osoittaa tuntevansa käsitteet ateismi (kieltää jumalan olemassaolon, vastakohta teismille) ja uusateismi (luontoon perustuva todellisuuskäsitys ilman yliluonnollista, jota edustaa mm. Richard Dawkins kirjallaan Jumalharha sekä suomalaisessa diskurssissa Vapaa-ajattelijat ry ja Humanistiliitto) 3p. Kokelas esittää pari esimerkiksi alla olevista keskeisistä argumenteista. 5p. Argumentointi on monipuolista, hyvin perusteltua ja sujuvaa. Siinä otetaan molemmat näkökulmat huomioon. Kokelas liittää uskontokritiikin laajempaan aatehistorialliseen viitekehykseen. 7p. Ansiokasta on hyödyntää vastauksen argumentoinnissa myös filosofian ja historian osaamista. Esimerkiksi pohtia ajankohtaista uskontokeskustelua esim. positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauden tiimoilta. Lisäansio on huomata uskontokritiikin sijoittuvan vielä vahvasti länsimaisen kulttuurin piiriin. Ateistien esittämiä argumentteja näkemyksensä puolesta: Elämä maapallolla on evoluution tulosta. Ajatus Jumalasta kaiken luojana on turha.

7 Ei ole mitään järkevää syytä olettaa enempää kuin se, mitä empiirisesti voidaan osoittaa. Uskonto on ollut tieteen edistymisen jarruna. Kun tiede kehittyy, se pystyy ratkaisemaan kaikki keskeiset ihmiskuntaa koskevat kysymykset ja tekee uskonnon tarpeettomaksi. Uskonto on ristiriidassa länsimaisten arvojen (esim. ihmisoikeudet ja yksilönvapaus) ja rationaalisuuden kanssa. Uskonto saa aikaan paljon pahaa, se liitetään mm. suvaitsemattomuuteen, fundamentalismiin ja fanatismiin. Uskonto on käyteaineena valtapolitiikassa ja sodissa ja se ylläpitää sortavia yhteiskunnallisia rakenteita. Uskonto estää ihmistä olemasta kriittinen ja vierittää pois yksilön vastuun teoistaan. Jos Jumala on olemassa ja hyvä niin miksi sitten on kärsimystä? Elämä paranisi, jos uskonnot poistuisivat maailmasta. Kristinuskon näkökulmasta voi esittää vasta-argumentteja esim. seuraavaan tapaan: Kristinuskon sisäistä keskustelua hämmentävät erilaiset ja osittain ristiriitaiset tulkinnat uskon ja tieteen yhteensovittamisesta. Jumalaa ei voi tieteellisesti havaita eikä millään lailla tieteellisesti todistaa hänen olemassaoloaan. Kristinuskon mukaan Jumala kaiken Luojana ei ole yksi olio muiden rinnalla, joten hänen olemassaoloaan ei voi todistaa samoin kuin muiden olioiden olemassaoloa. Kristinuskon mukaan Jumala ei ole tiedon vaan uskon kohde. Luomiskertomus vastaa kysymykseen miksi maailma on syntynyt. Liberaalin tulkinnan mukaan se ei pyri selittämään, miten tämä tapahtui, vaan tämä on luonnontieteellisen tutkimuksen tehtävä. Kristitty fundamentalisti voi perustella jumalauskonsa älykkään suunnittelun teorialla (ID). Kristinuskon mukaan Jumala itse osallistui ihmisen kärsimyksiin Jeesuksessa; kärsimys on vapaan tahdon hinta Naisen asema ja rooli eri uskonnoissa. Valaise vastaustasi esimerkein. Opiskelija voi rakentaa vastauksen monin tavoin (esim. uskonnoittain tai teemoittain). Vastauksessa tulee käsitellä useita eri uskontoja ja esimerkkejä voi ottaa esimerkiksi seuraavista teemoista: naisen asema uskonnollisena johtajana (esim. naispiispat, intialaiset naisgurut, luostarien johtaminen, merkittävät naishahmot esim. Pyhä Birgitta, luonnonuskonnot) nainen ja rituaalien toimittaminen (esim. naispappeus eri kirkkokunnissa ja siihen liittyvät kiistat, rabbina toimiminen, synagogajumalanpalvelus, rukouksen johtaminen

8 islamissa, hindulaisuudessa miehellä enemmän rituaaleja, hindunainen voi toimittaa pujaa kotona, Kiinassa esi-isien palvonta vanhimman pojan tehtävä) naisen merkitys uskonnollisen perinteen siirtämisessä (esim. äiti juutalaisuudessa, jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt on juutalainen, islamissa uskonto menee isän mukaan, kristillinen perinne esim. äidit usein opettaneet iltarukouksen) uskonnollisen lain tai opetuksen käsitys naisen asemasta ja oikeuksista (esim. avioliitto ja avioero, perimisjärjestys, varnan tuomat velvollisuudet, dharma, ihmisoikeusajattelu, konfutselaisuuden viisi suhdetta, buddhalaisuuden käsitys valaistumisen mahdollisuudesta theravada/mahayana, moniavioisuus, naisten ja miesten erottelu esim luvun kirkossa, ortodoksijuutalaisessa synagogassa, luostarissa, erilaiset rituaalit esim. Bat mitzva juutalaisuudessa) perhe- ja seksuaalieettiset kysymykset sekä abortti uskonnollinen pukeutuminen ja tähän liittyvät tulkinnat jumalattaret ja muut naispuoliset jumaluudet (esim. hindulaisuuden Parvati, Lakshmi, hedelmällisyysjumalattaret) Neitsyt Maria ja naispuoliset pyhimykset, Raamatun ja muiden pyhien kirjoitusten naiset (esim. Marian asema ja merkitys kristinuskon naisihanteena tai Khadizan asema islamissa, Jeesuksen opetukset) väkivalta naisia kohtaan (esim. hindulaisuuden leskenpoltto, kunniamurhat tai noitavainot) 3p. Opiskelija käsittelee paria uskontoa suhteellisen pintapuolisesti nostaen esiin 1-2 teemaa kustakin. 5p. Vastaus on jäsentynyt ja siinä käsitellään aihetta useamman uskonnon näkökulmasta syvällisemmin. 7-9p. Opiskelija pohtii monipuolisesti useiden teemojen kautta naisen asemaa ja roolia useassa uskonnossa. Opiskelija ottaa huomioon uskonnoissa piilevän moninaisuuden suuntausten, erilaisten tulkintojen, historian tai eri maiden näkökulmasta (esim. oppien uudelleen tulkinta ajan muuttuessa, alkuseurakunta, reformaatio, valistus, feministiteologia, islamin suuntaukset/tulkinnat, juutalaisuuden suuntaukset). Ansiokas vastaus ei rakennu stereotypioiden varaan. Vastauksessa voidaan pohtia uskontojen patriarkaalisuutta ja ylipäänsä miesten roolia, mutta fokuksen on oltava selkeästi naisen asemassa. Samoin kokelas voi käsitellä sitä, mikä naisen asemassa ja roolissa liittyy uskontoon ja mikä kulttuuriin sekä pohtia erilaisia uskontojen aineksia, jotka puolustavat sukupuolten välistä tasa-arvoa tai kyseenalaistavat sitä.

EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

PERIMMÄISIIN KYSYMYKSIIN

PERIMMÄISIIN KYSYMYKSIIN JOHDANTO USKONTOON USKONTO ILMIÖNÄ Koska uskontoa on vaikea määritellä, tyydytään usein siihen, että mainitaan uskonnon kolme keskeisintä piirrettä: 1. Uskontoon liittyy käsitys YLILUONNOLLISESTA. Uskontoon

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu. T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan

Lisätiedot

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kristuksen kaksiluonto-oppi Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita

Lisätiedot

KRISTINUSKO AASIASSA. Luku 21 Ydinsisältö

KRISTINUSKO AASIASSA. Luku 21 Ydinsisältö KRISTINUSKO AASIASSA Luku 21 Ydinsisältö Ota kantaa! Kristinusko on aasialainen uskonto Lähi-itä Kristinusko syntyi Aasiassa, Palestiinassa, vanhimmat kirkot löytyvät Lähi-idästä. v.201 Edessan kuningas

Lisätiedot

JUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET:

JUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET: JUUTALAISUUS AP Juutalaisuus syntyi 1200-luvulla ekr Lähi-idässä. Juutalaisuuden syntyyn ovat vaikuttaneet kantaisä Abraham ja juutalaisten johtajana toiminut Mooses. Juutalaisuus on monoteistinen uskonto

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet 5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin

Lisätiedot

Lyhyet kurssikuvaukset

Lyhyet kurssikuvaukset Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Uskonto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun uskonnon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet 5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin

Lisätiedot

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu

Lisätiedot

JOHDANTO USKONTOON SUURET MAAILMANUSKONNOT HINDULAISUUS USKONTO ILMIÖNÄ

JOHDANTO USKONTOON SUURET MAAILMANUSKONNOT HINDULAISUUS USKONTO ILMIÖNÄ JOHDANTO USKONTOON USKONTO ILMIÖNÄ Koska uskontoa on vaikea määritellä, tyydytään usein siihen, että mainitaan uskonnon kolme keskeisintä piirrettä: 1. Uskontoon liittyy käsitys yliluonnollisesta. 2. Uskontoon

Lisätiedot

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto 1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 13.4.6 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

Uskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto

Uskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto Uskonnonopetuksen uusi OPS KM, väitöskirjatutkija Agricola, Seurakuntaopisto Katsomusaineet: uskonto ja elämänkatsomustieto Katsomusaineet Uskonto Ev.lut, ort. Islam, juut.,katol., Bahai, mormonit, Kristiyhteistö,

Lisätiedot

Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, (1 Moos.17:7) Jumalan lupaukset Israelille

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

MYYTIT Totta vai tarua?

MYYTIT Totta vai tarua? MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa

Uskontojen maailmassa Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,

Lisätiedot

1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen??

1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?? 1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?? Vuosi KYLLÄ EN EN OSAA SANO A 1994 10 % 64 % 26 % 2002 8 % 69 % 23 % 2008 9 % 72 % 19 % 2018 9 % 79 % 12 % Lähde: gallup-tutkimukset

Lisätiedot

3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8(

3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8( 3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8( tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

AVIOLIITTO. kirkossamme tänään ja huomenna. Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen , POHTO-seminaari

AVIOLIITTO. kirkossamme tänään ja huomenna. Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen , POHTO-seminaari AVIOLIITTO kirkossamme tänään ja huomenna Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen 11.1.2017, POHTO-seminaari Avioliittoinstituution lyhyt historia keskiajalta nykyaikaan (Suomi osana Ruotsia, Venäjää

Lisätiedot

Juutalaisen uskon perusteet

Juutalaisen uskon perusteet 1 Juutalaisen uskon perusteet 1.oppituntti Isak Pensiev 4.4.2012 Shalom on hyvin tunnettu juutalaisen kielen sana. Se on myös hyvin tunnettu sana koko maailmassa. Mutta ei kukaan ajattele tarkkaan mitä

Lisätiedot

Lataa Jumalharha - Richard Dawkins. Lataa

Lataa Jumalharha - Richard Dawkins. Lataa Lataa Jumalharha - Richard Dawkins Lataa Kirjailija: Richard Dawkins ISBN: 9789525697001 Sivumäärä: 418 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.09 Mb Maineikas biologi, biologiaan keskittynyt tietokirjailija

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Evankelisluterilainen uskonto

Evankelisluterilainen uskonto 5.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on syventää aikuisopiskelijan oman uskonnon ja sen kulttuuriperinnön tuntemusta. Opiskelussa perehdytään uskonnosta nousevaan

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja. Tabletkoulu

Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja. Tabletkoulu Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja Miksi Raamattua pitää tulkita? Voiko sitä lukea tulkitsematta? Jokainen tekstiä lukeva ihminen tulkitsee sitä elämänhistoriansa ja aikakautensa kautta.

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

FI Ortodoksinen uskonto

FI Ortodoksinen uskonto FI Ortodoksinen uskonto 28.3.2019 Koe on kaksiosainen. Osassa I on kuusi 20 pisteen tehtävää ja osassa II kolme 30 pisteen tehtävää. Saat vastata enintään viiteen tehtävään. Näistä tehtävistä enintään

Lisätiedot

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: 1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"

Lisätiedot

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev 1 Isak Pensiev 3. Jumalan läsnäolo Jatkamme edellistä opetustuntia ja aiheemme on Jumala ja Jumalan läsnäolo. Viime opetustunnilla käsittelimme aihetta Jumala on yksi. Teimme johtopäätöksen, että juutalainen

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla.

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. Maailmanuskonnot Itsenäinen tehtävä Ohjeet: - Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. - Selvitä kirjallisuuden,

Lisätiedot

Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista

Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista Vaalikoneeseen vastanneet, seurakuntavaaleissa 2018 valituiksi tulleet Valituiksi tulleista 3797 henkilöä

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa

Uskontojen maailmassa Uskontojen maailmassa Pelikortit varhaiskasvatukseen JOHDANTO 2 Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä

Lisätiedot

3.11 Uskonto. on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.

3.11 Uskonto. on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. 3.11 Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Suomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta

Suomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta Suomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta JOUKO KIISKI 17.10.2018 Taustaa Suomessa on viime vuosikymmenten aikana kiinnitetty huomiota eri vähemmistöjen oikeuksiin.

Lisätiedot