Akkujen aktiivinen balansointi
|
|
- Elli Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Projektisuunnitelma 1(6) Akkujen aktiivinen balansointi Valvoja: Jorma Selkäinaho Työryhmä: Kalle Fagerman Johan Holmberg Otso Jousimaa Aleksi Jalonen
2 Projektisuunnitelma 2(6) Johdanto Projektimme jatkaa syksyllä aloitettua aktiivista akkujen balansointiprojektia. Projektin tavoitteena on tehostaa akkujen latausta ja käyttöä. Akkukennot kytketään sarjaan resistiivisten häviöiden minimoimiseksi. Kun akkuja ladataan ja puretaan, saman suuruinen virta kulkee jokaisen yksittäisen kennon lävitse. Tällöin akkujen varianssi johtaa koko kennoston heikkenemiseen ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Balansointi purkaa ladatessa heikompia kennoja, jotta ne eivät ylikuormitu. Kun kennoston heikoin kenno on tyhjentynyt akustoa ei voi enää käyttää ennen latausta jottei heikko kenno vioitu. Perinteisesti balansointi on toteutettu purkamalla ylimääräinen teho lämmöksi vastuksiin. Sähköautoissa perinteinen balansointi on merkittävä hyötysuhdetta alentava tekijä. Aktiivinen balansointi ottaa tämän tehon hyötykäyttöön. Aktiivisessa balansoinnissa jokaiselle kennolle rakennetaan DC DC muuntaja, joka palauttaa tehon takaisin kennostolle. Suurissa kennostoissa ei ole käytännöllistä palauttaa tehoa koko kennostolle, joten kennosto jaetaan pakkoihin. Nämä DC DC pakat lomitetaan siten että tehoa voidaan siirtää pakkojen välillä. Rakenne Aiheeseen tutustuminen Tarkoitus on tutustua aiheeseen, sekä työssä käytettäviin komponentteihin (LTC3300 x ja LTC6803 x). Lisäksi päätetään muut käytettävät komponentit, kuten mikrokontrolleri ohjausta varten. Tutustumiseen kuuluu myös tapaaminen ohjaajan kanssa. Lisäksi tutustutaan edellissyksynä toteutetun kortin toimintaan (jos mahdollista, kortit saattavat olla rikki) ja siitä tehtyyn loppudokumenttiin. Komponenttivalinnat Sekä LTC3300 ja LTC6803 ovat osa tuoteperhettä, joilla on erilaisia ominaisuuksia. LTC ja LTC ja LTC ovat suunniteltu toimimaan osana laajempaa kokonaisuutta ilman tasonsiirtimiä tai erottimia. LTC6803 3:ssa on mahdollisuus ottaa käyttösähköt akun ulkopuolelta. Näin mittaustarkkuus paranee eikä akun varaus kulu mittausten tekemiseen. Lisäksi se antaa mahdollisuuden käyttää ulkoista laboratoriovirtalähdettä testausvaiheessa.
3 Projektisuunnitelma 3(6) Mikrokontrollerina aiomme käyttää Atmelin piiriä, koska nämä ovat Arduinojen kautta tuttuja. LTC3300 tarjoaa 4.8 V käyttöjännitettä, joten valitsemme sirun joka toimii tuolla jännitteellä. Esimerkiksi ATMEGA328 voisi soveltua projektiin. ATMEGA328 PU on DIP koteloitu, eli sen voi laittaa istukkaan ja vaihtaa virheen sattuessa. Alustavasti aiomme siis käyttää mikropiireinä LTC3300 1:tä, LTC6803 3:ta ja ATMEGA328 PU:ta. Näin kehitystyö helpottuu ja virheistä voi ehkä vielä kierähtää jaloilleen. KICAD-ohjelmaan tutustuminen ja kortin suunnittelu Piirin suunnittelu toteutetaan avoimen lähdekoodin KICAD suunnitteluohjelmistolla, johon tutustutaan etukäteen. Kortti suunnitellaan sitä mukaa, kun ohjelmaa opitaan käyttämään. Ohjelmaan tutustumiseen varataan puoli päivää. Scheman laatimiseen varataan kaksi työpäivää, piirilevyn laatimiseen varataan kaksi työpäivää. Tähän vaiheeseen arvioidaan kuluvan 30+ tuntia. Kortit pyritään suunnittelemaan ketjutettaviksi, modulaarisiksi, testattaviksi ja valmistettaviksi. Ketjutuksella tarkoitetaan sitä, että samaa korttia voidaan käyttää kokonaisuuden ylimpänä, alimpana ja keskimmäisenä osana. Modulaarisuudella tarkoitetaan että kortti on valmistettavissa funktionaalisissa paloissa, jotka voidaan testata erikseen. Testattavuudella tarkoitetaan, että korttien kriittisiin signaaleihin varataan testipiste, johon on mahdollista kytkeä testauslaitteistoa. Valmistettavuudella tarkoitetaan mm sitä, että komponentit sijoitellaan siten, että ne eivät tule toistensa tielle kootessa ja juotostäplissä on thermal relief kytkentä tasoihin. Koneellisesti valmistetussa levyssä ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota itse piirilevyn valmistuksen kannalta olennaisiin asioihin, sillä tehdas tarkistaa nämä asiat. Kortin tilaaminen LTC Valmistaja Linear Technology myy evaluointilautaa, jossa on käyttämillämme komponenteilla toteutettu balanseri. tämä kortti on toteutettu 4 kerroslevynä, jollaista ei ole mahdollista tehdä Aallon tiloissa. Demokortissa on erilliset kerrokset signaaleille, maatasolle ja suurille virroille. Erityisesti maan pysyminen maana on kriittistä, sillä LTC3300 1:n toiminta perustuu maavirtojen aistimiseen. Mikäli maataso ei ole riittävän laadukas, säädön laatu saattaa kärsiä. LTC3300 1:n datasheet ei kerro toleransseja epäideaalisuuksille, vaan esimerkiksi toteaa että Piiri tulee kytkeä pohjastaan usealla läpiviennillä kiinteään maatasoon, joka on ensimmäinen kerros piirin alla. On siis mahdollista ja jopa todennäköistä että nämä ovat kovia vaatimuksia joista ei sovi lipsua.
4 Projektisuunnitelma 4(6) Kortti siis täytyy tilata tehtaalta jolla on edellytykset työhön. Tyypillisesti kortin toimitusaika on noin kuukausi tilauksesta. Tästä myös muodostuu suurin riski työlle: kortti on saatava tilaukseen mahdollisimman nopeasti, mutta toisaalta kiirehtiminen lisää epäonnistumisen riskiä. Väliraportti Tässä vaiheessa tarkastellaan tehtyä työtä projektisuunnitelmaan verraten, ja päätetään mahdollisista muutoksista. Mikrokontrollerin ohjelmointi Mikrokontrollerin ohjelmointi toteutetaan C kielellä. Kehitysympäristö valitaan käytettävän mikrokontrollerin mukaan. On selvitettävä myös, millä komennoilla ohjainkorttia voi ohjata ja miten liikennöinti sen kanssa ohjelmoidaan. Testaus Ensin testataan toimivatko edellisen ryhmän tekemät kortit. Jos ne eivät toimi, tulee tehdä uudet. Mikäli mahdollista, yritetään vanhoilla korteilla kuitenkin testata tietoliikennettä mikrokontrollerin ja sen välillä. Lopuksi testataan itse lopullisen ohjauksen toimivuutta akkujen lataamisessa. Lataustestaukseen aiomme käyttää pienempiä testiakkuja. Loppuraportti ja viimeistely Loppuraportissa käsitellään toteutunut projekti, ja verrataan sitä projektisuunnitelmaan. Lisäksi arvioidaan toteutettu projekti lopputulosten pohjalta. Pohditaan, mikä työssä oli hyvää, mistä jäi kehittämisvaraa ja mikä epäonnistui tai jäi toteuttamatta. Lisäksi pidetään presentaatio, ja saadun palautteen perusteella viimeistellään raportti palautusta varten. Aikataulu ja työnjako Projektityö jaettiin alustavasti elektroniikka ja ohjelmointiosiin. Elektroniikkaryhmään kuuluvat Otso Jousimaa ja Aleksi Jalonen. Ohjelmointiryhmään kuuluvat Kalle Fagerman ja Johan Holmberg. Taulukosta 1 näkyy suunniteltu projektiaikataulu. Aikataulussa on huomioitu myös se skenaario, että edellisenä ryhmän tekemä kortti ei toimi.
5 Projektisuunnitelma 5(6) Taulukko 1. Aikataulu. Aloitusluento Aiheeseen perehtyminen x x x Suunnitelma ja esitys (29.1) x x KiCad perehtyminen x x Vanhaan projektiin/tasauskorttiin perehtyminen x x x Monitorikortin suunnittelu x x x x x Mikrokontrollerin ja tasauskortin yhteyden testaus x x (x) (x) Mikrokontrollerin käytön suunnittelu x x x (x) (x) (x) Monitorikortin valmistus ja kokoonpano x x x Väliraportti ja esitys (5.3.) x x Integraatio x x x x (x) (x) (x) (x) Testaus x x x x x (x) (x) (x) (x) (x) Loppuraportti ja esitys (7.5) x x x Vaihtoehto B Vanha kortti ei toimi Uuden tasauskortin suunnittelu (x) (x) (x) (x) Tasauskortin valmistus ja kokoonpano (x) (x) (x) Riskien Hallinta Kokemus tällaisen piirin toteutuksesta on puutteellinen, mikä vaikeuttaa aikataulun suunnittelua ja ajankäytön hallintaa. Virheellinen kortin suunnittelu ja/tai kasaaminen voi pahimmillaan pilata koko työn. Lisäksi kun kortti tilataan ulkomailta, toimitus saattaa viivästyä, mikä sitten hidastaa mikrokontrollerin ohjelmointia, sillä sitä ei voi tehdä ennen kuin kortti on saapunut. Tähän täytyy varautua tilaamalla kortti mahdollisimman aikaisin mahdollisten ongelmien ja vikojen takia.
6 Projektisuunnitelma 6(6) Viime syksynä toteutetusta kortista ei ole saatavilla kaaviokuvia, mikä tarkoittaa sitä, että toiminnallisuus on selvitettävä erikseen. Tähän tulee varata aikaa. Vältämme tietojen menetyksen laiterikkojen ja inhimillisen erehdyksen johdossa säilytämme projektin tiedostoja githubissa. Git säilyttää tiedostoja versiohistorian kera jokaisen omalla koneella ja lisäksi pilvessä. Mahdolliset äkilliset elämäntilanteen muutokset voivat tuoda esteitä yksittäiselle ryhmän jäsenelle. Koska ryhmässämme on neljä jäsentä ja osa alueissa kaksi jäsentä, yhden jäsenen estyminen ei kaada projektia. Aikataulussamme on myös pelivaraa vapun jälkeen jolla voimme selvitä viiveistä. Viitteet LTC LTC DC2064A datasheet: datasheet: datasheet:
Akkujen aktiivinen balansointi
Projektisuunnitelma 1(6) Akkujen aktiivinen balansointi Linkki esitykseen (poista tämä linkki, kun ei ole enää tarpeen): https://docs.google.com/presentation/d/1gk9nbxyn5mkjygol2wp2px1xo1nqgsgkhftp3oeu1
LisätiedotAkkujen aktiivinen balansointi
Väliraportti 1(5) Akkujen aktiivinen balansointi Ohjaaja: Jorma Selkäinaho Työryhmä: Kalle Fagerman Johan Holmberg Otso Jousimaa Aleksi Salonen Väliraportti 2(5) Johdanto Projektimme jatkaa syksyllä aloitettua
LisätiedotA13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.
A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
LisätiedotA13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Väliaikaraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013
A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Väliaikaraportti Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 22.10.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
LisätiedotA13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Loppuraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013
A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Loppuraportti Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 5.12.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1
LisätiedotS12-11. Portaalinosturi AS-0.3200. Projektisuunnitelma 2012. Oleg Kovalev
S12-11 Portaalinosturi AS-0.3200 Projektisuunnitelma 2012 Oleg Kovalev Sisällys 1. Työn tavoite... 3 2. Projektin osa-alueet... 3 2.1. Suunnittelu... 3 2.2. Komponenttien hankinta... 3 2.3. Valmistus...
LisätiedotMikrokontrollerikitit - väliraportti
Mikrokontrollerikitit - väliraportti AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Hannu Leppinen 78673R Petri Niemelä 221643 Markus Peltola 84765H 27.3.2013 Työn kuvaus Projektityön tarkoituksena
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotA14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen
1 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen Projektisuunnitelma Tommi Salminen, Hanna Ukkola, Olli Törmänen 19.09.2014 1 Projektin
LisätiedotZigBee-ohjaus kuorma-autolle
ZigBee-ohjaus kuorma-autolle Juho Frits Petteri Koivumäki 10. helmikuuta 2010 Tavoitteet Projektityössä on tavoitteena rakentaa langaton ZigBee-ohjausverkko kaukoohjattavalle kuorma-autolle (kts. Kuva
LisätiedotElectric power steering
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Electric power steering Ohjausmoottorin jäähdytys ja ylikuumenemisen esto Väliraportti 15.10.2014 Työn ohjaaja: Ville Matikainen Tekijät: Samppa
LisätiedotLED- päivyrinäyttö. 1: Anssi Kalliomäki, Marko Virtanen, Tomas Truedsson, Petri Syvälähde
1: Anssi Kalliomäki, Marko Virtanen, Tomas Truedsson, Petri Syvälähde LED- päivyrinäyttö Ohjeet on kirjoitettu sinisellä. Poista ne lopullisesta dokumentista ja korvaa oikeilla tiedoilla. Sisällys Lyhenteet
LisätiedotS14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen
S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien
LisätiedotSähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain. http://www.elwis.fi
Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain http://www.elwis.fi Sisällys Elektroniikan osalista... 3 Tarvittavat työkalut... 3 Elektroniikan rakentaminen... 4 1. Piirilevyn
LisätiedotAkkujen aktiivinen balansointi
Loppuraportti 1(20) Akkujen aktiivinen balansointi Loppuraportti AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt syksy 2014 Valvoja: Jorma Selkäinaho Työryhmä: Lauri Sorsa Joonas Sainio Loppuraportti
LisätiedotS13-02 Linear motor controller for CAN-bus
S13-02 Linear motor controller for CAN-bus Projektisuunnitelman väliraportti AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Anna Vaskuri Jere Liukkonen 25.3.2013 Sisällysluettelo 1 Projektityön
LisätiedotElectric power steering
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Electric power steering Ohjausmoottorin jäähdytys ja ylikuumenemisen esto Projektisuunnitelma 19.9.2014 Työn ohjaaja: Ville Matikainen Tekijät: Samppa
LisätiedotProjektisuunnitelma. Radio-ohjattavan pienoismallin mekatroniikan ja ohjelmiston kehitys
1 Radio-ohjattavan pienoismallin mekatroniikan ja ohjelmiston kehitys Muutoshistoria Versionumero Pvm Selitys Tekijä(t) 0.1 18.9.2012 Otso Saarentaus 2 Sisällysluettelo 1 PROJEKTIN SISÄLTÖ... 3 1.1 TAUSTA......3
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän
LisätiedotA11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle
A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite Projektimme
LisätiedotPower Steering for ATV
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Power Steering for ATV 27.1.2014 Juuso Meriläinen Antti Alakiikonen Aleksi Vulli Meriläinen, Vulli, Alakiikonen 1/6 Projektin tavoite Projektityössä
LisätiedotPakkausteknologia. Pakkausteknologia
Pakkauksen avulla IC-piiri suojataan ja liitetään piirilevylle Pakkaus suojaa piiriä Kosteus Epäpuhtaudet Mekaaninen rasitus Pakkaus liittää piirin sähköisesti muihin komponentteihin Impedanssisovitus
LisätiedotMikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje
Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut
LisätiedotHarjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot
Saku Chydenius tammikuu 2004 Asko Ikävalko Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Työn valvoja: Kimmo Saurén RAPORTTI 1(8) 1. Alkuperäinen tehtävänanto 2. Määritelmä valojen vaihtumiselle Muodosta
Lisätiedot9.6 Kannettava testilaite
9.6 Kannettava testilaite Kannettavalla testilaitteella testataan ylivirtalaukaisimen, energia- ja virtamuuntimien, laukaisumagneetin F5 sekä mittausarvojen näytön oikea toiminta. 9.6.1 Ulkonäkö (1) LED
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
LisätiedotCCS COMBO 2 ADAPTER. Omistajan käsikirja
CCS COMBO 2 ADAPTER Omistajan käsikirja VAROITUKSIA SÄILYTÄ NÄMÄ TÄRKEÄT TURVALLISUUSOHJEET. Tämä asiakirja sisältää tärkeitä ohjeita ja varoituksia, joita on noudatettava CCS Combo 2 -adapteria käytettäessä.
LisätiedotLUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla
Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva
LisätiedotSimulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen
Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä Simo Tauriainen www.ponsse.com 25.8.2011 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja
Lisätiedot1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS
Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta
LisätiedotElektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset
Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.
LisätiedotTaitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin
Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen
LisätiedotS11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Väliraportti
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Väliraportti Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 21.3.2011 Tämä väliraportti noudattaa projektisuunnitelman
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
Lisätiedot-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7
WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...4 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1. INNOVATE LC-1 OHJELMOINTI...6
LisätiedotTIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA
LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
Lisätiedot1 Muutokset piirilevylle
1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on
LisätiedotAS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
3/19/2012 AALTO- YLIOPISTO AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Joni Rannisto Matti Koskinen Janne Hafrén 1. Projektin tavoite Projektin tavoitteena on rakentaa akselimoduulin ohjain
LisätiedotTehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala.
Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala. Valaisimen ledit on kytketty kolmen ledin sarjoihin. Näitä ledisarjoja taas
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt. Projektisuunnitelma. Peltorobotin akselimoduulin ohjain
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Peltorobotin akselimoduulin ohjain Joni Rannisto Janne Hafrén Matti Koskinen 31.1.2012 1 1. Projektin tavoite Projektin tavoitteena
LisätiedotProjektisuunnitelma: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari
Projektisuunnitelma: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy 2015 Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari Projektin tavoite Tämän projektin tavoitteena on kehittää prototyyppi järjestelmästä,
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotEXI-24, EXI-24/600 JA EXI-24/1200
Turvavalokeskukset EXI-24, EXI-24/600 JA EXI-24/1200 24 V AC/DC Exilight Oy:n turvavalokeskukset toimivat 24 V:n akustolla, joka syöttää valaistusryhmiä 24 V:n tasajännitteellä. 1. Asennus Keskus tulee
LisätiedotHinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet
Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 26.9.2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät
LisätiedotVäliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari
Väliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy 2015 Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari Projektin eteneminen Projekti on edennyt syksyn aikana melko vaikeasti. Aikataulujen
LisätiedotHinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet
Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 9 / 2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät
LisätiedotGSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE
ZEUS4-VD GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE V 1.2 ASENNUS, TOIMINTA JA OHJELMOINTI MAAHANTUOJA: FIN- ALERT ELECTRONICS OY WWW.FINALERT.FI PERUSTIEDOT ZEUS4 - VD on GSM hälytyksensiirtolaite joka
LisätiedotJOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät
JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät 2 ELEKTRONIIKAN JÄRJESTELMÄT Aktiivisuusranneke Mittaa liikettä Keskustelee käyttäjän kanssa ledeillä ja värinällä Keskustelee radioiden
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
LisätiedotKÄYTTÖOHJE CELOTRON GSM LÄMPÖPUMPPUOHJAIN
KÄYTTÖOHJE CELOTRON GSM LÄMPÖPUMPPUOHJAIN Snro: 7163630 Kiitos tuotteemme hankinnasta. Tämä älykäs gsm toiminen laite ei ainostaan ohjaa lämpöpumppua vaan se myös tarkkailee huonelämpötilaasi ja sähköverkon
LisätiedotJännitelähteet ja regulaattorit
Jännitelähteet ja regulaattorit Timo Dönsberg ELEC-C5070 Elektroniikkapaja 5.10.2015 Teholähteen valinta Akku vs. verkkosähkö Vaadittu jännite Lähes aina tasasähköä, esim. mikrokontrolleri +5V, OP-vahvistin
LisätiedotProjekti A: iskunvaimennindynamometri
Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys
LisätiedotProjektisuunnitelma. (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus
Projektisuunnitelma (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena
Lisätiedot@Tampereen Testauspäivät (2012-06)
@Tampereen Testauspäivät (2012-06) Testausodotukset räätälöityjen järjestelmien projekteissa Maaret Pyhäjärvi, testausasiantuntija Twitter: maaretp Testausvastaava @ Granlund Oy Yrittäjä
LisätiedotA11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle
A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Väliraportti 21.3.2012 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite 1.1 Piirisuunnittelu
LisätiedotKOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58
KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 Pekka T. Pussinen, OH8HBG Tämä dokumentti käsittelee Nokia/Mobira B- ja R-58 -sarjan radiolaitteisiin soveltuvan kohinasalpakortin valmistamista ja asentamista. Radioamatöörikäytössä
LisätiedotKäyttöohje DENVER PBA-12000BLACK
Käyttöohje DENVER PBA-12000BLACK Tulo (Micro USB) (Lataa PBA-12000BLACK) Lähtö Lähtö 1. Lataa DENVER PBA-12000BLACK verkkolaitteella (verkkolaite ei mukana). 2. Lataa DENVER PBA-12000BLACK liittämällä
LisätiedotSemifinaalin aikataulu ja paikka. Semifinaalikoordinaattori. Kilpailijamäärä. Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset
Semifinaalin aikataulu ja paikka 15.1.2014 (varapäivä 16.1.2014) Salon seudun ammattiopisto Venemestarinkatu 35 24240 SALO Semifinaalikoordinaattori Raimo Mäkelä Salon seudun ammattiopisto raimo.makela
LisätiedotAS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Syksy 2009 A09 05 OSGi IRC Bot For Coffee Maker
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Syksy 2009 A09 05 OSGi IRC Bot For Coffee Maker Henri Nieminen Juha Sironen Palautettu: 21.9.2009 Nieminen, Sironen Sisällysluettelo
LisätiedotToinen harjoitustyö. ASCII-grafiikkaa
Toinen harjoitustyö ASCII-grafiikkaa Yleistä Tehtävä: tee Javalla ASCII-merkkeinä esitettyä grafiikkaa käsittelevä ASCIIArt-ohjelma omia operaatioita ja taulukoita käyttäen. Työ tehdään pääosin itse. Ideoita
LisätiedotKoodi. ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT (45 osp) AMMATTIELEKTRONIIKKA (30 osp) TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 2018
TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 2018 Aineistoluettelo (OPH-2652-2017) Sivu 1 Koodi Kuvaus Huomioita 2.1 2.1-TTPT-18-1 ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT (45 osp) mahdollisimman paljon
LisätiedotMikä on EN81-28? Jumittunut hissiin?
Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Me voimme auttaa! Hisselektronik kehittää ja valmistaa elektroniikkaa hissiteollisuudelle. Tuotteet ovat pääasiassa hissipuhelimia sekä langalliseen puhelinverkkoon
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotPeltorobotin akselimoduulin kontrolleri
Peltorobotin akselimoduulin kontrolleri Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt B.Sc. Joni Rannisto (Mech.) Janne Hafrén (Mech.) Matti Koskinen (Mech.) Esitelmän rakenne 1. Tehtävänanto ja vaatimukset
LisätiedotLiikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.
Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.
LisätiedotS09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta Loppuraportti 22.5.2009 Akseli Korhonen 1. Projektin esittely Projektin tavoitteena oli algoritmin kehittäminen
LisätiedotTelecrane F24 Käyttö-ohje
1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen
LisätiedotVOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3
VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
Lisätiedot2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A
1 2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A Kytkentään on sisällytetty kummatkin "kuorma-autojännitteet" eli 24,0 V varatun akun purkausjännite ja 28,0 V akun varausjännite. Näille jännitteille rakennettuja laitteita
LisätiedotSEPA päiväkirja. BetaTeam. Juho Mäkinen, 57796V, Jari Leppä, 42710V, Versio Pvm Tekijä Kuvaus
SEPA päiväkirja BetaTeam Juho Mäkinen, 57796V, jvmakine@cc.hut.fi Jari Leppä, 42710V, jleppa@cc.hut.fi Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 10.11.2005 Juho Mäkinen Johdanto 1. 0.2 11.11.2005 J.Mäkinen, Käytäntöön
LisätiedotSATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015
1 SAT1050 PANAYYS / MAAT VSAPUSTO: APA, MATAB JA SMUNK -HAJOTUSTYÖ / SYKSY 2015 Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-, Matab ja Simulink simulointiohjelmistojen ominaisuuksiin ja
LisätiedotTaitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa
Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia
LisätiedotDEE Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman
LisätiedotVeneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä
Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi
LisätiedotUuden kulunvalvonnan tuotteet
1 Markkinoiden energiatehokkain turvavalojärjestelmä Huippuluokan toimintavarmuutta ja taloudellisuutta 2 Neptolux-turvavalojärjestelmä Markkinoiden energiatehokkaimmat opaste- ja turvavalaisimet Kustannustehokas
LisätiedotSiimasta toteutettu keinolihas
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma: Siimasta toteutettu keinolihas Laura Gröhn 224417 Mikko Kyllönen 221177 Lauri Liukko Sipi 84702A Susanna Porkka 225131 3.2.2015
LisätiedotProjektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus
Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena on luoda valmis sekvenssiohjelma säätötekniikan
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotEtälukija PR 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. PR1000v.2
Etälukija PR 1000 Käyttäjäopas PR1000v.2 Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi Sivu 2 PR 1000 Rajoitukset Kaikki oikeudet tähän ohjekirjaan ovat Global Safety & Security Solutions
LisätiedotMökkivarausjärjestelm
Mökkivarausjärjestelmä Mökkivarausjärjestelm Projektin loppuraportti R1VP Loppuraportti 2(8) Versiohistoria Versio Päivä Laatija(t) Hyväksyjä Voimassaoloaika 1 25.5.2018 Heini Saastamoinen Ville Heiskanen
LisätiedotGumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta
Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Projektisuunnitelma 23..204 Sisällys Lyhenteet Johdanto 2 Projektin tavoitteet
LisätiedotSÄHKÖAUTOT-NYT! TUOTEKEHITYS
S Ä H K Ö A U T O T - N Y T! Avoimen yhteisön voiman valjastaminen tuotekehityksen tueksi SÄHKÖAUTOT-NYT! TUOTEKEHITYS Henry Palonen / Sähköautot - Nyt! henry.palonen@gmail.com / 044 261 4150 Tuotekehitystä
LisätiedotA. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen
A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä
LisätiedotLausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:
Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotIIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
LisätiedotJyrki Kullaa ohjaava opettaja. Mika Miettinen puheenjohtaja
TKI-Projekti: /3 Aloituskokous Aika 6..204 klo.00 Paikka Metropolia AMK, Eerikinkatu 36, Helsinki Läsnä Sebastian Gumenius sihteeri Jyrki Kullaa ohjaava opettaja Mika Miettinen puheenjohtaja. Kokouksen
LisätiedotSavunpoistojärjestelmän kaapeloinnin ja automatiikan suunnittelu
Savunpoistojärjestelmän kaapeloinnin ja automatiikan suunnittelu 1 Sähkösuunnittelun lähtökohdat Painovoimainen savunpoisto Tarvittavat tiedot: 1. Savunpoistoluukkujen määrä 2. Savunpoistolohkojen määrä
LisätiedotS11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotArduino ohjelmistokehitys
Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotCRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE
CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL
LisätiedotDynaaminen allokaatio ja riskibudjetointi sijoitusstrategioissa
Aalto yliopisto Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Dynaaminen allokaatio ja riskibudjetointi sijoitusstrategioissa Väliraportti 5.4.2013 Vesa Husgafvel (projektipäällikkö) Tomi Jussila
Lisätiedot