Väylämaksumallien laskelmat
|
|
- Otto Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juha Tervonen: Väylämaksumallien laskelmat Liikenneverkon taloudellista kehittämistä selvittävän hankkeen taustaselvitys
2 Väylämaksumallien laskelmat
3 Väylämaksumallien laskelmat Tekijä Juha Tervonen, JT-Con Raportin päivämäärä Asiasanat väylämaksut, kauppamerenkulku, perusmaksu, talvikausimaksu, jäänmurto, VTS Toimeksiantaja ja asettamispäivämäärä Liikenne- ja viestintäministeriö Yhteyshenkilö Leena Sirkjärvi Tiivistelmä Selvityksessä on määritetty erilaisia väylämaksumalleja ja laskettu niiden ominaisuuksien pohjalta väylämaksun yksikköhinnastot, alustyyppikohtaiset maksukertymäjakaumat ja esimerkkejä alustyyppikohtaisista maksuista. Lisäksi mallien yksikköhinnastoja, maksukertymäjakaumia sekä alustyyppikohtaisia väylämaksuja on vertailtu toisiinsa. Pääperiaate mallien muodostamisessa on ollut se, että yhtiömuotoisessa kauppamerenkulkua palvelevassa vesiväylänpidossa ja muussa palvelujen tarjonnassa palvelutarjonnan kustannukset tulee kattaa väyliä ja palveluja käyttäviltä aluksilta kerättävällä väylämaksulla. Väylämaksun suuruuden ja maksun perimisen tulee perustua alusten käyttämien palvelujen määrään ja laatuun. Siksi väylämaksun yksikköhinnat määritellään ja peritään jokaisessa mallissa palvelujen tuotantokustannusten ja palvelujen käyttömäärien mukaisesti. Tässä raportissa tarkastellaan kuutta eri väylämaksumallia, joista kaksi vastaa kutakuinkin nykyistä väylämaksua ja neljä on esimerkinomaisia kehittämismalleja. Kehittämismalleihin sisältyy oleellisia aluskäyntien hinnoittelun muutoksia nykyiseen väylämaksuun nähden; yksikköhinnaston yksinkertaistaminen, käyntikertakohtaisen maksun periminen, erityisalennusten poistaminen ja perusväylänpidon palvelujen (väylänpito, VTS ja merenmittaus) ja mallista riippuen hieman eri tavoin toteutettu talviliikenteen palvelujen (jäänmurron valmius-, operointi- ja polttoainekustannukset) erillinen hinnoittelu. Vaihtoehtoiset väylämaksumallit muuttavat alustyyppikohtaisia maksukertymäjakaumia ja sitä kautta väylämaksuperiaatteen muuttamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia Suomen satamien kautta kulkevan liikenteen määrään ja laatuun, alustyyppeihin sekä liikenteen ajalliseen jakautumiseen.
4 Kalkylmodeller för farledsavgifter Författare Juha Tervonen, JT-Con Rapportens datum Ämnesord farledsavgift, handelssjöfart, grundavgift, avgift för vintersjöfart, isbrytning, VTS Tillsatt av och datum Kommunikationsministeriet Kontaktperson Leena Sirkjärvi Sammandrag I denna studie har man gjort upp olika modeller för farledsavgifter och utifrån dem kalkylerat enhetspriser för farledsavgifter, hur avgiftsintäkterna fördelas per fartygstyp och exempel på farledsavgifter enligt fartygstyp. Dessutom har man jämfört enhetspriserna, fördelningen av avgiftsintäkterna och farledsavgifter enligt fartygstyp med varandra. Huvudprincipen för modellerna har varit att kostnaderna för serviceutbudet både inom bolagiserad farledshållning som betjänar handelssjöfarten och i övrigt utbud av tjänster bör täckas med farledsavgifter som tas ut av de fartyg som använder farlederna och tjänsterna. Storleken på farledsavgiften och uttaget av avgifter bör grunda sig på kvantiteten och kvaliteten hos de tjänster som fartygen använder. Följaktligen bör enhetspriserna för farledsavgiften fastställs och tas ut på basis av produktionskostnaderna för tjänsterna och mängden använda tjänster. I studien granskas farledsavgifterna utifrån sex olika avgiftsmodeller. Två av modellerna mostavarar i stort sett den nuvarande farledsavgiften, medan fyra av dem utgör exempel på vidare utvecklade modeller. Utvecklingsmodellerna skiljer sig väsentligt från den nuvarande farledsavgiften i fråga om prissättningen av fartygsanlöp. Detta betyder till exempel förenklade enhetspriser, uttag av avgift per anlöp och slopade specialrabatter. Dessutom införs särskild prissättning av tjänster inom den grundläggande farledshållningen (farledshållning, VTS och sjömätning) och beroende på modell ett lite annorlunda utförande av prissättningen av tjänster inom vintersjöfarten (kostander för beredskap, operativ verksamhet och bränsle). De alternativa modellerna för farledsavgifterna leder till en omfördelning av avgiftsintäkterna per fartygstyp och därigenom kan den ändrade avgiftsprincipen ha betydande konsekvenser för kvantiteten och kvaliteten hos transittrafiken, fartygstyperna och den tidsmässiga fördelningen av de transporter som färdas via finländska hamnar.
5 Fairway due model calculations Author Juha Tervonen, JT-Con Commissioned by, date Ministry of Transport and Communications, Keywords fairway dues, merchant shipping, basic fee, winter season fee, icebreaking, VTS Contact person Leena Sirkjärvi Abstract The report outlines different fairway due models and, on the basis of their features, calculates fairway due unit prices, fee accrual distributions for different ship types, and examples of fees paid by different ship types. It also compares the unit prices, fee accrual distributions and fairway dues specific to each ship type in the different models. The main principle of these models is that the costs of waterway maintenance which serves merchant shipping in corporate form and other service provision should be covered by the fairway dues collected from ships that use the fairways and services. The amounts of the fairway dues and their collection should be based on the quantity and quality of the services used by ships. In each one of these models, the fairway due unit prices are specified and charged on the basis of the costs of service provision and the volume of services used. The report examines six different fairway due models, two of which correspond more or less to the current fairway due system, while the other four are discussed as examples of development models. Compared to the current fairway dues, the development models contain essential changes to the pricing of port calls. These include simplification of the unit prices, charging a fee per call, abolishment of special reductions, and separate pricing of basic fairway maintenance services (fairway maintenance, VTS and hydrographic survey) and services for winter operation (standby, operating and fuel costs of icebreaking), implemented with slight differences depending on the model. The alternative fairway due models would change the fee accrual distributions specific to different ship types, and a change in the principles of fairway dues may thus have significant impacts on the quantity and quality of traffic and ship types calling at Finnish ports as well as the temporal distribution of traffic.
6 Sisällysluettelo 1. Johdanto Mallien ominaisuudet ja laskelmien taustatiedot Mallien ominaisuudet Kustannusperusteet ja yksikköhintojen johtaminen Laskelmien taustatiedot; aluskäynnit, alustyypit, jääluokat ja nettotonnit Mallitarkastelut Malli (0) Nykymalli Malli (0+) Jaettu nykymalli Malli (1) Yksinkertaistettu väylämaksu Malli (2) Alennettu väylämaksu Malli (3) Alueellinen väylämaksu Malli (4) Rajattu väylämaksu Mallien vertailu Maksulliset aluskäynnit ja nettotonnit per vuosi Yksikköhinnat Väylämaksut yhtä käyntikertaa kohti Säännöllisen liikenteen väylämaksut Maksukertymäjakaumat Mallien vaikutuksia Eräitä muita havaintoja
7 1. Johdanto Tämä raportti esittää liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) toimeksiannosta kesällä 2016 tehdyt väylämaksumallilaskelmat taustatietoineen. Tarkastelut sallivat pohtia toteuttamiskelpoisen hinnoitteluvaihtoehdon valintaa ja jatkokehittämistä. Raportissa kuvataan mallien ja laskelmien laatimisessa hyödynnetyt tilastot, laskentaoletukset, laskentatapa ja tulokset. Tuloksina jokaiselle mallille esitetään väylämaksun yksikköhinnastot, alustyyppikohtaiset maksukertymäjakaumat ja esimerkkejä alustyyppikohtaisista maksuista. Mallien ominaisuuksia ja tuloksena saatavia hinnastoja kommentoidaan lyhyesti. Lisäksi mallien yksikköhinnastoja, maksukertymäjakaumia sekä alustyyppikohtaisia väylämaksuja vertaillaan toisiinsa. Lopuksi esitetään suppea vaikutusten arviointi sekä eräitä malleista tehtyjä havaintoja ja johtopäätöksiä. Pääperiaate mallien muodostamisessa on ollut se, että yhtiömuotoisessa kauppamerenkulkua palvelevassa vesiväylänpidossa ja muussa palvelujen tarjonnassa palvelutarjonnan kustannukset tulee kattaa väyliä ja palveluja käyttäviltä aluksilta kerättävällä väylämaksulla. Väylämaksun suuruuden ja maksun perimisen tulee perustua alusten käyttämien palvelujen määrään ja laatuun. Siksi väylämaksun yksikköhinnat määritellään ja peritään jokaisessa mallissa palvelujen tuotantokustannusten ja palvelujen käyttömäärien mukaisesti. Näin palvelujen käytön ja palvelujen tuotantokustannusten välille muodostuu nykyistä väylämaksua selvempi yhteys. Tässä raportissa tarkastellaan kuutta eri väylämaksumallia, joista kaksi vastaa kutakuinkin nykyistä väylämaksua ja neljä on esimerkinomaisia kehittämismalleja. Kehittämismalleihin sisältyy oleellisia aluskäyntien hinnoittelun muutoksia nykyiseen väylämaksuun nähden; yksikköhinnaston yksinkertaistaminen, käyntikertakohtaisen maksun periminen, erityisalennusten poistaminen ja perusväylänpidon palvelujen (väylänpito, VTS ja merenmittaus) ja mallista riippuen hieman eri tavoin toteutettu talviliikenteen palvelujen (jäänmurron valmius-, operointi- ja polttoainekustannukset) erillinen hinnoittelu. - Malli (0) Nykymalli vastaa täysin nykyistä väylämaksua ja muodostaa muille malleille vertailukohdan. - Mallissa (0+) Jaettu nykymalli ottaa käyttöön ympärivuotisen perusmaksun ja erillisen talvikausimaksun muutoin nykymallin mukaisessa väylämaksussa. - Malli (1) Yksinkertaistettu väylämaksu ottaa käyttöön käyntikertakohtaiset maksut (perusmaksu ja talvikausimaksu) ilman mitään maksun leikkureita tai alennuksia. - Malli (2) Alennettu väylämaksu lisää Malliin (1) säännöllisen liikenteen maksualennuksen. - Malli (3) Alueellinen väylämaksu sisällyttää alueellisten jäänmurron kustannusten mukaisesti määräytyvän talvikausimaksun Malliin (2). - Malli (4) Rajattu väylämaksu rajaa väylämaksukertojen enimmäismäärää kuukausitasolla; muutoin hinnoittelu on Mallin (1) mukaista. Väylämaksulla hinnoitellaan seuraavia kauppamerenkulun palvelujen tuotantokustannuksia: - kauppamerenkulun väylänpitoa rannikolla ja sisävesillä (Saimaa) - VTS-palvelua rannikolla ja sisävesillä - merenmittausta rannikolla ja sisävesillä - jäänmurtoa rannikolla. 4
8 Kustannustiedot on laadittu LVM:n ja Liikenneviraston toimesta. Väylämaksulla katettavat kokonaiskustannukset (102,6 milj. euroa) muodostaa tulotavoitteen jokaiselle tässä raportissa esitetylle väylämaksumallille. Kustannusperusteisiin sisältyvät rannikon ja sisävesien (Saimaa) kauppamerenkulun palvelujen juoksevat kulut ja pääomakulut. Tuleviin investointikustannuksiin on varauduttu ainoastaan jäänmurrossa (jäänmurtajien uudistaminen). Väyläinvestointien ja esimerkiksi VTS-palvelun tulevia kehittämiskustannuksia ei laskelmiin sen sijaan kuulu. Tämän raportin esittämät väylämaksutarkastelut laadittiin kesäkuun ja syyskuun 2016 välisenä aikana liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) tarkasteluja varten. Väylämaksumallit ja niiden keskeiset ominaispiirteet laadittiin LVM:n toimesta Liikenneviraston asiantuntijoita kuullen. Asiantuntijaryhmään kuuluivat LVM:stä Sanna Ruuskanen, Elina Thorström, Leena Sirkjärvi, Marja Heikkinen-Jarnola, Tuomo Suvanto, Pyry Takala ja Tiina Ranne. Liikennevirastosta tarkasteluihin osallistuivat Mauri Paukkonen ja Jarkko Toivola. KTM Juha Tervonen (JT- Con) täsmensi mallien yksityiskohtia, laati mallilaskelmat ja raportoi tulokset. 5
9 2. Mallien ominaisuudet ja laskelmien taustatiedot 2.1 Mallien ominaisuudet Tarkastelluilla väylämaksumalleilla on seuraavia yleisiä ominaisuuksia: - Väylämaksu määräytyy jokaisessa mallissa kaavalla: aluksen nettovetoisuusluku x väylämaksun yksikköhinta. - Malleissa peritään kaksiosaista väylämaksua; ympärivuotinen perusmaksu + talvikaudella lisämaksuna perittävä talvikausimaksu (pl. nykyistä väylämaksua edustava vertailumalli) - Väylämaksun leikkurit ja alennukset ovat mallikohtaisia (tai niitä ei ole). - Väylämaksu peritään jokaisessa mallissa kun alus saapuu ulkomailta suomalaiseen satamaan tai suomalaisesta satamasta toiseen suomalaiseen satamaan. - Väylämaksu peritään kaikissa malleissa enintään kerran vuorokaudessa ja enintään kerran samaan matkaan liittyvistä satamiin saapumisista (vaikka ne tapahtuisivat eri vuorokausien puolella). - Erillisen talvikausimaksun perimisen aikaväli ( ) on määritetty tyypillisen merellisen talvikauden mukaan ilman alueellisia eroja. - Maksuvelvollisten alusten määritykset ovat samat kuin nykyisessä väylämaksussa. - Kaikilla malleilla on sama kauppamerenkulun palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamistavoite (102,6 milj. euroa). 1 Laskelmat on tehty seuraaville malleille (taulukot 1 ja 2): - Malli (0) Nykymalli sisältää kaikki nykyisen väylämaksun ominaisuudet, mutta yksikköhinnat on määritetty muiden mallien kanssa yhteisen tulotavoitteen mukaisesti. Nykymalli ei ole varsinainen kehittämismalli. 2 - Malli (0+) Jaettu nykymalli sisällyttää talviliikenteen palvelujen erillisen hinnoittelun nykyiseen väylämaksuun. Ympärivuotisesti peritään perusmaksua ja talviliikennekaudella peritään sen lisäksi talvikausimaksua. Malli sisältää muutoin kaikki nykyisen väylämaksun ominaisuudet. - Malli (1) Yksinkertaistettu väylämaksu on malli, jossa perusmaksu ja talvikausimaksu peritään jokaista käyntikertaa kohti, ja perusmaksun yksikköhinnat ovat samat kaikille alustyypeille. Talvikausimaksu peritään kahdessa eri jäämaksuluokassa. Mallissa ei ole minkäänlaisia maksualennuksia tai -leikkureita. - Malli (2) Alennettu väylämaksu on säännöllisen liikenteen maksuja kohtuullistava malli, jossa perusmaksua ja talvikausimaksua peritään muutoin kuten mallissa (1), mutta maksujen yksikköhinnat alenevat käyntimäärien mukaan. 1 Laskennallisista syistä eri mallien kerryttämä tulo voi vaihdella 0,1 milj. euroa suuntaan tai toiseen. 2 Nykymalli vertautuu vuonna 2014 ja sitä ennen perittyyn täysimääräiseen väylämaksuun, ei vuosina perittävään puolitettuun väylämaksuun. 6
10 - Malli (3) Alueellinen väylämaksu on mallin (2) kaltainen, mutta talvikausimaksu hinnoitellaan alueellisesti. Perusmaksu on yhtä suuri kaikilla merialueilla, mutta talvikausimaksu on erisuuruinen Suomenlahdella, Selkä- ja Saaristomerellä ja Pohjanlahdella. - Malli (4) Rajattu väylämaksu muutoin samankaltainen kuin malli (1), mutta perusmaksu ja talvikausimaksu peritään enintään viisi kertaa kuukaudessa. Kaikilla malleilla on sama tulotavoite (102,6 milj. euroa), mutta perusmaksulle ja talvikausimaksulle määritettyjen väylämaksun yksikköhintojen kustannusperusteissa on jonkin verran eroja. Nykymallissa (0) väylämaksun yksikköhinnat perustuvat kauppamerenkulun palvelujen kokonaiskustannuksiin. Jaetussa nykymallissa (0+) ja malleissa (0), (0+), (1), (2) ja (4) perusmaksun kustannusperusteisiin kuuluvat väylänpito, VTS, merenmittaus ja jäänmurron valmiuskustannukset, ja talvikausimaksun kustannusperusteisiin kuuluvat jäänmurron operointi- ja valmiuskustannukset. Mallissa (3) perusmaksun kustannusperusteisiin kuuluvat vain väylänpito, VTS ja merenmittaus, ja kaikki jäänmurron kustannukset kuuluvat talvikausimaksun kustannusperusteisiin (edelleen alueellisesti määritettynä). Mallien euromääräiset kustannusperusteet esitetään tarkemmin luvussa 2.2. Käyntikertakohtaiseen väylämaksuun siirrytään siksi, että nykyisen väylämaksun sisältämien maksukertaleikkurien mukaiset hinnoittelutavat eivät mukaile alusten käyttämien palvelujen määrää. Palvelujen tuotantokustannukset ja palvelujen käyttömäärät eivät kohtaa toisiaan riittävästi. Edelleen, voimakkaat leikkurit eivät ole mielekkäitä liiketaloudellisen hinnoittelun toimintaympäristössä. Samasta syystä väylämaksun kehittämismalleihin ei sisälly nykyisen väylämaksun kaltaisia erityisalennuksia (vientitransitoalennus ja vajaalastialennus). Alustyyppi- ja jääluokkaporrastukset poistetaan väylämaksun kehittämismalleista pääsääntöisesti yhtäältä yksinkertaistamisen vuoksi ja toisaalta alusten tasapuolisen kohtelun vuoksi. Jääluokkaporrastus on mukana talviliikenteen lisämaksussa, mutta vain kahdessa jäämaksuluokassa. Ainoastaan jääluokan IAS aluksille on nyt katsottu perustelluksi myöntää muita jääluokkia alhaisempi talvikausimaksu, koska vain IAS-aluksilla on erityiset itsenäisen kulun ominaisuudet vaikeissa jääoloissa. Mallien laskennalliset tarkastelut on tehty seuraavin aineistoin: - Mallit (0) ja (0+) on laskettu vuoden 2013 väylämaksuaineiston (Tullin aineisto) pohjalta laaditulla laskentasapluunalla. - Mallit (1), (2), (3) ja (4) on laskettu vuoden 2015 ulkomaan- ja kotimaanliikenteen aluskäyntiaineiston (Liikenneviraston aineisto) pohjalta laaditulla laskentasapluunalla. Mallit (0) ja (0+) ovat ominaisuuksiltaan samankaltaiset kuin nykyinen väylämaksu ja siksi laskentasapluunan laadinnassa, eli yksikköhintojen määrittelyssä ja maksun perimisen mallintamisessa voidaan käyttää toteutunutta väylämaksuaineistoa. Varsinaiset kehittämismallit (1), (2), (3) ja (4) edellyttävät käyntikertakohtaiseen maksuun siirtymisen vuoksi koko vuoden tilastoidun liikenteen ja erillisesti talvikauden liikenteen käsittelyä väylämaksun yksikköhintojen määrittelyn perusteena ja maksun perimisen mallintamisessa. Laskentasapluuna on laadittu vuoden 2015 aluskäyntitietojen pohjalta. Aluskäyntien kokonaismäärän ja Suomessa käyvien alusten nettovetoisuuksien muutokset 3 vuodesta toiseen eivät lyhyellä aikavälillä oleellisesti vaikuta mallitarkastelujen yleistettävyyteen, mutta 3 Nettovetoisuuden kehitys vaikuttaa väylämaksumalleihin sekä alusten nettovetoisuuslukujen (kokojakauman) muutosten että koko tilastovuoden nettovetoisuuskertymän kautta. 7
11 liikenteellisiä vaikutuksia ja sen merkitystä väylämaksun säätämiselle pidemmällä aikavälillä tulee pohtia vaikutustarkastelussa. 4 Laskentaan liittyviä tilastotietoja tarkastellaan lisää luvussa 2.3. Taulukko 1. Nykymallin (0) ja Jaetun nykymallin (0+) ominaisuudet. Pääperiaate Maksun rakenne Maksun pääominaisuudet Malli (0) Nykymalli Väylämaksu on kaikilta osin nykyisen väylämaksun mukainen. Yksi maksutekijä ympäri vuoden (leikkurein) Väylämaksu Peritään ympäri vuoden alustyypin, aluksen nettovetoisuuden ja jääluokan mukaan Erilliset yksikköhinnat; matkustaja-, rahti-, risteily- ja suurnopeusalukset, proomut Yksikköhintojen porrastus jääluokkien mukaan: 1AS, 1A, 1B-1C, II-III ja luokaton (alhaisimmat maksut parhailla/ korkeimmat heikoimmilla luokilla) Malli (0+) Jaettu nykymalli Väylämaksu on kaksiosainen ja se peritään jokaiselta käyntikerralta. Perusmaksu (leikkurien) Talvikausimaksu: (5 kk: leikkurein) Perusmaksu Peritään ympäri vuoden alustyypin, aluksen nettovetoisuuden ja jääluokan mukaan (kuten nykymallissa) Talvikausimaksu Peritään talviliikennekaudella alustyypin, nettovetoisuuden ja jääluokan mukaan Käyntikertaleikkurit: rahtialukset 10/matkustajaalukset 30 käyntiä Käyntikertaleikkurit: rahtialukset 10/matkustajaalukset 30 käyntiä Maksun leikkurit ja alennukset Enimmäismaksuleikkurit: rahtialus: / matkustaja-alus: / risteilyalus: Vajaalastialennus -50/-75 % Enimmäismaksuleikkurit: rahtialus: / matkustaja-alus: / risteilyalus: Vajaalastialennus -50/-75 % Transitoalennus -50 % Transitoalennus -50 % Maksun kustannusperusteet Saimaa-alennus/-vapautus Kokonaiskustannukset; väylänpito, VTS, merenmittaus ja jäänmurtopalvelut Saimaa-alennus/-vapautus Perusmaksu: väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen kustannukset sekä jäänmurtopalvelujen valmiuskustannukset Talvikausimaksu: jäämurron operointi- ja polttoainekustannukset 4 Varustamot saattavat optimoida Suomeen liikennöivän aluskantansa koostumusta ja vuorojen määriä (samojen alusten liikennöintitiheyttä) väylämaksurasitteen vähentämiseksi. Tällaiset muutokset voivat pienentää väylämaksukertymää, ja siitä muodostuu paine korottaa yksikköhintoja tai muuttaa maksua muulla tapaa. 8
12 Taulukko 2. Väylämaksun kehittämismallien (1), (2), (3) ja (4) ominaisuudet. Malli (1) Yksinkertaistettu väylämaksu Malli (2) Alennettu väylämaksu Malli (3) Alueellinen väylämaksu Malli (4) Rajattu väylämaksu Pääperiaate Väylämaksu on kaksiosainen ja se peritään jokaiselta käyntikerralta. Väylämaksu on kaksiosainen ja se peritään jokaiselta käyntikerralta alennuksin. Väylämaksu on kaksiosainen ja se peritään jokaiselta käyntikerralta alennuksin; talvikausimaksu on alueellisesti porrastettu. Väylämaksu on kaksiosainen ja se peritään enintään viideltä käyntikerralta kuukaudessa. Maksun rakenne Perusmaksu Talvikausimaksu (5 kk) Perusmaksu Talvikausimaksu (5 kk) Perusmaksu Alueellinen talvikausimaksu: (5 kk) Perusmaksu Talvikausimaksu (5 kk) Perusmaksu Peritään aluksen nettovetoisuuden mukaan Sama yksikköhinta per nettotonni kaikilla alus-tyypeillä Perusmaksu Peritään aluksen nettovetoisuuden mukaan Sama yksikköhinta per netto-tonni kaikilla alustyypeillä Perusmaksu Peritään aluksen netto-vetoisuuden mukaan Sama yksikköhinta per nettotonni kaikilla alus-tyypeillä Perusmaksu Peritään aluksen nettovetoisuuden mukaan Sama yksikköhinta per nettotonni kaikilla alustyypeillä Maksun pääominai-suudet Talvikausimaksu Peritään talviliikennekaudella kahdessa jäämaksu-luokassa: IAS / Muut jääluokat Talvikausimaksu Talvikausimaksu Peritään talviliikennekaudella kahdessa jäämaksuluokassa: IAS / Muut dessa jäämaksuluokassa: IAS / Muut Peritään talviliikennekaudella kah- jääluokat jääluokat Eri yksikköhinta merialueilla; Perämeri, Selkä- ja Saaristomeri, Suomenlahti Talvikausimaksu Peritään talviliikenne-kaudella kahdessa jäämaksuluokassa: IAS / Muut jääluokat Enintään yksi maksu/vrk. Enintään yksi maksu/vrk. Enintään yksi maksu/vrk. Enintään yksi maksu/vrk. Maksun leikkurit ja alennukset Ei mitään leikkureita tai alennuksia. Alennus: Täysi maksu käynnit nro 1-30, alennettu maksu (-33 %) käynnit nro 31 60, alennettu maksu (-66 %) käynnit nro 61-. Alennus: Täysi maksu käynnit nro 1-30, alennettu maksu (-33 %) käynnit nro 31 60, alennettu maksu (-66 %) käynnit nro 61-. Enintään 5 perusmaksua maksua/kk. Enintään 5 talvikausimaksua/kk talvikaudella. Ei leikkureita/ei erityisalennuksia. Ei leikkureita/ei erityisalennuksia. Ei erityisalennuksia. Maksun kustannusperusteet Perusmaksu: väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen kustannukset sekä jäänmurtopalvelujen valmiuskustannukset Talvikausimaksu: jäämurron operointi- ja polttoainekustannukset Perusmaksu: väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen kustannukset sekä jäänmurtopalvelujen valmiuskustannukset Talvikausimaksu: jäämurron operointi- ja polttoainekustannukset Perusmaksu: väylänpidon, VTS:n ja merenmittauksen kustannukset Talvikausimaksu: jäämurtopalvelujen alueelliset kokonaiskustannukset Perusmaksu: väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen kustannukset sekä jäänmurtopalvelujen valmiuskustannukset Talvikausimaksu: jäämurron operointi- ja polttoainekustannukset 9
13 Kustannusperusteet ja yksikköhintojen johtaminen Väylämaksulla katettavat kauppamerenkulkua palvelevan väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen ja jäänmurron kustannukset ovat yhteensä 102,6 milj. euroa vuodessa. Summasta hieman yli puolet, 54,8 milj. euroa, on keskimääräisen talven mukaan arvioituja jäämurron kustannuksia. Tarkastellut kustannukset ovat suuremmat kuin mitä kauppamerenkulun väylienpidon kustannukset ja tavoiteltu väylämaksukertymä ovat keskimäärin olleet viime vuosina. 5 Kustannuksissa on nyt otettu huomioon rannikon kauppamerenkulun palvelujen lisäksi Saimaan kauppamerenkulun palvelemisen kustannukset sekä jäänmurtajien uusiminen. 6 Kustannusrakenteessa ei ole otettu erityisesti huomioon ylijäämän (nettotuotto) muodostusta yhtiömuotoisessa palvelujen hinnoittelussa. Jäänmurron kustannuksia tarkastellaan malleissa eri tavoilla. Mallissa (0) väylämaksukertymä kerätään nykyisen väylämaksun tapaan esitetyn kustannustavoitteen mukaisesti. Malleissa (0+), (1), (2) ja (4) jäänmurron valmiuskustannukset sisältyvät perusmaksuun ja talvikausimaksulla katetaan jäänmurron operointi- ja polttoainekustannukset (taulukko 3). Mallissa (3) talvikausimaksulla katetaan kaikki jäänmurron kustannukset ja talvikausimaksu määräytyy alueellisten jäänmurron kustannusten mukaan (taulukko 4). Taulukko 3. Väylämaksulla katettavat kustannukset malleissa (0 - summataso), (0+), (1), (2) ja (4). Perusmaksulla katettavat ksannukset Milj. euroa (per vuosi) Kauppamerenkulun väylänpito yhteensä jost 32,9 - rannikolla 22,8 - Saimaalla 10,1 VTS 10,4 Merenmittau 4,5 Jäänmurron valmius 41,3 Peruspalvelut yhteensä 89,1 Talvikausimaksulla katettavatjäänmurron operoint- ja polttoainkustannukse 13,6 KAIKKI YHTEENSÄ 102,6 5 Liikenneviraston tilinpäätöksissä esitettyjen kustannusvastaavuustarkastelujen mukaan väylämaksulla katettavat kustannukset ovat vuosina vaihdelleet 75,4 99,6 milj. euron välillä. 6 Liikenneviraston tilinpäätöksissä näitä kustannuksia ei ole sisällytetty väylämaksun kustannusvastaavuustarkasteluun.
14 11 Taulukko 4. Väylämaksulla katettavat kustannukset mallissa (3) (jäänmurto/merialueet). Perusmaksulla katettavat kustannuks Milj. euroa (per vuosi) Kauppamerenkulun väylänpito yhteensä (jost) 32,9 - rannikolla 22,8 - Saimaalla 10,1 VTS 10,4 Merenmittau 4,5 Peruspalvelut yhteensä 47,8 Talvikausimaksulla katettavat äänmurron kokonaiskustannukset, jos 54,8 - Perämerellä 34,7 - Selkä- ja Saaristomerell 7,0 - Suomenlahdella 13,1 YHTEENSÄ 102,6 Väylämaksumallien yksikköhinnastot määräytyvät jyvityslaskelmilla, jossa yleisperiaatteena on kohdentaa katettavat kokonaiskustannukset maksumallin ominaisuuksien mukaan määräytyvälle määrälle aluskäyntejä ja nettotonneja (taulukko 5). Jyvitykseen vaikuttavat merkittävästi kunkin mallin erityispiirteet ja yksityiskohdat (taulukot 6 ja 7), ja merkittävimmin hinnoiteltavien aluskäyntien lukumäärä sekä niiden mukainen nettotonnikertymä. Jyvityslaskelmat ovat perusteiltaan erilaiset siksi, että malleissa (0), (0+) ja (4) sekä malleissa (1), (2) ja (3) väylämaksu peritään selvästi erilaiselta määrältä aluskäyntejä ja nettotonneja (taulukko 7). Edelleen, jyvityksissä täytyy käsitellä erikseen perusmaksun piiriin kuuluvia ajankohdasta riippumattomia aluskäyntejä ja talvikaudelle ( ) ajoittuvia aluskäyntejä. Malleissa (0) ja (0+) väylämaksun yksikköhinnat määritellään nettotonnia kohti viidelle eri alustyypille ja neljälle jäämaksuluokalle kuten nykyisessä väylämaksussa. Malleissa (1), (2) ja (3) väylämaksun yksikköhinnat määrätään käyntikertakohtaisesti; perusmaksun periminen perustuu (edelleen) aluksen nettovetoisuuteen, mutta ei alustyyppiin eikä jääluokkaan. Mallissa (4) väylämaksun yksikköhinnat määräytyvät kuukausikohtaisen enimmäismaksumäärän ehdoilla (enintään viisi perusmaksua kuukaudessa ja talvikaudella perusmaksun lisäksi enintään viisi talvikausimaksua kuukaudessa). Malleissa (1), (2), (3) ja (4) perusmaksulla on sama yksikköhinta kaikille alustyypeille jääluokasta riippumatta. Talvikausimaksu määräytyy sen sijaan kahdessa jääluokassa (IAS ja muut jääluokat). Jääluokkien mukainen talvikausimaksun yksikköhintojen porrastus on enemmän havainnollistava, kuin erityiseen kustannusperusteeseen nojaava. Malleissa (0) ja (0+) hinnoiteltuja aluskäyntejä ja nettotonneja on vain (murto)osa koko vuoden liikenteen aluskäynneistä ja nettotonneista. Malleissa (1), (2) ja (3) laskelmiin sisältyy lähes koko vuoden liikenne aluskäynteinä ja nettotonneina joskin niin, että huomioon otetaan enintään yksi satamaan saapuminen per vuorokausi tai matka. 7 Mallissa (4) hinnoiteltujen 7 Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä samoin kuin Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kuin myös Ahvenanmaan ja Ruotsin välisessä liikenteessä on useita aluksia, jotka liikennöivät kesäkaudella tai ympärivuotisesti useita kertoja vuorokaudessa. Edelleen, Tukholmasta Suomeen saapuva roro-matkustaja-alus saapuu Suomeen ensin ahvenanmaalaiseen satamaan ja sitten Turkuun tai Helsinkiin. Manner-Suomesta Ruotsiin lähtevä Ahvenanmaan satamien kautta matkaava alus tekee tavallaan kotimaanmatkan matkan ensimmäisellä etapilla. Näistä saapumisista mallilaskelmissa otetaan huomioon vain yksi saapuminen saman matkan kaksinkertaisen hinnoittelun välttämiseksi (eikä ulkomaille suuntautuvan reitin kotimaanmatkan osuutta oteta huomioon).
15 12 aluskäyntien ja nettotonnien määrää rajoittaa malliin sisältyvä leikkuri; enintään viisi maksua kuukaudessa. Taulukko 5. Kauppamerenkulun palvelujen tuotantokustannusten jyvittäminen väylämaksun yksikköhinnoiksi - yleisperiaate. Malli (0) Nykymalli Väylämaksulla tavoiteltava tulokertymä per hinnoiteltavat aluskäynnit ja nettotonnit Huom. 1. Yksikköhinnoissa otetaan huomioon viisi alustyyppiä ja neljä jääluokkaa. Huom. 2. Leikkurit rajoittavat hinnoiteltujen aluskäyntien ja nettotonnien määriä. Malli (0+) Jaettu nykymalli Perusmaksulla tavoiteltava tulokertymä per hinnoiteltavat ympärivuotiset aluskäynnit ja nettotonnit + Talvikausimaksulla tavoiteltava tulokertymä per hinnoiteltavat talvikauden aluskäynnit ja nettotonnit Huom. 1. Yksikköhinnoissa otetaan huomioon viisi alustyyppiä ja neljä jääluokkaa. Huom. 2. Leikkurit rajoittavat hinnoiteltujen aluskäyntien ja nettotonnien määriä. Malli (1) Yksinkertaistettu väylämaksu Malli (2) Alennettu väylämaksu Perusmaksulla tavoiteltava tulokertymä per hinnoiteltavat ympärivuotiset aluskäynnit ja nettotonnit + Talvikausimaksulla tavoiteltava tulokertymä per hinnoiteltavat talvikauden aluskäynnit ja nettotonnit Malli (3) Alueellinen väylämaksu Perusmaksulla tavoiteltava tulokertymä per hinnoiteltavat ympärivuotiset aluskäynnit ja nettotonnit + Talvikausimaksulla tavoiteltava alueellinen tulokertymä per hinnoiteltavat talvikauden alueelliset aluskäynnit ja nettotonnit Malli (4) Rajattu väylämaksu Perusmaksulla tavoiteltava tulokertymä per rajoitteen mukaan hinnoiteltavat aluskäynnit ja nettotonnit + Talvikausimaksulla tavoiteltava tulokertymä per rajoitteen mukaan hinnoiteltavat talvikauden aluskäynnit ja nettotonnit Huom. 1. Kaikille alustyypeille määritetään samat perusmaksun yksikköhinnat (ilman alustyypin tai jääluokan mukaisia porrastuksia). Talvikausimaksussa otetaan huomioon alusten jääluokat, mutta vain kahdessa jäämaksuluokassa. Huom. 2. Mallissa hinnoitellaan kaikki aluskäynnit. Huom. 2. Mallissa hinnoitellaan kaikki aluskäynnit, mutta säännöllisen liikenteen maksuja alennetaan. Huom. 2. Mallissa hinnoitellaan kaikki aluskäynnit, mutta säännöllisen liikenteen maksuja alennetaan. Huom. 2. Mallissa hinnoiteltuja aluskäyntejä rajoitetaan kuukausitasolla.
16 13 Taulukko 6. Väylämaksun yksikköhintojen määräytymiseen vaikuttavat tekijät. Ominaisuus Malli (0) Nykymalli Malli (0+) Jaettu nykymalli Malli (1) Yksinkertaistettu väylämaksu Malli (2) Alennettu väylämaksu Malli (3) Alueellinen väylämaksu Malli (4) Rajattu väylämaksu Perusmaksu ( ) Kokonaiskustannukset (102,6 M ) peritään nykyisen väylä-maksun mukaisesti määräytyvällä hinnastolla Väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen ja jäänmurron valmiuden kustannukset (yhteensä 89,1 M ) peritään nykyisen väylämaksun mukaisesti määräytyvällä hinnastolla Väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen ja jäänmurron valmiuden kustannukset (yhteensä 89,1 M ) peritään hinnastolla, jossa jokainen aluskäynti (ja nettotonni) on maksullinen Väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen ja jäänmurron valmiuden kustannukset (yhteensä 89,1 M ) peritään hinnastolla, jossa jokainen aluskäynti (ja nettotonni) on maksullinen Väylänpidon, VTS:n ja merenmittauksen kustannukset (yhteensä 47,8 M ) peritään hinnastolla, jossa jokainen aluskäynti (ja nettotonni) on maksullinen Väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen ja jäänmurron valmiuden kustannukset (yhteensä 89,1 M ) peritään hinnastolla, jossa jokainen aluskäynti (ja nettotonni) on maksullinen erikseen asetettuun käyntikertarajoitteeseen saakka Talvikausimaksu ( ) - (Ei talvikauden hinnoittelua) Jäänmurron operointi- ja polttoainekustannukset (13,6 M ) peritään nykyisen väylämaksun mukaisesti määräytyvällä hinnastolla Jäänmurron operointi- ja polttoainekustannukset (13,6 M ) peritään hinnastolla, jossa jokainen aluskäynti (ja nettotonni) on maksullinen Jäänmurron operointi- ja polttoainekustannukset (13,6 M ) peritään hinnastolla, jossa jokainen aluskäynti (ja nettotonni) on maksullinen Jäänmurron kokonaiskustannukset (54,8 M ) peritään hinnastolla, jossa jokainen aluskäynti (ja nettotonni) on maksullinen Jäänmurron operointi- ja polttoainekustannukset (13,6 M ) peritään hinnastolla, jossa jokainen aluskäynti (ja nettotonni) on maksullinen erikseen asetettuun käyntikertarajoitteeseen saakka Huomioon otettavat aluksen ominaisuudet Viisi alustyyppiä, neljä jäämaksuluokkaa Perusmaksu: Viisi alustyyppiä, neljä jäämaksuluokkaa Talvikausimaksu: Viisi alustyyppiä, neljä jäämaksuluokkaa Perusmaksu: Sama yksikköhinta kaikille alustyypeille ja jääluokille Talvikausimaksu: Kaksi jäämaksuluokkaa, samat yksikköhinnat kaikille alustyypeille Perusmaksu: Sama yksikköhinta kaikille alustyypeille ja jääluokille Talvikausimaksu: Kaksi jäämaksuluokkaa, samat yksikköhinnat kaikille alustyypeille Perusmaksu: Sama yksikköhinta kaikille alustyypeille ja jääluokille Talvikausimaksu: Kaksi jäämaksuluokkaa, samat yksikköhinnat kaikille alustyypeille (per alue) Perusmaksu: Sama yksikköhinta kaikille alustyypeille ja jääluokille Talvikausimaksu: Kaksi jäämaksuluokkaa, samat yksikköhinnat kaikille alustyypeille Leikkurit Nykyisen väylämaksun käyntikerta- ja enimmäismaksuleikkurit Nykyisen väylämaksun käyntikerta- ja enimmäismaksuleikkurit Enintään yksi maksu/alus/vrk Enintään yksi maksu/ alus/vrk Enintään yksi maksu/alus/vrk Enintään yksi maksu/alus/vrk Enintään viisi maksua/kk (talvikaudella enintään viisi perusmaksua + viisi talvikausimaksua/kk) Alennukset Nykyisen väylämaksun alennukset (vajaalastit, vientitransito, Saimaa) Nykyisen väylä-maksun alennukset (vajaalastit, vientitransito, Saimaa) Ei alennuksia Käyntikertojen lukumäärän mukaan aleneva yksikköhinta Käyntikertojen lukumäärän mukaan aleneva yksikköhinta Ei alennuksia
17 14 Taulukko 7. Hinnoiteltujen aluskäyntien ja nettotonnien määrä eri malleissa. Ominaisuus Malli (0) Nykymalli Malli (0+) Jaettu nykymalli Malli (1) Yksinkertaistettu väylämaksu Malli (2) Alennettu väylämaksu Malli (3) Alueellinen väylämaksu Malli (4) Rajattu väylämaksu Hinnoiteltuja aluskäyntejä (väylämaksun maksukertoja), lkm Perusmaksu Talvikausimaksu Perusmaksu Talvikausimaksu Perusmaksu Talvikausimaksu Perusmaksu Talvikausimaksu - Perämeri Selkä- ja Saaristomeri Perusmaksu Talvikausimaksu Suomenlahti Hinnoiteltuja nettotonneja Perusmaksu Perusmaksu Perusmaksu Perusmaksu Perusmaksu Talvikausimaksu Talvikausimaksu Talvikausimaksu Talvikausimaksu - Perämeri Selkä- ja Saaristomeri Suomenlahti Talvikausimaksu
18 Laskelmien taustatiedot; aluskäynnit, alustyypit, jääluokat ja nettotonnit Liikenneviraston vesiliikennetilaston mukaan ulkomaan- ja kotimaanliikenteessä suomalaisiin satamiin tehtiin vuonna 2015 yhteensä lähes aluskäyntiä. 8 Suomen kauppamerenkulun alusliikenne on tyypiltään hyvin säännöllistä. Pääosan käynneistä tekee lukumäärältään rajallinen aluskanta. Tiheimmin Suomeen liikennöivät alukset käyvät suomalaisessa satamassa jopa useita kertoja vuorokaudessa. Naapurimaihin liikennöivät alukset käyvät Suomessa tyypillisestä useita satoja kertoja vuodessa (joka päivä tai joka toinen päivä). Itämeren eteläosiin liikennöivät alukset yltävät myös suuriin käyntimääriin ja Pohjanmeren satamissa käyvät alukset vierailevat Suomessa kymmeniä kertoja. Saapumiset voidaan kuvata alustyypeittäin määritettynä jakaumana (kuva 1). Summatilastossa kertautuvat jossain määrin saman matkan aikaiset koti- ja ulkomaanliikenteen saapumiset satamiin esimerkiksi Ahvenanmaan kautta Ruotsista/Ruotsiin liikennöitäessä (hinnoittelua koskevissa mallilaskelmista kaksinkertaiset tilastokirjaukset on poistettu; ks. hinnoitellut aluskäynnit taulukossa 5). Roro-matkustaja-alukset muodostavat lähes puolet kaikista aluskäynneistä. Yhdessä rorolastialusten kanssa roro-alukset muodostavat yli 60 prosenttia kaikista aluskäynneistä. Roroaluksilla ajetaan aikataulutettua reittiliikennettä Itämerellä (edes-takainen liikenne). 9 Tyypillistä on joka päiväinen tai joka toisen päivän käynti (viron- ja ruotsinlaivat) tai käynti muutaman päivän välein (puolan- ja saksanlaivat). Viroon ja Ruotsiin liikennöivät alukset saattavat käydä Suomessa (etenkin kesäkaudella) useita kertoja vuorokaudessa (mallilaskelmissa myös nämä saman vuorokauden aikaiset toiset ja kolmannet käynnit on poistettu aineistosta). Suomeen liikennöivien alusten jääluokkajakauma (kuva 2) kertoo, että pääosa aluskannasta soveltuu hyvin ympärivuotiseen liikenteeseen jääluokkansa puolesta. Jääluokkien IAS ja IA alusten käyntejä on yhteensä yli 80 prosenttia kaikista aluskäynneistä. Jälleen on kuitenkin syytä muistaa, että hyvän jääluokan alukset liikennöivät väylästöllä säännöllisesti ja tiheään, jopa useita satoja kertoja vuodessa, jonka vuoksi jääluokittainen aluskäyntijakauma painottuu hyviin jääluokkiin. Heikkojen jääluokkien aluksia käy väylästöllä joka tapauksessa verrattain vähän eikä käyntejä ole juurikaan talvikaudella. Tätä ohjaavat osaltaan jääluokkarajoitukset, mutta myös kyseisten alusten liikennöintityyppi. Tilastoiduista heikomman jääluokan ja jääluokattomien alusten käynneistä merkittävä osa on vain kesäisin liikennöiviä matkustaja-, risteily- ja suurnopeusaluksia. Jonkin verran heikkojen jääluokkien rahtialusten käyntejä on alku- ja lopputalvesta (ennen rajoitusten voimaan astumista ja heti niiden poistumisten jälkeen), mutta vain vähän varsinaisella talviliikennekaudella. 8 Tässä työssä ole erikseen laskettu tilastoista kuinka moni yksittäinen alus tämän käyntimäärän synnyttää. 9 Roro-aluksissa lasti siirtyy alukseen ja sieltä pois omilla pyörillä (ajoneuvot ja perävaunut). Roro-matkustajaaluksilla kulkee rahtia kuljettavia ajoneuvoja ja roro-lastialuksilla kulkee yleensä myös matkustajia.
19 16 Satamiin ulkomailta tai kotimaasta saapuneet alukset alustyypeittäin 2015 (Liikennevirasto) 2679; 8 % 843; 3 % 1375; 4 % 156; 0 % 5038; 15 % 717; 2 % 2183; 7 % 15999; 47 % 4745; 14 % MATKUSTAJA-ALUS RISTEILYALUS RO-RO-MATKUSTAJA-ALUS RO-RO-LASTIALUS KONTTIALUS IRTOLASTIALUS MUU KUIVALASTIALUS SÄILIÖALUS HINAAJA, PROOMU, PUSKU, MUU Kuva 1. Satamiin saapuneet alukset alustyypeittäin vuonna 2015 (Liikennevirasto). Satamiin ulkomailta tai kotimaasta saapuneiden alusten jääluokat 2015 (Liikennevirasto) 1153; 4 % 377; 1 % 53; 0 % 1828; 6 % 2430; 7 % 13292; 39 % 14602; 43 % IAS IA IB IC II III Tuntematon Kuva 2. Satamiin saapuneiden alusten jääluokkajakauma vuonna 2015 (Liikennevirasto).
20 17 Väylämaksumallien kannalta oleellisen kiinnostavaa on kuinka paljon aluskäynneistä kertyy hinnoiteltavia nettotonneja. Vuonna 2015 Liikenneviraston koti- ja ulkomaanliikenteen tilastojen kaikkien aluskäyntien kertymä oli yhteensä 407 miljoonaa nettotonnia. Karsintojen (saman vuorokauden aikaiset aluskäynnit) jälkeen hinnoiteltavia nettotonneja kertyy 228 miljoonaa (taulukko 5). Tästä kertymästä ylivoimaisesti suurin osa kertyy säännöllisen liikenteen ja tyypillisesti suurehkojen aluskokojen roro-matkustaja-alusliikenteestä (kuva 3). Rahtialusten nettotonnikertymä on siihen verrattuna yhteen laskettunakin pieni. Malleissa, joissa siirrytään käyntikertakohtaisiin maksuihin ja nettotonniperusteiseen hinnoitteluun ilman mitään leikkureita, palvelutarjonnan kustannusten kattamisen painopiste siirtyy todella voimakkaasti roroalusten suuntaan. Asiaa havainnollistaa myös aluskäyntien keskimääräinen nettovetoisuusluku alustyypeittäin (kuva 4). Rahtialusten keskimääräinen tunnusluku on nettotonnin luokkaa (tai sen alle), kun taas matkustajia kuljettavavilla aluksilla se on moninkertainen. Erillisen talvikausimaksun käyttöönotto kohdistaa mielenkiinnon talvikauden aikaisten aluskäyntien lukumäärään ja talvikausikäyntien nettotonnikertymään. Tilastojen mukaan Suomen meriliikenne on hyvin tasaista ympäri vuoden. Varsinaista kesäaikaista liikennettä ovat lähinnä nopeiden alusten liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä sekä risteilyalusten vierailut lähinnä Helsingissä (muutama sata aluskäyntiä kesässä). Jos nämä alukset rajataan tarkastelun ulkopuolelle, ei rannikon kauppamerenkulun aluskäynneissä juuri ole sesonkeja. Avovesikaudella Suomessa käy enintään muutamia satoja irto- tai kuivalastialuksia, joilla ei talviliikennekelpoista jääluokitusta.
21 18 Malleihin (1), (2), (3) ja (4) sisältyvä nettotonnikertymä alustyypeittäin Kuva 3. Satamiin saapuneiden alusten nettotonnikertymä alustyypeittäin (vrt. kuva 3) Vuoden aluskäyntien nettotonniluvun keskiarvo alustyypeittäin (2015) Kuva 4. Satamiin saapuneiden alusten keskimääräinen nettotonniluku alustyypeittäin vuonna 2015 (Liikennevirasto).
22 19 3. Mallitarkastelut 3.1 Malli (0) Nykymalli Nykymallille (0) määritetyt väylämaksun yksikköhinnat (taulukko 8) on laadittu korottamalla kaikkia tällä hetkellä perittyjä väylämaksun yksikköhintoja (taulukko 9 väylämaksun alennuskauden mukainen painotus) samassa suhteessa niin, että väylämaksun kokonaistulotavoite (102,6 milj. euroa) toteutuu. Yksikköhintojen määrittelyssä on otettu huomioon kaikki vuonna 2013 toteutuneet käyntikerta- ja enimmäismaksuleikkurit sekä vajaalasti- ja transitoalennukset. Taulukko 8. Nykymalli (0) Yksikköhinnat. Yksikköhinnat Euroa/nettotonni/jääluokka Lastialus Matkustaja-alus IAS 1,168 1,553 IA 2,729 3,214 IB ja IC 6,407 5,860 II ja III 10,888 10,361 Risteilyalus 2,264 Suurnopeusalus 13,371 Proomu 5,235 Nykymallin (0) yksikköhintoja voidaan verrata sekä alennuskaudella perittävän että ennen alennuskautta perityn väylämaksun yksikköhintoihin (taulukko 9). Vertailuja hankaloittaa kuitenkin se, että alennuskauden hinnastoa määritettäessä yksikköhintojen alustyyppi- ja jääluokkapainotuksia muutettiin sitä edeltäneeseen hinnastoon nähden. Edelleen, kumpaankin vertailuhinnastoon nähden tämän raportin tarkasteluissa käytetty tulotavoite on selvästi korkeampi kuin se oli esimerkiksi vuonna 2014, ja se vaikuttaa suoraan yksikköhintoihin. Väylämaksun alennuskauden hinnat ovat alhaiset ja tuottavat tuloa vain noin puolet väylänpidon kustannuksista. Osa hinnastojen eroista johtuu siis eri tulotavoitteesta ja osa eri hinnastoihin sisältyvistä erilaisista jääluokkien ja alustyyppien välisistä yksikköhintojen porrastuksista. Taulukko 9. Väylämaksun yksikköhinnat vuonna 2014 ja vuosina Yksikköhinnat Väylämaksu 2014 Väylämaksu alennuskaudella Euroa/nettotonni/jääluokka Lastialus Matkustaja-alus Lastialus Matkustaja-alus IAS 1,277 0,860 0,470 0,625 IA 2,389 1,694 1,098 1,294 IB ja IC 4,821 2,919 2,578 2,358 II ja III 6,918 4,878 4,381 4,169 Risteilyalus 1,045 0,911 Suurnopeusalus 6,303 5,381 Proomu 3,473 2,107
23 20 Nykyisen väylämaksun mukainen Nykymalli (0) kerää väylämaksutulot painotetusti lastialuksilta (taulukko 10; kuvat 5 6). Edelleen, yksikköhintojen painotusten mukaisesti heikompien jääluokkien aluksilta kerätään selvästi enemmän tuloja kuin mikä on niiden osuus koko vuoden aluskäynneistä (vrt. kuva 2). Alustyyppikohtaisista esimerkeistä (taulukot 11 12; kuvat 7 8) nähdään, että väylämaksulla katettavien kustannusten/tulotavoitteen nousu lisää useiden alustyyppien väylämaksurasitetta vuonna 2014 perittyyn väylämaksuun verrattuna. Matkustaja-aluksilla yksittäinen väylämaksu voi enimmillään jopa kaksinkertaistua ja rahtialuksilla maksukorotukset voivat olla useita kymmeniä prosentteja. Maksuleikkurit ja alennukset kuitenkin saattavat rajata muutoksia (suurimmille ja tiheään liikennöiville aluksille) niin, että maksurasite ei muutu välttämättä lainkaan. Edelleen, koska nykyisen väylämaksun mukaisessa yksikköhintojen porrastuksessa hyvien jääluokkien suosiminen on selvästi voimakkaampaa kuin vuonna 2014, saattaa joidenkin lastialustyyppien väylämaksurasite jopa laskea siitä huolimatta, että väylämaksun tulotavoite (ja yksikköhinnat) on korkeampi kuin vuonna Taulukko 10. Nykymallin (0) väylämaksukertymä. Väylämaksukertymä alustyypeittäin Milj. euroa % - Matkustaja-alukset (ml. roro-matkustaja-alukset) ja suurnopeusalukset 25,8 25,1 - Risteilyalukset 9,7 9,5 - Lastialukset 67,1 65,4 Yhteensä 102,6 100,0 Väylämaksukertymä jääluokittain Milj. euroa % - IAS 23,9 23,3 - IA 42,2 41,2 - IB ja IC 9,3 9,1 - II ja III 17,5 17,1 - Ei luokkaa 9,5 9,3 Yhteensä 102,6 100,0
24 21 Maksukertymä jääluokittain, milj. euroa 17,5 9,5 23,9 9,3 42,2 - IAS - IA - IB ja IC - II ja III - Ei luokkaa Kuvat 5 6. Maksukertymän jakaumat alustyypeittäin ja jääluokittain Nykymalli (0).
25 22 Taulukko 11. Esimerkkejä matkustaja-alusten maksuista Maksu peritään enintään 30 käynniltä per vuosi Nykymalli (0). Matkustajia kuljettavat alukset 2014 maksu /käynti Nykymalli (0) /käynti Muutos, % 2014 enintään 30 maksua/vuosi, Nykymalli (0) enintään 30 maksua/vuosi, Muutos, % Matkustaja-alus IB, nt Roro-matkustaja-alus IA, nt Roro-matkustaja-alus IAS, nt Matkustaja-alus IAS, nt Matkustaja-alus IAS, nt Suurnopeusalus, 299 nt Risteilyalus nt Risteilyalus nt Euroa Matkustaja-aluksen väylämaksu per maksullinen käyntikerta 2014 maksu /käynti Uusi maksu /käynti Kuva 7. Esimerkkejä matkustaja-alusten maksuista Maksu peritään enintään 30 käynniltä per vuosi Nykymalli (0).
26 23 Taulukko 12. Esimerkkejä lastialusten maksuista Maksu peritään enintään 10 käynniltä per vuosi Nykymalli (0). Lastia kuljettavat alukset 2014 maksu /käynti Nykymalli (0) /käynti Muutos, % 2014 enintään 10 maksua/vuosi, Nykymalli (0) enintään 10 maksua/vuosi, Roro-lastialus IAS, nt Muutos, % Roro-lastialus IA, nt Konttialus IAS, nt Konttialus IA, nt Konttialus IA, nt Kuivalastialus IAS, nt Kuivalastialus IC, 900 nt Kuivalastialus IB, nt Kuivalastialus II, nt Kuivalastialus II, nt Kuivalastialus III, nt Irtolastialus IAS, nt Irtolastialus IA, nt Irtolastialus II, nt Irtolastialus II, nt - vientitransitoalennus 50 % Säiliöalus IAS, nt Lastialuksen väylämaksu per maksullinen käyntikerta Euroa maksu /käynti Uusi maksu /käynti Kuva 8. Esimerkkejä lastialusten maksuista Maksu peritään enintään 10 käynniltä per vuosi Nykymalli (0).
27 Malli (0+) Jaettu nykymalli Jaetussa nykymallissa (0+) peritään kaksiosaista väylämaksua. Perusmaksua peritään ympäri vuoden ja perusmaksun lisäksi talvikaudella ( ) peritään talvikausimaksua. Molemmat maksutekijät määritetään ja peritään samoin ehdoin kuin Nykymallin (0) väylämaksu. Molempien maksutekijöiden jääluokka- ja alustyyppiporrastukset (yksikköhintojen väliset suuruussuhteet) ovat tällä perittävän Nykymallin (0) mukaiset. Perusmaksun yksikköhinnat (taulukko 13) on määritetty kustannusperusteiltaan niin, että perusmaksun tulokertymä kattaa väylänpidon, VTS:n, merenmittauksen ja jäänmurron valmiuden kustannukset. Perusmaksun lisäksi perittävän talvikausimaksun yksikköhinnat on määritetty niin, että tulokertymä kattaa jäänmurron operointi- ja polttoainekustannukset (keskimääräisenä talvena). Taulukko 13. Jaettu nykymalli (0+) Yksikköhinnat. Jaettu nykymalli (0+) Perusmaksu ( ) Talvikausimaksu ( ) Yhteensä ( ) Euroa/nettotonni Lastialus Matkustaja-alus Lastialus Matkustaja-alus Lastialus Matkustaja-alus IAS 0,940 1,250 0,242 0,322 1,182 1,572 IA 2,196 2,587 0,565 0,666 2,762 3,253 IB ja IC 5,156 4,716 1,328 1,214 6,484 5,931 II ja III 8,763 8,339 2,256 2,147 11,019 10,486 Risteilyalus 1,823 0,469 2,292 Suurnopeusalus 10,761 2,771 13,532 Proomu 4,214 1,085 5,299 Erillisen talvikausimaksun perimisestä seuraa se, että osa talviliikenteen palvelujen tuotantokustannuksista (jäänmurtajien operointi- ja polttoainekustannukset) kohdistuu pelkästään talviliikennekaudella liikennöiviin aluksiin. Se muuttaa väylämaksurasitteen kohdistumisen jakaumaa jonkin verran jääluokitettuja aluksia kohti (taulukot 14 16; kuvat 9 14). Heikkojen jääluokkien alukset/alustyypit eivät maksa yhtä paljoa talviliikennepalvelujen kustannuksista kuin Nykymallissa (0). Toisaalta talvikausimaksuun kohdistetut jäänmurron operointi- ja polttoainekustannukset eivät ole (keskimääräisenä talvena) erityisen suuret ja koska talvikuukausien liikennemäärät eivät kovin paljoa poikkea avovesikauden liikennemääristä (nykyisenlaisessa liikennöinnissä), ei maksurasitejakauman muutos ole kovin suuri. Esimerkkialusten tarkasteluista nähdään lähinnä kahden maksutekijän suuruusluokkaerot ja eri maksukausilla liikennöimisen merkitys väylämaksulle (taulukot 17 18; kuvat 15 16). Toisaalta nykyisen väylämaksun mukaiset leikkurit ja alennukset osaltaan rajoittavat aluskohtaisten maksurasitteiden muutoksia. Leikkurit on näissä tarkasteluissa asetettu vain perusmaksuun. Talvikauden lisämaksut on määritetty ilman mitään leikkuria (kaavalla: nettotonnit x yksikköhinta). Näin tehden talvikausimaksu sisältää jokaisen maksutapahtuman kohdalla jäänmurtopalvelujen täysimääräiset aluskäynnille jyvittyvät operointi- ja polttoainekustannukset. 10 Muutoin periaate ristisubventioiden poistamisesta ei toteudu Tarkkaan ottaen nykyisen väylämaksun enimmäismaksuleikkureiden ja alennusten mallintaminen kaksiosaisessa maksussa on haastavaa, ja tarkastelussa on sen suhteen puutteita.
Väylämaksujärjestelmän uudistaminen
Väylämaksujärjestelmän uudistaminen 17.9.2013 Pori Liikenneneuvos Tuomo Suvanto Sisältö Väylämaksun perusteet Väylämaksun uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset Valtion toimet työmarkkinaratkaisun
LisätiedotHE 93/2007 vp. Uusi väylämaksulaki (1122/2005) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta Lailla uudistettiin
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väylämaksulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulakia. Väylämaksun yksikköhintaa ja enimmäismäärää aluskäynniltä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 65/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulakia. a ja enimmäismäärää aluskäynniltä korotettaisiin siten, että
LisätiedotVäylämaksujen uudistamisen valmistelu. Taustaraportti
Väylämaksujen uudistamisen valmistelu Taustaraportti Julkaisuja 23/2013 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen väylämaksu... 4 2.1 Väylämaksun määräytyminen... 4 2.2 Väylämaksun tuotto ja rannikon
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2011 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta JOHDANTO
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 18 päivänä lokakuuta 2011 lähettänyt
LisätiedotHE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
LisätiedotVäylämaksujen uudistamisen valmistelu. Työryhmän raportti
Väylämaksujen uudistamisen valmistelu Työryhmän raportti Julkaisuja 22/2013 Julkaisun päivämäärä 27.8.2013 Julkaisun nimi Väylämaksujen uudistamisen valmistelu. Työryhmän raportti Tekijät Työryhmä, puheenjohtajat
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna Merenkulkulaito s
Merenkulkulaitoksen tilastoja 711993 Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna 1993 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2016
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Helmikuu Februari 2016
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Helmikuu Februari 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796
LisätiedotMERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa
MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993. Rekisteröidyt pienalukset. vuosina nettovetoisuus alle 19. Merenkulkulaito s
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993 Rekisteröidyt pienalukset vuosina 1986-1992 - nettovetoisuus alle 19 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Rekisteröidyt pienalukset vuosina
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta /2014 Laki. väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1214/2014 Laki väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2010
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2010 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Liikenne ja matkailu 2010
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2017
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2017 Liikenne ja matkailu 2017 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuusindikaattorit
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuusindikaattorit Merenkulun 1-tason turvallisuusindikaattorit 5 4 3 2 1 212 Vakavuus/seuraus (1.taso) Ihmishengen menetys Vakava loukkaantuminen
LisätiedotHE 146/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 146/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotVäylämaksu ja muuttuva merenkulku
JULKAISUJA 7/2018 Väylämaksu ja muuttuva merenkulku Työryhmän raportti merenkulun väylämaksujärjestelmän kehittämisestä ja siihen liittyvistä selvitystarpeista Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja
LisätiedotPohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012
Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) Dnro 1280/090/ VESILAIN MUKAINEN LUOKITTELU... 3
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) Sisällysluettelo 1 VESILAIN MUKAINEN LUOKITTELU... 3 2 LIIKENNEVIRASTON VESIVÄYLÄLUOKITUS... 3 2.1 Perusluokitus... 3 2.2 Tekniset määrittelyt (täydennysosio perusluokitukseen)...
Lisätiedot4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat:
1 RAAHEN KAUPUNGIN SATAMAMAKSUTAKSA 2014 Sataman johtokunta 26.11.2013 Voimassa 1.1.2014 alkaen TAVARAMAKSU Yleiset perusteet 1 Tavaramaksu on suoritettava tämän taksan maksutaulukkojen mukaisesti vesitse
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos
Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993 Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992 Merenkullculaitos MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992
Lisätiedot3' Tavaramaksu lasketaan tavaran bruttopainon perusteella, jollei taksassa ole toisin määrätty.
KUOPION KAUPUNGIN SATAMAMAKSUTAKSA Kaupunkirakennelautakunta 7.12.2016 207 TAVARAMAKSU Yleiset perusteet 1' Tavaramaksu veloitetaan Kuopion satamien kautta vesitse kuljetettavasta tavarasta tämän hinnaston
LisätiedotKuopion kaupunki Asiakirjan nimi 1 (7) Kaupunkiympäristön palvelualue Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut
Kuopion kaupunki Asiakirjan nimi 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN SATAMAMAKSUTAKSA TAVARAMAKSU Yleiset perusteet 1' Tavaramaksu veloitetaan Kuopion satamien kautta vesitse kuljetettavasta tavarasta tämän hinnaston
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1984-1993 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Marraskuu 1994 Tilastotoimisto Kauppataivaston
LisätiedotKOTKA VTS MASTER'S GUIDE
1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN
LisätiedotLuotsausmaksut kannetaan euroina seuraavan taksan mukaisesti: 1 000-3 000 286 572 925 1 245 1 615 1 951 2 472 3 196
3376 N:o 1199 Liite 1 LUOTSAUSMAKSUT SUOMEN ALUEVESILLÄ Luotsausmaksut kannetaan euroina seuraavan taksan mukaisesti: LUOTSAUSTAKSA Luotsattavan aluksen nettovetoisuus Luotsatun matkan pituus meripeninkulmissa
LisätiedotKatsaus laivaonnettomuuden todennäköisyyksiin Suomenlahdella
Katsaus laivaonnettomuuden todennäköisyyksiin Suomenlahdella SAFGOF-projektin väliseminaari 2.12.2008 DI Maria Hänninen Teknillinen korkeakoulu, Sovelletun mekaniikan laitos maria.hanninen@tkk.fi Sisältö
LisätiedotEsimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten
LisätiedotUlkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998
Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998 Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/1998 Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOS Toukokuu 1998 Tilastotoimisto Ulkomailla rekisteröidyt
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman
LisätiedotMiehittämätön meriliikenne
Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property
LisätiedotLaki liittyy vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
30.6.2005 (Jäissäkulkuindeksiin perustuva) Hallituksen esitys Eduskunnalle väylämaksulaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi väylämaksulaki, jolla kumottaisiin
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotAsiakasmaksulain muutosten vaikutuksia mikrosimulointimenetelma lla arvioituna
Asiakasmaksulain muutosten vaikutuksia mikrosimulointimenetelma lla arvioituna Liite THL:n lausuntoon THL/164/4.00.02/2019 asiakasmaksulaista HE 310/2018 Sisällys 1. Hallituksen esityksen kokonaisvaikutukset...
LisätiedotVäylämaksulaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2005 vp. Hallituksen esitys väylämaksulaiksi. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös. EV 171/2005 vp HE 150/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2005 vp Hallituksen esitys väylämaksulaiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä väylämaksulaiksi (HE 150/2005 vp). Valiokuntakäsittely Liikenne- ja viestintävaliokunta
Lisätiedot30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
LisätiedotAjankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013
Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren
Lisätiedot"#$%%#&#'(#)*+,!-$$-#$)'*'&#)*+!./,#0))*#*')*'-!1(23!4#,02&)5&+**#,! 6#77'-$$!8!9#,$#3'!:;<=! !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Liikenne ja matkailu 2013 Transport och turism Transport and tourism ISSN-L 1799 0157 ISSN 1799 0157 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479 (SVT) "#$%%#&#'(#)*+,-$$-#$)'*'&#)*+./,#0))*#*')*'-1(234#,02&)5&+**#,
LisätiedotJäänmurron toteuttamistapojen vaikutusarviointi
Jäänmurron toteuttamistapojen vaikutusarviointi Julkaisuja 16/2014 Julkaisun päivämäärä 25.6.2014 Julkaisun nimi Jäänmurron toteuttamistapojen vaikutusarviointi Tekijät Juha Tervonen (JT-Con) Toimeksiantaja
LisätiedotWest Coast VTS Master s Guide
West Coast VTS Master s Guide 23.5.2014 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 2.1 Pori VTS sektori... 3 2.2 Rauma VTS sektori... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 4 3.1
LisätiedotMerenkulkulaitos 12/
Meren kulkulaitoksen TIEDOTUSLEHTI Merenkulkulaitos 12/17.12.2008 MUUTOKSIA VÄYLÄMAKSULAKIIN Väylämaksulakia (1122/2005) on muutettu 21.11.2008 annetulla lailla 750/2008 ja 5.12.2008 annetulla lailla 787/2008,
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1982-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Lokakuu 1992 Tilastotoimisto Kauppalaivaston
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotMeriteollisuuden laajenevat näkymät
Meriteollisuuden laajenevat näkymät Sininen kasvu Varsinais-Suomessa -workshop 1.2.2017 Erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK Suomen meriklusteri VARUSTAMOT MERITEOLLISUUS MUUT
Lisätiedotvaltamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg
Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999
LisätiedotEEDI -hanke ja laivamittauskampanja
EEDI -hanke ja laivamittauskampanja Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. ESITELTÄVÄT HANKKEET
LisätiedotPALVELUHINNASTO. Voimassa 1.1.2013 - Loviisan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kehittämisjaoston 18.12.2012 hyväksymä
PALVELUHINNASTO Voimassa 1.1.2013 - Loviisan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kehittämisjaoston 18.12.2012 hyväksymä 2 (6) 1. Laskutuksen yleiset ehdot Maksut on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
LisätiedotKuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke
Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri
LisätiedotSatamamaksutaksa. Tavaramaksu s. 2-3 Alusmaksu 4-5 Jätehuoltomaksu 6 Yksityisoikeudelliset maksut 7
Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen
Lisätiedot24.2.2012. Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 Muutos 12/11
24.2.2012 Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 1-1/2012 1-1/2011 TAVARALIIKENNE YHTEENSÄ 214 487 238 178-9,95% 214 487 238 178-9,95% Tuonti 105 968 114 385-7,36% 105 968 114 385-7,36%
LisätiedotTrafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine
Trafin julkaisuja 4-2014 Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa Valtteri Laine Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 5/2014 Trafiksäkerthetsverket
LisätiedotÖljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,
LisätiedotFINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015
FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015 Luotsauspalvelua koskevat yleiset palveluehdot alusliikenteen toimijoille. Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Palveluehtojen soveltaminen ja voimassaolo...
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2017
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2017 Liikenne ja matkailu 2017 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479
LisätiedotVäite Argument "Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota virkistysalueita ja -palveluita." "Recreation sites and service
Olisiko vastaaja valmis maksamaan... Would the respondent be willing to pay for... Luonto-opastuksesta Nature guide services Autiotuvan käytöstä Use of wilderness huts Tulipaikan käytöstä (polttopuut,
LisätiedotMERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI
MERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI HELSINKI SATAMAKSI SYNTYNYT Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 satamaksi, kilpailemaan Itämeren merikuljetuksista. Kaupunki rakennettiin sataman ympärille.
Lisätiedot4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisen maksun määrääminen ja periminen lapsen varhaiskasvatuksesta lukien
Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 16.05.2016 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisen maksun määrääminen ja periminen lapsen varhaiskasvatuksesta 1.8.2016 lukien 1400/00.04.00/2015 KOLA 34 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotLiitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.
Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu
LisätiedotTEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto
TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),
LisätiedotSuomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer
LisätiedotTullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä
1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)
LisätiedotHE 271/2016 Ateenan yleissopimuksen hyväksymisestä. Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallitusneuvos Tiina Ranne
HE 271/2016 Ateenan yleissopimuksen hyväksymisestä Liikenne- ja viestintävaliokunta 15.2.2017 Hallitusneuvos Tiina Ranne 1 Ateenan yleissopimus Matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse tehty
LisätiedotHavaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta. Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni
Havaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä alueittain 2017, rannikko Suomenlahti 2 959 672 josta
LisätiedotFinnpilot Pilotage Oy. Asiakastilaisuus 26.1.2015
Finnpilot Pilotage Oy Asiakastilaisuus 26.1.2015 Ohjelma 13.00-13.15 Tilaisuuden avaus ja Finnpilot osallistujien esittely Matti Pajula 13.15 14.00 Luotsaustoiminnan ajankohtaiset asiat Kari Kosonen 14.00-14.20
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotSuomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotLiikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi
1(5) 25.1.2017 Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi Ohjausryhmä Juhapekka Ristola, LVM Antti Vehviläinen, Liikennevirasto Kari Wihlman, Liikenteen turvallisuusvirasto
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotTaulukko 1 Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät. HUOM: Tässä taulukossa esitetty ruuhka-aika poikkeaa julkaisun 31/2015 mukaisesta!
UUDELY/xxxx/2017 Etelä-Savo TARJOUSPYYNNÖN LIITE 3 KILPAILUKOHTEEN MÄÄRITTELY Nurmijärven sisäisen, Nurmijärven ja Hyvinkään välisen sekä Nurmijärven ja Helsingin/Vantaan/Espoon välisen linja-autoliikenteen
LisätiedotVäylämaksun alentaminen ja tavaraliikenteen rataveron poistaminen
JULKAISUJA 3/2017 Väylämaksun alentaminen ja tavaraliikenteen rataveron poistaminen Seuranta 2015 2016 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotNaantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961
Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...
LisätiedotSuomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2010 Finländska rederiers utlandsregistrerade och
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2010 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Liikenteen turvallisuusvirasto
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä
LisätiedotSuomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2011 Finländska rederiers utlandsregistrerade och
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2011 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Liikenteen turvallisuusvirasto
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2018
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2018 Liikenne ja matkailu 2018 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479
LisätiedotSuomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste
Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Salla Holma, Deloitte February 2015 2015 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 1 Yleiset muutostarpeet Suomen veropolitiikassa Verojärjestelmän yleinen
LisätiedotTyEL-kuolevuusperusteesta
TyEL-kuolevuusperusteesta 26.5.2015 29.5.2015 Kuolevuusperusteesta Tuomas Hakkarainen 1 Tarve kuolevuusperusteelle TyEL-vakuutuksessa Työnantajan eläkevakuutuksen vanhuuseläkevastuut ovat pitkäikäisiä,
LisätiedotJULKAISUJA 8/2018. Väylämaksun alentamisen ja tavaraliikenteen rataveron poistamisen seuranta
JULKAISUJA 8/2018 Väylämaksun alentamisen ja tavaraliikenteen rataveron poistamisen seuranta 2015 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 8/2018 Väylämaksun alentamisen ja tavaraliikenteen rataveron
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotKAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN
OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen
Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys Sopimusohjauksen kehysseminaari 25.4.2017 KATSAUS TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSEEN Toiminnan kehitys Volyymin kasvu jatkunut pidemmän aikaa
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotSUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:
SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää
LisätiedotPALVELUHINNASTO Voimassa
PALVELUHINNASTO Voimassa 1.1.2018 2 (7) 1. YLEISET PERUSTEET Loviisan Satama Oy:n alueella on noudatettava Loviisan Satama Oy:n satamajärjestystä. Loviisan Satama Oy:n satama-alueelle tulevan ja lähtevän
LisätiedotVesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan
Lisätiedot