RAPORTTI. vuonna. Kirjoittajat: Tilaajaa

Transkriptio

1 RAPORTTI VTT-S Teräsrakenteiden tuotantomäärät vuonna 2011 Kirjoittajat: Tilaajaa Tuula Grönfors, Pekka Tienhaara, Liisa Jaakkonen Teräsrakenneyhdistys

2 1 (6) Raportin nimi Teräsrakenteiden tuotantomäärät vuonna 2011 Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Teräsrakenneyhdistys, Pekka Yrjölä Asiakkaan viite Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Rakentamisen terästuotteiden valmistus Suomessa vuonna 2011 VTT-O Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Tuula Grönfors, Pekka Tienhaara, Liisa Jaakkonen 6/4, +19 ppt-kalvoa, excel taulukoita Avainsanat Raportin numero Teräsrakentaminen, suhdanteet VTT-S Tiivistelmä Teräsrakenteiden tuotantomäärät on Teräsrakennusyhdistyksen tilaama selvitys joka tehtiin maalis-huhtikuussa Siinä kysyttiin teräsrakenteita valmistavilta yrityksiltä edellisen ja toissa vuoden tuotantomääriä, näkemyksiä tulevasta kehityksestä ja muita ajankohtaisia asioita. Yrityskyselyn otos on kerätty julkisista yritysrekistereistä. Mukaan on otettu yrityksiä, joiden toimiala tai tuotteet viittaavat teräsrakenteiden valmistukseen. Kysely koski viime vuoden tapaan myös rakentamista vastaavia teräsrakenteita teollisuuden prosesseissa, kaupassa ja logistiikassa, jolloin kysely vastaa paremmin yritysten toimintaa. Otoksen koko oli tänä vuonna 367 yritystä ja se toteutettiin toista kertaa sähköisenä kyselynä. Kyselyyn vastasi 37 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 0,7 miljardia euroa. Kyselyn vastausprosentti laski kymmeneen prosenttiin. Viime vuosi oli kasvun aikaa teräsrakennealalle. Kasvun vetureina olivat vienti sekä teräsrunkojen osuuden nousu rakennuksissa. Vuonna 2011 terästoimitusten määrä kasvoi 16 % edellisvuoteen verrattuna ollen tonnia. Tuotannon arvo oli vuonna 2011 noin 970 miljoonaa euroa. Tuotannon arvo on noussut viime vuoteen verrattuna hyvin, liki 30 %, ylittäen (käyvin hinnoin) huippuvuoden 2008 tason. Kotimaan käytön arvo nousi 20 % vuonna 2011 vuoden 2010 tasosta, ja viennin arvo nousi vielä enemmän yli 30 %. Yrityksillä oli töissä miljoonan euron liikevaihtoa kohden keskimäärin 3,3 henkilöä. Teräksen osuus kantavana pystyrakenteena kaikissa aloitetuissa rakennuksissa nousi 20 prosenttiin rakennustilastojen mukaan vuonna 2011, tämä osuus on kolmanneksi eniten viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Eniten terästä käytettiin pääasiallisena kantavana pystyrakenteena teollisuus- ja varastorakennuksissa, joissa teräksen osuus pysyi korkealla ollen 43 %. Kahden tärkeimmän tuotantoa haittaavien tekijöiden tärkeysjärjestys ei ole muuttunut viime vuodesta. Vuoden 2012 kyselyn mukaan eniten ongelmia aiheutti teräsrakennealan hintakilpailu, minkä 54 % vastaajista koki ongelmaksi. Heikon kysynnän ollessa ongelmana 46 % yrityksissä ja kannattavuuden 38 % yrityksissä. Luottamuksellisuus Luottamuksellinen Tampere Hyväksyjä Laatija Markku Riihimäki VTT Expert Services Oy, Tekniikankatu 1, PL 345, Tampere Tuula Grönfors Jakelu (asiakkaat ja VTT) Teräsrakenneyhdistys (Pekka Yrjölä) VTT (tekijät ja arkisto) VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 (6) Sisällysluettelo 1 Rakentamisen terästuotteiden valmistus kasvoi Suomessa vuonna Lähitulevaisuuden näkymät Yritysten toimintaympäristö Terästuotantokysely toteutus Kuvat ja liitteet... 6

4 3 (6) 1 Rakentamisen terästuotteiden valmistus kasvoi Suomessa vuonna 2011 Teräsrakentamisen käyttö vähentyi laman aikana vuonna 2009 reippaasti verrattuna huippuvuoteen 2008, mutta vuonna 2010 terästoimitukset kasvoivat jo hieman, kun taas vuonna 2011 terästoimitukset kasvoivat reippaasti ylittäen jälleen tonnin rajan ollen (kuva 1). Myös tuotannon arvo nousi vuonna 2011 ollen noin 970 miljoonaa euroa (kuva 2). Sekä kotimaan käytön että viennin arvo kasvoivat reippaasti. Rakentamisen huippuvuonna vuonna 2008 rakennettiin paljon toimitiloja, vuoden 2010 rakentamisen kasvu tuli paljolti asuinrakentamisesta ja viime vuonna kasvu tuli talonrakentamisesta. Ohutlevytuotteiden kokonaistuotanto oli vuonna 2011 lähes 220 tuhatta tonnia (kuva 3), mikä oli lähes 10 % edellisvuotta enemmän. Ohutlevyt muodostavat yli 50 prosenttia teräsrakenteiden kokonaistuotantotonneista. Teräsohutlevyistä valmistetaan eniten vesikatteita, pellityksiä, kattoturvatuotteita, julkisivutuotteita sekä ilmastointituotteita. Teräksen osuus kantavana pystyrakenteena kaikissa aloitetuissa rakennuksissa nousi 20 prosenttiin rakennustilastojen mukaan vuonna 2011 (kuva 4), tämä osuus on kolmanneksi eniten viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Eniten terästä käytettiin pääasiallisena kantavana pystyrakenteena teollisuus- ja varastorakennuksissa, joissa teräksen osuus pysyi korkealla ollen 43 %. Toiseksi eniten teräsrakenteita käytettiin liikerakennuksissa jossa teräksen osuus nousi 38 prosenttiin. Pystyrakenteiden lisäksi terästä käytetään usein vaakakannatteena betonipilarirungoissa, mutta tämä ei valitettavasti näy tilastoissa. Rakenneteräkset näkyvät runkoteräksen menekissä, joka kasvoi 18 % vuoteen 2010 verrattuna. Teräsrunkoja ja täydentäviä teräsrakenteita käytettiin kotimaan rakentamisessa tonnia vuonna 2011, joka on vuoden 2008 tasosta vähän yli kaksi kolmasosaa. Tärkein kotimaan käyttökohde ovat teollisuus- ja varastorakennukset, joihin terästä käytettiin 38 tuhatta tonnia (kuva 5). Kyselyssä oli mukana toista kertaa terästuotteet, jotka menevät rakentamista vastaaviin kohteisiin kuten teollisuuden prosessilaitteiden ja hyllystöjen runkoihin. Näin kyselyssä oleva rakenneteräs vastaa kattavammin koko rakenneteräksen tuotantoa Suomessa ja kuvaa paremmin yritysten toimintaa. Tämän tuotannon määrä nousi tonniin viime vuonna (kuvat 1&5). Teräsrakenteiden viennin arvo oli 370 miljoonaan euroa vuonna 2011, mikä on lähes kolmannes enemmän kuin edellisvuonna (kuva 6). Kyselyyn vastanneiden yritysten viennin osuus teräsrakennealan liikevaihdosta (kuva 9) oli 39 %. Laajennettuna kaikkiin rakennuksiin ruostumattomien terästuotteiden kokonaiskäytön arvioidaan olevan noin tonnia (kuva 13) ja se kasvoi vuodesta 2010 noin 20 prosenttia.

5 4 (6) 2 Lähitulevaisuuden näkymät Teräsrakenteita valmistavien yritysten suhdannetilanne on pysynyt lähes edellisen vuoden tyydyttävällä tasolla. Teräsrakenteita valmistavista yrityksistä 26 % arvioi suhdannetilanteen hyväksi, 64 % tyydyttäväksi ja 10 % heikoksi (kuva 7). Myös odotukset tulevalle kehitykselle ovat maltilliset. Enemmistö (70 %) yrityksistä odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan ensi syksynä, 27 % paranevan ja loput 3 % heikkenevän (kuva 8). 12 kuukauden päähän suhdanneodotukset ovat hieman paranemassa. Paranemista odottaa reilu kolmannes (38 %) vastaajista. 56 % vastaajista odottaa suhdannetilanteen pysyvän ensi kevääseen asti ennallaan. Yrityksillä oli töissä miljoonan euron liikevaihtoa kohden keskimäärin 3,3 henkilöä. (kuva 10). Kyseessä on vain karkea tunnusluku, sillä lukuun vaikuttaa kyselyyn vastanneiden yritysten rakenne ja koko. 3 Yritysten toimintaympäristö Kahden tärkeimmän tuotantoa haittaavien tekijöiden tärkeysjärjestys ei ole muuttunut viime vuodesta. Vuoden 2012 kyselyn mukaan eniten ongelmia aiheutti teräsrakennealan hintakilpailu, minkä 54 % vastaajista koki ongelmaksi (kuva 12). Heikon kysynnän ollessa ongelmana 46 % yrityksissä ja kannattavuuden 38 % yrityksissä. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta nousi vuosi vuodelta ja oli 2008 vuoden alussa ongelma 70 % yrityksistä, kun se vuoden 2009 alussa oli ongelmana vain 20 % yrityksissä ja vuoden 2012 keväällä se pysyi viime vuoden tasolla ollen 28 % (kuva 11). Rakentamisen terästuotteet valmistetaan edelleen yleisimmin (74 %) rakenteiden tilaajan toimittamien suunnitelmien perusteella (kuva 14). Oman suunnittelun osuus oli laskenut verrattuna kahteen edelliseen kyselyyn. Suurin osa vastanneista yrityksistä toimittaa lopputuotteita suoraan työmaalle (kuva 15). Kalvoon 16 on pyritty listaamaan maamme kymmenen suurinta teräsrakennevalmistajaa vuonna Kaikki listalla olevat yritykset eivät ole vastanneet kyselyyn vaan niiden teräsrakentamisen liikevaihto on arvioitu julkisten tietolähteiden avulla.

6 5 (6) 4 Terästuotantokysely toteutus Tässä yhteenvedossa esitetyt tulokset perustuvat kyselyyn teräsrakenteiden valmistajille ja VTT:n suhdanneryhmän laatimiin laskelmiin. Raportissa tuotannon ja käytön määriä sekä arvoa koskevat tulokset on laajennettu koko teräsrakennealalle (kuvat 1,2,3,5,6). Muut tulokset ovat yhteenvetoja kyselyyn saaduista vastauksista. Kuva 4 on laadittu rakennuslupatilastojen perusteella. Lisäksi hyödynnettiin yritysrekistereiden ja tillinpäätösten tietoja. Yrityskyselyn otos kerättiin julkisista yritysrekistereistä. Mukaan otettiin yrityksiä, joiden toimiala tai tuotteet viittasivat teräsrakenteiden valmistukseen. Otoksen koko oli tänä vuonna 367 yritystä. Kyselyyn vastasi 37 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 0,7 miljardia euroa. Yrityksistä 7 kpl joko palautti lomakkeen, lähetti sähköpostia tai soitti, ettei valmistaisi terästuotteita rakentamiseen. Kyselyn vastausprosentti oli 37 / 367 = 10 %. Vastausprosenttia yritettiin nostaa lukuisin toimenpitein. Näitä olivat mm. sähköpostimuistutus kyselystä, johon lisättiin liitteeksi kysely jonka voi tulostaa ja faksata meille, lisäksi lähettiin aktiivisesti viime vuosina vastanneille vielä kirjeitse paperiversio sekä vastauskuori, jolla kyselyn voi lähettää VTT:lle, TRY:n sivuilla oli myös ilmoitus ja linkki kyselyyn. Vastausmäärän nostamiseksi voisi jatkossa harkita kannustimia, esim. arvontaa vastaajien kesken tai lahjakortteja, lisäksi pääsiäinen (lomat) tulee huomioida kyselyn lähettämisen ajankohtaa valittaessa. Viime kerran tapaan kysely oli kaikenkokoisille yrityksille sama ja sähköinen webkysely ohjautui sen mukaan mitä ensimmäisellä sivulla ilmoitettiin valmistavan. Esim., jos ilmoitti ettei valmista kuparituotteita, kysely hyppäsi sen sivun yli, eikä se näkynyt vastaajalle. Rakentamisen terästuotteet on määritelty selkeästi ja tätä määritelmää yritetään nyt juurruttaa alalle. Rakentamisen terästuotteilla tarkoitetaan kaikkia niitä rakennusosia ja tarvikkeita, jotka asennetaan kiinteästi taloihin tai infrarakenteisiin tai käytetään rakentamisen aikana. Tyypillisiä tuotteita ovat esim. runkorakenteet, julkisivut, vesikatteet, ilman-vaihtoputket, kiinteät kalusteet, tiskialtaat, portaat, kaiteet, aidat, valaisinpylväät, paalut, tornit, mastot, siltarakenteet, kaukolämpöputket, säiliörakennukset telineet, teräsmuotit. Rakentamista vastaavia kohteita ovat prosessi- ja tuotantolaitteiden kantavat rungot, hyllystöjen rungot, hyllystöt, säiliöt, siilot, kuljettimen rungot, hoitotasot ja kulkutiet teollisuudessa, varastoissa, kaupoissa. Selvitykseen eivät kuulu kodinkoneet. Ajoneuvoihin, koneisiin, laivoihin tai tuotanto-/prosessilaitteisiin menevät tuotteet tai niiden osat.

7 6 (6) 5 Kuvat ja liitteet Kuvat ovat erillisinä PowerPoint tiedostona. Kuva 1: Terästuotteiden kotimaan käyttö ja vienti tuotteittain Kuva 2: Teräsrakenteiden tuotannon arvo Kuva 3: Ohutlevyjen kotimaan käyttö ja vienti Kuva 4: Teräsrunkojen markkinaosuus pystyrakenteista uudisrakennuksissa Kuva 5: Teräsrunkojen ja täydentävien teräsrakenteiden käyttökohteet kotimaassa Kuva 6: Teräsrakenteiden vienti kohdemaittain Kuva 7: Suhdannetilanne kotimaassa Kuva 8: Arvio kotimaan suhdannetilanteen kehittymisestä Kuva 9: Viennin osuus liikevaihdosta Kuva 10: Yritysten henkilökunta suhteessa liikevaihtoon Kuva 11: Yritysten tuotantoa haittaavat tekijät Kuva 12: Yritysten tuotantoa haittaavat tekijät vuonna 2012 Kuva 13: Ruostumattoman teräksen käyttö Kuva 14: Yrityksissä käytössä olevat suunnitteluvaihtoehdot Kuva 15: Tuotannon valmiusaste Kuva 16: Teräsrakennevalmistajat Top 10 Liite 1: Teräsrakennekysely 2011 lomake