Savukosken kunnanvirasto. Kalastajan Savukoski hankkeen loppuraportin esittely. Lausuntopyyntö Lapin TE-toimiston palveluiden tuottamisesta

Transkriptio

1 Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai klo Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Kunnanhallitukselle tiedoksi Kalastajan Savukoski hankkeen loppuraportin esittely Lausuntopyyntö Lapin TE-toimiston palveluiden tuottamisesta Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus Osallistuminen Lapin ammattikorkeakoulun REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi hankkeeseen Meidän KorvatunturinMaa hankesuunnitelma Kunnanhallituksen pöytäkirjan tarkastaminen sekä kunnanhallituksen pöytäkirjan tarkastaminen etänä

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7/2015 sivu 130 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana ) POISSA MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT Tiistai klo Savukosken kunnanvirasto Ahvenainen Jouni Haapakoski Raimo Halonen Jouni Harju Irja Karvonen Tuovi Peltoniemi Helena Hannuniemi-Pulska Ritva Karpeeki Teuvo Ahvenainen Jouni Orava Juho Kilpimaa Kari Savukoski Jouko Mulari Antti Röninki Iines Todettiin. Jäsen Jäsen Puheenjohtaja Jäsen Varapuheenjohtaja Jäsen Varajäsen Varajäsen Jäsen Jäsen Valtuuston I varapuheenjohtaja, Valtuuston II varapuheenjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä :t Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Raimo Haapakoski ja Teuvo Karpeeki. 81 tarkistettiin kokouksessa. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS Jouni Halonen Iines Röninki Pöytäkirja on tarkistettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Savukoski, Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Raimo Haapakoski Aika ja paikka Savukoski, Teuvo Karpeeki Allekirjoitus Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Taimi Kuosku

3 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSELLE TIEDOKSI Khall 79 Saapuneet pöytäkirjat: 1. Lapin liiton hallituksen pöytäkirja Teknisen lautakunnan pöytäkirjat 5.2. ja Sosiaalilautakunnan pöytäkirja Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky:n hallituksen ptk Lapecon yhtymähallituksen ptk ja yhtymäkokouksen ptk Suomen kuntaliitto: 6. Yk 6/2015: Uusi kuntalaki Sito Oy: 7. Kutsu Nuolivaaran tuulipuiston YVA-menettelyyn / edustajan nimeäminen YVA-menettelyn seurantaryhmään Opetus- ja kulttuuriministeriö: 8. Valtionosuus- ja yksikköhintapäätös 2015 Merikratos: 9. Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta 2014 Valtiovarainministeriö: 10. Päätös kuntien tietoturvajaoston asettamisesta Kiinteistönluovutusilmoitukset: 11. Savukosken kunnan Savukosken kylässä sijaitseva Materopalo tila RN:o 44:3 (Ollila Anne kp / Väntänen Veikko), Savukosken kunnassa sijaitseva Siirtola tila RN:o 7:19 (Tervonen Veijo kp / Granroth Raimo), Savukosken kunnan Savukosken kylässä sijaitseva Rantala tila RN:o 2:169 (Kilpimaa Mikko, Kilpimaa Johanna / Kumakari Ismo ja Riikka), määräala Savukosken kunnassa sijaitsevasta Kumpula tilasta RN:o 18:6 (Laine Anna- Liisa, Laine-Kinnunen Seija / Harju Lea ja Alpo), Savukosken kunnan Savukosken kylässä sijaitseva Muka tila RN:o 81:3 (Ollila Mika / Ämmälä Sami, Ämmälä Anne) Kunnanjohtaja: Merkitään tiedoksi. Kunnanhallitus: Kunnanjohtaja selosti uuden Kuntalain mukanaan tuomia muutoksia. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti, että hän on sopinut kunnanjohtajalle virkavapaan vastineeksi tehdyistä ylitöistä. Merkittiin tiedoksi

4 Kunnanhallitus KALASTAJAN SAVUKOSKI HANKKEEN LOPPURAPORTIN ESITTELY Khall 80 Liite Kunnan kautta toteutettu Kalastajan Savukoski hanke on päättynyt vuoden 2014 loppupuolella. Hanke jakaantui kehittämisosioon sekä investointiosioon. Kunnan projektiohjeen mukaan projektin tavoitteiden saavuttamisen arviointi esitetään kunnanhallitukselle vuosittain ja projektin päättyessä loppuraportissa. Hanketta vetänyt Kari Kivelä selvittää kokouksessa hankkeen kummankin osion loppuraportit (liitteenä). Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus kuulee Kari Kivelän selonteon Kalastajan Savukoski hankkeen kummankin osion loppuraporteista ja merkitsee ne tiedoksi. Kunnanhallitus: Kokous keskeytettiin klo , jolloin kuultiin Kari Kivelän selonteko Kalastajan Savukoski -hankkeen kehittämis- ja investointiosion toteutumisesta ja saavuttamasta tietoisuudesta. Lisäksi Kivelä kertoi Itä- Lapin kuntayhtymän suunnittelemasta Kalastajan Itä-Lappi hankkeesta. Merkittiin ne tiedoksi. Raimo Haapakoski poistui kokouksesta klo

5 Kunnanhallitus LAUSUNTOPYYNTÖ LAPIN TE-TOIMISTON PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA Khall 81 Liite Lapin ELY-keskus pyytää mennessä alueensa kunnilta ja Lapin liitolta lausuntoa TE-toimiston palveluiden tuottamisesta. ELYkeskus valmistelee päätöstä, jossa kuvataan monikanavaiset ja paikkariippumattomat TE-palvelut. Päätös tulisi korvaamaan Lapin TEtoimiston perustamisvaiheessa vuoden 2012 lopussa tehdyn päätöksen TE-toimiston palveluverkostosta. Valmistelussa olevalla päätöksellä luovuttaisiin TE-toimiston toimipaikoista. TE-toimistolla olisi hallinnollinen toimipaikka Rovaniemellä, mikä käytännössä tarkoittaa toimiston postiosoitetta ja asiakirjojen arkistointipaikkaa. Palvelut tuotetaan alueellisina ja TEtoimiston johto ja asiantuntijat työskentelevät eri puolilla Lappia olevissa työskentelypisteissä. Asiakkaiden käytössä on eri paikkakunnilla itsepalvelutiloja hyödyntäen yhteispalvelupisteitä, Virtu-palvelupisteitä, kuntien asiointipisteitä tai TE-toimiston toimitiloja. Liitteenä luonnos valmistelussa olevasta päätöksestä sekä kunnan lausunto Lapin TE-toimiston palveluiden tuottamisesta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa liitteen mukaisen lausunnon Lapin TE-toimiston palveluiden tuottamisesta. Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkistettiin kokouksessa

6 Kunnanhallitus SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS Khall 82 Rakennusmestari Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto pyytää Savukosken kunnan lausuntoa Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvasta. Yara Suomi Oy hakee ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ja vesilain 3 luvun 16 :n mukaista oikeutta ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin enne päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevien töiden ja toiminnan aloittamista varten hakija esittää vakuuden asettamista kahdessa vaiheessa niin, että vakuus olisi suurimmillaan yhteensä euroa. Suunnitellun kaivospiirin koko on 59,3 km 2. Hankealue on pääosin rakentamatonta valtion maata lukuun ottamatta joitakin pieniä yksityisomistuksessa olevia tiloja, joille on rakennettu lomamökkejä ja kämppiä. Ympäristölupaa haetaan kaivostoimintaan, malmin rikastamiselle, kaivannaisjätteen hyödyntämiselle ja sijoittamiselle jätealueille, rakentamisessa käytettävän tarvekiven louhinnalle, betoniasemalle, käsiteltyjen jätevesien johtamiselle Kemijokeen, aluevesien johtamiselle Yli-Nuorttiin ja saniteettijätevesien käsittelylle sekä muille hankkeeseen liittyvälle toiminnalle, kuten lämpölaitokselle ja polttoaineen jakeluasemalle. Vesilain mukaista lupaa haetaan louhosten kuivatukselle, pohjavesipinnan alentamiselle ja pohjaveden virtausten muuttamiselle, Sokliojan siirtouomalle, Yli-Nuorttin oikaisulle, Loitsanan ja Loitsonlammen kuivattamiselle, siltojen rakentamiselle sekä purkuputken rakentamiselle vesiuomien ylitse ja alitse. Lisäksi haetaan poikkeusta luonnontilaisten lähteiden luonnontilaisuuden vaarantamista koskevasta kiellosta sillä perusteella, että kyseisen vesiluontotyypin suojelutavoitteet eivät hankkeen johdosta huomattavasti vaarannu. Soklin hankkeessa on tarkoitus hyödyntää karbonaattimassiivin alueella sijaitsevia fosfaattimalmeja ja rautamineraalivarantoja sekä mahdollisesti alueella esiintyviä kiillemineraalirikkaita (vermikuliitti) yksiköitä ja mangaanin suhteen rikastuneita yksiköitä. Soklin esiintymässä olevia niobimalmeja ja niiden sisältämiä muita arvoaineita (uraani, tantaali, torium) ei louhita eikä rikasteta. Mineraalivarantoarvion mukaan fosfaattimalmeja on yhteensä noin 122 miljoonaa tonnia (Mt). Loitson fosforiesiintymä käsittää noin 100 Mt malmia, jossa keskimääräinen P 2 O 5 pitoisuus on 14 %. Pierkulin esiintymä sisältää noin 20 Mt fosforimalmia keskimääräisen P 2 O 5 pitoisuuden ollessa 9 %. Pierkuli tulee mukaan tuotantoon noin 10 vuotta kaivostoiminnan aloittamisesta. Kaivoksen tuotteet ovat fosforirikaste (apatiittirikaste) 1,5 1,7 Mt/v ja rautarikaste (magnetiittirikaste) 0,3 0,5 Mt/v../..

7 Kunnanhallitus SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS Khall 82./.. Kaivoksen maa- ja vesirakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna Rakennettavilta alueilta ja myöhemmin myös louhosten alueilta poistetaan pintamaita. Maanpoistomassoille on varattu kolme aluetta, joiden yhteenlaskettu läjityskapasiteetti on 44,5 Mm 3. Muu rakentaminen sekä laiteasennukset aloitetaan vuonna Tehtaan tuotanto on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana. Kaivoksen tämän hetkinen suunniteltu toiminta-aika mineraalivarantojen perusteella on 20 vuotta. Malminetsintää jatketaan koko kaivoksen elinkaaren ajan sekä kaivosalueella että sen lähiympäristössä, mikä mahdollisesti jatkaa toiminta-aikaa. Louhinta tapahtuu avolouhintana ja malmin ominaispiirteistä johtuen pääasiassa ilman räjäytyksiä. Malmi irrotetaan pääasiassa kaivinkoneella ja/tai pintakaivureilla. Malmia tullaan louhimaan 4-10 Mt/v ja sivukiveä 2,7 Mt/v. Räjäytyksiä tarvitaan lähinnä tarvekiven louhinnassa. Tarvekiveä käytetään kaivoksen elinkaaren aikana tie- ja patorakenteisiin maksimissaan 3 Mm 3. Avolouhoksia louhitaan enintään 14 ja niistä tuotannossa on kerrallaan enintään 6 louhosta. Avolouhosten pinta-alat ovat yhteensä 4,4 km 2. Malmi kuljetetaan dumppereilla ja kiviautoilla avolouhoksen murskaamolle, missä se ensin seulotaan ja sen jälkeen murskataan kahdessa vaiheessa. Murskattu malmi kulkee katetuilla hihnakuljettimilla tasausvarastolle, missä malmi homogenisoidaan. Homogenisointivarastosta malmi siirretään hihnakuljettimilla rikastamon syöttösiiloon, josta se syötetään jauhatukseen. Malmissa oleva magnetiitti rikastetaan heikkomagneettisilla rumpuerottimilla. Magnetiittirikaste sakeutetaan ja sen jälkeen suodatetaan keraamisella imusuodattimella. Suodatettu rikaste viedään hihnakuljettimilla magneettirikasteen varastorakennukselle, josta se lastataan päivittäin kuorma-autoihin ja viedään maantiekuljetuksina Kemijärvelle edelleen kuljetettavaksi. Ei-magneettinen fraktio pumpataan apatiitin vaahdotukseen. Apatiittirikaste sakeutetaan ja suodatetaan painesuodattimilla. Sen jälkeen rikaste kuivataan höyrykuivaimella, minkä jälkeen rikasteen kosteus on 0,5-1,0 %. Tarvittaessa suodatettua apatiittirikastetta voidaan viedä väliaikaisesti varastolle, jonka koko on yhden päivän rikastustuotanto. Kuivattu rikaste kuljetetaan pneumakuljettimilla siiloihin, joista se lastataan kuorma-autojen päällä oleviin säiliöihin/kontteihin, jotka kuljetetaan maantiekuljetuksina Kemijärvelle ja sieltä edelleen junakuljetuksina johonkin Perämeren satamaan. Rikastusprosessin jätteet kerätään yhteiseen pumppukaivoon, josta liete pumpataan hydrosyklonille. Syklonin ylite kulkee sakeuttimen kautta ja alite voidaan pumpata suoraan rikastushiekka-altaalle. Rikastushiekkaa muodostuu noin 3,1 Mm 3 /v. Rikastushiekka-altaan läjityskapasiteetti on 61 Mm 3 ja pinta-ala 9,8 km 2../..

8 Kunnanhallitus SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS Khall 82./.. Hakija luokittelee rikastushiekan pysyväksi jätteeksi. Sen sulfidimineraalipitoisuus on alhainen, eikä materiaali ole missään olosuhteessa happoa muodostavaa. Prosessissa tarvitaan raaka- ja prosessivettä. Raakavettä käytetään muun muassa jauhatusmyllyjen jäähdytykseen ja reagenssien valmistukseen. Prosessivettä voidaan käyttää jauhatuksessa ja magneettierotuksessa lietteen laimentamiseen sekä vaahdotuksessa rännivesinä. Prosessivesi saadaan kierrättämällä sakeuttimien ylitevedet prosessivesitankkiin. Lisäksi rikastushiekkaaltaalta palautetaan selkeytettyä vettä rikastamolle. Raakavetenä käytetään louhosten kuivatusvettä. Toiminnasta syntyy jätevesiä hydrologialtaan normaalina vuonna 6,2 Mm 3 ja sateisena vuonna 9,3 Mm 3. Käsiteltyjä jätevesiä johdetaan Kemijokeen ja aluevesiä Yli-Nuorttiin. Jätevesien mukana ei kulkeudu vesistöön haitallisia aineita siten, että vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset ympäristölaatunormit ylittyisivät. Kemijokeen kohdistuvan kokonaisfosforikuormituksen arvioidaan olevan keskimääräisellä tuotannolla 454 kg/v ja maksimituotannolla 625 kg/v. Kemijokeen kohdistuvan kokonaistyppikuormituksen on arvioitu olevan keskimääräisellä tuotannolla kg/v ja maksimituotannolla kg/v. Kaivostoiminnasta aiheutuu melua ja tärinää samoin kuin pölyä ja kaasumaisia päästöjä. Rakentamistyöt ja pohjaveden ottaminen muuttavat vesistöjen valumaalueiden suhteita ja ohjaavat vesiä eri suuntiin kuin nykytilanteessa. Sokliojassa, Sotajoessa, Yli-Nuorttissa ja Nuortissa virtaamat vähenevät ja Kemijoessa lisääntyvät. Muutokset ovat suurimpia Sokliojassa, jossa virtaamien pienenemisen lisäksi Sokliojan luonnollinen alaosa 2 km:n matkalta jää kuiville ja vesi ohjataan uuteen rakennettavaan uomaan. Tämän seurauksena osa taimenen poikastuotantoalueista menetetään. Rakentamistöistä aiheutuu kiintoainepäästöjä muun muassa uusien uomien käyttöönottovaiheessa. Kaivoshankkeen johdosta alueelta häviäisi yhteensä 28 tunnettua lähdekohdetta. Hankkeen vaikutukset vesistöihin, kalastoon ja kalastukseen ovat hakijan arvion mukaan kokonaisuudessaan sen tasoisia, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Uomien siirrosta aiheutuvien taimenen lisääntymis- ja elinalueiden menetysten kompensoimiseksi uusiin uomiin on tarkoitus tehdä taimenelle sopivia kutu- ja poikasalueita. Kemijoen vesistön rehevöitymisestä aiheutuvat kalataloudelliset haitat hakija esittää kompensoitavaksi euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla../..

9 Kunnanhallitus SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS Khall 82./.. Hankkeeseen liittyy sähkölinjan rakentaminen Sokliin sekä Sokliin vievän tien perusparannus välillä Martti-Sokli, mutta ne eivät kuulu ympäristö- ja vesitalousluvan piiriin. Kaivoshanke sijaitsee Kemin- Sompion paliskunnan erityisellä poronhoitoalueella. Ympäristö- ja vesitalouslupahakemus liitteineen on luettavissa Pohjois- Suomen aluehallintoviraton nettisivuilla osoitteessa Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa alla olevan lausunnon: 1. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on riittävät selvitykset hankkeen vaikutuksista, vaikka osa selvityksistä on jo vanhentunutta tietoa mm. rautatiestä ja Venäjä-vaihtoehdosta. 2. Kemijokeen laskettavan puhdistetun jäteveden rehevöittävä vaikutus tulee minimoida. 3. Nuorttijoen virtaaman pienentäminen lisää mahdollisuutta joen rehevöitymiseen, jota tulee välttää. 4. Jäteveden laatua tulee seurata säännöllisesti ja puuttua välittömästi mahdollisiin ongelmiin. 5. Porojen vapaan liikkumisen esteet tulee minimoida kaivamalla putkilinjat osittain maan sisään. 6. Poroille vaaralliset osat kaivosalueesta tulee aidata suunnitelman mukaisesti. 7. Kalataloudelle aiheutettu haitta tulee korvata täysimääräisesti. 8. Paras mahdollinen tekniikka tulee huomioida kaikessa rakentamisessa hanketta toteutettaessa. 9. Melu sekä pölyn rehevöittävä vaikutus tulee minimoida murskaamolla ja rikastamolla. 10. Kemijokeen Lattunassa laskevan purkuputken jäätymistä estävä vaikutus tulee minimoida. 11. Patojen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 12. Maa-ainesten ja sivukivien läjitys tulee tehdä luontoon sopivasti maisemoiden. 13. Rikastushiekka-altaalla kuivuneen rikastushiekan pölyämisen estäminen kastelemalla tulee tehdä säännöllisesti sekä istuttaa kasvillisuutta alustavan suunnitelman mukaisesti. 14. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä tulee kehittää ja käyttää hankkeen pienissäkin yksityiskohtaisissa toteuttamisen osakokonaisuuksissa. 15. Liikenteen melu ja tärinä aiheuttaa haittaa kaivosalueen lisäksi koko rekkojen ja junien kuljetusmatkan varrella. Kunnanhallitus: Kunnan rakennusmestari Jarmo Ahtinen selosti Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen sisältöä ja asiasta keskusteltiin. Raimo Haapakoski saapui kokoukseen klo /..

10 Kunnanhallitus SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS Khall 82./.. Kunnanhallitus antaa alla olevan lausunnon: 1. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on osin vanhentunutta tietoa hankkeen vaikutuksista. 2. Kemijokeen laskettavan puhdistetun jäteveden rehevöittävä vaikutus pitää minimoida. 3. Nuorttijoen virtaama pitää säilyttää entisellään. 4. Jäteveden laatua tulee seurata säännöllisesti ja puuttua välittömästi mahdollisiin ongelmiin. 5. Porojen vapaan liikkumisen esteet tulee minimoida kaivamalla putkilinjat osittain maan sisään. 6. Poroille vaaralliset osat kaivosalueesta tulee aidata suunnitelman mukaisesti. 7. Kalataloudelle aiheutettu haitta tulee korvata täysimääräisesti huomioiden tähän asti tehty kehittäminen. Kalatalouden nykytila tulee selvittää välittömästi ja sitä tulee seurata ja ulottaa Savukosken alapuoleiseen vesistöön saakka. 8. Luonnon kannalta parasta mahdollista tekniikkaa (best available technic) tulee käyttää kaikessa rakentamisessa hanketta toteutettaessa. 9. Melun sekä pölyn haittavaikutukset tulee minimoida murskaamolla ja rikastamolla sekä estää niiden vaikutus alueen ulkopuolella. Melun ja pölyn aiheuttamaa vaikutusta on seurattava ja tutkittava. 10. Kemijokeen Lattunassa laskevan purkuputken joen jäätymistä estävä vaikutus tulee minimoida. 11. Patojen turvallisuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota ja täyttää riittävät turvallisuuslaskelmat. 12. Maa-ainesten ja sivukivien läjitys pitää tehdä luontoon sopivasti maisemoiden. 13. Rikastushiekka-altaalla kuivuneen rikastushiekan pölyämisen estäminen kastelemalla tulee tehdä säännöllisesti sekä istuttaa kasvillisuutta alustavan suunnitelman mukaisesti. 14. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (best available practice) tulee kehittää ja käyttää hankkeen pienissäkin yksityiskohtaisissa toteuttamisen osakokonaisuuksissa. 15. Liikenteen melu ja tärinä aiheuttaa haittaa kaivosalueen lisäksi koko rekkojen ja junien kuljetusmatkan varrella. Liikenteen osalta vaaditaan täydentävä ympäristöarvioinnin tekeminen, koska malmirikaste siirtyi kuljetettavaksi rekoilla. 16. Vesistön nykytila tulee selvittää vuoden 2015 aikana ja sitä tulee seurata jatkossa riittävästi. Ritva Hannuniemi-Pulska esitti, että Soklin hakelaitoksen energiapuun hankinnasta ja radioaktiivisten aineiden osalta tulee tehdä täydentävät ympäristövaikutusten arvioinnit. Esitystä ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi, että esitys raukesi kannattamattomana../..

11 Kunnanhallitus SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS Khall 82./.. Ritva Hannuniemi-Pulska esitti, että koko edellä laadittu lausunto hylätään. Esitystä ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi, että esitys raukesi kannattamattomana. Kunnanhallitus hyväksyi edellä päätetyn lausunnon antamisen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Ritva Hannuniemi-Pulska ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteensä

12 Kunnanhallitus OSALLISTUMINEN LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN REILA REITTIMERKINTÖJEN TURVALLISUUS, PILOTTIALUEENA LAPPI HANKKEESEEN Khall 83 Liite Savukosken kuntaa on pyydetty mukaan Lapin ammattikorkeakoulun koordinoimaan REILA -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on reittimerkintöjen yhtenäistäminen pelastuspalvelun käyttöön, merkinnöistä hyötyvät myös paikalliset ihmiset ja turistit. Hanke kestää 2,5 vuotta ja ajoittuu vuosille Hankkeen suunnitellut vuosikustannukset jakautuvat seuraavasti: vuonna euroa, vuonna euroa ja vuonna euroa. Vuodelle 2015 ei ole maksuosuutta. Tarkemmat tiedot hankkeesta liitteessä. Myönteisen päätöksen ovat tähän mennessä tehneet: Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä, Ylitornio, Rovaniemi, Posio, Kemijärvi ja Salla. Kielteisen päätöksen ovat tehneet: Inari, Sodankylä, Simo, Ranua ja Keminmaa. Pelkosenniemi on tehnyt ehdollisen päätöksen hankkeeseen lähtemisestä. Kunnanjohtaja: Savukosken kunta päättää osallistua hankkeeseen, mikäli vuosikustannukset ovat Savukosken osalta enintään 1000 euroa/ vuosi. Kunnan vastuuhenkilöksi hankkeeseen nimetään kunnanjohtaja. Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti

13 Kunnanhallitus MEIDÄN KORVATUNTURINMAA -HANKESUUNNITELMA Khall 84 Liite Elinkeino-maaseutusihteeri Kevään aikana on yhteistyössä eri tahojen kanssa valmisteltu Meidän KorvatunturinMaa hankesuunnitelmaa. Hankkeen päätavoite on luoda KorvatunturinMaalle ilme ja toimintaympäristö, josta näkyy Jouluntarina ja tätä ilmettä asukkaat voivat hyödyntää. Ihmisten asumisviihtyvyys lisääntyy ja mahdollisesti myös palveluiden tarjonta kasvaa. Hankkeen läpäisyteemana kulkee Jouluntarinan mukaisesti joulu, mutta tarkoituksena on näyttää, että KorvatunturinMaassa eletään ja asutaan muutakin arkea kuin joulua. Sen arjen vahvuus ja voima on meidän perinteissä ja luonnossa. KorvatunturinMaan elämä, vuosikellon mukaisesti on tuotteistettavissa ja myytävissä, mutta tähän mennessä siihen ei ole panostettu. Hankkeella etsitään ne toimenpiteet, jotka tuovat lisäarvoa esim. alueen tapahtumiin. Tavoitteena on myös saada ihmiset tuntemaan, että KorvatunturinMaassa asuminen on ylpeyden aihe. Se, että meillä on täällä puhdas luonto ja rauhallisuus, on voima jota pitäisi pystyä hyödyntämään. Hankkeen päätyttyä KorvatunturinMaassa tehdään asioita ylpeästi ja ollaan mukana erilaisissa yhteistyökuvioissa viemässä omaa aluettaan ja tuotteitaan maailmalle. Kunnan yleisilme on KorvatunturinMaan nimen mukainen ympäri vuoden. Ilme on luonnonmukaisuutta noudattava, mutta kuitenkin selkeästi nähtävä ja aistittava. RAHOITUSSUUNNITELMA Julkinen tuki 90 %, josta ,11 EU ja valtion 80 % ,28 Kuntien osuus 20 % ,82 Yksityinen rahoitusosuus 10 % ,23 raha 4 345,09 vastikkeetta tehtävä työ 6 875,74 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää jättää hankehakemuksen Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle. Lopullinen päätös hankkeeseen lähtemisestä tehdään sen jälkeen, kun on saatu Leader ry:n hallitukselta hyväksymispäätös hankkeesta. Viranhaltijoilla on mahdollisuus tehdä tarpeellisia muutoksia hankesuunnitelmaan. Kunnanhallitus: Kunnanjohtaja esitti lisäksi, että hankkeen ohjausryhmään valitaan kunnanhallituksen edustaja. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti ja kunnanhallituksen edustajaksi ohjausryhmään valittiin Helena Peltoniemi

14 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN SEKÄ KUNNANHALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN ETÄNÄ Khall 85 Toimistosihteeri Kunnan hallintosäännön 46 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Edellä olevan perusteella kukin toimielin on käytännössä päättänyt miten pöytäkirja tarkastetaan. Kunnanhallitus on :ssä 13 osaltaan päättänyt, että kokouksessa valitut pöytäkirjantarkastajat tarkastavat kokousten pöytäkirjat viimeistään seuraavassa kokouksessa. Kunnanhallituksen toinen pöytäkirjantarkastaja Jouni Ahvenainen on estynyt työreissun vuoksi tarkastamaan pöytäkirjaa. Näitä vastaavia tilanteita varten sähköisesti tapahtuvan tarkastuksen käyttöönotto toisi joustavuutta tarkastuskäytäntöön. Käytännössä sähköinen tarkastusmenettely olisi välivaihe pöytäkirjan nähtäville asettamiseksi ja päätösten täytäntöön panemiseksi. Mikäli kunnanhallitus päättää, että kunnanhallituksen pöytäkirja voidaan tarkastaa etänä, mahdollistetaan se, että pöytäkirjantarkastaja voi tarkastaa pöytäkirjan joko entiseen tapaan saapumalla sovitusti tarkastamaan ja allekirjoittamaan pöytäkirjan, tai saatuaan pöytäkirjan sähköpostitse tarkastettavakseen lähettämällä sähköpostitse kokouksen pöytäkirjanpitäjälle pöytäkirjan hyväksymisilmoituksen viimeistään ilmoitettuna tarkastuspäivänä. Pöytäkirjantarkastajan sähköposti-ilmoitus liitetään dokumenttina pöytäkirjaan ja sähköisestä etähyväksymisestä tehdään merkintä pöytäkirjan kansilehdelle. Pöytäkirjantarkastajan tulee noudattaa ilmoitettuja määräaikoja ja pöytäkirjan etänä tarkastaneen pöytäkirjantarkastajan tulee varmentaa tarkastuksensa allekirjoituksellaan myöhemmin (kuitenkin mahdollisimman pian). Mikäli pöytäkirjantarkastus etänä katsotaan tarpeelliseksi myös muissa kunnan toimielimissä, voi kukin toimielin tarvittaessa päättää asiasta erikseen. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus 1. tarkastaa kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjan. 2. päättää, että pöytäkirjantarkastajat voivat erityistilanteessa tarkastaa kunnanhallituksen pöytäkirjan myös etänä edellä mainitulla tavalla../..

15 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN SEKÄ KUNNANHALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN ETÄNÄ Khall 85./.. Pääsääntöisesti pöytäkirjan tarkastuksessa noudatetaan nykyistä käytäntöä tarkastamalla ja allekirjoittamalla pöytäkirja sovitusti tai viimeistään seuraavassa kokouksessa. Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti