Ajankohtaista kansallista sääntelyä

Transkriptio

1 Ajankohtaista kansallista sääntelyä Kaisa Sainio Responsible traffic. A joint effort.

2 Rautatielain muutos HE 12/2013 1) Ratarekisteri siirtyy Trafille lukien Sisältää tiedot osajärjestelmien tai niiden osien ominaisuuksista sekä niiden yhteensopivuudesta YTE:issä esitettyjen ominaisuuksien kanssa. Rataverkon haltijoiden on toimitettava rekisteriin ajantasaiset tiedot hallinnoimastaan rataverkosta ja ajantasaiset tiedot rataverkkoon tehtävistä muutoksista. Siirtymäajat tietojen toimittamiselle: : Liikennevirasto : TEN-rataverkolla tai satama-alueella toimivat rataverkon haltijat : Muut rataverkon haltijat Tarkemmat säännökset tietojen toimittamisesta rekisteriin ja määräajoista annetaan VNA:lla Finnish Transport Safety Agency 2

3 Rautatielain muutos HE 12/2013 jatkuu 2) Trafi voi toimia ECM-sertifiointielimenä Akkreditoidun elimen lisäksi tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavan yksikön sertifioinnin voi jatkossa saada myös Trafilta. Trafi voi käyttää sertifiointitehtävien hoitamisessa apunaan ulkopuolista asiantuntijaa, jolla on riittävä asiantuntemus ja tarvittavat edellytykset avustamistehtävien hoitamiseen. ECM-sertifiointia ei vaadita kunnossapidosta vastaavalta yksiköltä, jonka vastuulla olevia tavaravaunuja käytetään ainoastaan museo- tai vaihtotyöliikenteessä. Tarkemmat säännökset sertifioinnista ja ulkopuolisen asiantuntijan vaatimuksista annetaan VNA:lla Finnish Transport Safety Agency 3

4 Rautatielain muutos HE 12/2013 jatkuu Muutos sisältää myös muutamia muita täsmennyksiä: Trafin velvollisuutta ilmoittaa turvallisuusluvista ja todistuksista (mm. myöntäminen ja peruuttaminen) täsmennetty, EU-pilot menettelyjen selviä korjaustarpeita huomioitu ja Säädösviittauksia on päivitetty. Eduskuntakäsittely on päättynyt viikolla 16 Lakimuutos tulee voimaan 7. tai Finnish Transport Safety Agency 4

5 Rautatielain 2. muutos Rautatielain seuraava muutos on parhaillaan työn alla Taustalla: Yhteentoimivuus- ja turvallisuusdirektiivien EUpilotkyselyiden loput kysymykset Soveltamiskäytännössä havaitut kehittämistarpeet Trafi valmistellut muutosta yhdessä LVM:n kanssa HE-luonnos tavoitteena saada lausunnolle toukokuussa ja muutos voimaan vuoden loppuun mennessä Finnish Transport Safety Agency 5

6 Rautatielain 3. muutos EU:n ensimmäisen rautatiepaketin revisio (2012/34/EU) annettiin vuoden 2012 lopussa. Direktiivi korvaa rautateiden kehittämisdirektiivin (91/440/EY), toimilupadirektiivin (95/18/EY) ja kapasiteetti ja käyttömaksudirektiivin (2001/14/EY) Direktiivin keskeiset vaikutukset Markkinasääntelyn (erit. kapasiteetinjako, rautatiepalvelut ja hinnoittelu) laajeneminen uusiin toimijoihin (vähintään TENsatamat) Hinnoittelujärjestelmän (ratamaksu ja -vero) uudistaminen Sääntelyelimen roolin vahvistaminen (toimivaltuudet, resurssointi ja riippumattomuus). Myös ratalakia ja VNA:ita (palvelut, aikataulukausi ja kapasiteetin jakaminen) muutettava. Direktiivi tulee kansallisesti täytäntöönpanna mennessä. Täytäntöönpanoa valmistellaan laajalla ryhmällä, jossa mukana myös VM:n edustajat Finnish Transport Safety Agency 6

7 VNA rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta (372/2011) Asetusta tulee päivittää rautatielain muutoksesta johtuen (mm. ratarekisteriin liittyvät tarpeet) Myös yhteentoimivuusdirektiivin liitteen III muutosdirektiivi 2013/9/EU tulee täytäntöönpanna VNA:ta päivitetään syksyllä, lausuntokierros tarkoitus järjestää kesälomien jälkeen Finnish Transport Safety Agency 7

8 Määräysmuutokset: turvalaite- ja liikennöintikokonaisuudet Turvalaitekokonaisuus CCS-YTE:n täytäntöönpano + kansallisten turvalaitteita koskevien määräysten kokonaisuudistus Mm. turvalaitemääräys, STM-määräys, opasteet, opastimet ja merkit sekä radan merkit määräykset Kulunvalvonnan teknisen sääntelyn tarpeet ja standardeista tulevat tarpeet kansallisille vaatimuksille. Liikennöintikokonaisuus OPE-YTE:n täytäntöönpano + kansallisten liikennöintiä koskevien määräysten kokonaisuudistus Mm. liikennöintimääräys, museomääräys, jarrumääräys, viestintämääräys, liikennöinti ilman JKV-laitette määräys jne. Arvioidaan millaisilla askelilla voidaan siirtyä OPE-YTEn mukaiseen rautatiejärjestelmään, jossa toimijat itse määrittelevät käyttötoimintaan liittyvät toimintatavat Finnish Transport Safety Agency 8

9 Turvalaite- ja liikennöintikokonaisuuden aiaktaulu Seuraava infotilaisuus järjestetään viikolla 24 Määräysluonnokset lähetetään lausunnolle viikolla 26: tavoitteena 8 viikon lausuntoaika Tavoitteena voimaantulo vuoden 2013 lopussa Finnish Transport Safety Agency 9

10 Muut määräysmuutokset Veturien kytkimet Kansallinen määräys, jolla poikettaisiin LOC&PAS-YTE:n kohdan passiivista törmäys turvallisuutta koskevista EU-vaatimuksista Rautatieviraston antaman määräyksen liikkuvan kaluston rekisteriin ilmoitettavat tiedot Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä käytettävästä kalustosta kumoaminen Ratarekisteri Määräyksen päivittäminen mm. lakimuutoksesta johtuen Finnish Transport Safety Agency 10

11 Tietoa Trafin määräyshankkeista Löydät parhaiten Trafin sivuilta: Ko. sivulta löytyvät säädösten ja määräysten lisäksi Trafin määräyksiä koskevat lausuntopyynnöt sekä jatkossa myös Trafin määräyshankepäätökset, joista saat tietoa käynnistetyistä määräyshankkeista Finnish Transport Safety Agency 11

12 Turvallisuusjohtamis järjestelmä Heidi Niemimuukko Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

13 Turvallisuusjohtamisjärjestelmästä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä tarjoaa järjestelmällisen ja systemaattisen tavan identifioida vaaroja ja kontrolloida riskejä samalla ylläpitäen varmistuksen siitä, että identifioitujen vaarojen ja riskien hallintatoimet ovat tehokkaita. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä voidaan määritellä... Turvallisuuteen kohdistuvaksi liiketaloudelliseksi lähestymistavaksi. Se on systemaattinen, laaja-alainen, selvästi ja täsmällisesti ilmaistu kuvaus turvallisuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Kuten kaikki johtamisjärjestelmät, se asettaa tavoitteet, ohjaa suunnittelua, toimintaa ja mittaa suorituksia. Hyvä turvallisuusjohtamisjärjestelmä on osa organisaation tapaa toimia ajan mittaan siitä tulee osa organisaation toimintakulttuuria. Rautatiejärjestelmässä turvallisuusjohtamisjärjestelmä on määritelty direktiivissä 2004/49/EY: turvallisuusjohtamisjärjestelmällä tarkoitetaan infrastruktuurin haltijan tai rautatieyrityksen organisaatiota ja järjestelyjä, joilla varmistetaan sen toimintojen turvallinen hallinnointi Liikenteen turvallisuusvirasto 13

14 Miksi turvallisuusjohtamisjärjestelmä? Turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottoon liiketoiminnassa voidaan havaita kolme pakottavaa syytä eettiset, lainsäädännölliset ja taloudelliset syyt. Työnantajalla on moraalinen velvollisuus varmistaa, että sen tarjoamat palvelut ovat turvallisia ja että työntekijät voivat tehdä työnsä turvallisesti. Lainsäädännölliset vaatimukset määrittelevät kuinka tämä saavutetaan. Useat tutkimukset osoittavat, että tehokas turvallisuusjohtaminen voi vähentää organisaation taloudellista haavoittuvuutta vähentämällä onnettomuuksista ja läheltäpiti-tilanteista johtuvia kustannuksia Liikenteen turvallisuusvirasto 14

15 Mitä todellista hyötyä tästä on? RAHA Rataverkon haltijuus ja vastuu vahingonkorvausvaatimusten minimointi Työntekijät noudattavat yhteisiä prosesseja Toiminnan tehokkuus Toiminnan ennakoitavuus niin normaali kuin poikkeustilanteissa Toiminnan varmuus ja luotettavuus Asioihin on varauduttu etukäteen Poikkeustilanteissa tiedetään mitä tehdä Poikkeustilanteesta toipuminen on helpompaa Vahinkojen määrät todennäköisesti pienenevät Seuraukset eivät ehkä ole niin suuria Liikenteen turvallisuusvirasto 15

16 Onko turvallisuusjohtamisjärjestelmä turvallisuuden varmistaja? Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarkoitus on toimia kehyksenä, joka mahdollistaa organisaatiolle sille asetettujen lainsäädännöstä seuraavien vaatimusten minimitason täyttämisen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on vain niin hyvä kuin on sen noudattaminen organisaatiossa! Tehokas turvallisuusjohtaminen tarkoittaa, että organisaation on tarkasteltava toimintansa turvallisuusaspekteja yhtenä kokonaisuutena sen sijaan, että turvallisuutta tarkasteltaisiin yksittäisenä tehtävänä yksittäisissä toiminnoissa. Jos turvallisuutta ei nähdä kokonaisvaltaisena ilmiönä, voi tämä vaikuttaa kehittymiskohteiden priorisointiin ja jopa aiheuttaa turvallisuusasioiden huomaamatta jäämisen. Esimerkiksi maaliskuussa 2005 erään öljynjalostamon räjähdyksen jälkeinen onnettomuustutkinta totesi, että yritys on painottanut työntekijöiden henkilökohtaista työturvallisuutta ja jättänyt huomiotta menettelyjensä ja prosessiensa turvallisuuden Liikenteen turvallisuusvirasto 16

17 Apua, niinmutku, ei koskaan aikaisemmin Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on kuin mikä tahansa muu toiminnan johtamisjärjestelmä Se ohjaa organisaation tarkastelemaan toimintansa turvallisuutta ei pelkästään laatua ja tehokkuutta Se voi olla osa toiminnanohjausjärjestelmää Suuri työ ensimmäisellä kerralla, ylläpito on pieni vaiva etuihin nähden Prosessit ovat toisiinsa nähden sopusoinnussa ja yhteistyö sidosryhmienkin kanssa helpottuu Markkinointivaltti Säästöt Liikenteen turvallisuusvirasto 17

18 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältö Kattaakseen nämä kolme tärkeää elementtiä, tehokkaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulisi: Määritellä organisaation toiminnan vastuut Identifioida organisaation toiminnan riskit ja niiden hallintatoimenpiteet Ottaa käyttöön tehokas tiedonvälitys organisaation sisällä sekä muiden osapuolien välillä. Ottaa käyttöön menettelyt vaatimustenmukaisuuksien ja toiminnan epäkohtien identifioimiseksi ja noudattamiseksi. Ottaa käyttöön jatkuvan parantamisen menettelyt Rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisjärjestelmän elementeistä erikseen Liikenteen turvallisuusvirasto 18

19 Rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisjärjestelmä Rautatiejärjestelmässä turvallisuusjohtamisjärjestelmän keskeisten elementtien välisten suhteiden ymmärtäminen on tärkeää: Toiminnalliset tehtävät (liikenteen ohjaaminen, kunnossapito, rakentaminen sisältäen riskien hallinnan) Järjestelmän käyttöönotto (tukitoiminnot) Järjestelmän suunnittelu ja kehittäminen (hallinnan menettelyt) tarjoavat linkin lainsäädännöstä tulevien vaatimusten kuvaamiselle Liikenteen turvallisuusvirasto 19

20 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat Tarkastaja Pirjo Ranta Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

21 Liikenteen turvallisuusvirasto 21

22 Ryhmäpäällikkö Jouko Linnasaari Tarkastaja Olli Matilainen Tarkastaja Pirjo Ranta Antti Kesälahti tunti-/diplomityöntekijä + Muut Trafin asiantuntijat tarpeen mukaan Kuva: Seppo Vaara Liikenteen turvallisuusvirasto 22

23 Rautatieturvallisuus Jokainen rautatietoimija on omalta osaltaan vastuussa siitä, että Suomen rautatiejärjestelmän turvallisuus on Suomelle asetettujen yhteisten turvallisuustavoitteiden tasolla. Rautatiejärjestelmä koostuu erilaisista toimijoista: rataverkon haltija, kunnossapitäjä, laitevalmistaja, palveluntuottaja, rautatieliikennettä harjoittavat yritykset. Turvallisuuden hallinnan tulee olla osa jokapäiväistä toimintaa Liikenteen turvallisuusvirasto 23

24 Rautatiejärjestelmän turvallisuus muodostuu eri toimijoiden toiminnan ja yhteistyön tuloksesta Liikenteen turvallisuusvirasto 24

25 Hyvä turvallisuusjohtaminen Kaikkien työntekijöiden ja kaiken toiminnan turvallisuuden toteutuminen Organisaation toiminnan kehittäminen turvallisemmaksi ja turvallisuuden jatkuva parantaminen Johdonmukaiset, systemaattiset, järjestelmälliset toimintatavat Inhimillisten virheiden Onnettomuuksien Vahinkojen Läheltä-piti tilanteiden Turvallisuuspoikkeamien VÄHENEMINEN/POISTAMINEN Liikenteen turvallisuusvirasto 25

26 Hyvä turvallisuusjohtaminen Oleellista hyvässä turvallisuusjohtamisessa on Ennakoiva toiminta Korjaava toiminta Jatkuva parantaminen Liikenteen turvallisuusvirasto 26

27 Toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta hallitaan hyvällä turvallisuusjohtamisella, jonka menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien kuvaus on TURVALLISUUS- JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Kuva: Seppo Vaara Liikenteen turvallisuusvirasto 27

28 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus Dokumenttia, jossa organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmää on kuvattu kutsutaan TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄN KUVAUKSEKSI Liitteeksi turvallisuuslupahakemukseen Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus on siis jokaisen toimijan itsensä näköinen ja se on syytä tehdä omaa toimintaa tukevaksi Liikenteen turvallisuusvirasto 28

29 Rautatietoimintaan liittyvä turvallisuusjohtamisjärjestelmä Rataverkon haltijan turvallisuusluvan ja rautatieliikenteen harjoittajan turvallisuustodistuksen edellytyksenä on turvallisuusjohtamisjärjestelmä Liikenteen turvallisuusvirasto 29

30 Rautatietoimintoihin liittyvä turvallisuusjohtamisjärjestelmä Rataverkon haltijan turvallisuusluvan edellytyksenä on turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Rautatielaki 304/ ja 40. Rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvausta koskevat vaatimukset tulevat Komission asetuksesta 1169/2010. Asetuksen liitteessä I on vaatimukset arviointimenettelyille, jolla kansallinen turvallisuusviranomainen (Trafi) arvioi turvallisuuslupahakemuksia. Asetuksen liitteessä II on turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat arviointiperusteet Liikenteen turvallisuusvirasto 30

31 Turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset ovat kaikille toimijoille lähtökohtaisesti samat, mutta Trafi huomioi luvan hakijan rautatietoiminnan luonteen ja laajuuden turvallisuusjohtamisjärjestelmää arvioitaessa. Helsingin satama/ilmakuva Skyfoto Liikenteen turvallisuusvirasto 31

32 Toiminnan luonteen ja laadun määrittely hakemusta arvioitaessa - Raiteiden lukumäärä ja sijainti - Mitä raiteilla kuljetetaan ja millaisia määriä vuosittain? - Onko toimija mikrotoimija, pieni toimija, keskisuuri toimija, suuri toimija? - Kuljetetaanko raiteilla vaarallisia aineita? - Kuinka paljon eri toimijoita/tahoja rautatietoimintaan liittyy? - Onko hakija rautatieyritys, kunnossapitoyritys, museotoimija, rataverkon haltija? Liikenteen turvallisuusvirasto 32

33 Menettelykuvaukset Turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointiperusteissa on useita kohtia, joissa vaaditaan menettelyä tiettyä tarkoitusta varten. MIKÄ ON MENETTELY? Menettely on kuvaus siitä, KUKA tekee, MITÄ tekee ja MITEN, MILLOIN. MITEN menettely etenee vaiheittain? Menettely voidaan kuvata sanallisesti tai piirtämällä menettelystä esim. prosessikaavio Liikenteen turvallisuusvirasto 33

34 Vaatimuksiin liittyvät arviointiperustekategoriat/perusosat Toimintaan liittyvä riskienhallinta Infrastruktuurin kunnossapitoon liittyvä riskienhallinta Alihankkijoiden käyttöön liittyvä riskienhallinta Vastuiden jako Johdon toimesta tapahtuva valvonta Turvallisuuspolitiikka Turvallisuustavoitteet Normien noudattaminen (säädökset, määräykset, asetukset) Muutoksiin liittyvä riskienhallinta Pätevyyksien hallinta ja henkilöstön osallistuminen Turvallisuusjohtamisjärjestelmän dokumentointi Poikkeamien hallinta Toimintasuunnitelmat hätätilanteiden varalle Sisäiset tarkastukset ja jatkuva parantaminen TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ RAKENNETAAN PERUSOSIEN VARAAN Liikenteen turvallisuusvirasto 34

35 Toimintaan liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoriat A ja D Riskienhallinta on järjestelmällistä ja jatkuva prosessi, johon kuuluu: Riskien tunnistaminen Riskien suuruuden arviointi Riskien hallinta ennaltaehkäisy tai riskien pienentäminen Toteutuneiden riskien ja riskienhallintatoimenpiteiden analysointi Ovatko riskienhallintatoimenpiteet olleet tehokkaita ja oikein kohdennettuja? Mitä tapahtumista on opittu? Liikenteen turvallisuusvirasto 35

36 Toimintaan liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoriat A ja D Ulkopuolisten osapuolten aiheuttamat mahdolliset riskit Riskienhallintaa tulee tehdä yhteistyössä myös muiden rautatietoimintaan osallistuvien tahojen kanssa esim. Rautatieyritykset Infrastruktuurin haltija Valmistaja Huoltopalvelujen tarjoaja Kunnossapidosta vastaavaa yksikkö Raideliikenteen kalustoyksiköstä vastaava Muut rajapinnat Liikenteen turvallisuusvirasto 36

37 Infrastruktuurin kunnossapitoon liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoriat B ja V Kunnossapitovastuu tulee olla selkeästi määritelty Rataverkon haltijalla tulee olla menettelyt, joilla varmistutaan kunnossapidon tasosta, kunnossapidon vaatimustenmukaisuudesta ja kunnossapitäjien pätevyydestä. Päivittäisen toiminnan toimintahäiriöitä tulee kerätä ja analysoida ja ne tulee raportoida kunnossapidosta vastaavalle taholle. Vaikuttavat mahdollisesti kunnossapitosuunnitelmaan ja kunnossapitoväleihin Liikenteen turvallisuusvirasto 37

38 Alihankkijoiden käyttöön liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoria C Alihankintatyön valvonta on yksi keskeisimmistä vastuista rataverkon haltijuuteen liittyvissä vaatimuksissa. Osapuolten väliset vastuut Alihankkijoiden pätevyys Työn vaatimuksenmukaisuuden varmistaminen Mihin rautatietoimintaan liittyviin tehtäviin rataverkon haltija käyttää alihankkijoita? Liikenteen turvallisuusvirasto 38

39 Vastuiden jako Arviointiperustekategoria F Kuka organisaatiossa on päävastuussa turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudesta? Turvallisuuteen liittyvät vastuualueet ja vastuut rajapintojen kanssa tulee määrittää selkeästi. Turvallisuuteen liittyvät tehtävät on delegoitu asianmukaisen pätevyyden omaavalle henkilöstölle. KUKA VASTAA? Liikenteen turvallisuusvirasto 39

40 Johdon toimesta tapahtuva valvonta Arviointiperustekategoria G Johdon tehtävänä on varmistaa: Rautatieturvallisuustehtäviin liittyviin tehtäviin on varattu riittävästi resursseja Turvallisuusjohtamiseen liittyvissä tehtävissä työskentelevät henkilöt suorittavat tehtävänsä asianmukaisesti Turvallisuusjohtaminen on osa yrityksen muuta johtamista Liikenteen turvallisuusvirasto 40

41 Turvallisuuspolitiikkaa Arviointiperustekategoria J Organisaatiolla tulee olla turvallisuuspolitiikka Turvallisuuspolitiikan tulee olla: Suhteessa organisaation harjoittamaan toimintaan Organisaation ylimmän johdon hyväksymä Saatettu henkilökunnan tietoon Liikenteen turvallisuusvirasto 41

42 Turvallisuustavoitteet Arviointiperustekategoria K Organisaation tulee asettaa toiminnalleen rautatieliikennetoiminnan tyyppiä ja laajuutta vastaavat turvallisuustavoitteet. Yleistä turvallisuustasoa tulee säännöllisesti arvioida jäsenvaltion tasolla vahvistettuihin turvallisuustavoitteisiin. Turvallisuustavoitteita tulee kehittää Liikenteen turvallisuusvirasto 42

43 Normien noudattaminen Arviointiperustekategoria L Rataverkon haltijan tulee noudattaa rautatietoimintaa koskevia normeja: lainsäädäntöä, asetuksia, määräyksiä, yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä (YTE:t) ym. Normien seuraaminen Omaa toimintaa koskevien vaatimusten tunnistaminen Normien täytäntöönpano omassa organisaatiossa Normien noudattamisen valvonta Liikenteen turvallisuusvirasto 43

44 Muutoksiin liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoria M Organisaation tulee turvallisuusjohtamisjärjestelmällä hallita (rautatietoimintaan liittyviä muutoksia). Menettelyt muutoksen merkittävyyden arvioinnille Tarvittaessa sovellettava asetuksen 352/2009 mukaista riskien arvioinnin yhteistä turvallisuusmenetelmää (YTM) Liikenteen turvallisuusvirasto 44

45 Pätevyyksien hallinta ja henkilöstön osallistuminen Arviointiperustekategoria N ja H Rautatieturvallisuuteen liittyvät toimenkuvat tulee yksilöidä Henkilöstön tulee olla turvallisuustehtävien edellyttämät kyvyt, tiedot, taidot, pätevyydet ja osaamista tulee ylläpitää ja ajantasaistaa säännöllisesti. Organisaatiolla tulee olla pätevyydenhallintajärjestelmä. Henkilöstön edustajien näkemykset tulee huomioida päätösten teossa Liikenteen turvallisuusvirasto 45

46 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän dokumentointi, tietojen välitys ja hallinta Arviointiperustekategoriat P ja E Turvallisuusjohtamisjärjestelmä tulee dokumentoida. Dokumentoinnista tulee käydä ilmi turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvät menettelyt ja vastuut. Dokumentoitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä toimitetaan Trafiin turvallisuushakemuksen liitteenä. Henkilöstön tulee tuntea turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja siihen liittyvä dokumentaatio tulee olla henkilöstön saatavilla Liikenteen turvallisuusvirasto 46

47 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän dokumentointi, tietojen välitys ja hallinta Arviointiperustekategoriat P ja E Miten rautatietoimintaa liittyviä tietoja jaetaan sekä organisaation sisällä sekä tarpeellisille yhteistyökumppaneille? Liikenteen turvallisuusvirasto 47

48 Poikkeamien hallinta Arviointiperustekategoria Q Rautatielain (372/2011) 82 mukaan rautatieliikenteen harjoittajien ja rataverkon haltijoiden tulee ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle niiden tietoon tulleista onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Raportointivelvollisuus koskee tapahtumia, jotka liittyvät rautatieliikenteeseen tai vaikuttavat rautateiden turvallisuuteen Liikenteen turvallisuusvirasto 48

49 Poikkeamien hallinta Arviointiperustekategoria Q Onnettomuudet Läheltä-piti tilanteet Vaaratilanteet Poikkeamat Muut vaaralliset tapahtumat Tulee KIRJATA, TUTKIA ja ANALYSOIDA. Onnettomuuskeskuksen suositukset tulee huomioida silloin kun se on tarpeen. Ilmoitetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla kansallisille elimille Liikenteen turvallisuusvirasto 49

50 Toimintasuunnitelmat hätätilanteiden varalle Arviointiperustekategoria R Mahdolliset hätätilannetyypit tulee tunnistaa ja yksilöidä. Kaikkien osapuolten vastuut ja roolit hätätilanteessa tulee yksilöidä ja vahvistaa asiakirjassa. On olemassa toiminta-, hälytys- ja tiedotussuunnitelmat. Hätätilanneharjoitukset Rautatieliikenteen keskeyttäminen nopeasti tarvittaessa Liikenteen turvallisuusvirasto 50

51 Sisäiset tarkastukset ja jatkuva parantaminen Arviointiperustekategoriat S ja I Riippumaton ja puolueeton sisäisen tarkastuksen järjestelmä, jolle on laadittuna suunnitelmallinen aikataulu. Sisäisen tarkastuksen suorittavat tarkoitukseen sopivan pätevyyden omaavat tarkastajat. Sisäisten tarkastuksen tulokset: Analysointi Korjaavien toimenpiteiden luominen ja implementointi Korjaavien toimenpiteiden tehokkuuden seuranta Liikenteen turvallisuusvirasto 51

52 Sisäiset tarkastukset ja jatkuva parantaminen Arviointiperustekategoriat S ja I Sisäisistä tarkastuksista saatuja tuloksia tulee käyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaan parantamiseen. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja turvallisuuteen liittyvää merkityksellistä tietoa tulee säännöllisesti katselmoida ja arvioida TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ TULEE YLLÄPITÄÄ JA KEHITTÄÄ Todetut puutteet tulee korjata Liikenteen turvallisuusvirasto 52

53 Infrastruktuurin turvallisuus Arviointiperustekategoriat T, U, V ja W Toimijan on varmistettava rataverkon turvallinen suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja hallinta. Turvallisuuden hallinta infrastruktuurin fyysisillä rajoilla. Yhteistyön koordinointi normaali- ja hätätilanteissa rajapintojen kanssa. Liikenteen ohjaaminen rataverkolla Liikenteenvalvonta- ja opastinjärjestelmän kunnossapito Liikenteen turvallisuusvirasto 53

54 Hakemusprosessi Hyvä ottaa huomioon Liikenteen turvallisuusvirasto 54

55 Hakemusprosessi Hyvä ottaa huomioon Liikenteen turvallisuusviraston tulee käsitellä turvallisuuslupahakemus neljässä kuukaudessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat asiakirjat. Jotta hakemus voidaan ottaa käsittelyyn, toiminnan luonne ja laajuus tulee olla tarkasti kuvattuna + mukana inframääräyksen mukainen raiteistokaavio liikennepaikasta. Turvallisuuslupa on voimassa pääsääntöisesti 5 vuotta. Päätökseen voidaan liittää ehtoja Liikenteen turvallisuusvirasto 55

56 Hakemusprosessi Hyvä ottaa huomioon Yksityisraiteiden haltijoiden on haettava turvallisuuslupaa Trafista mennessä. Päätös myönnetään keskimäärin reilun 200 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. HUOLELLISESTI LAADITTU HAKEMUS JA TARKKA MENETTELYJEN KUVAUS LYHENTÄÄ KÄSITTELYAIKAA JA VÄHENTÄÄ LISÄSELVITYSPYYNTÖJEN MÄÄRÄÄ Liikenteen turvallisuusvirasto 56

57 Kiitos! Kuva: Seppo Vaara Liikenteen turvallisuusvirasto

58 Rataverkon haltijoiden välinen sopimus Simo Toikkanen

59 Sisältö Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen sisältö Rataverkkojen rajapinta ja sen kunnossapito Liikennöinti ja liikenteenohjaus Rataverkon haltijoiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö Simo Toikkanen 59 Kunnossapito

60 Sopimuksen tarkoitus Sopimusten tausta aiemman Valtionrautateiden raidesopimuksissa, Ratahallintokeskuksen aikana yksityisraidesopimukset ja luvat Vanhat sopimukset siirtyneet valtion puolella Liikennevirastolle Rataverkonhaltijoiden välisellä sopimuksella korvataan vanhat sopimukset ja luvat Uusimisen yhteydessä tarkistetaan, onko yhteydelle tarvetta Vanha sopimus irtisanotaan, mikäli suoraa yhteyttä valtion rataverkkoon ei ole Sama sopimuspohja kaikille Sopijaosapuolet tasapuolisia rataverkonhaltijoita Simo Toikkanen 60 Kunnossapito

61 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksessa sovitaan: Liikennöinnistä ja liikenteenohjauksesta Rataverkkojen rajakohdasta, sen omistuksesta ja kunnossapidosta Käyttötoiminnasta ja liikenteenhallinnasta annettujen määräysten mukaisista asioista Tiedonkulusta, yhteistyöstä ja muista käytännön järjestelyistä Sopimustekstin avulla voidaan vastata moneen Trafin turvallisuusluvan täydentämiseen liittyvään kysymykseen lähinnä rataverkon haltijoiden välistä yhteistyötä koskien Simo Toikkanen 61 Kunnossapito

62 Sopimuksen sisältö: rajakohta Rajakohdan sijainti Sekä selvä kohta maastossa (kiskonjatkos, raiteensulku tms.) että koordinaatit Merkitään kartalle ja raiteistokaavioon, jotka sopimuksen liitteenä Rajakohdan merkintä, yleensä Liikennevirasto Raidemateriaalin omistus Yleensä rajan mukaan Rajakohdan omistus Poikkeukset kirjataan, esim. sähköratalaitteet tai yksittäiset raideopastimet Rajakohdan tekninen taso: Akselipaino Metripaino Simo Toikkanen 62 Kunnossapito

63 Rataverkkojen kunnossapito Lähtökohtana se, että omistaja vastaa rataverkkonsa kunnossapidosta; ts. rataverkkojen raja on samalla kunnossapitoraja Yksittäiset poikkeuslaitteet, esim. sähköratalaitteet, raideopastimet tai tasoristeykset, kirjataan sopimukseen Sovitaan myös siitä, kumpi sopimusosapuoli vastaa rajakohdan, ts. jatkoksen, raiteensulun tms., kunnossapidosta Kunnossapitoon kuuluvat mm: Raiteen peruskunnossapito Lumityöt Turva- ja varoituslaitteiden kunnossapito Ja muut työt, joita radanpitäjältä laeissa ja määräyksissä edellytetään Simo Toikkanen 63 Kunnossapito

64 Liikennöinti ja liikenteenohjaus, malli 1 Trafin kaavailujen mukaan kaksi mallia: Liikenneviraston liikenteenohjaus tai vastaavantasoinen Liikenteenohjaus järjestetty siten, että yksiköt liikennöivät omalla vastuullaan Liikenneviraston liikenteenohjaus tai vastaavantasoinen Mahdollistaa junaliikenteen vaihtotyön ja ratatyön lisäksi Siirtyminen alueelle ja ratatyön tekeminen vaativat liikenteenohjauksen luvan Liikenteenohjaus varmistaa yksikön kulun tai ratatyön Liikenteenohjaajan pätevyysvaatimukset Liikenteenohjauspalvelua tarjottava kaikille rautatieliikenteenharjoittajille Liikenneviraston liikenteenohjauksen laajentaminen Simo Toikkanen 64 Kunnossapito

65 Liikennöinti ja liikenteenohjaus, malli 2 Yleisin malli Ei varsinaista liikenteenohjausta liikenteenohjauksen ulkopuolinen alue Kukin yksikkö vastaa liikkumisestaan ja tarvittavasta liikkumisen varmistamisesta itse Vain vaihtotyö mahdollista; ratatyöstä ei ilmoiteta ennakkoon Alueella voi olla yhteyshenkilö, jolle ilmoittaudutaan esim. alueelle tultaessa tai siltä poistuttaessa Ei varsinainen liikenteenohjaaja Simo Toikkanen 65 Kunnossapito

66 Liikennöinti ja liikenteenohjaus sopimuksessa Mainitaan, mitkä liikennöintimuodot ovat mahdollisia rataverkkojen välillä Käytännössä lähes aina pelkästään vaihtotyötä Liikenneviraston liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen raja Liikenneviraston rataverkon puolella, rajalla, vai ulottuuko Liikenneviraston rataverkon ulkopuolelle Usein tämä raja ei ole sama kuin rataverkkojen raja Onko yrityksen rataverkolla liikenteenohjausta Tarvitaanko jotain lupaa rataverkolta toiselle siirtymiselle Sovitaan tarvittaessa Liikenneviraston liikenteenohjauksen ostamisesta Simo Toikkanen 66 Kunnossapito

67 Rataverkon haltijoiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö Sovitaan erilaisten muutosten ja poikkeustilanteiden tiedottamisesta Liikennerajoitteet, kuten ratatyöt Liikenteen määrää tai laatua koskevat muutokset Yhteyshenkilöiden tai yhteystietojen muutokset Yhteystietoja kahdenlaisia: Hätätilanteet Muut, ei-akuutit tilanteet ja sopimusasiat Sovitaan riskienhallintatoimenpiteiden ja varautumisen sekä jatkuvuussuunnittelun toimenpiteistä Simo Toikkanen 67 Kunnossapito

68 Yhteystiedot Simo Toikkanen PL Helsinki Simo Toikkanen 68 Kunnossapito

69 Liikenteenohjaus ja - hallinta yksityisraiteilla Turvallisuuslupa- ja käyttöönottolupakoulutus yksityisraiteen rataverkonhaltijoille Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

70 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Käsitteet ja vaatimuspohja: Rautatielaki 36 (Liikenteenohjaus ja liikennöinnistä sopiminen) Liikenteenohjaus ja liikennöinnistä sopiminen = Liikennöinnin hallinnan järjestäminen Liikennöinnin hallinnan järjestäminen tarkoittaa rataverkon haltijan liikenteenohjauksen ja liikenteenhallinnan järjestämiseen liittyvää sopimista yhdessä muiden rataverkkoon liittyvien toimijoiden kanssa. Liikennöinnin hallinnan osa-alueet ovat liikenteenohjaus ja liikenteenhallinta Jouko Linnasaari Liikenteen turvallisuusvirasto 70

71 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikennöinnin hallinta: Liikenteenohjaus Rataverkon haltija vastaa hallinnoimansa rataverkon liikenteenohjauksesta Liikenteenhallinta(Liikennöinnistä sopiminen): Liikennöinnin sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi rataverkon haltijoiden ja alueella toimivien rautatieliikenteenharjoittajien on sovittava keskenään käytännön järjestelyistä. Tähän liittyviä vaatimuksia on esitetty mm. turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointiperusteissa Liikenteen turvallisuusvirasto 71

72 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjaus: Liikenteenohjauspalvelun järjestäminen rataverkolla kuuluu rataverkon haltijan velvollisuuksiin Rataverkon haltija voi päättää järjestääkö se liikenteenohjauksen itse vai ostaako palvelun yksityiseltä tai julkiselta palvelun tuottajalta Rataverkon haltijalla on liikenteenohjauspalveluihin liittyvä vastuu, vaikka ostaisikin palvelun ulkopuoliselta taholta Liikenteenohjauspalveluihin liittyvien menettelyjen on täytettävä turvallisuusjohtamisjärjestelmälle asetetut vaatimukset Liikenteenohjauspalveluja tarjoavan yhtiön tai muun yhteisön toiminnassa on noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia ja tarjottava palveluita tasapuolisesti kaikille rautatieliikenteen harjoittajille Liikenteen turvallisuusvirasto 72

73 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjaus: Liikenteen turvallisuusvirasto 73

74 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenhallinta: Liikennöinnin sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi rataverkon haltijoiden on sovittava liikennöinnin käytännön järjestelyistä (liikenteenhallinnasta) keskenään silloin, kun rataverkot liittyvät toisiinsa ja niiden välillä liikennöidään. Liikenteenhallinnan menettelyjä luotaessa on otettava huomioon, että ne eivät välttämättä ole kaikkien alueella kulkevien yksiköiden tiedossa. Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiä on kuitenkin aina noudatettava. Nämä menettelyt on kuvattava turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. Tässä yhteydessä on huomioitava Tjj:n arviointiperusteet Liikenteen turvallisuusvirasto 74

75 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikennöinnin hallinnan kuvaaminen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä: Liikennöinnin hallinnan osalta tulisi huomioida mm. seuraavat turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointiperusteiden mukaiset kysymykset: Miten varmistetaan infrastruktuurin turvallinen hallinnointi ja käyttö? Mitkä toiminnanharjoittajat tarjoavat verkossa palveluja? Miten rautatieliikenteen harjoittajien ja rataverkon haltijan välinen viestintä on järjestetty ja varmistettu? Mitkä ovat infrastruktuurin maantieteelliset rajat? Miten turvallisuus varmistetaan rataverkkojen liittymäkohdissa? Minkä rataverkon haltijoiden kanssa hakijan rataverkolla on liitäntä? Mitkä infrastruktuurin ja kaluston turvallista toimintaa ja hallintaa koskevat normit hakijan tulee huomioida? Jouko Linnasaari Liikenteen turvallisuusvirasto 75

76 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjausmalli 1 Liikenteenohjauspalvelu on ostettu valtion rataverkon haltijalta (Liikennevirasto) tai muulta toimijalta, joka pystyy järjestämään vastaavat vaatimukset täyttävän liikenteenohjauksen. Liikennöinti yksityisraiteella tapahtuu tällöin kaikilta osin samoin edellytyksin kuin valtion rataverkolla, mahdollisia liikennöintimuotoja ovat junaliikenne ja vaihtotyö, ratatyö tapahtuu vain liikenteenohjauksen luvalla. Liikenteenhallintaan liittyvät järjestelyt on kuvattava turvallisuusjohtamisjärjestelmässä Jouko Linnasaari Liikenteen turvallisuusvirasto 76

77 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjausmalli 1 Liikenteenohjaus varmistaa yksikön kulun siitä annettujen määräysten mukaisesti Liikenteenohjaajalta vaaditaan lain rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) mukainen pätevyys Liikenteenohjauspalveluja tarjoavan yhtiön tai muun yhteisön on toiminnassaan noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia ja tarjottava palveluita tasapuolisesti kaikille rautatieliikenteen harjoittajille (koskee myös Liikenneviraston tarjoamaa palvelua) Jouko Linnasaari Liikenteen turvallisuusvirasto 77

78 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjausmalli 1 Siirryttäessä alueelle, jossa on käytössä liikenteenohjausmallin 1 mukainen liikenteenohjaus, alueen rajalla on alueen rajamerkki (T-307). Siirtyminen alueelle ja ratatyön tekeminen alueelle edellyttää aina kyseisen alueen liikenteenohjauksen lupaa. Tästä velvoitteesta ilmoitetaan kyseisellä merkillä Jouko Linnasaari Liikenteen turvallisuusvirasto 78

79 Liikenteenohjaus yksityisraiteilla Liikenteenohjausmalli 2 Rataverkon haltija (yksityisraiteen haltija) on järjestänyt liikenteenohjauksen rataverkollaan siten, että kukin yksikkö vastaa itse liikkumisestaan alueella. Tällöin ainoana mahdollisena liikennöintimuotona on vaihtotyö. Tehtävästä ratatyöstä ei ilmoiteta erikseen. Yksikön omaa vastuuta liikkumisesta ei voi kumota turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvatulla menettelyllä. Liikenteenhallintaan liittyvät järjestelyt on kuvattava turvallisuusjohtamisjärjestelmässä Jouko Linnasaari Liikenteen turvallisuusvirasto 79

80 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjausmalli 2 Siirryttäessä alueelle, jossa on käytössä liikenteenohjausmallin 2 mukainen liikenteenohjaus, alueen rajalla on alueen rajamerkki (T-312). Siirtyminen alueelle ja ratatyön tekeminen alueella ei edellytä lupaa. Yksikkö vastaa itse liikkumisesta alueella ja tarvittavasta liikennöinnin varmistamisesta Jouko Linnasaari Liikenteen turvallisuusvirasto 80

81 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjausmalli 2 Liikenteenohjausmalli 2 esimerkki: Mitä tällä käytännössä tarkoitetaan: LIIKENTEENOHJAUS Liikenteenohjausmallina on, että yksiköt vastaavat itse liikkumisestaan Liikennöinti tapahtuu vaihtotyönä LIIKENTEENHALLINTA Onko olemassa joku yhteyshenkilö, jolle ilmoittaudutaan siirryttäessä alueelle/lta? Onko menettelystä sovittu rautatieliikenteen harjoittajan kanssa? Onko rautatieliikenteen harjoittajat ohjeistettu menettelyn suhteen? Onko ratatyöhön olemassa erityistä ohjeistusta? Liikenteen turvallisuusvirasto 81

82 Liikenteenohjaus yksityisraiteilla KIITOS! Jouko Linnasaari Liikenteen turvallisuusvirasto 82

83 Riskienhallinta Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

84 MILLOIN RISKIENHALLINTAA? Jatkuvasti - Turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaan A Kaikkien infrastruktuurin haltijan toimintaan liittyvien riskien riskinhallintatoimenpiteet B Kunnossapitoon ja materiaalien toimitukseen liittyvä riskienhallinta C Alihankkijoiden käyttöön ja toimittajien valvontaan liittyvä riskienhallinta D Rautatiejärjestelmän ulkopuolisten osapuolten toimista johtuvat riskit M Menettelyt ja menetelmät, jotka koskevat riskien arvioinnin suorittamista ja riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamista aina, kun toimintaolosuhteiden muutoksesta tai uudesta materiaalista aiheutuu uusia riskejä infrastruktuurille tai toiminnalle Riskienhallinta-asetus (352/2009/EY) Liikenteen turvallisuusvirasto 84

85 Riskienhallinta-asetuksen tarkoitus ja tavoitteet Tekniset, toiminnalliset ja hallinnolliset muutokset Periaatteet Riskienhallintaprosessi Turvallisuuden kannalta merkittävien tietojen vaihto eri toimijoiden välillä Riskienhallintaprosessin soveltamisesta saadut tiedot Eri toimijoiden välisissä rajapinnoissa tapahtuvien toimintojen hallinta Vastuunjako ja tiedottaminen Asetus määrittelee periaatteet, mutta ei työtapoja Liikenteen turvallisuusvirasto 85

86 Riskienhallinta-asetus ketä se koskee? Toimijan, joka on vastuussa arvioitavana olevan muutoksen toteuttamisesta, tulee soveltaa asetuksessa kuvattua riskienhallintaprosessia. Kyseistä henkilöä kutsutaan asetuksessa ehdottajaksi. Tarpeen vaatiessa ehdottajan tulee taata sopimusjärjestelyin, että sopimusosapuolet, mukaan lukien alihankkijat, osallistuvat asetuksessa kuvattuun riskienhallintaprosessiin Esim. toimija, joka hakee Trafilta käyttöönottolupaa HUOM! Kaikki riskienhallinta-asetuksen piiriin kuuluvat muutokset eivät ole käyttöönottolupaa vaativia! Liikenteen turvallisuusvirasto 86

87 Riskinhallintaprosessi ja riippumaton arviointi riskienhallinta-asetuksen mukaan Toistuva prosessi a) Vaarojen tunnistaminen, näille määritellyt turvallisuustoimenpiteet ja niiden tuloksena syntyvät turvallisuusvaatimukset b) Riskianalyysi ja riskin evaluointi pohjautuen riskin hyväksynnän periaatteisiin c) Turvallisuusvaatimusten noudattamisen osoittaminen ja vaaran hallinta Riippumaton arviointi Arviointilaitos suorittaa Liikenteen turvallisuusvirasto 87

88 Merkittävä muutos Sovelletaan kaikkiin rautatiejärjestelmän merkittävinä pidettäviin muutoksiin Aluksi tarkistetaan: onko muutos turvallisuuteen liittyvä? a) Jos ei -> ei merkittävä -> ei asetuksen mukaista prosessia vaan riskienhallinta toteutetaan muiden turvallisuusjohtamisjärjestelmän menettelyjen mukaan b) Jos on turvallisuuteen liittyvä -> arvioidaan onko muutos merkittävä Merkittävän muutokset perusteita ainakin: Häiriöiden seuraukset Innovatiivisuus (organisaatiossa tai koko rautatiesektorilla) Muutoksen monimutkaisuus Seuranta Perumismahdollisuus Kumuloituvuus; aiemmin tehdyt muutokset (myös ei-merkittävät) Kyseiset muutokset voivat olla teknisiä, toiminnallisia tai organisatorisia Vaikka muutos ei olisikaan merkittävä, täytyy päätös kirjata ylös Liikenteen turvallisuusvirasto 88

89 Arviointilaitoksen tehtävät Arviointilaitos tekee: Tukee ehdottajan päätöstä merkittävän muutoksen hyväksymisessä Suorittaa riippumattoman arvioinnin asetuksen mukaisen riskienhallintaprosessin noudattamisesta Tuottaa turvallisuuden arviointikertomuksen Arviointilaitoksen huomiot riskinhallintaprosessin tarkastelusta Kertoo, onko arvioitu järjestelmä vaatimusten mukainen ja voidaanko sitä käyttää turvallisesti Arviointilaitos ei tee: Ei osallistu muutoksen merkittävyyttä koskevaan asiantuntija-arvioon. Arviointilaitos ei saa suoranaisesti eikä valtuutettuna edustajana osallistua arvioitavana olevan järjestelmän suunnitteluun, valmistukseen, rakentamiseen, markkinoille saattamiseen, käyttötoimintaan tai ylläpitoon Liikenteen turvallisuusvirasto 89

90 YHTEENVETO Käytännössä aina tarvitaan siis Turvallisuusjohtamisjärjestelmä, josta löytyy Riskienhallinta- ja muutoksienhallintamenettelyt Jatkuva riskienhallinta Muutoksien tunnistaminen Muutostilanteessa (tekniset, toiminnalliset, hallinnolliset) aina seuraavat dokumentit riskienhallinta-asetuksen mukaan Kuvaus toteutettavasta muutoksesta ( Alustava järjestelmän määrittely ) Perusteltu päätös muutoksen merkittävyydestä asetuksen kriteerien mukaisesti Riskienarviointiprosessi joko riskienhallinta-asetuksen mukaan (jos suunnitellaan merkittävää muutosta) tai muulloin turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvatun menettelyn mukaan Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa ja luo pohjan koko turvallisuusjohtamisjärjestelmälle ja sen kehittämiselle Liikenteen turvallisuusvirasto 90

91 KIITOS! Lisätietoja: Liikenteen turvallisuusvirasto 91

92 Koulutustilaisuus yksityisraiteen rataverkon haltijoille - henkilölupavaatimukset Heikki Mikkola Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

93 Henkilöluvat Säädökset Lupa- ja kelpoisuuskirjat Hakeminen Terveydentilavaatimukset Liikenteen turvallisuusviraston yhteyshenkilöt ja asiointi Liikenteen turvallisuusvirasto

94 Lainsäädäntö Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annettu laki (1664/2009) (ns. kelpoisuuslaki) Muutettu lailla 860/2012, voimaan Valtioneuvosto on antanut kolme rautatiealan kelpoisuutta koskevaa valtioneuvoston asetusta. Tulivat voimaan Rautateiden liikenneturvallisuuskoulutusta antavia oppilaitoksia koskevista vaatimuksista sekä eräistä kelpoisuuksista ja luetteloinneista. Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavilta vaadittavasta kielitaidosta. Rautatiejärjestelmän kelpoisuusrekisteriin ja lisätodistusrekisteriin tallennettavista tiedoista Liikenteen turvallisuusvirasto 94

95 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan rataverkolla liikenneturvallisuustehtävissä toimiviin ja tehtäviin hakeutuviin sekä turvalaitteiden asennus- ja huoltotehtävissä tai turvamiehenä toimiviin. Lakia ei sovelleta: 1) sellaiseen raiteeseen, jolta ei ole liikennöintiyhteyttä tässä laissa tarkoitettuun rataverkkoon tai jolta ei liikennöidä rataverkolle tai jolle ei liikennöidä rataverkolta; 2) sellaiseen yksityisessä omistuksessa olevaan rataverkkoon, jota rataverkon omistaja käyttää yksinomaan omassa tavaraliikenteessään; 3) radan osilla, jotka on suljettu muulta rautatieliikenteeltä rautatiejärjestelmän kunnossapitoa, uusimista tai parantamista varten; 4) metro- ja raitiovaunuliikenteeseen eikä muuhun kevyen raideliikenteen järjestelmään; 5) liikenneturvallisuustehtäviä Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä Suomen valtion raja-alueella ja rautatierajaasemilla hoitavaan Venäjälle sijoittuneen rautatieyrityksen henkilöstöön Liikenteen turvallisuusvirasto 95

96 3 Määritelmiä Tässä laissa tarkoitetaan: 2) rataverkolla Liikenneviraston hallinnoimaa valtion rataverkkoa ja lain soveltamisalan piiriin kuuluvaa 4 kohdassa tarkoitettua yksityisraidetta; 3) rataverkon haltijalla Liikennevirastoa ja tämän lain soveltamisalaan kuuluvan yksityisraiteen haltijaa; 4) yksityisraiteella muuta kuin valtion omistamaa ja Liikenneviraston hallinnoimaa raidetta, jolta liikennöidään valtion rataverkolle tai toiselle yksityisraiteelle tai jolle liikennöidään valtion rataverkolta tai toiselta yksityisraiteelta; 5) rautatieliikenteen harjoittamisella rautatieyrityksen liikennöintiä, radan kunnossapitoon liittyvää liikennöintiä, museoliikenteen harjoittajan liikennöintiä, muuna kuin päätoimenaan liikennöintiä harjoittavan yrityksen tai yhteisön liikennöintiä ja rataverkon haltijan liikennöintiä rataverkolla; Liikenteen turvallisuusvirasto 96

97 3 Määritelmiä jatkuu 7) liikenneturvallisuustehtävällä rautatiejärjestelmässä suoritettavaa tehtävää, joka vaikuttaa välittömästi rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen; 11) toiminnanharjoittajalla rautatieyritystä, rataverkon haltijaa, museoliikennettä harjoittavaa yritystä tai yhteisöä, radan kunnossapitoa harjoittavaa yritystä ja muuna kuin päätoimenaan liikennöivää yritystä tai yhteisöä; 13) liikkuvan kaluston kuljettajalla veturinkuljettajaa ja muuta liikkuvan kaluston kuljettajaa, jolla tämän lain perusteella on kyky ja lupa kuljettaa itsenäisesti, vastuullisesti ja turvallisesti liikkuvaa kalustoa rautatieliikenteessä; Kuva: Mikael Häggblom/Studio Häggblom Liikenteen turvallisuusvirasto 97

98 5 Liikenneturvallisuustehtävät Kelpoisuuslaissa tarkoitettuja rautateiden liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tehtäväkokonaisuuksia ovat: 1) liikkuvan kaluston kuljettaminen; 2) vaihtotyö; 3) liikenteenohjaus; 4) ratatyön liikenneturvallisuudesta vastaaminen Liikenteen turvallisuusvirasto 98

99 4 Toiminnanharjoittajan vastuu Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnassaan siitä, että sen palveluksessa tai toiminnassa mukana olevat: 1) liikenneturvallisuustehtäviä hoitavat täyttävät tässä laissa tarkoitetut kelpoisuusvaatimukset; ja 2) turvamiesten ja turvalaitteiden asennusja huoltotehtäviä hoitavien terveydentila täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset Kuva: Mikael Hägblom Liikenteen turvallisuusvirasto 99

100 6 Kelpoisuusvaatimukset Liikenneturvallisuustehtävässä toimivalta vaaditaan, että hän: 1) on tehtävään sopiva; 2) terveytensä puolesta täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset; 3) osaa ja ymmärtää riittävästi liikenteenhoidossa käytettävää kieltä; 4) on vähintään 18-vuotias ja enintään 67-vuotias; 6) on suorittanut hyväksytysti 26 :ssä tarkoitetun tehtäväkohtaisen koulutusohjelman. Liikkuvan kaluston kuljettajalla on oltava tässä laissa säädetty lupakirja ja lisätodistus. Muussa liikenneturvallisuustehtävässä toimivalla kuin liikkuvan kaluston kuljettajalla on oltava tässä laissa säädetty kelpoisuuskirja Liikenteen turvallisuusvirasto 100

101 7 Lupakirja Oikeuttaa toimimaan liikkuvan kaluston kuljettajana Annetaan osoituksena siitä, että liikkuvan kaluston kuljettaja täyttää 6 :ssä määritellyt yleiset kelpoisuusvaatimukset, hänelle myönnetään lupakirja. Lupakirjaa on pidettävä mukana kuljetettaessa liikkuvaa kalustoa. Lupakirja on voimassa kymmenen vuotta sen antamisesta, ellei 9 :stä muuta johdu. Myös muussa Euroopan talousalueen valtiossa myönnetty lupakirja on voimassa Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto 101

102 7 Lupakirja Liikenteen turvallisuusvirasto 102

103 7 Lupakirja Liikenteen turvallisuusvirasto 103

104 8 Lupakirjan hakeminen Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää hakemuksesta liikkuvan kaluston kuljettajan lupakirjan, jos 1) hakija täyttää 6 :n 1 momentissa säädetyt vaatimukset; 2) hakijalla on tämän pykälän 2 momentin mukainen peruskoulutus; 3) hakija on suorittanut hyväksytysti vaaditun koulutusohjelman ja kokeen sekä saanut siitä oppilaitokselta todistuksen; 4) hakija on saanut 30 :ssä tarkoitetulta lääkäriltä terveydentilaa koskevan myönteisen lausunnon sopivuudestaan; ja 5) hakija on saanut 32 :ssä tarkoitetulta psykologilta myönteisen lausunnon soveltuvuudestaan. Lupakirjaa hakevan on oltava suorittanut perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun perusopetuksen tai sitä vastaavan oppimäärän sekä veturinkuljettajadirektiivin 11 artiklassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen. Liikenteen turvallisuusviraston on ratkaistava lupakirjan myöntämistä koskeva hakemus kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut sille kaikki hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset tiedot Liikenteen turvallisuusvirasto 104

105 9 Lupakirjan pitäminen voimassa Lupakirja on voimassa kymmenen vuotta sen myöntämisestä tai enintään siihen saakka, kun lupakirjan haltija täyttää 68 vuotta, jos sen haltija osallistuu kertauskoulutukseen ja hoitaa tehtäväkohtaisen pätevyytensä mukaisia 5 :ssä tarkoitettuja tehtäväkokonaisuuksia yhteensä vähintään 100 tuntia kunakin kalenterivuonna. Lupakirjan haltijan on käytävä määräaikaistarkastuksissa, jotta lupakirja pysyy voimassa. Lupakirjan voimassa pitämiseksi valtion rataverkolla toimivan on suoritettava kertauskoulutus hyväksytysti kerran vuodessa. Lupakirjan voimassa pitämiseksi yksityisraiteella toimivan on suoritettava kertauskoulutus hyväksytysti joka toinen vuosi Liikenteen turvallisuusvirasto 105

106 Lisätodistus Liikkuvan kaluston kuljettajalla tulee olla toiminnanharjoittajan antama lisätodistus AktiiviPDF: (toiminnanharjoittajan ladattava lisätodistusmalli) Lisätodistuksen täyttöohjeita: komission asetus 36/2010 liite 2 TAI Liikenteen turvallisuusvirasto 106

107 Lisätodistus AktiiviPDF: (toiminnanharjoittajan ladattava lisätodistusmalli) Lisätodistuksen täyttöohjeita: komission asetus 36/2010 liite 2 TAI Liikenteen turvallisuusvirasto 107

108 15 Kelpoisuuskirja Kelpoisuuskirja oikeuttaa haltijansa toimimaan muissa liikenneturvallisuustehtävissä kuin liikkuvan kaluston kuljetuksessa siten kuin kelpoisuuskirjassa on tarkemmin määritelty. Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää kelpoisuuskirjan hakemuksesta, jos: 1) hakija täyttää 6 :n 1 momentissa säädetyt vaatimukset; 2) hakija on suorittanut hyväksytysti vaaditut opinnot ja saanut siitä oppilaitokselta todistuksen; 3) hakija on saanut 30 :ssä tarkoitetulta lääkäriltä terveydentilaa koskevan myönteisen lausunnon sopivuudestaan tehtävään; ja 4) hakija on saanut 32 :ssä tarkoitetulta psykologilta myönteisen lausunnon soveltuvuudestaan tehtävään. Kelpoisuuskirja on pidettävä mukana hoidettaessa liikenneturvallisuustehtäviä Liikenteen turvallisuusvirasto 108

109 15 Kelpoisuuskirja Liikenteen turvallisuusvirasto 109

110 15 Kelpoisuuskirja Liikenteen turvallisuusvirasto 110

111 16 Kelpoisuuskirjan pitäminen voimassa Kelpoisuuskirja on voimassa toistaiseksi siihen saakka, kun kelpoisuuskirjan haltija täyttää 68 vuotta, jos sen haltija osallistuu kertauskoulutukseen ja hoitaa tehtäväkohtaisen pätevyytensä mukaisia 5 :ssä tarkoitettuja tehtäväkokonaisuuksia yhteensä vähintään 100 tuntia kunakin kalenterivuonna. Kelpoisuuskirjan haltijan on käytävä määräaikaistarkastuksissa, jotta kelpoisuuskirja pysyy voimassa. Kelpoisuuskirjan voimassa pitämiseksi valtion rataverkolla toimivan on suoritettava kertauskoulutus hyväksytysti kerran vuodessa. Kelpoisuuskirjan voimassa pitämiseksi yksityisraiteella toimivan on suoritettava kertauskoulutus hyväksytysti joka toinen vuosi Liikenteen turvallisuusvirasto 111

112 59 Siirtymäsäännökset Niillä, jotka aloittavat koulutuksensa liikenneturvallisuustehtävään 1 päivänä tammikuuta 2013 tai sen jälkeen, on oltava kelpoisuuskirja tai lupakirja ja lisätodistus siitä lähtien, kun he aloittavat liikenneturvallisuustehtävässä toimimisen. Ennen 1 päivää tammikuuta 2013 koulutuksensa aloittaneella liikenneturvallisuustehtävässä toimivalla on oltava kelpoisuuskirja tai lupakirja ja lisätodistus viimeistään 31 päivänä joulukuuta Liikenteen turvallisuusvirasto 112

113 Liikenteen turvallisuusvirasto 113

114 Käytännön asioita Haettaessa lupa- ja kelpoisuuskirjaa on käytettävä vahvistettua hakulomaketta Kantalomake, johon nimikirjoitus + valokuva Kilpailutettu kumppani hoitaa korttien painatuksen ja personoinnin Hakemuslomakkeita voi tilata Trafin sivuilta Trafi tehnyt kädenojennuksena lisätodistusmallin, joka täytettävissä ja tulostettavissa Trafin sivuilta Liikenteen turvallisuusvirasto 114

115 Hakemuslomakkeet Liikenteen turvallisuusvirasto 115

116 Lupakirjahakemus Huomioita: Allekirjoitus kuva Liikenteen turvallisuusvirasto 116

117 Terveydentilavaatimukset Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (ns. kelpoisuuslaki, 1664/2009) Rautatiejärjestelmän terveydentilavaatimuksia koskevat määräykset ja ohjeet (Trafi 2010) Terveydentilavaatimukset ja terveystarkastukset (TEV) Terveystarkastusten tekeminen (TTO) Ohje terveydentilan arvioinnista ja erivapauden hakemisesta terveydentilavaatimuksiin Valtioneuvoston asetus rautatiealan terveydenhuollon asiantuntijoiden pätevyydestä ja täydennyskoulutuksesta (524/2011) Työterveyshuoltolaki Liikenteen turvallisuusvirasto 117

118 Terveydentilavaatimukset Sovelletaan liikenneturvallisuustehtäviä ja muita tehtäviä hoitavien henkilöiden terveystarkastuksiin Liikenneturvallisuustehtävät: Liikkuvan kaluston kuljettaminen Vaihtotyö Liikenteenohjaus Ratatyön liikenneturvallisuudesta vastaaminen Muut tehtävät: Turvamiehen tehtävä Turvalaitteita asentavan ja huoltavan henkilön tehtävä Liikenteen turvallisuusvirasto 118

119 Yleistä terveydentilavaatimuksista Liikenneturvallisuustehtävässä saa toimia vain henkilö jolla on riittävät fyysiset ja henkiset toimintaedellytykset tehtävän suorittamiseen ja joka on käynyt toiminnanharjoittajan järjestämissä terveystarkastuksissa ja jolla on voimassa oleva asiantuntijalääkärin antama sopivuuslausunto terveydentilavaatimusten täyttymisestä Lisäksi kelpoisuuslain mukaan kuljettamisessa, vaihtotyön johtamisessa sekä liikenteenohjauksessa toimivilla on oltava rautatieliikenteen asiantuntijapsykologin tekemä arvio psykologisten vaatimusten täyttymisestä. Terveystarkastuksia ja arviointeja saavat suorittaa Trafin tähän tehtävään hyväksymät psykologit, asiantuntijalääkärit, työterveyslääkärit ja hoitajat Lisätietoa: > Rautatiet> Kelpoisuus > Terveydentila > Asiantuntijalääkärit, työterveyshuollon ammattihenkilöt, asiantuntijapsykologit Liikenteen turvallisuusvirasto 119

120 rveydentila Liikenteen turvallisuusvirasto 120

121 Käytännön asioita -vastuutahot Trafissa Lupa- kelpoisuuskirja asioiden käsittely sekä asiakkaiden neuvonta Pätevyydet yksikkö (yp. Jukka Harjula lukien) Yhteyshenkilöt: Petri Katila, puh , petri.katila(at)trafi.fi Anne Hietanen, puh , anne.hietanen(at)trafi.fi Jenni Tiuraniemi, puh , jenni.tiuraniemi(at)trafi.fi Erivapaudet (terveydentila), rautatielääkärit ja psykologit sekä työterveyshoitajat Liikennelääketiede yksikkö (yp. Jukka Terttunen) Liikenteen turvallisuusvirasto 121

122 Rautateiden poikkeamaraportointi ja turvallisuuskertomus Ville Vainiomäki Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

123 Esityksen rakenne Poikkeamaraportointi Miksi Miten raportointi käytännössä tehdään Poikkeamaraporttien käsittely Trafissa Turvallisuuskertomus ja sen sisältö Liikenteen turvallisuusvirasto 123

124 Poikkeamaraportointi Miksi tulee raportoida Poikkeamien raportointi on riskien tunnistamisen kannalta tärkeää Riskejä analysoimalla toiminnan painopistettä voidaan siirtää reaktiivisesta preventiiviseksi, eli eliminoida ennalta onnettomuusriskiä lisääviä tekijöitä. Tiedot poikkeamista ovat hyödyllisiä sekä toimijalle itselleen että viranomaiselle riskien analysoinnin kannalta Rautatielaki (304/2011) 82 Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle viipymättä niiden tietoon tulleista onnettomuuksista ja vaaratilanteista. VNA Rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta (372/2011) Liikenteen turvallisuusvirasto 124

125 Poikkeamaraportointi käytännössä Miten raportoidaan poikkeamista Trafille? Vapaamuotoiset ilmoitukset Kirjoita viestin otsikkoon tapahtuman tyyppi, tapahtumapaikka ja aika trafi.fi -sivuille tulossa lomake, jolla voi raportoida Liikenteen turvallisuusvirasto 125

126 Poikkeamaraportointi käytännössä Poikkeamasta raportissa vaadittavat tiedot (VNA 372/ ): Lyhyt kuvaus tapahtumasta Tapahtuma-aika ja paikka Tapahtuman tyyppi Tapahtumaan osalliset Tapahtumaan johtaneet syyt tai arvio syistä Tapahtuman seuraukset Liikenteen turvallisuusvirasto 126

127 Poikkeamaraportointi käytännössä Mistä tulee raportoida? Onnettomuudet ja vaaratilanteet, jotka liittyvät rautatieliikenteeseen tai vaikuttavat rautatien turvallisuuteen Tyypillisesti tilanteet joissa liikkuvaa kalustoa mukana Perinteiset työturvallisuusasiat (esim. kaatumiset) eivät niinkään keskeisiä Maalaisjärjen käyttö sallittua Liikenteen turvallisuusvirasto 127

128 Poikkeamaraporttien käsittely Trafissa Onnettomuus- ja vaaratilanneilmoituksia käsitellään luottamuksellisesti Tietoja käytetään Trafin sisällä Yksittäisten ilmoitusten tietoja ei anneta Trafin ulkopuolelle Henkilöiden nimiä ei levitellä Trafin sisälläkään Tietoja ei käytetä syyttelyyn tai sormella osoitteluun Liikenteen turvallisuusvirasto 128

129 Turvallisuuskertomus Rautatielaki 304/ : Rataverkon haltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan on vuosittain kerättävä tiedot edellisen kalenterivuoden turvallisuustavoitteiden saavuttamisesta ja laadittava turvallisuustavoitteiden saavuttamisesta turvallisuuskertomus. Kertomus on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle 30 päivään kesäkuuta mennessä. Turvallisuuskertomuksen laatiminen on hyvä tilaisuus tarkastelle organisaation rautatieturvallisuustoimintaa kokonaisuutena edellisen vuoden osalta Trafi kokoaa toimijoiden toimittamien tietojen perusteella Suomen rautatieturvallisuuden vuosikertomuksen Julkaistaan vuosittain Trafin nettisivuilla ja toimitetaan Euroopan rautatievirastolle ja LVM:lle Liikenteen turvallisuusvirasto 129

130 Turvallisuuskertomuksen sisältö Turvallisuuskertomuksen sisällöstä on määrätty tarkemmin Trafin määräyksessä (Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan turvallisuuskertomus TRAFI/15772/ /2011) Kertomuksen sisältö: Rautatieturvallisuuden kehittyminen Turvallisuustavoitteiden saavuttaminen Valvonnan tulokset Riskien hallinta Liitteeksi turvallisuusindikaattoritaulukko Lukumäärätiedot rataverkolla tapahtuneista merkittävistä onnettomuuksista Liikenteen turvallisuusvirasto 130

131 Turvallisuuskertomusmääräys Määräyksen voimaantulossa siirtymäaika Esim. Rataverkon haltijan, joka saa turvallisuusluvan vuonna 2013, tulee soveltaa määräystä vuotta 2014 koskevaan turvallisuuskertomukseen, joka laaditaan vuonna Määräys koskee jo nyt sellaisia toimijoita, joilla oli turvallisuustodistus/lupa määräyksen tullessa voimaan Vaikka määräys ei vielä koske uusien rataverkon haltijoiden turvallisuuskertomuksia, tulee rautatielain mukaan turvallisuuskertomus kuitenkin tehdä ja toimittaa Trafille Määräyksestä voi katsoa vinkkiä esim. turvallisuuskertomuksen rakenteesta ja sisällöstä jo ennen kuin sen noudattaminen on kyseisen toimijan kohdalla tarpeen Liikenteen turvallisuusvirasto 131

132 Yksityisraiteesta rataverkon haltijaksi VARAUTUMINEN Helsinki Jouko Pirttimäki Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

133 Mitä varautuminen on? Varautumisella yhteiskunta/valtio valmistautuu turvaamaan itsenäisyytensä ja toimintavapautensa sekä huolehtimaan kansalaistensa toimeentulosta ja turvallisuudesta Varautumisella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustilanteissa (YETTS -06) Nykyisin painopiste normaaliajan häiriötilanteiden hallinnassa, poikkeusolojen suunnittelua kuitenkaan unohtamatta Varautumisen velvoite perustuu aina säädöksiin Elinkeinoelämässä yrityksen varautumisen tarkoituksena on turvata yrityksen toiminnan jatkuvuus mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa turvallisuustilanteissa VARAUTUMINEN = TOIMINNAN JATKUVUUDEN TURVAAMINEN Liikenteen turvallisuusvirasto 133

134 Varautumisen taustaa Sodan jälkeen varautuminen oli puhtaasti sotilaiden tehtävä. Valmiussuunnittelu liittyi lähes aina poikkeusolojen suunnitteluun ja sota on eräs poikkeusolojen määritelmistä, mistä johtuen varautumisen sotilaallinen leima. Myöhemmin varautuminen mm. valmiussuunnittelu siirtyi myös muille viranomaisille. Suunnittelun painopiste oli pääsääntöisesti poikkeusolojen suunnittelussa, mutta kansainvälisen turvallisuusilmapiirin muuttuessa painopiste on siirtynyt normaaliajan häiriötilanteiden suunnitteluun ja hallintaan. Valtionhallinnon rakenteiden purkauduttua valtion aiemmin hoitamia tehtäviä on siirtynyt joko valtion liikelaitosten tai valtio-omisteisten yritysten vastuulle => elinkeinoelämän vahva mukaantulo. verkostoituminen Liikenteen turvallisuusvirasto 134

135 Joitakin varautumisen käsitteitä ja termejä Poikkeusolot = valmiuslaissa määritelty turvallisuustila, joka aina edellyttää valmiuslain (tarvittavien pykälien) käyttöönottoa edellyttäen, että tilanteen hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin Normaaliajan häiriötilanteet = normaalioloissa tapahtuva odottamaton/äkillinen turvallisuustilan muutos Valmiussuunnittelu = varautumiseen liittyvää suunnittelua, jolla valmistaudutaan toimimaan eri turvallisuus tilanteissa, myös valmiuslain määrittelemissä poikkeusoloissa VAP = Henkilöstön varaaminen yrityksen/viraston omaan käyttöön poikkeusolojen varalta (ml. väestönsuojelu) Liikenteen turvallisuusvirasto 135

136 Varautumista koskeva lainsäädäntö Keskeisimmät säädökset ja ohjeet: Valmiuslaki 1552/2011 Määritellään viranomaisten toimintavaltuudet poikkeusoloissa Rautatielaki (304/2011) Velvoite varautumisen ja pelastustoimen järjestämisestä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, 2010 (ent. YETTS) VN periaatepäätös => ohje varautumisen järjestämisestä ministeriöille Pelastuslaki (379/2011) väestön suojaaminen Rautatiejärjestelmän varautuminen (Valmiusohje 2/2009 LVM), ohjeen päivitys alkaa toukokuussa 2013 Ministeriön valmiusohje Liikenteen turvallisuusvirasto 136

137 Rautatielaki 79 Rautateitä uhkaavaan vaaraan ja onnettomuuteen varautuminen Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan on riittävällä tavalla varauduttava rautateitä uhkaavan vaaran tai onnettomuuden varalta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi velvoittaa rautatieliikenteen harjoittajan, rataverkon haltijan ja sen, joka suorittaa liikenneturvallisuuteen liittyviä tehtäviä rautatiejärjestelmässä osallistumaan pelastusharjoituksiin ja rautatieliikenteen pelastustoimintaan, kuitenkin enintään viideksi vuorokaudeksi kalenterivuodessa Liikenteen turvallisuusvirasto 137

138 Rautatielaki 81 Varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin Liikenteen turvallisuusviraston, Liikenneviraston ja muiden rataverkon haltijoiden sekä rautatieliikenteen harjoittajien on varautumisen avulla huolehdittava siitä, että niiden toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa.. Varautumistoimenpiteitä johtaa ja sovittaa yhteen ministeriö Liikenteen turvallisuusvirasto 138

139 Uhkia rautatiejärjestelmän toimivuudelle Sähköenergian saannin, siirron tai jakelun häiriö Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien käytettävyyden häiriö Tieto- ja viestintäteknologisen (ICT) infrastruktuurin vaurioituminen Väyläinfrastruktuurin häiriö Liikenteen ohjauksen häiriö Polttoaineiden saatavuuden häiriö Kaluston, materiaalin ja varaosien saatavuuden häiriö Vesihuollon (ml jätevesihuolto) häiriintyminen Lämmön toimitushäiriö Työvoiman riittävyyden häiriö Kriittisten toimitilojen käytettävyyden häiriöt Liikenneonnettomuus Vaarallisiin aineisiin (CBRNE-uhka) liittyvä onnettomuus Maa- tai vesialueen laaja-alainen saastuminen Myrsky tai tulva- ja pato-onnettomuus Pandemia tai muu laaja-alainen tartuntatautitilanne Terrori-isku tai sen selkeä uhka Turvallisuutta ja toimintaa vakavasti vaarantava rikollinen teko Sotilaallisen voiman käyttö Liikenteen turvallisuusvirasto 139

140 Mikä sitten on riittävä varautumisen taso? Rataverkonhaltijan sekä liikennöitsijän varautumisen tasoon vaikuttaa ensisijaisesti ne seikat onko rataverkolla merkitystä.. 1) merkitys maanpuolustukselle - puolustusvoimien siirtokuljetukset 2) väestönsuojelun ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta - väestönsuojeluun liittyvät siirrot 3) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen varmistaminen (Huoltovarmuus) - kuljetukset: energia-, kemikaali- ja elintarvikekuljetukset 4) strateginen sijainti (Satamat) 5) muu merkitys (toiminnan laajuus, kuljetettavat materiaalit mm VAK) Liikenteen turvallisuusvirasto 140

141 Varautumisen toimenpiteet Varautumisen suunnittelu valmiussuunnitelma/varautumissuunnitelma/toiminnan jatkuvuussuunnitelma/turvallisuussuunnitelma Lain vaade suunnitelmasta kohdistuu rataverkkoon ei yrityksen muuhun toimintaan Painopiste radan kunnon ja sen liikennöinnin varmistamisessa kaikissa turvallisuustilanteissa Varaukset VAP ei yl. alle 35 v armeijan käyneitä miehiä Kalusto- ja materiaalivaraukset (Huoltovarmuuskriittisyys) Koulutukset Valtiollinen pelastusopisto järjestää vuosittain Kuopiossa varautumiseen Rautatietoimintojen varautumiseen liittyvää koulutusta (peruskurssi, täydennyskurssi, valmiussuunnittelun painottuvan kurssin), koulutus on ilmaista Alueelliset MP-kurssit Harjoitukset Harjoituksien määrään vaikuttaa keskeisesti mm. kuljetusmäärät sekä kuljetettavat materiaalit VAK kuljetukset ja tasoristeykset edellyttävät säännöllisiä harjoituksia pelastuslaitosten kanssa Muu harjoittelu (valmius- ja kuljetusharjoitukset) Liikenteen turvallisuusvirasto 141

142 KIITOS MIELENKIINNOSTA! Liikenteen turvallisuusvirasto 142

143 RAUTATIEJÄRJESTELMÄN VALVONTA Jouko Pirttimäki Liikenteen turvallisuusvirasto

144 RAUTATIEVALVONTA Liikennöitsijät Liikenteen ohjaus Rataverkon haltijat Kalusto Museo Opastimet ja merkit TraFi Tutkinta VAKvaaralliset aineet Ratatyö Vaihtotyö Viestintä Junaliikenne Koulutus Liikenteen turvallisuusvirasto

145 Säädösperusta Rautatielaki 77 Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo rautatiejärjestelmän turvallisuusvaatimusten noudattamista rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmien vaatimustenmukaisuutta rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusvaatimusten noudattamista osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta, sen käyttämistä ja kunnossapitoa Liikenteen turvallisuusvirasto

146 Säädösperusta Rautatielaki 77 jatkuu.. Trafi valvoo: yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuutta sekä niiden markkinoita ja käyttämistä ilmoitetun laitoksen sekä riippumattomasta turvallisuusarvioinnista vastaavan laitoksen toimintaa kalustoyksiköiden rekisteröintiä ja kalustorekisteriin merkittäviä tietoja Liikenteen turvallisuusvirasto

147 Komission asetukset Euroopan komissio on antanut kaksi erillistä asetusta koskien sekä viranomaisen suorittamaa valvontaa turvallisuusluvan tai turvallisuustodistuksen myöntämisen jälkeen (EU) N:o 1077/2012 sekä rautatieyrityksen, turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan saaneiden infrastruktuurin haltijoiden sekä kunnossapidosta vastaavien yksiköiden suorittamaa omavalvontaa (EU) N:o 1078/2012. Asetukset astuvat voimaan alkaen. Liikenteen turvallisuusvirasto

148 Liikennevälineiden valvonta/ Toimijoiden valvontaryhmä Vahvuus 2013, 4 henkilöä Toimialueena koko suomen rataverkko (valtion rataverkko ja ns. yksityisraiteet) Erityisosaamista muissa yksiköissä Auditoinneissa mukana asiantuntijoita muista yksiköistä Liikenteen turvallisuusvirasto

149 Valvonta Valvonta painottuu riskiperusteisuuteen Toimijoiden valvontaryhmä ( alkaen Valvonta toimialan, Auditointiosasto) Valvonta/tarkastus kohdistuu toimijoiden hyväksyttyyn turvallisuusjohtamisjärjestelmään: Valvonta on: Turvallisuusjohtamisjärjestelmien auditointeja (laaja ja suppea) Toimijoiden omavalvontaraporttien tarkastuksia Tarkastuksia Liikenteen turvallisuusvirasto

150 Valvonta Trafin valvonta pohjautuu vuosittain tehtävään valvontasuunnitelmaan, joka perustuu viraston valvontastrategialle. Trafin suorittaman valvonnan lisäksi toimijoilta edellytetään omavalvontaa. Rautatieliikenteen harjoittajien ja rataverkon haltijoiden on omavalvonnan suorittamisen lisäksi raportoitava omavalvonnastaan, sen tuloksista ja sitä seuranneista toimenpiteistä Liikenteen turvallisuusvirastolle vuosittain mennessä toimitettavassa turvallisuuskertomuksissaan. Liikenteen turvallisuusvirasto

151 Valvontamaksut/valvonta Valtion maksuasetuksen (722/2012) Liitteen 1 mukaisesti Rautatiejärjestelmän turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan haltijalta peritään vuosimaksua. Vuosimaksut peritään vuosittain yhdessä erässä. Ensimmäinen vuosimaksu peritään luvan myöntämisen jälkeisenä vuonna. Vuosimaksut sisältävät mm. turvallisuusjohtamisjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden sekä turvallisuusvaatimusten noudattamisen arvioinnin turvallisuustodistuksen tai luvan voimassaoloaikana. Liikenteen turvallisuusvirasto

152 KIITOS, KYSYMYKSIÄ Liikenteen turvallisuusvirasto

153 Toimijan omavalvonta Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

154 YHTEINEN TURVALLISUUSMENETELMÄ OMAVALVONTAAN Komission asetus (EU) N:o 1078/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, rautatieyritysten, turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan saaneiden infrastruktuurin haltijoiden sekä kunnossapidosta vastaavien yksiköiden soveltamasta omavalvontaa koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä Soveltaminen alkaa Liikenteen turvallisuusvirasto 154

155 YLEISET PERIAATTEET Omavalvontaprosessiin on sisällytettävä kaikki johtamisjärjestelmään sisältyvät prosessit ja menettelyt, tekniset, toiminnalliset ja organisatoriset riskinhallintatoimenpiteet Omavalvontaprosessi on jatkuva Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kokonaisuuden vaikuttavuuden ja sen sisältämien menettelyiden oikean soveltamisen ja tehokkuuden omavalvonta = jatkuvaa parantamista Liikenteen turvallisuusvirasto

156 OMAVALVONTASTRATEGIA JA - SUUNNITELMA Turvallisuusjohtamisjärjestelmään perustuva strategia ja suunnitelma ja omavalvonnan kohdentaminen Omavalvonnan priorisointi Missä syntyvät suurimmat riskit? Missä omavalvonnan puute voi vaarantaa turvallisuuden? Omavalvonnan aiemmat tulokset Omavalvonnan aikataulu ja resurssit Omavalvontaprosessissa tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapauksia, joissa turvallisuusjohtamisjärjestelmän menettelyjen puutteellinen noudattaminen voisi aiheuttaa onnettomuuden, vaaratilanteen tai poikkeaman. Omavalvontastrategiassa ja -suunnitelmissa on määriteltävä joko määrälliset tai laadulliset mittarit joiden avulla Seurataan, saavutetaanko turvallisuusjohtamisjärjestelmältä odotettavissa olevia tuloksia Saadaan tietoa ei-toivotuista tilanteista Tuetaan päätöksentekoa toiminnan ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisen kannalta Liikenteen turvallisuusvirasto

157 TIETOJEN KERÄÄMINEN JA ANALYSOINTI Seurantaa varten kerätään tietoja toiminnasta ennalta määritettyjä mittareita käyttäen Arvioidaan riskienhallinnan toteutumista Tarkastetaan, ovatko riskienhallintatoimenpiteet olleet asianmukaisia ja riittäviä Sovelletaanko turvallisuusjohtamisjärjestelmää asianmukaisesti ja päästäänkö sillä odotettuihin tuloksiin? Analysoidaan mahdollisten laiminlyöntien syyt Liikenteen turvallisuusvirasto

158 TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMENPITEIDEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Poikkeamia tai parannustarpeita havaittaessa on laadittava toimintasuunnitelma Prosessien ja menettelyjen sekä riskienhallintatoimenpiteiden korjaaminen ja kehittäminen Uusien riskienhallintatoimenpiteiden määrittely Uusien päivitettyjen tavoitteiden ja odotettujen tuloksien määrittely Turvallisuusjohtamisen rajapinnoissa rautatieyrityksen, infrastruktuurin haltijan tai kunnossapidosta vastaavan yksikön yhteistyö Toimintasuunnitelman toimeenpano Toimenpiteiden seuranta ja arviointi Toimenpiteiden toteutuminen toimintasuunnitelman mukaan Ovatko toimenpiteet tuottaneet odotettuja tuloksia Tarvitaanko muita riskienhallintatoimenpiteitä Liikenteen turvallisuusvirasto

159 OMAVALVONTAPROSESSIN SOVELTAMISESTA SAATAVAT TIEDOT Omavalvontaprosessin vaiheet ja tulokset on dokumentoitava Rautatieyritysten ja infrastruktuurin haltijoiden on pyynnöstä esitettävä aineisto turvallisuusviranomaiselle Kunnossapidosta vastaavien yksiköiden on annettava tällainen aineisto sertifiointielimen saataville. Jos rajapintoja hallinnoidaan sopimuksin, kunnossapidosta vastaavien yksiköiden on annettava tällainen aineisto asiaankuuluvien rautatieyritysten ja infrastruktuurin haltijoiden saataville. Dokumentaation tulee sisältää vähintään Omavalvontaprosessin toteuttavan organisaation ja sitä varten nimetyn henkilöstön kuvaus Omavalvontaprosessin eri vaiheiden tulokset ja tehdyt päätökset Luettelo havaituista laiminlyönneistä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä Liikenteen turvallisuusvirasto

160 YHTEENVETO OMAVALVONNASTA Strategia, painopisteet, suunnitelma Tiedon kerääminen ja analysointi Toimintasuunnitelma poikkeamien korjaamiseksi Toimintasuunnitelman vaikuttavuuden arviointi Perusasiat löytyvät jo turvallisuusjohtamisjärjestelmästä täydennä olemassa olevia menettelyjä! Liikenteen turvallisuusvirasto

161 KIITOS! Liikenteen turvallisuusvirasto

162 Käyttöönottoluvat Nobo/ISA toiminnan perusteet Tomi Anttila Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

163 Osajärjestelmäluvat perustuvat rautatielakiin Osajärjestelmän käyttöönottolupa (44 ) Rakentamisaikainen käyttölupa (47 ) Poikkeuslupa (76 ) Liikenteen turvallisuusvirasto 163

164 Rakenteelliset osajärjestelmät INFRASTRUKTUURI (INS) - radan rakenne - radan geometria - vaihteet - sillat/tunnelit - esteettömyys OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTO (CCS) - ohjaus/turvalaitteet - viestiyhteyslaitteet - liikenteenohjauksen tekniikka - radan merkit ENERGIA (ENE) - sähkörata - syöttöasemat - erotusjaksot - energiamittaus Liikenteen turvallisuusvirasto 164

165 Tarvitaanko käyttöönottolupaa? 46 Suunnitelman toimittaminen Trafille Uuden osajärjestelmän valmistamista tai rakentamista sekä osajärjestelmän parantamista tai uudistamista koskeva suunnitelma on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle. Suunnitelman toteutus voidaan käynnistää vasta, kun virasto on päättänyt, tarvitaanko osajärjestelmän parantamista tai uudistamista koskevan suunnitelman perusteella uusi käyttöönottolupa. Uusi käyttöönottolupa on aina vaadittava, kun suunnitteilla olevat työt voivat vaikuttaa kyseisen osajärjestelmän turvallisuuden yleiseen tasoon Liikenteen turvallisuusvirasto 165

166 Käyttöönottolupa 44 Rakenteellisen osajärjestelmän käyttöön ottamiseen on oltava Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä käyttöönottolupa Lupa on myönnettävä osajärjestelmälle, joka täyttää olennaiset vaatimukset: - turvallisuus - luotettavuus ja käyttökunto - terveys - ympäristönsuojelu - tekninen yhteensopivuus Rautatielaki perustuu yhteentoimivuusdirektiiviin ja rautatieturvallisuusdirektiiviin Liikenteen turvallisuusvirasto 166

167 KERTAUS: Ratahankkeesta ilmoittaminen Kaikista ratahankkeista on hakijan toimitettava suunnitelma Trafille (rautatielaki 46 ) Ilmoittamisen voi tehdä esimerkiksi -sivuilta löytyvällä lomakkeella rautatiet > luvat ja todistukset > osajärjestelmän käyttöönottolupa Hakija kuvaa tehtävät työt, hankkeen vaikutukset ja laajuuden sekä turvallisuusvaikutuksen rautatiejärjestelmään Trafi ilmoittaa käyttöönottolupatarpeesta ilmoituksella hakijalle Liikenteen turvallisuusvirasto 167

168 KERTAUS: Ratahankkeesta ilmoittaminen Ilmoitus Ratahankkeesta suunnitelma mukana Asia tulee vireille/arviointiin TRAFIN PÄÄTÖS KÄYTTÖÖNOTTO- LUPATARPEESTA Hankkeen saa toteuttaa toimijan turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisesti, asia ratkaistu. EI EDELLYTÄ KÄYTTÖÖNOTTO- LUPAA EDELLYTTÄÄ KÄYTTÖÖNOTTO- LUVAN Asia jatkuu Trafin kanssa Liikenteen turvallisuusvirasto 168

169 Rakentamisaikainen käyttölupa 47 Jos raidetta on tarpeen liikennöidä rakentamisen aikana on sille haettava rakentamisaikainen käyttölupa Rakentamisaikaista käyttölupaa on haettava hyvissä ajoin Voidaan myöntää vain uudistettavalle tai parannettavalle osajärjestelmälle (ei uudelle) enintään kolmeksi vuodeksi Hakemuksessa on kuvattava liikennöintitarve, suunnitellut työt sekä toimenpiteet, joilla varmistetaan liikennöinnin turvallisuus > rautatiet > luvat ja todistukset > osajärjestelmän käyttöönottolupa Liikenteen turvallisuusvirasto 169

170 Poikkeuslupa Rautatiejärjestelmään kohdistuvat muutokset tulee tehdä määräysten mukaisesti. Mahdollisia poikkeuslupia on haettava jo suunnitteluvaiheessa Poikkeuslupa YTE:stä haetaan Euroopan komissiosta (Trafin kautta) Kansallisista määräyksistä haetaan Trafi:sta Liikenteen turvallisuusvirasto 170

171 Käyttöönottoluvan hakeminen 1/2 Hanke, jossa on edellytetty YTE:n noudattamista: Tarvitaan EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutus, jonka antaa ilmoitettu laitos (NOBO) Hanke, joka toteutetaan YTM-asetuksen mukaan: Tarvitaan turvallisuuden arviointikertomus, jonka antaa ISA tarkastuslaitos (ISA) > rautatiet > luvat ja todistukset > arviointilaitosten hyväksyntä Lisäksi hakija tekee FI -tarkastusvakuutuksen (valtioneuvoston asetus 372/2011) Liikenteen turvallisuusvirasto 171

172 Käyttöönottoluvan hakeminen 2/2 Käyttöönottolupahakemukseen liitetään vaatimustenmukaisuusvakuutukset liitteineen (EY ja FI) selvitys mahdollisesti myönnetyistä poikkeusluvista, ISA:n laatima turvallisuuden arviointikertomus (YTM-asetuksen mukaisesti) Tehdyt tarkastukset, katselmuspöytäkirjat ja testaukset > rautatiet > luvat ja todistukset > osajärjestelmän käyttöönottolupa Liikenteen turvallisuusvirasto 172

173 KERTAUS: EDELLYTTÄÄ KÄYTTÖÖNOTTO- LUVAN Rakentamisaikainen käyttölupatarve? Rak.aikainen lupa - hakeminen - lupapäätös ei tarvetta HANKKEEN RAKENTAMIS- VAIHE Ilmoitettu laitos (NOBO) ISAtarkastuslaitos Käyttöönottolupa -hakeminen -lupapäätös FI-tarkastus (DEBO) Liikenteen turvallisuusvirasto 173

174 Yhteystietoja Auri Halinen Infrastruktuuriosajärjestelmä Saavutettavuus Päivi Simola Lupakoordinointi Infrastruktuuriosajärjestelmä Pekka Pirttikoski Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto- osajärjestelmä Rautatietunnelit GSM-R/ETCS Tomi Anttila Energiaosajärjestelmä Rakenteelliset poikkeusluvat Liikenteenohjaus- ja turvalaitejärjestelmät Liikenteen turvallisuusvirasto 174

175 KIITOS MIELENKIINNOSTA! OSAJÄRJESTELMÄT- YKSIKKÖ Tomi Anttila Puh Liikenteen turvallisuusvirasto 175