Pöytäkirja Lastenkyselytunti

Transkriptio

1 Pöytäkirja Lastenkyselytunti - Tilaisuus alkoi kello Tilaisuuden avauksessa Minttu Saarinen kertoi päivän ohjelmasta. - Kävimme esittäytymiskierroksen. Jokainen kertoi koulunsa ja oman nimensä. - Nuorisovaltuuston ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Eemeli Saarela piti aloituspuheensa. Eemeli kiitti kaikkia paikalle tulemisesta ja kertoi tapahtuman tavoitteesta. On hyvä saada kuulla kanta lasten kysymyksiin. Raimo Kouhia piti myös puheensa. Hän kertoi valtuutettujen koulukierroksista ja puhui lastenoikeuksista. Ollaan kyselytunnilla avoimia, reiluja ja rehellisiä toisiamme kohtaan. - Oskari Auvinen kiitti kutsusta ja kertoi aamun kyselytunnista kotona (omat lapset). Hän piti esitelmän siitä kuinka kunta ja sen valtuusto toimivat. Hän kertoi myös muutamalla sanalla omalla työstänsä. -kunnan tehtävät -kunnan hallinto -kunnan toimintakaavio sekä valtuuston ja hallituksen kokoonpanoa -kuntastrategia -tulevaisuuden kunnan roolit -osallistu ja vaikuta - Opetuskoordinaattori Marja Mattila kertoi meille Lapsen oikeuksista. Miksi niitä on ja mihin niitä käytetään. Marja mainitsi puheessaan lastenoikeuksien päivän ja kertoi tarkemmin miksi sitä vietetään. Hän painotti myös perusopetuslakia, oppilaskuntia ja uutta opetussuunitelmaa. -Lasten oikeuksien kaavio. Päivä muistuttaa aikuisia lasten oikeuksista. Selvensi lapsille eri kaavion kohtia -lapsen oikeuksien sopimus ja perusopetus -lasten oikeudet ja opetussuunnitelma -oppilaskunnat -oppilaan velvollisuudet - Minttu kertoi pikaisesti nuorisovaltuuston toiminnasta, jonka jälkeen - Tytti Eromäki-Heino esitteli lasten ja nuorten osallisuutta ja edustusta kunnassa. -lait vaativat lasten ja nuorten osallisuutta -lasten kuuleminen kunnassa -lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia *edustuksellinen osallisuus *suora osallisuus *toimintaosallisuus -kuulemisen monta tapaa -miksi osallisuutta pitää edistää? - Kello 13 maissa pidimme nopean virvoitustauon. Jonka jälkeen aloitimme kysymyksien läpikäynnin n klo 13.20

2 KYSYMYKSET JA NIIHIN VASTAUKSET K: Montako kertaa olette vierailleet Kangasalan kouluissa? (Herra kunnanjohtaja, ylimmät virkamiehet ja valtuutetut ym.) paikalla olevat vastaavat Jokainen valtuutettu kertoi oman kokemuksensa koulukäynneistänsä. Tony Lähde: 1000 kertoja 35 vuoden aikana, Aarnio Anja käynyt monesti Huutijärven koululla, Laine Hanna työskentelee Suoraman koululla. Auvinen Oskari n.20 kertaa työnsä puolessa ja oman lasten koululla monta kertaa ja vanhempainyhdistyksessä toimimisen kautta myös. KULTTUURI K: Miksi Kangasala talo on rakennettu ja montako tapahtumaa siellä oli viime vuonna? Kangasala talo on rakennettu kulttuuritapahtumia esimerkiksi. Näytelmiä, elokuvaesityksiä ja musiikkiesityksiä varten. Se antaa mainion kokouspaikan Kunnanvaltuustolle sekä Nuorisovaltuustolle. Siellä järjestettiin viime vuonna n.60 elokuvanäytöstä. KOULUTUS K: Tarvitaanko kyläkouluja? Vieläkö Raikun koulu yritetään purkaa? Auvinen: Strateginen yleiskaava, jolla turvataan elinvoimainen maaseutu ja asutusta saadaan lisää kyliin. Kysymys on, millaisiin paikkoihin ihmiset haluavat Kangasalla mennä asumaan. Kunnassa on tiivistä urbaaninpaa asumista ja väljää maaseutumaista asumista. Otamme kunnassa myös pikkukoulut huomioon, mutta pyrimme kehittämään maaseutuja ja pohtimaan mihin ihmiset haluaisivat muuttaa ja tähän ihmiset saavat vaikuttaa omilla päätöksillään. Lähde: Saataisiin kaavoituksen avulla asukkaita pienille kylille. Miksi lopettaa kouluja, joissa on hyvä sisäilma. Kolme hyvää kyläkoulua, jotka on säilytettävä. Leino: Vatialan koulu on täynnä ja kylillä väljempää. Olisi hienoa, jos saataisiin tasoitettua eroja. Toivottavasti Raikun koulu säilyy. Saimme myös ehdotuksen että oppilaita lisättäisiin kyläkouluihin jossa on väljää. Raikun koulua ei mieluusti haluta lakkauttaa. Kyläkoulut ovat ihmisille tärkeä asia. Miksi lopettaa kouluja jossa on esimerkiksi hyvä sisäilma? Kouhia: Valtuusto on päättänyt että kyläkouluja ei lakkauteta vaan kehitetään. Laine: Kouluja tarvitaan eri puolelle kuntaa, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi kohtuullinen koulumatka. K: Milloin Vatialan koulun peruskorjaus alkaa? Missä oppilaat opiskelevat remontin ajan? Millainen uudesta koulusta tulee? Vatialan koulun suunnittelu ja rakennus ja suunnittelu alkaa lähiaikoina keväällä Oppilaille ja vanhemmille järjestetään suunnittelupiste, jonka avulla he voivat itse vaikuttaa tulevaan kouluun. Oppilaat siirretään todennäköisesti tilapäiseen parakkirakennukseen tai muihin väistötiloihin.

3 K: Onko Pohjaan tulossa uutta koulurakennusta? Vai remontoidaanko koulu? Vai rakennetaanko uusi koulu jonnekin muualle? Mitä Pohjan koululle tapahtuu tulevaisuudessa? Asiaa selvitetään. Ollaan mietitty voitaisiinko koulu yhdistää päiväkodin kanssa Kuhmalahden kirkonkylälle. Päiväkoti liitännän avulla lapset voisivat siirtyä päiväkodista suoraan alakouluun. Kunnan johtaja kertoi Pohjan koulun historiasta. Koulussa on paljon tyhjää tilaa. Hän pohti kannattaako säilyttää niin isoa tyhjää koulua vai rakennetaanko uusi toimivampi koulu. K: Miksi Vilpeilän koulua ei remontoida? Auvinen: Valtuusto on päättänyt, että kyläkouluja pyritään pitämään hyvässä kunnossa ja tarpeelliset korjaukset tehdään. K: Miksei Sariolan koulun pihan ja vilkkaasti liikennöidyn tien väliin ole saatu aitaa estämään pallojen usein tapahtuva karkaaminen tielle? Aitaa on toivottu tosi monta vuotta. Sariolan koulun tilannetta selvitetään ja siihen pyritään vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti. K: Lisää ohjaajia Suoramalle? Miksi koulunkäyntiohjaajia on niin vähän? Mattila: Ohjaajan tuki oppilaille on tosiaankin tärkeää. Kunnassa on reilut 80 koulun käynninohjaajaa. Ohjaajaresurssi seuraavalle lukuvuodelle jaetaan aina edellisen vuoden keväänä koulujen esittämisen tarpeiden pohjalta. Ohjaajaresurssia on viimeisten vuosien aikana jouduttu säästöjen vuoksi leikkaamaan. Kaikkiin tarpeisiin ei pystytä vastaamaan, mutta resurssi pyritään jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti tarpeet huomioiden. Tasaarvohankkeen rahoituksella on saatu lisäresurssia tälle lukuvuodelle. Tällä rahalla on kuntaan saatu palkattua kolme koulunkäynninohjaajaa, joista yksi Suoraman koululle. Hankerahaa haetaan myös ensi lukuvuodelle. Laine: Rahaa on jouduttu säästämään ja näin kunnan taloutta on saatu tasapainoon. Valtuusto päättää kunnan rahoista talousarviovalmisteluissa ja lautakunnat tekee ehdotuksen rahojen käytöstä. K: Olisiko pienryhmien kokoa ja toimintaa mahdollista muuttaa? Mattila: Ryhmäkoot vaihtelevat kouluittain ja koulun sisällä opetusryhmittäin melko paljon ja tasapuolista tilannetta on vaikea saada. Oppilaat jakautuvat alueellisesti eri tavoin eikä tasaaminen koulujen kesken aina onnistu. Tavoitteena on saada ryhmien koot kohtuullisiksi. K: Kouluissa on vanhoja oppikirjoja joissa on vanhaa ja väärentynyttä tietoa. Olisiko tähän mahdollista saada muutosta? Laine: Uudenopetussuunnitelman takia ei olla hankittu uusia kirjoja, mutta nyt niitä pitäisi olla tulossa lisää Mattila: Tälle vuodelle on saatu talousarvioon oppikirja- ja tarvikemäärärahaa lisää 50 /oppilas, joka tullaan käyttämään lähinnä sähköisten oppimateriaalien hankkimiseen. Pari vuotta sitten oppikirjamäärärahaa jouduttiin leikkaamaan, minkä vaikutukset kouluilla

4 näkyvät vieläkin. Tuolloin oppikirjoja ei pystytty uusimaan normaalikäytännön mukaisesti. Sähköiset oppimateriaalit vähitellen tulevat korvaamaan osan oppikirjoista. K: Olisiko koulujen ( mikä koulu?) edustojen teitä mahdollista hiekoittaa paremmin ne ovat kuin luistin ratoja. Terveiset viedään eteenpäin ja asiaa hoidetaan. K: Suoramalle tarvittaisiin paremmat liikuntamahdollisuudet. Leino: Pallo heitetään nuorisovaltuustolle. Skeittiparkkikin saatiin Pitkäjärvelle KNV toimesta. hankerahaa haettiin Kantri ry:ltä. Laine: Pallokentän päässä on hyvä latu, joka riippuu hyvin paljon säästä. Luistelurataa pystyy selvittämään tekniseltä puolelta. Koskinen: Tekonurmikenttä tulee, mutta luistelu kaukalo pidetään silti. Nykyisen nurmikentän päätyyn hiekka-alueelle jäädytetään talvisin luistelukenttä. KOULURUOKA K: Miksi joidenkin koulujen ruoka tulee vanhainkodeilta? Haanpää: Ruuan valmistaminen on keskitetty Kuhmalahden ja Sahalahden alueella Pentorinteen vanhainkodille ja Sariolan koulun keittiölle. Ruoanvalmistuksen keskittäminen johtuu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. K: Otetaanko ruuissa huomioon se, että koululaisten pitää jaksaa niillä koko päivä ja päivässä saattaa olla useampi tunti reipasta liikuntaa? Ruuissa huomioidaan aina kouluruokasuositus. Sen pitää sisältää kaikki tarvittava päivää varten. Malliannoksia näkyy seinillä jonka mukaan pitäisi jaksaa. Herääkin kysymys syövätkö koululaiset tämän mukaan? K: Miksi kouluruoka tehdään ulkomaisista porkkanoista ja muista, mitä Suomessakin kasvaa? Haanpää:Kesän porkkanat eivät olleet tarpeeksi hyvin säilyviä jonka takia niitä ei voitu käyttää. Ulkomaalaiset säilyvät paremmin. Tuoreiden kasvisten osalta on ollut vaikea talvi. Kouluruoka kuitenkin 80% suomalaista. Karppinen: Suomalaisilla vastuu omasta ruuastansa ja sen tuottamisesta. Kouluruoan eetinen vastuu on päättäjillä, käyttäisikö kunta enemmän kotimaista, jos rahaa raaka-aineisiin osoitettaisiin enemmän rahaa? Ruuan varastoimisesta tulee tuottajille paljon kustannuksia. K: Oppilaat haluavat että ruoka tehdään lähellä ja toiveruokia. Haanpää: Rasvaa saa olla vain tietty määrä kouluruuassa, joten nugetit eivät käy kouluruokaan. Toiveruoka viikko on taas tulossa. Tänä vuonna päiväkodin lapset päättävät mitä toiveruoka viikolla syödään. Valmistuksen keskittäminen ja hinta vaikuttavat lähellä tehtyyn ruokaan. K: Miksi kouluruokaan ei enempää rahaa että saataisiin siitä maistuvampaa.

5 Laine: Kouluruoka suositukset vaikuttavat vahvasti laatuun ja esimerkiksi suolan määrään. Makua pystytään muuttamaan mausteilla, jotka ovat tuotu jo yläkouluille ja jatkossa luultavasti alakouluille. Monet toiveet ovat vastaan kouluruoka suosituksia. Haanpää: Kunnansivuilta löytyy JAMIX- sovellus jonka kautta näkee koulunruokalistat ja mitä kouluruuat sisältävät. Kysyttiin, että olisiko mahdollista saada hymynaama arviointi järjestelmä. Tähän vahvistettiin että tällaista on suunniteltu sovellukseen. Pohdittiin kannattaako siirtää rahaa urheilumahdollisuuksiin vai ruokaan. KULJETUS K: Lätkätreeneistä ja harrastuksista ei pääse busseilla kotiin? Voiko kylille saada myöhempiä bussivuoroja ja katoksia pysäkeille? Kähkönen: Paras joukkoliikenne taso siellä missä enemmän ihmisiä. Esimerkiksi Kautialaan ei pääse enää viiden jälkeen bussilla. K: Miksi taksit eivät tule hakemaan kodin läheltä Kähkönen: Viime vuonna oli koulukuljetusten kilpailutus. Säästöt ovat vaikuttaneet vahvasti koululiikenteeseen. Koulukuljetus autot kulkevat pääteitä pitkin tästä syystä eivät hae pihasta. LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA K: Voisiko saada lisää kaukaloita luistelukentille? Koskinen: Uusia kaukaloita ei ole nyt tulossa, mutta tähän palataan myöhemmin lähiliikuntasuunnitelmassa. K: Onko uimarannoille mahdollista saada uimavalvojia. Koskinen: Lisäisi rannan turvallisuutta, mutta laki ei tähän velvoita. Opiskelijoita on ollut kesäisin pienellä koulutuksella ollut töissä. Nykyään siihen vaaditaan hengenpelastaja koulutus ja tähän kunnalla ei ole varaa. K: Pakkalan urheilukentän huolehtiminen Kentän hoidon taso on parantunut huomattavasti aiemmasta. Pyritään parantamaan hoitoa vähitellen. Pj Saarelan mielestä nurmikentässä on tapahtunut parannusta. Kirjallinen vastaus Järvinen Jari: Pakkalan (= Taustialan) kenttä on perinteinen vähän vaatimattomampi kunnan reuna-alueen kenttä, sen hoitotaso on määritetty alueurakkasopimuksessa ( sitä hoitaa siis ulkopuolinen urakoitsija), tätäkin kenttää pyritään parantamaan vähitellen. K: Voisiko tulla tekojää Liuksialaan?

6 Koskinen: Kangasalan jäähalli yhtiöllä on ollut suunnitteilla tekojää tai toinen jäähalli. K: Voiko kunta avustaa niitä kouluja, jotka huoltaa jääkiekkokaukalon itse? Koskinen: Kunta on tehnyt sopimuksia urheiluseurojen ja yhdistysten kanssa pienen korvauksen kanssa. Näin kannustetaan talkoohommiin. Urheiluseurat tms. hoitavat ostopalveluina joitain kenttiä, joita sitten kunta avustaa. K: Onko Havisevalle tulossa harrastuspaikkaan Koskinen: Asia otetaan huomioon lähiliikuntasuunnitelmassa. - Pääsimme aihealueiden loppuun noin kello Kaikkiin kysymyksiin ei ehditty vastaamaan. KYSYMÄTTÄ JÄÄNEET KYSYMYKSET Liikenne: Voisiko Kaarina Maununtyttären tielle saada pyörätien ja suojateitä? Vastaus: Kevyen liikenteen väylä on ollut esillä välille Liuksialankuja - Vedenottamontie (uimarannantie). Maununtyttären tie on valtion tie eli sitä pitää kunnossa ja hallinnoi ELYkeskus. ELY-keskus on valtion virasto, jossa käsitellään mm. liikenteeseen liittyviä asioita. Valtio ei ole viime vuosina osallistunut täällä Kangasalla pyöräteiden tekemiseen maanteiden varsille, joten kunta on rahoittanut tien suunnittelun ja rakentamisen esim. Ponsantien varteen. Jotta pyörätie jatkuisi Liuksialankujasta eteenpäin, pitäisi kunnan varata tulevaisuudessa rahaa suunnittelua ja rakentamista varten sekä kysyä ELY:ltä lupa pyörätien tekemiseen. Suojateitä pitää ensin hakea ELY:ltä, joka kysyy kunnalta mielipidettä asiasta. Suojateiden hakemisessa on tärkeää selvittää turvallinen kohta, mihin suojatietä tarvitaan. Suojatien rakentamiseen liittyy myös kulkuyhteyksien tekeminen suojatien molempiin päihin ja mahdollinen suojatiesaareke. Miksi Saarenmaantiellä on vain koulun kohdalla katuvalot? Vastaus: Saarenmaantiellä on katuvalot välillä Kaarina Maununtyttären tie - Ahulinjärventie eli osuudella, jolla liikkuu iso osa koulun ja päiväkodin asiakkaista. Saarenmaantie on maantie, jonka varrelle on asutus levinnyt. Kunta ja ELY eivät ole katsoneet tarpeelliseksi valaista koko tien osuutta. Anita Santapukki Suunnitteluinsinööri Kangasalan kunta Tekninen keskus/rakentamisen palvelualue Kirjastoauto ja kirjasto, Annamari Nikara-Nummi: Kirjastoautosta voi antaa palautetta kirjaston kanavia pitkin netissä ANNA PALAUTETTA KIRAJSTON PALAUTEKANAVA tai paperisena kirjastossa. KOULURUOASTA KIRJALLISET VASTAUKSET - Voisiko kouluruuassa olla enemmän vaihtelua tai valinnanvaraa? Tarjolla on päivittäin yksi lämmin ruokavaihtoehto, käytössä on 6 viikon kiertävä lista ja siinä samat ruuat eivät esiinny useaa kertaa. Ruokalista muutetaan ja korjaillaan aina kesän aikana seuraavaan syksyyn ja tässä huomioidaan edellisenä vuonna saatu palaute ruokalistasta.

7 - Kouluruokaa toivottiin paremmaksi. Itse käyn syömässä viikoittain kouluruokaa ja huonoa ruokaa en ole saanut vielä Kangasalla lainkaan. Ruoka tuntuu usein mausteettomalta tai suolattomalta, mutta monissa kouluissa on käytössä maustemyllyt joista ruokaa voidaan maustaa oman mieleiseksi. Liharuokien lihapitoisuutta ei pidetty riittävänä, vaan liharuokia on "täytetty" kasviksilla ja siitä ei tykätty. tulevassa uudessa kouluruokasuosituksessa kasvisten osuutta ruuissa tullaan lisäämään entisestään, joten kasvikset on lisätty ruokiin jotta ne saavuttaisivat mahdollisimman monen lautasen. Olemme miettineet myös kasvisten tarjoamista lämpimänä lisäkkeenä muun ruuan ohella. Tätä tullaan kokeilemaan ja näiden testausten jälkeen mietitään uudelleen käytäntöjä. Kasviksia ja salaattipöytää toivottiin toisaalta monipuolisemmaksi, mutta ne tulisi tarjota erikseen. Salaatteja on tarjottu lukuvuoden aikana komponentteina ja sinne on tuotu lisänä siemensekoituksia ja lisäraaka-aineita. Tällä hetkellä Euroopan jäävuori/kurkku/tomaatti sato on sääilmiöiden vuoksi kokenut kovia ja näin ollen salaatti valikoima on kaventunut tälle talvelle. Olemme tehneet suunnittelun kanssa töitä muutaman viikon ajan, jotta saamme erilaisia tuoreita salaattipohjia tarjolle kaikille 7500 asiakkaalle Myös kouluruoan määrärajoituksia pidettiin huonoina. Periaatteessa ruokarajoituksia ei ole, mutta tiedän, että oppilaita ohjeistetaan alakouluissa ottamaan esim. kolme kalapuikkoa ja hakemaan lisää jos vielä on nälkä. Vastaavasti olen omin silmin nähnyt kuinka yläkoululla oppilaan lautasella on ollut 10 uunimakkaraa ison perunamuusikasan vieressä ja päällä mukaan on vielä mahtunut salaattikin. ELI on tarkoitus, että kaikkea ruokaa syödään ja siksi joskus rajoitetaan sitä, ettei lautaselle mene vain lihapullat, uunimakkara, pinaattiletut tai kalapuikot vaan siitä löytyy myös perunat/pastat/riisit ja salaatti. Onko näihin asioihin mahdollista saada muutosta? Palautetta käsitellään ateria- ja siivouspalveluissa jatkuvasti ja se huomioidaan tulevan kauden ruokalista suunnittelussa lisäksi joskus tehdään muutoksia jo kesken kauden ruokalistalle. Miksi kouluruokaa ei enää tehdä omalla koululla? Syksyllä ateria- ja siivouspalvelut siirtyvät uudenlaiseen ruuantuottamiseen ja tämän jälkeen suurimmassa osassa kouluja ja päiväkoteja ruoka kuumennetaan ja kypsennetään omassa keittiössä. Erikoisruokavaliot tuotetaan ja valmistetaan Pikkolan koululla keskitetysti ja kuljetetaan sieltä kouluille. Näin saamme varmistettua, että erikoisruokiin erikoistunut kokki valmistaa ko. ruuat. Yst. terveisin Hannakaisa Haanpää Miksi kyläkauppoja ei enää ole? Tilaisuudessa ei vastausta. Mutta ei ehkä taloudellisesti kannata pitää kauppaa pienellä kylällä, kun vähän asiakkaita. Päytäkirjaa kirjattu tilaisuudessa keskustelu edetessä. Asoista voi ottaa yhteyttä suoraan vastanneisiin henkilöihin.