Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Apua katastrofien ja konfliktien uhreille ja suojaa hädänalaisille Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Euroopan unionin humanitaarisen avun piirissä on tuhansia ihmisiä. He tietävät, että EU puolustaa voimakkaasti niitä yleismaailmallisia arvoja, jotka tekevät maapallosta paremman paikan elää. Kristalina Georgieva, kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaava komissaari

2 SISÄLTÖ EU:n humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu pelastetaan ihmishenkiä ja torjutaan inhimillistä kärsimystä.. 3 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Osan näistä julkaisuista voi ladata verkosta: EU:n toimintamalli tarvepohjainen toimintamalli... 7 Mitä EU tekee sitoutunutta tuloksellisuutta...10 Tästä eteenpäin...15 Lisätietoa...16 Tietoa EU:n toiminnasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kalastus- ja meriasiat Kansanterveys Kauppa Kehitysyhteistyö Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, kansalaisuus ja perusoikeudet Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulkosuhteet/Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus päivitetty helmikuussa 2014 Kannen ja 2 sivun kuva: Jupiterimages 16 s. 21 x 29.7 cm ISBN doi: /3113 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittu. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 3 EU:n humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Pelastetaan ihmishenkiä ja torjutaan inhimillistä kärsimystä Televisio ja sanomalehdet raportoivat viikoittain erilaisista konflikteista ja katastrofeista. EU pyrkii auttamaan hädänalaisia mahdollisimman nopeasti. Se toimittaa apua katastrofien ja konfliktien uhreille Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) kautta. ECHO pyrkii toiminnallaan myös ehkäisemään humanitaarisia kriisejä kaikkialla maailmassa. Tämä on tavoitteena kaikessa sen toiminnassa. EU:n perusarvoja ovat solidaarisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasaarvo ja suvaitsevaisuus. Niiden mukaisesti EU haluaa toiminnallaan suojata ihmishenkiä, vähentää ja estää kärsimystä sekä suojella hädänalaisten ihmisarvoa. EU antaa apua kriisitilanteissa eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Syyriassa, Afganistanissa, miehitetyllä palestiinalaisalueella, Sahelin alueella ja monissa muissa osissa Afrikkaa, Keski- ja Etelä-Amerikkaa sekä Kaakkois-Aasiaa. EU harjoittaa avustustoimintaa myös alueilla, jotka kärsivät pitkittyneistä unohdetuista kriiseistä ja konfliktin jälkeisestä epävakaudesta. Kansainvälisellä yhteisöllä on moraalinen velvoite auttaa maailman hädänalaisia, ja Euroopan komissio on sitoutunut auttamaan kriisien uhreja. Komission humanitaarisen avun pääosasto toimittaa hätäapua, joka menee suoraan hädänalaisille riippumatta heidän kansallisuudestaan, uskonnostaan, sukupuolestaan tai etnisestä alkuperästään. lujitetaan väestöryhmien yleistä jousto- ja sietokykyä esimerkiksi liittämällä hätäapuun pitkän aikavälin jälleenrakennus- ja kehitysyhteistyötoimia. EU:n pelastuspalvelumekanismin tarkoituksena on auttaa kaikkia maita välttämään katastrofeja ja valmistautumaan kriisitilanteisiin sekä yhdistämään resursseja, jotka voidaan suunnata katastrofin kohteeksi joutuneille maille. EU:n humanitaarinen apu on suunnattu EU:n ulkopuolisille maille, mutta pelastuspalvelumekanismin kautta apua annetaan myös EU:n alueelle. EU:n pelastuspalvelumekanismi lujittaa eurooppalaista yhteistyötä pelastuspalvelualalla. Se tukee jäsenmaiden ponnisteluja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä antaa niiden käyttöön tehokkaita välineitä luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien torjuntaan, niihin varautumiseen sekä niiden edellyttämiin toimiin. Yhteistyötä Euroopan unioni kuuluu maailman johtaviin humanitaarisen avun antajiin. EU:n antamalla avulla on valtava vaikutus. Pelkästään vuonna 2012 EU avusti 122 miljoonaa henkeä yli 90 maassa, jotka eivät kuulu EU:hun. Euroopan komission apu ei rajoitu pelkästään välittömien tuhojen korjaamiseen, vaan se ulottuu pidemmälle. Komissio on mukana katastrofiavun kaikissa vaiheissa: katastrofien ehkäisy, niihin varautuminen, toiminta katastrofien tapahtuessa sekä jälkihoito. Näin ollen katastrofiapuun kuuluu monenlaisia toimia: pienennetään katastrofiriskiä esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurausten lieventämiseksi tarkoitettujen strategioiden avulla parannetaan katastrofivalmiutta kehittämällä esimerkiksi varhaisvaroitusjärjestelmiä taataan hallittu siirtyminen jälleenrakennusvaiheeseen hätäaputoimien lopettamisen yhteydessä ACTED EU on rahoittanut humanitaarista apua Intiassa vuodesta 1996.

4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 4 Vuosittain apuun osoitetaan yli miljardi euroa. Se on vain murto-osa EU:n kokonaiskustannuksista alle 1 prosentti sen vuosibudjetista mutta EU:n tason tehokkaan koordinaation ansiosta sillä on voitu merkittävästi auttaa kriisimaita. Annettu apu on ollut merkityksellistä ja arvokasta saajilleen, kuten Haitissa vuoden 2010 maanjäristyksen jälkihoidossa, Libyassa vuoden 2011 konfliktissa siviilien suojelussa, Sahelissa vuonna 2012 miljoonien nälänhädästä kärsivien auttamisessa sekä nykyisin Syyrian satojen tuhansien pakolaisten avustamisessa. Nykyisten globaalien uhkien kehittyessä ja kasvaessa on toiminnan puitteita jatkuvasti mukautettava, jotta kyetään vastaamaan uusiin haasteisiin. Kriisiavun tehokkuuden parantamiseksi EU on vuonna 2010 saattanut humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun saman katon alle. Samana vuonna Kristalina Georgieva nimitettiin kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavaksi komissaariksi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun nämä kolme toimintoa yhdessä määriteltiin komissaarin vastuualueeksi. Yhdistetty viitekehys mahdollistaa EU:n toimien koordinoinnin ja resurssien tehokkaan käytön. Solidaarisuus yhdistää Vuonna 2012 toteutetun tutkimuksen mukaan 90 prosenttia EU-kansalaista kannattaa sitä, että EU rahoittaa humanitaarista apua. Talouskriisin vaikutuksista huolimatta sen kannatus on kasvamassa, mikä antaa syytä uskoa eurooppalaisten olevan hyvin sitoutuneita tämänkaltaisen avun antamiseen. Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että koordinoidut EU-tason toimet olivat pelastuspalvelun alalla tehokkaampia kuin yksittäisten maiden toimet. EU ja sen jäsenmaat jakavat vastuun humanitaarisen avun tarjoamisesta, ja apu viedään perille yhteistyössä kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Pelastuspalvelun alalla EU on vastuussa jäsenmaiden toimien tukemisesta, koordinoinnista ja täydentämisestä. EU:n koordinoiva rooli on mahdollistanut sen, että se voi tarkastella asioita laajemmasta näkökulmasta ja koota yhteen resursseja ja taitotietoa. Tämä on auttanut kasvattamaan annetun avun myönteisiä vaikutuksia ja takaamaan, että kaikki kriisitilanteissa toteutetut toimet ovat korkealaatuisia. Tämän ansiosta EU on voinut reagoida tehokkaasti ennennäkemättömän mittaluokan kriiseihin, kuten Pakistanin monsuunitulvissa vuonna Katastrofien pidemmän aikavälin vaikutusten hallinnoimiseksi sekä torjunta- ja valmiustoimien tehostamiseksi humanitaarisen avun ja kriisiavun on kuljettava käsi kädessä muiden alojen, kuten kehitysyhteistyön ja ympäristönsuojelun, kanssa. Tämän vuoksi EU-tason koordinointi on välttämätöntä. European Union Kotiseudultaan pakenemaan joutunut burundilaisperhe pääsi palaamaan kotiinsa EU:n paluutuen turvin.

5 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 5 Miksi heikkojen selviytymiskykyä on vahvistettava? Joka vuosi miljoonat ihmiset kärsivät kuivuuden, tulvien, maanvyörymien, syklonien, maanjäristysten, tsunamien ja metsäpalojen kaltaisten katastrofien seurauksista. Arvioiden mukaan noin 97 prosenttia luonnonkatastrofien aiheuttamista kuolemantapauksista sattuu kehitysmaissa, jotka kantavat raskaimman taakan myös elinkeinojen menettämisen suhteen. Jo pelkästään Afrikan sarvessa ja Sahelissa ovat vuoden 2010 jälkeiset toistuvat kriisit koetelleet 31:tä miljoonaa ihmistä. Tämän vuoksi tarvitaan jatkuvaa toimintaa heikossa asemassa olevien kehitysmaalaisten selviytymiskyvyn lisäämiseksi niin, että he voivat paremmin kestää katastrofeja ja selviytyä niistä. EU:n tuki Selviytymiskyvyn vahvistaminen liittyy sekä humanitaariseen apuun että kehitysapuun. Tämän vuoksi Euroopan komissio ehdotti vuonna 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle uutta toimintapolitiikkaa EU:n humanitaarisen avun ja kehitysavun mukauttamisesta niin, että katastrofien koettelemien ihmisten selviytymiskyky vahvistuu ja haavoittuvuus pienenee. Ehdotukseen kuuluu 10 kohtaa, kuten tuki kansallisten selviytymisstrategioiden suunnitteluun, katastrofiriskien hallintasuunnitelmiin ja tehokkaisiin varhaisvaroitusjärjestelmiin katastrofialttiilla alueilla sekä innovatiivisten riskinhallintamenetelmien edistäminen yhteistyössä vakuutusalan kanssa. Toimintapolitiikka perustuu niihin lupaaviin tuloksiin, joita komissio on saanut selviytymistä lujittavista hankkeista Sahelissa ja Afrikan sarvessa, kun se oli antamassa apua alueita koetelleiden kuivuuksien jälkeen. Näissä hankkeissa (AGIR Sahel ja SHARE) pyrittiin rikkomaan kuivuuden, nälän ja köyhyyden noidankehä hyödyntämällä humanitaarisen avun ja kehitysavun synergioita ja lisäämällä niiden koordinointia. Komission suunnitelmien mukaan vuosina 2012 ja 2013 SHARE-hankkeeseen Afrikan sarvessa osoitetaan 270 miljoonaa euroa. AGIR Sahel -hankkeessa on asetettu kunnianhimoinen tavoite saada käyttöön 750 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana. Kun Euroopan komissio keskittää katastrofiavun toimia paikallisen selviytymiskyvyn parantamiseen, pelastetaan ihmishenkiä, parannetaan kustannustehokkuutta ja vähennetään köyhyyttä. Siten vahvistetaan avun vaikutusta ja edistetään kestävää kehitystä. Uusiin haasteisiin vastaaminen European Union Vanuatulaislapset auttavat rakentamaan pienoismallia Mount Gharat -tulivuoresta, joka on pysyvä uhkatekijä heidän kotiseudullaan. Humanitaarista apua edellyttävien katastrofien ja kriisien määrä ja mittakaava ovat kasvussa. Vuonna 1975 luonnonkatastrofeja oli 78, ja vuonna 2010 niitä oli lähes 400. Merkittävimpinä syinä ovat ilmastonmuutos sekä väestönkasvu, joka lisää luonnonvaroihin liittyviä paineita, sekä kaupungistuminen, teollistuminen ja ympäristöntilan heikentyminen. Muita haasteita ovat hauraat valtiot,

6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 6 joissa epävakauden ja sisäisten konfliktien riski on suuri, sekä terrori-iskujen uhka. EU pyrkii mukauttamaan toimintaansa kulloisenkin riskitilanteen mukaan. Toimia on mukautettava, jotta niissä voidaan ottaa huomioon maan kehitystaso, ja toisaalta myös sen vuoksi, että rahoituskriisi niukentaa resursseja. Vuodesta 1992 alkaen EU on osoittanut kykynsä vastata uudenlaisiin humanitaarisiin haasteisiin. Sen toiminta sodan runtelemassa entisessä Jugoslaviassa vuonna 1992 oli suurin yksittäinen humanitaarisen avun toimi, jonka kansainvälinen organisaatio on toteuttanut yhdessä maassa. Vuoden 2004 Intian valtameren tsunamin jälkeinen operaatio oli suurin, missä vuonna 2001 perustettu EU:n pelastuspalvelumekanismi on ollut mukana. Vuosi 2010 oli luonnonkatastrofien kannalta pahin vuosikymmeniin, ja EU:n oli pyydettävä hätäreservejään avuksi. Suuntaus on jatkunut vuosina 2011 ja Vuosien myötä EU:n humanitaarisia valmiuksia on jatkuvasti laajennettu pysymään uusien tarpeiden tasalla, ja niitä mukautetaan myös tulevina vuosina. Ilmastoon liittyvien katastrofien lieventäminen: Vanuatun tapaus Tyynellämerellä sijaitsevassa Vanuatun saarivaltiossa, joka on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista, on ilmastonmuutos lisännyt luonnonkatastrofien, kuten syklonien ja tulvien, uhkaa. EU auttaa paikallisyhteisöjä selviytymään katastrofien seurauksista ja parantamaan valmiuttaan kohdata niitä esimerkiksi uhka-analyysien, hätätilanteiden varalta laadittujen suunnitelmien sekä syklonisuojien rakentamisen avulla. Vuosina EU osoitti yhteensä 4,3 miljoonaa euroa katastrofivalmiuden parantamiseen ja 2,3 miljoonaa euroa luonnonkatastrofien koettelemien yhteisöjen auttamiseen Länsi-Tyynenmeren alueella. Katastrofit ja niiden uhrit Uhreja (milj.) * Raportoitujen katastrofien lukumäärä Raportoitujen uhrien lukumäärä (milj.) * Raportoitujen katastrofien lukumäärä * Uhrit: surmansa saaneiden ja muuten kärsimään joutuneiden lukumäärä Lähde: Guha-Sparir, D., Vos, F., Below, R., and Ponserre, S., Annual disaster statistical review 2011: The numbers and trends, CRED, Brussels, 2012; EM-DAT: The OFDA/CRED International Disaster Database, Université Catholique de Louvain, Brussels, Belgium (

7 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 7 EU:n toimintamalli Tarvepohjainen toimintamalli EU on kehittänyt tehokkaita strategioita, jotta eurooppalaisten veronmaksajien rahat saadaan hyödyttämään ympäri maailmaa juuri niitä ihmisiä, joiden humanitaariset tarpeet ovat suurimmat. EU haluaa varmistaa, että apu menee oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan, joten se tekee jatkuvasti tarvearvioita ennen rahoituspäätösten tekemistä. Tätä varten on kehitetty erilaisia välineitä. Humanitaarisen avun tarpeen arvioimiseksi on laadittu kriteerit, joiden avulla voidaan tunnistaa kriisitilanteet ja määritellä tarvittavan avun laajuus katastrofin suuruuden sekä kohdemaiden ja -alueiden tilanteen mukaan. EU kiinnittää erityisesti huomiota niihin kriisitilanteisiin, jotka ovat voineet jäädä kansainväliseltä medialta ja avunantajilta katveeseen, vaikka avun tarve edelleen onkin suuri. Tällaisia unohdettuja kriisejä arvioidaan erikseen, jotta ne tunnistetaan ja niiden uhreille voidaan toimittaa apua. Tarpeiden mukaista apua Ymmärrettävistä syistä olosuhteet, joissa humanitaarista apua annetaan ja pelastuspalvelutoimia toteutetaan, ovat yleensä erittäin vaikeita. Avun on päästävä perille hyvin nopeasti ja sen on oltava räätälöityä kunkin tilanteen erityistarpeisiin. Logistiset ongelmat ja turvallisuusrajoitukset tekevät katastrofialueelle pääsystä usein vaikeaa. EU:lla on käytössä useita valvonta- ja koordinointijärjestelmiä, jotka auttavat sitä tässä monimutkaisessa tehtävässä. Se on luonut humanitaariseen apuun erikoistuneiden kenttätoimistojen maailmanlaajuisen verkoston. Kriisitilanteissa kenttätoimistot antavat EU-rahoitteisille operaatioille teknistä tukea, valvovat avustustyötä sekä auttavat avunantajien toiminnan paikallisessa koordinoinnissa. Ne avustavat myös toimintastrategioiden ja -politiikkojen laatimisessa. Vuonna 2012 ECHOn kenttätoimistoissa eri puolilla maailmaa oli 145 humanitaarisen avun asiantuntijaa ja 239 paikallista työntekijää. EU ei toimi niinkään suoraan paikan päällä vaan tarjoaa rahoitusta noin 200 yhteistyökumppanille, joihin kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisjärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, EU-maiden laitoksia sekä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton kaltaisia organisaatioita. EU valitsee näiden yhteistyökumppanien tekemistä ehdotuksista rahoitettaviksi ne, joiden se katsoo parhaiten vastaavan katastrofin uhrien tarpeita. EU:lla on käytössään erilaisia välineitä, joilla se varmistaa, että sen antamaa rahoitusta ja jäsenmaiden sekä muiden humanitaarisen avun antajien myöntämää rahoitusta koordinoidaan. Koska humanitaarisen avun tarve kasvaa nopeammin kuin resurssit avun antamiseen, on käynnistetty EU Aid Volunteers -hanke tukemaan ja täydentämään nykyisiä järjestelmiä. Yhteiset ydinarvot EU:n humanitaarisen avun yhteistyökumppanien on sitouduttava niihin perusarvoihin, joihin EU:n toimet perustuvat: Humaanisuus: Kärsimystä on lievitettävä kaikkialla, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa. Neutraalius: Apu ei saa suosia mitään väestöryhmää. Puolueettomuus: Avun antamisen on perustuttava pelkästään tarpeisiin eikä siinä saa syrjiä ketään. Riippumattomuus: Humanitaarisen avun ainoa tarkoitus on lievittää inhimillistä kärsimystä. Sillä ei voi olla poliittisia, taloudellisia eikä sotilaallisia tarkoitusperiä.

8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 8 Tilanne kentällä EU rahoittaa monenlaisia humanitaarisia toimia, joilla pyritään vastaamaan katastrofin uhrien perustarpeisiin ja takaamaan heidän selviytymisensä. Elintarvikeapuun voi kuulua elintarvikkeiden toimittamista hätäapuna katastrofien uhreille, käteistä rahaa tai ostokuponkeja, erityisiä ravintovalmisteita vakavasti aliravituille lapsille sekä siemeniä ja lannoitteita heikossa asemassa oleville viljelijöille. Lääkinnällinen apu voi tarkoittaa esimerkiksi rokotuskampanjoita, vammojen hoitoa ja perusterveydenhuollon klinikoiden perustamista. Apuna voidaan myös toimittaa lääkkeitä ja sairaalatarvikkeita, kouluttaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja tarjota perusterveydenhuoltoa, jossa keskitytään erityisesti apua tarvitseviin väestöryhmiin (esimerkiksi lapset ja raskaana olevat naiset). Vesi- ja sanitaatiohuolto on keskeistä katastrofialueilla, sillä ilman puhdasta juomavettä ja jätevesihuoltoa taudit pääsevät helposti leviämään. Hätäaputoimiin EU:n humanitaarisen avun jakautuminen vuonna 2012 (milj. euroa) Alue/maa Määrä % Afrikka Sudan ja Tšad 207 Keski-Afrikka 92 Afrikan sarvi 162 Eteläinen Afrikka ja Intian valtameri 32 Länsi-Afrikka 188 Lähi-itä ja Välimeri Lähi-itä 255 Välimeri 10 Aasia ja Tyynimeri Keski- ja Lounais-Aasia 110 Etelä-Aasia 32 Kaakkois-Aasia ja Tyynimeri 56 Latinalainen Amerikka ja Karibia 68 5 Latinalainen Amerikka 30 Karibia 38 Maailmanlaajuiset katastrofit 19 1 Pelastuspalvelu 27 2 EU:ssa 21 EU:n ulkopuolella 6 Maailmanlaajuinen apu ja tuki 86 6 YHTEENSÄ kuuluvat esimerkiksi kaivojen, käymälöiden sekä vesi- ja viemäriputkistojen rakentaminen, jäteveden käsittely ja hygieniakasvatus. Kotinsa menettäneille annetaan teltta, muovilevyelementtejä tai muun tyyppinen asuinsuoja. Hätäaputoimiin voi kuulua myös infrastruktuurin korjaamista, miinanraivausta, psykologista tukea sekä opetuksen järjestämistä. Monissa operaatioissa autetaan paikallisyhteisöjä varautumaan mahdollisiin katastrofeihin ja siten pienentämään niiden tuhoja. Katastrofivalmiuden lujittaminen maailmanlaajuisesti DIPECHO-ohjelma Silloin kun on mahdotonta ennakoida vaaratekijöitä ja ehkäistä katastrofeja, voidaan uhrien määrää ja kärsimystä vähentää parantamalla väestön valmiuksia ja perustamalla katastrofiavun toimittamiseen sopivia mekanismeja. Tämä on EU:n DIPECHOkatastrofivalmiusohjelman tavoitteena. DIPECHO-hankkeissa keskitytään koulutukseen, valmiuksien kehittämiseen, tiedottamiseen, paikallisten varhaisvaroitusjärjestelmien perustamiseen tai parantamiseen sekä varautumissuunnitelmiin. Toimiin kuuluu yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka paikalliset asukkaat voivat usein itse toteuttaa. Useimmissa tapauksissa he osallistuvat DIPECHOn toimiin aktiivisesti. Hankkeet toteutetaan paikallisten kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten sekä eurooppalaisten avunantajien ja YKvirastojen yhteistyönä. DIPECHO toimii kahdeksalla katastrofialttiilla alueella: Karibia, Keski-Amerikka, Etelä-Amerikka, Keski-Aasia, Etelä-Aasia, Kaakkois-Aasia, Kaakkois-Afrikka sekä Intian valtameren lounaisalue ja Tyynenmeren alue. Lähde: European Commission.

9 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 9 Yhteistyötä kriisitilanteissa EU:ssa ja sen ulkopuolella EU:n pelastuspalvelumekanismin toimialaan kuuluu kaikki katastrofiapu niiden torjunnasta ja niihin varautumisesta alkaen. Mukana on 32 maata eli 28 EU-maata sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Mikä tahansa maa, joka ei omin avuin selviä katastrofista, voi pyytää apua pelastuspalvelumekanismin kautta. Kyse voi olla tulvasta, metsäpalosta, maanjäristyksestä, myrskystä, tsunamista, terrori-iskusta, teknologian aiheuttamasta onnettomuudesta, säteilyonnettomuudesta tai ympäristökatastrofista, kuten meren saastumisesta. Kun EU:n hätäavun koordinointikeskus (ERCC) on saanut pyynnön, se ilmoittaa kaikille pelastuspalvelumekanismiin osallistuville maille, mitä kaikkea apua pyynnön esittänyt maa tarvitsee. Osallistuvat maat tarjoavat soveltuvia asiantuntijoita ja tavara-apua. Kyse voi olla esimerkiksi etsintä- ja pelastuspartioista, lääkintäasemista, tehokkaista pumpuista tai vedenpuhdistusyksiköistä. Koordinointikeskus koordinoi apua yhdistämällä avustuspyyntöjä ja -tarjouksia, auttamalla avun kuljetuksessa ja usein myös rahoittamalla sitä sekä tarvittaessa lähettämällä tiimejä valvomaan tilannetta. Keskus on toiminnassa joka päivä ympäri vuorokauden. EU:n pelastuspalvelumekanismi lujittaa myös siihen osallistuvien maiden katastrofivalmiutta esimerkiksi koulutuksen ja harjoitusten avulla sekä edistämällä asiantuntijavaihtoa maiden välillä. Kun työntekijöiden asiantuntemus lisääntyy, pelastuspalvelun kautta annettavan avun nopeus ja koordinointi paranee, tiedonvaihto tehostuu ja syntyy uusia hyödyllisiä verkostoja. Katastrofien ehkäisy- ja valmiustoimiin liittyviin hankkeisiin voi saada myös rahoitusta. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi alan tutkimushankkeet, varhaisvaroitusjärjestelmien lujittaminen ja suurelle yleisölle suunnatut tiedotuskampanjat. EU:n pelastuspalvelumekanismi keskittyy aloille, joilla yhteisestä eurooppalaisesta lähestymistavasta on eniten lisäarvoa. Samalla se liittää pelastuspalvelun muihin EU:n toimintapolitiikkoihin ja maksimoi sen vaikutuksen. Valmistautuminen simulaation avulla Puolassa järjestettiin vuonna 2011 Carpathex-harjoitus, jossa hätäaputiimit saivat harjoitella todellisen elämän tilanteita. Yhtenä harjoituksista oli simulaatio, jossa jalkapallofanien juna törmää vaarallisia aineita kuljettavaan junaan. Tällä harjoituksella testattiin avustusjoukkojen valmiuksia esimerkiksi vuoden 2012 jalkapallon EM-kisojen varalta. Muita harjoituksia olivat esimerkiksi metsäpalo, joka on syttynyt junan jarrujen kipinästä, ja patoallasjärjestelmän rikkoutumisen takia tulvan valtaan joutunut kylä. Tämänkaltaisia harjoituksia järjestetään EU:n taloudellisella tuella vuosittain. European Union Tadžikistanilaisia vapaaehtoisia osallistumassa DIPECHOohjelman järjestämään paikallisten hätäapujoukkojen koulutukseen.

10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 10 Mitä EU tekee Sitoutunutta tuloksellisuutta Vuodesta 1992 alkaen EU on auttanut miljoonia katastrofien uhreja ympäri maailman. Se on mobilisoinut yli 15 miljardia euroa ja antanut apua yli 140 maassa. Nykyisin EU antaa vuodessa keskimäärin yli miljardi euroa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen. Kun mukaan lasketaan myös EU-maiden antama humanitaarinen apu, EU on suurin humanitaarisen avun antaja maailmassa. Sen osuus on yli puolet koko maailmassa annettavasta avusta. Esimerkiksi vuonna 2012 EU antoi humanitaarista apua noin 122 miljoonalle ihmiselle 92:ssa EU:n ulkopuolisessa maassa ja pelastuspalvelumekanismin kautta annettiin 21 kertaa apua kriiseihin EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta toiminnan saavutuksista: paremman katastrofivalmiuden ja ehkäisytyön vähemmän näkyvät vaikutukset ovat myös hyvin merkittäviä. Nykyisessä viitekehyksessä EU-maat voivat tehdä tehokasta yhteistyötä kaikilla näillä toimintalohkoilla ja edistää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumista. Tämä toiminta auttaa myös ehkäisemään inhimillistä kärsimystä tulevaisuudessa. Kaksi solidaarisuuden vuosikymmentä Euroopan komission humanitaarisen avun pääosasto (ECHO) vietti 20-vuotisjuhliaan vuonna Vuosien saatossa sen toiminta on kehittynyt ja muuttunut monin tavoin. Päätöksen ECHOn perustamisesta tekivät silloisen EU:n 12 jäsenmaata, koska humanitaaristen kriisien suuruus ja monimuotoisuus ylittivät EU:n tuolloiset valmiudet. Suuren mittakaavan katastrofit, kuten entisen Jugoslavian konflikti, Bangladeshin sykloni ja Somalian nälänhätä, edellyttivät koordinoidumpaa toimintaa EU:n tasolla, jotta apua saatettiin antaa nopeammin ja tehokkaammin. ECHOlla oli aluksi noin 40 työntekijää. Nykyisin sillä on noin 300 työntekijää Brysselin päämajassa sekä yli 400 humanitaarisen avun asiantuntijaa 44 kenttätoimistossa, jotka sijaitsevat kriisien pahiten koettelemissa Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa. ECHOn henkilö- ja rahoitusresursseja sekä sen toimintakehystä on jatkuvasti mukautettu vastaamaan yhä kasvavia haasteita. Vuonna 2007 EU:n toimielimet ja 27 jäsenmaata päättivät keskeisestä toimintapoliittisesta asiakirjasta, jota kutsutaan humanitaarista apua koskevaksi eurooppalaiseksi konsensukseksi. Siinä korostetaan, että EU:n humanitaarinen apu ei ole poliittinen väline, ja vahvistetaan humanitaarisen avun perusperiaatteet (neutraalius, humaanisuus, riippumattomuus ja European Union Afganistanilaiset saavat työkaluja avustushankkeelta, jota ECHO rahoittaa kuivuuden aiheuttaman nälänhädän lievittämiseksi.

11 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 11 puolueettomuus). Siinä on myös selkeästi määritelty kunkin humanitaarisen toimijan rooli kriisialueella, mikä lujittaa EU:n valmiuksia auttaa. Lissabonin sopimuksella, joka tuli voimaan , otettiin käyttöön oikeusperusta EU:n humanitaariselle avulle sekä pelastuspalvelutoiminnalle. Siinä määritellään EU:n rooli katastrofeilta suojaamisessa ja niiden ehkäisemisessä ja todetaan, että EU:n olisi sovellettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta, johon sisältyvät puolueettomuus ja syrjimättömyys. Parantamisen varaa on edelleen. Parhaillaan pohditaan EU:n kriisiavunhallinnan tehostamista. Suunnitelmissa on siirtyä tapauskohtaisesta koordinoinnista ennakoivampaan järjestelmään. Nopea ja tehokas toiminta Vuosien saatossa EU on auttanut lukemattomien katastrofien uhreja ympäri maailmaa. Seuraavassa esitellään joitakin tärkeimmistä toimista. Vuonna 1992 entisen Jugoslavian sodan seurauksena sadat tuhannet ihmiset joutuivat muuttamaan asuinsijoiltaan. EU toimitti apua, johon sisältyi esimerkiksi tonnia elintarvikkeita, huopia, patjoja ja hygieniatuotteita. Vuoden 1994 Ruandan kansanmurhaa paenneet saivat EU:lta apua, esimerkiksi nesteytyslääkkeitä ja rokotteita. Tuhottuihin kyliin palanneet saivat avustuspaketin uudelleenasettautumisen helpottamiseksi. Kun hurrikaani Mitch aiheutti tuhoa Keski-Amerikassa vuonna 1998, EU tuki puhtaan juomaveden hankintaa, millä vältettiin veden kautta tarttuvien tautien leviäminen. Sen jälkeen, kun talibanien valtakausi päättyi vuonna 2001, EU on antanut yli 483 miljoonaa euroa afgaanien perustarpeiden tyydyttämiseen. Vuonna 2004 Intian valtameren tsunami tappoi yli henkeä. EU:n ensimmäisissä toimissa keskityttiin eloonjääneiden hengissäpysymiseen. Pidemmän aikavälin hankkeisiin kuului majoituksen rakentaminen kodittomille, terveydenhoitohenkilöstön rahoitus sekä kalastusveneiden hankinta. Vuonna 2010 suurimmat avustusoperaatiot olivat Sudanissa ja Pakistanissa. Sudanissa tarvittiin apua konfliktien ja tulvien uhreille, ja EU tuki humanitaarisen avun toimittamista 6 miljoonalle ihmiselle. Pakistanin tulvien jälkeen 12,5 miljoonaa hädänalaista sai EU:n avustuksella asumuksen, elintarvikkeita ja juomavettä. Lisäksi EU oli mukana huolehtimassa terveydenhoidosta ja sanitaatiosta. Kun raju maanjäristys ja tsunami iskivät Japaniin maaliskuussa 2011, EU toimitti lähes 400 tonnia tavara-apua. Lisäksi se lähetti pelastuspalveluhenkilöstöä, johon kuului mm. logistiikan ja säteilyturvan ammattilaisia. Euroopan rahallinen apu kohdennettiin perheille, jotka asuivat katastrofin pahiten koettelemilla alueilla. Libyan konfliktin aikana vuonna 2011 annettiin suojelua ja apua tuhansille siviileille. Vuonna 2012 EU auttoi Sahelissa miljoonia, jotka kärsivät nälänhädästä, ja satoja tuhansia Syyrian pakolaisia, jotka pakenivat konfliktia. Katastrofien ehkäisyn tehostaminen EU:n toimet, joiden tarkoituksena on estää katastrofeja ja auttaa minimoimaan niiden vaikutuksia silloin kun ne eivät ole ehkäistävissä, ovat auttaneet vähentämään kärsimystä ja säästäneet ihmishenkiä. Toimia on toteutettu sekä EU:ssa (esim. tehokas koordinointi) että sen ulkopuolella (esim. paikallisten asiantuntijoiden kouluttaminen). EU käynnisti vuonna 1996 DIPECHO-ohjelman ja on sen jälkeen investoinut yli 255 miljoonaa euroa maailmanlaajuiseen katastrofivalmiuteen. Ohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat auttaneet rajoittamaan vahinkoa ja säästämään ihmishenkiä ja omaisuutta riskialueilla. Vuodesta 2007 alkaen EU on ollut mukana käynnistämässä monia varhaisvaroitusjärjestelmiä, esimerkiksi Meteoalarm-verkkosivustoa ja ympärivuorokautista tiedonkeruu- ja varoitusjärjestelmää nimeltä Global Disaster Alerts and Coordination System. Se on investoinut myös varoitusjärjestelmiin, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi tulviin, metsäpaloihin tai tsunameihin. EU:n investoinnit katastrofien ehkäisy- ja lieventämisteknologioihin sekä tiivis yhteistyö muiden tahojen kanssa ovat johtaneet Euroopan metsäpalotietojärjestelmän (EFFIS) ja Euroopan tulvahälytysjärjestelmän (EFAS) kehittämiseen. Pelkästään vuonna 2010 osallistui 873 ihmistä pelastuspalveluorganisaatioiden järjestämään koulutukseen ja lisäksi toteutettiin neljä harjoitusta, joissa keskityttiin tulviin, maanjäristyksiin, vaarallisiin aineisiin sekä terrori-iskuihin.

12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 12 ESIMERKKITAPAUS Haiti: hätäavusta jälleenrakennukseen Haitia tammikuussa 2010 vavisuttanut valtava maanjäristys surmasi ihmistä ja jätti miltei 1,7 miljoonaa kodittomiksi. EU jatkaa Haitin avustamista sen jälleenrakentamisen kaikissa vaiheissa. Pian tuhon jälkeen EU lahjoitti yli 100 miljoonaa euroa avustustoimiin, ja 25 EU-maata kanavoi tavara-apua Haitille pelastuspalvelumekanismin kautta. Noin viisi miljoonaa henkeä on saanut EU:n tukea. Apua on käytetty siihen, että sadoille tuhansille uhreille on saatu hankittua asuinsuojia, käymälöitä, suihkuja, turvallista juomavettä, elintarvikkeita ja esimerkiksi huopia, keittiötarvikkeita ja hygieniatuotteita. EU on myös rahoittanut toimia niiden tueksi, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja hakemaan turvaa maan muista osista. Koska terveydenhuoltojärjestelmä oli heikko eikä puhdasta vettä ollut kunnolla saatavilla, puhkesi myöhemmin vuonna 2010 koleraepidemia. EU on sittemmin antanut 22 miljoonan euron arvosta tukea koleran torjuntaan. Noin kolme miljoonaa henkeä on hyötynyt tästä avusta. Seuraavien kahden vuoden aikana EU vähitellen aloitti toimia, joiden tarkoituksena oli saattaa Haiti takaisin omille jaloilleen. Pidemmän aikavälin katastrofiapu täydentää rakenteellisia toimia, joilla pyritään rakentamaan yhteiskunnan palveluja ja infrastruktuuria uudestaan ja samalla parantamaan katastrofien torjuntaa sekä yhdistämään hätäapu ja kehitysapu. EU on Haitin suurin avunantaja. Se on sitoutunut antamaan yhteensä miljardia euroa (Euroopan komission, EU-maiden ja Euroopan investointipankin osuudet yhteensä). EU jatkaa kokonaisvaltaisen avun antamista, millä se tukee Haitin jälleenrakennusta ja kehitystä tulevina vuosina. European Union Haitissa EU on tukenut peruspalvelujen, kuten juoksevan veden ja viemärijärjestelmän, kunnostamista Petit Goaven kaltaisissa pikkukaupungeissa.

13 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 13 ESIMERKKITAPAUS Pakistan: monitahoinen kriisi ja kriisiapu Vuonna 2010 Pakistania koettelivat pahimmat monsuunitulvat 80 vuoteen. Niissä kuoli yli henkeä ja niistä kärsi 18 miljoonaa henkeä. Seuraavana vuonna seurasi toinen tulva. Tilannetta pahensi vuoden 2009 aseellinen konflikti, jonka vuoksi lähes kolme miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotiseutunsa. Euroopan tarjoama apu, jossa yhdistettiin humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun toimia, osoittautui tehokkaaksi tässä katastrofitilanteessa, joka oli laajuudeltaan ja monitahoisuudeltaan ennenkokematon. EU antoi 150 miljoonaa euroa humanitaarista apua väestön välittömiin tarpeisiin vastaamiseksi. Lisäksi annettiin 70 miljoonaa euroa kotoaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tukemiseen joko leireissä tai toisten ihmisten kodeissa. Paikalliset olosuhteet tekivät avun perilletoimittamisesta hyvin vaikeaa. EU kykeni kuitenkin toimimaan nopeasti ja tehokkaasti, koska se sai humanitaarisen avun asiantuntijat nopeasti paikalle ja pian heidän jälkeensä myös EU:n pelastuspalvelutiimin. Asiantuntijajoukko lähetettiin Pakistaniin auttamaan maan saaman avun koordinoinnissa ja toimimaan yhteyshenkilöinä paikallisten viranomaisten ja YK:n tiimien välillä. Pakistanin viranomaiset pyysivät apua hätäavun koordinointikeskuksen kautta. Pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat maat antoivat apua yhteensä 271 miljoonan euron arvosta. Tavaralahjoituksiin kuului muun muassa vedenpuhdistusyksiköitä (tabletteja ja nestettä), asuinsuojia ja lääkintäpakkauksia. EU myös osarahoitti avun kuljettamista Pakistaniin. Koska Pakistan on erittäin altis luonnonkatastrofeille, tämä kriisi osoitti selkeästi tarpeen sisällyttää katastrofiriskien pienentäminen humanitaarisen avun toimintapolitiikkaan. EU jatkaa työtä väestön haavoittuvuuden vähentämiseksi ja lisätäkseen sen valmiutta selviytyä tällaisista katastrofeista. European Union Tuhoutunut infrastruktuuri vaikeutti humanitaarisen avun toimittamista Pakistaniin vuoden 2010 monsuunitulvien jälkeen.

14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 14 ESIMERKKITAPAUS Sahel: apua unohduksiin jääneessä kriisissä Sahelin alue, joka levittyy vyönä Pohjois- Afrikan halki lännestä itään, on maailman köyhimpiä alueita. Kuivuuden, alikehityksen ja puutteellisen elintarviketurvan vuoksi nälänhätä uhkaa kymmeniä miljoonia ihmisiä. Kun humanitaarinen kriisi laajenee, kasvaa EU:n antama apu. Vuoden 2012 alusta alkaen EU on nostanut avustusosuuttaan tälle alueelle 337 miljoonaan euroon. EU:n toimet perustuvat vaiheittaiseen toimintamalliin, jossa yhdistetään selviytymiskyvyn vahvistamista ja hätäapua tilanteen mukaan. Humanitaarisella avulla pelastettiin monta ihmishenkeä ja pienennettiin kriisin vaikutuksia kotitalouksiin. EU:n antama apu oli keskeisessä asemassa siinä, että kriisi sai myös kansainvälisen median huomion. Annetun hätäavun lisäksi saatiin huomio kiinnittymään myös siihen, että puutteellinen elintarviketurva on rakenteellinen ongelma, johon on puututtava, jos halutaan torjua köyhyyttä. Raúl Gonzálezin ja Patrick Vieiran kaltaiset huippujalkapalloilijat tulivat mukaan kampanjaan, jonka tarkoituksena on torjua nälkää Sahelissa. He ovat hyvän tahdon lähettiläitä Football against hunger -kampanjassa, jossa vaaditaan solidaarista yhteistyötä ja poliittista tahtoa nälän poistamiseen. Nälänhätä ja aliravitsemus ovat lisääntymässä eri puolilla maailmaa. Vuonna 2010 arvioitiin yli miljardin ihmisen kärsivän puutteellisesta elintarviketurvasta. Sahelin alueella ja Afrikan sarvessa kuivuus on romahduttanut miljoonien ihmisten elintarviketurvan. Tämän lisäksi myös esimerkiksi Pakistanissa ja Jemenissä kärsitään puutteellisesta elintarviketurvasta. Elintarvikeapu on EU:n humanitaarisen avun budjetin suurin lohko. Vuonna 2011 EU antoi yhteensä 509 miljoonaa euroa humanitaariseen elintarvike- ja ravintoapuun. FAO Raúl González vierailee Tšadissa jalkapalloväen Football against Hunger -kampanjan yhteydessä.

15 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 15 Tästä eteenpäin Vastata tarpeisiin Maailma on muuttumassa yhä haavoittuvammaksi, ja on oleellisen tärkeää, että hätätilanteiden varalle perustetut mekanismit pysyvät uusien haasteiden tasalla. Ennustettavuuden ja luotettavuuden lisääminen ovat EU:n tavoitteina uuden järjestelmän kehittämisessä. Suunniteltu eurooppalainen hätäapuvalmius lisäisi EU:n katastrofiavun tehokkuutta ja johdonmukaisuutta etukäteissuunnittelun avulla. Katastrofien torjuntaa ja riskinhallintaa on myös parannettava. Käytännössä perustettaisiin vapaaehtoiset valmiusjoukot, jotka muodostuvat eri alojen tiimeistä ja välineistöstä. Näistä valmiusjoukoista voitaisiin kriisitilanteessa välittömästi lähettää tarvittavaa apua. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa kuljetusmääräyksiä, niin että EU:n apu saadaan joutuisammin perille. Katastrofivalmiuden suunnittelua on parannettava kehittämällä viiteskenaarioita, kartoittamalla EU-maiden varoja ja laatimalla varautumissuunnitelmia. Suunnitteilla on myös lisäinvestointeja yhteiseen koulutukseen ja rajat ylittäviin harjoituksiin sekä EU:n laajuisen katastrofiriskikatsauksen laatiminen. Uuden järjestelmän hallintoa varten EU on perustanut hätäavun koordinointikeskuksen, joka tehostaa koordinointia kriisitilanteissa. Keskus päivystää ympäri vuorokauden. EU:n tulevasta rahoituksesta käydään keskustelua, ja EU etsiikin keinoja integroida valmiustoimet ja toimet, joilla siirrytään humanitaarisesta avusta kehitysapuun, paremmin kehityspolitiikkaansa. EU:n talousarviossa tuetaan toimia, joilla hätäavun antamista voidaan nopeuttaa ja ennakoida paremmin sekä varmistaa sujuva siirtyminen kehitysapuun pidemmällä aikavälillä. EU Aid Volunteers EU on perustanut Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot (EU Aid Volunteers), jotta kansalaisilla on halutessaan tilaisuus tulla mukaan humanitaariseen työhön. EU Aid Volunteers -hanke European Union Romanialainen Diana Tonea työskenteli Haitissa EU:n vapaaehtoisjoukoissa ja kuvaa kokemustaan haastavaksi mutta antoisaksi. perustettiin osana Lissabonin sopimusta, ja se tuo selvää lisäarvoa EU:n humanitaariseen apuun ja täydentää nykyisiä järjestelmiä. Syyskuussa 2012 Euroopan komissio esitteli suunnitelmansa, joka antaa tilaisuuden noin vapaaehtoiselle osallistua humanitaarisiin operaatioihin ympäri maailman Ohjelmaan osallistujat voivat olla nuoria, jotka suunnittelevat uraa hätäavun parissa, tai humanitaarisen avun asiantuntijoita. Vapaaehtoisjärjestelmä takaa, että vapaaehtoiset lähetetään sinne, missä heidän taidoistaan on eniten hyötyä ja he pääsevät vahvistamaan paikallista osaamista ja vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistyöntekijöiden turvallisuus otetaan kaikessa huomioon. Ensimmäisissä pilottihankkeissa on yli 200 eurooppalaista jo tehnyt vapaaehtoistyötä yli 30 maassa (esimerkiksi Haiti, Indonesia, Mosambik ja Tadžikistan). Ennen lähtöään vapaaehtoiset osallistuvat koulutukseen, johon kuuluu sekä teoriaa että käytännön harjoituksia. Ohjelmaa kehitetään edelleen, ja siitä voi tulla väylä kouluttaa tulevaisuuden humanitaarisen työn johtajia ja samalla antaa nuorille eurooppalaisille mahdollisuus osoittaa solidaarisuutta puutteessa oleville.

16 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A EU lahjoittaa vuoden 2012 Nobelin palkinnon voittosumman konfliktien nuorten uhrien auttamiseen Euroopan unionille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Palkintoon kuuluu myös 8 miljoonan Ruotsin kruunun eli noin euron suuruinen rahapalkinto. EU lahjoitti lisää, niin että kokonaissumma oli 2 miljoonaa euroa. Nobelin rauhanpalkinto edustaa sovintoa kaikkialla maailmassa. Palkintorahoilla on EU:n mielestä autettava lapsia, jotka ovat tulevien, nykyisten tai menneiden konfliktien ja sotien uhreja eivätkä sen takia voi hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiaan. 16 Tämän vuoksi Euroopan komissio pyysi yhteistyökumppaneitaan, joiden kanssa se työskentelee humanitaarisen avun tehtävissä, ehdottamaan sopia hankkeita rahoitettaviksi. Nobelin rauhanpalkinnon rahat päätettiin osoittaa neljään EU:n rauhan lapset -hankkeeseen. Näissä hankkeissa järjestetään peruskoulutusta ja lapsiystävällisiä tiloja yli lapselle Irakissa, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Pakistanissa ja annetaan heille mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. NA FI-C Vuonna 2012 oli konfliktien uhreista 90 prosenttia siviileitä ja puolet heistä lapsia. Maailmassa on seitsemän miljoonaa pakolaislasta ja 12,4 miljoonaa lasta, jotka ovat joutuneet siirtymään sodan jaloista maansa sisällä. Parhaita tapoja auttaa ja suojella väkivaltaisesta selkkauksesta kärsiviä lapsia on antaa heille mahdollisuus jatkaa oppimista ja hankkia koulutus muuten heidän tulevaisuutensa on vieläkin vaikeampi. Maailmassa on tällä hetkellä noin 75 miljoonaa lasta (joista 20 miljoonaa tyttöä), jotka eivät käy koulua. Yli puolet heistä asuu konfliktialueilla. Koulunkäynti auttaa konfliktin riepottelemia lapsia pysymään lapsina. EU:n apu lapsille konfliktien keskellä ( ec.europa.eu/echo/eu4children/index_en.htm) Lisätietoa XX EU:n humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu: XX EU Aid Volunteers: XX EU:n apu lapsille konfliktien keskellä: XX Europe Direct -palvelu vastaa kysymyksiin EU:sta ja sen toiminnasta: p ISBN doi: /3113