Paikka Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2. krs, Huone C222

Transkriptio

1 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) OHJAUSRYHMÄN PÖYTÄKIRJA 3/2009 Aika klo Paikka Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2. krs, Huone C222 Läsnä Hannele Niemi, vararehtori, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja (Mauri Ylä-Kotolan sijaisena) Kristiina Hormia-Poutanen, kirjastoverkkopalveluiden johtaja, Kansalliskirjasto Päivi Kytömäki, ylikirjastonhoitaja, Oulun yliopisto Anne Luoto-Halvari, ylitarkastaja, OPM Marja Malminen, kirjastotoimenjohtaja, Lahden kaupunginkirjasto Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, klo asti Pirjo Sutela, kehityspäällikkö, Tietoratkaisut VTT Iris Tahvanainen, tietopalvelupäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tapio Varis, professori, Tampereen yliopisto Barbro Wigell-Ryynänen, kirjastotoimentarkastaja, OPM Anu Sohlman, taloussihteeri, Kansalliskirjasto, sihteeri Esittelijä Arja Tuuliniemi, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Asiantuntijat Terhi Manninen, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Paula Mikkonen, suunnittelija, Kansalliskirjasto Ari Rouvari, pääsuunnittelija, Kansalliskirjasto Poissa Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto, puheenjohtaja Timo Luopajärvi, pääsihteeri, ARENE ry Kristiina Pekkala, hallituksen jäsen, SAMOK Kaisa Korttila, taloussuunnittelija, Kansalliskirjasto Esityslista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Hannele Niemi avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttäneen pöytäkirja (Liite 1). Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. FinELibin ohjaus-, konsortio- ja asiantuntijaryhmien toimikausi

2 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) FinELibin ohjaus- konsortio- ja asiantuntijaryhmien kolmivuotinen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Uudet ryhmät valitaan seuraavalle toimikaudelle Ryhmien säännöissä määritellään ryhmien kokoonpanot ja edustajien valinta. Kun ohjaus- ja konsortioryhmät on koottu, Kansalliskirjaston johtokunta vahvistaa niiden kokoonpanot. Ohjausryhmä Nimeämispyynnöt: FinELibistä lähtee nimeämispyynnöt lokakuussa jäsenorganisaatioiden johtajien osalta rehtoreiden neuvostoille sekä erikoiskirjastojen neuvostolle, kirjastonjohtajien osalta sektoreiden toimielimille, opetusministeriölle ja Suomen ylioppilaskuntien liitolle. Aikataulusyistä pyyntö on jo lähetetty yleisten kirjastojen neuvostolle. Toista käyttäjien edustajaa etsitään tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kautta. Lisäksi tullaan kutsumaan mukaan Kuntaliitosta kirjasto- ja tietopalveluasioihin erikoistunut henkilö tai lääninhallitusten sivistystoimentarkastajien edustaja. Ohjausryhmän säännöt: sääntöihin ehdotetaan lisättäväksi kohtaan kolme maininta varaedustajista. (Liite 2) Konsortioryhmä Nimeämispyynnöt: FinELibistä lähtee nimeämispyynnöt lokakuussa sektoreiden toimielimille. Aikataulusyistä pyyntö on jo lähetetty yleisten kirjastojen neuvostolle. Konsortioryhmän säännöissä todetaan, että toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja toisaalta vaihtuvuuden aikaansaamiseksi kunkin sektorin edustajista toinen voi toimia konsortioryhmässä kaksi peräkkäistä toimikautta, toinen on ensimmäisen kauden jälkeen erovuorossa. Tämä tulee huomioida nimeämisessä. Konsortioryhmän säännöt: Sääntöjen kohdassa yksi ja kaksi ehdotetaan kirjoitettavan konsortioryhmän tehtävät laajempaan muotoon. Lisäksi nykyinen erovuorolauseke on epäselvä ja siihen ehdotetaan uutta muotoilua. (Liite 3) Asiantuntijaryhmät Kaudella jäsensektorien kirjastot ovat nimenneet edustajansa asiantuntijaryhmiin. Ryhmien kokoonpanon on vahvistanut FinELibin ohjausryhmä. Asiantuntijaryhmiin pyydetään nimeämään edustajat alkuvuodesta Kussakin asiantuntijaryhmässä tulee olla kaikkien jäsensektorien edustus. Edellisellä kierroksella kaikki halukkaat pääsivät mukaan asiantuntijaryhmien toimintaan. Asiantuntijaryhmien työhön ovat voineet osallistua myös muut kuin nimetyt edustajat jäsenorganisaatioista. Terhi Manninen esittelee ryhmien valintaa ja ryhmien säännöt. Keskustellaan ryhmien valinnasta ja säännöistä. Hyväksyttäneen sääntömuutokset liitteiden 2 ja 3 mukaisesti. Terhi Manninen esitteli ohjausryhmän, konsortioryhmän ja asiantuntijaryhmien edustajien valintakriteerit, valintaprosessit ja palveluyksikön ehdotukset sääntömuu-

3 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) toksista. Palveluyksikkö ehdotti, että ohjausryhmään kutsuttaisiin edustaja kuntaliitosta. Kokouksessa kuitenkin todettiin, että ohjausryhmään tulisi kutsua lääninhallituksen sivistystoimentarkastajien edustaja, koska tarkastajat tuntevat hyvin yleisiä kirjastoja. Sääntöihin ehdotetaan kirjattavaksi kullekin edustajalle varaedustaja, mitä ohjausryhmä piti hyvänä ehdotuksena. Sääntömuutosten osalta Terhi Manninen kertoi konsortioryhmän ehdottaneen, että puhuttaisiin konsortion jäsenistä konsortion jäsensektoreiden sijaan. Konsortioryhmässä toivottiin myös, että sääntöihin muutetaan konsortioryhmän tehtävänkuvausta niin, että se vastaa paremmin konsortioryhmän toiminnan laajuutta. Konsortioryhmä ehdottaa seuraavaa täydennystä määrittelyyn: Konsortioryhmä on FinELib-konsortion jäsensektoreiden yhteistyöelin, joka toimii kanavana kirjastoverkon ja palveluyksikön välillä. Ohjausryhmä piti tätä muotoilua liian suppeana. Ohjausryhmän hyväksymät säännöt pöytäkirjan liitteinä 2b ja 3b. Arja Tuuliniemi kertoi, että konsortioryhmässä keskusteltiin asiantuntijaryhmien nimittämisestä ja todettiin, että asiantuntijaryhmien jäsenet on nimettävä, pelkkä puheenjohtajan nimeäminen ei riitä. Myös ohjausryhmä oli sitä mieltä että asiantuntijaryhmien edustuksellisuuden ja jäsenten sitoutumisen kannalta on parempi että jäsenet nimetään. Ohjausryhmän ja konsortioryhmän sääntöihin lisättiin maininta henkilökohtaisista varaedustajat. Ohjausryhmän säännöt hyväksyttiin muutoin esitetyssä muodossa Konsortioryhmän säännöt hyväksyttiin esitetyssä muodossa kohtien 2,3,5,6 ja 7 osalta. Kohta 1 muutettiin näin: Konsortioryhmä on FinELib-konsortion jäsenten yhteistyöelin, joka valmistelee esityksiä ohjausryhmälle ja jäsensektoreiden konsortioille ja toimii kanavana kirjastoverkon ja FinELibpalveluyksikön välillä. Päätettiin kutsua FinELibin ohjausryhmään kaudelle lääninhallitusten sivistystoimen tarkastajien edustaja. 4. FinELibin palvelusopimuksien uusiminen Tutkimuslaitosten verkkoaineiston hankinnan palvelusopimukset Tutkimuslaitosten verkkoaineiston hankinnan palvelusopimukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Tutkimuslaitoksille esitetään uutta kolmivuotista palvelusopimuskautta ajalle Palvelusopimuksen päättyminen ei vaikuta lisenssisopimusten voimassaoloon. Lisenssisopimuksissa sitoudutaan yleensä siihen, että kustantaja lähettää FinELib-palveluyksikölle yhden laskun. Yksi lasku on myös konsortioalennuksen peruste. Jotta konsortioalennukset eivät vaarantuisi, palveluyksikkö ehdottaa sopimukseen seuraavaa muutosta: mikäli kustantaja niin edellyttää, FinE- Lib-palveluyksikkö hoitaa palvelusopimuksen päättymisen jälkeenkin kustantajan ja aineiston tilaajan välisen maksuliikenteen erillisellä maksuttomalla sopimuksella lisenssisopimuskauden päättymiseen asti (Liite 4). Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen portaalisopimukset

4 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen Nelli-portaalisopimukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Palveluyksikkö esittää, että uudesta sopimuksesta tehdään toistaiseksi voimassaoleva. Kohdassa neljä on luovuttu käsitteestä toimialan laajennus. Kohdassa viisi ei enää puhuta portaalihankkeesta. Portaalin käyttöönoton tuki on rajattu organisaatioihin, joissa se sopimuksen alkaessa on vielä kesken tai kokonaan alkamatta (ensi vuoden alussa rakenteellisen kehittämisen seurauksena syntyvät organisaatiot). Portaalisopimukseen liittyy vielä avoin kysymys palvelun rahoituksesta ammattikorkeakoulujen osalta. Rahoitusvaje liittyy palvelinympäristön kuluihin. Kansalliskirjasto neuvottelee rahoituksesta opetusministeriön kanssa. Neuvottelutuloksesta riippuen sopimuksen kohta neljä voidaan joutua muotoilemaan uudelleen. (Liite 5) Terhi Manninen esittelee sopimukset. Keskustellaan sopimuksista. Tehdään palvelusopimuksiin liitteiden 4 ja 5 mukaiset muutokset. Terhi Manninen kertoi, että tutkimuslaitoksilla on kolmevuotinen sopimus verkkoaineiston hankinnasta. Muilla sektoreilla verkkoaineiston hankinnan palvelusopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Palveluyksikkö esittää tutkimuslaitosten sopimukseen muutosta, joka mahdollistaa aineistojen laskutuksen FinELibin kautta palvelusopimuskauden päätyttyä niissä tapauksissa, joissa lisenssisopimuskausi on vielä kesken. Portaalisopimusta ehdotetaan muutettavaksi toistaiseksi voimassa olevaksi. Keskusteltiin sopimukseen ehdotetuista sanamuodoista, onko keskitetyt palvelut yksiselitteinen. Todettiin, että muutetaan kohdassa 4 ehdotettu keskitettyjä palveluja muotoon palveluita kirjastoverkolle. Kristiina Hormia-Poutanen kertoi että opetusministeriön kanssa pidetyn tulosneuvottelun perusteella näyttäisi siltä että opetusministeriö kattaisi ainakin osan ammattikorkeakoulujen rahoitusvajeesta. Tästä saadaan virallista tietoa myöhemmin. Aineistohankinnan palvelusopimus hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Portaalisopimus hyväksyttiin esitetyssä muodossa muilta osin paitsi kohta 4, jossa keskitettyjä palveluja muutettiin muotoon palveluita kirjastoverkolle. 5. Rakenteellinen kehittäminen Opetusministeriön asettama työryhmä rakenteellisesta kehittämisestä on saanut raporttinsa valmiiksi. Raporttiin tullaan vielä pyytämään lausuntoja. Raportin liitteenä on kaksi FinELibin toiminnasta tehtyä raporttia: Verkkoaineistojen keskitetyn lisensioinnin uusien toimintamallien kehittäminen ja FinELib-yritysprojektin loppuraportti: Kustannustehokkuusvertailu keskitetyn ja hajautetun aineistonhankinnan välillä (Liite 6). Verkkoaineiston keskitetyn lisensioinnin toimintamallien kehittäminen -raportissa käsitellään kirjastoilta kyselyllä kerättyjä uusia lisensiointitarpeita ja niiden mahdolliseen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä sekä kirjastoissa että palveluyksikössä.

5 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) Raportissa nostetaan esiin viisi lisensioinnin kehittämiskohdetta, joiden pilotointiin kirjastoja on pyydetty ilmoittautumaan alkusyksyllä Pilotteja esitti kuusi organisaatiota (Liite 7). Pilotointikohteita valittaessa on otettava huomioon pilotin merkitys konsortion jäsenorganisaatioille. Kansallisista lisensseistä on keskusteltu eri yhteyksissä ja ne tulevat ajankohtaisiksi jos rahoitusta saadaan. Keskitetyn ja hajautetun aineistohankinnan kustannustehokkuusvertailu tuotti lisätietoa aineistohankinnan kustannuksista. Raportin tulokset ovat suuntaa antavia, koska vain kahden jäsenorganisaation kustannuksia tutkittiin ja osa kustannuksista jouduttiin arvioimaan. Konsortioryhmä oli yksimielisesti sitä mieltä, että palveluyksikön ei kannata tässä vaiheessa laajentaa selvitystä kaikkiin konsortion jäsenorganisaatioihin. Arja Tuuliniemi ja Kristiina Hormia-Poutanen esittelevät raportit ja toimenpideehdotukset. Keskustellaan raporteista ja toimenpide-ehdotuksista. Konsortioryhmä esittää ohjausryhmälle, että valitaan pilotoitaviksi kohteiksi liitteessä 7 mainitut pilottiesitykset. Kristina Hormia-Poutanen kertoi, että Kansalliskirjaston kannalta keskeisiä muutoksia ovat digitalisoituminen ja rakenteelliset muutokset (kirjastojen yhdistymiset). Raportin suosituksissa nousi esiin peruspalveluiden rahoitusvaje. Infrapalvelut tulisi rahoittaa keskitetysti. Raportissa korostettiin monessa kohtaa työnjakoa eri tahojen kesken. Työryhmä oli hyvin yksimielinen esityksistä. Arja Tuuliniemi esitteli raportin liitteet joista toinen liittyi lisensioinnin rakenteelliseen kehittämiseen ja toinen Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa tehtyyn kustannustehokkuusvertailuun. Arja Tuuliniemi kertoi että keväällä pyydetään lisää pilottiehdotuksia ja totesi, että lisensioinnin rakenteellisen kehittämisen pilotointi jatkunee usean vuoden ajan, minkä jälkeen voidaan tehdä päätöksiä siitä miten konsortion lisensiointia kehitetään. Ohjausryhmässä keskusteltiin piloteista ja pilotointiin liittyvistä haasteista. Todettiin, että lukiot olisivat halukkaita saamaan e-aineistoja käyttöönsä. Lukioilla on myös enenevässä määrin yhteistyötä yliopistojen kanssa. Yliopistoilla ja sektoritutkimuslaitoksilla on yhteistyötä ja tarvetta yhteisille aineistoille. Todettiin, että pilotoinnilla nähdään, mikä on järkevä toimintatapa. Kristiina Hormia-Poutanen toi esiin huolensa pyrkimyksestä käytön rajaamiseen kun muualla yhteiskunnassa puhutaan siirtymisestä avoimempaan käyttöön. Hän viittasi Skotlantiin, jossa on hankittu tietty aineistosetti kaikille korkeakouluille nykyisellä hinnalla. Lisenssin lopullinen hinta määräytyy käytön perusteella. Hän ehdotti keskustelun käynnistämistä. Ohjausryhmässä pidettiin ajatusta perusaineistoista hyvänä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun pilotit saivat runsaasti tukea. Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston osalta pohdittiin, tuoko pilotointi uutta tietoa. Todettiin että työajankäytön seurantaa piloteissa tulisi tehdä kustannusten seuraamiseksi sekä palveluyksikössä että kirjastoissa.

6 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) Keskusteltiin yleisten kirjastojen käyttäjien oikeudesta aineistojen etäkäyttöön. Todettiin että asiassa on paljon selvitettävää. Katsottiin että jos hanke otetaan pilotiksi, nostaa se esiin kansalaisen perustietopaketin. Arja Tuuliniemi kertoi että palveluyksikkö on selvittänyt korkeakouluissa annettavaa täydennyskoulutusta ja totesi, että koulutukset vaihtelevat päivän koulutuksesta usean vuoden koulutuksiin. Mukana on kaupallista ja ei-kaupallista koulutusta. Yliopistojen täydennyskoulutusta ei tilastoida KOTA-tietokantaan. AMK-Kotassa on tiedot erityis- ja opettajakoulutuksesta. Arja Tuuliniemi ehdotti, että aineistojen hankintaa ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen tarpeisiin käsiteltäisiin seuraavassa kokouksessa. Hän kertoi, että ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ja opettajanopinnot voitaisiin ottaa mukaan lisensiointiin, siltä osin kun opetus ei ole kaupallista koulutusta. Tämä edellyttää käyttäjälukujen lisäämistä FTE-lukuihin. Arja Tuuliniemi esitteli kustannustehokkuusvertailu-raportin ja siitä saadut tulokset. Päätettiin hyväksyä kolme pilottia: Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun osa-organisaatiopilotit sekä Vaasan kaupunginkirjastomaakuntakirjaston peruskouluja koskeva pilotti. Päätettiin että kevään kuluessa haetaan uusia pilotteja. Päätettiin että yliopistojen täydennyskoulutuksen osalta ei tässä vaiheessa jatketa selvitystä ja ammatinkorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta palveluyksikkö tekee ehdotuksen miten täydennyskoulutus voitaisiin ottaa mukaan lisensiointiin. 6. Arvonlisäverolainsäädännön muutos lukien voimaan astuva arvonlisäverolain muutos, joka koskee palveluostoja EU:sta tai EU:n ulkopuolelta, vaikuttaa FinELibin ja sen jäsenorganisaatioiden toimintaan. Ns. käännetty verovelvollisuus laajenee 2010 ja koskee uuden yliopistolain myötä myös yliopistoja. Yliopistot aloittavat taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisinä julkisoikeudellisina laitoksina tai säätiöinä vuoden 2010 alusta lukien. Opetusministeriö on luvannut turvata niiden taloudelliset toimintaedellytykset. Palveluyksikkö on selvittänyt arvonlisäverolainsäädännön muutoksen vaikutusta elektronisten aineistojen hankintaan ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. FinELib on ollut yhteydessä myös veroviranomaisiin. Arvonlisäverolain muutoksen vaikutuksista palveluyksikkö on lähettänyt kesän aikana tiedotteita jäsenkirjastoille. Jäsenorganisaatioiden tulee vuoden 2010 budjetoinnissa huomioida arvonlisäveron osuus ulkomaisissa elektronisten aineistojen hankinnoissa. Arvonlisävero on ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka 22 %, alkaen 23 %. FinELib neuvottelee arvonlisäverosta johtuvasta lisärahoitustarpeesta keskitettyyn määrärahaan opetusministeriön kanssa. FinELib järjestää jäsenorganisaatiolle arvonlisäveroasioista koulutusta Helsingissä ke klo Kaisa Korttila esittelee arvonlisäverolainsäädännön muutokseen liittyviä selvityksiä. Keskustellaan asiasta.

7 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) Arja Tuuliniemi esitteli aineistohankintaan vaikuttavat alv-lainsäädännön muutokset. Haasteelliseksi asian tekee se että samanaikaisesti muuttuu sekä yo-laki että alvlaki. Alv-lain merkittävin muutos on se että käänteinen alv-velvollisuus tulee koskemaan yliopistoja ja tämä vaikuttaa ulkomaisiin palveluostoihin. Opetusministeriö on luvannut kattaa yliopistojen alv:n osuuden. Arvonlisäveron palautus kohdentuu Kansalliskirjaston budjetissa olevaan aineistomäärärahaan ja jäsenorganisaatioiden omissa budjeteissa olevaan määrärahaan. Jäsenorganisaatioiden budjeteissa olevaan määrärahaan kohdistuvista arvonlisäveron palautuksista kukin organisaatio huolehtii itse. Kristiina Hormia Poutanen kertoi, että arvonlisäveroasiaa on selvitetty yhdessä ulkopuolisen arvonlisäveroasiantuntijan kanssa. Uudenmaan lääninveroviraston kanssa on myös keskusteltu lain tulkinnasta. Helsingin yliopisto kattaa Kansalliskirjaston osuuden ensi vuoden osalta ja Valtionvarainministeriö korvaa summan myöhemmin. Hormia kertoi, että pidettävässä alv-tilaisuudessa on mahdollisuus kysymyksiin. Keskusteltiin ammattikorkeakoulujen keskitetyn määrärahan arvonlisäveropalautuksesta. Kristiina Hormia-Poutanen arveli, että palautus keskitetyn määrärahan osalta koskee myös ammattikorkeakouluja mutta lupasi selvittää tämän seuraavaan kokoukseen mennessä. Kristiina Hormia-Poutanen selvittää miten ammattikorkeakouluja kohdellaan keskitetyn määrärahan arvonlisäveropalautuksen osalta. 7. FinELibin aineistohankintatilanne Kirjastoilla on ollut kesän aikana mahdollisuus tilata aineistoja, joissa sopimuskausi jatkuu. 45 aineistoon saatiin yli 120 sitovaa tilausta, joista valtaosa on yhdistyvien organisaatioiden tilauksia. Uusien ja uusittavien aineistojen neuvottelut on myös aloitettu. Uusista aineistoista neuvotteluja jatketaan edelleen seuraavista aineistoista: Taylor & Francis, World development indicators, Joanna Briggs ja Scopus. Sage research methods onlinesta ja EPressistä neuvotellaan vuonna Kilpailutettavia aineistoja on tänä syksynä kolme. Paula Mikkonen esittelee aineistohankintatilannetta. Paula Mikkonen esitteli aineistohankintatilanteen ja kertoi että aineistoihin, joissa sopimuskausi jatkuu, on tullut tilauksia lähinnä yhdistyviltä organisaatioilta. Uusittavia aineistoja on n. 80. Kilpailutusprosessissa on kolme aineistoa. Uusia aineistoja on muutamia. Keskusteltiin aineistojen hankintahinnasta keskitetysti ja itse hankittuna. Todettiin, että myös ilmaisia aineistoja on maailmalla tarjolla. Arja Tuuliniemi kertoi, että palveluyksikkö tiedottaa konsortion jäsenille aineistohankinnan syksyn neuvottelutilanteesta. 8. Tilannetiedotus asiakasliittymähankkeeseen (KDK) ja Nelliin

8 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) Opetusministeriön johtama Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke on edennyt vaiheeseen, jossa etsitään toteuttajaa maan kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteiselle asiakasliittymäohjelmistolle. Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen asiakasliittymän avulla yksittäinen käyttäjä saa nopeasti käsiinsä keskeisiä kulttuuriperinnön, tutkimuksen ja opetuksen tietovarantoja. Myös aineistoihin liittyvät sähköiset palvelut ovat saatavilla samasta osoitteesta. Asiakasliittymän toteutuksesta ja siten myös ohjelmistohankinnasta vastaa Kansalliskirjasto. Hankintaprosessin konsulttina toimii Tieteen tietotekniikan keskus CSC, ja hankintatapana on kilpailullinen neuvottelumenettely. Kansallisen digitaalisen kirjaston eli ns. KDK-hankkeen tavoitteena on edistää maan kirjastojen, arkistojen ja museoiden kansallisten tietovarantojen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä kehittää sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisuja. Hanke on yksi Arjen tietoyhteiskunta -toimintaohjelmassa määritellyistä julkishallinnon projekteista, joilla toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista KDK-hankkeessa on mukana kaikkiaan 35 yhteisöä, jotka edustavat laajasti julkishallintoa, kirjastoja, arkistoja ja museoita. Järjestelmää aiotaan ensi vuonna pilotoida, ja kattavasti se on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Nellin SFX-palveluissa on testattavana Ex Libriksen SFX-linkityspalvelun käyttötietoihin perustuva palvelu. Palvelu ehdottaa käyttäjälle artikkeliviitteitä, jotka liittyvät käyttäjän löytämään viitteeseen. Testijakson jälkeen päätetään tilataanko palvelu. Ari Rouvari antaa tilannekatsauksen asiakasliittymähankkeeseen ja kertoo bxpalvelusta. Keskustellaan katsauksesta. Ari Rouvari esitteli KDK-asiakasliittymähanketta. Hankkeen tavoitteena on asiakaslähtöinen käyttöliittymä joka on integroitavissa sinne missä asiakas on. Asiakasliittymän hankintavaihe on meneillään. Neuvottelut käynnistyvät joulukuussa tai ensi vuoden alussa. Tämän hetkisen aikataulun mukaan lisenssisopimus järjestelmän toimittajan kanssa tehdään maalis-huhtikuussa, jonka jälkeen aloitetaan pilotointi. Keskusteltiin hankkeesta ja sen integroimisesta asiakkaan prosesseihin, mm. kouluissa. Keskusteltiin myös kustannuksista. Ari Rouvari totesi että Googleen vietäessä kustannuksilta ei vältytä sillä metadataa jouduttaisiin muuttamaan Googlen edellyttämään muotoon. Europeanaan vietäessä pitäisi tehdä formaattimuunnoksia. Ari Rouvari esitteli vuoden loppuun asti koekäytössä olevan bx-palvelun, joka tarjoaa käyttäjälle ehdotuksia muista mahdollisesti kiinnostavista artikkeleista. Keskusteltiin palvelusta ja toivottiin sille pidempää koekäyttöä. Kristiina Hormia-Poutanen kertoi että ExLibrikselle on esitetty pyyntö koko ensi vuoden koekäytöstä. Vastausta ei ole vielä saatu. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta kytkeä palvelu pois päältä tarvittaessa ja todettiin että se olisi tärkeä ominaisuus. Ohjausryhmässä tuotiin esiin myös se näkökulma, että tutkijat eivät välttämättä ole kiinnostuneita siitä, mitä muut tutkijat tekee, tieteenalat ovat erilaisia.

9 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) Ari Rouvari esitteli Nellin integroimista oppimisympäristöihin. Palvelu on rakennettu noin vuosi sitten mutta markkinointi on osoittautunut hankalaksi. Tähän on nyt panostettu suuntaamalla markkinointi suoraan opettajille. Todettiin että markkinointia on suunnattava opetuksesta ja opintoasioista vastaaville henkilöille sekä kirjastonjohtajille. Integraatiomahdollisuutta henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan toivottiin. Todettiin, että KDK:ta tulisi markkinoida opettajille. Ari Rouvari lupasi keskustella Nellin asiantuntijoiden kanssa mahdollisuudesta integroida opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat Nelliin ja mahdollisesti lisätä tämä vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. 9. Muut asiat Tulosneuvottelun uutisia 10. Tiedotusasiat Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, että aiemmin mainittujen alv-palautuksen ja peruspalveluiden rahoitustason noston lisäksi neuvotteluissa oli myös kansallisen yhteisluettelon kansalaiskäyttö jossa kirjastojen omaisuusluettelo voitaisiin avata kaikkien käytettäväksi. Tämä mahdollistaisi uusien palveluiden kehittämisen Bo-Christer Björk Open Access Scholarly Publishers Associationin (OASPA) hallitukseen Professori Bo-Christer Björk Hanken Svenska handelshögskolanilta on valittu Open Access Scholarly Publishers Associationin (OASPA) hallitukseen. Muita hallituksen jäseniä ovat Caroline Sutton, Co-Action Publishing (puheenjohtaja); Saskia Franken, Utrecht University Library/Igitur (sihteeri); David Prosser, SPARC Europe (rahastonhoitaja), Bo-Christer Bjork, Electronic Journal of Information Technology in Construction; Matt Cockerill, BioMed=A0 Central; Gunther Eysenbach, Journal of Medical Internet Research (JMIR); Mark Patterson, PLoS; Paul Peters, Hindawi Publishing Corporation; David Solomon, Medical Education Online (MEO). 11. Kirjastoverkolle suunnatut kyselyt Kirjastoverkkopalvelujen käyttäjä- ja asiakaskyselyt toteutetaan keväällä FinELib-kysely integroidaan kirjastoverkkopalvelujen käyttäjäkyselyyn. Muita merkittäviä muutoksia käyttäjäkyselyyn ei ole suunnitteilla Kristiina Hormia-Poutanen LIBERin hallitukseen ja jaoston puheenjohtajaksi Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen on valittu puheenjohtajaksi Euroopan tieteellisten kirjastojen liiton (LIBER) Digitization and Resource Discovery -jaostoon (steering committee) seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Samalla hänestä tulee LIBERin hallituksen jäsen. LIBER, Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche, on Euroopan tärkeimpien tieteellisten kirjastojen liitto, joka on perustettu 1971 Euroopan Neuvoston tuella. Yhdistyksellä on lähes 400 jäsenkirjastoa yli 40 maassa.

10 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (10) IGeLU ExLibris-käyttäjien kansainvälinen konferenssi Suomessa Vuosittainen IGeLU-konferenssi järjestettiin Helsingissä syyskuussa Osallistujia oli 32 maasta, yhteensä OCLC kehittää WorldCatin bibliografisen tiedon käytön linjauksia OCLC julkaisi loppuvuodesta 2008 WorldCatin tietueiden käytön linjaukset, joita kritisoitiin rajoittuneiksi ja OCLC:tä kritisoitiin siitä, että se ei ollut kuunnellut kumppaneitaan linjauksia laatiessaan. OCLC on nyt nimittänyt neuvoston kehittämään käytön ehtoja. Uusien linjausten odotetaan olevan valmiina vuoden 2010 puolivälissä. ( European ICOLC Pariisissa Eurooppalaisten konsortioiden vuosittainen konferenssi pidetään tänä vuonna Pariisissa lokakuun lopulla. FinELibistä konferenssiin osallistuu kolme suunnittelijaa. ( ) E-lehtien käyttöön liittyvä tutkimus julkaistu E-journals: their use, value and impact Tutkimus valottaa sitä, miten tutkijat Britanniassa käyttävät elektronisia lehtiä, mikä lisäarvo e-lehdistä on yliopistoille ja tutkimuslaitoksille sekä e-lehtien osuutta tutkimuksen tuottavuudessa, laadussa ja tuloksissa. ( 12. Ohjausryhmän seuraava kokous. Päätettiin että seuraava kokous pidetään klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo LIITTEET Liite 1: Ohjausryhmän kokouksen 2/2009 pöytäkirja ( an_poytakirja_ pdf) Liite 2: Ohjausryhmän säännöt muutos Liite 2b: Ohjausryhmän säännöt hyväksytty versio Liite 3: Konsortioryhmän säännöt muutos Liite 3b: Konsortioryhmän säännöt hyväksytty versio Liite 4: Tutkimuslaitosten verkkoaineiston hankinnan palvelusopimus - muutos Liite 5: Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen Nelli-portaalisopimus - muutos Liite 6: Rakenteellisen kehittämisen työryhmän raportti ( tml) Liite 7: Lisensioinnin pilottiesitykset