Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) FinELib

Transkriptio

1 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) KONSORTIORYHMÄN PÖYTÄKIRJA Aika Tiistai klo Paikka Läsnä Teollisuuskatu A, 4. krs, Huone B453 Ari Muhonen, ylikirjastonhoitaja, Teknillisen korkeakoulun kirjasto, puheenjohtaja (Mirja Iivosen sijainen) Sinikka Luokkanen, tietopalvelupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu Minna Liikala, tietopalvelun ryhmäpäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, klo asti Janne Ranta, päällikkö, YLE Kirjasto-tietopalvelu Ulla Nygrén, kirjasto-tietopalvelun johtaja, Turun kauppakorkeakoulu (Maria Schröderin sijainen) Ulla Ohvo, tietopalvelupäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu Pirjo Lipasti, informaatikko, Helsingin kaupunginkirjasto, saapui klo Mervi Pekkala, kirjastotoimen vs. apulaisjohtaja, Oulun kaupunginkirjasto Arja Tuuliniemi, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Anu Sohlman, taloussihteeri, Kansalliskirjasto, sihteeri Asiantuntijat Ere Maijala, ATK-erikoistutkija, Kansalliskirjasto Terhi Manninen, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Paula Mikkonen, suunnittelija, Kansalliskirjasto Kaisa Korttila, taloussuunnittelija, Kansalliskirjasto Poissa Esityslista 1. Kokouksen avaus, osallistujien toteaminen ja esityslistan hyväksyminen Todetaan osallistujat. Hyväksyttäneen esityslista. Päätös: Puheenjohtaja Ari Muhonen avasi kokouksen klo Hyväksyttiin esityslista. 2. FinELibin ohjaus-, konsortio- ja asiantuntijaryhmien toimikausi FinELibin ohjaus- konsortio- ja asiantuntijaryhmien kolmivuotinen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Uudet ryhmät valitaan seuraavalle toimikaudelle Ryhmien säännöissä määritellään ryhmien kokoonpanot ja edustajien valinta. Kun ohjaus- ja konsortioryhmät on koottu, Kansalliskirjaston johtokunta vahvistaa niiden kokoonpanot.

2 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) Ohjausryhmä Nimeämispyynnöt: FinELibistä lähtee nimeämispyynnöt lokakuussa jäsenorganisaatioiden johtajien osalta rehtoreiden neuvostoille sekä erikoiskirjastojen neuvostolle, kirjastonjohtajien osalta sektoreiden toimielimille, opetusministeriölle ja Suomen ylioppilaskuntien liitolle. Toista käyttäjien edustajaa etsitään tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kautta. Lisäksi tullaan kutsumaan mukaan Kuntaliitosta kirjasto- ja tietopalveluasioihin erikoistunut henkilö. Ohjausryhmän säännöt: sääntöihin ehdotetaan lisättäväksi kohtaan kolme maininta varaedustajista. (Liite 1) Konsortioryhmä Nimeämispyynnöt: FinELibistä lähtee nimeämispyynnöt lokakuussa sektoreiden toimielimille. Konsortioryhmän säännöissä todetaan, että toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja toisaalta vaihtuvuuden aikaansaamiseksi kunkin sektorin edustajista toinen voi toimia konsortioryhmässä kaksi peräkkäistä toimikautta, toinen on ensimmäisen kauden jälkeen erovuorossa. Tämä tulee huomioida nimeämisessä. Konsortioryhmän säännöt: Sääntöjen kohdassa yksi ja kaksi ehdotetaan kirjoitettavan konsortioryhmän tehtävät laajempaan muotoon. Lisäksi nykyinen erovuorolauseke on epäselvä ja siihen ehdotetaan uutta muotoilua. (Liite 2) Asiantuntijaryhmät Kaudella jäsensektorien kirjastot ovat nimenneet edustajansa asiantuntijaryhmiin. Ryhmien kokoonpanon on vahvistanut FinELibin ohjausryhmä. Asiantuntijaryhmillä on ollut omat säännöt (Liite 3). Asiantuntijaryhmien työhön ovat voineet osallistua myös muut kuin nimetyt edustajat jäsenorganisaatioista. Terhi Manninen esittelee ryhmien valintaa ja niiden säännöt. Keskustellaan ryhmien valinnasta ja säännöistä. Keskustellaan siitä, onko asiantuntijaryhmien jäsenet nimettävä edelleen kolmivuotiskaudeksi vai riittääkö, että ryhmän puheenjohtaja nimetään. Esitetään ohjausryhmälle liitteiden 1 ja 2 mukaiset muutokset ryhmien sääntöihin. Terhi Manninen esitteli ohjausryhmän ja konsortioryhmän kokoonpanon ja jäsenten valintaperusteet sekä säännöt ja sääntöjen muutosesitykset. Konsortioryhmän osalta keskusteltiin siitä, kuvaako esitetty konsortioryhmän toimintaan liittyvä muutos riittävän laajasti konsortioryhmän toimintaa. Toivottiin, että konsortioryhmän tehtävissä näkyisi konsortioryhmän rooli kirjastoverkon ja palveluyksikön välisenä yhteistyöelimenä. Keskusteltiin asiantuntijaryhmien ja niiden vetäjien nimityksestä. Terhi Manninen kertoi että kirjastot ovat nimenneet edustajansa asiantuntijaryhmiin. Aikaisemmilla kierroksilla kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan. Kukin asiantuntijaryhmä on

3 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) valinnut itse puheenjohtajansa. Ohjausryhmä on nimittänyt ryhmien jäsenet. Arja Tuuliniemi esitti, että vain asiantuntijaryhmien puheenjohtajat nimetään, mutta asiantuntijaryhmien toimintaan voisivat osallistua jäsenorganisaatioiden asiantuntijat ilman nimeämistä. Puheenjohtajan valinnasta voitaisiin sopia sähköpostilistoilla. Ohjausryhmä nimittäisi vain vetäjän. Keskusteltiin sähköpostilistan toimivuudesta ryhmän valinnassa. Katsottiin, että se ei tuo uskottavuutta toimintaan. Todettiin myös, että asiantuntijaryhmän asiantuntemusta käytetään liian vähän hyödyksi FinELib-konsortiossa ja että asiantuntijaryhmiä voisi hyödyntää mm. markkinoinnissa. Päätös: Päätettiin seuraavaa: Ohjausryhmä: Kullakin edustajalla tulee olla varaedustaja. Muutetaan jäsensektorit-termi jäseneksi sääntöjen kohdan kolme johdantolauseessa. Konsortioryhmä: Muutetaan erovuorosääntöä esitetyn mukaisesti siten että jos molemmat edustajat ovat aloittaneet toimikautensa uusina yhtä aikaa, on toinen erovuorossa ensimmäisen kauden jälkeen. Konsortioryhmässä kaksi kautta on maksimi. Palveluyksikkö muotoilee ajatuksesta konsortioryhmä on konsortion jäsenten yhteistyöelin uuden lauseen jota voi tarvittaessa pöytäkirjan tarkistusvaiheessa kommentoida. Muutetaan AMKIT-konsortion johtoryhmä AMKITkonsortioksi. Muutetaan konsortioryhmän tehtävän kuvaus laajemmaksi vastaamaan konsortioryhmän nykyistä toimenkuvaa. Päätettiin, että asiantuntijaryhmät valitaan entiseen tapaan. Seuraavassa konsortioryhmän kokouksessa keskustellaan, miten asiantuntijaryhmiä voidaan nykyistä enemmän hyödyntää FinELib-toiminnassa. 3. FinELibin palvelusopimuksien uusiminen Tutkimuslaitosten verkkoaineiston hankinnan palvelusopimukset Tutkimuslaitosten verkkoaineiston hankinnan palvelusopimukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Tutkimuslaitoksille esitetään uutta kolmivuotista palvelusopimuskautta ajalle Palvelusopimuksen päättyminen ei vaikuta lisenssisopimusten voimassaoloon. Lisenssisopimuksissa sitoudutaan yleensä siihen, että kustantaja lähettää FinELib-palveluyksikölle yhden laskun. Yksi lasku on myös konsortioalennuksen peruste. Jotta konsortioalennukset eivät vaarantuisi, palveluyksikkö ehdottaa sopimukseen seuraavaa muutosta: mikäli kustantaja niin edellyttää, FinELib-palveluyksikkö hoitaa palvelusopimuksen päättymisen jälkeenkin kustantajan ja aineiston tilaajan välisen maksuliikenteen erillisellä maksuttomalla sopimuksella lisenssisopimuskauden päättymiseen asti (Liite 4). Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen portaalisopimukset Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen Nelli-portaalisopimukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Palveluyksikkö esittää, että uudesta sopimuksesta tehdään toistaiseksi voimassaoleva. Kohdassa neljä on luovuttu käsitteestä toimialan laajennus. Kohdassa viisi ei enää puhuta portaalihankkeesta. Portaalin

4 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) käyttöönoton tuki on rajattu organisaatioihin, joissa se sopimuksen alkaessa on vielä kesken tai kokonaan alkamatta (ensi vuoden alussa rakenteellisen kehittämisen seurauksena syntyvät organisaatiot). Portaalisopimukseen liittyy vielä avoin kysymys palvelun rahoituksesta ammattikorkeakoulujen osalta. Rahoitusvaje liittyy palvelinympäristön kuluihin. Kansalliskirjasto neuvottelee rahoituksesta opetusministeriön kanssa. Neuvottelutuloksesta riippuen sopimuksen kohta neljä voidaan joutua muotoilemaan uudelleen. (Liite 5) Terhi Manninen esittelee sopimukset. Keskustellaan sopimuksista. Esitetään ohjausryhmälle palvelusopimuksiin liitteiden 4 ja 5 mukaiset muutokset. Terhi Manninen esitteli palveluyksikön ehdotukset verkkoaineiston hankinnan palvelusopimuksen muutoksista: uusi kolmivuotinen sopimuskausi sekä palveluyksikön lupaus hoitaa sopimuskauden päätyttyä voimassa olevien lisenssisopimusten maksuliikenne sopimusten sopimuskauden loppuun. Terhi Manninen esitteli portaalisopimukseen liittyvät ehdotukset. Palveluyksikkö esittää sopimuksen tekemistä toistaiseksi voimassa olevaksi sillä palvelu on säilynyt muuttumattomana. Sopimukseen sisältyy irtisanomisaika. Käyttönottohankkeen todettiin olevan jo ohi ja siksi muutetaan termi muotoon käyttöönotto. Sinikka Luokkanen toivoi selvennystä ja perusteluita ammattikorkeakoulusektorin rahoitusvajeeseen. Kaisa Korttila kertoi, että Nelli-palveluun liittyen atk- ylläpitokustannukset ovat ylittäneet niihin budjetoidut rahat ja kustannukset tulevat nousemaan kahtena seuraavana vuonna liittyen yhteispalvelimen ylläpitokustannuksiin. ExLibriksen laskujen arvonlisäverot tulevat nostamaan omalta osaltaan kustannuksia. Todettiin, että tulevan sopimuskauden rahoituksesta saadaan lisätietoja kun rahoitusneuvottelut on käyty. Päätös: Päätettiin hyväksyä ehdotetut muutokset sopimuksiin. Päätettiin ottaa rahoitusasiat esiin seuraavassa kokouksessa kun tulevan kauden neuvottelujen tulos on selvillä. 4. Rakenteellinen kehittäminen Opetusministeriön asettama työryhmä korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä on saanut raporttinsa valmiiksi. Raporttiin tullaan vielä pyytämään lausuntoja. Raportin liitteenä on kaksi FinELibin toiminnasta tehtyä raporttia: Verkkoaineistojen keskitetyn lisensioinnin uusien toimintamallien kehittäminen ja FinELibyritysprojektin loppuraportti: Kustannustehokkuusvertailu keskitetyn ja hajautetun aineistonhankinnan välillä (Liite 6). Verkkoaineiston keskitetyn lisensioinnin toimintamallien kehittäminen -raportissa käsitellään kirjastoilta kyselyllä kerättyjä uusia lisensiointitarpeita ja niiden mahdolliseen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä sekä kirjastoissa että palveluyksikössä.

5 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) Raportissa nostetaan esiin viisi lisensioinnin kehittämiskohdetta, joiden pilotointiin kirjastoja on pyydetty ilmoittautumaan alkusyksyllä Pilotteja esitti neljä organisaatiota (Liite 7). Pilotointikohteita valittaessa on otettava huomioon pilotin merkitys konsortion jäsenorganisaatioille. Kansallisista lisensseistä on keskusteltu eri yhteyksissä ja ne tulevat ajankohtaisiksi jos rahoitusta saadaan. Keskitetyn ja hajautetun aineistohankinnan kustannustehokkuusvertailu tuotti lisätietoa aineistohankinnan kustannuksista. Raportin tulokset ovat suuntaa antavia, koska vain kahden jäsenorganisaation kustannuksia tutkittiin ja osa kustannuksista jouduttiin arvioimaan. Jotta keskitetystä ja paikallisesta hankinnasta saataisiin lisää tietoa useammasta organisaatiosta, palveluyksikkö valmistelee kyselyä konsortion jäsenille. Kysely tullaan toteuttamaan vielä syksyn 2009 aikana. Arja Tuuliniemi esittelee raportit ja toimenpide-ehdotukset. Keskustellaan raporteista ja toimenpide-ehdotuksista. Esitetään ohjausryhmälle pilotoitavat kohteet, mahdollisesti tehtävät selvitykset ja niiden aikataulutus. Keskustellaan kustannustehokkuusvertailun laajentamisesta muihin jäsenkirjastoihin kyselyn muodossa. Arja Tuuliniemi kertoi, että raportit lisensiointiin liittyvistä selvityksistä ovat Opetusministeriön korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen raportin liitteinä. Verkkoaineistojen keskitetyn lisensioinnin uusien toimintamallien kehittäminen raportissa kerrotaan, että FinELib-konsortion kirjastoille tehdyn kyselyn vastausten analysoinnin tuloksena on löydetty viisi lisensiointiin liittyvää kehittämiskohdetta: lisensiointi osaorganisaatioille, organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö, maksullinen koulutus ulkomailla, aikuis/täydennyskoulutus ja yhteiskirjastot. Näiden lisäksi on keskusteltu kansallisista lisensseistä. Raportissa on kuvattu kunkin tapauksen nykytila, muutokseen liittyvä tavoitteet, haasteet ja mahdolliset toimenpiteet/pilotit. Haasteissa tuodaan esiin kustantajanäkökulmaa, käyttäjämääriä, käytön rajausmahdollisuuksia sekä aineistojen käyttöä Nelli-portaalin kautta. Palveluyksikkö selvittää lisäksi aikuis/täydennyskoulutusta. Tämä selvitystyö on aloitettu ja alustavia tuloksia on saatu. Tehtävä on haastava, koska täydennyskoulutusta on korkeakouluissa hyvin monenlaista sekä ajallisesti, sisällöllisesti että kohderyhmiltään. Nykyiset lisenssit kattavat tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen sekä avoimet korkeakoulut. Näiden ulkopuolelle jäävä täydennyskoulutus sisältyy lisenssien piiriin sikäli kuin aineiston hinnoittelu ei miltään osin perustu käyttäjämääriin. Lisäedellytyksenä on, että käyttöä ei voida katsoa kaupalliseksi. Kaupallinen aspekti voi vaihdella koulutuksittain. Arja Tuuliniemi toivoi konsortioryhmältä kannanottoa onko ammattikorkeakouluissa tarvetta laajentaa aineistolisenssejä täydennyskoulutukseen siltä osin kuin nykyiset lisenssit eivät täydennyskoulutusta kata mahdollisista lisäkustannuksista huolimatta. Käytiin keskustelua siitä, sisältyvätkö täydennyskoulutusopiskelijat nykyisiin käyttäjälukuihin. Tarkistuksen jälkeen todettiin, että eivät sisälly. Konsor-

6 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) tioryhmässä todettiin, että ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusopiskelijat pitäisi pyrkiä lisäämään nykyisiin ammattikorkeakoulujen aineistolisensseihin. Arja Tuuliniemi kertoi, että yliopistoissa täydennyskoulutuksen pituus vaihtelee aivan lyhyistä pitkiin kursseihin sisältäen kaupallista ja ei-kaupallista koulutusta. Opetusministeriön ylläpitämästä Kota-tietokannasta saadaan vain vuosittain aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärät. Arja Tuuliniemi kysyi, miten suuri tarve yliopistoissa aineistojen lisensioinnille täydennyskoulutuksen tarpeisiin on ja mistä lähteistä käyttäjälukuja saadaan kattavammin. Ulla Nygrén totesi että tarkkojakin käyttäjämääriä on mahdollisuus saada organisaatioilta itseltään. Hän totesi kentän olevan todella kirjava, mutta ainakin toistuva koulutus pitäisi saada lisensioinnin piiriin ja asian edistämiseksi ollaan valmiita neuvottelemaan erityyppisistä ratkaisuista. Konsortioryhmässä tuli esiin, että täydennyskoulutuskentässä on tällä hetkellä liikehdintää moneen suuntaan. Esiintyy sekä pohdintaa siitä, tulisiko voittoa tavoitteleva täydennyskoulutus irrottaa yliopistoista kokonaan (yhtiöittäminen), sekä siitä miten se ajettaisiin syvemmin osaksi muuta täydennyskoulutusta. Arja Tuuliniemi kiitti keskustelusta ja totesi että ammattikorkeakoulujen osalta asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. Yliopistojen osalta ei täydennyskoulutusta selvitetä ainakaan lähimmän syksyn ja kevään aikana. Sinikka Luokkanen esitti toiveen, että yksityiskohtaiset tiedot organisaatioiden käyttäjäluvuista olisivat kirjastojen nähtävillä. Palveluyksikkö selvittää millä tavalla tiedot saadaan konsortion käyttöön. Arja Tuuliniemi esitteli pilottiesitykset ja kertoi että vielä yksi lisäehdotus pilotiksi on tullut esityslistan laatimisen jälkeen. Palveluyksikössä on arvioitu pilotteja mm. niin, että on pyritty löytämään pilotteja jotka hyödyttävät koko konsortiota. Valittavat pilotit toteutetaan syksyllä 2009 ja keväällä Koska pilottiesityksiä tuli odotettua vähemmän ja koska organisaatioiden tarpeet muuttuvat nopeastikin, palveluyksikkö pyytää uusia pilottikohteita ensi keväänä. Tällä kierroksella arvioidaan myös uudelleen ne pilotit jotka nyt jätetään valitsematta. Piloteilla kerätään kokemusta muutaman vuoden ajan. Pilotoitavien kirjastojen kanssa tehdään projektisuunnitelma, jossa näkyy pilottien tavoitteet ja aikataulu sekä resursointi palveluyksikössä ja pilotoivassa organisaatiossa.paula Mikkonen kertoi että palveluyksikössä on laadittu kehikko, jota voidaan käyttää pilotoitavien kohteiden kokonaiskustannuksia arvioitaessa. Ulla Nygren kiitti FinELibissä tehtävän arvokasta työtä joustavamman lisensioinnin mallin hyväksi ja ilmaisi hämmästyksensä siitä että niin harva ilmoittautui mukaan pilotointiin. Konsortioryhmässä oltiin huolissaan pilottien kustannuksista, johon Arja Tuuliniemi totesi, että mahdollisesti pilottien aineistohankinnasta tulevat lisäkustannukset kattaa pilotoiva organisaatio, ei konsortio. Keskusteltiin mahdollisista uusista piloteista. Puheenjohtaja Ari Muhonen totesi, että pilottien määrän tulisi pitää rajoitettuna jos ne sisällytetään palveluyksikön perustyöhön. Arja Tuuliniemi kertoi, että palveluyksikkö esittää piloteiksi valittaviksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun osaorganisaatiopilotteja sekä Vaasan kaupunginkirjaston-maakuntakirjaston ja Oulun yliopiston li-

7 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) senssien laajennus-pilotteja. Kaisa Korttila ehdotti, että piloteissa seurataan pilotteihin käytettävää työaikaa sekä pilotoivissa organisaatioissa että palveluyksikössä. Arja Tuuliniemi esitteli lyhyesti opetusministeriön raportin toisen lisensiointiin liittyvän liitteen: FinELib-yritysprojektin loppuraportti. Kustannustehokkuusvertailu keskitetyn ja hajautetun aineistohankinnan välillä. Hän pyysi konsortioryhmältä kommentteja siihen, onko raportin tulokset sellaisia, että niistä pitäisi jatkokyselyllä pyrkiä saamaan tietoa myös muulta konsortiolta. Katsottiin että raporttia on vaikea yleistää sillä organisaatiokustannukset ovat tapauskohtaisia ja tarkkaa tietoa on vaikea saada. Konsortioryhmä oli yksimielinen siitä, että tässä vaiheessa ei konsortion työaikaa ole syytä käyttää kyselyyn. Päätös: Päätettiin hyväksyä esityslistalla olleet neljä pilottia ja todettiin että keväällä kysytään uusia ehdotuksia piloteiksi. Ulla Nygrén ei osallistunut päätöksentekoon. Päätettiin että keskitetyn ja hajautetun aineistohankinnan kustannustehokkuusvertailun laajennus koko konsortioon ei ole tarpeen. 5. Arvonlisäverolainsäädännön muutos lukien voimaan astuva arvonlisäverolain muutos, joka koskee palveluostoja EU:sta tai EU:n ulkopuolelta, vaikuttaa FinELibin ja sen jäsenorganisaatioiden toimintaan. Ns. käännetty verovelvollisuus laajenee 2010 ja koskee uuden yliopistolain myötä myös yliopistoja. Yliopistot aloittavat taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisinä julkisoikeudellisina laitoksina tai säätiöinä vuoden 2010 alusta lukien. Opetusministeriö on luvannut turvata niiden taloudelliset toimintaedellytykset. Palveluyksikkö on selvittänyt arvonlisäverolainsäädännön muutoksen vaikutusta elektronisten aineistojen hankintaan ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. FinELib on ollut yhteydessä myös veroviranomaisiin. Arvonlisäverolain muutoksen vaikutuksista palveluyksikkö on lähettänyt kesän aikana tiedotteita jäsenkirjastoille. Jäsenorganisaatioiden tulee vuoden 2010 budjetoinnissa huomioida arvonlisäveron osuus ulkomaisissa elektronisten aineistojen hankinnoissa. Arvonlisävero on ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka 22 %, alkaen 23 %. FinELib neuvottelee arvonlisäverosta johtuvasta lisärahoitustarpeesta keskitettyyn määrärahaan opetusministeriön kanssa. FinELib järjestää jäsenorganisaatiolle arvonlisäveroasioista koulutusta Helsingissä ke klo Kaisa Korttila esittelee arvonlisäverolainsäädännön muutokseen liittyviä selvityksiä. Keskustellaan asiasta.

8 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) Kaisa Korttila kertoi että käännetty alv-velvollisuus tulee pääsäännöksi ensi vuoden alusta. Opetusministeriö on luvannut taata yliopistojen toimintaedellytykset ja kompensoida alv-veron kustannukset yliopistoille. Miten se käytännössä tapahtuu, ei vielä ole tietoa. Yliopistokirjastojen tulee omissa organisaatioissaan huolehtia siitä, että saavat alv-kompensaation e-aineistojen osalta omiin budjetteihinsa. Kansalliskirjasto pyrkii neuvottelemaan Kansalliskirjaston budjetissa olevan e- aineistomäärärahan osalta arvonlisäveron suuruisen korotuksen. Kaisa Korttila kertoi että FinELib järjestää 4.11 alv-koulutusta ja kirjastot voivat lähettää etukäteen kysymyksiä kouluttajalle. Palveluyksikkö tiedottaa koulutuksesta kun koulutuksen ohjelma tarkentuu. Paula Mikkonen kertoi että alv-asian tuomat muutokset tullaan huomioimaan syksyn aikana Haltissa. 6. FinELibin aineistohankintatilanne Kirjastoilla on ollut kesän aikana mahdollisuus tilata aineistoja joissa sopimuskausi jatkuu. 45 aineistoon saatiin yli 120 sitovaa tilausta, joista valtaosa on yhdistyvien organisaatioiden tilauksia. Uusien ja uusittavien aineistojen neuvottelut on myös aloitettu. Uusista aineistoista neuvotteluja jatketaan edelleen seuraavista aineistoista: Taylor & Francis, World development indicators, Joanna Briggs ja Scopus. Sage research methods onlinesta ja EPressistä neuvotellaan vuonna Kilpailutettavia aineistoja on tänä syksynä kolme. Paula Mikkonen esittelee aineistohankintatilannetta. Keskustellaan aineistoista. Paula Mikkonen esitteli uudet neuvoteltavat aineistot, uusittavissa aineistoissa tapahtuvia muutoksia sekä kertoi kilpailutettavista aineistoista. Palveluyksikkö päivittää aineistotilanteen FinELibin ekstranettiin. 7. Tilannetiedotus asiakasliittymähankkeeseen (KDK) ja Nelliin Opetusministeriön asiakasliittymähankkeessa tavoitteena on luoda käyttöliittymä kaikkiin kirjasto-, arkisto- ja museopalveluihin. Asiakasliittymän tietojärjestelmä hankitaan EU-kilpailutuksen kautta. Tarjouskilpailu käynnistyy syksyllä 2009, järjestelmä valitaan talvella 2010 ja sen pilotointi käynnistyy keväällä Nellin SFX-palveluissa on testattavana Ex Libriksen SFX-linkityspalvelun käyttötietoihin perustuva palvelu. Palvelu ehdottaa käyttäjälle artikkeliviitteitä, jotka liittyvät käyttäjän löytämään viitteeseen. Testijakson jälkeen päätetään tilataanko palvelu. Ere Maijala antaa tilannekatsauksen asiakasliittymähankkeeseen ja kertoo bxpalvelusta. Keskustellaan katsauksesta.

9 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) Ere Maijala kertoi että KDK-asiakasliittymästä lähtee tänään hankintailmoitus ja että kyseessä on kilpailullinen neuvottelumenettely. Tavoitteena on saada mukaan muutama järjestelmätoimittaja toimittajaan liittyvillä kriteereillä. Tämän jälkeen neuvotellaan tuotteesta. Tavoite on, että järjestelmä valitaan huhtikuuhun mennessä ja pilotointi on pian tämän jälkeen. Hankintaneuvottelujen kanssa samaan aikaan suunnitellaan integraatioalustaa, jolla voidaan siirtää metadataa muihin järjestelmiin. Toteutus tehdään mahdollisimman pienin kustannuksin. Tuotantokäyttöön on tarkoitus päästä 2011 loppuvaiheessa. Asiakasliittymän suurimpina haasteina Ere Maijala piti työmäärää, aineistojen kattavuutta sekä rajapintoja muihin järjestelmiin. Ere Maijala kertoi, että asiakasliittymän ylläpitokustannusten rahoituksesta ei vielä ole tietoa. Ere Maijala kertoi että Nelliä kehitetään edelleen ja ylläpitoon on resursseja. MetaLibin käyttölittymä uudistuu ensi vuoden lopulla tai seuraavan alussa täydellisesti ja uusi tekniikka pohjautuu ExLibriksen Primoon. Ulla Nygrén kysyi, miten paljon kirjastojen kannattaa tässä vaiheessa panostaa Nellin räätälöintiin esim. organisaatioiden yhdistyessä. Ere Maijala totesi, että Nellin räätälöintiin käytettävää aikaa kannattaa pohtia, esim. niin että riittääkö organisaatiolle Nellin peruskäyttöliittymä. Ere Maijala kertoi että bx-palvelu on Nellissä koekäytössä. Palvelu kerää SFXlinkityspalvelun käyttötietoa ja rakentaa ehdotuksia käyttäjää mahdollisesti kiinnostavista artikkeleista. Ere esitteli bx-palvelun käytännössä. Palvelua pidettiin mielenkiintoisena. 8. Tiedotusasiat 8.1. Kirjastoverkolle suunnatut kyselyt Kirjastoverkkopalvelujen käyttäjä- ja asiakaskyselyt toteutetaan keväällä FinELib-kysely integroidaan kirjastoverkkopalvelujen käyttäjäkyselyyn. Muita merkittäviä muutoksia käyttäjäkyselyyn ei ole suunnitteilla Kristiina Hormia-Poutanen LIBERin hallitukseen ja jaoston puheenjohtajaksi Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen on valittu puheenjohtajaksi Euroopan tieteellisten kirjastojen liiton (LIBER) Digitization and Resource Discovery -jaostoon (steering committee) seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Samalla hänestä tulee LIBERin hallituksen jäsen. LIBER, Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche, on Euroopan tärkeimpien tieteellisten kirjastojen liitto, joka on perustettu 1971 Euroopan Neuvoston tuella. Yhdistyksellä on lähes 400 jäsenkirjastoa yli 40 maassa OCLC on nimittänyt neuvoston kehittämään WorldCatin bibliografisen tiedon käytön linjauksia OCLC julkaisi loppuvuodesta 2008 WorldCatin tietueiden käytön linjaukset, joita kritisoitiin rajoittuneiksi ja OCLC:tä kritisoitiin siitä, että se ei ollut kuunnellut kumppaneitaan linjauksia laatiessaan. OCLC on nyt nimittänyt neuvoston kehittämään

10 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 4/ (10) käytön ehtoja. Uusien linjausten odotetaan olevan valmiina vuoden 2010 puolivälissä. ( European ICOLC Pariisissa Eurooppalaisten konsortioiden vuosittainen konferenssi pidetään tänä vuonna Pariisissa lokakuun lopulla. FinELibistä konferenssiin osallistuu kolme suunnittelijaa. ( ) 8.5. E-lehtien käyttöön liittyvä tutkimus julkaistu E-journals: their use, value and impact Tutkimus valottaa sitä, miten tutkijat Britanniassa käyttävät elektronisia lehtiä, mikä lisäarvo e-lehdistä on yliopistoille ja tutkimuslaitoksille sekä e-lehtien osuutta tutkimuksen tuottavuudessa, laadussa ja tuloksissa. ( 9. Muut asiat 10. Seuraava kokous Seuraava kokous päätettiin pitää klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo LIITTEET Liite 1: Ohjausryhmän säännöt - muutos Liite 2: Konsortioryhmän säännöt - muutos Liite 3: Asiantuntijaryhmien säännöt ( yhman_saannot.pdf) Liite 4: Tutkimuslaitosten verkkoaineiston hankinnan palvelusopimus - muutos Liite 5: Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen Nelli-portaalisopimus - muutos Liite 6: Rakenteellisen kehittämisen työryhmän raportti ( tml) Liite 7: Kirjastoilta tulleet lisensioinnin pilottiesitykset