Lausunto tuottavuuskehityksen huomioivasta alan yleisestä tehostamistavoitteesta. Mikko Syrjänen Gaia Consulting Oy

Transkriptio

1 Lausunto tuottavuuskehityksen huomioivasta alan yleisestä tehostamistavoitteesta Mikko Syrjänen Gaia Consulting Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KÄYTETYT TUOTTAVUUDEN ARVIOINNIN MENETELMÄT TUOTTAVUUS TILASTOKESKUKSEN AINEISTON MUKAAN TUOTTAVUUS EMV:N AINEISTON MUKAAN JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET VIITTEET LIITE: YHTIÖKOHTAISET MALMQUIST-INDEKSIT JA SEN KOMPONENTIT

3 1 Johdanto Tässä raportissa kuvataan Energiamarkkinaviraston (EMV) toimeksiannosta tehtyä selvitystyötä, jonka tavoitteena on ollut antaa lausunto siitä, mikä voisi olla sähköverkkotoimintaa harjoittaville yhtiöille asetettava tuottavuuden kasvun huomioon ottava toimialan yleinen tehostamistavoite. Lausunnon tavoitteena on täydentää Korhosen ja Syrjäsen (2003a) antamaa lausuntoa sähköverkkotoiminnalle asetettavasta yleisestä tehostamisvaatimuksesta tämän jälkeen kerätyn aineiston perusteella. Lausunnon luonteen vuoksi teksti perustuu soveltuvin osin Korhosen ja Syrjäsen (2003a) lausuntoon ja siinä keskitytään erityisesti kohtiin, joihin uudella aineistolla on vaikutusta. Raportin pääosan muodostaa tuottavuuskehitystä Suomessa kuvaavien aikasarjojen tarkastelu. Tuottavuuskehityksen arviointi perustuu toisaalta Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineistoon ja sähkön tuotantoa, jakelua ja myyntiä koskevaan yritysaineistoon. Näiden perusteella on arvioitu työn tuottavuuden kehitystä sekä lisäksi uutena lähestymistapana kansantalouden tilinpidon uuden tuottavuusmittarin eli KLEMS-menetelmän pohjalta laskettua kokonaistuottavuuden kehitystä. Tilastokeskuksen aineiston lisäksi on jakeluverkkotoiminnan tuottavuuden muutosta arvioitu EMV:n aineistosta Data Envelopment Analysis (DEA) - menetelmällä tuotettujen tehokkuuslukujen perusteella Malmquist-indeksillä. Käytettyjen menetelmien perusteet on esitelty luvussa 2. Luku 3 tarkastelee tuottavuuskehitystä Tilastokeskuksen aineiston pohjalta. Osuus perustuu Tilastokeskukselta lausuntoa varten tilattuun aineistoon, josta tässä yhteydessä esitetään yhteenveto. Tarkastelun lähtökohtana ovat siis edellä mainitut kolme eri aineistoihin ja laskentatapoihin perustuvaa tuottavuustarkastelua: - Kansantalouden tilinpitoon pohjautuva työn tuottavuuden muutoksen analyysi - Kansantalouden tilinpidon tarkastelu KLEMS-menetelmään perustuvalla kokonaistuottavuuden mittarilla - Sähköalan työn tuottavuuden muutoksen tarkastelu yritysaineiston pohjalta. Tuottavuustarkastelun toisen osion (luku 4) muodostaa EMV:n aineistoon ja DEA-menetelmään perustuva tuottavuuskehityksen arviointi. DEA-laskelmat perustuvat EMV:n omassa DEAmallissaan (Korhonen ym., 2000 ja Korhonen ja Syrjänen, 2003b) käyttämään aineistoon, joka on julkaistu vuosilta sekä vuoden 2005 alustavaan aineistoon. EMV:n aineiston osalta deflatoinnissa on käytetty aiemmasta poiketen rakennuskustannusindeksiä. Johtopäätökset ja suositukset on koottu viimeiseen lukuun 5. Tässä esitetään yhteenveto tuloksista sekä suositus siitä, mikä voisi olla alan yleisen tuottavuuskehityksen huomioiva tehostamistavoite. 2 Käytetyt tuottavuuden arvioinnin menetelmät Käytettyjä menetelmiä käsittelevä osio perustuu pääosin Korhosen ja Syrjäsen (2003a) lausuntoon. Tässä on esitelty nyt lausunnon aineistojen käsittelyssä käytetyt menetelmät. Uutena menetelmänä on esitelty kansantalouden tilinpidon uusi tuottavuuden arviointimenetelmä KLEMS. Menetelmistä on tässä yhteydessä esitetty ainoastaan yhteenveto, tarkemmat yksityiskohdat selviävät tekstissä mainituista lähteistä. Tuottavuuskehityksen arvioimisen lähtökohtana on arvioida panosten käytössä tapahtuneita muutoksia suhteessa niillä saavutettuun tuotokseen. Yhden panoksen (x) ja yhden tuotoksen (y) 3

4 tapauksessa tuottavuus määritellään tuotoksen ja panoksen suhteeksi (y/x). Tällöin ajanjakson 0 ja 1 välillä tapahtunut tuottavuuden muutos määritellään suhteeksi (y 1 /x 1 )/(y 0 /x 0 ). Useiden tuotosten ja panosten tapauksessa ongelmana on tuotosten ja panosten saattaminen keskenään yhteismitallisiksi. Usein tämä tapahtuu markkinahintojen avulla. Hinnat voidaan kuitenkin määrittä myös esimerkiksi DEA-menetelmään perustuvan tehokkuusanalyysin kautta, jolloin erillistä hinta-aineistoa ei tarvita. Tilastokeskuksen aineistoon perustuvat tuottavuusluvut on laskettu käyttämällä arvonlisäystä ja tunneissa mitattua työpanosta. Jakamalla arvonlisäyksen volyymi-indeksi työpanosindeksillä saadaan tuottavuusindeksi, jonka muutokset kuvaavat työn tuottavuuden muutoksia. Arvonlisäys tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta (~liikevaihto) tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen sekä mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Kansantalouden tilinpidon aineistossa tuotteet arvotetaan toteutuneiden hintojen perusteella. Markkinahinnoista vähennetään tuoteverot ja lisätään tukipalkkiot. Mikäli hintoja ei voi noteerata, kuten on asia julkisen toiminnan palvelujen osalta, käytetään tuotantokustannuksia. Vuoden 2003 lausuntoon nähden kansantalouden tilinpitoon perustuvien lukujen laskennassa on tapahtunut pieniä muutoksia koskien hintojen määräytymistä ja deflatointia. Menetelmiä on tarkemmin esitelty Tilastokeskuksen Tuottavuuskatsauksessa (Räty, 2006). Yritysaineistossa arvonlisäystä mitataan jalostusarvon avulla (Jalostusarvo = Liikevoitto/-tappio - Käyttöomaisuuden myyntivoitot + Poistot ja arvonalentumiset yhteensä + Henkilökulut yhteensä). Edellä kuvatun laskentatavan (arvonlisäys perushintaan) lisäksi on tarkasteltu bruttokansantuotteen (BKT) kehitystä markkinahintaan. Tämä saadaan lisäämällä perushintaiseen arvonlisäykseen tuoteverot ja vähentämällä tukipalkkiot. Edellä kuvatuissa laskentatavoissa tarkastelun perusajatuksena on siis kuvata tuottavuutta arvonlisäyksen ja työvoiman määrään suhteena (euroa/työtunti). Laskemalla tämän indeksin suhteelliset vuosimuutokset saadaan arvioitua tuottavuuden vuosittaisia muutoksia. Vuonna 2006 tilastokeskus esitteli kansantalouden tilinpidon uudet tuottavuusmittarit (Aulin- Ahmavaara ja Pasanen, 2006) sekä siihen perustuvan aineiston vuosilta Uudet tuottavuusmittarit mahdollistavat kokonaistuottavuuden muutoksen tarkastelun. Menetelmä huomioi siis kaikki tuotannossa käytetyt panostekijät samalla tavoin. Menetelmä on nimetty tämän periaatteen pohjalta: K=pääoma (capital), L=työ (labour), E=energia (energy), M=materiaalit (materials) ja S=palvelut (services). Toisin kuin työn tuottavuuden mittaamiseen perustuneessa aikaisemmassa menetelmässä, kaikkia panoksia käsitellään siis samalla tavalla niiden aiheuttamien kustannusten kautta. Laatuerojen huomioimiseksi kukin panostekijä sisältää useita mahdollisimman homogeenisia luokkia. Menetelmä edellyttää panosten käyttö- ja hintatietojen tuottamista kaikille tarkastelussa oleville luokille. Varsinainen toimialakohtainen tuottavuuden kehitys lasketaan näiden tietojen perusteella Törnqvist-indeksin avulla. Tässä tarkastellaan siis kahden peräkkäisen vuoden tuotoksen muutoksen ja panosten käytön muutoksen suhdetta. Käytännössä tämä lasketaan vähentämällä peräkkäisten vuosien tuotosten suhteen logaritmista erityyppisten panosten käytön suhteellisten 4

5 muutosten logaritmit. Tuotos lasketaan kansantalouden tilinpidon mukaisesti ja kutakin panosluokkaa painotetaan kahden peräkkäisen vuoden keskimääräisillä arvo-osuuksilla. Viimeisenä käytettävänä menetelmänä tässä lausunnossa on tehokkuusanalyysiin perustuva tuottavuuden muutoksen arviointi. Sen lähtökohtana on tuotantofunktion eli tehokkaan rintaman määrittäminen. Tarkastelemalla tuotantoyksiköiden toiminnassa tapahtuneita muutoksia suhteessa eri ajanjaksojen tehokkaaseen rintamaan voidaan laskea tuottavuuden muutos. Toisin kuin työn tuottavuuden osalta, tuottavuuden absoluuttista tasoa kuvaavaa aikasarjaa ei sen sijaan saada määritettyä. Käytännössä tehokas rintama voidaan määrittää DEA-menetelmällä tai jonkin parametrisen menetelmän (kuten stokastinen rintama-analyysi (SFA)) avulla. Käytännössä tuottavuuden muutoksia tarkastellaan rintamamallien tapauksessa niin sanotun Malmquist-indeksin ja sen komponenttien avulla. Malmquist indeksin perusajatuksena on kuvata yksittäisen yksikön tuottavuuden muutosta vertaamalla sitä saman ja eri periodin tehokkaaseen rintamaan. Tämä voidaan tehdä yksinkertaisesti tehokkuuslukujen suhteella T CRS0 (x 1,y 1 )/T CRS0 (x 0,y 0 ), missä alaindeksit CRS (constant returns to scale) kertovat, että tehokkuutta mitataan suhteessa vakioskaalatuottorintamaan ja yläindeksi että rintamana käytetään ensimmäisen periodin tilannetta. Panosten ja tuotosten yläindeksit kertovat, miltä vuodelta tarkasteltavat panosten ja tuotosten arvot ovat. Yksikön jakson 0 ja 1 toiminnan tehokkuuksia mitataan siis suhteessa jakson 0 vakioskaalatuottorintamaan, jolloin suhde kuvaa tuottavuudessa tapahtunutta muutosta. Yhtä hyvin muutosta voidaan tarkastella suhteessa jälkimmäisen jakson teknologiaan suhteella T CRS1 (x 1,y 1 )/T CRS1 (x 0,y 0 ). Jotta ei tarvitse tehdä mielivaltaista valintaa, otetaan yllä mainituista suhteista geometrinen keskiarvo. Tuottavuuden laskennassa tarvittavat tehokkuusluvut voidaan tuottaa helposti DEA-menetelmällä. Keskimääräinen tuottavuuden muutos saadaan laskemalla yhtiökohtaisista luvuista geometrinen keskiarvo. Tuottavuuden muutosta kuvaava Malmquist-indeksi voidaan jakaa erilaisiin osiin. Ensimmäinen vaihtoehto on jakaa tuottavuuden muutos vakioskaalatuottorintamassa tapahtuneeseen muutokseen eli teknologian kehitykseen ja yhtiöiden vakioskaalatuotto-oletukseen perustuvissa tehokkuusluvuissa tapahtuneeseen suhteelliseen muutokseen eli niin sanottuun catch up -tekijään. Myöhemmin on kehitetty tapa, jossa jaon perustana on muuttuvien skaalatuottojen rintamassa tapahtuneet muutokset. Tällöin indeksi jaetaan muuttuvien skaalatuottojen rintamassa tapahtuneisiin muutoksiin, yksikön tehokkuusluvussa tapahtuneeseen muutokseen sekä jäljelle jäävään osaan, joka kuvaa yksikön skaalatehokkuudessa tapahtunutta muutosta. Muuttuvien skaalatuottojen oletukseen perustuviin tehokkuuslukuihin viitataan tekstissä alaindeksillä VRS (variable returns to scale). Yhtiön tuottavuuden muutosta kuvaava Malmquist-indeksi (M) on siis jaettavissa eri tekijöihin seuraavasti M = (EC CRS ) (TC CRS ) tai M = (EC VRS ) (TC VRS ) (SC VRS ) Missä EC on tehokkuusluvun muutos (efficiency change), TC on tehokkuusrintaman muutos (technology change) ja SC skaalatuoton muutos (scale change). Tuottavuuden muutoksen eri komponenttien tarkempi laskentatapa on esitelty Mukherjeen ym. (2001) julkaisemassa artikkelissa. 5

6 Tuottavuuden muutosten keskiarvojen laskennassa on käytetty geometrisia keskiarvoja. Malmquist-indeksien ja sen komponenttien osalta esitetyt keskimääräiset tuottavuuden muutokset on laskettu vuosittaisista yhtiökohtaisista luvuista käyttämällä geometrista keskiarvoa. Tällöin keskiarvot kuvaavat parhaiten sitä taso, mikä kaikkien yhtiöiden tulisi saavuttaa. Toisaalta keskiarvo ei tällöin (painottamattomana) kuvaa toimialan tuottavuuskehitystä, joka riippuu varsinkin suurten yhtiöiden tuottavuuden kehityksestä. 3 Tuottavuus Tilastokeskuksen aineiston mukaan Tässä luvussa esitetään yhteenveto tuottavuuskehityksestä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineiston sekä yritysaineiston pohjalta. Tulosten laskentatapoja on esitelty luvussa 2. Kansantalouden tilinpidossa aineistoa on tarkasteltu eri tasoilla käyttäen hyväksi toimialaluokitusta. Tarkastelut on tehty koko kansantalouden tasolla (Toimialat yhteensä ja BKT/työtynnit), yhteensä toimialoilla C, D ja E (C = Mineraalien kaivu, D = Teollisuus ja E = Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto). Lisäksi on tarkasteltu toimialoittaista tilannetta luokissa D ja E sekä tarkemmin luokan E osalle Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (Luokka 40). Kansatalouden tilinpidon aineiston osalta on tarkasteltu vuosia Taulukossa 1 on esitetty eri toimialaluokkien keskimääräiset työn tuottavuuden muutokset eri ajanjaksoilla. Voidaan havaita, että tuottavuuskehitys on tarkastelujakson loppupuolella jonkin verran hidastunut. Toimialaluokkien E ja 40 tulokset asettuvat koko kansantalouden ja teollisuuden tuottavuuskehityksen välille. Kuvassa 1 on tarkastelu tuottavuuden vuosimuutoksia. Kuvassa arvo 1 viittaa tuottavuuden pysymiseen samalla tasolla ja esimerkiksi arvo 1,05 vastaavasti 5 % tuottavuuden vuosikasvuun. Havaitaan, että toimialaluokissa E ja 40 vuosimuutos on vaihdellut voimakkaasti. Vuosien välillä on erityisen voimakas tuottavuuden nousu ja vastaavasti vuosina tuottavuus on laskenut. Julkisen sektorin tuottavuuden kehitys on käytännössä nolla, koska tuotoksen arvo määrätään käytettyjen panosten arvon kautta. Tämä selittää osaltaan sitä, että koko kansantalouden tuottavuuskehitys on alempi kuin teollisuuden. Taulukko 1 Työn tuottavuuden keskimääräiset vuosimuutokset eri ajanjaksoilla kansantalouden tilinpidon ja yritysaineston (luokka 401) perusteella Toimialaluokka Toimialat yht. 3,77 % 3,36 % 3,31 % BKT/työtunnit 2,81 % 2,39 % 2,30 % C, D, E 5,88 % 5,66 % 6,15 % D 6,01 % 5,97 % 6,51 % E 5,00 % 3,89 % 3,55 % 40 5,44 % 4,34 % 4,30 % 401-4,42 % 3,75 % 6

7 1,2 1,15 1,1 1,05 1 Toimialat yht. C, D, E E 40 0,95 0, Kuva 1 Työn tuottavuuden vuosimuutokset Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineiston mukaan keskeisissä toimialaluokissa Yritysaineistosta on tarkasteltu luokkaa 401 Sähkön tuotanto, jakelu ja myynti vuosilta Tuottavuuden vuosimuutokset on esitetty kuvassa 2. Vertailukohtana on edellä tarkasteltu kansantalouden tilinpidon sähkö-, kaasu- ja lämpöhuoltoa (Luokka 40) koskeva aineisto. Keskimääräiset vuosimuutokset on esitelty taulukossa 1. 1,30 1,25 1,20 1,15 1,10 1, ,00 0,95 0, Kuva 2 Työn tuottavuuden vuosimuutokset energia-alalla kansantalouden tilinpidon ja yritysaineiston mukaan Sähkön tuotannon, jakelun ja myynnin (401) osalta tuottavuuden keskimääräinen vuotuinen kasvu oli 4,42 % eli käytännössä yhtä suuri kuin luokan 40 kansantalouden tilinpidon aineistossa samalla jaksolla (4,34 %). Yritysaineistossa on kuitenkin selvästi suurempi vuosittainen vaihtelu. 7

8 Edellä esitellyt Tilastokeskuksen aineistoon perustuvat tulokset kuvaavat työvoiman tuottavuutta. Tuottavuuden vuosimuutos kuvaa arvonlisän muutosta työtuntia kohti. Esimerkiksi ulkoistaminen vaikuttaa työvoiman määrään, koska osa ennen toimialan yritysten omana työnä tehdyistä tehtävistä on siirtynyt ulkopuolisten yritysten hoidettavaksi ja vastaavasti työpanos ja palkkasumma ei näy toimialalla. Toisaalta ulkoistettaessa ostetut palvelut (välituotekäyttö) tyypillisesti kasvaa. Vaikutuksen voimakkuutta on siten vaikea arvioida. Myös muiden kuin työpanoksen käyttö tulee kuitenkin epäsuorasti huomioitua. Mikäli tuottavuuskehityksen perusteella halutaan arvioida (työvoima)kustannusten muutoksia, on huomioitava inflaation vaikutus. Vuonna 2006 Tilastokeskus esitteli myös uuteen KLEMS-menetelmään perustuvat tuottavuusluvut. Seuraavassa on vertailun vuoksi tarkasteltu toimialaluokkien E ja 40 tuottavuuskehitystä KLEMS-menetelmän kokonaistuottavuutta kuvaavien lukujen pohjalta. KLEMS-menetelmään perustuvat luvut ovat saatavilla ainoastaan vuoteen 2003 asti. Taulukossa 2 on esitetty kokonaistuottavuuden keskimääräiset vuosimuutokset eri ajanjaksoilla. Kuvassa 3 on lisäksi esitetty vuosimuutokset vuosina Taulukko 2 Keskimääräinen kokonaistuottavuuden kasvu eri ajanjaksoilla Toimialaluokka E 0,85 % 0,66 % 2,29 % 40 0,79 % 0,79 % 2,88 % 1,2 1,15 1,1 1,05 KLEMS E KLEMS ,95 0, Kuva 3 Kokonaistuottavuuden vuosimuutokset Voidaan havaita, että KLEMS-menetelmään perustuvat kokonaistuottavuuden vuosimuutokset ovat selkeästi työvoiman tuottavuusmuutoksia alemmat. Toisaalta kokonaistuottavuuden nousu on vuosina ollut selvästi korkeampi kuin tarkastelujakson alkupuolella. 8

9 4 Tuottavuus EMV:n aineiston mukaan Seuraavassa arvioidaan sähkönjakeluyhtiöiden tuottavuuden muuttumista EMV:n kustannustehokkuuden arviointiin keräämän aineiston pohjalta DEA-menetemän avulla. Tuottavuuden kehitystä kuvataan Malmquist-indeksillä (M), sekä tuottavuuden muutoksen taustaa kuvaavilla komponenteilla. Näiden laskentaperiaate on esitetty luvussa 2. Tuottavuuden muutos eli Malmquist-indeksi on jaettu komponentteihin sekä muuttuvien skaalatuottojen oletukseen että vakioskaalatuotto-oletukseen perustuen. Yksi komponentti kuvaa vaihtuvien tai vakioskaalatuottojen mallilla laskettua tehokkaan rintaman siirtymää (TC CRS/VRS ), eli kuinka paljon tehokkaat yhtiöt ovat kyenneet parantamaan tuottavuuttaan. Toinen komponentti kuvaa, kuinka tehottomat yhtiöt ovat kehittyneet suhteessa rintamaan (EC CRS/VRS ). Kolmas komponentti (SC VRS ) kuvaa, skaalatehottomuuden muutosta. Tämä komponentti liittyy vain muuttuvien skaalatuottojen oletukseen perustuvaan analyysiin. Kokonaistuottavuuden muutos eli Malmquist-indeksi lasketaan aina suhteessa vakioskaalatuottorintamaan, jotta voidaan huomioida myös skaalatuotossa tapahtunut muutos. Sähkön jakeluyhtiöiden tuottavuuden muutoksen arviointi perustuu EMV:n julkistamaan jakeluverkonhaltijoiden tehokkuutta kuvaavaan aineistoon vuosilta sekä alustavaan aineistoon vuodelta Aineisto perustuu kaikkien vuosien osalta EMV:n ensimmäisen DEAmallin mukaisiin panos- ja tuotostietoihin (Korhonen ym., 2000 ja Korhonen ja Syrjänen, 2003b), jolloin esim. operatiivisissa kustannuksissa on mukana häviökustannukset. Laatutekijän pois jättämisen vaikutusta on tutkittu erikseen. Vuoden 2005 osalta operatiivisiin kustannuksiin ei aiempien vuosien tapaan ole tehty korjauksia suurten myrskyjen aiheuttamien korjauskustannusten osalta. Laskelmissa käytetään lähtökohtana jakeluverkonhaltijoina toimineiden yritysten joukkoa. Perusaineistoa on karsittu poistamalla suppealla alueella toimivat niin sanotut teollisuusverkot sekä Jeppo Kraft Andelslag. Pellon Sähkö Oy:n luvut on EMV:n aineistossa yhdistetty Tornionlaakson Sähkö Oy:n lukuihin yhtiöiden läheisen yhteyden takia. Tarkastelujakson aikana yhdistyneitä yhtiöitä on käsitelty yhtenä yhtiönä laskemalla yhdistyneiden yhtiöiden lähtötiedot yhteen kaikilta vuosilta. Muokkauksen jälkeen aineistossa oli 86 yhtiötä. Laskennassa on huomioitava, että Malmquist-indeksiä tai jotain sen komponenttia ei välttämättä voida laskea kaikilta vuosilta sellaisille yhtiöille, jotka ovat poikkeavat selkeästi muista yhtiöistä joko kooltaan tai rakenteeltaan. Sellaisia yhtiöitä, joille indeksiä tai sen jotain komponenttia ei voitu laskea kaikilta vuosilta olivat Fortum Sähkönsiirto Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Helsingin Energia, Jyväskylä Energia Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, Kymenlaakson Sähköosakeyhtiö, Raahen Energia Oy, Rovakaira Oy, Vaasan Sähkö Oy, Vakka-Suomen Voima Oy, Vantaan Energia Oy, ja Vattenfall Verkko Oy. Nämä yhtiöt ovat kuitenkin mukana analyysissä siltä osin kuin komponentit on voitu laskea sekä myös sitä kautta, että niiden olleessa rintamalla ne vaikuttavat tuottavuuskehityksen komponentteihin muiden yhtiöiden osalta. Keskimääräisten lukujen laskennassa on siis käytetty indeksejä tai niiden komponenttien arvoja niiltä vuosilta, jolta luvut ovat olleet saatavilla Tuottavuuden keskimääräisen muutoksen arvioinnissa muutaman yhtiön puuttumisella on vähäinen merkitys. Liitteessä olevasta yhtiökohtaisesta Malmquist indeksit käsittävästä taulukosta löytyy lisätietoa muun muassa puuttuvista indeksien arvoista. Kun laatutekijä poistettiin, niin ainoastaan Fortum Sähkönsiirto Oy:lle ei voitu laskea muuttuvien skaalatuottojen malliin perustuvia Malmquist indeksin komponentteja. 9

10 Koska EMV:n tehokkuuden arviointi perustuu osin rahamääräisiin mittareihin, on inflaation vaikutus tarpeen ottaa huomioon. Inflaatio vaikuttaa EMV:n aineistossa kuluihin ja tuotoksena käytettyyn siirrettyyn energiaan, jonka yksikkönä tehokkuusanalyyseissä käytettiin siirretyn energian arvoa. Tehostamisvaatimus lasketaan siten inflaatiokorjatuille kustannuksille. Inflaatiokorjauksen jälkeen tulokset ovat paremmin vertailukelpoisia Tilastokeskuksen kiinteillä hinnoilla laskettuihin tuloksiin nähden. Tässä lausunnossa on vuoden 2003 lausunnosta poiketen käytetty deflatoinnissa rakennuskustannusindeksiä (1995=100). EMV on tarkasteluissaan päätynyt siihen, että rakennuskustannusindeksi kuvaa parhaiten sähkönjakeluyhtiöiden kustannuksiin liittyviä hinnan muutoksia. Tuottavuusanalyysissä kulujen ja energian arvon inflaatiokorjaus on siten tehty jakamalla nämä tiedot kyseisen vuoden indeksin arvolla. Kuvassa 4 on verrattu aiemmin käytetyn teollisuuden tuottajahintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin kehittymistä Rakennuskustannusindeksi mukainen inflaatio oli keskimäärin 1,96 % vuodessa ja teollisuuden tuottajahintaindeksin mukainen 0,91 % vuodessa. Nyt tarkastelun kohteena olevien vuosien osalta indeksien suhteellisessa kehityksessä ei kuitenkaan ole yhtä suurta eroa. Näiden vuosien aikana teollisuuden tuottajahintaindeksi on muuttunut keskimäärin 1,9 % ja rakennuskustannusindeksi 2,4 %. Indeksien arvot ja vuosimuutokset suhteessa edelliseen vuoteen on esitetty taulukossa Teollisuuden tuottajahintaindeksi Rakennuskustannusindeksi Kuva 4 Teollisuuden tuottajahintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin kehitys

11 Taulukko 3 Teollisuuden tuottajahintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin arvot ja vuosimuutokset Muutos edellisestä vuodesta Teollisuuden tuottajahintaindeksi Rakennuskustannusindeksi Muutos edellisestä vuodesta ,1-0,90 % 98,9-1,10 % ,4 1,31 % 101,3 2,43 % ,39 % 103,6 2,27 % ,8-1,21 % 105,1 1,45 % ,1 7,46 % 108,2 2,95 % ,7 1,52 % 111,4 2,96 % ,2-0,47 % 112,2 0,72 % ,8 0,56 % 114,3 1,87 % ,9 0,09 % 117,1 2,45 % ,5 2,43 % 121,4 3,67 % Energiamarkkinaviraston aineistoon perustuvat kokonaistuottavuuden keskimääräiset vuosimuutokset eli Malmquist-indeksien (M) vuosimuutosten keskiarvo vuosille on esitetty kuvassa 5. Vertailukohdaksi on sisällytetty Tilastokeskuksen tuottavuusluvut toimialaluokille 40 ja 401. Kuvassa arvo 1 viittaa tuottavuuden pysymiseen samalla tasolla ja esimerkiksi arvo 1,05 vastaavasti 5 % tuottavuuden vuosikasvuun. 1,3 1,25 1,2 1,15 1,1 1, KLEMS M (laatu mukana) M (ei laatua) 0,95 0, Kuva 5 Tuottavuuden vuosimuutokset Energiamarkkinaviraston ja Tilastokeskuksen aineistojen perusteella Keskimääräinen vuosittainen tuottavuuden kasvu Malmquist-indeksin perusteella vaihtelee välillä 2,01-2,38 % riippuen siitä, onko laatu mukana vai ei. Laatutekijän poistamisella mallista ei siten ole suurta vaikutusta keskimääräiseen kokonaistuottavuuden muutokseen. Tuottavuuden parannus on lukujen mukaan selvästi alempi kuin Tilastokeskuksen aineistoon perustuva työn tuottavuuden muutos. Myös KLEMS-menetelmään perustuva keskimääräinen 11

12 kokonaistuottavuuden muutos (2,88 %) on aineistojen päällekkäisen osan ( ) osalta hiukan korkeampi kuin Malmquist-indeksiin perustuva (2,38 % tai 2,18 %). Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria kaikissa tuottavuutta kuvaavissa luvuissa. EMV:n aineistoon perustuva kokonaistuottavuus on muihin lukuihin verrattuna suhteellisen vakaa. Toisaalta aineistoilla on myös yhteisiä piirteitä. Esimerkiksi vuosien vahva työn tuottavuuden nousu näkyy myös EMV:n aineistossa ajanjakson suurimpana tuottavuuden kasvuna. Alla olevassa taulukossa 4 on tarkasteltu tuottavuuden muutosta kuvaavan Malmquist-indeksin komponentteja. Luvut ovat keskiarvoja vuosille Taulukko 4 Malmquist-indeksin komponentit keskimäärin Komponentti Lyhenne Muutos Muutos Laatu Ei Laatua Tuottavuuden muutos (Malmquist-indeksi) M 2,38 % 2,01 % Tehokkuuden muutos, vakioskaalatuotto EC CRS 0,08 % -0,45 % Rintaman muutos, vakioskaalatuotto TC CRS 2,32 % 2,47 % Tehokkuuden muutos, muuttuvat skaalatuotot EC VRS 0,21 % -0,26 % Rintaman muutos, muuttuvat skaalatuotot TC VRS 2,06 % 2,26 % Skaalan muutos, muuttuvat skaalatuotot SC VRS 0,18 % 0,01 % Keskimääräinen rintaman eli teknologian muutos on siis analyysin mukaan 2,06-2,47 % vuosittain mallista ja skaalatuotto-oletuksesta riippuen. Tämä siis tarkoittaa parannusta, jota tehokkaalla rintamalla olevilta yhtiöiltä on historiallisesti havaittu ja siten kohtuullista odottaa. Vakioskaalatuotto-oletuksen mukainen tehokkaan rintaman muutos on hieman suurempi kuin muuttuvien skaalatuottojen mukainen. Suhteellisen tehokkuuden keskimääräinen vuosimuutos vaihtelee välillä -0,45-0,21 %. Tämä prosenttiluku ilmaisee, kuinka paljon tehottomien yksiköiden asema on muuttunut suhteessa rintamaan. Tässä tapauksessa ilman laatua lasketut luvut osoittavat tehottomien yksiköiden keskimäärin jääneen jälkeen rintaman kehityksestä. Tästä syystä rintaman siirtymää kuvaava keskimääräinen muutos on kokonaistuottavuuden kehitystä suurempi. Viimeinen tarkastelluista komponenteista kuvaa skaalatuoton muutosta. Sen arvo on pieni molemmilla malleilla. Tämä komponentti heijastelee muutosta yhtiön skaalatehokkuudessa eli siinä, kuinka lähellä vaihtuvien skaalatuottojen mallin rintama on vakioskaalatuottojen rintamaa. EMV:n perusmallimallilla lasketut vuosittaiset keskimääräiset muutokset Malmquist-indeksin eri komponenteissa on esitetty kuvassa 6. Perusmallissa on laatu mukana. Tulokset mallille, jossa ei ole laatua, on esitetty kuvassa 7. 12

13 1,10 1,05 1,00 0,95 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC 0, Kuva 6 Tuottavuuden vuosimuutosten eri komponentit EMV:n aineistolle 1,10 1,05 1,00 0,95 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC 0, Kuva 7 Tuottavuuden vuosimuutosten eri komponentit EMV:n aineistolle ilman laatua Vaikka keskimääräinen tuottavuuden muutos näyttää olevan laadusta riippumaton, on laadun mukanaololla selkeä vaikutus Malmquist-indeksin komponentteihin. Ilman laatua lasketut tuottavuusluvut ovat jonkin verran vakaampia kuin laatutekijän sisältävät luvut. Tämä on loogista, sillä mallissa olevista tekijöistä juuri laatutekijään sisältyy useamman vuoden keskiarvon käytöstä huolimatta selvää satunnaista vaihtelua. Toisaalta ilma laatua lasketuissa luvuissa tehottomat yhtiöt ovat jääneet keskimäärin jälkeen rintaman kehityksestä. Vuosien välinen muutos poikkeaa sekä rintaman että tehokkuuden muutosta kuvaavan komponentin osalta voimakkaasti 13

14 muusta aineistosta, sillä silloin tuottavuuskehitystä on poikkeuksellisen vahvasti ajanut tehottomien yksiköiden tuottavuuden nousu. Nyt kun käytössä on useamman vuoden aineisto, ovat eri mallivaihtoehtojen tuottamat keskimääräiset tuottavuuden muutokset suhteellisen lähellä toisiaan. Malliversion valinnalla on siten suhteellisen pieni vaikutus. Myös kokonaistuottavuuden muutos ja rintaman muutos ovat koko tarkastelujakson keskiarvoissa melko lähellä toisiaan. Tämä on luonnollista vakaassa toimintaympäristössä, jossa tehottomuuden poistamiseen ei ole ollut selkeitä kannustimia. 5 Johtopäätökset ja suositukset Tuottavuuskehitystä on tässä raportissa arvioitu sekä Tilastokeskuksen aineistoon perustuen että EMV:n tehokkuuden arvioinnissa käyttämän aineiston pohjalta. Energiamarkkinaviraston tehokkuuden arviointia varten keräämää luotettavaa aineistoa on nyt ollut saatavilla seitsemältä vuodelta ( ). Tuottavuuskehitys on laskettu tämän aineiston pohjalta DEA-menetelmän ja Malmquist-indeksien avulla 86 yhtiölle. Inflaation vaikutus on eliminoitu korjaamalla euromääräisiä lähtötietoja rakennuskustannusindeksillä. Myös Tilastokeskuksen aineistoon perustuvat tulokset ovat inflaatiosta riippumattomat. Energiamarkkinaviraston tehokkuustutkimuksissa käyttämästä aineistosta laskettu tuottavuuden muutosta kuvaava Malmquist-indeksi paljastaa, että sähkönjakeluyhtiöiden keskimääräinen vuotuinen tuottavuuden parannus on ollut vuosina noin 2,4 %. Luku on laskettu EMV:n tehokkuuden arviointimallissa käyttämillä tiedoilla. Tilastokeskuksen aineistossa keskimääräinen työn tuottavuuden vuosimuutos oli kansantalouden tilinpidon aineiston mukaan sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa 3,9 % ja sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa 4,3 % sekä sähkön tuotannon, jakelun ja myynnin käsittävässä yritysaineistossa 4,4 %. Vastaavasti kokonaistuottavuuden muutosta kuvaava KLEMS-menetelmän pohjalta laskettu tuottavuuden muutos oli vuosina toimialaluokalle E keskimäärin 2,3 % ja toimialaluokalle 40 keskimäärin 2,9 %. Kokonaistuottavuuden osalta EMV:n aineistoon perustuvat tulokset ovat siten hyvin linjassa tilastokeskuksen aineistoon perustuvien tulosten kanssa. Yllämainitut luvut kuvaavat alan keskimääräistä kehitystä. Mukana ovat kaikki yhtiöt, joista vain osa on tehokkaita. Luvut eivät siten lähtökohtaisesti sovellu yleiseksi tuottavuuden parantamistavoitteeksi tehokkaille yhtiöille. Tähän tarkoitukseen parempi arvio on niin sanottu rintaman siirtymistä kuvaava Malmquist-indeksin komponentti. Tätä siirtymää kuvaava luku oli muuttuvien skaalatuottojen mallin mukaan vuosina keskimäärin 2,06 %. Vastaavasti suhteellisen tehokkuuden keskimääräinen vuosimuutos oli 0,21 %. Tulosten analyysissä ei ole tullut esiin mitään, mikä antaisi aihetta vaihtaa yleistä tuottavuuden kehitystä vastaavan tehostamistavoitteen määräytymisperustetta. Vuoden 2003 suosituksen pohjana ollut muuttuvien skaalatuottojen malliin perustuvat tehokkaan rintaman siirtymä on uuden aineiston mukaisesti ollut vuosina keskimäärin 2,06 %. Tehokkaan rintaman siirtymää kuvaava komponentti on siten ollut hiukan alempi kuin vuonna 2003 annetussa lausunnossa esitetty, ja tehostamistavoitetta suositellaan tarkistettavaksi vastaavasti alaspäin. Viitteet Korhonen, P., Syrjänen, M., Tötterström, M. (2000) Sähkönjakelu-verkkoliiketoiminnan kustannustehokkuuden mittaaminen DEA-menetelmällä, Energiamarkkinaviraston julkaisuja 1/

15 Korhonen, P., Syrjänen, M. (2003b) Evaluation of Cost Efficiency in Finnish Electricity Distribution, Annals of Operations Research 121, Korhonen, P., Syrjänen, M. (2003a), Lausunto sähköverkkotoiminnalle asetettavasta yleisestä tehostamisvaatimuksesta, 30. joulukuuta 2003, Helsingin kauppakorkeakoulu Mukherjee, K., Ray, S.C., Miller, S.M. (2001) Productivity growth in large US commercial banks: The initial post-deregulation period, Journal of Banking and Finance 25, Räty, M. (2006) Kansantalouden tilinpidon uudet hinta- ja volyymimenetelmät, Pasanen, A (toim.) Tuottavuuskatsaus 2006, Katsauksia 2006/4, Tilastokeskus Aulin-Ahmavaara, P., Pasanen, A. (2006) Kansantalouden tilinpidon uuden tuottavuusmittarit, Pasanen, A (toim.) Tuottavuuskatsaus 2006, Katsauksia 2006/4, Tilastokeskus 15

16 Liite: Yhtiökohtaiset Malmquist-indeksit ja sen komponentit 16

17 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Alajärven Sähkö Oy 1,13 1,12 1,01 1,21 0,93 1,00 0,95 0,83 1,15 0,80 1,19 1,00 Asikkalan Voima Oy 1,12 1,08 1,03 1,08 1,01 1,03 1,04 1,02 1,02 0,99 1,09 0,97 E.ON Finland Oyj 1,03 0,96 1,08 0,97 1,08 0,99 1,06 0,99 1,07 1,05 1,04 0,98 Ekenäs Energi 0,88 0,83 1,06 0,83 1,06 0,99 1,02 0,97 1,06 1,02 1,01 1,00 Enontekiön Sähkö Oy 1,25 1,23 1,02 1,25 0,98 1,02 1,06 0,98 1,08 0,93 1,13 1,01 ESE-Verkko Oy 1,17 1,11 1,06 1,11 1,05 1,00 1,04 0,94 1,11 0,95 1,10 1,00 Esse Elektro-Kraft Ab 1,34 1,00 1,34 1,00 1,37 0,98 1,16 1,00 1,16 1,00 1,23 0,94 Etelä-Suomen Energia Oy 1,12 1,07 1,04 1,10 1,02 1,00 1,04 0,93 1,12 0,93 1,13 1,00 Forssan Energia Oy 0,91 0,91 1,00 0,93 0,99 1,00 1,18 1,03 1,14 1,07 1,10 1,00 Fortum Sähkönsiirto Oy 1,10 1,01 1,09 1,00 NA NA 0,94 0,93 1,02 1,00 NA NA Haminan Energia Oy 1,10 1,10 1,00 1,21 0,92 0,99 1,04 0,97 1,07 1,03 1,01 1,00 Haukiputaan Sähköosuuskunta NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Helsingin Energia NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Herrfors Oy Ab 0,94 0,93 1,01 0,94 1,00 1,00 0,79 0,74 1,06 0,73 1,08 1,00 Hiirikosken Energia Oy 1,01 0,99 1,02 0,99 1,04 0,99 0,98 0,93 1,06 1,01 1,00 0,97 Iin Energia Oy 1,10 1,02 1,08 1,08 1,02 1,00 0,94 0,88 1,07 0,88 1,09 0,97 Iitin Sähkö Oy 1,01 1,02 0,99 0,95 1,06 1,00 0,78 0,76 1,02 0,76 1,02 1,01 Imatran Seudun Sähkö Oy 1,19 1,16 1,02 1,13 1,06 1,00 1,00 0,93 1,07 0,96 1,04 1,00 Inergia Oy 1,10 1,05 1,04 1,07 1,02 1,00 0,85 0,79 1,07 0,78 1,08 1,00 Jakobstads Energiverk 1,09 1,02 1,07 0,98 1,13 0,99 0,91 0,85 1,07 0,89 1,03 0,99 Joroisten Energialaitos 1,16 1,13 1,02 1,03 1,10 1,02 0,77 0,75 1,03 0,77 1,01 0,99 Joutsenon Energia Oy 1,01 1,02 0,99 1,03 0,98 0,99 0,96 0,89 1,08 0,87 1,10 1,00 Jylhän Sähköosuuskunta 0,86 0,94 0,91 0,96 0,91 0,99 0,90 0,86 1,04 0,85 1,06 1,00 Jyväskylän Energia Oy 1,01 1,01 0,99 1,03 0,98 0,99 1,07 0,95 1,13 0,94 1,12 1,01 Järvi-Suomen Energia Oy 0,94 1,00 0,94 1,00 0,95 0,99 0,97 1,00 0,97 1,00 0,87 1,11 Kainuun Energia Oy 0,93 0,93 1,00 0,79 1,09 1,08 1,09 1,07 1,02 1,34 0,83 0,97 Kemin Energia Oy 1,08 1,04 1,04 1,03 1,05 1,00 1,17 1,11 1,06 1,11 1,05 1,00 Keminmaan Energia Oy 1,05 1,08 0,97 1,09 0,96 1,00 1,16 1,10 1,05 1,08 1,06 1,01 Keravan Energia Oy 1,01 1,00 1,00 1,00 0,99 1,02 0,99 0,89 1,11 0,95 1,03 1,01 Keuruun Sähkö Oy 0,87 0,85 1,02 0,86 1,06 0,95 1,08 1,09 0,99 1,07 1,01 1,01 Koillis-Lapin Sähkö Oy 1,12 1,16 0,97 1,10 1,02 1,00 0,88 0,78 1,13 0,87 1,02 0,99 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 1,01 1,00 1,01 1,00 NA NA 0,99 1,00 0,99 1,00 NA NA Kokemäen Sähkö Oy 1,13 1,08 1,05 1,14 0,99 1,00 0,89 0,86 1,03 0,79 1,12 1,00 Kokkolan Energia 1,11 1,10 1,01 1,13 0,99 1,00 0,98 0,86 1,14 0,85 1,15 1,00 Korpelan Voima Kuntayhtymä 0,93 0,90 1,03 0,89 1,04 1,00 1,20 1,05 1,14 1,17 1,04 0,99 Kronoby Elverk 0,93 0,91 1,02 0,93 1,00 1,00 1,10 1,07 1,03 1,00 1,11 1,00 KSS Energia Oy 1,02 0,98 1,04 0,98 1,05 1,00 0,96 0,88 1,08 0,89 1,07 1,00 Kuopion Energia 0,80 0,87 0,92 0,89 0,90 1,00 1,01 0,87 1,16 0,88 1,15 1,00 Kuoreveden Sähkö Oy 1,26 1,22 1,04 1,22 1,03 1,00 0,77 0,77 1,00 0,75 1,03 1,00 Kymenlaakson Sähkö Oy 0,99 0,97 1,01 1,00 NA NA 1,05 0,99 1,06 1,00 NA NA Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 1,29 1,31 0,99 1,37 0,94 1,00 0,99 0,83 1,19 0,85 1,18 0,99 Lahti Energia Oy 0,92 0,85 1,08 0,92 1,01 0,99 1,28 1,23 1,05 1,15 1,12 1,00 Laihian Sähkö Oy 0,95 0,94 1,00 0,92 1,03 1,00 0,96 0,90 1,06 0,92 1,07 0,96 Lammaisten Energia Oy 1,07 1,01 1,06 1,01 1,07 0,99 0,97 0,95 1,02 0,97 1,00 1,00 Lankosken Sähkö Oy 0,87 0,91 0,95 0,99 0,88 0,99 1,01 1,02 0,99 0,95 1,06 1,00 Lappeenrannan Energia Oy 1,01 0,99 1,02 0,98 1,03 1,00 1,11 1,04 1,06 1,05 1,05 1,00 Lehtimäen Sähkö Oy 1,24 1,12 1,11 1,00 1,60 0,77 0,91 0,92 0,99 1,00 0,88 1,04 Leppäkosken Sähkö Oy 1,07 1,07 1,00 1,07 1,01 0,99 1,05 1,04 1,01 1,03 1,02 1,00 Muonion Sähköosuuskunta 1,24 1,22 1,01 1,16 1,07 1,00 1,42 1,40 1,01 1,38 1,01 1,01 Mäntsälän Sähkö Oy 0,98 1,00 0,98 0,98 1,00 1,00 1,01 0,84 1,20 0,90 1,13 1,00 Naantalin Energia Oy 0,86 0,86 1,01 0,94 0,92 0,99 0,94 0,87 1,08 0,92 1,01 1,01 Nurmijärven Sähkö Oy 1,07 1,07 1,00 1,05 1,01 1,01 0,87 0,75 1,15 0,77 1,11 1,01 Nykarleby Affärsverk 0,95 1,01 0,94 1,02 0,94 0,99 1,18 1,08 1,09 1,04 1,11 1,01 Oulun Energia 1,02 1,00 1,02 1,00 1,03 0,99 1,14 1,00 1,14 1,00 1,14 1,00

18 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Oulun Seudun Sähkö 1,12 1,03 1,09 1,05 1,09 0,99 0,96 0,95 1,01 0,95 1,00 1,01 Outokummun Energia Oy 0,79 0,75 1,06 0,76 1,09 0,96 1,33 1,35 0,98 1,29 0,97 1,06 Oy Turku Energia Ab 0,86 0,87 0,99 0,86 1,00 1,01 0,93 0,82 1,14 0,82 1,14 1,00 Paneliankosken Voima Oy 0,99 1,00 0,99 1,01 0,98 0,99 1,26 1,05 1,19 1,02 1,23 1,00 Parikkalan Valo Oy 0,77 0,81 0,96 0,79 0,99 0,98 1,11 1,11 1,00 1,09 1,00 1,02 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 0,98 1,01 0,97 0,89 1,09 1,00 1,01 1,00 1,00 1,16 0,79 1,09 Pori Energia 0,96 0,92 1,05 0,91 1,05 1,01 0,98 0,92 1,07 0,92 1,07 1,00 Porvoon Energia Oy 1,06 1,04 1,02 1,05 1,02 1,00 0,86 0,83 1,03 0,83 1,04 1,00 Raahen Energia Oy NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Rantakairan Sähkö Oy 1,19 1,17 1,01 1,22 0,97 1,00 0,93 0,92 1,02 0,85 1,09 1,00 Rauman Energia Oy 1,10 1,04 1,05 1,01 1,09 1,00 1,05 0,96 1,10 0,99 1,06 0,99 Rovakaira Oy 1,00 1,03 0,97 1,02 1,02 0,96 1,09 0,96 1,15 1,02 1,04 1,03 Rovaniemen Energia Oy 1,05 1,00 1,05 1,00 1,05 0,99 0,94 0,96 0,98 0,96 0,98 1,00 Sallila Energia Oy 0,93 0,90 1,04 0,89 1,06 1,00 1,00 0,92 1,09 1,02 1,00 0,99 Savon Voima Oyj 0,97 0,95 1,02 0,90 1,09 0,99 1,06 1,03 1,03 1,28 0,80 1,03 Seinäjoen Energia Oy 0,91 0,90 1,00 0,96 0,99 0,95 1,06 0,94 1,12 0,94 1,12 1,00 Tampereen Sähköverkko Oy 1,08 1,02 1,05 1,01 1,07 1,00 0,98 0,89 1,11 0,89 1,11 0,99 Tenergia Oy 0,91 0,95 0,96 1,00 0,90 1,01 1,20 1,05 1,14 1,00 1,21 0,99 Tornion Energia Oy 1,22 1,02 1,20 1,00 1,23 1,00 0,82 0,88 0,93 0,94 0,87 1,00 Tornionlaakson Sähkö Oy 1,11 1,11 1,00 1,12 1,00 0,99 1,06 1,01 1,05 1,01 1,03 1,01 Utsjoen Sähköosuuskunta 1,30 1,27 1,03 1,16 1,11 1,01 0,90 0,85 1,06 0,89 1,03 0,99 Vaasan Sähkö Oy 1,00 0,97 1,03 1,00 1,01 0,99 0,82 0,78 1,06 0,85 NA NA Vakka-Suomen Voima Oy 0,99 0,97 1,02 0,98 1,02 0,99 1,24 1,24 1,00 1,23 1,01 0,99 Valkeakosken Energia Oy 1,08 1,05 1,03 1,00 1,09 0,99 0,96 0,89 1,08 0,92 1,04 1,01 Vantaan Energia Oy 1,01 1,00 1,01 1,00 1,03 0,99 1,09 1,00 1,09 1,00 1,09 1,00 Vatajankosken Sähkö Oy 1,13 1,13 1,00 1,12 1,00 1,00 1,00 1,01 1,00 1,01 1,00 1,00 Vattenfall Verkko Oy 0,98 0,94 1,03 0,89 1,14 0,96 0,99 0,99 1,00 1,06 0,93 1,00 Vetelin Sähkölaitos Oy 1,08 1,05 1,03 0,99 1,07 1,02 0,86 0,83 1,04 0,85 1,02 1,00 Vimpelin Voima Oy 1,06 0,98 1,08 1,01 1,09 0,98 0,80 0,76 1,04 0,76 1,05 0,99 Vörå Elektricitetsverk Ab 0,83 0,79 1,05 0,78 1,07 0,99 1,21 1,20 1,01 1,18 1,07 0,96 Yli-Iin Sähkö Oy 1,16 1,17 0,99 1,00 1,09 1,07 1,08 1,09 0,99 1,00 1,09 0,99 Ääneseudun Energia Oy 1,02 0,97 1,04 0,95 1,04 1,03 0,98 0,89 1,10 0,93 1,06 1,00

19 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Alajärven Sähkö Oy 1,02 1,14 0,89 1,11 0,91 1,02 1,02 0,98 1,04 0,98 1,02 1,02 Asikkalan Voima Oy 0,73 0,77 0,95 0,77 1,00 0,95 1,05 1,03 1,02 1,02 0,99 1,03 E.ON Finland Oyj 1,21 1,16 1,04 1,32 0,94 0,97 0,84 0,91 0,92 0,94 0,91 0,98 Ekenäs Energi 1,18 1,10 1,07 1,11 1,07 1,00 0,96 1,01 0,96 1,01 0,96 1,00 Enontekiön Sähkö Oy 1,18 1,27 0,93 1,29 0,90 1,01 1,06 1,10 0,96 1,11 0,94 1,01 ESE-Verkko Oy 0,96 0,99 0,97 1,00 0,96 1,01 1,09 1,19 0,92 1,17 0,94 1,00 Esse Elektro-Kraft Ab 1,21 1,00 1,21 1,00 1,26 0,96 0,88 1,00 0,88 1,00 0,86 1,03 Etelä-Suomen Energia Oy 0,98 1,09 0,89 1,08 0,92 0,98 1,13 1,09 1,04 1,08 1,04 1,01 Forssan Energia Oy 1,34 1,42 0,94 1,35 0,99 1,01 0,95 1,01 0,94 0,99 0,95 1,01 Fortum Sähkönsiirto Oy 0,92 0,95 0,96 1,00 NA NA 0,90 0,88 1,02 1,00 NA NA Haminan Energia Oy 1,06 1,03 1,03 0,98 1,07 1,01 0,87 0,90 0,96 0,87 0,98 1,01 Haukiputaan Sähköosuuskunta NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Helsingin Energia 0,86 1,00 0,86 1,00 NA NA 0,76 0,84 0,90 1,00 NA NA Herrfors Oy Ab 1,12 1,16 0,97 1,15 0,97 1,01 0,95 0,92 1,03 0,97 1,00 0,97 Hiirikosken Energia Oy 0,88 0,95 0,93 0,91 0,98 0,99 0,88 0,88 1,00 0,87 1,00 1,00 Iin Energia Oy 1,34 1,46 0,92 1,37 1,00 0,98 1,09 1,04 1,05 1,10 0,98 1,00 Iitin Sähkö Oy 1,26 1,38 0,92 1,26 1,01 0,99 1,11 1,09 1,02 1,12 1,00 1,00 Imatran Seudun Sähkö Oy 1,15 1,19 0,96 1,16 0,98 1,00 1,07 1,00 1,07 1,05 1,02 0,99 Inergia Oy 1,23 1,29 0,95 1,27 0,96 1,00 1,00 0,98 1,02 1,00 1,01 0,99 Jakobstads Energiverk 2,22 2,16 1,02 2,06 1,07 1,01 1,07 1,00 1,07 1,00 1,07 1,00 Joroisten Energialaitos 0,96 1,00 0,97 1,06 0,90 1,00 0,92 0,92 1,01 0,93 0,98 1,01 Joutsenon Energia Oy 0,98 1,05 0,93 1,04 0,94 1,00 1,33 1,28 1,04 1,34 1,00 0,99 Jylhän Sähköosuuskunta 0,98 0,98 1,00 0,98 1,00 1,00 1,02 1,03 1,00 1,04 0,98 1,00 Jyväskylän Energia Oy 1,10 1,19 0,92 1,18 0,93 1,00 1,07 1,06 1,01 1,05 1,02 1,00 Järvi-Suomen Energia Oy 0,86 1,00 0,86 1,00 0,79 1,09 1,03 1,00 1,03 1,00 1,02 1,01 Kainuun Energia Oy 1,22 1,25 0,97 1,05 1,13 1,02 0,91 0,91 1,00 1,00 0,84 1,09 Kemin Energia Oy 1,19 1,08 1,10 1,08 1,11 0,99 0,88 1,00 0,88 1,00 0,86 1,02 Keminmaan Energia Oy 1,29 1,15 1,12 1,15 1,12 1,00 0,99 1,00 0,99 1,00 0,99 1,00 Keravan Energia Oy 1,09 1,15 0,95 1,09 1,00 1,00 0,97 0,96 1,01 0,92 1,04 1,01 Keuruun Sähkö Oy 1,00 1,08 0,93 1,04 0,96 1,00 0,97 0,94 1,03 0,97 1,00 1,00 Koillis-Lapin Sähkö Oy 0,84 0,92 0,92 0,85 0,99 1,01 1,00 1,05 0,96 1,04 0,96 1,01 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 0,92 1,00 0,92 1,00 NA NA 0,97 0,99 0,98 1,00 0,85 1,14 Kokemäen Sähkö Oy 0,97 1,03 0,95 1,05 0,92 1,01 1,26 1,27 1,00 1,26 0,99 1,01 Kokkolan Energia 0,74 0,78 0,96 0,77 0,97 1,00 1,24 1,33 0,93 1,35 0,93 0,99 Korpelan Voima Kuntayhtymä 0,94 1,05 0,89 0,97 0,97 0,99 1,08 1,03 1,05 1,11 0,98 1,00 Kronoby Elverk 0,94 1,03 0,91 1,03 0,91 1,01 1,15 1,18 0,98 1,14 1,00 1,01 KSS Energia Oy 1,50 1,55 0,97 1,55 0,97 1,00 1,05 1,07 0,98 1,11 0,94 1,01 Kuopion Energia 1,21 1,31 0,92 1,28 0,95 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 Kuoreveden Sähkö Oy 0,92 0,96 0,96 0,94 0,97 1,01 1,36 1,45 0,94 1,47 0,91 1,02 Kymenlaakson Sähkö Oy 0,99 1,07 0,93 1,00 NA NA 0,90 0,91 0,99 1,00 NA NA Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 1,08 1,22 0,89 1,16 0,94 0,99 0,89 0,86 1,04 0,87 1,02 1,01 Lahti Energia Oy 0,90 0,86 1,04 0,88 1,03 0,99 1,00 1,07 0,94 1,09 0,91 1,00 Laihian Sähkö Oy 0,98 1,06 0,92 1,03 0,96 1,00 0,99 0,98 1,01 1,02 1,00 0,97 Lammaisten Energia Oy 0,82 0,82 1,00 0,80 1,03 1,00 1,15 1,10 1,04 1,10 1,04 1,00 Lankosken Sähkö Oy 1,21 1,22 1,00 1,06 1,07 1,07 0,98 1,00 0,98 1,00 0,98 1,00 Lappeenrannan Energia Oy 0,90 0,94 0,96 0,94 0,96 1,00 1,03 0,97 1,07 1,05 0,98 1,00 Lehtimäen Sähkö Oy 0,98 0,99 1,00 1,00 0,80 1,23 0,86 0,91 0,94 1,00 0,86 1,00 Leppäkosken Sähkö Oy 1,21 1,27 0,95 1,29 0,94 1,00 0,99 0,97 1,03 1,01 0,98 1,00 Muonion Sähköosuuskunta 0,96 1,01 0,96 1,03 0,94 1,00 0,74 0,73 1,01 0,76 0,97 1,00 Mäntsälän Sähkö Oy 1,24 1,41 0,88 1,34 0,93 1,00 0,85 0,80 1,06 0,84 1,02 1,00 Naantalin Energia Oy 1,13 1,17 0,96 1,09 1,02 1,01 0,96 1,02 0,94 0,95 1,00 1,01 Nurmijärven Sähkö Oy 1,15 1,25 0,92 1,25 0,93 1,00 1,01 1,03 0,98 1,04 0,96 1,01 Nykarleby Affärsverk 0,89 0,93 0,96 0,94 0,95 1,00 0,98 0,95 1,03 0,97 1,00 1,01 Oulun Energia 0,95 1,00 0,95 1,00 0,94 1,01 0,89 1,00 0,89 1,00 0,90 1,00

20 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Oulun Seudun Sähkö 0,97 0,98 0,99 0,97 1,00 1,00 1,16 1,12 1,03 1,17 0,99 1,00 Outokummun Energia Oy 1,25 1,27 0,98 1,25 1,00 1,00 0,99 0,95 1,04 0,95 1,03 1,01 Oy Turku Energia Ab 1,05 1,08 0,97 1,07 0,99 1,00 1,10 1,20 0,91 1,16 0,94 1,01 Paneliankosken Voima Oy 0,88 0,99 0,89 1,00 0,90 0,98 1,09 1,01 1,09 1,00 1,09 1,00 Parikkalan Valo Oy 1,12 1,27 0,88 1,21 0,91 1,01 1,03 1,02 1,00 1,02 1,00 1,00 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1,12 1,22 0,92 1,12 0,93 1,07 0,96 0,96 1,00 1,05 0,89 1,02 Pori Energia 1,17 1,15 1,02 1,15 1,02 1,00 1,09 1,16 0,94 1,18 0,92 1,01 Porvoon Energia Oy 0,93 0,95 0,97 0,96 0,97 1,00 0,96 0,94 1,02 1,02 0,97 0,98 Raahen Energia Oy 0,92 0,81 1,13 1,00 0,95 0,97 1,14 1,24 0,92 1,00 1,12 1,01 Rantakairan Sähkö Oy 1,24 1,34 0,93 1,34 0,93 1,00 1,02 1,03 0,99 1,03 0,99 1,00 Rauman Energia Oy 1,10 1,07 1,03 1,05 1,04 1,00 1,18 1,26 0,94 1,26 0,94 1,00 Rovakaira Oy 0,97 1,06 0,92 1,00 NA NA 0,98 1,00 0,98 1,00 NA NA Rovaniemen Energia Oy 1,09 1,04 1,05 1,04 1,05 0,99 1,00 1,01 0,99 1,00 0,95 1,05 Sallila Energia Oy 1,13 1,22 0,93 1,14 1,00 1,00 1,05 1,01 1,03 1,10 0,97 0,98 Savon Voima Oyj 1,12 1,16 0,96 1,09 0,98 1,04 0,98 0,97 1,01 1,03 0,89 1,08 Seinäjoen Energia Oy 1,07 1,05 1,02 1,08 0,99 1,00 1,03 1,16 0,89 1,12 0,92 1,00 Tampereen Sähköverkko Oy 0,95 0,95 1,00 1,02 0,94 1,00 0,86 0,90 0,95 0,96 0,91 0,98 Tenergia Oy 0,94 1,00 0,94 1,00 0,93 1,01 0,91 1,00 0,91 1,00 0,91 1,00 Tornion Energia Oy 0,96 0,92 1,04 0,88 1,08 1,00 0,94 0,91 1,03 0,93 1,02 0,99 Tornionlaakson Sähkö Oy 0,99 1,01 0,98 1,00 1,02 0,97 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Utsjoen Sähköosuuskunta 0,99 1,02 0,97 1,10 0,92 0,98 0,93 0,96 0,97 0,96 0,99 0,99 Vaasan Sähkö Oy 1,05 1,10 0,95 1,03 0,93 1,10 0,95 0,98 0,97 1,03 0,92 1,00 Vakka-Suomen Voima Oy 1,06 1,10 0,97 1,10 0,96 1,00 1,09 1,09 1,00 1,12 0,97 1,01 Valkeakosken Energia Oy 1,15 1,15 1,00 1,09 1,04 1,01 1,23 1,16 1,06 1,16 1,06 1,00 Vantaan Energia Oy 0,98 1,00 0,98 1,00 0,97 1,01 0,95 1,00 0,95 1,00 0,96 0,99 Vatajankosken Sähkö Oy 0,95 1,00 0,96 0,99 0,97 0,99 1,02 1,02 1,00 1,04 0,98 1,00 Vattenfall Verkko Oy 0,98 1,03 0,95 1,10 0,89 1,01 1,00 0,98 1,02 1,08 0,92 1,00 Vetelin Sähkölaitos Oy 1,61 1,74 0,93 1,71 1,03 0,92 0,92 0,92 1,00 0,91 1,02 0,99 Vimpelin Voima Oy 1,06 1,11 0,95 1,04 1,04 0,99 1,03 1,01 1,02 1,04 1,02 0,98 Vörå Elektricitetsverk Ab 1,39 1,45 0,96 1,28 1,07 1,01 1,00 1,00 1,00 1,00 0,98 1,02 Yli-Iin Sähkö Oy 0,94 0,96 0,98 1,00 0,94 0,99 1,13 1,13 1,00 1,00 1,11 1,02 Ääneseudun Energia Oy 0,92 0,97 0,94 0,95 0,93 1,04 1,17 1,26 0,93 1,21 0,97 1,00

21 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Alajärven Sähkö Oy 1,15 1,17 0,98 1,18 0,97 1,00 0,93 0,75 1,23 0,74 1,25 1,00 Asikkalan Voima Oy 1,14 1,11 1,03 1,12 1,02 1,00 1,04 0,99 1,05 1,04 1,06 0,95 E.ON Finland Oyj 1,10 1,00 1,10 1,06 1,05 0,99 1,10 1,18 0,93 1,00 1,10 0,99 Ekenäs Energi 0,82 0,89 0,92 0,89 0,95 0,97 0,72 0,64 1,12 0,64 1,16 0,97 Enontekiön Sähkö Oy 1,21 1,19 1,02 1,13 1,04 1,03 1,06 0,89 1,18 0,93 1,14 0,99 ESE-Verkko Oy 1,07 1,01 1,06 0,99 1,08 1,00 1,04 1,01 1,03 1,04 1,03 0,97 Esse Elektro-Kraft Ab 0,86 1,00 0,86 1,00 0,83 1,05 0,97 0,85 1,14 0,98 1,00 0,99 Etelä-Suomen Energia Oy 0,72 0,69 1,05 0,72 1,04 0,97 1,16 1,18 0,99 1,13 1,03 1,00 Forssan Energia Oy 1,08 1,03 1,05 1,01 1,07 1,00 1,04 1,01 1,03 1,00 1,04 1,00 Fortum Sähkönsiirto Oy 1,07 1,01 1,06 1,00 NA NA 1,20 1,16 1,03 1,00 NA NA Haminan Energia Oy 1,12 1,16 0,96 1,11 0,99 1,01 0,97 0,87 1,11 0,89 1,08 1,01 Haukiputaan Sähköosuuskunta NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Helsingin Energia 1,02 1,00 1,03 1,00 NA NA 1,11 1,03 1,07 1,00 NA NA Herrfors Oy Ab 1,22 1,23 0,99 1,21 1,01 0,99 0,98 0,88 1,11 0,91 1,05 1,03 Hiirikosken Energia Oy 1,21 1,15 1,05 1,14 1,04 1,01 0,92 0,86 1,07 0,87 1,06 1,00 Iin Energia Oy 1,16 1,18 0,98 1,10 1,02 1,04 0,58 0,50 1,15 0,55 1,14 0,92 Iitin Sähkö Oy 1,07 1,06 1,01 1,04 1,02 1,01 0,89 0,85 1,05 0,85 1,04 1,01 Imatran Seudun Sähkö Oy 0,99 0,97 1,02 0,95 1,04 1,00 1,00 0,95 1,05 0,94 1,06 1,00 Inergia Oy 0,94 0,95 0,99 0,95 1,00 0,99 1,09 1,02 1,07 1,04 1,05 1,00 Jakobstads Energiverk 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 Joroisten Energialaitos 1,17 1,19 0,98 1,07 0,99 1,10 0,95 0,80 1,18 0,78 1,23 1,00 Joutsenon Energia Oy 0,97 0,95 1,02 0,93 1,02 1,02 1,14 0,99 1,15 0,97 1,18 1,00 Jylhän Sähköosuuskunta 1,03 1,19 0,87 1,17 0,88 1,00 0,80 0,58 1,38 0,58 1,38 1,00 Jyväskylän Energia Oy 1,05 1,00 1,05 1,00 NA NA 1,30 1,00 1,30 1,00 NA NA Järvi-Suomen Energia Oy 0,96 1,00 0,96 1,00 0,95 1,01 1,13 1,00 1,13 1,00 1,16 0,97 Kainuun Energia Oy 0,97 0,99 0,98 0,89 1,04 1,05 1,09 1,01 1,08 0,95 1,10 1,04 Kemin Energia Oy 0,81 0,85 0,95 0,87 0,94 0,99 1,23 1,07 1,15 1,06 1,14 1,02 Keminmaan Energia Oy 0,79 1,00 0,79 1,00 0,81 0,98 1,01 0,79 1,28 0,79 1,29 0,99 Keravan Energia Oy 1,02 1,04 0,97 1,04 0,98 1,00 0,98 0,91 1,08 0,97 1,04 0,97 Keuruun Sähkö Oy 1,18 1,19 0,99 1,14 1,03 1,01 0,92 0,88 1,05 0,88 1,05 1,00 Koillis-Lapin Sähkö Oy 0,95 0,94 1,01 0,94 1,03 0,98 0,95 0,92 1,03 0,90 1,01 1,05 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 1,06 1,01 1,04 1,00 1,05 1,01 0,99 1,00 1,00 1,00 0,98 1,01 Kokemäen Sähkö Oy 0,92 0,88 1,04 0,90 1,03 0,99 1,27 1,16 1,10 1,13 1,13 0,99 Kokkolan Energia 1,36 1,19 1,15 1,16 1,17 1,00 0,70 0,71 0,98 0,72 0,97 1,00 Korpelan Voima Kuntayhtymä 1,00 1,01 0,99 0,97 1,04 0,99 0,96 0,87 1,11 0,87 1,04 1,06 Kronoby Elverk 1,03 1,02 1,01 1,00 1,01 1,02 1,36 1,01 1,35 1,00 1,36 1,00 KSS Energia Oy 1,00 0,93 1,07 0,94 1,05 1,01 1,08 1,01 1,07 1,05 1,01 1,01 Kuopion Energia 1,01 1,00 1,01 1,00 1,01 1,00 1,00 0,97 1,03 0,99 1,01 1,00 Kuoreveden Sähkö Oy 1,16 1,12 1,04 1,01 1,15 0,99 1,21 1,00 1,21 1,00 1,20 1,01 Kymenlaakson Sähkö Oy 1,14 1,08 1,06 1,00 NA NA 0,90 0,82 1,09 0,83 NA NA Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 0,99 0,98 1,01 0,99 1,01 0,99 1,15 1,02 1,13 0,98 1,18 1,00 Lahti Energia Oy 1,05 0,94 1,12 1,03 1,05 0,97 1,03 1,05 0,98 0,99 0,98 1,05 Laihian Sähkö Oy 1,08 1,07 1,01 1,06 1,02 1,00 0,98 0,88 1,11 0,85 1,15 1,01 Lammaisten Energia Oy 1,16 1,06 1,09 1,08 1,06 1,01 1,12 1,05 1,06 1,00 1,11 1,02 Lankosken Sähkö Oy 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,92 1,00 0,92 1,00 0,93 0,99 Lappeenrannan Energia Oy 0,97 0,95 1,01 0,94 1,03 1,00 1,25 1,18 1,06 1,18 1,05 1,01 Lehtimäen Sähkö Oy 1,25 1,25 1,00 1,00 1,46 0,86 0,83 0,73 1,14 0,96 0,79 1,10 Leppäkosken Sähkö Oy 1,02 1,01 1,01 0,99 1,04 1,00 1,01 0,98 1,04 1,01 1,02 0,99 Muonion Sähköosuuskunta 1,16 1,16 1,00 1,14 1,00 1,01 1,09 1,05 1,05 0,95 1,11 1,04 Mäntsälän Sähkö Oy 1,11 1,10 1,00 1,08 1,03 0,99 0,94 0,84 1,13 0,85 1,08 1,03 Naantalin Energia Oy 1,17 1,16 1,01 1,11 1,02 1,04 0,95 0,84 1,13 0,89 1,08 0,99 Nurmijärven Sähkö Oy 1,04 0,93 1,11 0,96 1,07 1,01 0,70 0,71 0,99 0,71 0,96 1,03 Nykarleby Affärsverk 0,85 0,85 1,00 0,87 0,99 0,99 0,90 0,80 1,14 0,75 1,20 1,00 Oulun Energia 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 0,99 1,02 1,00 1,02 1,00 0,97 1,05

22 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Oulun Seudun Sähkö 1,22 1,06 1,15 1,00 1,22 1,00 0,94 0,94 1,00 0,99 0,96 0,99 Outokummun Energia Oy 1,11 1,00 1,11 1,00 1,07 1,04 0,76 0,71 1,06 0,67 1,12 1,00 Oy Turku Energia Ab 1,02 1,01 1,01 1,16 0,87 1,01 0,99 0,95 1,05 0,83 1,18 1,01 Paneliankosken Voima Oy 1,01 1,00 1,01 1,00 1,02 0,99 1,25 1,00 1,25 1,00 1,24 1,01 Parikkalan Valo Oy 0,96 0,97 0,99 0,97 0,99 1,00 0,97 0,92 1,06 0,92 1,05 1,00 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1,13 1,16 0,98 1,00 1,10 1,03 0,98 0,90 1,09 0,94 1,03 1,01 Pori Energia 1,13 1,00 1,13 1,09 1,06 0,98 0,77 0,77 0,99 0,90 0,91 0,94 Porvoon Energia Oy 1,16 1,14 1,02 1,10 1,05 1,01 1,03 0,99 1,04 1,00 1,03 1,00 Raahen Energia Oy 0,93 0,97 0,96 1,00 0,90 1,04 1,19 1,03 1,16 1,00 1,14 1,04 Rantakairan Sähkö Oy 1,09 1,03 1,06 1,03 1,04 1,02 1,03 0,94 1,09 0,95 1,07 1,01 Rauman Energia Oy 1,02 0,96 1,07 0,96 1,08 0,98 1,02 1,01 1,01 1,02 1,03 0,98 Rovakaira Oy 1,00 1,01 1,00 1,00 NA NA 0,91 0,80 1,14 1,00 NA NA Rovaniemen Energia Oy 0,99 1,00 0,99 1,00 0,99 1,00 0,92 0,85 1,08 0,90 1,04 0,98 Sallila Energia Oy 1,01 1,02 1,00 0,97 1,03 1,01 1,12 0,99 1,13 1,08 1,04 1,00 Savon Voima Oyj 1,00 1,01 0,99 0,90 1,08 1,03 1,13 1,04 1,09 0,95 1,14 1,04 Seinäjoen Energia Oy 1,13 1,02 1,10 0,97 1,16 1,00 0,86 0,91 0,94 0,92 0,95 0,99 Tampereen Sähköverkko Oy 1,13 1,08 1,05 1,05 1,07 1,01 1,18 1,13 1,04 1,08 1,06 1,03 Tenergia Oy 0,85 0,86 0,98 0,87 0,98 1,00 1,02 0,85 1,20 0,86 1,20 0,99 Tornion Energia Oy 1,11 0,99 1,12 1,00 1,12 1,00 0,88 0,81 1,08 0,80 1,08 1,01 Tornionlaakson Sähkö Oy 0,96 1,00 0,96 1,00 0,95 1,00 0,99 0,98 1,02 0,98 0,99 1,02 Utsjoen Sähköosuuskunta 0,94 0,96 0,98 0,97 0,97 0,99 1,08 1,06 1,02 1,10 0,97 1,01 Vaasan Sähkö Oy 1,15 1,08 1,07 1,10 1,05 1,00 1,02 0,94 1,08 0,91 1,09 1,03 Vakka-Suomen Voima Oy 1,26 1,19 1,06 1,15 NA NA 1,16 0,93 1,25 1,00 NA NA Valkeakosken Energia Oy 0,82 0,80 1,03 0,80 1,03 1,00 1,27 1,18 1,08 1,18 1,07 1,01 Vantaan Energia Oy 0,87 0,89 0,98 1,00 NA NA 1,28 1,13 1,14 1,00 NA NA Vatajankosken Sähkö Oy 1,11 1,08 1,03 1,05 1,04 1,01 1,19 1,08 1,10 1,22 1,06 0,92 Vattenfall Verkko Oy 1,15 1,14 1,01 1,00 NA NA 0,99 0,96 1,03 0,97 1,07 0,96 Vetelin Sähkölaitos Oy 0,99 0,95 1,04 0,87 1,11 1,02 1,14 1,02 1,12 1,13 0,98 1,03 Vimpelin Voima Oy 1,08 1,07 1,00 0,98 1,09 1,01 1,18 1,04 1,13 1,14 1,03 1,00 Vörå Elektricitetsverk Ab 1,09 1,05 1,04 1,00 1,07 1,01 0,99 0,88 1,12 1,00 0,96 1,02 Yli-Iin Sähkö Oy 0,95 0,90 1,05 1,00 0,97 0,98 0,92 0,83 1,11 1,00 0,97 0,95 Ääneseudun Energia Oy 0,89 0,82 1,09 0,83 1,06 1,02 0,99 0,97 1,02 0,97 1,02 1,00