Itämerihaasteen toimenpiteiden toteutus Helsingin ja Turun kaupungeissa vuoden 2011 lopussa Seurantayhteenveto

Transkriptio

1 Itämerihaasteen toimenpiteiden toteutus Helsingin ja Turun kaupungeissa vuoden 2011 lopussa Seurantayhteenveto Toteutusasteavain täysin toteutunut toteutunut hyvin, mutta on tarpeen kehittää edelleen tai jatkaa samalla panostuksella osin toteutunut käynnistetty 0 ei käynnistetty - ei sovellu tällä hetkellä 1. Pistekuormitus 1.1 Kaupunkien viemäriverkoston parantaminen Kaupungit laativat hulevesien käsittelysuunnitelman, jossa selvitetään mm Helsingin kaupungin hulevesistrategia hyväksyttiin vuonna Siihen sisältyy kaikki toimenpideohjelman Turun kaupungin hulevesiohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa hulevesien ympäristövaikutukset ja mahdollinen osat. käsittelytarve Hirvensalon Illoistenjärven - hulevesien aiheuttamien tulvien torjunta Kaavoituksessa toteutettu hulevesistrategian mukaista hulevesisuunnitelman laatiminen aloitettiin - sekaviemäröintiverkostoon menevän huleveden määrän vähentämismahdollisuudet prioriteettijärjestystä kussakin kaavakohteessa erikseen. vuonna Vuonna 2011 rakennettiin tulva- ja saostusallas Kuninkojan varteen. HKR, KSV, HSY Vesi, Ymk, Rakvv YKV, Kila Viemäriverkoston saneerausta lisätään, jäteveden ylivuodot pyritään minimoimaan ja mahdollisesti käyttöönotettava sekaviemäröintimaksu kohdennetaan ensisijaisesti verkoston kohentamiseen. Ylivuotoja minimoidaan erityisesti sekaviemäröityjä alueita saneeraamalla. Kiinteistönomistajia kehotetaan johtamaan kiinteistöjen kuivatus- ja sadevedet hulevesiviemäriin, jos ne johdetaan nykyisin jätevesi- tai sekaviemäriin. Vuosi 2008: Saneerausinvestoinnit 12 milj. Vuosi 2009: 13 milj. josta 70 % viemärisaneeraus. Jatkossa noin 22 milj. vuodessa. Pumppaamojen ja verkostojen ylivuotojen minimoimista kehitetään/ tutkitaan. Vuosi 2009: Viemäriverkostoa saneerattiin n. 12,6 km. Viemäriverkoston saneerauksiin käytettiin yhteensä 5,5 M, josta 1,8 M erillisviemäröintiin(hulevesiviemäreihin) Saatiin valmiiksi viimeinen osa suuresta muutoshankkeesta sekajärjestelmästä erillisjärjestelmäksi keskusta-alueella. Tehty ylivuototutkimuksia, verkostoja tutkittu

2 Ei erillistä sekaviemäröintimaksua. Sekaviemäröityjä alueita saneerattu Kaivopuistossa, Kruunuhaassa ja Ruoholahdessa. HSY asettaa kiinteistöille ehtoja hulevesistä sopimuksissaan. Rakentamishankkeiden yhteydessä rakennusvalvontavirasto yhdessä ympäristökeskuksen kanssa informoi kiinteistön omistajia jos on mahdollista hoitaa hulevedet muutoin kuin johtaa ne sekaviemäriin. savukokein ja virtausmittauksilla ja kaivoja saneerattu. Turun kaupungin asukkaista n. 97 % on liittyneenä jätevesiviemäriverkostoon Seudullisena yhteistyönä toteutettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa. Vuosi 2010: Viemäreiden saneerauksiin käytettiin vuonna ,3 M (erillisviemäröintiin 2,5 M ja 5,2 km:n sujutuksiin 1,8 M ). Erillisviemäröintiä on toteutettu vanhoilla pientaloalueilla, joilla vielä on sekaviemäröintiä. Uudisrakentamisen myötä Hirvensalossa on saatu liitettyä vanhoja alueen kiinteistöjä viemäriverkostoon. Kakolanmäen seudullisella jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön ohitusvesien käsittely-yksikkö (Actiflo) tehostamaan jätevesien käsittelyä. Vuosi 2011: Viemäriverkkoa saneerattiin 9 km vuonna Sekavesiviemäröinnin osuutta on saatu pienennettyä rakentamalla erillisviemäreitä: sekavesiviemäriä on nyt 56 km, kun sitä oli 58 km vuonna Uutta viemäriverkostoa on rakennettu mm. Hirvensaloon Lounais-Kukolan alueelle, jossa on samalla saatu viemäröityä vanhoja kiinteistöjä. Verkostontutkimusta on jatkettu viemäriveden virtaus- ja laatumittauksilla. Saatujen tulosten perusteella on jo saatu korjattua joitakin

3 täsmäkohteita. HSY Vesi, Ymk, Rakvv Vesiliikelaitos Muuta purojen kunnostus (PURO 1 ja PURO 2 hankkeissa) Kalankäsittelylaitosten jätevedet -hanke(turun ammattikorkeakoulu, AMK) 2. Hajakuormitus 2.1 Maatalouden kuormituksen vähentäminen Kaupungin omistamia peltoja muutetaan Vuosi 2009: esimerkkipelloiksi maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden osalta Ruissaloon ja Rauvolanlahdelle toteutettiin peltoja viljellään suorakylvömenetelmällä kosteikkoja, pohjapatoja ja laskeutusaltaita. peltojen lannoitetasoa vähennetään vastaamaan realistisia satotavoitteita ottaen huomioon maan Aloitettiin määrittää suojakaistoja tai fosforitila suojavyöhykkeitä tapauskohtaisesti eri lohkoille lasketaan vuosittain ravinnetaseet viljelyvuokrasopimuksiin, jotka ovat vesistöjen seuraavan vuoden lannoitetason määrittämiseksi vieressä. tulvan alle toistuvasti jäävät ja erityisen eroosioherkät peltoalueet jätetään viljelyn ulkopuolelle Kaupungin pelloista luomuviljelyssä n. 90 ha pellon ja vesistön väliin jätetään aina riittävän leveät (Ruissalo)(muutos luomuviljelyyn aloitettu lannoittamattomat ja viljelemättömät suoja-alueet, vuonna 2008) joilta kasvusto korjataan kaupungin vuokrapelloille asetetaan Vuosi 2011: erityisvaatimuksia vesiensuojelun osalle Suorakylvömenetelmällä viljeltävän peltoalan vuositavoite on ollut ha. Talvikaudella toteuma oli 130 ha ja kaudella oli 120 ha. Peltoja on lannoitettu maltillisesti, kasvilajien tarpeet ja viljavuusanalyysit huomioon ottaen. Teollisista fosforilannoitteista luovuttiin vuonna Käytetyssä karjan- ja hevoslannan on fosforia. Ravinnetaseet on laskettu vuodesta Talosaaressa on tulvapeltoja vuokralla. Kaupungilla on Savelassa viljelyssä alue joka joskus (ei toistuvasti) jaa tulvan alle. Vantaanjoen ja Näsinojan varressa erityistuen piiriin kuuluvat 15 metrin suojavyöhykkeet. Longinojan ja Tuomarinkartanonpuron varressa noin 10 metrin suojakaistat. Suojavyöhykkeiltä massat kerätään pois. Suojakaistoilta kasvusto niittomurskataan ja massat jäävät kaistalle. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen 2011, uusissa sopimuksissa asetetaan erityistavoitteet. Kosteikkosuunnitelmat on laadittu Kakskertatalon tontin kosteikolle. Kakskerranjärveen laskevan Kalliolanojan ojavesien kemiallista puhdistusta jatkettiin. Vuonna 2008 aloitettu Ruissalon luomuviljely jatkuu (kaikki pellot). Viljelyksessä olleita, tulvien alle jääviä alueita on muutettu laidunalueiksi / suojavyöhykkeiksi.

4 Kaupungin peltojen vuokraviljelijät ovat laittaneet peltoihin suojakaistoja ym. Jatkuvasti suunnitellaan uusia toimenpiteitä, kuten kosteikkoja, pohjapatoja ja suojakaistoja. Hkr, Stara Kila ja YKV Maanvaihtomenettelyä tai muita menetelmiä keskitetään kohdentumaan eroosioherkkien ja tulvavaarassa olevien peltoalueiden saamiseen pois viljelykäytöstä myös yksityisten omistamilta mailta. Östersundomin alueella tällaisia saattaa olla, mutta ei ole kartoitettu. Savelan alueen pellon käyttöä voisi mahdollisesti muuttaa. Hkr 0 Muuta - luomuviljelyssä 24 ha vuodessa (Hkr, Stara) - yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa on tuotettu maasto-opasteita maatalouden vesiensuojelusta (Hkr, Stara, ymk) - Livin ulkokentät? Minne kuuluvat? Ympäristötukineuvonta Saaristomeren suojelussa -hanke (AMK) Hitolanjoen (Kiikala) ja Nuuttiniemenlahden (Sauvo) kosteikkosuunnitelmat -hanke (AMK) Kakskerranjärven tilan parantaminen; Kakskerranjärven neuvottelukunnan työ järven tilan parantamiseksi (ilmastus, ojavesien puhdistus) (YKV) Hankittu uusi ilmastin Kakskerranjärvelle 2010 (ilmastuksen parantaminen) (YKV) 2.2 Haja-asutusalueen jätevesipäästöjen pienentäminen Viemäriverkostoa kehitetään ja laajennetaan vesiensuojelun kannalta tärkeimmille haja-asutusalueille. Vuosi 2009: Itäisen saariston asemakaavan teknisen huollon periaatesuunnitelma, koskee mm. jätevesien käsittelyä itäisessä saaristossa Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen aloitettiin. 2010: Turun vesilaitoksen muuttaminen jatkuvatoimiseksi Aurajoen fosforinpoistolaitokseksi, ns. Ravinnesieppari-

5 hanke, jatkui KSV Kaupungit kannustavat jätevesiyhtymien perustamista rakennetuille haja-asutusalueille edellyttäen, ettei niillä ole mahdollisuutta liittyä paineviemäriin. - tukitoimilla nopeutetaan viemäröimättömien alueiden liittymistä keskitettyyn vesihuoltoon - kohteina ovat Helsingissä saaret Vepsän ulkoilusaaren kiinteistöjen jäteveden puhdistamo valmistui ( ) Kila Kaupungit kunnostavat haja-asutusalueilla olevien omien kiinteistöjensä jätevesien käsittelyjärjestelmät määräysten edellyttämälle tasolle jo vuoteen 2010 mennessä. Kakskertatalo liitettiin Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan viemäriverkostoon (2010). Sauvo-Ahtelan leirikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä uusittiin (2011). Tilaliikelaitos Tiedotuksella ja neuvonnalla kannustetaan kiinteistönomistajia uudistamaan ja parantamaan jätevesien käsittelyjärjestelmiä ennen ns. hajajätevesiasetuksen edellyttämiä määräaikoja. MINWA hankkeen toteuttamista jatkettiin (2009-). Hanke päättyy keväällä Turun AMK, YKV, Valonia Muuta 3. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppaukset Orgaanisten tinayhdisteiden tai muiden haitta-aineiden pahimmin pilaamia alueita kunnostusruopataan. Ei ole vielä suunniteltu varsinaisia kunnostusruoppauksia. Aurajoen puhdistusruoppaus päättyi tammikuussa 2009; pilaantuneet kunnostusruoppauksia kohdistetaan niille alueille, joissa Pilaantuneista alueista tehty kartoitus. Pilaantuneet ruoppausmassat (87970 m 3 ) käsiteltiin on korkeat haitta-ainepitoisuudet sekä riski aineiden prosessistabiloimalla Pansion altaaseen. sedimentit huomioidaan suunnitteluvaiheessa. leviämisestä puhtaille ja jo puhdistetuille alueille. Hkr, Kv, HelSa, Ksv Turun Satama Kaupungit toimivat yhteistyössä muiden toimijoiden Satamaliiton projekti pilaantuneiden sedimenttien :

6 kanssa alueellisten pilaantuneiden sedimenttien käsittelyja läjitysalueiden perustamiseksi sekä käsittelymenetelmien kehittämiseksi. yhteissijoituspaikoista valmistui 2009, ei johtanut yhteiseen paikkaan. Mukana Suomen Satamaliiton hankkeessa Tarpeet ja menettelytavat ruoppausmassojen yhteissijoituspaikkojen perustamiseksi ; hankkeesta on valmistunut raportti Vuosi 2010: Valmistunut projektiohjelma Turun ja Naantalin satamien ruoppausmassojen yhteisläjityspaikan perustamiseksi. Vuosi 2011: Aloitettiin suunnittelu Lauttarannan sedimenttialtaiden muodostamiseksi Telakkarannan kiviaineksesta. HelSa YKV (suunnittelu), Kila (toteutus), Turun Satama Muuta Helsa-vetoisesti laadittava ympäristövaikutusten arviointimenettely koskien uutta ruoppausmassojen meriläjitysaluetta Helsingin edustalla on käynnissä, YVAmenettely päättyy alkuvuonna Laivaliikenteen ja veneilyn jätevesipäästöjen vähentäminen Vaikutetaan satamamaksuihin siten, että jätevesimaksu sisältyy automaattisesti alusjätemaksuun, riippumatta siitä jättääkö alus jätevedet maihin vai ei. Erillinen jätevesimaksu alusjätevesimaksusta poistettiin Risteilijät vapautettiin jätevesimaksusta vuosiksi HelSa, HSY Vesi Turun Satama Alennetaan tai poistetaan alusjätemaksusta vapautettujen laivojen jätevesimaksuja siten, että jätevesien maihinjättö tulee houkuttelevammaksi ja pyritään varustamaan laivapaikat vastaanottolaittein. Yllä mainittu koskee myös alusjätemaksusta vapautettujen laivoja Vuonna 2010 päätettiin laajentaa vuoden 2011 alusta ei-erityismaksua -järjestelmä koskemaan jäteveden osalta kaikkia aluksia (eli alukset maksavat, risteilijöitä lukuun ottamatta, jätevesimaksun jättivät jätevettä tai ei)

7 HelSa, HSY Vesi Laivojen jätevesien vastaanottokapasiteetin varmistaminen; matkustaja-aluksilla on ollut jo vuosia käytössä suora viemäriyhteys jätevesille, muiden alusten jäteveden vastaanoton riittävän kapasiteetin varmistamiseksi on satama-alueelle suunniteltu Sataman oma jäteveden vastaanottopiste tankkiautoille. Rakentaminen toteutuu marras-joulukuussa Jäteveden keräyskaivo valmistui kantasatamaan ja otettiin käyttöön Turun Satama Luodaan paremmat edellytykset maasähkön käyttämiseksi reittiliikenteen laivoissa. Septitankkien tyhjennyspaikkoja lisätään kaupunkien venesatamissa ja leirikohteissa. Maasähköliitäntä on Pakkahuoneen laiturilla, jota käyttävät puolustusvoimien alukset. Linda Line käyttää maasähköä. Suuremman mittaluokan maasähköliityntä Katajanokalle Viking Linen aluksille, valmis syyskuu Kerätään kokemuksia Katajanokan maasähköyhteyden käytön vaikutuksista tulevina vuosina Toimija: HelSa Tavoite että tyhjennyslaitteita on kaikissa suurissa venesatamissa sekä pienempien satamien yhteisessä käytössä olevilla sisääntuloväylillä. Tavoitemäärä 1-2 uutta paikkaa vuodessa. Vuosien aikana asennettiin seitsemän uutta paikkaa. Toimija: Liv Muuta Uusittiin kaupungin venesatamien jätehuoltoa (2009) Venesatamien ja telakoiden ympäristöohje valmistui ja jaettiin venesatamille Osallistuminen laivojen ilmapäästöjen ympäristö- ja terveysvaikutuksia selvittävään SNOOP-projektiin Clean Baltic Sea Shipping -hanke

8 Yhteistoimintasopimus Turun ja Tukholman Satamien kesken : aiheina LNG:n käyttö alusten polttoaineena, jätevesien vastaanotto, maasähkö ja kansainvälinen yhteistyö. 5. Kansainvälinen yhteistyö Kaupungit tukevat kansainvälisiä Itämereen kohdistuvia ympäristöhankkeita omien verkostojensa kautta, kuten BaltMet- tai Union of the Baltic Cities -yhteistyön avulla. - Esimerkkinä mm. John Nurmisen säätiön Puhdas Meri - hanke, jossa tavoitteena on perustaa Pietarin jätevedenpuhdistamoille kemiallinen fosforinpoisto. Satama Kaupungit panostavat kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön, erityisesti Venäjälle. Helsingin ja Turun kaupunkien sekä Pietarin kaupungin välistä ympäristöyhteistyötä tiivistetään painottaen Yhteistyö Pietarin kaupungin ympäristökomitean kanssa jatkuu, mm. aloitettiin valmistelu hulevesien käsittelyn ja seurannan osalta 2010 vesiensuojeluyhteistyötä Hallinto-osasto YKV Muuta Cities for a Healthier Sea hankkeen koordinointi ja osallistuminen hankkeen toteuttamiseen Uuden EU-rahoitteisen Citywater-hankkeen valmistelu Osallistuttu EnSaCo-hankkeeseen (Suomen, Ruotsin, Viron ja Venäjän valtioiden rannikon öljyntorjunnan yhteistyön kehittäminen) Osallistuttu kansainväliseen BOILEX 2011 öljyntorjuntaharjoitukseen Ruotsin Nynäshamnissa ( ) hankepartnerina. Cities for a Healthier Sea -hanke BalticSeaNow.info -hanke Kansainvälinen ympäristöyhteistyö (esim.

9 Pietarin kaupungin ympäristökomitean kanssa) ja osallistuminen UBC:n koordinoimiin hankkeisiin (mm. PURE-hanke) 2009 Itämerihaaste on ollut eri tavoin esillä (puheissa, puheenvuoroissa, esittelyillä, materiaalit) kulttuuripääkaupunkivuoden n. 20 kutsuvierastilaisuudessa ja virastojen tapahtumissa YMK Turun Satama on mukana Itämeren sataminen BPO (Baltic Ports Organisation) ympäristöryhmässä 2010 APL, Keskushallinto, YKV, AMK 6. Tutkimushankkeet ja professuurin perustaminen Kaupungit osallistuvat Itämeren tilaan sen parantamiseen liittyviin teknis-luonnontieteellisiin tutkimushankkeisiin Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa monissa Itämerta koskevissa Kymmeniä tutkimus- ja kehittämishankkeita Turun AMK:n ympäristöosaamisohjelman yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimushankkeissa kautta tutkimuslaitosten kanssa. odeid=17645&culture=fi-fi&contentlan=1 Turun AMK Helsinki perustaa tähän liittyen lahjoitusprofessuurin ympäristöntutkimuksen tai -suojelun opetusalalle. - Osallistutaan Itämeren tilaa koskeviin tutkimushankkeisiin Professuuri toimii vuosina HY, YMK

10 7. Saaristomeren Suojelurahaston perustaminen Centrum Balticum -säätiön yhteyteen Turku on mukana perustamassa Centrum Balticum - säätiön yhteyteen Saaristomeren Suojelurahastoa. Saaristomeren Suojelurahaston toiminnan tukeminen (rahallinen tuki noin ) ja toimintaan osallistuminen (2009, 2010, 2011) Muuta 8. Tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta Lisäävät tietoisuutta kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista Itämeren tilan parantamiseen mm. järjestämällä te toja ja tiedotusta sekä lisäämällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Itämerihaastekampanjan toteuttaminen ja koordinointi Itämerihaastekampanjan toteuttaminen ja koordinointi (rahallinen tuki noin ) 2009, 2010, 2011 Perusopetuksen kouluille järjestettiin koulutustilaisuus, jossa esiteltiin Itämerihaastetta ja useat koulut merkitsivät sen lukuvuoden toimintasuunnitelmaan. Lisäksi kaupungin luontokoulut ovat järjestäneet koulutusta oppilaiden ympäristöryhmille ympäristövaikuttamisesta. Korkeasaaressa järjestettiin helmikuussa kansainvälinen Art meets Ice jäänveistotapahtuma. Kilpailussa tuotiin esiin merten suojelutarvetta ja meriekosysteemien vastuullista käyttöä, ja yleisö sai valistusta kalojen kestävästä käytöstä. Muuttolintuviikko Korkeasaaressa Aurajokisäätiön toiminnan tukeminen. Hankkeet: 2010 Kelaa -hanke Saaristomeri.info -hanke Archipelago Sea - Baltic Sea- ja Minun Saaristomereni -verkkokurssit 2010 Sinilevien varoitusjärjestelmä -hanke Ympäristöpolku yläkoululaisille (Halistenkoski, Vesilaitos) Luonnontiedelukiolinja, merilinja 9. luokkalaisten opintoretki Saarenmaalle Painotetaan kielten opetusta, yhteisöllisyyttä, globaalikasvatusta, lähiympäristön suojelua

11 2011 Baltic Sea Now.Info -hanke YMK, Opevi YKV, Opetustoimi, AMK, Muuta Aloitettiin 2011 kaupungin vesialueiden käyttöja hoitosuunnitelman valmistelu. YKV 9. Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen Kehitetään kaupunkien ja pelastuslaitosten yhteistoimintamallia merellisiin ympäristöonnettomuuksiin liittyvissä varautumis- ja pelastustehtävissä. Valmistellaan valmiustelakan rakentamista Helsinkiin Ruusuniemen kanavan (Vuosaari) perusinfran 0 ÖT-varikon rakentamiseen tähtääviä 0 (Vuosaareen) ja öljyntorjuntavarikon rakentamista Turkuun (Pansioon). rakentamista ei ole aloitettu. Pel suunnitelmia jatketaan eri tasoilla 2011 APL Suunnitellaan ja toteutetaan öljyntorjunnan valmiuspulttauksia sekä investoidaan avomeripuomeihin ja uusiin laivaluokan öljyntorjunta-aluksiin. Valmiuspulttauksia torjuntakehillä I-III yli 150 kpl. Kyky tilanteenaikaiseen lisäpulttaukseen luotu. Avomeripuomi- investoinneista 4 km:n erä hankittu. I-luokan itsenäisesti keräävään aluksen ja H-luokan lautan määreitten laatiminen aloitettu Aloitettu öljyntorjunnan valmiuspulttaussuunnittelu Työn aloittamisesta on neuvoteltu Turun AMK:n kanssa Saatu määräraha valmiuspulttaussuunnittelun aloittamiseksi 2012 syksyllä. Suunnitelma valmistuu 2013 loppuun mennessä Kehitetään pelastustoimien lentokuljetteisten iskuryhmien Pel, LiV APL, Turun AMK Jatkettiin pelastustoimen lentokuljetteisten iskuryhmien (MIRG, Maritime Incident Response Group) toiminnan kehittämistä vaativien merellä tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien varalle2010 Osallistuttiin Norjassa järjestettyyn Skag EX 2011 MEPE-harjoitukseen Osallistuttiin Turussa Forum Marinumissa merellisten viranomaisten (MIRG) yhteistyöseminaarin Jatkettiin pelastustoimen lentokuljetteisten iskuryhmien (MIRG,Maritime Incident Response Group) toiminnan kehittämistä vaativien merellä tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien varalle2010 Järjestettiin Turussa Forum Marinumissa merellisten viranomaisten (MIRG) yhteistyöseminaari

12 toimintaa vaativien merellä tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien varalle. Kehitetään Suomenlahden ja Saaristomeren rantapuhdistuksen kokonaisjärjestelmää järjestämiseen Pel, RVLE, SM Peo, APL Jatkettiin rantapuhdistusvalmiuden kehittämistä yhdessä öljyntorjuntaan osall. virastojen kanssa. APL Jätettiin EAKR:lle rahoitushakemus SÖKÖ IIIprojektin käynnistämiseksi vuonna 2012 (2011) Archoil-projekti (EAKR) käynnistynyt. Hanke valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Järjestetään pelastuslaitoksen ammattihenkilökunnalle yhteisiä kouluttajakoulutuksia. Koulutetaan kaupunkien henkilöstöä öljyvahinkojen torjuntaan. Pel, Stara, LiV, HelSa, HKR, Helen Käynnistettiin ilmatäytteisen järeän avomeripuomin koulutus Expandi- puomin koulutus käynnistettiin Lisäksi annettiin kouluttajakoulutusta Oulu- Koillismaan palolaitoksen pääkouluttajille. APL, Turun AMK Järjestettiin ammattihenkilöstölle yhteinen kouluttajakoulutus ja päällystölle säiliösimulaattorikoulutus Järjestettiin Turun kaupungin ja Turku Energian henkilökunnalle öljyntorjuntakoulutusta 2010, 2011 Pel, Oulu-Koillismaa YKV, APL Muuta: Käynnistettiin v Helsingin pelastustoimen alueen öljytorjuntasuunnitelman investointien ja käyttömenojen päivitys vuosille Käynnistettiin vuoden 2011 syksyllä Itämeren suojelusopimuksen mukaisen BALEX DELTA öljyntorjuntaharjoituksen suunnittelu. Helsinkikonsernin vastuualueena saaristo ja rannikko. Osallistuttu EnSaCo-hankkeen seminaareihin Helsingissä ja Tallinnassa 2010 Tuettiin ja osallistuttiin Naantalin suurten keskeisten yritysten yhteiseen öljyntorjuntaharjoitukseen 2010 Koulutettiin Saaristomeren Meripuolustusalueen MPK:n raivaajaviirikön ja vartiokomppanian henkilöitä öljyntorjuntaan Jatkettiin I-luokan öljyntorjunta-aluksen suunnittelua yhdessä yhteistyökumppanin kanssa 2011 Perustettiin syksyllä 2011 työryhmä kehittämään viranomaisyhteistyötä merellisissä toimissa sekä öljyntorjunnassa. Uusi öljyntorjuntasuunnitelma Varsinais-

13 Suomen alueelle (maa- ja vesialueet) vuosille (2009) Öljyntorjunnan kalustohankintoja (öljyntorjuntakontteja, -veneitä, -puomeja) Öljyntorjuntakoulutusta vpk-ryhmille ja aluksille Pel APL Muuta - Ilmasto- ja ympäristöohjelma vuosille (Ilmasto- ja ympäristöohjelmassa vesiensuojelun osalta mukana Itämerihaasteen toimenpideohjelman mukaisesti Turun kaupungin tavoitteet sekä toimenpiteet); ohjelman valmistelu ja päätös kaupunginvaltuustossa (Turun kaupunki) - Hallintokuntien yhteisen Itämerityöryhmän perustaminen (kevät 2009); 8 hallintokuntaa edustettuina, tehtävänä Itämerihaastekampanjan Turun toimenpiteiden koordinointi ja suunnittelu (Turun kaupunki) - Aurajokisäätiön ja Lounais-Suomen sekä Airisto-Velkuan kalastusalueiden toiminnan tukeminen (YKV) - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat yhdessä Kaarinan ja Ruskon kanssa 2009 (YKV) - Vesiensuojelun toimijoiden yhteistoiminnan kehittäminen Varsinais-Suomessa (YKV) -