Tenttipäivät. 1. luentotentti torstai 3.5 kello Sali: AU luentotentti maanantai 21.5 kello Sali: AU206

Transkriptio

1 Tenttipäivät 1. luentotentti torstai 3.5 kello Sali: AU luentotentti maanantai 21.5 kello Sali: AU206 Kaksi kymmenen pisteen kysymystä Vaihtoehtoinen suoritustapa?

2 Patentoinnin perusteet + tietokoneohjelmien patentointi

3 Patentoinnin edellytykset Jotta keksintö olisi patentoitavissa, edellytetään, että keksintö on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää (etuoikeuspäivää), ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Keksintöä pitää voida käyttää teollisesti.

4 Patentoinnin edellytykset Alan ammattimiehen tulee voida toteuttaa keksintö hakemukseen perusteellisesti tutustuttuaan. Keksinnön eli esitetyn teknisen ratkaisun tulee siis olla toistettavissa. Keksinnön on oltava luonteeltaan tekninen. Keksinnön tulee koskea teknistä ongelmaa ja omata tekniset piirteet, joiden mukaisin termein keksinnön kohde, jolle suojaa haetaan, voidaan määrittää vaatimuksissa (vrt. PL 1 ).

5 Ideaa ei voi patentoida Patentti on aina idean konkreettinen toteutus Laite, tuote, menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään Ylivalon nopeudella tapahtuvaa matkustamista ei voida patentoida Ikiliikkujaa ei voi patentoida

6 Mitä patentilla ei voida suojata Suomen patenttilain 1 :ssä esitetään ne tapaukset, joita ei voida katsoa patentilla suojattaviksi keksinnöiksi. Löydöt, tieteelliset teoriat ja matemaattiset menetelmät (esim. teoria puolijohtavuudesta ei ole patentoitavissa) Taiteelliset luomukset Suunnitelmat, säännöt ja menetelmät älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten, tietokoneohjelmat sellaisenaan

7 Mitä patentilla ei voi suojata II Tietojen esittäminen Kirurgiset, terapeuttiset ja diagnostiset menetelmät Moraalin tai yleisen järjestyksen vastaisuus Kasvilajikkeet, eläinrodut ja olennaisesti biologiset jalostusmenetelmät

8 Miksi patentoida? Patentointi on osa yrityksen liikestrategiaa. Tavoitteena on suojautua jäljittelijöitä vastaan ja puolustaa omaa markkinaosuutta - tai vallata uutta. saadaan yksinoikeus omaan tuotteeseen saadaan etumatkaa kilpailijoihin nähden ja aikaa ja rauha oman tuotteen kehittämiseen valmiiksi kilpailija joutuu uhraamaan varoja korvaavien ratkaisujen kehittämiseen, jos haluaa samoille markkinoille patentti voidaan myydä sen suojaamaan keksintöön voidaan lisenssi-maksua vastaan myöntää käyttölupa tuotteet voidaan hinnoitella vapaammin;

9 Taloustieteellinen peruste We expect a free enterprise economy to under invest in invention and research (as compared with an ideal), because it is risky, because the product can be appropriated only to a limited extent, and because of increasing returns in use. This underinvestment will be greater for the more basic research. (Arrow 1962)

10 Uutuus ja keksinnöllisyys I Hakemispäivä on päivä, jolloin hakemus jätetään virastoon. Patenttivaatimuksessa esitetyn keksinnön tulee olla uusi ja keksinnöllinen tunnettuun tekniikan tasoon nähden. Tunnettu tekniikan taso käsittää kaiken sen tiedon, mikä on ollut yleisön saatavilla ennen hakemuksen tekemispäivää.

11 Uutuus ja keksinnöllisyys II Tunnettuun tekniikan tasoon kuuluva materiaali voi olla kirjoitettuna tai muun esitystavan kautta, esimerkiksi julkisen käytön kautta tunnetuksi. Sen, joka esittää tekniikan tason tiedon esteeksi patenttihakemukselle, pitää voida osoittaa, että tieto on ollut julkisesti saatavissa. Merkitystä ei ole sillä, miten, millä kielellä tai missä päin maailmaa julkistaminen on tapahtunut. Jos todetaan, että keksintö on uusi, mutta ero johonkin tunnettuun on niin vähäinen, että se voidaan katsoa alan ammattimiehen taitoihin kuuluvaksi osaamiseksi, kyseessä ei ole patentoitava keksintö.

12 Uutuus ja keksinnöllisyys III Kaikessa pohdiskelussa yritetään pitää mielessä alan ammattimiehen taidot: tulisiko ongelma hänen mieleensä, ratkaisisiko hän sen vaatimuksissa esitetyllä tavalla ja osaisiko hän ennustaa lopputuloksen. Jos vastaus on kaikkiin myönteinen, ei kyseessä ole patentoitava keksintö.

13 Uutuus ja keksinnöllisyys IV Julkistamista on mm. prototyypin testaus julkisella paikalla,käyttö avoimissa tiloissa, tuotteen myyminen, esitteiden levittäminen, esittely messuilla, julkaisu tieteellisessä lehdessä, diplomityö(kirja), ts. kaikki sellainen,jossa rajoittamattomalla joukolla henkilöitä on mahdollisuus tutustua keksintöön. Sillä, onko tietoon oikeasti tutustuttu ei ole merkitystä ratkaisevaa on, että mahdollisuus on ollut olemassa Myös internet-julkaisut lasketaan mukaan

14 Grace period Yhdysvalloissa 3kk aikaa hakea patenttia sen tietojen julkaisemisen jälkeen Tarkoituksena antaa mahdollisuus hakea rahaa patenttiprosessiin esim. VCyrityksiltä Tällä hetkellä ei EU-maissa

15 Julkinen käyttö esteenä Julkisen käytön tulee olla tarkasti esitetty ja dokumentoitu, jotta se voidaan ottaa huomioon ennen hakemuksen tekemistä/ etuoikeuspäivää julkiseksi tulleena tunnettuna tekniikan tasona. Patenttimessuilla on sallittua tietyissä rajoissa esitellä tuotetta

16 Vetoaminen julkiseen käyttöön Sillä joka vetoaa julkiseen käyttöön esteenä, tulee selvittää: milloin ja missä julkinen käyttö on tapahtunut, seikat, jotka aikaansaavat käytön julkisuuden, yksityiskohtaisesti selittäen mitä julkisen käytön kautta on ilmennyt, kuka asian on julkistanut sekä muut mahdolliset asiaan liittyvät näkökohdat, kuten esimerkiksi asiaa koskevat osapuolten sopimukset.

17 Miten patenttia haetaan Patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hakemukseen tarvitaan hakemuslomake, jonka saa PRH:sta ( Varsinaisen hakemustekstin muodostavat lomakkeen liitteenä annettavat asiakirjat: keksinnön selitys mahdollisine piirustuksineen, patenttivaatimukset ja tiivistelmä. Lomake on annettava kahtena kappaleena ja

18 Miten patenttia haetaan II Hakemuksen voi tuoda PRH:een, lähettää postitse tai faksata. Jälkimmäisessä tapauksessa täytyy silti lähettää myös alkuperäiset hakemusasiakirjat postitse (tai tuoda ne). Hakemuksen laatimisen ja koko prosessin hoidon voi antaa myös patenttiasiamiehen tehtäväksi (suositeltavaa)

19 Työsuhdepatentointi Patenttilain mukaan keksintö kuuluu keksijälle. Oikeudet keksintöön voi siirtää toiselle jo ennen patentin hakemista Mikäli keksijä on toisen palveluksessa, työnantaja voi työsuhdekeksintölain perusteella saada oikeuden keksintöön (työsuhdekeksintölaki) Laki ei koske yliopiston, korkeakoulun tai vastaavan tieteellisen opetuslaitoksen opettajaa ja tutkijaa (muuttumassa) Palkkio työntekijälle (isommilla yrityksillä tarkat säännöt)

20 Selitys Selitys on se osa hakemusta, jossa esitetään keksinnön tekniset yksityiskohdat. Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä (NOT!). Selityksen täydentäminen on hankalaa, niinpä on siis kertoa keksinnöstä liian paljon kuin liian vähän. Vähäpätöiseltäkin tuntuvan yksityiskohdan unohtaminen voi kostautua myöhemmin,esimerkiksi patenttiriidassa. Jos keksintö on parannus johonkin olemassa olevaan laitteeseen, selostetaan ko. laite.

21 Selitys II Selityksessä esitetään myös, mitä keksinnöllä saavutetaan tekniikan tasoon verrattuna. Tavallisesti tämä tehdään ilmoittamalla, mitä ongelmia tai puutteita tunnettua tekniikkaa käytettäessä on ilmennyt ja miten keksintö poistaa nämä puutteet. Selityksen lopussa keksintö on yksityiskohtaisesti kuvattava sovellutusesimerkkien avulla. Selitys, vaatimukset ja tiivistelmä on laadittava konekirjoittamalla A4-kokoa olevalle paperille. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle.

22 Erot Yhdysvaltoihin USA:ssa keksintö menee taholle joka teki sen ensin (First to invent), ei ensimmäiselle joka jättää hakemuksen (first to file) Prosessissa ei vertaisvalvontaa Patenteilla ei tarvitse olla teollista sovellutusta ja ne voivat kohdistua myös yksilöihin Liiketoimintamallit ja ohjelmistot patentoitavissa

23 esimerkkipatentti USA:sta Cat toy and method A cat toy that encourages a cat to play even if the cat is shy or hiding has a handle to be held by a person using the toy with a flexible line, cord or string connected at one end to the handle and at the other end to a plaything such as a feather or ribbon. Also connected to the handle is a sound producing device such as a bell, chime, or rattle that can be used by a person to produce a characteristic sound that will, over a period of time, become to be recognized by the cat whenever the toy is to be used to produce a reaction showing the cat is eager to play. The sound producing device can be a bell connected to the free end of the handle so that the bell will ring whenever the handle is moved up and down or from side to side in synchronization with the movement of the plaything.

24

25 Tietokoneohjelmien patentointi Lähtökohtaisesti ei mahdollista sellaisenaan EPC:n artikla 52(1) c:n mukaan tietokoneohjelmat eivät ole patentoitavissa. EPO:n sisäisten ohjeiden mukaan virasto kuitenkin myöntää patentteja tietokoneohjelmille, jos nämä saavat aikaan teknisen vaikutuksen

26 Tietokoneohjelmien patentointi Tulkinta perustuu artikla 52(3):n sisältämän as such -lausekkeen hyväksikäyttöön TRIPS:in artikla 27 velvoittaa, että patentteja tulee myöntää tekopaikasta tai tekniikan alasta riippumatta. EPO:n kanta (esim. päätöksissä T935/97 ja 1173/97) on, että vaikka TRIPS ei juridisesti sido EPO:a (koska se ei ole WTO:n jäsenvaltio), on asiallista ottaa TRIPS huomioon, koska se sitoo EPO:n jäsenmaita Monacoa lukuunottamatta.

27 Tietokoneohjelmien patentointi II EPO ei ole enää aikoihin hylännyt yhtään hakemusta pelkästään tietokoneohjelmana, liiketaloudellisena menetelmänä tms. EPO:n tapauksessa T27/97 Philips teki väitteen France Telecomin patenttia vastaan ja valitti myöhemmin väitteen hylkäämisestä. Väitteen ja valituksen aiheena oli mm. artiklan 52(2) rikkominen, eli kyseessä olisi pelkästään tietokoneohjelma. EPO:n vastaus oli lyhyt: Patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on selvästi elektronisen informaation käsittelyn ja tietoliikenteen alueella, ja näitä aloja ei ole suljettu patentoitavuuden ulkopuolelle. Jos keksintö on elektronisen informaation käsittelyn alueella, niin se on patentoitavissa.

28 Tietokoneohjelmien patentointi III Select cooking recipes to generate a list of items to buy main claim: Interactive information selection apparatus, comprising: memory means in which all necessary information relating to at least one dish consisting of a number of components is or can be stored spread over a number of hierarchical levels; first display means for displaying in each case a list of options corresponding with one level, one of which options at a time can be selected by a user; selection means which can be operated by a user and which are adapted, after a start instruction and on the basis of menu control, to address that part of the memory containing partial information relating to the selected option; and second display means for displaying all relevant information present in the memory corresponding with all selected options.

29 EU:n ohjelmistopatenttidirektiivi EPO:n toiminta on venyttänyt EPC:n tulkinnan sen äärirajoille (ja vielä vähän päälle) Kaikki kansalliset tuomioistuimet eivät ole suostuneet seuraamaan EPO:n tulkintakäytäntöä Ongelma EU:n sisällä tuotteiden vapaan liikkumisen kannalta ->tarve harmonisoimiselle EPC:tä yritettiin muuttaa 2001, mutta jo tällöin oli tiedossa, että komissio tulee esittämään direktiiviä ja jäsenmaat valitsivat wait and see -asenteen

30 Valmisteluprosessi Komissio suoritti asiasta laajoja selvityksiä The Patentability of Computer-Implemented Inventions Consultation Paper by the Services of the Directorate General for the Internal Mark 2001 Lausunnot papereista PbT Consultants: The Results of the European Commission Consultation Exercise on the Patentability Of Computer Implemented Inventions

31 Parlamentin selvitys Bakels, R.., Hugenholtz, B. (2002), The Patentability of Computer Programs: Discussion of European-Level Legislation in the Fields of Patents for Software Käy argumentit läpi molempiin suuntiin ja päätyy siihen lopputulokseen, että kukaan ei voi varmasti tietää, miten eri ohjelmistopatenttien vaikutukset menevät kokonaisuuden kannalta

32 Valmisteluprosessi II

33 Valmisteluprosessi III Tietokoneohjelmien patentoimisen laajentamisen puolesta esitettiin yleensä seuraavat argumentit: Koska Yhdysvalloissa patentointi on mahdollista ja Euroopassa ei ole, eurooppalaisilla IT-yrityksien kilpailuasema on heikompi Tietokoneohjelmien patentointi tarjoaisi PK-yrityksille suojaa suuria yrityksiä vastaan Tietokoneohjelmien patentointi helpottaisi pääomien saamista PK-yrityksille Tietokoneohjelmien patentointi lisäisi innovatiivisuutta

34 Direktiivin käsittely EU:ssa Komissio oli vahvistanut muuten EPO:n linjan muilta osin, paitsi että ohjelmistotuotepatentteja myöntäminen olisi kielletty Ministerineuvosto: Harmonisoinnin taso EPO:n tämän hetken oikeuskäytäntö (kaikki muu menee paitsi puhtaat business method -patentit

35 Tilanne parlamentin käsittelyn alkaessa Ohjelmistopatenttien puolesta: Kaikki työnantajajärjestöt: UNICE, ECTA, Kaikki kansalliset patenttivirastot Suurimmat IT-sektorin yritykset (Nokia, IBM, Microsoft jne IT- ja patenttijuristien järjestöt

36 Tilanne parlamentin käsittelyn alkaessa II Vastaan Yksittäisiä PK-yrityksiä FFII (käytännössä vapaan lähdekoodiin kannattajien yhdistys) Tietotekniikan tutkijat (pääsääntöisesti) Taloustieteen tutkijat (pääsääntöisesti)

37 PARLAMENTIN KÄSITTELY 1. käsittely: Merkittäviä muutoksia direktiiviin, olisi mm. käytännössä tehnyt kaikki arvokkaimmat GSM-patentit mitättömiksi Komissio ja ministerineuvosto eivät hyväksyneet - palautus ennalleen 2. käsittelyssä parlamentti hylkäsi koko direktiivin -> paluu alkuruutuun.