Lapin top 5-esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin
|
|
- Teija Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 No ordinary Thinking Lapland Kilpailukyvyn vahvistaminen, yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja kokeilut Lapin top 5-esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin Lapin liitto
2 Sisältö 1. Lapin top 5 2. Pilottihankkeet 3. Kokeilut 4. Infrastruktuuri ja saavutettavuus 5. Normien purkaminen 2
3 1. Lapin top 5 - lähtökohdat Lapin liitto on yhdessä Lapin elinkeinoelämän, kuntien ja Lapin ELY-keskuksen edustajien kanssa koonnut esityksiä, jotka toteuttavat hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Erityisesti ja ensisijaisesti Lapin esitykset liittyvät kilpailukyky- ja kokeilukulttuuritavoitteisiin. Esitykset toteuttavat myös bio-ja kiertotalouteen sekä digitalisaaton kärkiä. Johtoajatuksena esityksissä on avoin ja rakentava kumppanuus lappilaisten toimijoiden ja valtion keskus- ja aluehallinnon kesken. Kaikessa toiminnassa pyritään ennakoivaan kehittämisotteeseen, mahdollisimman kevyeen hallinnointiin, toimialat ja hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön, ratkaisukeskeisiin toimintatapoihin sekä avoimeen ja selkeään viestintään. Esitykset on ryhmitelty sisältönsä ja tavoitteidensa perusteella 1) pilottihankkeisiin, 2) kokeiluihin sekä 3) perusinfrastruktuuriin ja saavutettavuuteen. Pilottihankkeet ovat uutuusarvoa sisältäviä ainutlaatuisia kehittämishankkeita, joissa hyödynnetään innovatiivisesti alueen ja alan liiketoimintapotentiaalia. Kokeiluissa haetaan uusia toimintamalleja ja menettelytapoja niin kehittämistyössä kuin hallinnossakin. Malleja voidaan ottaa käyttöön myöhemmin muillakin alueilla. Sekä kokeilut että pilottihankkeet toteuttavat Lapin kehittämistavoitteita, mutta niillä kaikilla on kansallista ja useilla jopa kansainvälistä merkitystä. Infrastruktuurihankkeet on otettu mukaan kärkiesityksiin, koska ne ovat perusedellytys muulle kehittämiselle. Kaikista saamistamme ehdotuksista on priorisoitu Lapin top 5 toimenpiteet, jotka esitellään tässä raportissa. Niiden toteuttamista pidetään kaikkein kiireellisimpinä ja vaikuttavimpina. 3
4 Top5:n sisällä hankkeita ei ole asetettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen. Pilottihankkeet Kokeilut Infrastruktuuri/saavutettavuus 1. Kemijärven biotehdas Lapikas uusi kasvun ja kehityksen aluehallintomalli vt 4 Kemi Oulu, peruskorjaus ja Vt 21 Kolari - Kilpisjärvi, peruskorjaus ja digitalisointi 2. Aurora vaativien olosuhteiden älyliikenteen testauskeskus 3. ArcMaTe arktinen meriturvallisuuskeskus 4. Indoor 3 ympärivuotinen talvitestauskeskus Arjen turvaa maaseudun palveluita kunnan ja järjestöjen yhteistyöllä Agrihubit omavaraiset kylät -kokeilu Kuljetustuen uudistaminen logistiikkatueksi -kokeilu Kattava laajakaista lappiin Lentoliikenne kasvuun Kemin Ajoksen sataman väylän syventäminen 5. Matkailun ja liikenteen yhteensovittaminen digitalisaation avulla Rovaniemi - Arktisen kiertotalouden mallikaupungiksi Koillisväylän arktinen datakaapeli Älykäs arktinen erikoistuminen on ollut jo vuosia Lapin aluekehitystyön punainen lanka. Tavoitteena on kehittyä huippuosaajaksi arktisten olosuhteiden hallitsemisessa ja hyödyntämisessä. Lapin esityksen pilottihankkeet painottuvat arktisen osaamisen kartuttamiseen ja kehittämiseen sekä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Digitalisaatiolla on niissä keskeinen asema. Arktisuus-teema pitää sisällään myös biotalouden ja kiertotalouden teemat. Kemi-Tornio-alueella on panostettu tuloksellisesti arktisen teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Työtä jatketaan edelleen. Sodankylän kunta on ollut edelläkävijä vihreän talouden edistämisessä maaseudulla. Siellä luotua vihreän talouden yritystoimintamallia on Lapin proagrian toimesta tarkoitus kehittää edelleen ja kokeilla käytännössä useissa lappilaisissa maaseutukylissä. Rovaniemen kaupunki puolestaan tavoittelee asemaa arktisen kiertotalouden mallikaupunkina. Päähuomio Rovaniemellä on lämmön- ja energiantuotannossa syntyvä jätteen ja yhdyskuntajätteenkaupallisessa uusiokäytössä. Alueiden uudistumisessa Lappi on toiminut proaktiivisesti valmistelemalla uuden kasvun ja kehityksen aluehallintomallin, Lapikkaan. Se pitää sisällään juuri niitä elementtejä, joita hallitus on ohjelmassaan painottanut. Lapikkaan keskeisimmät viestit ovat: 4
5 a) alueellisten kehittämistehtävien keskittäminen suoraan yhden kansanvaltaisen alueellisen organisaation alle, b) alue-valtio suhteen perustuminen sopimuksellisuuteen ja c) lupa- ja palveluprosessien selkiinnyttäminen ja lyhentäminen. Hallituksen päätös ylimitoitetun säätelyn purkamisesta lisää Suomen vetovoimaisuutta investointien kohteena, helpottaa yrittäjyyttä ja myös yksityisten ihmisten elämää. Raportin viimeisessä luvussa on Lapin kannalta kiireellisimmin toteutettavat normienpurkutoimet. 5
6 2. Pilottihankkeet 2.1. Kemijärven biotehdas Kemijärvelle suunnitellaan biojalostamoa, jonka kapasiteetti on tonnia sellua vuodessa. Tehdas tuottaa myös energiaa ja raaka-aineita tekstiiliteollisuudelle miljoonaa euroa maksava jalostamo työllistäisi noin henkeä. Jos investointipäätös tehdään, tehtaan rakentaminen kestäisi 2-3 vuotta. Suomen metsäkeskus on selvittänyt biojalostamon edellytyksiä ja lisäselvitysten on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tehtaan toteutuksessa pyritään ottamaan kaikki sidosryhmät huomioon niin, että syntyvät liiketoimintamahdollisuudet tulevat hyödynnetyiksi optimaalisesti. Ehdotus: Hallitus tukee ja edesauttaa aktiivisesti arvovallallaan ja omilla toimillaan investorien saamista ja tehtaan avaamista Kemijärvelle. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Kemijärven kaupunki (Heikki Nivala, Atte Rantanen) 2.2. Aurora älyliikenteen testausalusta vaativissa reaalioloissa Aurora-hanke on liikenteen älykkään automatisaation edistämiseksi kehitetty hankekokonaisuus. Sen tavoitteena on rakentaa Tunturi-Lappiin Snowbox-testiekosysteemi eli autonomisten ajoneuvojen testaustoiminnan aloittaminen ensin suljetulla testialueella ja myöhemmin muun liikenteen seassa yleisillä teillä, kuten kärkiesityksissä olevalla valtatie 21:llä ja tiellä Muoniosta Kittilään. Aurora on useita viranomaisia, sidosryhmiä ja yrityksiä laajapohjaisesti yhdistävä kokonaisuus, joka uutta teknologiaa (muun muassa kylmäteknologia ja tietoliikenne) ja arktisia olosuhteita hyödyntämällä kasvattaa ympärilleen kansainvälisen osaamiskeskittymän, asiantuntijaverkoston ja tietopankin. Aurora-hankekokonaisuus ja osaprojektit koostuvat kolmesta tulokulmasta, jotka ovat 1) ajoneuvojen ja liikenteen automatisaatio, mukaan lukien infrastruktuurin digitalisaation kehittäminen 2) arktisiin olosuhteisiin liittyvät turvaviestit ja 3) MaaS (Mobilitys as a Service) eli joustavat ja käyttäjälähtöiset liikkumisen palvelut. Hanke pureutuu ajoneuvoihin ja liikenteen infraan digitalisaation avulla. Tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa ja liiketoimintainnovaatioita. Avoin osaamiskeskittymä mahdollistaa toimijoiden ja tuotekehityksen eri rajapintojen yhteen saattamisen, joka parhaimmillaan toimii alustana uusille liiketoimintakonsepteille. Hankkeen tavoitteena on teollinen liiketoiminta, uusien älyliikenneympäristötuotteiden, -palvelujen ja näiden muodostamien ratkaisujen testaus ja hyväksyntä arktisissa olosuhteissa. Tavoitteena on saavuttaa johtava asema älyliikenneratkaisujen ja robottiajoneuvojen testaamisessa. Esitys: vt 21:n kunnostaminen ja varustaminen moderneilla tietoliikenneyhteyksillä ja mittauslaitteille toteutetaan nopeutetussa aikataulussa vuoden 2016 alusta lähtien. Lapin 6
7 ELY-keskukselle osoitetaan tarvittava määräraha, 35 meur. LVM:lle ja LiVI:lle varataan rahoitusta hankkeen kehitysosioiden toteuttamista varten. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Tunturi-Lapin kehitys (Reija Viinanen) 2.3. ArcMaTe - Arktinen meriturvallisuuskeskus ArcMaTe on suunnitelma Perämeren rannikolle sijoittuvasta kansainvälisestä arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksesta, jonka toteuttajina ovat Kemin, Oulun ja Porin kaupungit kehitysyhtiöineen. Ensivaiheessa toteutetaan koulutuskeskus, joka tarjoaa polaarikoodin tarkoittamaa koulutusta. Seuraavissa vaiheissa keskuksessa tullaan tarjoamaan turvalliseen talvimerenkulkuun, pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan liittyviä harjoituksia, testausta ja standardointia jääpeitteisellä merellä ja myöhemmin mahdollisesti myös koealtaissa. Kylmän ilmanalan laitetestausta ja laajamuotoista tutkimusta on tarkoitus toteuttaa sekä luonnonoloissa että laboratoriossa. Esitys: Valtio tukee ja edesauttaa aktiivisesti omilla toimillaan Arktisen meriturvallisuuskeskuksen syntymistä Perämeren rannikolle. Keskuksen päätoimipaikka sijoitetaan Kemiin. Ensivaiheen investoinnin rahoitustarve on 30 meur. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Digipolis Oy, Kimmo Heikka 2.4. Indoor 3 ympärivuotista talvitestausta Osana Test World Oy:n kasvustrategiaa on erikoistuminen sisätiloissa tehtävään ympärivuotiseen talvitestaukseen. Indoor -hankekokonaisuus on jaettu kolmeen eri osaan: Nimi Koko, m2 Investointi, Me Käyttöönotto Pääasiallinen Käyttötarkoitus Indoor Rengastestaus Indoor Rengastestaus Indoor Ajoneuvotestaus Indoor 1 toimii Inarissa nyt kolmatta vuottaan ja Indoor 2 avattiin asiakkaille huhtikuussa Molemmat hankkeet ovat olleet sekä teknisesti että taloudellisesti menestyksekkäitä. Indoor 3 hanke tullaan suunnittelemaan ajoneuvotestauksen lähtökohdista. Tämä tarkoittaa Indoor 1 ja Indoor 2 hankkeita monipuolisempaa ratakokonaisuutta sisältäen suora- ja käsittelyratojen lisäksi myös mäennousu-, heräte-, kitkaero- ja tasanopeusratoja. Indoor 3 mahdollistaa myös kansainvälisen yliopistotasoisen arktisen osaamisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen sijoittamisen tilojen yhteyteen. 7
8 Indoor 3 hanke on tällä hetkellä esiselvitystyön alla. Hanke ja siten myös itse rakennuksen muoto ja pinta-ala tarkentuvat esiselvitystyön edistyessä. Meneillään olevan selvitystyön tavoitteena on saada rakentamispäätökseen tarvittava tieto kasaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Varsinainen rakentaminen käynnistyy keväällä Arvioitu rakennusaika on noin 18 kk. Esitys: hankkeelle osoitetaan rahoitusta investointiin 10 meur, 20% kokonaiskustannuksista. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Tedst World Oy (Harri Eskelinen), Elinkeinot & kehitys Nordica, Inari 2.5. Matkailun ja liikenteen yhteensovittaminen digitalisaation avulla Matkailualan ja liikenteen on kyettävä palvelemaan sekä ryhmämatkailijoita että voimakkaasti kasvavaa yksilömatkailijoiden segmenttejä. Resurssien säästämiseksi liikennepalvelut on mitoitettava yhä tarkemmin kysynnän mukaan unohtamatta asiakkaan näkökulmaa ja sujuvaa matkaketjua. Matkailukysynnän ja liikenteen tiiviimmällä linkittämisellä voidaan tehostaa palvelujen saatavuutta, lisätä myyntiä, kasvattaa matkailijamääriä ja aikaansaada kustannussäästöjä. Digitalisaation täysipainoinen hyödyntäminen matkailussa tuo huomattavia hyötyä esim. asiakaskokemuksen hallinnan, matkailumarkkinoinnin ja (liityntä)liikenteen koordinoinnin näkökulmasta. Asian edistäminen vaatii useiden tahojen (matkailuyritykset, liikenneyhtiöt, markkinointiorganisaatiot, digitaalisten palvelujen tarjoajat ym.) saumatonta yhteistyötä. Kehittämispanostuksia tarvitaan yhteistyön rakentamiseen, digitaalisten palvelujen ja älyliikenteen kokeiluihin (sisältäen mobiilipalvelut), verkkokaupan kehittämiseen ja maakuntatason koordinaatioon. Lapissa halutaan kehittää ja koordinoida palvelukokonaisuutta, joka kulkee tällä hetkellä työnimellä DigiAurora. Kokonaisuus sisältää yllämainittuja toimenpiteitä ja täydentää esim. MaaS-kokonaisuutta ja Aurora älyliikennehanketta. Esitys: Valtio tukee ja edesauttaa Lapissa toteutettavaa kokeilua, jolla edistetään matkailun ja liikenteen yhteensovittamista digitalisaation avulla. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Satu Luiro, Hanne Junnilainen) 8
9 3. Kokeilut 3.1. Lapikas kasvun ja kehityksen aluehallintomalli Lapikas on Lapin liitossa valmisteltu esitys uudesta kansanvaltaan ja itsehallintoon perustuvasta aluehallinnosta. Sen tarkoituksena on selkiyttää nykyistä sekavaa aluehallintoa ja lisätä alueiden omaa päätösvaltaa. Lapin mallin ydin on oikea työnjako: kansanvaltainen aluehallinto vastaa alueen kehittämisestä, valtion alueviranomaisen vastuulle tulisivat valvonta- ja lupa-asiat sekä vastuu kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Nykyisin aluetasolla toimivat maakuntien liitot, ELY-keskukset, TE-toimistot, maistraatit ja AVIvirastot lakkautettaisiin ja niiden tilalle toteutettaisiin edellä kuvattu kaksinapainen aluehallinto säätämällä kokeilulaki. Kansanvaltainen aluehallinto perustuu kuntavaalien yhteydessä suoritettaviin vaaleihin, joilla valitaan maakuntapäivien edustajat. Lapikas-mallissa on alustavasti esitetty kaksinapaisen hallinnon työnjako ja kansanvaltaisen hallinnon toteuttaminen käytännössä. Mallissa toteutuisi monen luvan osalta yhden luukun periaate ja aluekehityksessä bottom up-toimintatapa. Esitys: Lapikas-mallin sisältö otetaan huomioon luotaessa maahan uusia itsehallintoalueita. aluekehitystehtävät tulee siirtää osaksi itsehallintoalueiden toimialaa. Lisäksi maakunnan liittojen (myöhemmin itsehallintoalueiden) käyttöön palautetaan maakunnan kehittämisrahan kaltainen joustava ja riskien ottoa sietävä kevyen hallinnoinnin rahoitusinstrumentti, joka on tarkoitettu erityisesti innovatiivisten kokeilujen toteuttamiseen. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Mika Riipi) 9
10 3.2. Arjen turvaa maaseudun palveluverkosto Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke pohjautuu Lapissa toteutettuihin turvallisuushankkeisiin. Niissä on todettu, että palveluntarjoajia kylissä on enemmän kuin on kunnissa tiedetty ja palvelut ovat monesti kohderyhmiltään ja ajallisestikin päällekkäisiä. Hankkeissa on myös todettu ja todennettu, että yhteistoiminnan keinoin, yhdistämällä alueelliset ja paikalliset resurssit on mahdollista tuottaa harvaan asutulle maaseudulle nykyisillä resursseilla enemmän hyvinvointia lisääviä palveluja kuin tällä hetkellä kyetään tuottamaan. Sopimuksellisesti toteutettava yhteistoiminta tukee merkittävästi kuntaa ja vahvistaa paikallista järjestö- ja elinkeinoelämää. Hankkeen päätavoite on lisätä harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä vahvistamalla ja monipuolistamalla lähi- ja etäpalveluja laajaalaisen ja eri sektorirajat ylittävän yhteistyöverkoston avulla (paikallinen toimintamalli). Tavoitteena on laajentaa toimintamallia naapurimaakuntiin ja toteuttaa hanke kolmen maakunnan - Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteisenä hankkeena. Maaseudun arjen palveluverkosto - hankkeen tuella perustetaan ja vakiinnutetaan arjen turvan - toimintamallin mukainen paikallinen palvelujen yhteistoimintaverkosto kuntaan. Yhteistoimintaverkostossa kunta, paikalliset järjestöt, elinkeinojen edustajat ja Leader toimintaryhmät, seurakunnat, ELY-keskukset, maakuntien liitot sekä muut toimijat mahdollistavat paikallisten resurssien koordinoinnin ja yhteiskäytön. Yhteisesti sovitulla toimintamallilla tuotetaan ennalta ehkäiseviä matalan kynnyksen lähi- ja etäpalveluja maaseudulla. Esitys: valtioneuvosto sitoutuu edistämään ohjeillaan ja kokeilurahoituksella Arjen turvaatoimintamallin edelleen kehittämiseen. Kunnille asetettavissa suunnitteluvelvoitteissa otetaan huomioon Arjen turvaa-hankkeissa esitetyt suositukset. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Maiju Hyry, Marjo Säärelä) 3.3. Vihreän talouden toimintamalli agrokeskukset Luonnonvarakeskus (Luke) ja ProAgria Lappi kehittävät vihreän talouden toimintamallia Sodankylässä, Posiolla, Sallassa ja Savukoskella. Tavoitteena on vauhdittaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa toimintaa maaseudulla. Vihreä talous käyttää luonnonvaroja ja biomassoja kestävällä tavalla ja pyrkii lisäämään ihmisten hyvinvointia ja huolehtimaan ympäristöstä. Siinä ei synny jätettä, koska kaikki raaka-aine ja energia kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tällaisissa järjestelmissä yritykset täydentävät toisiaan ja tuottavat lisäarvoa toisilleen kierrättämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai sivuvirta voi olla toisen raaka-aine. Vihreän talouden toimintamallin kokeiluhankkeessa testataan ja kehitetään malliin liittyviä ideoita muutamissa kokeilukylissä. Hankkeessa mukana oleviin kyliin muodostetaan verkostomaisesti toimivia agrokeskuksia, joissa paikallinen tuotanto, jalostus, energiantuotanto ja markkinat 10
11 kohtaavat. Hankkeessa testataan ja tarkennetaan myös uusia yhteistyön ja omistajuuden muotoja sekä luodaan konkreettisia ja digitaalisia verkostoja. Lisäksi mallintamisen avulla selvitetään vihreän talouden toimintamallin kriittisiä kohtia ja etsitään ratkaisuja niihin. Tarkoituksena on, että Lapissa kehitettävää toimintamallia voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös muualla Suomessa. Esitys: Hankkeelle annetaan hallituksen kärkihankkeen status ja sille turvataan hallituskauden mittainen MMM:n kautta tuleva kehittämisrahoitus. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): ProAgria lappi (Keijo Siitonen) 3.4. Rovaniemi arktisen kiertotalouden mallikaupunki Napapiirin Energia ja Vesi Oy on aktiivisesti toteuttanut kiertotalouteen liittyviä investointeja. Esimerkiksi kesällä 2013 valmistunut tuhkarakeistamo jalostaa energiantuotannossa poltetun puun ja turpeen tuhkan metsien kasvu- ja terveyslannoitteeksi, joka on valmis myytävä tuote. Suosiolan lämpövoimalaitokseen vuonna 2014 käyttöönotettu savukaasupesuri ehti jo vajaan vuoden 2014 aikana korvaamaan noin 56 GWh polttoaineita hukkalämpöä hyödyntämällä. Paikalliset polttoaineet, turve ja puu kattoivat Rovaniemen Energia -konsernin polttoainekäytöstä vuonna 2014 yhteensä noin 97,8 %. Mustikkamaan polttoaineterminaalin edelleen kehittäminen on tulevaisuudessa yksi painopistealueista. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n tavoitteena tehdä Rovaniemestä arktisen kiertotalouden mallikaupunki. Hankkeen vaikuttavuus perustuu jo tehtyihin kehittämistoimenpiteisiin ja niiden edelleen jatkamiseen. Tavoitteena on myös se, että energiaan, veteen ja jätteisiin liittyvästä liiketoiminnoista osa siirtyy ulkopuolisten yritysten ja aloittavien start-up yritysten hoidettavaksi. Samoin tavoitteena on edelleen tiivistää yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Arktisesta kiertotalousmallista on tarkoitus tehdä kehittämissuunnitelma välisenä aikana. Tämän suunnitelman mukaisesti aloitetaan yhteistyössä yritysten ja alueen sidosryhmien kanssa varsinaisen arktisen kiertotalouskonseptin toteutus. Tavoitteena on, että kiertotalouskonseptin toteutuksessa on alusta saakka mukana kansainvälisiä kumppaneita esimerkiksi talvikaupunkien verkostosta. Kokemuksia kiertotalousmallista voidaan käyttää koko Suomen kiertotalouden kehittämiseksi. Esitys: Arktisen kiertotalouden mallia kehitetään Rovaniemellä Sitran kansallisena kokeiluna ja Sitran osarahoituksella. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Napapiirin Energia ja Vesi Oy (Markus Tykkynen) 11
12 3.5. Logistiikkatuki Kuljetusetäisyydet ovat pohjoisessa pysyvä haaste, jonka merkitys on korostunut rikkidirektiivin vaikutusten tultua täysimääräisenä yritysten kustannuksiin. Kuljetustuen tarkoitus on vähentää syrjäisemmästä sijainnista yrityksille aiheutuvaa haittaa. Tuella kannustetaan myös pääomien hakeutumista alueille, missä muut luontaiset kilpailuedellytykset ovat kunnossa. Se on ainoa Suomen EU-liittymissopimuksessa hyväksytty suora yritystuki harvaan asutulle pohjoiselle alueelle. Suomessa kuljetustukia on varattu 10 M / vuosi. Ruotsissa kuljetustukia maksetaan kymmenen kertaa enemmän, noin 50M vuodessa. Tämä on saanut vuosien mittaan myös suomalaisia yrityksiä siirtämään liiketoimintansa ja näin ollen myös verotulonsa Ruotsin puolelle. Nykyinen kuljetustukilaki on voimassa vuoden 2017 loppuun asti. Kuljetustukea tulisi kehittää uudeksi logistiikkatueksi niin, että tuen piiriin pääsevät kaiken kokoiset yritykset, ulkomaankuljetukset ja myös paluukuljetukset. Logistiikkatuki voitaisiin toteuttaa ensivaiheessa nelivuotisena kokeiluna. Esitys: Hallitus selvittää uusimuotoista logistiikkatuen hyväksyttävyyden EU:ssa ja kokeilee sitä vuosien ajan. Kokeilun pohjalta päätetään tuen pysyvästä käyttöönotosta. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Lapin Kauppakamari 12
13 4. Infrastruktuuri ja saavutettavuus Lapin liikennejärjestelmää kehitetään osana arktisen Euroopan liikennejärjestelmää, organisaatioiden, kulkumuotojen ja valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Tavoitteena on mahdollistaa kaikille väestöryhmille turvalliset ja sujuvat matkat, tukea maakunnan vetovoimaisuutta ja vahvistaa Lapin ja koko Suomen kilpailuasemaa yritysten toiminta ja investointiympäristönä Valtatie 4 välillä Oulu-Kemi ja Valtatiet 21 välillä Kolari-Muonio Valtatie 4 on tärkein maantieyhteys etelästä Lappiin ja osa Perämerenkaarta. Yhteysvälin liikenne on kasvanut voimakkaasti. Raskaan liikenteen osuus on suuri ja tie on keskeinen kuljetusreitti. Liikenne jonoutuu ajoittain ja pitkämatkaisen liikenteen osuus on huomattava. Lapin kaivostoiminnan ja matkailun kehittyminen korostavat yhteysvälin merkitystä. Vt 21 tieyhteys on merkittävä yhteys Suomesta Norjaan ja sen merkitys on kasvussa. Tie on rakenteelliselta kunnoltaan heikko ja se on ainoita vielä rakenteeltaan puutteellisia valtatieyhteyksiä Suomessa. Tiellä on norjalaista ja ruotsalaista liikennettä eikä korvaavaa yhteyttä ole. Tieosuuden peruskorjaus ja väylärakenteen digitalisointi on edellytys Aurora-hankkeen (älyliikenteen testausalustan) totuttamiselle. Esitys: vt 21:n kunnostaminen sekä varustaminen moderneilla tietoliikenneyhteyksillä ja mittauslaitteille välillä Kolari - Muonio toteutetaan nopeutetussa aikataulussa vuodesta 2016 alkaen. Lapin ELY-keskukselle osoitetaan tarvittava määräraha 35 meur. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin ELY-keskus (Jaakko Yli-Nampa) 4.2. Laajakaista Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta, jonka tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Lapissa kattavuudessa päästään vain noin puoleen tavoitteesta. Lapin tavoitteena laajakaistan osalta on: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen huomioimalla vapaa-ajanasunnot 13
14 Esitys: Hallitus sitoutuu viemään loppuun laajakaista kaikille-hankkeen rahoitustarve on 27,0 M. Erityisen haastaville alueille luodaan oma erillisratkaisunsa, rahoituksen tarve 8 Meur. Hallitus varmistaa mahdollisuuden osoittaa Kestävää kasvua ja työtä - ohjelmaan varattuja Euroopan aluekehitysrahaston varoja laajakaistarakentamiseen. Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Päivi Ekdahl, Ritva Kauhanen) 4.3. Lentoliikenne Suomen lentoliikennestrategiasta puuttuu kehittämisnäkökulma, eikä se huomioi vientiteollisuuden ja matkailun tarpeita. Suomeen tarvitaan lentoliikenteen kehittämisstrategia, joka perustuu kansantaloudelliseen hyödyn maksimointiin ja edistää suorien kansainvälisten yhteyksien syntyä. Ulkomaankaupan ja kansainvälistymisen näkökulmasta lentoliikenne on välttämättömyys. Yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta saavutettavuus on toiseksi tärkein kilpailutekijä. Laajojen kansainvälisten tutkimusten mukaan 10 % lisäys lentoyhteyksissä kasvattaa BKT:ta 0,5 %. Suomen nykyisen lentoliikennestrategian positiivisin skenaario on nykytila ja muut skenaariot perustuvat lentoasemien lakkauttamisiin. Lentoasemien lakkauttamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat ristiriidassa muiden tutkimustulosten ja kansainvälisten trendien kanssa. Esitys: Lentoliikennestrategia tulee uudistaa ja laatia kasvua, kilpailukykyä ja kehitystä tukevaksi. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksellaan niin, että kilpailua estävät sidokset valtioomisteisissa yhtiöissä ja niiden välillä puretaan. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Mika Riipi, Hanne Junnilainen) 4.4. Kemin sataman väylän syventäminen Kun Soklin fosfaattikaivoksen avautuminen varmistuu vuoden 2015 syksyllä, realisoituvat Kemin sataman investointitarpeet; Ajoksen väylän syventäminen 14 metriin. Kustannusarvio on n. 30 M. Pohjoiskalotin ainoana kaupallisena satamana Kemin sataman kilpailukyvyn parantaminen tukee koko maakunnan saavutettavuutta ja alueen taloudellista asemaa. Esitys: Kemin sataman väylän syventäminen 30 Meur sisällytetään valtion vuoden 2016 talousarvioon. Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Kemin Satama Oy (Reijo Viitala) 14
15 4.5. Arktinen merikaapeli Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta avautuvaa Koillisväylää voidaan meriliikenteen lisäksi hyödyntää myös tietoliikenteessä. Kun Itämeren kaapeli yhdistetään Suomen kautta Koillisväylän merikaapeliin, syntyy uusi nopea yhteys Keski-Euroopasta Aasiaan. Koillisväylän arktinen kaapelisi lyhentäisi yhteyttä merkittävästi. Suomen kautta kulkiessaan kaapeli mahdollistaisi datakeskusten syntymisen Suomeen, erityisesti Lappiin. Yhtiöitä houkuttelee viileä ilmasto, toimiva moderni yhdyskuntarakenne ja alhainen energiavero. On arvioitu, että Suomen kautta kulkeva kaapeli voi edesauttaa teollisen työpaikan syntymistä (Cinia Group Oy). Kemin Digipolis Oy on selvittänyt Lapin parhaat sijoituspaikat datakeskustoiminnalle. Soveltuvat alueet asteikolla erinomaisesta-heikkoon on esitetty karttapohjalla. Samassa yhteydessä selvitettiin toimintaan liittyviä koulutustarpeita ja Lapin ammattikorkeakoulussa suunnitellaan datakeskustoiminnasta johtuvat koulutustarpeet huomioivaa koulutusohjelmaa. Esitys: Hallitus vaikuttaa vahvasti ja aktiivisesti arktisen datakaapelin sijoittumiseen niin, että se linjataan kulkemaan Suomen ja Lapin kautta. 15
16 5. Normien purkaminen Lappilaiset elinkeinotoimijat painottavat normien purkamisessa erityisesti niiden säännösten perkaamista, jotka haittaavat yritysten toimintaa, investointeja ja rakentamisesta. Hallitus on jo omassa ohjelmassaan ja pääministerin ilmoituksessa nostanut esille monta kannatettavaa asiaa. Näistä Lapissa priorisoidaan seuraavia: 1. Isojen teollisten hankkeiden osalta lupaprosessien kiirehtimismenettelyn käyttöön ottaminen ja rutiinilupa-asioiden siirtäminen ilmoitusmenettelyyn. 2. Valitusluvan edellyttäminen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiselta. 3. Lupa- ja valitusprosessien sujuvoittaminen ja viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoiminen esimerkiksi ennakkoneuvontamenettelyllä. 4. Puun käyttämistä estävien rakentamismääräysten purkaminen. 5. Sääntelyn uudistaminen niin, että edistetään pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin. 6. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. 7. Oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvan hallinnollisen ja taloudellisen taakan keventäminen. Lappi on maakunta, jolla on pitkästi maarajaa kolmen naapurivaltion kanssa. Pohjoismaista kanssakäyntiä vaikeuttaa ylisäätely Suomessa ja säädösten poikkeavuus eri maissa. Kehittyvän pohjoisen mahdollisuudet saattavat jäädä suomalaisten yritysten ja työntekijöiden ulottumattomiin, ellei rajaesteitä voimallisesti ja systemaattisesti poisteta. Tämän vuoksi lappilaiset lisäävät listaan vielä kahdeksannen tärkeän kohdan: 8. Rajaesteiden purkaminen. Suurimmiksi rajaongelmiksi pk-yrittäjät Pohjoiskalotilla ovat kokeneet erilaisuudet säädöksissä, jotka liittyvät tulliin, arvolisäveroon, julkisiin hankintoihin, lupiin, kirjanpitoon, yrityksen perustamiseen ja yritysverotuksen. Myös rajatyöntekijöihin liittyvää normisto (verotus, sosiaaliturva) tulee selkiinnyttää. 16
Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä
Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen Lapin kuntapäivä 25.9.2015 Ratkaisujen Suomi Strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Työllisyys ja kilpailukyky 1. Kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyyden ja
LisätiedotLapin tavoitteet. ja hallitusohjelma?
Lapin tavoitteet. ja hallitusohjelma? Ratkaisujen Suomi Strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Työllisyys ja kilpailukyky 1. Kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotVESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
LisätiedotLaajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen
Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotHallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet
Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotToimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotLapin tavoitteet hallitusohjelmaan
8.12.1014 Lapin tavoitteet hallitusohjelmaan Lapin liitto esittää tulevaan hallitusohjelmaan seuraavat seitsemän kokonaisuutta. Esitykset on pyritty laatimaan niin, että niitä on mahdollisimman helppo
LisätiedotUudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti
Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan
LisätiedotSääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita
Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku
LisätiedotÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen
ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen LIIKENTEEN TULEVAISUUS Volvo Here FROM AUTONOMOUS DRIVING TO SNOWTONOMOUS DRIVING MIKSI AURORA? Automaattiajaminen
LisätiedotLiikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä
Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotPohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus
Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotPirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotLapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen
Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 23.10.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotDigitaalisen infrastruktuurin strategia. Seutuverkkojen kevätseminaari Katariina
Digitaalisen infrastruktuurin strategia Seutuverkkojen kevätseminaari 24.4. Katariina Vuorela @vuorelakata Digitalisaatio on hallituksen ohjelman läpileikkaava teema Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 26.11.2018 Kestävää kasvua
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Hankkeen tausta Järjestöt ja yhdistykset tarjoavat palveluita kylissä enemmän kuin kuntaorganisaatiossa on yleensä tiedetty. Palvelut ovat usein kohderyhmiltään
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen
Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 2.11.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon
LisätiedotLapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)
Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos) Päivi Holopainen Esityksen kuvat otettu Lapin materiaalipankista Pohjoisen näkymät 2040 kolme skenaariota Ponnistetaan pohjoisesta Alueen omat voimavarat hyödynnetään
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotLaajakaistaseminaari
Laajakaistaseminaari 31.5.2012 Esko Lotvonen Maakuntajohtaja Lapin laajakaistahanke Tavoitteena rakentaa vuoteen 2015 mennessä 100 Mbit/s kaksisuuntainen kuituyhteys haja-asutusalueelle Runkolinja enintään
LisätiedotLaajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia. Ari-Pekka Manninen 1.11.
Laajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia Ari-Pekka Manninen 1.11. 1 Tulevaisuuden Suomi on digitaalinen Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja
LisätiedotKotona Suomessa -hanke
Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotRakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja
Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotAjankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta
Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:
LisätiedotElinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020
Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotMetsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma
Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotViestintäviraston puheenvuoro
Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan
Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotTEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen
TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotMaaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian
LisätiedotLuonnos digitaalisen infrastruktuurin strategiaksi. Lausunnonantajan lausunto. Lapin liitto. Lausunto Asia: LVM/2038/01/2017
Lapin liitto Lausunto 25.06.2018 Asia: LVM/2038/01/2017 Luonnos digitaalisen infrastruktuurin strategiaksi Lausunnonantajan lausunto Yleiset huomiot strategialuonnoksesta Strategian tavoite Suomi tietoliikenneverkkojen
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotMahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.
Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Hallituksen kärkihankkeet: DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotSuomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotTeollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi
Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotPohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotValtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010
Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotLapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja
Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs
LisätiedotSuomen Itämeren alueen strategia
Suomen Itämeren alueen strategia 1 Itämeren alue 2 Itämeren alueen vahvuudet vakaus, pienet hyvinvointierot koulutustaso keskinäisen yhteistyön perinne innovatiivisuus, ketteryys uuden teknologian käyttöönotossa
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotKuntajohdon seminaari
Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat
LisätiedotDigi pienissä kunnissa ja maaseudulla
Digi pienissä kunnissa ja maaseudulla Kehittyvät julkishallinnon palvelut ja niiden käytettävyys Jari Ylikoski, Tietoyhteiskunta 12.9.2019 Toimintaympäristön muutoksesta (ylätasolla) Julkishallinnon toimintaympäristö
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotFISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015
FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotRahoitusta maaseutualueen yrityksille
Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
Lisätiedot