JHS XXX Kansalaishavainnot

Transkriptio

1 v.1.0 1(11)

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat Hankkeen perustamisen tausta Hankkeen tavoitteet Hankkeen sidosryhmät Hankkeen edellytykset Hankkeen kuvaus Suosituksen aihe Soveltamisala Suhde muihin suosituksiin Avoimuusperusteet Hankkeen sisältö ja rajaukset Hankkeen lopputulokset Dokumentit ja materiaalit Työvälineet ja -menetelmät Hankkeen organisaatio Hankkeen koordinointi JHS-työryhmä Työsuunnitelma ja työmäärät Hankemenettely ja hankkeessa noudatettavat käytännöt Hyväksymismenettely Versionhallinta Versio Laatimispäivä Muutokset Tekijä Tila Hyväksymispäivä Ensimmäinen versio Pekka Sarkola alustava Tarkennuksia Pekka Sarkola alustava Kokouksen (26.10.) perusteella tarkennettu Pekka Sarkola alustava Työryhmän osalta pääosin täydennetty Timo Pyhälahti oikolukuun Täydennetty ja muotoiltu Pekka Sarkola Täydennetty ja muotoiltu Pekka Sarkola 2(11)

3 1. Hankkeen lähtökohdat JHS-suositusten tavoitteena on edistää sähköistä asiointia sekä tietojen ja rekistereiden yhteiskäyttöä julkishallinnossa. JHS-suosituksen kohteena on yleensä koko julkinen hallinto. 1.1 Hankkeen perustamisen tausta Suomessa on kerätty joukkoistamalla erilaisia tietovarantoja jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi lumen syvyystiedot, vesistöjen korkeusmittaukset, eliöiden lajitiedot ja riistalaskennat on tuotettu kansalaisten talkoovoimien (joukkoistamalla, crowdsourcing) jo vuosikymmenien ajan. Uusia kansalaishavaintojärjestelmiä sekä uusia kansalaishavainnoilla kerättäviä parametreja on tekeillä ja suunnitteilla useita, erityisesti ympäristöhavaintoihin sekä lajitietoihin liittyen. Nykytekniikka (mm. älykännykät, nopeat mobiiliyhteydet, paikannusjärjestelmät) mahdollistavat uudenlaisten havaintotietojen keruun edullisesti ja tehokkaasti. Yhä useampi viranomainen on hyödyntämässä kansalaisia keräämään tietoja rakennetussa ja luonnon ympäristössä. Päällekkäisen työn välttämiseksi olisi tarkoituksenmukaista kerätä eri viranomaisilta parhaat käytännöt kansalaishavaintojen keräämiseksi. Kerättyjen tietojen yhteentoimivuuden ja jatkokäytön edellytyksenä on, että tietojen käyttöoikeudet on määritelty yhdenmukaisesti, tiedot on kerätty systemaattisesti yhteensopivaan tietomallin sekä tietojen jatkokäytöstä on sovittu tietojen kerääjien kanssa. Hankkeen keskeisenä taustamateriaalina on Suomen ympäristökeskuksen julkaisu kansalaishavainnoinnista: State-of-the Art Study in Citizen Observatories: Technological Trends, Development Challenges and Research Avenues ( 1.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on koota kansalaishavaintoihin liittyvät parhaat käytännöt JHS-suositukseen. Suosituksen ensisijainen käyttäjäryhmä on julkisen hallinnon edustajat, jotka suunnittelevat ja toteuttavat kansalaishavaintojen keräämistä. Suosituksen avulla kansalaishavaintoja keräävät viranomaiset voivat suunnitella havaintojen keräämisen, varastoimisen, laadunvarmistuksen, yhteentoimivuuden ja jakamisen tehokkaasti, ottaen huomioon kerättyjen tietojen käyttöoikeudet ja jatkokäyttömahdollisuudet. Laadittava JHS sisältää parhaita käytäntöjä ja esimerkkejä kansalaishavaintojen keräämisestä. 1.3 Hankkeen sidosryhmät JUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. Neuvottelukunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä ja sen toimialana on valtion ja kuntien tietohallintoyhteistyön suunnittelu ja tietohallintoyhteistyöhön liittyvien periaatteellisesti tärkeiden kysymysten käsittely. JUHTA luo yhtenäisiä valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietotekniikan, tietohallinnon ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämislinjoja. JUHTAn tehtäviin edelleen kuuluu julkisen hallinnon tietotekniikan edistäminen ja sen käyttöä koskevien standardien ja hallinnollisten periaatteiden määrittelyä. Tätä tarkoitusta varten on perustettu JHS-järjestelmä. JUHTA vahvistaa JHS-suositukset. JUHTAn asiantuntijajaosto 3(11)

4 JUHTAn alaisuudessa toimiva, muun muassa JHS-työtä ohjaava ryhmä. Jaosto käsittelee aloitteet JHS-työn käynnistämiseksi, varmistaa, että kaikki intressitahot tulevat kuulluiksi JHS-työn aikana ja tekee aloitteita sekä asettaa työryhmiä myös itse. Asiantuntijajaosto käsittelee kaikki JHSsuositukset ennen kuin ne viedään JUHTAn hyväksyttäväksi. Lisäksi jaosto ohjaa JHSvalmistelutyötä ja seuraa hankkeiden etenemistä. JHS-työryhmä JHS-työryhmän jäsenet yhteystietoineen on kuvattu kappaleessa 3.2 JHS-työryhmä. Muut sidosryhmät Suomen ympäristökeskus (SYKE): Envibase on ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvien tietojen avaamista, yhtenäistämistä ja käyttöä edistävä tietojärjestelmähanke. Hanke on kolmivuotinen ( ) ja sen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Ilmatieteen laitos. Hankkeen tuottamien palveluiden loppukäyttäjiä ovat niin ympäristöhallinnon ammattilaiset, tutkijat, yritykset kuin kansalaiset. SYKE on LYNET-organisaationa mukana LYNET+ kansalaishavainnot työryhmän työssä, ja on siinä järjestäjäorganisaatioroolissa. LYNET: Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä Lynet on seitsemän tutkimuslaitoksen yhteenliittymä, johon kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos (IL), Luonnonvarakeskus (Luke), Maanmittauslaitos (MML), Suomen ympäristökeskus SYKE ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Lynet edistää yhteistyötä jäsenorganisaatioidensa välillä sekä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa yli hallinnonalarajojen. Yhteistyön tavoitteena on parantaa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen vaikuttavuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä. LYNET yhteistyönä toimii kansalaishavainnoinnin kehittämiseen keskittynyt SYKE fasilitoima LYNET+ kansalaishavainnot työryhmä. Työryhmään voivat liittyä myös muiden kuin LYNET-organisaatioiden edustajat. Maanmittauslaitos (MML): Kansallinen maastotietokanta (KMTK) on laaja yhteistyöhanke, joka toteutetaan yhteistyössä kuntien, valtionhallinnon eri organisaatioiden sekä yksityisen sektorin kanssa. Kansalaisen maastotietokanta (KMTK-Kansa) on pilottiprojekti, joka selvittää joukkoistamisen mahdollisuuksia Kansallisen maastotietokannan tiedonkeräyksessä. Kansalaisille tehdään käyttöliittymä, johon he voivat kirjata omaa tietoaan näkyväksi kartan päälle ja julkiseksi kaikille. Maanmittauslaitos on LYNET-organisaatio. Geologian tutkimuskeskus (GTK): LYNET-organisaationa mukana LYNET+ kansalaishavainnot työryhmän työssä. Ilmatieteen laitos (IL): LYNET-organisaationa mukana LYNET+ kansalaishavainnot työryhmän työssä. Luonnonvarakeskus (LUKE): LYNET-organisaationa mukana LYNET+ kansalaishavainnot työryhmän työssä. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy: LYNET-organisaationa mukana LYNET+ kansalaishavainnot työryhmän työssä. Luonnontieteellinen keskusmuseo (LUOMUS): LUOMUS on Helsingin yliopiston (HY) erillislaitos. LUOMUS vastaa eliölajeja koskevan tiedon koostamisen, hallinnoinnin ja jakamisen avuksi perustetusta kansallisesta Suomen Lajitietokeskuksesta ja kaikille avoimesta laji.fi-portaalista yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. LUOMUS ei ole LYNET-organisaatio. LUOMUS on mukana LYNET+ kansalaishavainnot -työryhmän työssä.. 4(11)

5 1.4 Hankkeen edellytykset Hankkeen edellytyksenä on, että kaikki työryhmän jäsenet ovat käytettävissä sovitun ajanjakson ja osallistuvat aktiivisesti JHS-työryhmätyöhön. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Suosituksen aihe Suosituksessa kuvataan parhaat käytännöt kansalaishavaintojen keräämiseen ja tallentamiseen. Suosituksen avulla kansalaishavaintoja keräävät viranomaiset voivat suunnitella havaintojen keräämisen, varastoimisen, laadunvarmistuksen, yhteentoimivuuden ja jakamisen tehokkaasti, ottaen huomioon kerättyjen tietojen käyttöoikeudet ja jatkokäyttömahdollisuudet. 2.2 Soveltamisala Suosituksen tarkoituksena on jakaa tietoa parhaista käytännöistä kansalaishavaintojen keräämiseen. Suosituksen pääkohderyhmät ovat julkishallinnon toiminnan ja prosessien kehittäjät. Suosituksen parhaita käytäntöjä voi hyödyntää yksityisissä yrityksissä ja kolmannella sektorilla. 2.3 Suhde muihin suosituksiin Laadittava suositus liittyy useisiin jo olemassa oleviin JHS-suosituksiin: tietoaineistojen rakenteeseen ja metatietoihin, käyttölupiin, laadunvarmistukseen ja prosessien kehittämiseen liittyvät JHS-suositukset sisältävät suosituksia, joita laadittavassa suosituksessa hyödynnetään. Suositukseen liittyy lukuisia teknisiä standardeja ja suosituksia, kuten Sensor Web Enablement (SWE), extensible Markup Language (XML), JavaScript Object Notation (JSON), Web Ontology Language (OWL ), Keyhole Markup Language (KML) ja RDF Query Language (SPARQL). Varsinaiseen kansalaishavainnointiin liittyy muun muassa Open311 hanke ( ja CityDSK ( 2.4 Avoimuusperusteet Työ on julkista ja siitä tiedotetaan aktiivisesti sekä JHS-järjestelmän että muita viestintäkanavia käyttäen. Suositushankkeen tärkein viestintäkanava on otakantaa.fi palvelu. Otakantaa.fi palvelua käytetään aktiivisesti koko suositushankkeen aikana. Palvelua käytetään keräämään palautetta suositusehdotuksesta, mutta myös palvelun avulla ylläpidetään aktiivista keskustelua suositusehdotuksen sisällöstä. 2.5 Hankkeen sisältö ja rajaukset Hankkeeseen sisältyy JHS-suositusta varten tehtävä dokumentointi, työryhmän kokous- ja työpöytätyöskentely sekä teknisen kirjoittajan/editorin työtehtävät. 5(11)

6 2.6 Hankkeen lopputulokset Dokumentit ja materiaalit Hankkeen tuotoksena syntyvät seuraavat dokumentit: o sisältää JHS-suositushankkeen työsuunnitelman, resurssit ja aikataulun JHS-suositus Käyttöönotto- ja ylläpitosuunnitelma o kuvaus suosituksesta o esitys käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä o kuvaus valmistelusta (palautekierros, jäsenet, mahdolliset keskustelutilaisuudet) Palautelomake Palauteyhteenveto Työryhmän muistiot Lisäksi kullekin JHS-suositukselle luodaan oma internet-sivu, jonka ylläpidosta vastaa JHS-hankekoordinaattori Työvälineet ja -menetelmät JHS-työryhmän käyttöön avataan oma työtila. Kaikki JHS-suositusluonnosta varten kerätty materiaali ja dokumentin eri versiot säilytetään ja jaetaan kyseisen työtilan kautta. Työtila toimii valtion VYVIverkon SharePoint-sivustona, työtila luodaan Suomen Ympäristökeskuksen Kansalaishavainnot työtilan yhteyteen. JHS-suosituksen valmistelun aikana luonnoksen tilasta ja aikatauluista kerrotaan hankkeen omilla sivuilla ( ja otakantaa.fi palvelussa. Palautekierros toteutetaan sähköisesti. Kootut palautteet käsitellään työryhmässä. 3. Hankkeen organisaatio 3.1 Hankkeen koordinointi : JHS-hankekoordinaattori: Pekka Niemi, pekka.niemi(at)vm.fi Anna Tuominen, anna.tuominen(at)netum.fi 6(11)

7 3.2 JHS-työryhmä Työryhmän vetäjä: Työryhmän editorit: Timo Pyhälahti, timo.pyhalahti(at)ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus Matti Lindholm, matti.lindholm(at)ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus Pekka Sarkola, pekka.sarkola(at)gispo.fi Gispo Oy Työryhmän jäsenet: Mari Laakso, mari.laakso(at)maanmittauslaitos.fi Maanmittauslaitos (FGI) Kimmo Murto kimmo.murto(at)luke.fi Luonnonvarakeskus Kari Lahti kari.lahti(at)helsinki.fi Luonnontieteellinen keskusmuseo (LUOMUS) Jaana Halonen, jaana.halonen(at)kuntaliitto.fi Kuntaliitto Annukka Varteva annukka.varteva(at)forumvirium.fi Helsingin kaupunki / ForumVirium / 6Aika Olli Sallasmaa olli.sallasmaa(at)gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Achim Drebs achim.drebs(at)fmi.fi Marjo Hippi marjo.hippi(at)fmi.fi Ari-Juhani Punkka ari-juhani.punkka(at)fmi.fi Ilmatieteen laitos Ville Kotovirta ville.kotovirta(at)vtt.fi VTT Minna Anthoni minna.anthoni(at)evira.fi EVIRA Sanna Marttinen [email protected] LYNET Työryhmän sihteeri Pekka Sarkola, pekka.sarkola(at)gispo.fi, Gispo Oy 7(11)

8 4. Työsuunnitelma ja työmäärät Alla olevassa taulukossa on kuvattu hankkeen vaiheet, arvioitu aikataulu ja vaiheiden vastuuhenkilöt. Harmaalla merkittyihin kohtiin ei välttämättä tarvita aikataulutusta. Vaihe Tehtävät Alkaa Päättyy Vastuu 1.1 n laatiminen Työryhmän vetäjä, editori ja JHShankekoordinaattori 1. n laadinta ja työryhmän kokoaminen 1.2 n tarkastaminen ja työryhmän kokoamisen hyväksyminen n julkaiseminen verkkosivuilla ja tiedottaminen. JHS-hankekoordinaattori, 2. Hankkeen käynnistämisen hyväksyminen 2.1 n esittely ja hyväksyminen JUHTAn asiantuntijaostossa Työryhmän vetäjä, editori tai työryhmän jäsen 3.1 JHS-suositusluonnoksen laatiminen työryhmätyöskentelynä Työryhmä 3. Luonnoksen valmistelu 3.2 Työryhmän kokousmuistioiden julkaiseminen verkkosivuilla JHS-hankekoordinaattori 3.3 Keskustelutilaisuuden järjestäminen (tarvittaessa). huhtitoukokuu 2015 Työryhmän vetäjä, editori, ja JHS-hankekoordinaattori 4.1 Julkisen palautekierroksen järjestäminen Työryhmän vetäjä, editori, ja JHS-hankekoordinaattori 4. Palautekierros 4.2 Palauteyhteenvedon ja ensimmäisen vaiheen vastineen laatiminen Työryhmä 4.3 Palauteyhteenvedon julkaiseminen ja palautekierroksen toisen vaiheen järjestäminen JHS-hankekoordinaattori, 8(11)

9 4.4 Palauteyhteenvedon päivittäminen ja luonnoksen viimeistely Työryhmä 4.5 Käyttöönotto- ja ylläpitosuunnitelman laatiminen Työryhmän vetäjä ja editori 4.6 Luonnoksen viimeistely (oikoluku, tyylipohja yms.) JHSjaoston käsittelyä varten ja palauteyhteenvedon julkaiseminen verkkosivuilla JHS-hankekoordinaattori, 5. Luonnoksen käsittely JUHTAn asiantuntijajaostossa 5.1 Suositusluonnoksen, palauteyhteenvedon ja käyttöönotto- ja ylläpitosuunnitelman käsittely JUHTAn asiantuntijajaoston kokouksessa Työryhmän vetäjä tai editori 6. Luonnoksen käsittely JUHTAssa 6.1 Lopullisen luonnosversion, palauteyhteenvedon ja käyttöönotto- ja ylläpitosuunnitelman esittely JUHTAn kokouksessa valmistelee, JHSjaosto päättää esittelijästä 7. Suosituksen julkaiseminen ja tiedottaminen 7.2 Tiedottaminen verkkosivuilla. JHS-uutiskirjeen lähettäminen. Palautteenantajille tieto julkaisemisesta Hyväksytyn suosituksen oikoluku ja tarkastaminen (tarvittaessa), julkaiseminen verkkosivuilla sekä käännättäminen. JHS-hankekoordinaattori, ja JHS-hankekoordinaattori Alla olevassa taulukossa on kuvattu suosituksen laatimisen arvioitu työmäärä konsulttityön osalta. Työryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden työmääriä ei erikseen ole arvioitu. Vaihe Tehtävät Työmääräarvio (Netum konsultointi Oy) 1. n laadinta ja työryhmän kokoaminen 1.1 n laatiminen. 1.2 n tarkastaminen ja työryhmän kokoamisen hyväksyminen. 9(11)

10 1.3 n julkaiseminen verkkosivuilla ja tiedottaminen. 2. Hankkeen käynnistämisen hyväksyminen 2.1 n esittely ja hyväksyminen JUHTAn asiantuntijajaostossa. Työryhmän sihteeri: 1 htp 3.1 JHS-suositusluonnoksen laatiminen työryhmätyöskentelynä. Työryhmän sihteeri: 15 htp 3. Luonnoksen valmistelu 3.2 Työryhmän kokousmuistioiden julkaiseminen verkkosivuilla. JHS-hankekoordinaattori 2,0 htp 3.3 Keskustelutilaisuuden järjestäminen (tarvittaessa). 4.1 Julkisen palautekierroksen järjestäminen. JHS-hankekoordinaattori 2,0 htp 4.2 Palauteyhteenvedon ja ensimmäisen vaiheen vastineen laatiminen. Työryhmän sihteeri: 5 htp 4.3 Palauteyhteenvedon julkaiseminen, palautekierroksen toisen vaiheen käynnistäminen. JHS-hankekoordinaattori 0,1 htp Työryhmän sihteeri: 1 htp 4. Palautekierros 4.4 Palauteyhteenvedon päivittäminen ja luonnoksen viimeistely. JHS-hankekoordinaattori 0,1 htp Työryhmän sihteeri: 5 htp 4.5 Käyttöönotto- ja ylläpitosuunnitelman laatiminen. JHS-hankekoordinaattori 0,1 htp Työryhmän sihteeri: 2 htp 4.6 Luonnoksen viimeistely (oikoluku, tyylipohja yms.) JHS-jaoston käsittelyä varten ja palauteyhteenvedon julkaiseminen verkkosivuilla. 5. Luonnoksen käsittely JUHTAn asiantuntijajaostossa 5.1 Suositusluonnoksen, palauteyhteenvedon ja käyttöönotto- ja ylläpitosuunnitelman käsittely JUHTAn asiantuntijajaoston kokouksessa Luonnoksen käsittely 6.1 Lopullisen luonnosversion, palauteyhteenvedon ja käyttöönotto- ja ylläpitosuunnitelman - 10(11)

11 JUHTAssa esittely JUHTAn kokouksessa. 7. Suosituksen julkaiseminen ja tiedottaminen 7.1 Hyväksytyn suosituksen oikoluku ja tarkastaminen (tarvittaessa), julkaiseminen verkkosivuilla sekä käännättäminen. 7.2 Tiedottaminen verkkosivuilla. JHSuutiskirjeen lähettäminen. Palautteenantajille tieto julkaisemisesta. YHTEENSÄ 37,3 htp 5. Hankemenettely ja hankkeessa noudatettavat käytännöt Hankkeessa noudatettavat käytännöt on kuvattu JHS-suosituksen valmisteluoppaassa. 6. Hyväksymismenettely JHS-suosituksen hyväksymismenettely (palautekierros, suositusluonnoksen käsittely) on kuvattu suosituksessa JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä. Tiivis työohje löytyy myös JHS-suosituksen valmisteluoppaasta. 11(11)