KÄSITYÖNOPETTAJAN- JA KÄSITYÖTIETEEN KOULUTUSTEN TUTKINTOVAATIMUKSET LUKUVUOSILLE

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos KÄSITYÖNOPETTAJAN- JA KÄSITYÖTIETEEN KOULUTUSTEN TUTKINTOVAATIMUKSET LUKUVUOSILLE Sisällysluettelo Koulutuksen toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op... 3 Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op... 6 Käsityötiede sivuaineena tai erillisinä opintoina... 8 Käsityötieteen perusopinnot 25 op... 9 Käsityötieteen aineopinnot 45 op Kasvatustieteen perusopinnot, opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot 25 op Kasvatustieteen aineopinnot 45 op Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot (KK) 20 op Käsityötieteen syventävät opinnot 80 op Kasvatustieteen aineopinnot, opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot 35 op Kasvatustieteen syventävät opinnot 80 op Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot (KM) 1 op

2 Koulutuksen toiminta-ajatus ja tavoitteet Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnon käsityönopettajan koulutuksessa suorittanut opiskelija on käsityötieteen asiantuntija. Maisterin tutkinto antaa laaja-alaisen opettajan kelpoisuuden perus- ja lukio-opetuksen tehtäviin sekä aikuiskoulutuksen tehtäviin. Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet kehittää käsityötieteellistä tutkimusta sekä käsityön opetuksen pedagogiikkaa. Käsityötieteen koulutuksessa, johon ei sisälly opettajan kelpoisuusopintoja, kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneet voivat erilaisten sivuaineyhdistelmien kautta hakeutua myös uudenlaisiin työtehtäviin vasta kehitteillä oleville alueille. Kaikki opiskelijat aloittavat käsityönopettajan koulutuksessa pääaineenaan joko käsityötiede tai kasvatustiede. Opintojen kuluessa on mahdollista hakea käsityötieteen koulutukseen, joka ei anna aineenopettajan kelpoisuutta. Koulutuksen arvoperustan muodostavat demokratia ja oikeudenmukaisuus sekä yhteiskunnallinen, kulttuurinen, koulutuksellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Koulutuksessa noudatetaan eettisiä toimintaperiaatteita sekä painotetaan monitieteellistä asiantuntijuutta. Opiskeluprosessin aikana tuetaan opiskelijan opettajuuteen kasvua, vahvan ammatti-identiteetin rakentumista sekä opiskelijan kasvua elinikäiseen oppimiseen ottaen huomioon käsityön yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Helsingin yliopiston käsityönopettajan ja käsityötieteen koulutuksissa opiskellaan käsityötiedettä, jota luonnehtii laaja-alaisuus, monitieteisyys ja tutkimuksellisuus. Opintojen alueita ovat mm. suunnitteluja valmistusprosesseihin liittyvän tiedonmuodostuksen ja tieteellisen ajattelun välinen vuorovaikutus, kestävä ja eettinen kuluttajuus sekä moniulotteinen käsityökulttuuri. Käsityönopettajan koulutuksen keskeisenä tavoitteena on huolehtia käsityöstä ja käsityötaidosta perussivistyksen ja elämänikäisen oppimisen osana. Käsityön avulla voidaan kehittää luovia ja kognitiivisia prosesseja, kuten ilmaisu- ja suunnittelutaitoja, monimateriaalista ongelmanratkaisua sekä työn organisointia ja arviointia. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet käsityön eri osa-alueiden taidolliseen, tieteelliseen ja soveltavaan aineenhallintaan käsityön opettamiseen ja ohjaamiseen sekä taitojen edelleen kehittämiseen käsityön alan tutkimukseen, asiantuntijatehtäviin ja kehittämistyöhön käsityötuotteen koko elinkaaren huomioonottavaan suunnitteluun ja valmistukseen. 2

3 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista ja niiden työstötekniikoista, suunnittelu- ja valmistusprosesseista, käsityötieteestä tieteen alana ja sen tutkimuksesta, käsityön opettamisesta ja ohjaamisesta. Käsityönopettajan koulutus pääaineena käsityötiede Kasvatustieteen kandidaatti, 180 op Tunnus Opintojakson/opintokokonaisuuden nimi Laajuus Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot (KK) 20 YK 1 Opintojen suunnittelu 1 2 op YK 2 Kieliopinnot 10 op YK 2.1 Äidinkieli 4 op YK Puheviestintä 2 op YK Tieteellinen kirjoittaminen 2 op YK 2.2 Toinen kotimainen kieli 3 op YK 2.3 Vieras kieli 3 op YK 3 TVT-opinnot 8 op YK 3.1 TVT-ajokortti 3 op YK 3.2 Opettajan tietotekniikka 5 op Käsityötieteen perusopinnot 25 KäP 1 Käsityötiede, muotoilu ja suunnittelu 5 op KäP 2 Materiaali ja muoto 5 op KäP 3 Taito tekstiilityössä 5 op KäP 4 Yksilöllinen vaate 5 op KäP 5 Teknisen työn materiaalit ja perustekniikat 5 op Käsityötieteen aineopinnot 45 KäA 1 Käsityö ilmaisuna KäA 1.1 Pinnan ilmaisu ja rakenne 10 op KäA 1.2 Ihminen ja tila 15 op KäA Sisustuksen ja vaatetuksen ulottuvuudet 5 op KäA Vaate liikkeessä 5 op KäA Tekstiili sisustuksessa 5 op KäA 2 Tutkimusmenetelmäopinnot ja kandidaatin tutkielma 20 op KäA 2.1 Laadulliset tutkimusmenetelmät käsityötieteessä 6 op KäA 2.2 Kokeellinen ja määrällinen tutkimus käsityötieteessä 6 op KäA 2.3 Kandidaatin tutkielma ja siihen sisältyvä seminaari 8 op Kasvatustieteen perusopinnot, opettajan pedagogisten opintojen 25 perusopinnot KasvO Johdatus kasvatus- ja kehityspsykologiaan 5 op 1.1 KasvO Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet 5 op 1.2 KasvO Didaktiikka 5 op 1.3 KasvO 2 Ainedidaktiikka I KasvO 2.1 Opetus, oppiminen ja arviointi 5 op 3

4 KasvO 2.2 Perusharjoittelu 5 op Sivuaineopinnot (esim. toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot) Vapaasti valittavia opintoja niin, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 65 Käsityönopettajan koulutus pääaineena kasvatustiede Kasvatustieteen kandidaatti, 180 op Tunnus Opintojakson/opintokokonaisuuden nimi Laajuus Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot (KK) 20 YK 1 Opintojen suunnittelu 1 2 op YK 2 Kieliopinnot 10 op YK 2.1 Äidinkieli 4 op YK Puheviestintä 2 op YK Tieteellinen kirjoittaminen 2 op YK 2.2 Toinen kotimainen kieli 3 op YK 2.3 Vieras kieli 3 op YK 3 TVT-opinnot 8 op YK 3.1 TVT-ajokortti 3 op YK 3.2 Opettajan tietotekniikka 5 op Kasvatustieteen perusopinnot, opettajan pedagogisten opintojen 25 perusopinnot KasvO Johdatus kasvatus- ja kehityspsykologiaan 5 op 1.1 KasvO Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet 5 op 1.2 KasvO Didaktiikka 5 op 1.3 KasvO 2 Ainedidaktiikka I KasvO Opetus, oppiminen ja arviointi 5 op 2.1 KasvO 2.2 Perusharjoittelu 5 op Kasvatustieteen aineopinnot (kasvatustiede pääaineena opiskelevat) 45 KasvA Opettajan työn yhteiskunnalliset haasteet 5 op 1.1 KasvA Taitojen oppiminen ja opettaminen 5 op 1.2 KasvA Aineopintojen täydentävä kirjallisuus 5 op 1.3 KasvA Kasvatustieteen valinnaisia opintoja 12 op 1.4 KasvA 2 Tutkimusmenetelmäopinnot ja kandidaatin tutkielma KasvA 2.1 Tieteellisen ajattelun perusteet opetuksen ja oppimisen kontekstissa 5 op KasvA Tutkimusmenetelmät I 5 op 2.2 KasvA 2.3 Kandidaatin tutkielma ja siihen sisältyvä seminaari 8 op Käsityötieteen perusopinnot (käsityötiede sivuaineena) 25 KäP 1 Käsityötiede, muotoilu ja suunnittelu 5 op KäP 2 Materiaali ja muoto 5 op KäP 3 Taito tekstiilityössä 5 op KäP 4 Yksilöllinen vaate 5 op KäP 5 Teknisen työn materiaalit ja perustekniikat 5 op Käsityötieteen aineopinnot (käsityötiede sivuaineena) 35 4

5 KäA 1 KäA 1.1 KäA 1.2 KäA KäA KäA KäA 1.3 Käsityö ilmaisuna Pinnan ilmaisu ja rakenne 10 op Ihminen ja tila 15 op Sisustuksen ja vaatetuksen ulottuvuudet 5 op Vaate liikkeessä 5 op Tekstiili sisustuksessa 5 op Valitaan käsityötieteen syventävistä vaihtoehtoisista opinnoista (KäS4) 2 x 5 op = 10 op TAI Teknisen työn valinneille opintojakso Teknologia ja muotoilu 5 op + käsityötieteen syventävistä vaihtoehtoisista opinnoista (KäS4) 5 op = 10 op Sivuaineopinnot (esim. toisen opetettavan aineen perusopinnot) Vapaasti valittavia opintoja niin, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 30 Käsityötieteen koulutus Kasvatustieteen kandidaatti, 180 op Tunnus Opintojakson/opintokokonaisuuden nimi Laajuus Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot (KK) 20 YK 1 Opintojen suunnittelu 1 2 op YK 2 Kieliopinnot 10 op YK 2.1 Äidinkieli 4 op YK Puheviestintä 2 op YK Tieteellinen kirjoittaminen 2 op YK 2.2 Toinen kotimainen kieli 3 op YK 2.3 Vieras kieli 3 op YK 3 TVT-opinnot 8 op YK 3.1 TVT-ajokortti 3 op YK 3.2 Opettajan tietotekniikka 5 op Käsityötieteen perusopinnot 25 KäP 1 Käsityötiede, muotoilu ja suunnittelu 5 op KäP 2 Materiaali ja muoto 5 op KäP 3 Taito tekstiilityössä 5 op KäP 4 Yksilöllinen vaate 5 op KäP 5 Teknisen työn materiaalit ja perustekniikat 5 op Käsityötieteen aineopinnot 50 KäA 1 Käsityö ilmaisuna KäA 1.1 Pinnan ilmaisu ja rakenne 10 op KäA 1.2 Ihminen ja tila 15 op KäA Sisustuksen ja vaatetuksen ulottuvuudet 5 op KäA Vaate liikkeessä 5 op KäA Tekstiili sisustuksessa 5 op KäA 2 Tutkimusmenetelmäopinnot ja kandidaatin tutkielma 20 op KäA 2.1 Laadulliset tutkimusmenetelmät käsityötieteessä 6 op KäA 2.2 Kokeellinen ja määrällinen tutkimus käsityötieteessä 6 op KäA 2.3 Kandidaatin tutkielma ja siihen sisältyvä seminaari 8 op KäA 3 Asiantuntijuutta kehittävä harjoittelu 5 op Sivuaineopinnot Vapaasti valittavia opintoja niin, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 85 5

6 Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op Tavoite Kasvatustieteen maisterin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle syventävät tiedot ja valmiudet toimia käsityötieteen asiantuntijana. Maisterin tutkinto antaa laaja-alaisen opettajan kelpoisuuden perus- ja lukio-opetuksen tehtäviin sekä aikuiskoulutuksen tehtäviin. Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet kehittää käsityötieteellistä tutkimusta sekä käsityön opetuksen pedagogiikkaa. Käsityötieteen koulutuksesta, johon ei sisälly opettajan kelpoisuusopintoja, valmistuvat kasvatustieteen maisterit voivat erilaisten sivuaineyhdistelmien kautta hakeutua myös uudenlaisiin työtehtäviin vasta kehitteillä oleville alueille. Käsityönopettajan koulutus pääaineena käsityötiede Kasvatustieteen maisteri, 120 op Tunnus Opintojakson/opintokokonaisuuden nimi Laajuus Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot (KM) 1 YM 1 Opintojen suunnittelu 2 1 op Käsityötieteen syventävät opinnot 80 Ympäristö ja kulttuuri 30 op KäS 1 Käsityökulttuuri, hyvinvointi ja kestävä kehitys 5 op KäS 2 Tekijäkulttuuri ja nykykäsityö 5 op KäS 3 Syventävä kokonaisuus, joista valitaan 2 x 5 op = 10 op: KäS 3.1 Asumisen ja sisustuksen syventävä kokonaisuus 5 op KäS 3.2 Pukeutumisen ja vaatetuksen syventävä kokonaisuus 5 op KäS 3.3 Teknologia ja muotoilu 5 op KäS 4 Käsityötieteen syventävät vaihtoehtoiset opinnot 2 x 5 op = 10 op: KäS 4.1 Sisustuskangas ja verhoilu 5 op KäS 4.2 Kankaanpainanta ja kirjonta 5 op KäS 4.3 Kokeilevat lankatekniikat 5 op KäS 4.4 Ajankohtainen teema 5 op KäS 4.5 Kansanomainen kirjonta 5 op KäS 4.6 Tutkiva ja kokeileva kankaankudonta 5 op KäS 4.7 Kestävät tekstiilit ja luonnonväriaineet 5 op KäS 4.8 e-tekstiilit 5 op KäS 5 Tutkimusmenetelmäopinnot ja pro gradu -tutkielma 50 op KäS 5.1 Käsityötieteen syventävät tutkimusmenetelmät 5 op KäS 5.2 Menetelmätarjotin (valinnainen menetelmäopintojakso opettajankoulutuslaitoksen menetelmätarjottimelta) 5 op KäS 5.3 Suunnitteluseminaari 2 op KäS 5.4 Tutkimusseminaari 2 op KäS 5.5 Pro gradu -tutkielma 36 op Kasvatustieteen aineopinnot, opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot 35 KasvO 3 Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen 5 op KasvO 4 Ainedidaktiikka II KasvO Laaja-alaisuus ja yhteisöllisyys opetuksessa 5 op 4.1 KasvO Ainedidaktinen kehittämisprojekti 5 op 4.2 KasvO Soveltava harjoittelu 6 op 4.3 KasvO 5 Ainedidaktiikka III KasvO 5.1 Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op 6

7 KasvO 5.2 Syventävä harjoittelu 9 op Vapaasti valittavia opintoja niin, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 4 Käsityönopettajan koulutus pääaineena kasvatustiede Kasvatustieteen maisteri, 120 op Tunnus Opintojakson/opintokokonaisuuden nimi Laajuus Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot (KM) 1 YM 1 Opintojen suunnittelu 2 1 op KasvS Kasvatustieteen syventävät opinnot (kasvatustiede pääaineena opiskelevat) 80 KasvS 1 Pro gradu -tutkielma ja siihen sisältyvät seminaarit 40 op 40 KasvS 2 Menetelmätarjotin 5 op (valinnainen menetelmäopintojakso 5 opettajankoulutuslaitoksen menetelmätarjottimelta) Muut kasvatustieteen syventävät opinnot kasvatustieteen 35 pääaineopiskelijoille KasvO 3 Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen 5 op KasvO 4 Ainedidaktiikka II KasvO Laaja-alaisuus ja yhteisöllisyys opetuksessa 5 op 4.1 KasvO Ainedidaktinen kehittämisprojekti 5 op 4.2 KasvO Soveltava harjoittelu 6 op 4.3 KasvO 5 Ainedidaktiikka III KasvO Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op 5.1 KasvO 5.2 Syventävä harjoittelu 9 op Sivuaine (esim. toisen opetettavan aineen aineopinnot) ja/tai vapaasti valittavia opintoja niin, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 39 Käsityötieteen koulutus Kasvatustieteen maisteri, 120 op Tunnus Opintojakson/opintokokonaisuuden nimi Laajuus Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot (KM) 1 YM 1 Opintojen suunnittelu 2 1 op Käsityötieteen syventävät opinnot 85 Ympäristö ja kulttuuri 30 op KäS 1 Käsityökulttuuri, hyvinvointi ja kestävä kehitys 5 op KäS 2 Tekijäkulttuuri ja nykykäsityö 5 op KäS 3 Syventävä kokonaisuus, joista valitaan 2 x 5 op = 10 op: KäS 3.1 Asumisen ja sisustuksen syventävä kokonaisuus 5 op KäS 3.2 Pukeutumisen ja vaatetuksen syventävä kokonaisuus 5 op KäS 3.3 Teknologia ja muotoilu 5 op KäS 4 Käsityötieteen syventävät vaihtoehtoiset opinnot 2 x 5 op = 10 op: KäS 4.1 Sisustuskangas ja verhoilu 5 op KäS 4.2 Kankaanpainanta ja kirjonta 5 op KäS 4.3 Kokeilevat lankatekniikat 5 op KäS 4.4 Ajankohtainen teema 5 op 7

8 KäS 4.5 KäS 4.6 KäS 4.7 KäS 4.8 KäS 5 KäS 5.1 KäS 5.2 KäS 5.3 KäS 5.4 KäS 5.5 KäS 6 Kansanomainen kirjonta 5 op Tutkiva ja kokeileva kankaankudonta 5 op Kestävät tekstiilit ja luonnonväriaineet 5 op e-tekstiilit 5 op Tutkimusmenetelmäopinnot ja pro gradu -tutkielma 50 op Käsityötieteen syventävät tutkimusmenetelmät 5 op Menetelmätarjotin (valinnainen menetelmäopintojakso opettajankoulutuslaitoksen menetelmätarjottimelta) 5 op Suunnitteluseminaari 2 op Tutkimusseminaari 2 op Pro gradu -tutkielma 36 op Asiantuntijuutta syventävä harjoittelu 5 op Sivuaine ja/tai vapaasti valittavia opintoja niin, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 34 Käsityötiede sivuaineena tai erillisinä opintoina Perusopinnot 25 op Käsityötieteen perusopinnot 25 KäP 1 Käsityötiede, muotoilu ja suunnittelu 5 op KäP 2 Materiaali ja muoto 5 op KäP 3 Taito tekstiilityössä 5 op KäP 4 Yksilöllinen vaate 5 op Alla olevista valitaan yksi: KäS 1 Käsityökulttuuri, hyvinvointi ja kestävä kehitys 5 op KäS 2 Tekijäkulttuuri ja nykykäsityö 5 op Aineopinnot 35 op Käsityötieteen aineopinnot 35 KäA 1 Käsityö ilmaisuna 25 op KäA 1.1 Pinnan ilmaisu ja rakenne 10 op KäA 1.2 Ihminen ja tila 15 op KäA Sisustuksen ja vaatetuksen ulottuvuudet 5 op KäA Vaate liikkeessä 5 op KäA Tekstiili sisustuksessa 5 op KäS 4 Käsityötieteen vaihtoehtoiset opinnot 2 x 5 op = 10 op (valitaan käsityötieteen syventävistä vaihtoehtoisista opinnoista (KäS4)) KäS 4.1 Sisustuskangas ja verhoilu 5 op KäS 4.2 Kankaanpainanta ja kirjonta 5 op KäS 4.3 Kokeilevat lankatekniikat 5 op KäS 4.4 Ajankohtainen teema 5 op KäS 4.5 Kansanomainen kirjonta 5 op KäS 4.6 Tutkiva ja kokeileva kankaankudonta 5 op KäS 4.7 Kestävät tekstiilit ja luonnonväriaineet 5 op KäS 4.8 e-tekstiilit 5 op 8

9 Käsityötieteen perusopinnot 25 op Grundstudier i slöjdvetenskap Basics in Craft Studies Laajuus: 25 op Tyyppi: Käsityötieteen perusopinnot Kohderyhmä: Käsityötieteen pää- ja sivuaineopiskelijat Kuvaus: Käsityötieteen perusopinnot koostuvat käsityötieteen, muotoilun ja suunnittelun perusteista, materiaalituntemuksesta sekä keskeisten työstötekniikoiden perussisällöistä. Opiskelija saa yleisnäkemyksen käsityötieteestä tieteenalana, oppii tunnistamaan ja määrittämään materiaaleja, omaksuu tuotteiden suunnittelun ja valmistuksen perustiedot ja -taidot sekä oppii rakentamaan käsityöllisen toiminnan tieteellistä perustaa. Arviointi: Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan siihen kuuluvien opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Kunkin opintojakson arvosana kerrotaan sen opintopistemäärällä ja näistä saatava summa jaetaan arvioitujen opintojaksojen opintopistemäärällä. Arvosanaa laskettaessa ei huomioida hyväksytty/hylätty -arvioituja opintojaksoja. Käsityötiede, muotoilu ja suunnittelu 5 op Slöjdvetenskap och design Craft studies and designing Laajuus: 5 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen perusopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen kaikille käsityötieteen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Opintojakso tarjotaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Opintojakso tulee valita saman lukukauden aikana kuin Materiaali ja muoto sekä käsityötieteen pääaineopiskelijoille lisäksi Opettajan tietotekniikka. 9

10 tunnistaa käsityötieteen tieteenalana ja tutkimuskenttänä sekä muotoilun ja suunnittelun osaalueena. ymmärtää erilaisia käsityötieteen, muotoilun ja suunnittelun tutkimukseen ja sen tuottamiseen liittyviä haasteita. osaa arvioida kriittisesti ja esittää perustellen omia näkemyksiään opintojaksolla käsiteltyihin sisältöihin. Opintojaksolla perehdytään käsityötieteen, muotoilun ja suunnittelun teoreettisiin ja metodisiin lähestymistapoihin sekä keskeisiin peruskäsitteisiin siten, että opiskelija kykenee soveltamaan niitä alan tieteelliseen aineistoon perehtyessään ja sitä esittäessään. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Arnkil, H. (2008). Värit havaintojen maailmassa. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Soveltuvin osin. Koskennurmi-Sivonen, R. (2014). Luonnokset muodinluojan työssä. Teoksessa A. Nuutinen, P. Fernström, S. Kokko & H. Lahti (toim.) Suunnittelusta käsin: käsityön tutkimuksen ja opetuksen vuoropuhelua. Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja 36. Helsinki: Helsingin yliopisto. Laamanen, T.-K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2014). Suunnittelutehtävät, inspiraationlähteet ja ideointi. Teoksessa A. Nuutinen, P. Fernström, S. Kokko & H. Lahti (toim.) Suunnittelusta käsin: Käsityön tutkimuksen ja opetuksen vuoropuhelua. Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja 36. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lankow, J., Crooks, R., & Ritchie, J. (2012). Infographics: The Power of Visual Storytelling. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons. Soveltuvin osin. Kolme ajankohtaista kurssisisältöä täydentävää kansainvälistä tai suomenkielistä referee-artikkelia (laajuus n sivua / artikkeli), joita käsitellään itsenäisesti tai ryhmissä. Artikkelit ja niihin liittyvät ohjeet ilmoitetaan kurssin alkaessa. Luennot, ryhmät ja ryhmä- ja yksilötehtävät. Arviointi: Arviointi koostuu tehtävistä, jotka arvioidaan arviointiasteikolla 0 5. Materiaali ja muoto 5 op Material och form Material and form Laajuus: 5 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen perusopinnot 10

11 Kohderyhmä: Käsityötieteen pää- ja sivuaineopiskelijat Ajoitus: Opintojakso suoritetaan ensimmäisenä opintovuonna. Opintojakso suoritetaan yhtä aikaa opintojakson Käsityötiede, muotoilu ja suunnittelu kanssa. Opiskelija osaa tunnistaa pääpiirteissään pehmeitä materiaaleja, kuituraaka-aineita ja tekstiilirakenteita. Opiskelija ymmärtää kuitujen, lankojen ja kankaiden valmistusmenetelmiä, materiaalien viimeistyksiä ja käyttötarkoituksia ja kykenee soveltamaan tätä tietoa tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa. tekstiiliraaka-aineet ja kuidut sekä lankojen, kankaiden ja materiaalien valmistus- ja viimeistysmenetelmät kuitujen, lankojen, kankaiden ja materiaalien ominaisuudet ja käyttökohteet huovutus ja muodonanto tuotteen yhteisöllinen suunnittelu- ja valmistusprosessi Kirjallisuus: Boncamper, I. (2011). Tekstiili-oppi: kuituraaka-aineet. 4. korjattu laitos. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja C20. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Soveltuvin osin. Eberle, H. ym. (2007). Ammattina vaate p. Helsinki: Sanoma Pro. s Pöllänen, S., & Vartiainen L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series - Research in Sloyd Education and Craft Science A, 20(3), Oheiskirjallisuus: Alesina, I., & Lupton, E. (2010). Exploring materials - Creative design for everyday objects. New York: Princeton Architectural Press. Saatavilla e-julkaisuna HY:n verkossa. Mentu, T., Mikkelä, T., & Paakkunainen, U. (2005). Huopakirja. Helsinki: Otava. Sinclair, R. (Ed.) (2014). Textiles and Fashion: Materials, Design and Technology. Cambridge: Woodhead Publishing. Luennot ja ryhmissä suoritettavat tehtävät, kuulustelu ja yhteisöllinen projekti. Arviointi: Arviointi koostuu kuulustelusta ja projektituotoksesta keskiarvona. Arviointiasteikko

12 Taito tekstiilityössä 5 op Kunskaper i textil slöjd Skills in textile craft Laajuus: 5 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen perusopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen kaikille käsityötieteen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Opintojakso suoritetaan ensimmäisenä opintovuonna. ymmärtää käsityötaidon kehollisia, kognitiivisia ja sosiaalisia piirteitä. hallitsee ompelun, neulonnan ja virkkauksen perusteet. saa valmiuksia sanallisten ja kuvallisten valmistusohjeiden arvioimiseen ja kehittämiseen. kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia käsityötuotteita perusrakenteita soveltaen. osaa arvioida kriittisesti käsityöprosessiin ja sen opettamiseen liittyviä ratkaisuja. Opintojaksossa käsitellään ompelun, neulonnan ja virkkauksen työvälineet, materiaalit ja tekniikat sekä niiden opettamiseen ja oppimiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi perehdytään sisustus- ja vaatetustekstiilien peruskäsitteisiin ja -rakenteisiin sekä valmistusohjeiden ja poikkileikkauskuvien merkitykseen käsityöprosessin tukena. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ekström, A. (2012). Instructional work in textile craft: studies of interaction, embodiment and the making of objects. Stockholm: Department of Education in Arts and Professions, Stockholm University. Soveltuvin osin. Koskennurmi-Sivonen, R. (2009). Neulonnan perusteet. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen työpapereita 3. Helsinki: Helsingin yliopisto. Koskennurmi-Sivonen, R. (2009). Virkkauksen perusteet. Verkko-oppimateriaali. Ylönen, H., & Häkkinen, R. (2005 tai uudempi). Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirja. Helsinki: Otava. Soveltuvin osin. Osallistuminen luento- ja ryhmäopetukseen, pienimuotoisten käsityötuotteiden suunnittelu ja valmistus sekä niihin liittyvä reflektio. 12

13 Arviointi: Arvosana koostuu opintojakson ompelun, neulonnan ja virkkauksen harjoitustöistä sekä kirjallisuuteen pohjautuvasta reflektiosta asteikolla 0-5. Yksilöllinen vaate 5 op Individuell klädnad Individual clothing Laajuus: 5 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen perusopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen kaikille käsityötieteen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Edeltävät opinnot: Taito tekstiilityössä osaa hyödyntää pohjoismaista peruskaavajärjestelmää yksilöllisen hameen ja paidan lähtökohtana. ymmärtää hameen ja paidan yleisimmät kuosittelumahdollisuudet. osaa suunnitella ja valmistaa paitapuseron kudotusta vaatetuskankaasta. osaa laatia suunnitelmaansa liittyvät tasokuvat, poikkileikkauskuvat ja työjärjestyksen. saa valmiuksia vaatteen sovitukseen ja sovitusmuutosten tekemiseen. osaa perustella ja arvioida vaatteeseen liittyviä kuosittelu- ja ompeluratkaisuja. Opintojaksolla perehdytään kolmiulotteisen muodon rakentamisen perusideaan yksilöllisen vaatteen suunnittelu-, kaavoitus- ja valmistusprosessin kautta. Johdatus hameen ja paidan kaavoitusprosesseihin. Henkilökohtainen mitoitus pohjoismaisessa peruskaavajärjestelmässä. Kuosittelun, istuvuuden ja sovittamisen periaatteet. Hameen kaavoitus ja kuositteluperiaatteet 1/4- koossa. Yksilöllisen paitapuseron suunnittelu, kaavoitus ja valmistus. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Anttila, R., & Jokinen, R. (2004 tai uudempi). Sovitus ja muotoilu. Helsinki: Opetushallitus. Soveltuvin osin. Cole, J., & Czachor, S. (2009 tai uudempi). Professional sewing techniques for designers. New York: Fairchild Books. Soveltuvin osin. Kershaw, G. (2013). Pattern cutting for menswear. London: Laurence King Publishing. s

14 Lahti, H. (2012). Learning sewing techniques through an inquiry. Procedia: Social and Behavioral Sciences, 45, Melkas, A., Raitio-Nyholm, S., & Räsänen, M.-L. (1996 tai uudempi). Vaatetusalan kaavatekniikka. Naisten pukimien peruskaavat 1. Helsinki: Edita. s Salo-Mattila, K. (2009). Ruumiin ja muodin välissä: tutkimus vaatteen kaavoituksen kehityksestä (Helsingin yliopiston kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 22). Helsinki: Helsingin yliopisto. s. 124, Ylönen, H., & Häkkinen, R. (2005 tai uudempi). Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirja. Helsinki: Otava. Soveltuvin osin. Luento- ja ryhmäopetus, kaavoitusharjoitukset, yksilö- tai paritentti, paitapuseron suunnittelu ja valmistus sekä raportti. Arviointi: Opintojakson arvosana määräytyy tentin, paitapuseron sekä suunnittelu- ja valmistusprosessiin liittyvän raportin perusteella asteikolla 05. Teknisen työn materiaalit ja perustekniikat 5 op Materialer och arbetsmetoder i teknisk slöjd Materials and working techniques in technical craft education Laajuus: 5 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen perusopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen käsityön aineenopettajan koulutuksessa opiskeleville. Ajoitus: Opintojakso suoritetaan 1. opiskeluvuoden aikana. ymmärtää teknisen työn materiaalien ja työstötekniikoiden perusteet sekä työturvallisuusnäkökohdat. saa valmiuksia suunnitella ja toteuttaa monimateriaaliseen käsityön opetukseen soveltuvia oppimistehtäviä. tuntee sähköopin ja laiterakentelun käsitteitä, materiaaleja ja työstötekniikoita voidakseen integroida käsityön eri sisältöalueita. 14

15 Opiskelija tutustuu teknisen työn eri osa-alueisiin (materiaalit, työkalut, teknologiakasvatuksen peruskäsitteet, koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö), työtapoihin ja menetelmiin sekä syventyy käsityötuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessiin teknisen työn erityispiirteet huomioiden. Teknisen työn eri materiaaleja ja työstötekniikoita tarkastellaan monimateriaalisen käsityön näkökulmasta. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Illum, B., & Johansson, M. (2012). Transforming physical materials into artefacts learning in the school s practice of Sloyd. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft Science A, 19(1), Kenttälä, M. (toim.) (2009). Muotoiloa! Opettajan opas muotoilukasvatukseen. Helsinki: Opinkirjo. Soveltuvin osin. Saatavissa verkosta Oheismateriaali: Inki, J., Lindfors, E., & Sohlo, J. (toim.) Käsityön työturvallisuusopas. Perusopetuksen teknisen työn ja tekstiilityön opetukseen. Oppaat ja käsikirjat 2011: 15. Helsinki: Opetushallitus. Hyväksytyn suorituksen edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen ryhmäopetukseen sekä hyväksytysti suoritetut harjoitustehtävät ja raportti. Arviointi: Harjoitustehtävät ja raportti arvioidaan asteikolla 05. Käsityötieteen aineopinnot 45 op Ämnestudier i slöjdvetenskap Intermediate Studies in Craft Studies Laajuus: 45 op Tyyppi: Käsityötieteen aineopinnot Kohderyhmä: Käsityötieteen pää- ja sivuaineopiskelijat Edeltävät opinnot: Käsityötieteen perusopinnot Kuvaus: Käsityötieteen aineopinnot koostuvat 25 opintopisteen laajuisesta Käsityö ilmaisuna kokonaisuudesta, jossa syvennetään tietämystä materiaaleista ja niiden työstötekniikoista 15

16 sisustuksen ja vaatetuksen sovellutuksissa ja 20 opintopisteen laajuisista tutkimusmenetelmä- ja tutkielmaopinnoista (kandidaatin tutkielma). Opiskelija laajentaa ja täydentää tietämystään materiaaleista sekä käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen perusteista, ymmärtää käsityötieteen tutkimuskohteita sekä harjoittelee tutkimusmenetelmien soveltamista kandidaatin tutkielmassa. Arviointi: Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan siihen kuuluvien opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Kunkin opintojakson arvosana kerrotaan sen opintopistemäärällä ja näistä saatava summa jaetaan arvioitujen opintojaksojen opintopistemäärällä. Arvosanaa laskettaessa ei huomioida hyväksytty/hylätty -arvioituja opintojaksoja. Aineopintojen arvosanaa laskettaessa ei huomioida kandidaatin tutkielman arvosanaa. Pinnan ilmaisu ja rakenne 10 op Ytuttryck och struktur Surface expression and structure Laajuus: 10 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen käsityötieteen pääaineopiskelijoille sekä käsityötieteen 60 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot sivuaineena suorittaville opiskelijoille. Ajoitus: Opintojakso suoritetaan 1. opiskeluvuoden aikana. Opintojaksoon kuuluvat aihekokonaisuudet (5 kpl) suoritetaan saman lukuvuoden aikana. on perehtynyt tekstiilimateriaalin tuottamiseen ja kuviointiin värjäyksen, kankaanpainannan, kirjonnan ja kankaankudonnan keinoin. osaa suunnitella ja valmistaa yksilöllisiä materiaaleja. osaa soveltaa omaksumaansa tietoa pedagogisesta näkökulmasta. Opintojakso lisää opiskelijoiden ymmärrystä oppimisesta, luovasta prosessista ja ilmaisullisista mahdollisuuksista käsityössä. Opintojakso koostuu viidestä aihekokonaisuudesta Ilmaisullinen tekstiilisuunnittelu Värjäys Kankaanpainanta 16

17 Kirjonta Kankaankudonta Opintojaksossa on yhteinen aloitus- ja päätösluento. Kunkin aihekokonaisuuden tavoitteet, sisältö ja arviointi on selvitetty ohessa erikseen. Viiden aihekokonaisuuden yhteinen oppimateriaali ja kirjallisuus: Callahan, G. (2014). Värjää itse langat ja kuidut. Värjäyksen käsikirja perusteista erikoistekniikoihin. Helsinki: Minerva. Forss, M. (2000). Värimenetelmät: värjäys, maalaus ja kankaanpainanta. Taideteollisen korkeakoulun julkaisuja B 60. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Värjäys: s , , , , Ganderton, L. (2001). Pykäpistoista linnunsilmiin. Helsinki: Otava. Hemingway, K. (.2007). Kaikki kirjonnasta. Helsinki: WSOY. Laamanen, T.-K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2015). Constraining an open-ended design task by interpreting sources of inspiration. Art, Design & Communication in Higher Education, 13(2), Mentu, T., Mikkilä, T., & Paakkunainen, U. (2010). Printti & pisto. Helsinki: Otava. Kirjonta: s Parker, R. (2010). The subversive stitch: embroidery and the making of the feminine. London: Women`s Press. Soveltuvin osin. Pellonpää-Forss, M. (2009). Kankaanpainanta. Välineet, suunnittelu, painaminen. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu B 89. Jyväskylä: Gummerus. Sava, I., & Vesanen-Laukkanen, V. (toim.) (2004). Taiteeksi tarinoitu oma elämä. Helsinki: PS- Kustannus. Silpala, E. (2002). Sidoksia kankaisiin. Vipupuilla, vetopuilla ja poimien. Helsinki: Opetushallitus. Soveltuvin osin. ja kaksi artikkelia sopimuksen mukaan. Arviointi: Opintojakson arvosana koostuu viiden aihekokonaisuuden arviointien keskiarvona asteikolla 0-5. AIHEKOKONAISUUDET Ilmaisullinen tekstiilisuunnittelu Experiential Textile Design Erfarenhetsbaserad textildesign Aihekokonaisuuden suoritettuaan opiskelija 17

18 on perehtynyt kokonaisvaltaiseen, monimateriaaliseen ongelmanratkaisuprosessiin materiaalien pinnansuunnittelussa. on tutustunut omaan työskentelyprosessiinsa ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan, ideoiden kehittelyyn ja kokeilevaan soveltamiseen opintojakson muissa aihekokonaisuuksissa. osaa dokumentoida omia ideointi-, suunnittelu- ja valmistusprosessejaan sekä reflektoida työskentelyään ja oppimistaan. Havainto-, ilmaisu- ja analysointikykyä kehittävän harjoitustehtäväkokonaisuuden toteuttaminen värjäyksessä, kankaanpainannassa, kirjonnassa ja kankaankudonnassa tehtävien harjoitustöiden suunnittelulliseksi perustaksi. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaksi julkaisua kirjallisuusluettelosta sekä yksi artikkeli. Luento- ja ryhmäopetus, kirjallisuus, aihekokonaisuuteen liittyvien harjoitustehtävien tekeminen sekä työskentelyprosessin raportointi. Arviointi: Arviointi koostuu hyväksytysti toteutetuista harjoitustehtävistä ja niihin liittyvän työskentelyprosessin raportoinnista. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan osallistuminen luento- ja ryhmäopetukseen Värjäys Färgning Dyeing Aihekokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää tekstiilien värjäyksen periaatteet synteettisiä väriaineita käytettäessä. ymmärtää värjäystapahtuman teoriaa ja perusteita kemian ja fysiikan näkökulmasta. tietää värjäykseen liittyvät työturvallisuuskäytänteet ja osaa toimia vastuullisesti. osaa soveltaa tietoa yksilöllisen materiaalin valmistamisessa. Perehdytään värjäyksen perusteisiin, työvälineisiin, kemikaaleihin ja työtapoihin sekä värjättävän kuvion, värien ja väritysten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaksi julkaisua kirjallisuusluettelosta. Luennot, ryhmät, harjoitustyöt ja työskentelyprosessin raportointi. 18

19 Arviointi: Arviointi koostuu hyväksytysti toteutetuista harjoitustehtävistä ja niihin liittyvän työskentelyprosessin raportoinnista Kankaanpainanta Textiltryck Textile printing Aihekokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee kankaanpainannan peruskäsitteet sekä työvälineitä, kemikaaleja ja työtapoja koskevat vaatimukset. hallitsee perustiedot kankaanpainamisesta ja osaa soveltaa oppimaansa itsenäisesti. osaa ideoida ja suunnitella painokuvioita ja -kuoseja sekä hyödyntää opintojakson muita aihekokonaisuuksia ideoiden kehittelyssä. tiedostaa työturvallisuuden merkityksen ja ottaa sen huomioon työskentelyssään. osaa analysoida ja arvioida kriittisesti työskentelyään sekä perustella harjoitustehtävien toteutuksessa tekemiään ratkaisuja. Perehdytään kankaanpainannan perusteisiin, työvälineisiin, kemikaaleihin ja työtapoihin sekä painettavan kankaan suunnitteluun, painamiseen ja viimeistelyyn. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaksi julkaisua kirjallisuusluettelosta. Luento- ja ryhmäopetus, kirjallisuus, aihekokonaisuuteen liittyvien harjoitustehtävien tekeminen sekä työskentelyprosessin raportointi. Arviointi: Arviointi koostuu hyväksytysti toteutetuista harjoitustehtävistä ja niihin liittyvän työskentelyprosessin raportoinnista. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan osallistuminen luento- ja ryhmäopetukseen Kirjonta Broderi Embroidery Aihekokonaisuuden suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kirjonnan peruskäsitteisiin, työvälineisiin ja materiaaleihin sekä työtapoihin. 19

20 on saanut perustiedot kirjonnasta ja osaa käyttää oppimiaan menetelmiä itsenäisesti ja tarkoituksenmukaisesti harjoitustöiden toteuttamisessa. osaa ideoida ja suunnitella kirjontoja, sekä hyödyntää kurssikokonaisuuden muita kursseja ideoiden kehittelyssä. osaa analysoida ja arvioida kriittisesti työskentelyään ja tekemiään ratkaisuja sekä perustella omia näkemyksiään. ymmärtää yhdessä tekemisen merkityksen oppimisen kannalta. Perehdytään kirjonnan perusteisiin, työvälineisiin, materiaaleihin ja työtapoihin sekä kirjottujen tekstiilien suunnitteluun ja viimeistelyyn. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaksi julkaisua kirjallisuusluettelosta sekä artikkeli. Luento, kirjallisuus, käytännön työskentely ja työskentelyn raportointi. Arviointi: Arviointi koostuu hyväksytystä harjoitustöiden tekemisestä ja niihin liittyvän työskentelyprosessin raportoinnista Kankaankudonta Vävning Weaving Aihekokonaisuuden suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kudonnan peruskäsitteisiin ja perussidoksiin, työvälineisiin ja materiaaleihin sekä työtapoihin. on saanut perustiedot kudonnasta ja osaa käyttää oppimaansa itsenäisesti ja tarkoituksenmukaisesti harjoitustöiden toteuttamisessa. osaa ideoida ja suunnitella kudonnaisia sekä hyödyntää kurssikokonaisuuden muita kursseja ideoiden kehittelyssä. osaa analysoida ja arvioida kriittisesti työskentelyään ja tekemiään ratkaisuja sekä perustella omia näkemyksiään. ymmärtää yhdessä tekemisen merkityksen oppimisen kannalta. Perehdytään kudonnan perusteisiin, työvälineisiin, materiaaleihin ja työtapoihin sekä kudottujen tekstiilien suunnitteluun ja viimeistelyyn. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaksi julkaisua kirjallisuusluettelosta. 20

21 Luento, kirjallisuus, käytännön työskentely ja työskentelyn raportointi. Arviointi: Arviointi koostuu hyväksytystä harjoitustöiden tekemisestä ja niihin liittyvän työskentelyprosessin raportoinnista. Sisustuksen ja vaatetuksen ulottuvuudet 5 op Dimensioner inom inredning och klädsel Dimensions of interior and clothing design Laajuus: 5 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen kaikille käsityötieteen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Opintojakso tarjotaan toisen opiskeluvuoden aikana. kykenee tarkastelemaan ihmisen lähiympäristöä, asumista ja sisustamista sekä pukeutumista ja vaatetusta erilaisista teoreettisista ja suunnittelullisista lähtökohdista. tuntee suomalaista tekstiiliperinnettä. tunnistaa erilaisia sisustuksen ja vaatetuksen tutkimuksellisia näkökulmia. Sisustuksen aihekokonaisuus: Hyvän asumisen osatekijät ja asuinympäristön merkitys, suomalaisen arkkitehtuurin ominaispiirteitä, koti ja kodin merkitys, tulevaisuuden asuminen, taidetekstiilit, suomalainen tekstiiliperinne ja sen tutkimus. Vaatetuksen aihekokonaisuus: Ihmisen, ympäristön ja vaatetuksen vuorovaikutus, konseptisuunnittelun periaatteet ja käyttömahdollisuudet vaatetussuunnittelussa, neulevaate, pukeutuminen ja vaatetus tutkimuskohteena. Oppimateriaali ja kirjallisuus (Sisustuksen aihekokonaisuus): Fernström, P. (2012). Damastin traditio ja innovaatio. Tekstiilitaiteilija Dora Jungin toiminta ja damastien erityisyys. Helsinki: Helsingin yliopisto. Soveltuvin osin. 21

22 Kaukonen, H., Korpelainen, H., & Räsänen, J. (2004). Arkkitehtuurin ABC-löytöretki rakennettuun ympäristöön. Opas arkkitehtuurista ja arkkitehtuurikasvatuksesta kiinnostuneille. Helsinki: Suomen arkkitehtiliitto SAFA. Kärnä-Behm, J. (2011). (toim.) Sisustuskirja. Tutkimuksellisia näkökulmia. Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Niinimäki, K., & Saloniemi, M-R. (2009). Kretongista printtiin. Suomalaisen painokankaan historia. Helsinki: Maahenki. Saarikangas, K. (2002). Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. Helsinki: SKS. Sihvo, P. (2009). Rakas ryijy. Suomalaisten ryijyt. Helsinki: Museovirasto. Oheismateriaali ja -kirjallisuus (Sisustuksen aihekokonaisuus): Arkkitehtuurikasvatus verkkomateriaali Johansson, H., & Saarilangas, K. (2009). Homes in transformation. Dwelling, moving, belonging. Helsinki: SKS. Pietarinen, H. (2009). Teen huoneista ja suljen ovia. Marjatta Metsovaaran sisustustekstiilit tekstiilitaiteilijan representaatioina ja näyteikkunoina maailmalle. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Svinhufvud, L. (2009). Moderneja ryijyjä, metritavaraa ja käsityötä. Taidetekstiili ja nykyaikaistuva taideteollisuus Suomessa maailmansotien välisenä aikana. Helsinki: Designmuseo. Vilkko, A. ym. (2010). Kotia paikantamassa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Oppimateriaali ja kirjallisuus (Vaatetuksen aihekokonaisuus): Aspelund, K. (2010 tai uudempi). The design process. NewYork: Fairchild. Brown, C. (2013). Knitwear design. London: Laurence King Publishing. Saatavilla e-julkaisuna HY:n verkossa. Koskennurmi-Sivonen, R. (2012). Ihmiset pukeutuvat. Teoksessa R. Koskennurmi-Sivonen (toim.) Johdatuksia pukeutumisen tutkimukseen (s. 5 14). Helsinki: Tekstiilikulttuuriseura. Lahti, H., & Nuutinen, A. (2014). Yhteisöllinen konseptisuunnittelu vaatetussuunnittelun lähtökohtana. Teoksessa A. Nuutinen, P. Fernström, S. Kokko & H. Lahti (toim.) Suunnittelusta käsin: käsityön tutkimuksen ja opetuksen vuoropuhelua (Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja 36) (s ). Helsinki: Helsingin yliopisto. Raunio, A-M. (2007). Clothed Landscape of Memories. Design Journal, 10(2), Saatavilla e- julkaisuna HY:n verkossa. 22

23 Lisäksi konseptisuunnittelua varten valitaan kaksi tehtävänannon teemaan soveltuvaa julkaisua tai artikkelia. Sisustuksen aihekokonaisuus: Luennot, ryhmät ja opintovierailut. Oppimispäiväkirja luennoista sisältäen yksilö- tai parityönä tehdyn pienen projektityön. Projektityön esittely sisustuksen aihekokonaisuuden arviointikerralla. Vaatetuksen aihekokonaisuus: Luennot, konseptisuunnitteluun liittyvä ryhmätyöskentely. Konseptin esittely vaatetuksen aihekokonaisuuden arviointikerralla. Arviointi: Sisustuksen aihekokonaisuus: Oppimispäiväkirja, joka sisältää pienen projektityön, arvioidaan 0-5. Vaatetuksen aihekokonaisuus: Konsepti ja sen esittely arvioidaan 0-5. Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu aihekokonaisuuksien keskiarvosta asteikolla 0-5. Vaate liikkeessä 5 op Klädnad och rörelse Clothing and movement Laajuus: 5 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen kaikille käsityötieteen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Edeltävät opinnot: Yksilöllinen vaate sekä Sisustuksen ja vaatetuksen ulottuvuudet osaa huomioida vaatetuksen käyttötarkoituksen ja -olosuhteet sekä erityisvaatimukset ideointi-, suunnittelu- ja valmistusprosessin eri vaiheissa. ymmärtää housujen peruskaavan yleisimmät kuosittelumahdollisuudet ja istuvuuteen vaikuttavat tekijät. kykenee tuottamaan yläosan neulevaatteen kaavan ja laskelmat. osaa suunnitella ja valmistaa konseptisuunnitelmaan pohjautuvan asukokonaisuuden ommellen ja neuloen. osaa perustella ja arvioida asukokonaisuuteen liittyviä suunnittelu- ja valmistusratkaisuja. Käyttäjäkeskeisyys ja konseptisuunnittelu vaatetussuunnittelun lähtökohtana. Liikkeen, materiaalin ja kerrospukeutumisen huomioiminen suunnittelussa ja kaavoituksessa. Joustavat kankaat ja neulokset. Saumurin ompelutekniikat. Yläosan neulevaatteen kaava, laskelmat, saumat ja reunaratkaisut. 23

24 Koneneulonnan perusteet. Yksilöllisten housunkaavojen piirtäminen ja kuosittelu. Asukokonaisuuden suunnittelu- ja valmistusprosessi. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Anttila, R., & Jokinen, R. (2004 tai uudempi). Sovitus ja muotoilu. Helsinki: Opetushallitus. s Kershaw, G. (2013). Pattern cutting for menswear. London: Laurence King Publishing. s McCann, J., Morsky, S., & Dong, X. (2009). Garment construction: cutting and placing of materials. Teoksessa J. McCann & D. Bryson (toim.) Smart clothes and wearable technology (Woodhead publishing in textiles 83) (s ). Cambridge: Woodhead Publishing. Saatavilla e-julkaisuna HY:n verkossa. Melkas, A., Raitio-Nyholm, S., & Räsänen, M-L. (1996 tai uudempi). Vaatetusalan kaavatekniikka. Naisten pukimien peruskaavat 1. Helsinki: Edita. s Paden, S. (2009). Knitwear design workshop: a comprehensive guide to handknits. Loveland, CO: Interweave Press. Risikko, T., & Marttila-Vesalainen, R. (2005). Vaatteet ja haasteet. Porvoo: WSOY. s Ylönen, H., & Häkkinen, R. (2005 tai uudempi). Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirja. Helsinki: Otava. Soveltuvin osin. Lisäksi opintojakson alussa esiteltävät koneneulonnan tekniikkaoppaat. Luento- ja ryhmäopetus, suunnittelu- ja valmistusprosessiin liittyvät kaavat, prototyypit ja kokeilut, asukokonaisuus ja raportti. Arviointi: Opintojakson kokonaisarvosana määräytyy asukokonaisuuden sekä suunnittelu- ja valmistusprosessiin liittyvän raportin perusteella asteikolla 0-5. Tekstiili sisustuksessa 5 op Textiler inom inredning Textiles in interior decoration Laajuus: 5 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen käsityötieteen aineopintoja suorittaville pää- ja sivuaineopiskelijoille. 24

25 Ajoitus: Vuosittain. Opintojakso suoritetaan yhtä aikaa Sisustuksen ja vaatetuksen ulottuvuudet 5 op opintojakson kanssa. Edeltävät opinnot: Taito tekstiilityössä 5 op sekä Materiaali ja muoto 5 op hallitsee perustiedot eri sisustustekstiileistä, niiden merkityksestä sisustuksessa sekä valmistustavoista. tuntee sisustamista kulttuurisena ilmiönä ja monitahoisena opetusalueena. osaa suunnitella ja valmistaa suunnitelman mukaisen ommellun sisustustekstiilikokonaisuuden. osaa perustella ja arvioida valmistettuun kokonaisuuteen liittyviä suunnittelu- ja valmistusratkaisuja. osaa suunnitella sisustukseen liittyviä opetuskokonaisuuksia eri koulutusasteille. Sisustaminen funktionaalisena, esteettisenä ja kokemuksellisena kokonaisuutena. Sisustustekstiilien tehtävät ja merkitykset kodin ja julkisten tilojen sisustuksessa. Eri sisustustekstiiliryhmien suunnittelu- ja valmistustapoja ja sekä materiaaleja. Sisustukseen liittyvien opetussisältöjen ideointia ja toteutuksen suunnittelua eri koulutusasteille sekä suunnitelmien jakaminen kurssialustalla opetuksen ideapankiksi. Ommeltava, useampiosainen ja valittua tekstiilin muokkaus- tai kuviointimenetelmää sisältävä sisustustekstiilikokonaisuus kurssilla määritellyin kriteerein. Prosessin sähköinen raportointi. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jackman, D., Dixon, M., & Condra, J. (2003). The Guide to Textiles for Interiors. Winnipeg: Portage & Main Press. Rowe, T. (toim.) (2009). Interior textiles. Design and developments. Cambridge: Woodhead Publishing & Boca Raton, FL: CRC Press. Oheiskirjallisuus: Massey, A. (2001). Interior design of the 20th century. 6. painos. London: Thames & Hudson. Nielson, K. J. (2007). Interior Textiles: Fabrics, Applications and Historic Styles. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons. Yeager, J., & Tester-Justice, L. (2000). Textiles for Residential and Commercial Interiors. New York: Fairchild Publication. Luento- ja ryhmäopetus, sisustuskurssisuunnitelma ryhmätyönä ja suunnitelman esittely, sisustustekstiilikokonaisuus sekä suunnittelu- ja valmistusprosessiin liittyvät harjoitukset ja kokeilut, sähköinen raportti. 25

26 Arviointi: Opintojakson arvosana määräytyy harjoitusten, valmistetun kokonaisuuden sekä suunnittelu- ja valmistusprosessiin liittyvän raportin perusteella asteikolla 0-5. Laadulliset tutkimusmenetelmät käsityötieteessä 6 op Kvalitativa metoder in slöjdvetenskap Qualitative methods in Craft studies Laajuus: 6 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen käsityötieteen pääaineopiskelijoille. Ajoitus: Opintojakso suoritetaan samanaikaisesti kandidaatin tutkielman kanssa. tietää erilaisia käsityötieteessä käytettyjä laadullisia tutkimusmenetelmiä ja aineistojen hankintatapoja. ymmärtää tiedon tuottamisen sekä aineistojen analysoinnin ja tulkinnan periaatteita laadullisessa tutkimuksessa ja osaa soveltaa niitä omaan tutkielmaansa. Opintojaksossa perehdytään erilaisiin käsityötieteen tutkimuksellisiin lähestymistapoihin ja keskeisiin laadullisten aineistojen hankinta- ja sovellustapoihin käsityötieteessä. Tarkastellaan tiedon tuottamisen sekä aineistojen analysoinnin ja tulkinnan periaatteita laadullisen tutkimuksen näkökulmasta. Harjoitustyössä opiskelija perehtyy valitsemaansa tutkimusmenetelmään ja aineiston analysointitapaan. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hsieh, H. F., & Shannon, S. E. (2005). Three approaches to qualitative content analysis. Qualitative Health Research, 15(9), Nuutinen, A., & Soini-Salomaa, K. (2013). Tulevaisuudentutkimus käsityön ja muotoilun kontekstissa tulevaisuusajattelu osana käsityön ja muotoilun oppimista ja ammatillista osaamista. Teoksessa S. Karppinen, A. Kouhia & E. Syrjäläinen, (toim.), Kättä pidempää: otteita käsityön tutkimuksesta ja käsitteellistämisestä. Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja 33, (s ). Helsinki: Helsingin yliopisto. 26

27 Ruusuvuori, J., Nikander, P., & Hyvärinen, M. (toim.) (2010). Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino. Saatavilla HY:n verkossa. Seitamaa-Hakkarainen, P., & Koskennurmi-Sivonen, R. (2013). Internet ja sosiaalinen media käsityötieteen tutkimuksen lähteenä ja paikkana aineistojen muodot ja analyysit. Teoksessa S. Karppinen, A. Kouhia & E. Syrjäläinen, (toim.), Kättä pidempää: otteita käsityön tutkimuksesta ja käsitteellistämisestä. Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja 33 (s ).Helsinki: Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos. Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Luentokurssi ja itsenäinen harjoitustyö, jossa opiskelija perehtyy valitsemaansa laadulliseen tutkimusmenetelmään ja aineiston analysointitapaan. Arviointi: Harjoitustyö arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeellinen ja määrällinen tutkimus käsityötieteessä 6 op Experimental och kvantitativ forskning i slöjd Experimental and quantitative research in craft studies Laajuus: 6 op Weboodin tunniste: Tyyppi: Käsityötieteen aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen käsityötieteen pääaineopiskelijoille. Ajoitus: 2. opintovuosi Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kokeellisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen keskeisistä käytännöistä ja sovelluksista käsityötieteessä opiskelija osaa tunnistaa tekstiileiden tutkimuksessa käytettäviä testausmenetelmiä ja - laitteita opiskelija ymmärtää standardoinnin merkityksen tekstiileiden testauksessa ja tuoteturvallisuudessa opiskelija ymmärtää vaatetusfysiologian perusteita ja niiden merkityksen vaatteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. määrällisen tutkimuksen keskeiset käytännöt ja sovellutukset käsityötieteessä 27