Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 1 (18) Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 2 (18) Sisältö 1 Johdanto Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja viestintäpoliittiset tavoitteet Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Resurssit ja toiminnan kehittäminen Toiminnan rahoitus Taloudelliset voimavarat Määrärahakehykset suunnittelukaudella Omaisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Työhyvinvointi Toiminnan kehittäminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Tiedonhallinnan kehittäminen Sidosryhmätoiminnan kehittäminen Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Riskienhallinta Organisaatioturvallisuus Valmius- ja varautumistoiminta Liitteet... 18

3 3 (18) 1 Johdanto Viestintäviraston vuodet kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on viraston päivitetty toimintastrategia, pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma, liikenne- ja viestintäministeriön hallitusohjelmasta laatima toimeenpanosuunnitelma (Hallitusohjelman strateginen toteuttaminen liikenneja viestintäministeriössä, ), liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikkaa koskevat strategiset linjaukset sekä ohje vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnasta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Niin ikään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon viestintätoimialan toimintaympäristömuutokset ja tulevaisuusnäkymät, joita Viestintävirasto on selvittänyt toimintaympäristökatsauksessaan. Viestintävirasto esittää suunnitelmassaan strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät painopisteet. Painopisteiden yhteydessä kuvataan myös niitä tärkeimpiä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla virasto varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen suunnittelukaudella. 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät Viestintäviraston toimintaympäristön muodostavat sähköisen viestinnän ja sähköisen joukkoviestinnän markkinat sekä postimarkkinat. Näillä markkinoilla Viestintäviraston tehtäviin kuuluu markkinoiden taloudellinen ja tekninen valvonta sekä edistäminen, radiotaajuuksien hallinnointi ja tietoturvaan liittyvät tehtävät. Toimintaympäristön keskeisiä trendejä ja muutostekijöitä suunnittelukaudella ovat tiedon digitalisoituminen, digitaalisten palvelujen laajeneva käyttöönotto, langattomuuden merkityksen kasvu, kuluttajatottumusten muutos, toimijoiden ja palvelutarjonnan globalisaatio sekä kyberturvallisuuden merkityksen kasvu. Tiedon digitalisoituminen: Sähköisesti kerätyn ja käsitellyn tiedon määrä, merkitys ja käyttö kasvavat. Saatavilla on lähes rajaton määrä digitaalista tietoa, jota voidaan käyttää ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta. Tiedon kerääminen, käsittely ja tallennus vaativat yhä kasvavaa verkko- ja palvelinkapasiteettia. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotanto muuttuu olennaisesti, kun palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta. Suomesta voi tulla tärkeä kriittisen tietoinfrastruktuurin tarjoajamaa, sillä turvallisen yhteiskuntarakenteen ja sopivan ilmaston vuoksi tänne voi syntyä lisää merkittäviä pilvipalveluita tuottavia datakeskuksia. Tätä tukee myös valmisteilla oleva Itämeren tietoliikennekaapelihanke, joka Suomen ulkomaanyhteyksien varmistamisen lisäksi parantaisi datakeskusten ja pilvipalveluliiketoiminnan toimintaedellytyksiä. Julkisen tiedon saatavuus on yhteiskunnan palvelukehityksen ja innovaatiotoiminnan kannalta tärkeä tekijä. Julkisten tietovarantojen saattaminen avoimiksi, käytettäviksi ja vaivattomasti jatkojalostettaviksi edellyttää sekä yhteiskunnan tietoinfrastruktuurin että informaatiomallien kehittämistä. Digitaalisten palvelujen laajeneva käyttöönotto: Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö lisääntyy ja monet internetin kautta tarjottavat sisällöt ja palvelut ovat keskeisiä kansalaisten arjessa. Laajakaistaisten viestintäpalveluiden saatavuus ja toimivuus ovat

4 4 (18) käyttäjille entistä tärkeämpiä. Erityisesti media- ja viihdepalvelut luovat kysyntää myös yhä nopeammille yhteyksille. Kaupungistumisen ja palvelujen keskittämisen myötä monet haja-asutusalueet ovat jääneet vaille fyysisiä palveluja. Kaikille tarjottavia, lakisääteisiä viestinnän peruspalveluja ovat puhelinpalvelut, peruskäyttöön riittävä internetyhteys ja säännöllinen postinjakelu. Viestintäyhteydet muodostavat tärkeän osan arkea, joten niiden toiminnan turvaaminen myös syrjäseuduilla on tärkeää. Vihreiden arvojen korostuminen päätöksenteossa ohjaa sekä tarjontaa että kulutusta entistä enemmän sähköisiin viestintävälineisiin. Sähköiset lukualustat korvaavat paperilehtiä, samoin kirjoja luetaan entistä enemmän sähköisesti. Energiaa pyritään säästämään myös videokonferensseja ja etätyötä lisäämällä. Perinteisesti ICT:n käytön lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Toisaalta se lisää huomattavasti energiakulutusta, jolloin uusiin ICT-toteutuksiin haetaan energiatehokkaampia ratkaisuja. Langattomuuden merkitys kasvaa: Internetin käyttö langattomasti lisääntyy entisestään laajakaistaisten matkaviestinverkkojen ja kehittyneempien mobiililaitteiden yleistymisen myötä. Piirikytkentäiset kiinteät verkot, joilla lankapuhelinyhteydet on perinteisesti toteutettu, supistuvat voimakkaasti tai paikoin jopa häviävät. Edelleen merkittävä osa viestintämarkkinoiden sääntelystä kohdistuu tähän katoavaan verkon osaan, vaikka tällaista sääntelyä on kevennetty. Etenkin matkaviestintoiminnassa laitemäärien, sovellusten ja ennen kaikkea datasiirron määrä kasvaa. Taajuuksien käyttöä tehostetaan hyödyntämällä uuden sukupolven tekniikkaa sekä tehostamalla taajuuksien jakamista. Matkaviestinkäytön taajuustilannetta helpottavat 800 MHz:n taajuusalueen huutokauppaaminen ja käyttöönotto matkaviestintoimijoille vuoden 2014 aikana sekä 700 MHz:n taajuusalueen siirtäminen joukkoviestintäverkkokäytöstä matkaviestinkäyttöön vuoden 2016 jälkeen. Matkaviestinpalveluiden saatavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja saatavuutta säännellään aiempaa enemmän. Valtioneuvosto on liittänyt 800 MHz:n taajuusalueen verkkotoimilupiin laajoja väestöpeittovelvoitteita ja myös muille matkaviestinverkoille suunnitellaan peittoon liittyviä velvoitteita. Palvelujen saatavuuden varmistaminen sisätiloissa on haaste, sillä uudet rakennusmateriaalit vaikeuttavat radiosignaaleiden kulkua sisätiloihin. Paikannuspalveluiden merkitys kasvaa, kun yhä useampi elinkenoelämän ja kuluttajien käytössä oleva sovellus hyödyntää paikkatietoja. Paikannuspalveluita ja niihin yhdistettäviä muita palveluita ja teknologioita voidaan hyödyntää kehitettäessä liikenteen älykkäitä palveluja. Tulevaisuuden haasteena on varmistaa palveluiden häiriöttömyys. Kuluttajatottumusten muutos: Kuluttajien käyttäytyminen, tarpeet ja kulutustottumukset muuttuvat sekä sähköisen viestinnän että postipalvelujen markkinoilla. Laajakaistaisen tiedonsiirtoyhteyden käyttö viestien välitykseen kasvaa korvaten tekstiviestejä. Tv-ohjelmien katsominen ajasta ja paikasta riippumatta internetin kautta lisääntyy, joskin lineaarinen tv:n katselu säilyttää vielä asemansa. Postipalvelumarkkinoilla kirjeliikenteen volyymi jatkaa laskuaan, kun sen sijaan pakettimarkkinat kasvavat verkkokaupan kasvun ansiosta.

5 5 (18) Viestintäpalveluiden hinnan lisäksi käyttäjät kiinnittävät myös palveluiden laatuun entistä enemmän huomiota. Käyttäjät odottavat myös puolueetonta ja luotettavaa tietoa käytettävissä olevista viestintäpalveluista. Globalisaatio: Sähköisen viestinnän markkinat keskittyvät isoille toimijoille ja toimintakenttä kansainvälistyy. Euroopan ulkopuolelta tulevat palvelut haastavat suomalaiset toimijat ja näiden tarjoamat palvelut. Etenkin telemarkkinoilla EU-sääntelyn merkitys kasvaa uudistettujen sähköisen viestinnän direktiivien täytäntöönpanon myötä. Sääntelyn harmonisointia vauhditetaan ja komissio pyrkii ohjaamaan sääntelyä yhä enemmän markkinoiden arviointia, asetettavia velvoitteita ja valvontamalleja koskevilla päätöksillä ja suosituksilla. Kyberturvallisuuden merkityksen kasvu: Internetpohjaiset viestintäverkot integroituvat laajenevassa määrin muihin infrastruktuureihin. Paineet viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuudelle sekä tietoturvallisuudelle lisääntyvät. Myös internetiin kytkettävät laitteet, esineet, tilat ja elinkeinoelämän tuotantoprosessit ovat entistä riippuvaisempia viestintäverkoista ja -palveluista. Paljastuneet verkkovakoilu-, tietomurto- ja haittaohjelmatapaukset osoittavat tietoturvan ja yksityisyydensuojan haavoittuvuuden. Valtioneuvoston tammikuussa 2013 hyväksymä Suomen kyberturvallisuusstrategia määrittelee ne tavoitteet ja linjaukset, joiden mukaan Suomen kansallista kyberturvallisuutta ja kybertoimintaympäristön uhkiin varautumista tullaan kehittämään. Osana sen täytäntöönpanoa Viestintävirastoon perustetaan ennen suunnittelukauden alkua Kyberturvallisuuskeskus. Keskus toteuttaa yhtenä toimijana kyberturvallisuuden visiota, jossa Suomi on vuonna 2016 maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. Vision toteuttaminen edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kesken. Suomen elinkeinoelämän riippuvuus kansainvälisistä viestintäyhteyksistä on huomattava. Viranomaistarpeiden kannalta viranomaisverkkojen merkitys kasvaa. 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja viestintäpoliittiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut suunnittelukauden viestintäpolitiikalle seuraavat strategiset tavoitteet: Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa. Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu. Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluja käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Keskeisiä muita toimintaa ohjaavia strategisia linjauksia ja käynnissä olevia hankkeita ovat: Taajuuspoliittinen periaatepäätös ( )

6 6 (18) Periaatepäätös laajakaistayhteyksien kehittämisestä ( ) Periaatepäätös Suomen kyberturvallisuusstrategiasta ( ) Laajakaistahankkeen periaatepäätöksen mukainen laajakaistahankkeen väliarviointi vuoden 2013 aikana Sähköisen viestinnän lainsäädännön uudistamistyö (tietoyhteiskuntakaari) Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma ( ) Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi asettanut hallinnonalan virastoille yhteisiä kehittämis- ja muita tavoitteita, joiden mukaisesti Viestintävirasto esittää omat TEAS-toimintaansa koskevat keskeisimmät linjaukset ja merkittävimmät yksittäiset hankkeet huomioi julkisen tiedon avaamisen edellyttämät toimenpiteet ja niiden mahdolliset vaikutukset talouteensa esittää toiminta- ja taloussuunnitelmassa omat älystrategioihin liittyvät toimenpiteet. Viestintäviraston jäljempänä esitettävät suunnittelukauden strategiset tavoitteet ja painopisteet on laadittu ministeriön em. tavoitteet huomioiden. 4 Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet 4.1 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Sähköinen viestintä saa jatkuvasti uusia muotoja, käyttötapoja ja verkkoon liitettäviä laitteita. Palvelujen käytön monipuolistuminen kasvattaa taajuustarpeita ja lisää palvelujen välistä kilpailua. Kilpailun lisääntyminen palvelujen tarjonnassa saa perinteiset palveluntarjoajat puolustamaan markkina-asemiaan erilaisin kilpailua rajoittavin ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksia kaventavin toimin. Viestintävirasto huolehtii viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuudesta ja kasvavista taajuustarpeista. Virasto varmistaa, että uusilla ja innovatiivisilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä markkinoille. Virasto tarjoaa kuluttajille puolueetonta tietoa ja valvoo, ettei kuluttajien oikeuksia poljeta Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto tunnistaa viestintämarkkinoiden olennaiset epäkohdat ja tuo ne aktiivisesti esille. Viestintävirasto vaikuttaa kansalliseen ja EU-tasoiseen säädösvalmisteluun siten, että virastolla on toimivaltuudet puuttua markkinoilla havaittuihin merkittäviin epäkohtiin tehokkaasti. Virasto sääntelee ja ohjaa viestintämarkkinoita viisaasti, ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Viestintäviraston vuonna 2013 julkaisema huomattavan markkinavoiman sääntelyä koskeva tiekartta on suunnitelma markkinasääntelyn lähivuosien painopisteistä. Tiekarttaa päivitetään tarpeen mukaan. Tarpeettomaksi käynyt sääntely poistetaan. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn painopiste siirretään jälkikäteisestä valvonnasta aitoon ennakkosääntelyyn ottaen huomioon viestintälainsäädännön kehitys, erityisesti Tietoyhteiskuntakaaren mahdollistamat uudet työkalut. Lisäksi uusia markkina-analyysejä käynnistetään ja valvontamenetelmiä kehitetään tiekarttasuunnitelman mukaisesti. Uutena hankkeena on erityisesti syrjimättömyysvelvoitteen kehittäminen. Virasto seuraa myös EU-tason säädösvalmistelua ja vaikuttaa keskeisiin sääntelyhankkeisiin.

7 7 (18) Virasto valvoo tehokkaasti verkkoneutraliteettiin liittyvien kuluttajan oikeuksien toteutumista. Virasto valvoo, että viestintäpalvelujen sopimusehdot ovat kuluttajille kohtuulliset ja selkeät ja huolehtii, että kuluttajat saavat riittävät tiedot oikeuksistaan viestintäpalvelujen käyttäjinä. Verkostoituminen ja tiivistetty yhteistyö mm. kotimaisten ja pohjoismaisten viranomaisten kanssa lisäävät vaikuttavuutta viestintäpalvelujen keskeisten kuluttajansuojaongelmien esiin nostamisessa ja ratkaisemisessa Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Taajuussuunnittelun tavoitteena on tukea langattoman tietoyhteiskunnan kehittymistä avaamalla toimintaedellytyksiä uusille radiotaajuuksien käyttötarkoituksille. Taajuuksien käytön suunnittelu keskittyy sekä kansallisesti että kansainvälisesti yhä enemmän uusien ja olemassa olevien radiojärjestelmien käytön yhteensovittamiseen. Myös taajuuksien käyttöä tehostamalla saadaan tilaa uusille käyttötarkoituksille. Viestintävirasto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen taajuuksien käytön valmistelu- ja kehitystyöhön Suomen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Virasto edistää toiminnallaan uusien langattomien sovellusten ja teknologioiden saamista kuluttajien, elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden mukaisesti tulevien maailman radiotaajuuskonferenssien päätöksiin. Se seuraa aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että teknologioiden kehitystä ja pyrkii saatujen tulosten perusteella tehostamaan taajuuksien käyttöä ja luomaan edellytyksiä uusille sovellutuksille. Taajuuksien jakamisessa virasto valmistautuu erityisesti yleisen teletoiminnan taajuuksien käyttöönoton uusiin menettelytapoihin. Myös kehittyvä teknologia ja toisaalta lupien tekniikkariippumattomuus vaativat virastolta teknisen osaamisen ja uusien toimintamallien kehittämistä, jotta jakotapojen muuttuessa pystytään turvaamaan radioverkkojen häiriöttömyys. GSM-toimiluvat (900 ja 1800 MHz -taajuuskaistat) umpeutuvat vuonna 2017 ja 2019 ja UMTS-taajuuksien (2100 MHz) toimiluvat Tarkastelukaudella käytäneen siten keskusteluja, miten GSM- ja UMTS-taajuudet tulisi jakaa tulevaisuudessa niitä haluaville teleyrityksille. Seuraava maailmanlaajuinen radiotaajuuskonferenssi järjestetään vuonna Radiokonferenssissa päätetään useiden taajuusalueiden uudesta käytöstä ja mahdollistetaan uusien viestintäpalveluiden tarjoaminen taajuusalueilla. Merkittävin radiotaajuuskonferenssin käsittelemistä asioista on lisätaajuuksien etsiminen laajakaistaisille matkaviestinverkoille. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden mukaisesti maailman radiotaajuuskonferenssin 2015 päätöksiin. Suurin osa television verkkotoimiluvista päättyy vuonna 2016, minkä jälkeen sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman mukaan 700 MHz:n taajuusalue siirretään langattoman laajakaistan käyttöön vuonna Uudet television verkkotoimiluvat myönnetään vuonna Riittävän taajuuskapasiteetin tarjoaminen televisiotoiminnalle sekä television uusien jakelu- ja pakkausteknologioiden paras mahdollinen hyödyntäminen edellyttää taajuuksien uudelleenjärjestelyä. Viestintävirasto seuraa aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että teknologioiden kehitystä ja pyrkii saatujen tulosten perusteella tehostamaan taajuuksien käyttöä. Äly- tai kognitiiviradiot ja joustavien radiolupamenettelyiden

8 8 (18) käyttöönotto tarkastelukaudella voi mahdollistaa uusien taajuusalueiden saamisen mm. langattoman laajakaistan käyttöön siten, että taajuusalueiden nykyinen käyttö voisi jatkua yhdessä langattoman laajakaistan kanssa. Suurin mielenkiinto kognitiiviradion ja joustavien radiolupamenettelyiden osalta kohdistuu televisiokäytössä olevaan UHFtaajuusalueeseen sekä taajuusalueeseen MHz. Virasto seuraa aktiivisesti älykkäisiin radiojärjestelmiin suunnitteilla olevien tietokantaratkaisujen kehitystä ja alan standardointia, jotta voitaisiin löytää sopivin ratkaisu saman taajuusalueen samanaikaisen käytön mahdollistamiseksi riittävän häiriöttömästi kahdelle erilaiselle palvelulle Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä Viestintävirasto kehittää ja ottaa käyttöön tietovarantoja, toimintatapoja ja palveluita, joilla lisätään tietoisuutta viestintäverkoista, -palveluista ja -markkinoista. Tarkoituksena on tehostaa tietojen keräämistä ja käsittelyä ohjaus- ja valvontakäyttöön, mahdollistaa laadukkaiden ja alueellisesti kattavien tietojen, erityisesti saatavuus- ja laatutietojen julkaiseminen sekä tehostaa tietojen käyttöä parantamalla niiden yhteismitallisuutta ja yhteiskäyttöä. Toimialatiedon julkaisulla edistetään etupäässä viestintäpalveluiden tilaajien ja käyttäjien, mutta tarvittaessa myös muiden sidosryhmien kuten teleyritysten tiedonsaantia viestintä- ja verkkopalveluista. Näin edistetään kilpailua sekä laadukkaiden ja innovatiivisten viestintäpalveluiden tarjontaa. Toimialatietoa tuodaan saataville paitsi tilastoina, katsauksina, tutkimuksina ja artikkeleina, myös viraston MONITORi-palvelun kautta. Se tarjoaa viraston nettisivujen kautta näkymän niin koko Suomen kuin jokaisen käyttäjän lähialueenkin telepalveluihin. Viestintävirasto pyrkii tarjoamaan tietovarannoista mahdollisuuksien mukaan myös avoimia rajapintoja julkiseen käyttöön tarkoitetun tiedon osalta. Tilannetietoisuutta edistäviä kehittämistoimia koordinoidaan viraston tilannekuvahankkeessa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä tiedon tuottajien kuten teleyritysten kanssa sekä tilannetietoisuutta kehittävien yhteistyöryhmien kanssa. 4.2 Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Asiointi ja monet julkiset palvelut ovat siirtymässä internetiin. Edes viestinnän peruspalveluja ei kuitenkaan ole kaikkialla Suomessa saatavissa tasapuolisesti eivätkä kaikki kansalaiset tunne oikeuttaan saada peruspalveluja. Etenkin syrjäseuduilla myös yhteyksien tekninen taso on heikko. Näillä alueilla operaattoreilla ei ole potentiaalisen asiakasmäärän vähyyden vuoksi kiinnostusta kehittää yhteyksiä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Syrjäseutujen asukkailla on siten muita heikommat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja. Myös eri käyttäjäryhmien, kuten ikääntyvien tai vammaisten käyttäjien valmiudet ja mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttöön vaihtelevat. Viestintävirasto huolehtii siitä, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän peruspalvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa ja että käyttäjät tuntevat oikeutensa saada palveluja. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös syrjäseuduilla Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Vuoden 2015 loppuun mennessä nopeat vähintään 100 Mbit/s:n yhteydet mahdollistava laajakaistaverkko tulisi olla kattavasti lähes kaikkien saatavilla (ns.

9 9 (18) Laajakaista hanke). Valtio osallistuu verkkojen rakentamiseen kaikkein syrjäisimmillä alueilla, joilla asuu noin viisi prosenttia Suomen väestöstä. Viestintävirasto toimii haja-asutusalueille rakennettavien nopeiden laajakaistaverkkojen valtionapuviranomaisena. Tämän hetkisten päätösten mukaan Viestintävirasto voi myöntää laajakaistahankkeen valtiontukia vuoden 2015 loppuun asti. Tämän jälkeen hankkeiden tukien maksatukset jatkuvat vielä vuosina 2016 ja Vuoden 2017 lopun jälkeen virastolle jää edelleen laajakaistahankkeeseen liittyviä valvonta- ja tarkastustehtäviä Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää turvata telepalvelujen tasa-arvoinen saatavuus sekä kohtuulliset hinnat kaikille kuluttajaryhmille. Viestintävirasto varmistaa, että kuluttajilla on saatavilla lainsäädännössä ja toimiluvissa määriteltyjä puhelin-, laajakaista- ja postipalvelujen vähimmäistasoisia palveluja kohtuullisin ehdoin. Kohtuuhintaisuus varmistetaan valvomalla telepalvelujen ns. yleispalvelutuotteiden vähittäishintoja. Valvonta edellyttää ajantasaista tietoa yleispalvelun hinnoittelusta. Telepalvelujen yleispalvelu sisältää puhelinpalvelun ja perustason laajakaistayhteyden. Yleispalveluliittymän on mahdollistettava perustason viestintäpalvelujen käyttö myös kuulo-, puhe- ja näkövammaisille käyttäjille. Postipalvelujen valvonnassa yleispalvelun laatu ja saatavuus ovat edelleen valvonnan pääkohteina. Virasto kehittää ja tehostaa sekä yleispalveluun liittyvää ennakkosääntelyprosessia eli yleispalveluyritysten nimeämismenettelyä ja yleispalvelun valvontaa. Keskeisenä kehityskohteena on kuluttajien tietoisuuden parantaminen yleispalveluun liittyvistä oikeuksista. 4.3 Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yhteiskunnan riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista sekä erilaisista automaatiojärjestelmistä lisääntyy. Liiketoiminta ja arjen toiminnot tukeutuvat jo nyt enenevässä määrin viestintäverkkoihin ja internetin välityksellä tarjottaviin palveluihin. Siksi teknisellä ohjauksella ja valvonnalla sekä tietoturvatyöllä on keskeinen merkitys tietoyhteiskuntakehityksessä. Tietoturvatyössä sekä teknisessä ohjauksessa ja valvonnassa on katvealueita. Viestintäverkkojen ja -palvelujen ohjausta ja valvontaa terävöitetään suunnittelukaudella vuorovaikutuksessa teleyritysten ja keskeisten ulkoisten sidosryhmien kanssa. Viestintävirasto tuottaa monipuolisia tietoturvallisuuden viranomaispalveluita kansalaisille, elinkeinoelämälle ja jatkossa myös julkishallinnolle. Viestintävirasto edistää viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta kahdella tavalla / painopisteellä: vahvistamalla kansallista tietoturvaa sekä terävöittämällä viestintäverkkojen teknistä ohjausta ja valvontaa.

10 10 (18) Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Suunnittelukaudella Kyberturvallisuuskeskuksen tavoitteena on tuottaa koko yhteiskunnalle riittäviä tietoturvallisuuden toteutumiseen, tietoturvauhkien ja - loukkausten käsittelyyn sekä tietoturvallisuuden tilannekuvaan liittyviä palveluita. Kyberturvallisuuskeskus parantaa toimijoiden tilannetietoisuutta jakamalla yhdistettyä, analysoitua ja ajantasaista tilannekuvaa. Tilannekuvapalveluiden monipuolistuminen parantaa toimijoiden tilannetietoisuutta ja kykyä reagoida tietoturvauhkiin. Viestintävirasto kehittää Kyberturvallisuuskeskuksen tuottamia palveluita niitä koskevan lainsäädännön edellyttämällä ja mahdollistamalla tavalla. Keskeisenä osana toimintaa on yhteistyöverkostojen tehostaminen ja niiden osaamisen kehittäminen. Keskuksen toiminnan kehittämisessä arvioidaan myös ympärivuorokautisen toimintakyvyn tarjoamista tulevaisuudessa. Kyberturvallisuuskeskus tuottaa lisäksi suunnittelukaudella tietoturvapalveluita valtionhallinnolle. Valtiohallinnon tarpeisiin muokataan tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmä, johon liitetään asteittain valtiohallinnon organisaatioita. Tietoturvallisuuden tilannekuvapalveluita ja viranomaistyötä kehitetään kehittyvien asiakastarpeiden mukaisesti. Viestintävirasto varmistaa, että alan toimijat ottavat huomioon kansalliset ja kansainväliset tietoturvavelvoitteet tieto- ja viestintäjärjestelmissä. Viestintävirasto vastaa myös kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaisista määrätyn turvallisuusviranomaisen tehtävistä. Viestintävirasto toimii yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisena kansallisena tietoturvaviranomaisena tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturvallisuutta koskevissa asioissa. Yritysturvallisuutta edistetään tietoturvallisuuden arviointilaitosten hyväksynnällä ja valvonnalla. Tämän lisäksi Kyberturvallisuuskeskus hoitaa viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arviointitehtäviä. Viestintävirasto seuraa valtionhallinnon tietoturvallisuudesta annettujen säännösten täytäntöönpanoa sekä kehittää niitä. Fi-verkkotunnukset säilyttävät suunnittelukautena asemansa suomalaisten yritysten ja yhteisöjen ensisijaisena verkkotunnuksena luotettavuutensa, kilpailukykyisen hintatasonsa ja suomalaisen identiteettinsä ansiosta. Yksityishenkilöiden osuutta fiverkkotunnusten haltijoina kasvatetaan aktiivisesti. Viestintävirasto seuraa verkkotunnus- ja nimipalvelinjärjestelmien kansainvälistä kehitystä ja varautuu tekemään tarvittavat muutokset toimintaansa sekä järjestelmiinsä Suunnittelukauden aikana verkkotunnustoiminnassa siirrytään kansainvälisesti jo vakiintuneen toimintatavan mukaisesti palveluntarjoajamalliin, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen pitkäjänteisesti Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjausta ja valvontaa viestintäverkkojen ja -palvelujen keskeisten toimintojen turvaamiseksi. Keskeisenä toimenpiteenä on valmistutuminen liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman Tietoyhteiskuntakaaren voimaantuloon uudistamalla Viestintäviraston määräyksiä. Oikeasuhtainen ja tarkoituksenmukainen sääntely edellyttää kattavan tilannekuvan muodostamista viestintäjärjestelmien tilasta. Uudistamisen yhteydessä arvioidaan

11 11 (18) myös mahdollisuudet kehittää määräysten jaottelua ja sisältöä vastaamaan paremmin toimialan ja valtionhallinnon muun ohjauksen tarpeisiin. Viestintäviraston häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmän toimintaa kehitetään ja suunnittelukaudella yhteistyöryhmän toiminta vakiintuu. Ryhmä parantaa viranomaisten sekä tele- ja sähköalan keskeisimpien toimijoiden välistä operatiivista yhteistoimintaa viestintäverkkojen häiriötilanteissa. Lisäksi Viestintävirasto muodostaa yleiskuvan kriittisten viestintäjärjestelmien teknisestä toteutuksesta. Tietojen avulla voidaan tunnistaa viestintäverkkojen haavoittuvimpia kohtia ja parantaa niiden turvallisuutta Viestintäviraston ohjaustoiminnalla. Yhteiskunnan tullessa entistä riippuvaisemmaksi langattomasta viestinnästä radiohäiriöiden selvittäminen tulee yhä haasteellisemmaksi ja edellyttää viraston ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Virasto ylläpitää ja kehittää omaa häiriöiden selvityskykyään sekä lisää yhteistyötä operaattoreiden, urakoitsijoiden ja muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi virasto varmistaa, että myös muilla alan toimijoilla säilyy riittävä osaaminen ja resursointi häiriöiden selvittämiseksi. Maanpäällisen televisiotoiminnan siirtyminen DVB-T2 tekniikkaan ja HD-tasoisen ohjelmistotarjonnan mahdollistaminen maanpäällisessä televisioverkossa vuonna 2017 edellyttää Viestintävirastolta osallistumista sekä taajuusmuutokseen liittyvään suunnitteluun että tiedottamiseen ( ). Kuluttajien edun mukaista on, että sekä kuluttajille että antenniurakoitsijoille on tarjolla koko ajan oikeaa ja ajantasaista tietoa siirtymästä. Viestintävirasto osallistuu viestinnän sisällön muotoiluun ja kuluttajien kysymysten vastaamiseen yhteistyössä toimialan yritysten ja muiden viranomaisten kanssa. 5 Resurssit ja toiminnan kehittäminen 5.1 Toiminnan rahoitus Viestintäviraston toiminta rahoitetaan pääosin asiakkailta perittävillä maksuilla. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Osa viraston keräämistä maksuista tuloutetaan verotuloihin. Veronluonteisen toiminnan tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut. Viestintäviraston keräämien maksujen tulee olla kustannusvastaavia. Maksuja määrättäessä pyritään siihen, että kustakin maksusta tuleva kertymä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen toiminnan hoitamisesta. Maksujen kustannusvastaavuutta tavoitellaan pitkällä aikajänteellä. Tuloarvioita ja maksuasetuksia tarkennetaan vuosittain budjettiprosessin yhteydessä. Osa viraston hoitamista tehtävistä hoidetaan budjettirahoituksella. Viraston toimintamenomomentin peruskehykseen sisältyy määrärahaa tietoliikenneturvallisuusviranomaistehtäviä (NCSA) ja kyberturvallisuuskeskuksen perustamista varten, sillä näitä tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista kattaa viraston keräämillä maksuilla, vaan ne rahoitetaan budjettimäärärahalla.

12 12 (18) Teknologian ja lainsäädännön kehittyminen sekä muuttuvat markkinat vaikuttavat viraston tehtäviin ja edellyttävät jatkuvaa rahoitusrakenteen kehittämistä. 5.2 Taloudelliset voimavarat Määrärahakehykset suunnittelukaudella Toimintamenomomentti Suunnitelma on laadittu peruslaskelmatasoon lähtökohtana vuoden 2014 talousarvioesitys. Viestintäviraston bruttomenot toimintamenomomentilla ovat vuoden 2014 talousarviossa yhteensä 31,3 miljoonaa euroa ja maksullisen toiminnan tuloarvio on 20,3 miljoonaa euroa. Viestintäviraston menokehys eli nettomenoarvio vuodelle 2014 on 11,0 miljoonaa euroa. Menokehys sisältää väistötilasta aiheutuvia budjettirahoitteisia menoja noin 1,2 miljoonaa euroa sekä budjettirahoitteisen NCSA-toiminnan menoja noin 2 miljoonaa euroa ja kyberturvallisuuskeskusta varten 1 miljoona euroa. Loppuosa kehyksestä vastaa veronluonteisilla tuloilla rahoitettavan toiminnan menoja. Peruslaskelman mukainen menokehys kasvaa vuonna 2015 yhteensä 11,6 miljoonaan euroon NCSA-toiminnan ja kyberturvallisuuskeskuksen laajenemisen myötä. Kyberturvallisuuskeskusta varten Viestintävirasto saa 1 miljoonan euron budjettirahoituksen, joka mahdollistaa 6 lisähenkilön palkkaamisen vuoden 2014 aikana Viestintäviraston tietoturvatehtävien hoitamiseen. Toimintoja tullaan kehittämään edelleen vuosien 2015 ja 2016 aikana, jolloin vuosittainen rahoitus kasvaa 1,5 miljoonaan euroon ja henkilömäärä olisi yhteensä 10. Viestintävirastolla on peruslaskelman mukaisen kehyksen ylittäviä henkilötyövuosi- ja määrärahatarpeita. Resurssitarpeista on laadittu erillinen liitemuistio. Valtionhallinnon tietoturvapalveluiden rahoittamiseksi Viestintävirasto ja Valtiokonttori ovat solmineet sopimuksen, jonka kustannukset katetaan valtiovarainministeriön budjettimomentilta Valtiokonttorille SecICT-hankkeessa antamalla määräyskirjeellä. Viestintävirasto laskuttaa tarjoamiensa palvelujen kustannukset sopimuksen mukaan. Sopimuksen arvo ajalla on euroa. Valtiovarainministeriö on hakenut SecICT-hankkeelle jatkorahoitusta vuodelle Viestintävirasto on esittänyt rahoitustarpeekseen 1,3 miljoonaa euroa. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset katettaisiin asiakasrahoitteisesti käyttömaksuilla. Tämä rahoitus mahdollistaa toimintamenomomentin bruttomenojen kasvun, kun maksullisen toiminnan tulot kasvavat vastaavasti laskutettavalla summalla. Viestintävirasto on nimetty Suomen PRS (Public Regulated Service) -toiminnan yhteydenottopisteeksi. Vuonna 2015 virasto nimettäisiin PRS-vastuuviranomaiseksi ja vuoden 2015 talousarvioon tullaan esittämään henkilöresursseja ja määrärahaa 0,55 miljoonaa euroa. Tulevien vuosien kehysvalmistelussa tulisi huomioida PRSvastuuviranomaisen toiminnan laajeneminen ja henkilöresurssit. Toiminta rahoitettaisiin budjettimäärärahalla ja kasvaisi asteittain siten, että määrärahatarve vuonna 2017 olisi yhteensä euroa ja henkilöresurssitarve 5,5 henkilötyövuotta.

13 13 (18) Hallitusohjelman mukaisesti on käynnissä sähköisen viestinnän lainsäädännön uudistaminen. Tietoyhteiskuntakaari tuo virastolle useita uusia tehtäviä, jotka lisäävät resurssitarvetta merkittävästi. Osan henkilöstön lisäystarpeesta virasto pystyy hoitamaan toimintaansa tehostamalla ja järjestelemällä tehtäviä uudelleen. Viestintävirasto tarvitsee kuitenkin vähintään 4,5 henkilötyövuoden resurssilisäyksen pystyäkseen hoitamaan kaikki tietoyhteiskuntakaaressa ehdotetut uudet tehtävät. Laajakaistamomentti Laajakaista hankkeen määrärahat ovat momentilla Määrärahaa käytetään laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän tuen maksamiseen. Määrärahakehys vuodelle 2015 on 10,5 miljoonaa euroa. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon Yleisradioveron tuotto tuloutetaan valtion talousarvioon, johon on otettu määräraha julkisen palvelun rahoitusta vastaavan määrän siirtämiseksi valtion televisio- ja radiorahastoon. Vuonna 2014 määräraha on 510,5 miljoonaa euroa. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Määrärahakehykset peruslaskelma (1 000 euroa) TAE 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 TTS 2018 Mom Viestintäviraston toim.menot Mom Valtionavustus laajakaistarak Mom Siirto valtion tv- ja radiorah Veronluonteiset tulot Veronluonteisen toiminnan tuloarviot on merkitty momentille Tuloarviot (1 000 euroa) TAE 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 TTS 2018 Mom Eräät viestinnän maksut

14 14 (18) Tulosarvioihin sisältyy radiotaajuuksien huutokaupoista annettuun lakiin perustuvia toimilupamaksuja vuosittain 20 miljoonaa euroa. Toimilupamaksut tuloutetaan tasaerissä toimilupakauden viiden ensimmäisen vuoden aikana Omaisuus Viestintäviraston omaisuuden arvo vuoden 2012 lopussa oli 14,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden suurimman erän muodostavat erilaiset atk-ohjelmistot ja sovellukset kuten taajuustietokanta, verkkotunnusjärjestelmä ja muut sähköisen asioinnin järjestelmät. Koneet ja laitteet sisältävät mm. lähiverkon laitteet sekä radiotarkastuksen mittalaitteet. Tase-ennusteet suunnittelukaudelle ilmenevät oheisesta taulukosta. Tase vuonna 2012 sekä tase-ennusteet vuosille (milj. euroa) 2012 TP 2013 ennuste 2014 ennuste 2015 ennuste 2016 ennuste 2017 ennuste 2018 ennuste Tase 14,1 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 5.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Osaava ja monialainen henkilöstö on Viestintävirastolle kriittinen menestystekijä. Virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että määrätietoisin toimenpitein varmistetaan henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen, osaaminen ja toimintakyky sekä viraston tehtävien edellyttämä oikein mitoitettu ja kohdennettu henkilöstörakenne. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ja tavoitteena on aiempaa parempi ennakoivuus. Virastossa on suunnitteilla henkilöstöstrategian laadinta, jossa tarkastellaan henkilöstön rakenteellista ja määrällistä kehitystä sekä linjataan osaamisen kehittämistä. Viestintävirasto toteuttaa myös vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman inhimillisen pääoman kehittämisen ohjelman mukaisia suunnitelmia. Suunnittelukaudelle ajoittuu Viestintäviraston toimintaan ja henkilöstöresursseihin vaikuttavia ulkoisia ja sisäisiä muutoksia. Muutoksia aiheuttavat mm. kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen, viestintätoimialan kehitys, julkishallinnon taloudellinen tilanne, valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, valtionhallinnon kehittämishankkeet (mm. Kieku-tietojärjestelmä), viraston tehtävien muutokset ja henkilöstön ikääntyminen. Muutokset heijastuvat lähivuosina viraston henkilöstöresursseihin sekä laadullisesti että määrällisesti. Ennen suunnittelukauden alkua Viestintäviraston henkilöstö on pienentynyt tvmaksuhallinnon lakkauttamisen seurauksena. Suunnittelukauden aikana viraston toiminta laajenee ja resurssitarpeet kasvavat mm. kansallisen tietoturvallisuuden ja viestintädirektiivien mukaisten mahdollisten uusien hallintotehtävien johdosta. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman asettamat rajoitteet lisäresurssien hankkimiselle lisäävät henkilöstösuunnittelun haasteellisuutta. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman rajoitusten seurauksena tarve priorisoida nykyisiä ja uusia

15 15 (18) lakisääteisiä tehtäviä kasvaa. Viestintävirasto tulee myös kohdentamaan suunnittelukauden eläkepoistuman viraston virka- ja toimirakennetta kehittävällä tavalla. Toimenpiteistä huolimatta viraston htv-kehys tulee ylittymään. Viestintäviraston henkilöstösuunnitelman htv-ennusteessa on otettu huomioon liikenneja viestintäministeriön virastolle asettamat tuottavuuden kehittämistavoitteet ja tavoitteiden tarkistukset. Henkilöstöresurssit (htv) vuosina Viestintäviraston henkilötyövuodet TTSkaudella tuottavuusohjelman mukaisesti: Henkilötyövuodet (htv) Lähtöta so Tavoite Tavoite TTS-kaudelle Kehyksen mukaiset Kehittämisehdotus Viestintävirastossa toimii TTS-kaudella myös sivutoimisia tutkintojen vastaanottajia Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Viestintävirasto varmistaa, että sillä on tavoitteiden ja kehittyvän toiminnan tarpeiden mukaiset henkilöstöresurssit. Virasto kehittää ja ylläpitää toimivia rekrytointi- ja perehdytysprosesseja, myönteistä työnantajakuvaa sekä viraston palkitsemisjärjestelmää. Kehityskeskusteluilla (tulos-, tavoite- ja kehittymiskeskusteluosiot) varmistetaan henkilöstön selviytyminen vaikeutuvissa ja uudistuvissa tehtävissä. Viraston toiminnan tehokkuus, kehittäminen sekä henkilöstön ammattitaidon laajentaminen ja syventäminen saavutetaan muun muassa koulutuksella, työssä oppimisella, sisäisellä liikkuvuudella sekä asiantuntijuutta jakamalla niin talon sisäisesti kuin työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Myös esimiestyön kehittäminen suunnittelukaudella ja laadun mittaaminen tukevat virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Työhyvinvointi Työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa viraston linjausten ja vuosittain tarkistettavan työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Fyysisen ja henkisen työkunnon lisäksi kiinnitetään huomiota muun muassa työn organisointiin, johtamisen kehittämiseen työkykyä tukevaksi sekä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Työhyvinvointia ja -ilmapiiriä seurataan säännöllisesti vuosittain tehtävillä kartoituksilla, joiden pohjalta käynnistetään tarvittavia kehittämishankkeita. Valtionhallinnon työhyvinvointihankkeita ja tarjolla olevia kuntoutusmahdollisuuksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa.

16 16 (18) 5.4 Toiminnan kehittäminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Viestintävirasto toteuttaa suunnittelukaudella valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman virastokohtaiset kehitystoimenpiteet vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Viestintäviraston osallistuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman hankkeisiin sekä valmistautuu Kieku-käyttöönottoon vuoden 2016 aikana. Viestintävirasto osallistuu hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan liittyvään VATU-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on koordinoida hallinnonalan tilannekuvatoiminnan kehitystyötä, vähentää päällekkäisyyksiä ja tehostaa tilannekuvatoimintaa. Hankkeessa keskitytään erityisesti avoimena datana tarjottavaan tilannetietoon Tiedonhallinnan kehittäminen Viestintäviraston toiminnassa korostuu tiedon monipuolinen käsittely, joten tiedonhallinnan kehittäminen on tärkeä osa viraston toimintaa. Tiedonhallintaa kehittämällä tuetaan toimintaprosesseja ja kehitetään työskentelytapoja hyödyntäen tietotekniikkaa tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Viestintävirasto kehittää tiedonhallintaa suunnittelukaudella keskittämällä virastotasoiset asiat viraston yhteisiin tietojärjestelmiin ja integroimalla tulosalueiden erilliset järjestelmät tarvittavilta osiltaan hyödyntämään yhteisiä tietojärjestelmiä. Virastoon hankittua integraatioalustaa käytetään sähköisten palveluiden julkaisualustana ja muiden tietojärjestelmien yhteyksien ja palveluiden tarjoajana. Viestintävirasto seuraa myös aktiivisesti valtion tietohallintostrategian ja ValtIThankkeiden toteuttamisen etenemistä ja toteuttaa valtionhallinnon yhteisiä ITtoimintaperiaatteita, ratkaisuja ja kokonaisarkkitehtuuria omassa toiminnassaan Sidosryhmätoiminnan kehittäminen Viestintäviraston tulostavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuloksekasta ja monipuolista vuorovaikutusta laajasti eri sidosryhmien edustajien kanssa. Lisäksi Viestintäviraston strategiassa yhteistyö on yksi toimintaa ohjaavista periaatteista. Tämän vuoksi yhteistyön, yhteydenpidon ja viestinnän muotoja kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2013 alusta Viestintävirastossa aloitti asiakkuudet-toimiala. Toimiala huolehtii siitä, että ulkoisia sidosryhmiä koskevat keskeiset asiakasprosessit hoidetaan yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. Asiakkaalle ja sidosryhmille asiakaskeskeinen toimintatapa näkyy tehokkaiden ja yhdenmukaisten prosessien lisäksi mm. helppokäyttöisinä ja hyvin toimivina asiointijärjestelminä, asiantuntevana asiakaspalveluna sekä viestintäpalveluista ja -verkoista julkaistavina monipuolisina ja luotettavina tietoina. Viestintävirasto kehittää sidosryhmäyhteistyötä sekä sidosryhmätyön ja -viestinnän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Tätä varten virasto on valmistelemassa sidosryhmälinjauksia. Niiden tarkoituksena on kuvata viraston asiakaskeskeisen

17 17 (18) toiminnan periaatteet ja keskeisimmät sidosryhmät/segmentit sekä määritellä sidosryhmäyhteistyölle tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Viestintävirasto kehittää omaa toimintaansa asetettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti sekä ottaa toimialaohjauksessa ja -valvonnassa huomioon uusien viestintäteknisten ratkaisujen ympäristövaikutukset. 5.5 Riskienhallinta Viestintäviraston riskienhallinnan tavoitteena on hallita virastolle haitallisia riskejä sekä viraston toiminnan seurauksien vaikutuksia yhteiskuntaan ja varmistaa, että viraston johdolla on käytettävissään tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten. Virasto analysoi sekä hallitsee strategisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, merkittävimpiin hankkeisiin ja projekteihin, organisaatioturvallisuuteen sekä valmiusja varautumistoimintaansa liittyviä riskejä riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti. Viraston johto seuraa säännöllisesti tunnistettujen riskien tilaa, riskien hallitsemiseksi valittujen toimenpiteiden soveltuvuutta sekä osallistuu mahdollisien uusien riskien tunnistamiseen. Riskit arvioidaan keskitetysti, noudattaen yhteisesti valittua riskienhallintamenetelmää, jota toteutetaan riskienhallintasovelluksen avulla. Viraston riskienhallintatyön onnistumista arvioidaan tarvittaessa ulkopuolisen arvioijan toteuttamin arvioinnein ja osana sisäistä tarkastusta. Viestintävirasto on analysoinut toiminta- ja taloussuunnitelmansa merkittävimpiä riskejä. Tällaisiksi riskeiksi arvioitiin rahoituksen ja resurssien riittävyys, viraston kehittyvien uusien toimintojen vaatimat uudet toimitilaratkaisut ja kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen. Virasto näkee sille tarkastelujaksolla osoitettavat uudet tietoturvallisuustehtävät luonnollisena kehitystienä ja mahdollisuutena. Samalla kuitenkin näiden tehtävien järjestämiseen ja asianmukaiseen toimeenpanoon liittyy rahoituksellinen riski. Viraston lisääntyvien tehtävien (mm. turvallisuustehtävät) muutos henkilöstöresurssitarpeeseen tuo merkittävän lisäystarpeen henkilöstökehykselle jo ennen suunnittelukauden alkua. Vuodesta 2014 alkaen suunnittelukauden loppuun asti turvallisuustehtävien kasvuun tarvitaan vähintään 20 htv:n lisäys. Viestintäviraston kehittyvät turvallisuustehtävät asettavat vaatimuksia toimitiloille ja niissä aikaansaatavalle toimitilaturvallisuudelle. Samaan aikaan työnteon muotojen kehittyminen kohti entistä tiiviimpää tiimityötä ja välitöntä tiedonkulkua ja ajatusten vaihtoa edellyttäväksi vuorovaikutukseksi asettavat toiveita ja vaatimuksia työtilojen uudenaikaistamiselle. Suunnittelujakson lopulla viraston vuokrasopimus umpeutuu. Sitä ennen virasto solmii yhteistyösopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja laatii yhteistyössä sen kanssa virastolle keskipitkän aikavälin toimitilasuunnitelman. Kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen on tarkastelujaksolla viraston toiminnan tärkeimpiä kehittämishankkeita. Hankkeen onnistumisen kannalta on keskeistä, että keskuksen tuottamiin palveluihin liittyvät yhteiskunnan odotukset on tunnistettu oikein ja niihin pystytään vastaamaan sidosryhmiä tyydyttävästi. Riittävän resursoinnin lisäksi

18 18 (18) riskin hallinta edellyttää sidosryhmäympäristön kyberturvallisuushaasteiden hyvää tuntemusta Organisaatioturvallisuus Viestintäviraston organisaatioturvallisuuden tavoitteena on turvata viraston ydintoimintojen sekä niiden tarvitsemien resurssien häiriötön toiminta mukaan lukien viraston ja viraston asiakkaiden tiedot, niiden luottamuksellisuus, eheys, käytettävyys ja saatavuus niille asetettujen ulkoisten ja sisäisten vaatimusten mukaisesti. Viestintäviraston tavoitteena on myös ylläpitää ja jatkuvasti parantaa ISO/IEC 27001:2005-sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäänsä, määrittää rakenteen viraston tietoturvariskien tunnistamiselle ja hallinnalle. Viestintävirasto tulee täyttämään valtioneuvoston antaman tietoturva-asetuksen velvoitteiden mukaisen tietoturvallisuuden korotetun ja korkean tason vaatimukset mennessä. Virasto huomioi toimintaansa sovellettavien kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden vaatimukset. Viestintäviraston turvallisuustyön onnistumista arvioidaan säännöllisesti sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden toteuttamana. Virasto käyttää mahdollisuuksien mukaan sisäisen tietoturvallisuustyönsä tukena valtionhallinnon tarjoamia tietoturvallisuuden konsernipalveluita, ulkoisia ostopalveluita sekä osallistuu aktiivisesti valtionhallinnon tietoturvallisuusyhteistyöhön Valmius- ja varautumistoiminta Viestintäviraston valmius- ja varautumistoiminnan tavoitteena on turvata Viestintäviraston ydintoiminnan jatkuvuus kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa sekä mahdollistaa nopea ja tehokas toipuminen mahdollisista häiriötilanteista. Tavoitteeseen pääsemiseksi virasto varmistaa toimintamahdollisuutensa kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa, ylläpitää ja kehittää valmius-, toipumis- ja pelastussuunnitelmiaan, seuraa säännöllisesti valmius- ja varautumistoimintansa nykytilaa sekä tulosohjaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista. Valmius- ja varautumistoiminnan toimintavalmiuksia ylläpidetään sisäisissä harjoituksissa sekä osallistumalla eri yhteistoimintaharjoituksiin. Virasto huomioi toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan valtionhallinnon ICTvarautumisen tasovaatimukset. 6 Liitteet Liite 1: Tulossopimustavoitteiden tarkistaminen Liite 2: Valtion televisio- ja radiorahaston ennakoiva rahoituslaskelma Liite 3: Kehyksen ylittävät resurssitarpeet Liite 4: Isot tietojärjestelmähankkeet / raportointi tehty VM:n hankesalkkujärjestelmässä (TIKU, VISA, DV4, RAHAS2)