Säilörehun biokaasutus alkaa Sotkamossa

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 14 Säilörehun biokaasutus alkaa Sotkamossa Verkostoitumalla kansainvälisille kentille Sivu 2 Elina Virkkunen, Vanhempi tutkija MTT Sotkamo MTT Sotkamon nurmea käyttävä biokaasulaitos on pian käyttövalmis. Laitoksessa käytetään uutta tekniikkaa, jota ei sellaisenaan ole vielä Suomessa. Kuivamädätyslaitos on sijoitettu kahteen merikonttiin. Tulppavirtausperiaatteella toimiva BioGTS Oy:n suunnittelema ja toimittama reaktori käsittelee nurmea. Siihen sopii muukin kuiva-aineeltaan prosenttinen massa. Käymisjäännös separoidaan ja johdetaan eri varastoihin ja edelleen pellolle lannoitteeksi. Toimintaympäristö tutkimukseen ja tuotekehitykseen Laitoksen tuottama kaasu käytetään alkuvaiheessa MTT Sotkamon kiinteistöjen lämmittämiseen. Nykyisellään siihen kuluu litraa öljyä vuodessa. Biokaasulaitos ei kuitenkaan ole pelkkä lämmityslaitos, vaan toimintaympäristö alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia varten. - Biokaasualalla on jo olemassa paljon hyviä laskelmia ja suunnitelmia. Nyt meillä on tulossa käytännön esimerkkilaitos. Esimerkiksi kaasukuution hinta saadaan määritettyä hyvinkin tarkasti, kertoo projektipäällikkö Pasi Laajala. Hän lisää, että laitoksessa voidaan testata esimerkiksi biokaasualan yrityksen mittauslaitteita. Laitoksen yksi tehtävä onkin edistää biokaasun tuotantoon liittyvää liiketoimintaa ja uutta yrittäjyyttä. Maatilakokoluokan biokaasulaitoksia on Suomessa vireillä, mutta pullonkaulana on ollut niiden toteuttaminen kustannustehokkaasti. Tässä esimerkissä rakennetaan laitos, jonka avulla tila voi tavoitella energiaomavaraisuutta. Samalla se on askel kohti hajautetumpaa energian tuotantoa. MTT Sotkamon biokaasualan tutkimus- ja toimintaympäristö tulee näyttämään tältä, vasemmalla kuvassa näkyy seuraavassa vaiheessa rakennettava ajoneuvokaasun puhdistus- ja tankkausyksikkö. Kuva BioGTS Oy. Vähähiilisyyttä parhaimmillaan Olennainen osa prosessia on ravinteiden ja hiilen kierrätys. Jäännös levitetään lannoitteeksi nurmelle. Vapautuva hiilidioksidi sitoutuu seuraavan vuoden satoon, ja muodostuu lähes suljettu kierto. Tänä kesänä tutkimusaseman nurmisadot on paalattu reaktorin tarpeisiin. Reaktori syö talven aikana noin 18 hehtaarin nurmisadot. Nurmiraakaainetta on maassamme käytössä runsaasti, sillä Suomessa on noin hehtaaria peltoa, joka ei tälläkään hetkellä ole ruoan- tai rehuntuotannossa. Nurmen keskimääräiset satotasot ovat Suomessa alhaisia. Viljelytoimenpiteitä tehostamalla raaka-ainemääriä voidaan kasvattaa huomattavasti. Vastaava tutkimusmestari Pekka Heikkinen pitää biokaasututkimuksen kannalta tärkeänä, että MTT Sotkamon tutkimusasemalla on käytössä koko ketju nurmen viljelystä ja korjuusta kaasun loppukäyttöön asti. Ketjun osia voidaan testata muuntamalla yhtä tekijää kerrallaan. Kohti ajoneuvokaasua Laitostoimituksen hinta on (alv 0 %). Se sisältää reaktorikontin ja teknisen tilan kontin sekä kaasuvaraston ja laitosautomaation avaimet käteen-toimituksena. Biokaasulaitos on rakennettu Vuo- Gas-hankkeessa. Investoinnin päärahoittajat ovat Kainuun liitto (EAKR) ja MTT. Seuraavassa vaiheessa MTT:llä investoidaan ajoneuvokaasun puhdistus- ja tankkausyksikköön. VuoGas-toimintaympäristöön ja biokaasulaitoksen rakentamiseen voi tutustua videon avulla. Video löytyy osoitteesta hakusanalla MTT Sotkamon VuoGas. Syyskuun tilanne rakennustyömaalla. Oikealla konehalli, keskellä reaktorikontti ja vasemmalla kiinteän käymisjäännöksen varasto. Kuva MTT/Jari Lindeman. Magneettiresonanssilla kosteus esiin Sivu 3 FinnMETKO 2014 Sivu 4 Tuottaako tuulivoima energiaa? Sivu 5 Sisäilmaongelmien korjaaminen kannattaa Sivu 6 Kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen Tulevat seminaarit Sivu 7 Sivu 8

2 2 Lähienergia Pääkirjoitus Kainuu on uusiutuvan energian käytön edelläkävijä ja maakunta, jossa on yhä runsaasti kehityspotentiaalia eri lähienergiamuotojen hyödyntämiselle. Toivottavasti Kainuu osana Itä- ja Pohjois-Suomea saa kasvavan roolin Suomen energiatuotannossa. Energiavarojemme hyödyntämisellä on mahdollista luoda runsaasti työpaikkoja sekä vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja polttoaineista ja siten parantaa maamme kauppatasetta. Tarkastelen Kainuun uunituoreen maakuntastrategian linjauksia lienee helppo havaita, kuinka hyvin Kainuun energiasektorin kehittäminen sopii tehtyihin linjauksiin! *** Biotalous on yksi Kainuu-ohjelman keskeisistä kehittämisaloista. Biotaloudessa energian tuotanto on osa biomassan hyödyntämisen arvoketjua. Bioenergian lisääminen vaatii myös biotalousklusterin vahvistamista. Tähän haasteeseen Kainuussa on syytä tarttua välittömästi. Julkitulleet ST1:n bioetanolitehtaan ja tuulivoimapuiston rakentamishanke ovat rohkaisevia avauksia. Erityisen tärkeä merkitys Kainuulle on ratkaisuilla, joilla voidaan ottaa käyttöön bioenergiavarojamme. Kaikki yritysinvestoinnit Kainuun energiavarojen hyödyntämiseksi ovat maakunnalle tervetulleita. Niillä on erittäin suuri merkitys rakentamis- ja käyttöaikaisena työllisyytenä, palkkaja verotuloina ja kysyntänä aluetaloudessa. *** Miten kehitämme Kainuuta lähitulevaisuudessa? Suurten haasteiden ja asetettujen painopisteiden lisäksi joudumme ottamaan huomioon yleisen talouslaman sekä käytettävissä olevat kehittämisresurssimme. On yksi keskeinen keino, jolla useimmat Kainuun kehitystarpeista voidaan ratkaista: työpaikat. Tarvitsemme Kainuuseen kannattavaan yritystoimintaan perustuvia työpaikkoja. Niiden syntymisen ja täyttymisen myötä väestökehitys ja rakenne paranevat, työllisyys kohentuu sekä hyvinvoinnin aineelliset ja sosiaaliset edellytykset paranevat. Olemme mahdollisuuksien Kainuu: Mineraalivaramme ovat laajat ja monipuoliset, metsiemme kasvusta suuri osa on jäänyt hakkaamattomana reserviin, puutuotteille on kasvavaa kysyntää. Lähienergian ja ruoan tuotantoa ja käyttöä voidaan lisätä, biopolttoaineiden ja uusien biotuotetehtaiden sijoittumiselle on otolliset edellytykset. Matkailukeskuksiin ja palveluihin kannattaa investoida, datapalvelinkeskuksille Kainuussa on erittäin kilpailukykyinen ympäristö. Osaamispohjainen ict-, mittaustekniikan ja pelialan yritysten kehittyminen on täällä mahdollista. Kainuu-ohjelma hyväksyttiin yksimielisesti maakuntavaltuuston kokouksessa Ohjelma sisältää pitkän aikavälin visiot ja tavoitteet sekä kuluvan valtuustokauden painopisteet. Sen keskeinen tavoite on vahvistaa yhteistä tulevaisuuden tahtotilaa ja laajaan osallistumiseen, kuulemiseen ja vuorovaikutukseen pohjautuvaa sitoutumista. Syyskuun 22. päivänä maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille Näissä asiakirjoissa olemme vastanneet Kainuun tulevaisuuden strategisiin kysymyksiin: Miksi, mitä ja miten? Pentti Malinen maakuntajohtaja Verkostoitumalla kansainvälisille kentille Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Maaseudun kehittäjien on entistä tärkeämpää verkostoitua ja löytää sopivia yhteistyökumppaneita. Jatkossa perinteiset aluekehitysrahat niukkenevat ja painopiste siirtyy entistä enemmän kansainvälisiin hankkeisiin. Kainuussa on varmasti riittävästi osaamista käynnistämään kansainvälisiä hankkeita. Maakunnallisella yhteistyöllä myös sellaiset toimijat, joilla vielä ei ole kokemusta kansainvälisestä toiminnasta, pääsevät mukaan kehittämään maakuntaa. Useat rahoittajat myöntävät rahoitusta bioenergian tuotantoa ja käyttöä edistäviin kehittämishankkeisiin. Osana vähähiilistä taloutta ja yhtenä keskeisenä biotalouden osa-alueena bioenergia on meneillään olevalla EUkaudella keskeinen teema. Komissio on varannut suuren osan kehittämisvaroista kestävän kehityksen tukemiseen. Yhteistyökumppani löytyy läheltäkin Bioenergia-alalla lähinaapurimme Ruotsi on meille kainuulaisille hyvä yhteistyökumppani. Ruotsi on niin metsäenergian kuin biokaasunkin kärkimaita. Biokaasu-alalla hyviä yhteistyökumppaneita löytyy Euroopasta enemmänkin. Itävalta ja Saksa ovat puolestaan Euroopassa huippua pienten kattiloiden valmistuksessa. Bioenergiaohjelman hankkeita ovat rahoittaneet edellisellä EU-ohjelmakaudella muun muassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, rakennerahastot, Tekes ja Kainuun kehittämisrahasto. Kainuussa on toteutettu myös useita kansainvälisiä bioenergiakytkentäisiä hankkeita. Jatkossa suoraan komissiosta rahoitettavat hankkeet ovat entistä suuremmassa roolissa, sillä alueelliset kehittämisvarat vähenevät. Apuri Tuotteen Eero Pikkarainen esittelee kaatokahvaa. Kansainvälisten hankkeiden kautta voi verkostoitua ja löytää hyviä yhteistyökumppaneita. Kuva Timo Karjalainen Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö CEMIS-Oulu Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin ammattikorkeakoulu Puh Elina Virkkunen vanhempi tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Matti Peltola projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kainuu Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaani, 2014 Taitto Kajaanin Offsetpaino Oy Nina Karjalainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

3 Lähienergia 3 Kajaani bioenergian mittaustekniikan kehityksen kärjessä Petri Österberg TkT, tutkija, Oulun Yliopisto teknologia-asiantuntija, Measurepolis Development Oy Metso Oyj:n Kajaanin yksikön magneettiresonanssiin perustuva mittalaite ja kajaanilaislähtöisen Senfit Oy:n mikroaaltotekniikkaan pohjautuvat tuotteet ovat kansainvälisestikin merkittäviä ratkaisuja bioenergian kosteusmittauksessa. Uunikuivaus on jo kauan ollut ainoa standardin hyväksymä kosteusmittausmenetelmä. Viime aikoina sitä ovat nousseet haastamaan uudet teknologiat, joiden kehittämisessä on merkittävä kajaanilaispanos. Magneettiresonanssilla kosteus esille Senfit Oy:n pikamittalaite BMA Desktop. Kuva Senfit Oy. Metso Oyj:n Kajaanin yksikössä on kehitetty maailman ensimmäinen ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR) perustuva kosteusmittalaite, joka soveltuu hyvin bioenergian mittaukseen. Laite tuotiin markkinoille viime vuonna. Tavalliselle kadunmiehelle NMRteknologian tutuin sovellus lienee lääketieteellinen magneettikuvantaminen (MRI), jonka toimintaperiaate on sama. Potilaan vettä sisältävät pehmytkudokset ovat nähtävissä magneettikuvantamalla huomattavasti röntgenkuvantamista paremmin. Metson kosteusmittalaite on nimeltään MR Moisture. Mittaukseen tarvitaan 0,8 litran näyte vaikkapa puuhakekuormasta. Mittausaika on kaksi minuuttia, mikä on merkittävä etu uunikuivaukseen nähden. Uunikuivausmenetelmän hitauden vuoksi kosteustieto on perinteisesti ollut saatavilla vasta parisen vuorokautta toimituksen jälkeen. Uunikuivauksen tuottamaa kosteustietoa käytetään maksuperusteena määritettäessä voimalaitokselle saapuvan bioenergian laatua. Mikroaallotkin mittaavat Metson lisäksi kajaanilaislähtöinen Senfit Oy on kehittänyt mikroaaltotekniikkaan perustuvia kosteusmittalaitteita samaan tarkoitukseen. Senfitin pikamittalaite BMA Desktop määrittää 400 gramman näytteestä kosteuden kymmenessä sekunnissa. Mittaus perustuu veden mikroaaltoja vaimentavaan ominaisuuteen. Tämänkin mittalaitteen lyhyt mittausaika on merkittävä etu uunikuivaukseen nähden. Laitteen käyttämä mikroaaltosäteily on meille tutuinta mikroaaltouuneista. Niissä mikroaaltosäteilyn teho muutetaan muun muassa vesimolekyylien liikkeen kautta lämmöksi. Myös monissa kodeissa ja julkisissa rakennuksissa olevat langattomat verkot (WLAN) käyttävät mikroaaltosäteilyä liittäessään tietokoneita verkkoon. Mikroaaltouunien käyttämä teho tosin on huomattavasti suurempi, kuin WLAN verkkojen tai kosteusmittalaitteen käyttämä teho. Pikakosteusmittareiden tarvitsema näyte otetaan käsin. Laboratoriolaitteen lisäksi Senfit markkinoi voimalaitosten linjastolle asennettavia BMA On-line -nimisiä jatkuvatoimisia kosteusmittareita. Edellä mainittujen teknologioiden lisäksi maailmalla on käytetty bioenergian kosteusmittauksiin muun muassa röntgensäteilyyn ja infrapunasäteilyyn perustuvia mittareita. Röntgenteknologiaan perustuvia tuotteita valmistetaan ainakin Ruotsissa ja infrapunasäteilyyn perustuvia mm. Yhdysvalloissa. Myös Kajaanin Yliopistokeskukseen kuuluvassa Oulun Yliopiston mittaustekniikan yksikössä CEMIS-Oulussa tutkitaan bioenergian kosteusmittausteknologioita. Samoin Kajaanin kaupungin omistama kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy toimii metsäbiotalouden mittaustekniikan kehityshankkeissa. Biopolttoaineen laatutieto käyttöön reaaliajassa Henna Karlsson Toimitusjohtaja Prometec Solutions Oy Kajaanilainen Prometec Solutions Oy on kehittänyt kokonaisvaltaisen laadunseurantakonseptin voimalaitosten biopolttoaineen vastaanottoon. Konseptin avulla voimalaitos ja koko polttoainetoimitusketju saa käyttöönsä luotettavan kuormakohtaisen kosteusja energiasisältötiedon. Biomassaa polttavien voimalaitosten polttoaineen vastaanoton globaali ongelma on kosteus- ja energiasisältötiedon määrittäminen. Virheellinen kosteuden määritysketju aiheuttaa vuosittain voimalaitoksille merkittävät tappiot, sillä polttoaineen kosteus vaikuttaa maksettavaan energiamäärään. Suurin virhe kosteudenmääritysketjussa syntyy virheellisestä ja epäedustavasta näytteenotosta. Sen lisäksi näytteen käsittely ja säilytys aiheuttavat virhettä. Näytteen on edustettava tuotua polttoaine-erää eikä koostumus saa muuttua alkuperäisestä eri käsittelyvaiheiden aikana. Laadunmäärityksessä koko ketjun on toimittava Prometec:n kehittämässä konseptissa kaikki edellä mainitut virheet on minimoitu. Palvelukonsepti kattaa koko laaduntarkkailuketjun sisältäen luotettavan ja edustavan näytteenoton, standardien mukaiset näytteenkäsit- Sami Karlsson käsittelee kuormanäytettä. Kuva Pekka Agarth. Mittauskontti sijaitsee voimalaitoksen polttoaineen vastaanotossa. Kuva Prometec. telyt ja kosteusmittaukset. Hyödyntämällä lisäksi uusinta pikamittausteknologiaa palvelukonsepti mahdollistaa reaaliaikaisen kuormakohtaisen kosteus- ja energiasisältötiedon. Sitä voidaan käyttää polttoaineen maksuperusteena. Prometec:n palvelukonseptilla seurataan mm. Kainuun Voiman biopolttoaineen laatua. Jokaisesta voimalaitokselle tulevasta rekka-autosta otetaan näytteet. Ne käsitellään ja analysoidaan tarkoitusta varten kehitetyssä mittauskontissa. Tulokset siirtyvät reaaliaikaisesti polttoaineen tiedonhallintajärjestelmään, josta ne ovat sekä voimalaitoksen, että polttoainetoimittajien hyödynnettävissä. Palvelun avulla voimalaitos saa polttoaineesta luotettavan energiasisältötiedon ja maksaa toimitetusta polttoaineesta energiasisällön mukaisen hinnan. Reaaliaikaisen polttoaineen laatutiedon perusteella myös polttoainetoimittaja voi seurata laadun kehittymistä sekä suunnitella polttoaineen kuljetuslogistiikkaa.

4 4 Lähienergia Kainuulainen keksintö helpottaa siirtelykaatoa Matti Peltola Projektipäällikkö Suomen metsäkeskus FinnMETKOn suurten koneiden hevosvoimien jälkeen on hyvä hakea perspektiiviä tutustumalla puunkorjuun toiseen ääripäähän; lihasvoimaan. Kainuulaista osaamista energiapuun korjuussa tarjoaa Apuri Tuote Apurikaatokahvallaan. Apuri Tuote on vuonna 2006 perustettu yhtiö, jonka toimiala on koneen osien, erilaisten laitteiden ja välineiden valmistus, valmistuttaminen ja vienti. Yhtiön tärkeimpiä metsänhoitotuotteita ovat pystykarsintalaite Karsija sekä energiapuun, rankojen ja pienpuiden siirtelykaateluun tarkoitettu Apuri-kaatokahva. Sekä kaatokahvojen että pystykarsintalaitteiden vuotuinen menekki on kahdestasadasta viiteensataan kappaletta vuodessa. Valtaosa tuotteista myydään kotimaahan. Ulkomaista suurimmat vientikohteet ovat Ruotsi ja Viro. Potentiaalia ulkomaanmyynnin kasvattamiselle kuitenkin olisi, sillä puhutaan ainutlaatuisista tuotteista koko maailman mittakaavassa. Apuri kaatokahva parantaa ergonomiaa Apuri kaatokahva on kaikessa yksinkertaisuudessaan moottorisahaan kiinnitettävä lisäkahva. Sitä käytettäessä sahaan tartuttaessa ei tarvitse kyyristyä tai taivuttaa selkää. Kahva kiinnitetään sahaan pikalukoilla, joten kiinnitys ja irrotus on nopeaa. Kaatokahvaa käytettäessä sahaan ei tarvitse tehdä ulkoisia muutoksia. Kaatokahvalla sahattaessa vasen käsi Siirtelykaatotekniikalla kaadetut puut kourakasassa ristikkäin toistensa päällä. Kuva Reijo Poutiainen. on vapaana ohjaamaan kaatuvaa puuta. Kahvan hyödyntämismahdollisuudet ovat parhaimmillaan kaiken pienpuun kaatamisessa, mutta se toimii erinomaisesti myös raivaus- ja taimikonhoitotöissä. Siirtelykaato työtekniikkana Siirtelykaatelulla tarkoitetaan työmenetelmää, jossa puuta voidaan siirtää pari kolme metriä kannolta suunnitellun ajouran varteen ennen kuin puu ehtii kaatua maahan. Työssä käytetään hyväksi kaatuvan puun liike-energiaa. Siirtelykaato sopii erinomaisesti energiapuun miestyövaltaiseen korjaamiseen nuorissa kasvatusmetsissä. Siirtelykaatotekniikalla poistettavan puun ihannemitat ovat noin 3-10 cm halkaisija rinnankorkeudelta ja 5-7 metrin pituus. Kaadetut puut kasataan hakatulle alueelle kourakasaan 45 asteen kulmaan ajouraan nähden. Seuraava kasa asetetaan edellisen kasan päälle. Aluspuita ei käytetä. Puut kasataan tyvet tasattuina ajouralle päin. Siirtelykaatoa voidaan tehdä myös ilman kaatokahvaa, mutta kaatokahvaa käytettäessä saavutetaan ergonomisempi työasento ja parempi työn tuotos. Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueyksikön FinnMETKO -retkikunta koko miesvahvuudessaan pl. kuvan ottanut kuljettajamme Kari. Kuva Matti Peltola. Metsäkeskus retkeili keskisessä Suomessa FinnMETKO 2014 Matti Peltola Projektipäällikkö Suomen metsäkeskus Kilometrikaupalla kävelyä, kymmeniä hehtaareja näyttelyaluetta, yli 400 näytteilleasettajaa, valtava määrä erilaisia koneita eri käyttötarkoituksiin ja näyttelyvierasta. Niistä on Finn- METKO 2014 tehty. Ensimmäinen METKO järjestettiin vuonna 1987 Jämsänkoskella metsäoppilaitoksen pihassa pienimuotoisena tapahtumana. Siitä tapahtuma on vähitellen kasvanut nykyisiin mittoihinsa merkittävimmäksi metsä-, energia- ja maanrakennusalojen kone-, laite- ja varaosavalmistajien, markkinoijien sekä toimittajien tapahtumaksi. Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueyksikkö järjesti Metsästä energiaa -hankkeen puitteissa kaksipäiväisen retken FinnMETKO näyttelyyn. Matkalla oli mukana 23 asiasta kiinnostunutta, jotka tutustuivat näyttelyalueeseen kahtena päivänä. Välillä yövyttiin Sokos Hotel Paviljongin uutuuttaan hohtavissa tiloissa. Mitä jäi käteen? Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIOn ForestKIt metsävara-asiantuntijat Anssi Aalto ja Mikko Nurmi. TAPIO ForestKIT on moderni verkkosovellus metsäsuunnitteluun ja metsätöiden hallintaan, jossa erityisesti metsäpalveluyrittäjät käyttävät yhä enemmän Metsään.fi-palvelusta ladattua kuviotietoa metsäsuunnittelun pohja-aineistona. Kuva Matti Peltola. Apuri Tuotteen Eero Pikkarainen esittelemässä kaatokahvaa. (Saha ei ollut käynnissä kuvattaessa) Kuva Matti Peltola. Ei ainakaan ostettuja koneita, harmillista kyllä. Kukaan retkelle osallistuneista ei suoraan myöntänyt tehneensä suuremman hinta- ja kokoluokan hankintoja eikä merkkejä niistä ollut havaittavissa bussin tavaratilassa. Ehkäpä laitevalmistajan kanssa on sovittu jokin huomiota herättämättömämpi kuljetusmuoto. Kuka tietää Kokemuksia retkeltä kertyi sen sijaan täysi repullinen. Ainakin allekirjoittaneen mielestä messut olivat jälleen kerran onnistuneet ja näyttelyosastot toinen toistaan komeampia työnäytösalueineen. Kävelystä kipeytyneet jalat ovat pieni hinta siitä silmien alle levittäytyvästä uutuuskoneiden ja laitteiden määrästä, joka saa alasta kiinnostuneen ihmisen sydämen hakkaamaan Ponssen Scor- pion -harvesterin moottorin kanssa samaan tahtiin. Jäämme odottamaan vuotta 2016 ja sen mukanaan tuomia uutuuksia. FinnMETKO järjestetään vuorovuosin Ruotsissa pidettävien SkogsElmia -messujen kanssa, joten seuraavan kerran raskaskonealan päätapahtuma järjestäytyy Jämsään vuonna 2016.

5 Lähienergia 5 Liikennebiometaani rantautuu Kainuuseen maailmalta Tuomas Niskanen DI, projektitutkija Kainuussa voi ajaa tuhat autoa biometaanilla vuonna Biometaani on helpoiten valmistettava ja jatkojalostettava biopolttoaine. Biometaanin tuottaminen on niin yksinkertaista, että maaseudulla asuvien nepalilaisten perheiden liedet toimivat biometaanilla. Nepalissa biometaani on ruuan lämmittämisen polttoaine. Meillä länsimaissa keskitytään yhä enemmän hyödyntämään biometaania liikenteen polttoaineena. Biometaanin jalostaminen liikennekäyttöön ja jakelu vaatii teknologiaa, mutta siihen on Suomessa riittävästi osaamista. Suomi ottaa mallia maailmalta Liikennebiometaanin käytön ehdottomia ykkösiä maailmalla ovat ruotsalaiset ja saksalaiset. Myös Sveitsissä ja Itävallassa biometaania tuotetaan paljon, mutta tuotettu biometaani syötetään suoraan maakaasuverkkoon. Suomessa on reilut 20 biometaanin tankkausasemaa ja samalla tasolla ovat Norja ja Ranska. Suurin osa Suomen biometaanin tankkausasemista on Etelä-Suomessa. Biometaani on nouseva trendi ympäri Eurooppaa, jota ovat entisestään kiihdyttäneet puheet energiaomavaraisuudesta kriisien sattuessa. EU:n suurvallat Saksa ja Ranska ovat vahvasti mukana biometaanihankkeissa. Se varmistaa EU-tasoisen hyväksynnän ja jopa rahoituksen suomalaisille biometaanihankkeille. Kainuuseenkin liikennebiometaania Seuraavien viiden vuoden aikana Kainuussa voi saada biometaania auton tankkiin. Kainuulainen liikennebiometaani voi olla peräisin kaatopaikalta, biojätteistä, bioetanolin valmistuksesta ja/tai maatiloilta. Mikä on biometaanin tuoma mahdollisuus Kainuussa? Teoreettisessa tarkastelussa puhutaan tuhansista autoista, jotka voisivat ajaa kainuulaisella biometaanilla. Tutkimuksen ja kehityksen osaltakaan Kainuu ei ole takapajula. Nimittäin Sotkamossa MTT tekee biometaanitutkimusta, joka alkaa siitä, mihin nykytietämys jää. Biometaani on erinomainen osa tulevaisuuden energiapalettia Kainuussa, koska poiketen muista energiamuodoista biometaanituotanto ei vaadi ison mittaluokan laitoksia ollakseen järkevää toimintaa. Kainuulaiset maatilat liikennebiometaanin tuottajiksi Kymmenen vuoden päästä Kainuussa on ainakin kymmenen biometaania tuottavaa maatilaa, joista moni tuottaa myös liikennebiometaania. Näin asiaan uskotaan myös Envitecpolis Oy:ssä, joka työskentelee muun muassa maatilojen energiaratkaisujen parissa. Biometaani tulee virkistämään kainuulaista biotaloutta lähivuosina. Maatilat saavat liikennebiometaanista paremman tuoton, kuin hyödyntämällä biometaanin lämmöksi ja sähköksi. Envitecpolis Oy näkee hieman muna vai kana -ilmiötä kainuulaisen liikennebiometaanin kehityksessä. Tuotantohalukkuutta on, mutta kannattavuutta parantavat markkinat puuttuvat. - Julkinen puoli voisi ottaa rohkeasti roolia biometaanin suhteen ja luoda asiakkaana markkinoita liikennebiometaanille, kannustaa Mika Arffman Envitecpolikselta. Arffman jatkaa, että Kainuuseen tulisi saada myös yksi isompi yhdyskunta- ja biojätepohjainen biometaanilaitos pitäisi saada Kainuuseen. Hänen mielestään ei ole järkeä viedä energiaa, ravinteita ja rahaa Kainuun ulkopuolelle. Sanasto: n biokaasu - syntyy bakteerien mädättäessä eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa, sisältää pääasiassa metaania (n. 60 %) ja hiilidioksidia n metaani (CH4) maakaasun ja biokaasun sisältämä kaasu, jota voidaan hyödyntää lämmöksi, sähköksi tai liikenteen polttoaineeksi n biometaani biokaasusta saatavaa metaania, se on tuotettu uusiutuvasta raaka-aineesta, esimerkiksi peltobiomassasta, lannasta tai biojätteistä (maakaasu ei ole biometaania) Tuottaako tuulivoima energiaa? Onko bioetanolin tekeminen energianhaaskausta? Tuomas Niskanen DI, projektitutkija Suomessa tehdään useita tuulivoimapuistoja lähivuosina ja investoinnit vaativat energiaa ja rahaa. Jääkö tuulivoima plussalle sekä energiataloudellisesti että rahallisesti? Onko koko homma vain viherhössötystä? Tutkimukset yksi toisensa jälkeen näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että energian näkökulmasta tuulivoima on järkevää. Yleisesti käytetty 1,5 MW:n tuulimylly tuottaa 3,5 kertaa enemmän energiaa kuin sen rakentaminen ja ylläpito vaativat. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tuulipuistojen rakentaminen olisi kannattavaa. Riippumatta energiatuotantomuodosta energiasuhde täytyy olla seitsemän, jotta energian tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Tuulivoimasta saadaan energiaa mutta ei välttämättä kannattavasti. Energiasuhdeluku selittää maailman ilmiöitä 80 vuotta sitten öljyn tuottamisen energiasuhdeluku oli sata mutta tänä päivänä reilut kymmenen. Kivihiilellä energiasuhdeluku on 80, kokopuuhakkeella 27 ja perinteisellä viljalla 3,5. Näistä luvuista ilmenee, miksi ruuantuotannon kustannuksella ei kannata tehdä maissietanolia, miksi öljynhinta nousee, miksi kainuulainen puu pitäisi saada tehokkaampaan käyttöön ja miksi pahamainen kivihiili on niin houkutteleva vaihtoehto voimaloille. Energiaa voidaan tehdä viisaasti Miten bioenergia asettuu energiasuhdetaulukossa? Bioetanolin ja bio- dieselin osalta luvut eivät ole kovin kauniita ja molempien energiasuhde voi olla vaivaiset yksi. Biologinen tai kemiallinen kaasutus voivat olla taloudellisesti kannattavia, varsinkin jos raaka-aine on puupohjainen. Entäpä muu uusiutuva energia? Vesivoiman energiasuhde on valtava riippuen tapauksesta. Vastaavasti aurinkokeräimet ovat melko onnettomia eikä aurinkokennovoimalaa saada kannattavaksi. Energiasuhdelukujen perusteella Kainuussa on toimittu aikoinaan viisaasti, kun jokia on valjastettu energiakäyttöön. Vastaavaa ei voida sanoa puun osalta. Kainuulainen puu voisi korvata täysin lämmitysöljytarpeen Kainuussa. On energiatehokkaampaa tuottaa puuhaketta kuin öljyä. Bioetanolitehtaan ilouutinen Kajaani sai ilouutisen , kun SOK:n ja St1:n omistama North European Bio Tech Oy (NEB) ilmoitti tiedotteessaan, että Kajaanin bioetanolihanke edistyy ja rakentaminen aloitetaan ensi vuoden kesällä. St1 Biofuels Oy on suunnitellut ja luvittanut tehtaan. Se koordinoi hanketta ja vastaa toiminnanharjoittajana tuotannosta. Bioetanolitehdas prosessoi sahanpurusta etanolia. Syökö bioetanolitehtaan prosessi enemmän energiaa kuin tuottaa? Ei nyt sentään. Todennäköisesti energiasuhdeluku on korkeampi kuin esimerkiksi maissi- tai sokeriruokoetanolin energiasuhdeluku. St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho sanoo, että energiasuhdelukua laskettaessa on huomioitava myös sivutuotteiden energiasisältö. Yhteensä hyötykäyttöön Kajaanin tehtaasta saadaan n. 82 % raaka-aineen sekä prosessiin tarvittavan sähkön ja lämmön kokonaisenergiamäärästä. Kajaanin bioetanolitehdas on rohkea avaus NEB:ltä ja St1 Biofuels Oy:ltä.

6 6 Lähienergia Pääseekö biotalous puusta pidemmälle? Tuomas Niskanen DI, projektitutkija Puu on sokerin lähde, mikä on suuri mahdollisuus bioetanolin tuottajille. Puu on koriste estetiikan ystäville ja rahaa metsänomistajille. Mitä puu on biotaloustoimijalle? Puu on valtava sokerinlähde, yli 70 % puusta on sokeria. Sokeri on olennainen komponentti biotaloudessa, esimerkiksi bioetanoli valmistetaan sokerista. Miksi puusta ei sitten valmisteta sokeria? Kyllä puusta tehdään sokeria, mutta se on vielä kovin vaivalloista. Hän, joka ratkaisee sokerin tuottamisen puusta tehokkaalla tavalla, on ehdottomasti seuraava kemian Nobelpalkittu. Ligniinimuuria hakkeroimaan Puun muuttaminen sokeriksi sisältää kaksi pääongelmaa: ligniinin ja sokerin olomuodon puussa. Ligniini on aine, joka tekee kasvista puun ja joka samalla suojaa puuta kuin parhaiten koodattu palomuuri. Hajotetutkin ligniinimuurin palaset ovat kompastuskiviä, jotka hankaloittavat puun muuttamista sokeriksi. Aivan viime vuosina puulle on kuitenkin keksitty hakkerointimenetelmiä, joilla ligniinimuuri murretaan. Toinen ongelma sokerin valmistamisessa puusta on sokerin olomuoto. Puussa sokeri on suurimmaksi osaksi selluloosana, jossa meille tutun taloussokerin yksittäiset sokerit ovat kiinnittyneet toisiinsa muodostaen vaikeasti murrettavan kuiturakenteen. Selluloosa saadaan sokeriksi vaarattomilla biokatalyyteillä (entsyymit), jotka toimivat ihanneoloissa hyvin. Valitettavasti selluloosan pilkkominen sokeriksi vaikeutuu huomattavasti, ellei ligniiniä ole saatu hakkeroitua puusta pois. Maailmalla osataan tehdä sokeria puusta Missä tänään mennään sokerituotannossa? Onko kannattavaa tehdä puusta sokeria? Tällä hetkellä on ilmeisesti yksi bioetanolitehdas maailmalla, joka tuottaa puusta sokeria ja edelleen bioetanolia. Kyseinen tehdas tunnetaan nimellä Alpeina Biorefinery, joka käyttää lehtipuuhaketta. Alpeina Biorefinery on liian nuori tapaus, että kannattavasta liiketoiminnasta voitaisiin puhua. Ollaan hyvin lähellä läpimurtoa puuaineksen aivan uuden tason hyödyntämisessä. American Process Inc. -yrityksen tehdas Alpeina Biorefinery on hyvä esimerkki, miten periksi antamattoman tutkimuksen kautta saadaan poistettua biotalouden pullonkauloja. American Process Inc. on rahoittanut suomalaistakin yliopistoa selvittäessä ligniinipalomuurin koodia. Panostus tutkimukseen ja kehitykseen on kuin kasvattaisi lasta hitaasti ja kärsivällisesti saadaan tulos, josta voi olla ylpeä. Suurin osa puusta on sokeria. Toimi ajoissa sisäilmaongelmien korjaaminen kannattaa Anita Korhonen rkm, energianeuvoja Kainuun energiatoimisto Säännöllinen rakennuksen, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden kunnosta huolehtiminen on parasta vaurioiden ja haittojen ennaltaehkäisyä. Se on osa hyvää kiinteistönhoitoa, joka lisää rakennuksen elinikää ja nostaa sen arvoa. Vaurioiden ja puutteiden korjaaminen on aina järkevintä ja edullisinta tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mahdolliset terveysongelmat yleensä loppuvat, kun niiden syyt selviävät ja vauriot korjataan. Milloin on syytä epäillä sisäilmahaittaa? n Epämiellyttävä haju (esim. pistävä tai maakellarimainen) n Tunkkainen ilma n Näkyvää hometta tai kosteusvaurioita (maalin tai tasoitteen hilseily, tapetin kupruilu, kaakelin irtoaminen, parketin tummuminen) n Riittämätön ilmanvaihto, ei tulotai poistoilmaventtiileitä, ikkunat huurtuvat, paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä n Oireilu, joka helpottaa tai katoaa muualla oleskeltaessa (nenän ja kurkun oireet, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky ja väsymys) n Usein toistuvat hengitystieinfektiot Mitä tehdä, jos epäilet ongelmaa asunnossasi? Epäillessäsi asunnon kosteusvaurion tai muun tekijän aiheuttamaa asumisterveyshaittaa tai sisäilmaongelmaa, ota ensimmäiseksi yhteys talo- tai kiinteistöyhtiön edustajaan. Useimmiten tämä on isännöitsijä, vuokralaisella vuokranantaja. Pienkiinteistön omistaja voi kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Sertifioituja rakennusterveysasiantuntijoita, kosteuden mittaajia ym. löytyy VTT:n sivuilta. Toimiiko ilmanvaihto? Huono ilmanvaihto on terveysriski. Ilmanvaihdolla poistetaan rakenteista, ihmisistä ja heidän toiminnoistaan peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia, kosteutta ja hajuja. Ilmanvaihdon on toimittava jatkuvasti ja sitä on syytä tehostaa erityisesti ruuanlaiton, saunomisen tai juhlien yhteydessä. Ilmanvaihto ei riitä jos kosteus tiivistyy ikkunaan tai peiliin tai jos hyvin lingottu pyykki ei kuivu alle vuorokaudessa. Tunkkaisuus ja hajut kertovat yleensä liian pienestä ilmanvaihdosta. Älä siirrä ongelmia paikasta toiseen Jos rakennuksessa on ollut hometta, sitä löytyy todennäköisesti myös siellä olleista huonekaluista ja tavaroista. Huomioi homekorjauksen yhteydessä myös niiden riittävä puhdistus. Huomioi myös kierrätystavaroiden mukana mahdollisesti tulevat hiukkaset ja epäpuhtaudet. Huolehdi sisäilmasi puhtaudesta!

7 Lähienergia 7 Kunnallinen kaukolämpötoiminta edistää biotaloutta Markku Nivakoski Projektipäällikkö, UUSE-hanke Kainuun Etu Oy Kuntalakiin tehty muutos ( /626) edellyttää kunnan kaukolämpötoiminnan yhtiöittämistä, kun se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Valtio edistää muutosta siten, että varainsiirto kunnalta yhtiöön on verovapaa vuoden 2014 loppuun saakka. Kaiken takana on EU:n keskeinen pyrkimys kilpailun edistämisestä, jossa verovaroin rahoitettu julkishallinto ja vapailla markkinoilla tapahtuva liiketoiminta erotetaan toisistaan läpinäkyvästi. Vastaava kehitys on tapahtunut sähkönjakelun osalta jo aikaisemmin. Voiko historiasta oppia jotain? Suuri osa kunnista myös Kainuussa möi osuutensa sähkönjakeluyhtiöstä ja sai rahaa taloutensa helpottamiseksi. Ostajina olivat alueen ulkopuoliset sijoittajat. Ne ovat huuman laannuttua vetäytymässä toiminnasta energiamarkkinoiden säätelyn, tuottojen rajoitusten ja valvonnan kiristymisen myötä. Kaikki kuntien saamat myyntitulot ja sijoittajien saamat voitot on kerätty sähköverkon asiakkailta korkeampina siirtohintoina. Vastaavaa vallan ja rahan siirtoa ulkopuolisille ei tulisi toistaa kaukolämmössä. Mikä on kunnan tehtävä? Ajankohtainen keskustelu kuntien tehtävistä johtuu pääasiassa taloudesta, ei niinkään tehtävistä. Jos talous on kunnossa, voi kukin päättää itse asioistaan. Kaukolämpötoiminta on jatkossakin voimakkaasti sidoksissa kuntaan kaavoituksen ja kunnan omistamien kiinteistöjen energiatarpeen vuoksi. Samoin kaukolämpöverkon investointien pitkä käyttöikä ja sen myötä syntyvä monopoliasema puoltavat kunnan merkittävää roolia omistajana. Lämmön hankintaa, tuotantoa ja lämpökeskusten hoitoa voidaan kehittää ja tehostaa kuntien yhteistyönä. Toiminnat voidaan myös ostaa yrityksiltä. Aluelämpölaitosten polttoainevalinnoilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Kuvassa Suomussalmen Siikarannan aluelämpölaitos. Kuva T. Karjalainen. Kohti kestävää, hajautettua ja omavaraista aluetaloutta Biotalouden kehitystä ajaa tarve kestävään kehitykseen. Biotalous on sitä, että valjastamme ehtymättömän auringon omavaraisen aluetalouden perustaksi. Sen juuret ovat vahvasti hajautettuna maaseudun metsissä ja pelloilla. Biotalouden tuotantoprosessien käynnistäminen ja ylläpito vaatii energiaa. Toimiessaan ne tuottavat oman tarpeen lisäksi energiaa eri muodoissa runsaasti muuhun käyttöön. Siksi uudet tuotantolaitokset on edullista rakentaa taajamien kaukolämpöjärjestelmien yhteyteen. Näin voidaan hyödyntää kaikki syntyvä lämpöenergia sekä varmistaa ja edistää molempien toimintaa. Nostetaan biotalous sille kuuluvaan asemaan kuntien yritys- ja elinkeinopolitiikassa. Eloperäisen jätteen käsittelyratkaisut Kainuussa Eero Piirainen Ympäristöpäällikkö Ekokymppi Nykyisin jokainen Kainuun kunta kompostoi alueensa puhdistamolietteet. Biojätteet kerätään keskitetysti Majasaaren jätekeskukseen, jossa ne kompostoidaan aumakompostointimenetelmällä. Kiristyvät ympäristömääräykset pakottavat etsimään uusia tekniikoita jätteiden käsittelemiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi. Käsittelymenetelmien vaihtoehdot Puhdistamolietteet: Arvioituja vaihtoehtoja ovat: 1. Nykyisenkaltaisen aumakompostoinnin jatkaminen, mutta keskitetysti, ja paikkana Majasaaren jätekeskus. Perusteluna ovat pienimmät kokonaiskustannukset, vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuus, helposti hallittava prosessi, hyvä sijainti ja mahdollinen jatkokäsittely. Ekokymppi on teettänyt esisuunnitelman lietteiden vaatimasta kompostointialueesta Majasaaren jätekeskuksen itäpuolelle, mutta hanketta ei ole lähdetty toteuttamaan keskeneräisen ympäristöluvan vuoksi. 2. Lietteiden biokaasutus (mädätys) laitoksessa, joka kuivaa syntyvän mädätteen ja puhdistaa kuivausprosessissa syntyneen rejektiveden myy syntyvän kuivatun lietteen lannoitteena Majasaarenkankaan kaatopaikan jätteen lajittelualue. Kuva Ekokymppi. tekee biokaasusta sähköä myyntiin 3. Lietteiden rakeistus uudentyyppisessä rakeistuslaitoksessa. Rakeistusta on testattu Majasaaren jätekeskuksessa koelaitoksella useamman vuoden ajan, mutta laitteistossa on vielä niin paljon kehitettävää, ettei ole tällä hetkellä soveltuva vaihtoehto 4. Lietteiden mädätys suljetun kierron biokaasutus Majasaaren jätekeskuksessa. Ajatuksena on yksinkertaisempi, mahdollisesti kahden reaktorin prosessi. Tässä vaihtoehdossa voidaan yhdistää Majasaaren jätekeskuksen nykyisten jätepenkkojen kaasuntuotanto ja biokaasulaitoksen biokaasun tuotanto: mädätettä ei kuivata, vaan mädätetuote pyritään käyttämään suoraan joko pelto- tai energiakasvituotantoon a. tätä varten selvitetään maatilojen halukkuus lannoitekäyttäjiksi b. käytöstä poistettujen turvesoiden peltoviljelykäyttö (säilörehutai energiakasviviljely biokaasu käytetään a. suoraan lämmöntuotantoon b. sähköntuotantoon (tähän lisänä Majasaaren jätekeskuksen penkkakaasu ) ja c. jalostetaan tarpeen mukaan biometaaniksi (biokaasulaitoksen biokaasu), joka voidaan käyttää: i. sähköntuotantoon ii. lämmön tuotantoon (paikallisesti ja myös painepakkauskuljetuksina kauempanakin) iii. liikennepolttoaineeksi 5. Puhdistamolietteen ja tuhkan yhteiskäyttö maanparannusaineena / kasvatusalustana Ekokymppi selvittää alueella syntyvien energiantuotannon tuhkien soveltuvuutta puhdistamoilta tulevien raakalietteiden hygienisointiin. Hygienisoituja massoja voitaisiin käyttää joko maanparannusaineena ja/tai kasvualustana peittoa vaativiin kohteisiin. Näin hyödynnettäisiin molempien sivuvirtojen parhaat puolet. i. edellyttää hyvälaatuista (puu)tuhkaa, jonka oma ph riittävän korkea (yli 12). ii. samaa menetelmää voitaisiin mahdollisesti käyttää biokaasutuksen jälkeiseen mädätteen käsittelyyn, tosin silloin hygienisointia ei tarvita. 6. Mikäli mikään näistä paikallisista vaihtoehdoista ei syystä tai toisesta toteudu, on vaihtoehtona lietteiden käsittely maakunnan ulkopuolisessa laitoksessa. Biojätteet (elintarvikejätteet, ruokajätteet): Arvioituja vaihtoehtoja ovat: 1. Nykyisen aumakompostoinnin jatkaminen jatketaan kompostointia keskitetysti Majasaaren jätekeskuksessa nykyisellä kompostointikentällä. 2. Uudenlainen kompostointi Ekokymppi on teettänyt esisuunnitelman biojätteiden vaatimasta kompostointialueesta Majasaaren jätekeskuksen itäpuolelle, mutta hanketta ei ole lähdetty toteuttamaan keskeneräisen ympäristöluvan vuoksi. Sivutuoteasetuksen alaisten biojätemateriaalien paikalliseen käsittelyyn suunniteltu muunnelma tunnelikompostoinnista, a. prosessissa materiaali hyginesoidaan siten, että prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteille (esimerkiksi keskuskeittiöiden, elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien biojätteet). 3. Biokaasutus yhdessä lietteiden kanssa mädätyslaitoksessa (=lietevaihtoehto 2) prosessissa materiaali hygienisodaan, jolloin prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen toisen ja kolmannen luokan jätteille. 4. Biokaasutus yhdessä lietteiden kanssa suljetun kierron biokaasutuksessa Majasaaren jätekeskuksessa (=lietevaihtoehto 4): prosessissa materiaali hyginesoidaan, jolloin prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteille. 5. Mikäli mikään näistä paikallisista vaihtoehdoista ei syystä tai toisesta toteudu, on vaihtoehtona sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteiden käsittely maakunnan ulkopuolisessa laitoksessa.

8 8 Lähienergia Tule mukaan miettimään, miten Kainuusta saadaan tulevaisuuden energiaomavarainen maakunta pienistä puroista syntyy isot virrat Torstai kello Neittävän kylätalolla, Uutelanperäntie 18, NEITTÄVÄ Maaseudun luonnonvaroja voidaan jalostaa bioenergiaksi ja edistää näin energiaomavaraisuutta. Kuvassa Haapajärven biokaasulaitos. Kuva Pekka Heikkinen. Kuinka Kainuun kylät voisivat olla energiaomavaraisia? Mikä on energiaomavarainen kylä? Miten tähän tavoitteeseen on mahdollista päästä? Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijoita ja he esittelevät käytännön esimerkkejä paikallisen energian käytöstä. Seminaarissa etsitään myös keinoja kuinka Kainuun kylien energiaomavaraisuutta lisätään. Tilaisuuden järjestävät Kainuun bioenergia- ja kyläteemahanke yhteistyössä Kainuun maa- ja kotitalousnaisten ja Kainuun Nuotta Ry:n kanssa. Lisätietoja: koordinaattori Tarja Lukkari (puh , kehityspäällikkö Timo Karjalainen (puh , Ilmoittautumiset järjestelyjen vuoksi viimeistään sähköpostilla puh Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN -SEMINAARI tiistaina klo 9 15 Kaukametsän Leihu-Salissa, Koskikatu 2 4, KAJAANI Kainuuseen on laadittu bioenergiaohjelma, joka on sisältänyt useita laajasti bioenergiaklusteria kehittäviä hankkeita. Kainuun luonnon raaka-aineita on vielä paljon hyödyntämättä. Bioenergia osana biotaloutta on nähty tärkeänä painopistealana. Luonnonvaroista kehitetyt tulevaisuuden tuotteet ovat Kainuulle hyvä mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja vahvistaa aluetaloutta Avaussanat Heimo Keränen, Kainuun liitto 9.10 Kainuun bioenergiaohjelman tilannekatsaus Timo Karjalainen,, CEMIS-Oulu 9.30 Metsäbiomassa raaka-aineena Metsähankkeen korjuupotentiaali Kainuussa Mikko Nivala, METLA Terminaalit - tehoa energiapuun hankintaan? Jyrki Raitila, VTT Miten metsäenergia korjuu ja käyttö vaikuttavat aluetalouteen? Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Mitä Euroopan Unioni ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Kaisa Pirkola, MMM Jaloittelutauko ja kahvia Ponsse Oy:n teknologiaratkaisut aines- ja energiapuun ammattimaiseen korjuuseen Tuomo Moilanen, Ponsse Oyj Uutta teknologiaa harvennusmetsien energiapuun korjuuseen Minna Lappalainen, Fixteri Oy Bioetanolin tuotanto Kajaanissa Patrick Pitkänen, St1 Biofuels Oy Pyrolyysiöljyn tuotanto ja loppukäyttö Kasperi Karhapää, Fortum Oyj Omakustanteinen lounas Orgaaniset jätteet raaka-aineena Eloperäisen jätteen käsittelyn tulevaisuus Kainuussa Eero Piirainen, Ekokymppi Kohti energiaomavaraista maatilaa Pasi Laajala, MTT Sotkamo Liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Yhteenveto Jyrki Haataja, Suomen metsäkeskus Kainuu Ilm. viimeistään pe Lisätietoja Timo Karjalainen, puh