SISÄLLYS. N:o 153. Valtioneuvoston asetus

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2008 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 153 Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus tuesta tilaneuvontaan vuonna Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus eräiden tekstiilejä koskevien direktiivien täytäntöönpanosta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 153 Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista 18 päivänä kesäkuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (564/2003) 3, sellaisena kuin se on asetuksessa 39/2007, seuraavasti: 3 Avustukseen oikeuttavat ateriat ja niiden enimmäishinnat Lounas on ateriakokonaisuus, joka sisältää pääruoan lisäksi juoman, salaatin, leivän ja levitteen. Erikoisannos on kalliimmista raaka-aineista valmistettu ateriakokonaisuus. Avustukseen oikeuttavan lounaan enimmäishinta on 4,27 euroa ja erikoisannoksen hinta vähintään 5,32 ja enintään 6,52 euroa. Opiskelijalta ateriasta perittävää hintaa alennetaan ateriatuen määrällä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin Neuvotteleva virkamies Leena Koskinen

2 390 N:o 154 Valtioneuvoston asetus tuesta tilaneuvontaan vuonna 2008 Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (557/2005) 18 b :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 618/2006: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan maksettaessa tukea yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä neuvoston tilatukiasetus, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettujen tilaneuvontapalveluiden käyttämiseen. Tuki myönnetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 :n 4 kohdan mukaisena muuna kansallisena tukena. Tätä asetusta ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) viljelijällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää, joka harjoittaa neuvoston tilatukiasetuksessa tarkoitettua maataloustoimintaa; 2) maatilalla viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella; 3) neuvontajärjestöllä yksityistä tai julkista yhteisöä, joka tuottaa tilaneuvontapalveluja; 4) neuvojalla henkilöä, joka antaa tilaneuvontaa; 5) vähämerkityksisellä tuella Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1535/2007, jäljempänä komission asetus, tarkoitettua tukea; 6) viitekaudella verovuotta, jolloin vähämerkityksinen tuki myönnetään, sekä tätä edeltävää kahta verovuotta. 3 Tuen määrä Valtion vuoden 2008 talousarviossa maaja puutarhatalouden kansalliseen tukeen osoitettuja varoja saadaan käyttää enintään 1,0 miljoonaa euroa tilaneuvonnan tukemiseen. Kustannuksia korvataan kalenterivuoden aikana käytetyistä neuvontapalveluista enintään kahdesta neuvontaosiosta yhteensä enintään 300 euroa maatilaa kohti. Yhden neuvontaosion perusteella annetun neuvonnan kustannuksia korvataan enintään 150 euroa. Yhden neuvontaosion enimmäiskorvaus vastaa kolmea neuvontaan käytettyä tuntia neuvontakäynnin edellyttämä esivalmistelu mukaan lukien. Verohallinnon laskentaperusteiden mukaisesti kilometriperusteella laskutetut

3 N:o matkakustannukset voivat olla mukana korvattavassa määrässä. Tilaneuvontapalvelujen käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia korvataan kuitenkin enintään todellisten arvonlisäverottomien kustannusten verran. 4 Tuen hakeminen Tukea tilaneuvontaa varten voidaan myöntää maatilakohtaisesti viljelijälle, joka käyttää tämän asetuksen mukaisia ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (557/2005)18 d :ssä tarkoitettuun neuvontarekisteriin merkityn neuvontajärjestön tai neuvojan tarjoamia tilaneuvontapalveluita neuvontaosiosta, johon neuvoja on hyväksytty. Tukihakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, hakemus toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. 5 Tuen myöntäminen ja maksaminen Tuen myöntämisestä päättää ja tuen maksaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Tuki tilaneuvontaan myönnetään vähämerkityksisenä tukena. Vähämerkityksisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että vähämerkityksisinä tukina myönnettyjen tukien yhteismäärä ei ylitä viitekaudella euroa. Tukea tilaneuvontaan voidaan myöntää enintään edellä mainitun enimmäismäärän rajoissa. Tässä asetuksessa tarkoitettu tuki tilaneuvontaan katsotaan myönnetyksi komission asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, kun tuen maksamisesta on annettu maksulupa. 6 Muutoksenhaku Tämän asetuksen nojalla tehtyyn kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökseen saa hakea muutosta maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 10 :n mukaisesti. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi

4 392 N:o 155 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan 4 päivänä huhtikuuta 2007 luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 2, 6 :n 1 momentti, 26 ja 50, 66 :n 2 momentti sekä liite 3, sellaisena kuin niistä on liite 3 asetuksessa 995/2007, sekä lisätään asetukseen uusi 72 a seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: A C4-tukialueilla vuodelta 2007 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (32/2007) ja vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (27/2007) tarkoitettuja vastaavia tuen aluejakoja; digitoinnilla kartalle piirrettyjen peruslohkojen siirtämistä digitaalisen ilmakuvakartan päälle; erityistuella tämän asetuksen mukaisen maatalouden ympäristötuen erityistukea koskevan sopimuksen perusteella maksettavaa tukea; hoidetulla viljelemättömällä pellolla sellaista viljelemätöntä peltoalaa, jolle maksetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 mukaista tilatukea ja jolla noudatetaan täydentävien ehtojen vaatimuksia; kasvihuoneella puutarhakasvien viljelyyn tarkoitettua pysyväluonteista rakennusta, joka on katettu valoa läpäisevällä materiaalilla ja jossa on lämmityslaitteisto; kasvulohkolla yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten, jota kesannoidaan, pidetään hoidettuna viljelemättömänä tai jota käytetään muihin tarkoituksiin;

5 N:o perheenjäsenellä viljelijän puolisoa ja viljelijän alle 18-vuotiasta lasta; perinnebiotoopilla ketoa, niittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon; peruslohkolla hakijan viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta tai muuta aluetta, jota rajoittaa esimerkiksi kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie tai metsä; pinta-alatukea koskevalla hakemuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallintoja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/ artiklan 11 alakohdassa tarkoitettua yhtenäishakemusta; puutarhatilalla maatilaa, jolla viljellään vuosittain liitteessä 1 tarkoitettuja puutarhakasveja vähintään 0,5 hehtaarin peltoalalla; sitoumuksella tämän asetuksen mukaista luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea koskevaa sitoumusta; sopimuksella tämän asetuksen mukaista maatalouden ympäristötuen erityistukea koskevaa sopimusta; TE-keskuksella työvoima- ja elinkeinokeskusta; tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on viljelykiertokesantona tai joka on lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä; tilapäisesti viljelemättömäksi ei hyväksytä alueita, jotka on pysyvästi poistettu viljelystä tai jotka ovat muutoin pysyvästi viljelemättömiä tai jotka eivät ole vielä olleet viljelykäytössä; tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003; toimintalinjan 2 lailla luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annettua lakia (1440/2006); transaktiokustannuksilla Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1974/ artiklan 10 kohdan mukaisesti kustannuksia, jotka liittyvät itse transaktion toteutumiseen eivätkä liity suoraan itse sitoumuksen toteuttamiseen; valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta; velvoitekesannolla tilatukiasetuksen 54 artiklan ja 63 artiklan 2 kohdan mukaista vapaaehtoisesti kesannoitua kesannointioikeusalaa; vertailualalla pellolla olevien vähintään yhden aarin suuruisten tukikelpoisten sekä tukikelpoisiksi haettujen ja sellaisiksi hyväksyttyjen peruslohkojen pinta-alojen yhteenlaskettua alaa; yhteenlaskettu ala todetaan toimintalinjan 2 lain 5 :ssä tarkoitetulla tavalla sitouduttaessa kyseiseen tukeen; vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksella luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annettua valtioneuvoston asetusta (644/2000); ympäristötuella maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteiden ja mahdollisten lisätoimenpiteiden muodostamaa kokonaisuutta; ympäristötukipäätöksellä maatalouden ympäristötuesta annettua valtioneuvoston päätöstä (760/1995). 6 Tukikelpoisuuden vaihtaminen Sitoumuksen antava tai tehnyt viljelijä voi hakea tukikelpoisuuden vaihtamista 3 :ssä

6 394 N:o 155 tarkoitetun tukikelpoisen peltoalan ja tukikelvottoman peltoalan välillä. Vaihdettava tukikelpoinen peltoala on tullut ilmoittaa peruslohkona vuonna Tukikelpoisuuden vaihtaminen on mahdollista vain saman tukialueen peltoalojen välillä. Tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa, jos vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti alle kaksi hehtaaria. Tukikelpoisuutta ympäristötuessa ei voi vaihtaa peruslohkolta, jota koskee voimassa oleva erityistukisopimus. Tukikelpoisuuden vaihtaminen ei saa johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen. Tukikelpoisuuden vaihtaminen on pysyvä toimenpide. Vaihtamista voidaan hakea vain viljelijän omistuksessa olevien, sitoumuksen antamista edeltävänä tukivuonna pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettujen peltoalojen välillä. Jos sitoumus on annettu vuonna 2007, vaihdettavat peltoalat on tullut ilmoittaa vuoden 2007 pintaalatukea koskevalla hakemuksella. 26 Sopimuksen siirtäminen Jos kyseessä on 45 tai 46 :ssä tarkoitettu sopimus, TE-keskus voi hakemuksesta siirtää sopimuksen maatilan osan uudelle omistajalle tai haltijalle vain, jos siirtohakemuksen syynä on sopimusalueen jakaminen perinnönjaon, osituksen tai yhtymän purkamisen vuoksi. Ympäristöllisistä syistä voidaan kuitenkin sopimusalueen osan siirto tai koko sopimuksen siirto osina hyväksyä myös muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa ja sopimuksissa. Siirtotapauksessa jatkavan tuen saajan on noudatettava kyseessä olevaa sopimusta sen jäljellä oleva sopimusaika. Jos kysymyksessä on 52 :ssä tarkoitettu sopimus, sopimukseen sisältyneet eläimet voidaan siirtää eläinten uusille omistajille tai haltijoille edellyttäen, ettei eläinten yhteismäärä vähene. 50 Pienet perinnebiotoopit Jos 49 :ssä tarkoitetun sopimuksen sopimusalueeksi haetaan pientä 5 30 aarin suuruista perinnebiotooppia, se voidaan hyväksyä sopimusalueeksi vain, jos se on alueellisten ympäristökeskusten vuosina julkaisemissa perinnemaisemaraporteissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi tai alueellinen ympäristökeskus on todennut toimintalinjan 2 lain 14 :n 2 momentissa tarkoitetussa hakemuksesta antamassaan lausunnossa sen arvoltaan näitä vastaavaksi tai jos se on Natura 2000-verkostoon kuuluva perinnebiotooppi. 66 Luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan erityistuen maksaminen Nautojen määrä lasketaan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 tarkoitetun nautarekisterin tietojen perusteella. Eläinyksikkömäärä on nautojen osalta sopimuksen hakuvuonna toukokuun 1 päivän ja elokuun 1 päivän välisen ajanjakson, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden elokuun 2 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisten päivien, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. 72a Koko tilan hallinnansiirto Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1974/ artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa koko tilan hallinnansiirrossa hallinnansiirron on tapahduttava viimeistään tukivuoden elokuun 31 päivänä.

7 N:o Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi

8 396 N:o 155 Liite 3 Erityistuen maksaminen pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettavien kasvien/kasvikoodien perusteella Viljelijälle voidaan maksaa erityistuki edellyttäen, että pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitetaan seuraavat kasvit/kasvikoodit sopimuksittain Suojavyöhyke (5v ja 10v) Suojavyöhykenurmi Suojakaista Erityistukisopimus, pysyvä laidun Erityistukisopimus, muu ala Kosteikko (5v ja 10v) Suojakaista Erityistukisopimus, muu ala Säätösalaojitus, säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys (5v) Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksissa Viherlannoitusnurmi Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet Monimuotoisuuskohde Velvoitekesannot (kaikki) Viljelyyn liittyvä kesanto Tilapäisesti viljelemätön ala Kasvimaa Hoidettu viljelemätön pelto Suojakaista Luonnon ja maiseman monimuotoisuus (5v ja 10v) Yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuotto tarkoituksissa (kuitenkin vain sopimuksen sallimat kasvit) Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet (kuitenkin vain sopimuksen sallimat kasvit) Käytössä oleva luonnonlaidun ja -niitty Luonnonlaidun ja -niitty, puustoinen Metsälaidun Hakamaa, avoin Hakamaa, puustoinen Erityistukisopimusala, pysyvä laidun Erityistukisopimusala, muu ala Erityistukisopimusala, pelto Suojakaista

9 397 Perinnebiotooppi (5v) Käytössä oleva luonnonlaidun ja -niitty Luonnonlaidun ja -niitty, puustoinen Metsälaidun Hakamaa, avoin Hakamaa, puustoinen Erityistukisopimusala, pysyvä laidun Erityistukisopimusala, muu ala Luonnonmukainen tuotanto, Luonnonmukainen kotieläintuotanto (5v) Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksissa Viherlannoitusnurmi Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet Velvoitekesannot (muut paitsi non food -kesanto) Kasvimaa Hoidettu viljelemätön pelto Suojakaista Pohjavesialueiden peltoviljely (5v) Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksissa Viherlannoitusnurmi Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet Monimuotoisuuskohde Velvoitekesannot (kaikki) Viljelyyn liittyvä kesanto Tilapäisesti viljelemätön ala Kasvimaa Hoidettu viljelemätön pelto Suojakaista Alkuperäiskasvien viljely (5v) Vehnät, rukiit, ohrat ja kaura, yksi- ja monivuotiset siemennurmet sekä puna-apilan siementuotantonurmet sekä herne ja härkäpapu 2 /26

10 398 N:o 156 Valtioneuvoston asetus eräiden tekstiilejä koskevien direktiivien täytäntöönpanosta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, muutetaan eräiden tekstiilejä koskevien direktiivien täytäntöönpanosta 23 päivänä toukokuuta 1997 annetun asetuksen (515/1997) 1 seuraavasti: 1 Tekstiilien nimityksiin ja tekstiilikuitujen kvantitatiivisiin analyysimenetelmiin sovelletaan Suomessa: 1) tekstiilien nimityksistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/74/EY sekä sen liitteiden I ja II muuttamisesta tekniikan kehitykseen mukauttamiseksi annettuja komission direktiivejä 97/37/EY, 2004/34/EY, 2006/3/EY ja 2007/3/EY; 2) kahden tekstiilikuitulajin sekoitteisiin sovellettavista tietyistä kvantitatiivisista analyysimenetelmistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/73/EY sekä sen liitteen II muuttamisesta tekniikan kehitykseen mukauttamiseksi annettuja komission direktiivejä 2006/2/EY ja 2007/4/EY; sekä 3) kolmen tekstiilikuidun sekoitteisiin sovellettavia kvantitatiivisia analyysimenetelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviä 73/44/ETY. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Työministeri Tarja Cronberg Kaupallinen neuvos Ilkka Cantell Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 73/44/ETY, EYVL L 83, , s. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/73/EY, EYVL L 32, , s. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/74/EY, EYVL L 32, , s. 38 Komission direktiivi 97/37/EY, EYVL L 169, , s. 74 Komission direktiivi 2004/34/EY, EUVL L 89, , s. 35 Komission direktiivi 2006/2/EY, EUVL L 5, , s. 10 Komission direktiivi 2006/3/EY, EUVL L 5, , s. 14 Komission direktiivi 2007/3/EY, EUVL L 28, , s. 12 Komission direktiivi 2007/4/EY, EUVL L 28, , s. 14

11 399 N:o 157 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 26 päivänä huhtikuuta 2007 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (503/2007) 2 :n 3 momentti, 12 :n 2 ja 4 momentti, 23, 25 :n 4 momentti ja 35, sellaisena kuin niistä on 35 asetuksessa 662/2007, seuraavasti: 2 Viljavuustutkimus Viljavuustutkimuksen on oltava perustutkimus, jossa on määritetty maalaji, multavuus, happamuus, johtokyky, vaihtuva kalsium, helppoliukoinen fosfori, vaihtuva kalium ja vaihtuva magnesium. Analyysituloksista on käytävä ilmi analyysipäivämäärä tai päivämäärä, jolloin näyte on toimitettu analysoitavaksi. Tutkimus on teetettävä laboratoriossa, joka on erikoistunut maa-analyysien tekemiseen. 12 Karjanlannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden käyttö Kotieläinten tuottaman lannan ravinteet lasketaan lannoitusmääriin joko liitteen 1 taulukossa 9 esitettyjen arvojen tai lanta-analyysin tulosten perusteella. Lanta-analyysi ei saa olla viittä vuotta vanhempi ja se on teetettävä laboratoriossa, joka on erikoistunut lanta-analyysien tekemiseen. Lannasta on tehtävä lanta-analyysi ja sen tulosta käytettävä ravinteiden laskentaan aina silloin, jos liitteen 1 taulukossa 9 ei ole esitetty kyseessä olevan eläinlajin lannan taulukkoarvoja. Muiden lannoitevalmisteiden sisältämä fosfori otetaan lannoitusmääriin huomioon seuraavasti: 1) orgaanisista eläinperäisistä lannoitteista ja lannoitevalmisteista, esimerkiksi sarvilastu, vesiliukoinen fosfori kokonaan; 2) lihaluujauhosta neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen fosfori kokonaan; 3) fosforimineraaleista neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen fosfori kokonaan; 4) kalkkikivistä ja sellaisenaan kalkitusaineena käytettävistä sivutuotteista neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen fosfori kokonaan. 23 Monimuotoisuuskartoituksen toteuttaminen Maatilan luonnon monimuotoisuuskohteista on tehtävä kartoitus toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Kartoitus on tehtävä täyttämällä tätä varten laadittua Maaseutuviraston lomaketta, johon merkitään tilan tuotantorakennusten lähiympäristössä sekä viljelijän hallinnassa olevilla peltoalueilla ja niiden lähiympäristössä sijaitsevat monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet, esimerkiksi monilajiset niityt, pellonreunat ja -pientareet, tienpientareet, pellon ja metsän reunavyöhykkeet, peltoalueilla sijaitsevat purot, lähteet, kosteikot, vanhat kiviaidat, ladot ja puukujanteet sekä maisemakesannot, riistapellot ja -kesannot ja riistan sekä muiden eliölajien kannalta tärkeät alueet kuten monilajiset pysyvät laitumet, hoidetut viljelemättömät pellot ja viljelystä poistuneet pellot. Kartoituslomakkeeseen on merkittävä myös

12 400 N:o 157 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS maatilan, monimuotoisuutta edistävät erityistukisopimukset ja niiden laajuus. Kartoituskohteet on merkittävä lomakkeen lisäksi myös kartalle, jona voidaan käyttää esimerkiksi peruslohkokarttaa. Kartoitus on säilytettävä tilalla ja esitettävä pyydettäessä tukea valvoville viranomaisille. 25 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Viljelijä voi tehdä tai teettää analyysin vesiliukoisen kokonaistypen määrästä käyttämällä pikamääritysmenetelmää eli niin sanottua typpisalkkua tai hän voi teettää laboratorioanalyysin. Pikamääritysmenetelmällä tarkoitetaan tarvikkeistoa, joka on tarkoitettu vesiliukoisen typen tai vastaavasti ammoniumtypen määrittämiseen peltomaasta ja jonka analyysitulos kertoo vesiliukoisen typen tai ammoniumtypen määrän peltomaassa kiloina hehtaaria kohti. Ammoniumtyppimääritys on tehtävä nitraattityppimäärityksen lisäksi, jos lohkolle on levitetty orgaanista lannoitetta, jos peltoon on muokattu runsas vihermassa, jos lohkolla on kasvanut voimakkaasti lannoitettu erikoiskasvi tai jos lohko on erittäin runsasmultainen. Laboratorioanalyysi on teetettävä laboratoriossa, joka on erikoistunut typpianalyysien tekoon. Mittauksen tulokset on merkittävä 4 :ssä tarkoitettuihin lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. 35 Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Viljelijän on mitattava liukoisen typen määrä keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoituksia. Jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä oma analyysi. Jos maassa olevan liukoisen typen määrä on yli 20 kg/ha, yli 20 kg:n menevä typpiosuus on vähennettävä lohkon vuosittaisesta typpilannoitusmäärästä. Vähennys on tehtävä maatilalla noudatettavista 4 luvun mukaisista lannoitusehtojen mukaisista määristä. Viljelijä voi tehdä tai teettää analyysin liukoisen typen määrästä käyttämällä pikamääritysmenetelmää eli niin sanottua typpisalkkua, tai viljelijä voi teettää liukoisen typen määrästä laboratorioanalyysin. Pikamääritysmenetelmällä tarkoitetaan tarvikkeistoa, joka on tarkoitettu vesiliukoisen typen määrittämiseen peltomaasta ja jonka analyysitulos kertoo vesiliukoisen typen määrän peltomaassa kiloina hehtaaria kohti. Laboratorioanalyysi on teetettävä laboratoriossa, joka on erikoistunut typpianalyysien tekoon. Mittausten tulokset on merkittävä 4 :ssä tarkoitettuihin lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Suvi Ruuska JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 1 1 /2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN