VAUHTI. Värien käyttö yrityksissä ei rajoitu esitysgrafiikan. Värikkäät

Transkriptio

1 MPC-TESTI Värilaserit s TEKSTI: ARI HAAPALAINEN TESTIT: ARI HAAPALAINEN JA MATTI LAMMINEN KUVAT: MATTI SULANTO PIIRROKSET: ERIC LERAILLEZ GRAAFI: SARI LIHAVAINEN Värikkäät VAUHTI koneet Toimistoympäristöissä tuotetaan jatkuvasti runsaasti mustavalkoisia dokumentteja ja aina vain enemmän myös värikästä aineistoa. Kun värilliset luomukset halutaan saattaa paperimuotoon mahdollisimman tehokkaasti, kääntyvät katseet kohti värilasereita. Värien käyttö yrityksissä ei rajoitu esitysgrafiikan kuvaajiin, valokuviin ja powerpoint-esityksiin. Yhtä lailla dokumentteja voi elävöittää värikkäillä elementeillä tarjouskirjeissä, hinnastoissa, tiedotteissa, yrityksen väliraporteissa ja missä tahansa tekstidokumenteissa. Silloin vaikkapa yrityksen logoa voidaan käyttää värikkäänä kiintopisteenä. Webbisivujen tulosteistakin saa enemmän irti, kun värikenttiä ja kuvia ei tarvitse vääntää pakolla mustavalkoisiksi. Väritulostuksen päällimmäisenä rajoituksena on pitkään ollut hitaus, mikä käytännössä on estänyt jatkuvan, pitkien väridokumenttien tulostuksen verkossa. Jos yksi käyttäjä ehtii varata yhteisen tulostimen omaan värityöhönsä puoleksi tunniksi kerrallaan, nousee muilla käyttäjillä odotellessa hiki hattuun. Uusien värilasermallien myötä tämäkin hitaushaitta alkaa viimein hälvetä, sillä parhaimmillaan värilaser tulostaa värikkäät dokumentit lähes samaa vauhtia kuin mustavalkoisetkin. Eroa sentään vielä jää, muttei enää mahdottomasti. Vanhemmilla värilasereilla värien tulostaminen on lähes suoraan neljä kertaa hitaampaa pelkkään mustaan verrattuna. Uudemmissa tekniikossa paperi kulkee koneiston läpi vain kerran ja värit siirretään arkille peräperää. Värilaserin käytön ei tarvitse olla pelkkää värityöskentelyä, sillä laite pystyy selvittämään kaikki mustavalkoiset dokumentit aivan samalla tavalla kuin normaali mustavalkolaserkin. Värilaserin hankinnan perusteluissa täytyy värien kuitenkin olla vahvasti mukana, sillä hintaero saman tehokkuusluokan mustavalkolaseriin on edelleenkin noin kaksinkertainen. Halvimmillaan työryhmäkäyttöön soveltuvan värilaserin saa noin markalla, mutta vasta reilun parinkymmenen tuhannen markan investoinnilla pääsee valitsemaan laajemmasta laitevalikoimasta. LAITEMALLIT UUSIUTUMASSA Värilasereiden tekninen kehitys jatkuu kiivaana, sillä parannusta kaipaavia kohtia laitteissa on edelleen paljon. Useimmille valmistajille ykkösasia on saada väritulostukseen lisää vauhtia, mutta myös tulostuksen laatuun tiristettäisiin mielellään lisää sekä tarkkuutta että sävykkyyttä. Todella laadukasta valokuvajälkeä ei lasereilla vielä saa; tarkkuus kyllä riittäisi, mutta sävyskaala jää vielä rajalliseksi. Värilasereiden kysyntä tai vanhojen mallien ominaisuudet eivät vielä tyydytä kaikkia laitetoimittajia, ja esimerkiksi sellaiset isot valmistajat kuin Canon ja Matsushita odottavat mieluummin uusien laitemallien saapumista joskus syyskaudella. Myös Kyoceralla ja Mannesman-Tallylla on ote värilasermarkkinoista, mutta A4-koon työryhmäkäyttöön soveltuvaa testilaitetta ei Suomesta vielä löytynyt. Tarjontaa on kuitenkin riittävästi ja aivan uusiakin malleja on tullut kevään kuluessa tarjolle. Tuoretta värilasertarjontaa edustavat Minolta-QMS:n kaksi laitetta: Magicolor 2200 sekä Magicolor 2200 Desklaser, Lexmarkin C720 sekä Okin ja Xeroxin samaan koneistoon perustuvat veljekset OkiPage C7200 ja Xerox Phaser Kauemmin tarjolla ovat olleet Lexmark Optra C710, IBM InfoPrint Color 8 sekä HP Color LaserJet Minoltan tekniikkaan perustuva Epson Aculaser C2000 ei ehtinyt ajoissa testiin mukaan. Laser kuuluu ominaisuuksiltaan samaan laiteluokkaan testiryhmän kanssa ja testattiin MikroPC:n numerossa 4/ MikroPC 8 / 2001

2 TESTISSÄ 씰 HP Color LaserJet 4550HDN 씰 IBM Infoprint Color 8 씰 Lexmark Optra C710 씰 Lexmark C720 씰 Minolta-QMS 2200 Desklaser 씰 Minolta-QMS Magicolor 2200 씰 OkiPage C7200dn 씰 Xerox Phaser 1235 L Ä H E LT Ä K AT S O E N 왘 Minolta-QMS:n tulostimissa on kylkiluukun sisäpuolella hyvät opastekuvat tavallisimpien huoltotoimenpiteiden tekemiseen. TEHOA ERIKOISVARUSTEILLA Testilaitteiden hintaskaalaa venyttää muutamien lasereiden erikoisvarustelu. Verkkokortti on tarpeellinen käytännöllisesti katsoen kaikissa hankinnoissa, mutta muistit, duplex-kääntäjät, lisäsyöttimet sekä kiintolevyt ovat valinnaisia lisäosia, joita hankitaan tarpeen mukaan. Tässä testissä mukana olevat värilaserit ovat kaikki A4-koon laitteita, mikä riittää hyvin tavanomaisiin toimistotarpeisiin. Useimmille malleille on tarjolla myös A3-luokan isoveli. Lasereiden laskennallinen tulostuskapasiteetti yltää parhaimmillaan kymmeneen tuhanteen sivuun kuukaudessa. Jos tulostusmäärät nousevat näin korkealle, kannattaa koneisiin harkita lisäarkinsyöttimiä, joilla 500 arkin perusvalmius voidaan ainakin tuplata. Muutamassa laitteessa on käyttökelpoinen ohisyöttömahdollisuus suoraa syöttörataa pitkin. Silloin paksumpienkin kartonkien käyttö onnistuu. Vastaanottolokerikkoja värilasereihin on tarjolla niukanlaisesti ja yleensä tyydytään siihen, että valmiit arkit kasautuvat laserin päälle. Lisävoimaa arkkien pyörittelyyn saa kaksipuolisen tulostuksen mahdollistavasta kääntölaitteesta ja kiintolevy toimii hyvin muistin jatkona, jolle voi tallentaa lomakepohjat tai vaikkapa tulostettavat työt niin, että varsinainen tulostus käynnistyy vasta salasanan näppäilyllä. KOPPA AUKI JA VÄRIT SISÄÄN Värilaserkoneistojen valmistajia on maailmalla useampia ja ra- MikroPC 8 /

3 MPC-TESTI Värilaserit kenteelliset erot kuorien sisällä ovat melkoiset. Loppukäyttäjille laserin sisuskalujen toteutuksella ei ole juurikaan merkitystä, jollei sitten henkilökohtainen mielenkiinto tekniikkaa kohtaan saa avaamaan laseria tarkempaa syynäilyä varten. Laitteiden kuluvien osien vaihtoa varten laserin sisäpuolellekin täytyy silloin tällöin kurkistaa. Avattavia luukkuja on yleensä useampia: yhdestä vaihdetaan värikasetit, toisesta siirtohihna tai kuvarumpu ja kolmannesta tankataan öljyt ja vaihdetaan hukkavärisäiliö. Rakenteellisesti helpoimmin hallittavan koneiston takana on Oki, jossa kaikki vaihdettavat osat ilmaantuvat selkeästi näkyviin, kun laitteen päällyskannen nostaa ylös. Sama led-valotukseen perustuva koneisto on myös Xeroxin testilaitteessa. Yksinkertaiseksi on väriaineiden vaihto tehty myös Lexmarkin uudemmassa C720-mallissa, jossa värikasetit saa näkyviin etukannen avaamalla. Lisää, harvemmin vaihdettavia, vaihto-osia löytyy sitten laitteen päältä: esimerkiksi silikoniöljy täytyy Lexmarkissa muistaa vaihtaa säännöllisesti, kun Okin tekniikassa voiteleva vaha on sijoitettu väriaineen joukkoon. Canon-koneistoon perustuvassa HP Color LaserJetissä värit vaihdetaan omasta luukustaan laitteen päältä ja siirtohihna laitteen edestä. Samalla lailla toimitaan Lexmark Optra C710:n kanssa. IBM:ssä on myös ledvalotus, mutta osa vaihto-osista täytyy kaivaa esille laitteen kyljestä. Värit vaihdetaan IBM:ssäkin päältä. Minoltan koneistossa värit pyörivät esiin sivuluukusta näkyvän karusellin avulla. Vaihto-osiin liittyvät huolto-operaatiot kannattaa miettiä jo etukäteen, sillä esimerkiksi värikasettien vaihto toistuu kohtalaisella käytöllä kuukausittain: kymmenen tuhannen sivun kuukausivauhti tarkoittaa vain 500 tulostettua sivua työpäivää kohden, eikä kasettien vaihto onnistu ilman pientä opiskelua. Värikaseteille lasketaan yleisesti kymmenen tuhannen tulostetun si- VALO- HERKKÄ RUMPU VÄRIKASETTI L A S E R - T U L O S T I N LASER-SÄDE PAPERI L E D - T U L O S T I N VÄRIKASETTI SIIRTORULLA VALOHERKKÄ RUMPU KIINNITYSRULLAT (FUSER) LED-PALKKI (JOKA VÄRILLE OMANSA) SIIRTORUMPU (PAPERI TEKEE KIERROKSEN JO- KAISTA VÄRIÄ KOHDEN) KIINNITYSRULLA (FUSER) PAPERI (KUL- KEE LÄPI YH- DELLÄ PYYH- KÄISYLLÄ ) V Ä R I L A S E R I T Laite HP Color LaserJet IBM Lexmark Lexmark Malli 4550hdn Infoprint Color 8 Optra C710n C720n Valmistaja Hewlett-Packard International Business Machines Lexmark Lexmark Maahantuoja Hewlett-Packard International Business Machines Lexmark Finland Lexmark Finland Puhelin (09) (09) 4591 (09) Internet Hinta (peruslaite verkkok. / testi) n mk / n mk ei ilm. / mk mk / mk mk / mk (dn-malli) Takuu 1 v on-site 1 v on-site 1 v on-site 1 v on-site Huoltosopimus 3 v next day on-site, mk 3 v on-site, mk 1-4 v, mk 1-4 v, mk Tekniikka / koneiston valm. laser / Canon led / Oki laser / Panasonic laser / Hitachi Prosessori QED MIPS RISC, 233 MHz MIPS R5000, 200 MHz QED Risc, 200 MHz PMC-Sierra RM5231, 266 MHz Nopeus väri / mv 4 s/min / 16 s/min 8 s/min / 8 s/min 3 s/min / 16 s/min 6 s/min / 24 s/min Maksimitarkkuus / muisti 600 x 600 dpi / 64 Mt 600 x 600 dpi / 32 Mt 1200 x 1200 dpi / 64 Mt 600 x 600 dpi (2400 dpi img) / 64 Mt Muisti testissä / maksimi 128 Mt / 192 Mt 80 Mt / 144 Mt 64 Mt / 384 Mt 64 Mt / 384 Mt Arkinsyötin / ohisyöttö 250 s / 150 s 500 s / 100 s 250 s / 50 s 250 s / alusta 1 toimii ohis. Duplex-kääntäjä optio, mk - optio, mk (vakio dn-mallissa) optio, mk (vakio dn-mallissa) Paperin vahvuus g/m g/m g/m g/m2 Liitännät rinn., verkko (n-mallissa) rinn., verkko (optio) rinn., verkko (n- ja dn-mallit) rinn., verkko (n- ja dn-mallit) Ohjauskielet pcl5c, pcl6, ps3 pcl5c, ps3 pcl5, pcl6, ps3 pcl5, pcl6, ps3 Käyttöjärjestelmät Win 9x/NT4/2000, Novell, unix, Win 9x/NT4/2000, Mac OS, AIX, Win 9x/2000, OS/2, unix, Linux, Win 9x/2000, OS/2, unix, Linux, Linux, Mac Sys 7.5.1, Mac OS, ym. OS/390, z/os, unix NetWare, NDS, Mac OS, AS/400 NetWare, NDS, Mac OS, AS/400 Hallintaohjelmisto WebJet Admin Network Printer Manager MarkVision MarkVision Paino käyttökunnossa 55 kg 48 kg 35,8 kg 39 kg Muuta 5 Gt kiintolevy 2,1 Gt kiintol. (opt.), OptraImage ym. 2,1 Gt kiintol. (opt.), OptraImage ym. Käyttökulut (5 % peitto/väri) *) Värisivu (cmyk) 66 p 82 p 81 p 80 p Musta sivu 8 p 31 p 14 p 13 p *) Sivukustannukset on laskettu todellisten tarvikehintojen perusteella. Tiedot perustuvat maahantuojien ilmoituksiin. 30 MikroPC 8 / 2001

4 LÄHELTÄ KATSOEN Okin ja Xeroxin tulostimissa joka värille on oma tulostuskoneistonsa. Myös huoltokohteisiin pääsee helposti käsiksi yläkannen kautta. vun kesto per väri viiden prosentin peitolla. Joissakin musta on värikasetteja riittoisampi. Viiden prosentin osaväripeittoon sivulla kärsii olla jo muutama kuvakin, mutta täysvalokuvissa värinkulutus moninkertaistuu. Hintaa väritulostimen sivuille kertyy dokumenttien tyypin mukaan noin kymmenestä pennistä pariin markkaan. Halvinta on luonnollisesti pelkän mustan tulostus, jolloin tekstisivulle lasketaan hintaa noin 1530 penniä valmistajasta riippuen. Värisivu tai kalvo, jossa on viisi prosenttia jokaista osaväriä, maksaa halvimmillaan noin 70 penniä. Arkin täyteen maalaaminen kustantaakin sitten markkoja kipaleelta ja mahdolliset erikoisarkkikustannukset päälle PISTETTÄ TUUMALLE Led-tekniikassa tulostettavan dokumentin kuva valotetaan rummulle paperiarkin levyisten kiinteiden led-palkkien avulla. Näitä palkkeja on jokaiselle värille omansa. Laserissa kuvan valoherkälle rummulle piirtää lasersäde. Led-rakenteen tarkkuus testilaitteissa rajoittuu 600 pisteeseen tuumalle, mutta tulevissa ratkaisuissa aito pisteen tarkkuuskin on saavutettavissa yksinkertaisesti tuplaamalla ledien määrä. Arkin kulkusuunnassa molempien tekniikoiden tarkkuutta rajoittaa paperia siirtävän mekaniikan askellustarkkuus, joka yltää parhaimmillaan pisteeseen tuumalle. Lasereissa tarjotaan pisteen tarkkuutta yleisemminkin, mutta tyypillisesti paras tarkkuusasetus jää epäsymmetrisesti 1200 x 600 pisteen tasolle. Erikoisilla rasterointitavoilla ja väripisteiden kokoa säätämällä tarkkuusasetuksia voi löytyä korkeammallekin, mutta niiden vaikutus ja käyttökelpoisuus vaihtelee tulostettavan dokumentin mukaan. Mielenkiintoinen piirre monissa värilasereissa on se, ettei tarkkuuden nostaminen huippuunsa kasvata tulostusaikoja ollenkaan. Jos pistettä irtoaa samalla vauhdilla kuin 600 dpi:n tarkkuus, niin tottakai parempaa tarkkuutta tulee silloin käytettyä herkemmin. Tosin laatuerokaan eri tarkkuusasetusten välillä ei ole kovin merkittävä. Enemmän laatuun vaikuttaa tulostusta ohjaavan elektroniikan ja ajurin toteutus. TEKISINKÖ HUOLTOSOPIMUKSEN Tulostinten normaali takuuaika on yleensä vuoden mittainen ja vielä on-site-tyyppinen, eli huoltomies pyyhältää vikatapauksessa paikalle korjaamaan laitteen. Takuu tai huoltosopimus ei kata värikasettien ja muiden normaalisti kuluvien osien vaihtoa, joten sellaiset rutiinityöt kannattaa joka tapauksessa opetella itse. Ajan mittaan muovirullat kuluvat ja koneistoon ilmaantuu klappia, joka saa aikaan heittoja tulosteiden laadussa, ja myös paperinsyöttö saattaa ruveta takkuilemaan. Pahimmassa, vaan ei harvinaisimmassa, tapauksessa laitteen emolevy pimahtaa tai virtalähde päästää savunsa pihalle. Silloin paikalle kaivataan huoltotoimenpiteitä. Värilasereiden mekaaninen kestävyys ei monimutkaisesta rakenteesta johtuen ole paras mahdollinen, joten varman päälle pelatessa pitkäaikainen huoltosopimus voi olla hintansa arvoinen. Tyypillinen tarjous on kolmen vuoden on-site-huolto, joka maksaa sopimuksesta riippuen muutaman tuhannen markan verran. Värilasereiden elinikä on normaalissa päivittäisessä toimistokäytössä puolenkymmentä vuotta, eikä laitteen säännöllinen puhdistaminen pöllyävästä irtoväristä ja papereista irtoavasta pölystä ole ollenkaan pahitteeksi. V Ä R I L A S E R I T Laite Minolta-QMS Minolta-QMS OkiPage Xerox Malli Magicolor 2200 Desklaser Magicolor 2200 GN C7200dn Phaser 1235N Valmistaja Minolta Minolta Oki Xerox Corporation Maahantuoja Renatus Oy Renatus Oy Oki Systems (Finland) Oy Xerox Office Printing Business Puhelin (09) (09) (09) Internet Hinta (peruslaite verkkok. / testi) ei ilm. / mk (32 Mt) ei ilm. / mk mk / mk mk / mk Takuu 1 v korjaamotakuu 1 v on-site 1 v on-site 1 vuosi on-site vakio Huoltosopimus optiona 3 v, mk optiona 3 v, mk - laajennus 3 v:ksi, mk Tekniikka / koneiston valm. laser / Minolta laser / Minolta led / Oki led / Oki Prosessori IDT RISC, 64-bit, 100 MHz IDT RISC, 64-bit, 200 MHz PowerPC 400 MHz Intel 366 MHz Nopeus väri / mv 5 s/min / 20 s/min 5 s/min / 20 s/min 12 s/min / 20 s/min 12 s/min / 20 s/min Maksimitarkkuus / muisti 1200 x 600 dpi / 32 Mt 1200 x 1200 dpi / 128 Mt 600 x 1200 dpi / 128 Mt 600 x 1200 dpi / 64 Mt Muisti testissä / maksimi 96 Mt / 96 Mt 128 Mt / 384 Mt 128 Mt / 1024 Mt 64 Mt / 512 Mt Arkinsyötin / ohisyöttö 500 s / 150 s 500 s / 150 s 530 s / 100 s 530 s / 100 s Duplex-kääntäjä optio, mk optio, mk vakio optio, mk Paperin vahvuus g/m g/m g/m g/m2 Liitännät rinn., verkko rinn., verkko rinn., verkko, usb rinn., verkko Ohjauskielet windows-tulostus ps, pcl6, pdf, hp-gl, line pr. ps3, pcl5c ps3, pcl5c-emulaatio Käyttöjärjestelmät Win 9x/Me/NT4/2000 Win, Mac OS, unix Win 3.1x/9x/Me/NT4/2000, Win 9x/Me/NT4/2000, Mac OS, Mac OS, Linux Linux, unix, Netware, NDPS Hallintaohjelmisto Crown-View (WEB) Crown-View (WEB) Okiview 32 CenterWare, Tivoli, ym. Paino käyttökunnossa 47 kg 47 kg 47,5 kg 42 kg Muuta 5x50 s postilokerot (5 913 mk) 5x50 s postilokerot (5 913 mk), 5 Gt kiintolevy 5 Gt kiintol. (optio) 2,2 Gt kiintol. (optio) Käyttökulut (5 % peitto/väri) *) Värisivu (cmyk) 80 p 80 p 67 p 63 p Musta sivu 13 p 13 p 15 p 16 p *) Sivukustannukset on laskettu todellisten tarvikehintojen perusteella. Tiedot perustuvat maahantuojien ilmoituksiin. MikroPC 8 /

5 MPC-TESTI Värilaserit Arviot HP COLOR LASERJET 4550HDN LEXMARK OPTRA C710 HP:n värilaser tuli testiin massiivisena HDN-kokoonpanona, jossa mittoja venyttivät duplex-yksikkö, lisäarkinsyötin sekä kiintolevy. Näillä herkuilla varustettuna hintakin kipuaa päälle kolmen kymppitonnin, mutta perusversiossaan Color LaserJetiin pääsee kiinni kahdella kymppitonnilla. LaserJetin äänekäs koneisto ei ole vertailun nopeimmasta päästä ja HP käykin nopeustaistoa lähinnä Lexmark 710:n kanssa. Ensimmäistä sivua saa LaserJetin kanssa odotella aina vähintään puoli minuuttia, mutta vauhtiin päästyään tämäkin takoo tekstisivua tasaisesti neljän sekunnin välein. Grafiikassa nopeuserot kärkilaitteisiin venähtävät kaksinkertaisiksi. LaserJetin tarkkuus yltää vain 600 pisteeseen. Piirtotarkkuus ei olekaan aivan kärkeä ja myös jäljen tasaisuus aiheuttaa nurinoita. Valokuvien laatu on silti yllättävän hyvä onnistuneen rasteroinnin ansiosta. Windows-ajurissa suorat valinnat pelkistyvät vähäisiksi. Advanced-valinnalla tarkasteltavaksi saa kuitenkin Minolta QMS:n tyyliin laajemman luettelon. Käyttöpaneelin kirkkaus on esimerkillinen ja käyttötapakin luonteva. Tekstit saa näkyviin myös suomenkielisinä. Hallinnassa auttaa pätevä JetAdmin-ohjelma. HYVÄT LAAJENNUKSET ÄÄNEKÄS Hitachin koneistoon perustuva Optra C710 ei edusta aivan uusinta värilasertekniikkaa. Vauhdissa laite jää selvästi parhaista ja koneiston äänekkyyskin saattaa häiritä herkkäkorvaisia. Pienet puutteet kuitenkin kestää, kun suhteuttaa ne edulliseen hintaan. Perusversiossaan Lexmark maksaa noin markkaa ja sillä saa sentään postscript-emuloinnilla varustetun värilaserin. Ohjauskielenä on tarjolla postscriptin lisäksi pcl, joka osoittautui vaativassa grafiikassa ällistyttävän hitaaksi. Erikoisen nopea ei laser ole ps-ajureillakaan, mutta pcl:ää parempi kuitenkin. Myös tulostuslaatu puoltaa postscriptin käyttöä, vaikka tulosteisiin tuli silläkin punertava pohjasävy. Lexmarkin paras tarkkuus yltää pisteeseen. Tämä valinta löytyy sekä postscript- että pclajureista. Paras tarkkuus hidastaa selvästi tulostusta. Ajureiden valintamahdollisuudet ovat hyvät vaikka hieman kömpelön näköinen toteutus häiritseekin. Laitteen ohjausvalikosta löytyy suomenkielinen tekstitys. Huollettavuuden kannalta Lexmark ei ole erikoisen käyttäjäystävällinen; kurkisteltavia luukkuja on useampia värikasettien tai siirtoyksikön vaihtoa varten kaksi päällä, yksi edessä. EDULLINEN HITAAHKO IBM INFOPRINT COLOR 8 LEXMARK C720 IBM:n tekniikka nojautuu samantapaiseen, mutta vanhempaan led-koneistoon kuin Okilla ja Xeroxilla. Iäkkyys näkyy ulkonäössä ja tuntuu tulostusnopeudessa, jossa laite jää tekstillä peränpitäjien joukkoon. IBM:n värinopeus speksataan samoihin kahdeksan sivun minuuttilukemiin kuin mustavalkoinenkin jälki. Pitkässä powerpoint-tulostuksessa InfoPrint punnersikin yllättävästi koko joukon keulille. Tulostuksen laatu 600 dpi:llä ei yllä kärkilaitteiden tasolle pisteen tarkkuutta ei InfoPrintille ole edes tarjolla. Tekstiin ja perusgrafiikkaan laatu kelpaa hyvin, mutta vaativampiin töihin väripinnat ovat liian epätasaiset. Sävyt on mahdollista laittaa kohdalleen tulostimen varustukseen kuuluvilla kalibrointiohjelmilla. Tulostinajuri rajoittuu tärkeimpiin valintoihin, jotka esitetään selkeästi kuvilla höystettyinä. Paksujen papereiden ja kirjekuorien syötössä auttaa edestä lisätasoksi avautuva suora syöttörata. Ääneltään IBM on joukon hiljaisimpia. Ergonomiaetuna voi mainita myös tukevat tartuntakolot, joista raskasta tulostinta on hyvä nostaa. Väriaineiden vaihto käy ylhäältä, mutta sen lisäksi avattavia aukkoja löytyy edestä ja sivusta. Uudemmassa led-koneistossa on siten menty huollon helppoudessa eteenpäin. VÄRINHALLINTAOHJELMAT HIDAS KONEISTO Lexmarkin uudemmasta mallista, C720:sta, on jo tipautettu Optra-tunnus nimestä pois. Koneistokin on aivan toinen kuin halvemmassa Optra C710:ssä itse asiassa laitteilla ei ole muuta yhteistä kuin samanlainen hallinta, MarkVision-hallintaohjelmisto sekä Lexmarkin nimi. C720 on huomattavasti pikkuveljeään hiljaisempi, mutta nopeudeltaan vikkelämpi. Itse asiassa C720 kipusi monissa testeissä kärkeen. Tekstissä ratkaisee koneiston nopeus, mutta grafiikassa kannattaa käyttää postscriptiä, sillä pclmuodossa tämäkin Lexmark hidastui selvästi. Myös tulostuslaatu on ps:llä parempi; pcl-grafiikan rasterointi on karkempi, vaikka tarkkuus sinänsä onkin sama 600 pistettä. Ps-muodossa tarjolla on myös 2400 image quality -asetus, jonka vaikutus jää vähäiseksi. Tosin nopeuskaan ei laske perusasetuksesta. Tulostuksen tarkkuus on 600 dpi:n perusasetuksilla hyvä, samoin väritasaisuus. Lexmarkin valikkologiikka on riittävän selkeä ja ajurin ominaisuudet vertailun parhaasta päästä. Hyvä käyttöergonomia yltää myös värikasettien vaihtoon, jotka on helppo pujottaa koneistoon etupuolelta. Kiinnitysyksikkö ja silikoniöljy vaihdetaan laitteen päältä. Nopeutensa ja hyvän käyttöergonomiansa ansiosta Lexmark kipuaa vertailussa korkealle. NOPEA HINTAVA 32 MikroPC 8 / 2001

6 LÄHELTÄ KATSOEN Hyvät kantokahvat ovat korvaamaton apu, jos raskasta tulostinta joutuu siirtämään. Kuvassa Minolta-QMS:n versio. MINOLTA-QMS 2200 DESKLASER OKIPAGE C7200DN Mikron prosessoria tulostuksessaan hyödyntävä Minolta-QMS on nopeaan työasemaan suoraan kytkettynä todella vikkelä ja lyö pienissä töissä pohja-ajat niukasti nopeimpana. Pitkissä väriesityksissä edelle kiilasi muutama nopeampi, mutta missään vaiheessa ei Desklaser hyytynyt merkittävästi. Desklaser pohjautuu samaan koneistoon kuin Magicolor 2200, mutta prosessoinnin hoitaa pääasiassa mikro. Muistia peruslaitteessa on 32 Mt, mutta dimmmuisti on sen verran halpaa, että testilaitteen lisäys 96 megatavuun on perusteltua. Joka tapauksessa Desklaser on merkittävästi värilasereiden keskihintaa halvempi, vain Lexmarkin 710-malli yltää samoihin markkoihin. Desklaserin hallintapaneelin valikot rajoittuvat vähiin, eikä windows-ajurinkaan kautta kovin ihmeellisiä asetuksia pääse tekemään; edes tarkkuusasetusta ei voi muuttaa dpi:n luokkaa oleva tarkkuus on toki hyvin käyttökelpoinen, vaikkei tulostuksen laatu aivan parasta olekaan. Eniten häiritsee tulosteiden liukusävyjen portaittaisuus ja harmaasävyjen värjäytyminen punertaviksi. Nopea Desklaser voisi olla kelpo valinta työasemakohtaiseksi väritulostimeksi, mutta raskaassa verkkokäytössä tekniikka asettaa rajoituksia. NOPEA, HALPA KÄYTTÄÄ MIKRON TEHOJA Okin omaan led-tekniikkaan perustuva koneisto on varustettu erilaisella emolevyllä kuin Xerox ja myös ajureissa on eroja. Nopea perustekniikka on molemmissa sama, eikä tulostusnopeudessa näy merkittävää. Esimerkiksi vaativan 36-sivuisen powerpoint-esityksen molemmat tulostivat sekunnilleen samaa vauhtia, vajaassa kuudessa minuutissa. Okin grafiikkavauhti oli parhaimmillaan silloin kun, tulosteet ohjasi postscript-ajurille. Tekstitulostuksessa nopea pcl-ajuri hyytyi kummasti valokuvien ja vaativan värigrafiikan edessä ja pahimmillaan pcl- ja ps-ajureiden välille tuli kolminkertainen ero. Tulosteiden tarkkuudessa Oki on samalla 600 x 1200 pisteen tasolla kuin Xerox, mutta sävytasaisuudessa Oki korjasi paremman arvosanan. Plussaa ansaitsevat myös ajureiden selkeys ja riittävät vaihtoehdot. Laitteen ohjauspaneeli on Okissakin turhan kimurainen, mutta huoltomiehen töitä helpottavat kannen alta hyvin esille saatavat sisuskalut. Okin halvin verkkomalli on hinnoiteltu markkaan, kun duplex-kääntäjällä, 128 Mt:n muistilla ja kiintolevyllä varustettu testilaite maksaa lähes kolme kymppitonnia. Liitäntänä on myös usb, joka on yllättävän harvinainen testijoukossa. NOPEA TAHMEA PCL-GRAFIIKKA MINOLTA-QMS MAGICOLOR 2200 XEROX PHASER 1235 Minolta-QMS:n molemmat testilaitteet perustuvat samaan koneistoon, mutta Magicolor 2200 on toteutettu omalla prosessorikortilla, kuten useimmat muutkin testin laitteet. Tulostuksen vauhdissa ei Magicolor pärjää Desklaserille, eikä värigrafiikassa useimmille muillekaan. Tekstien kohdalla on toisin: ensimmäisen sivun tulostusaika on puolen minuutin luokkaa, mutta pitkissä teksteissä vauhti paranee niin, että jo kymmenennen sivun kohdalla Magicolor on ajanut esimerkiksi Xeroxin kiinni. Vaativassa väritulostuksessa Xerox, Oki ja Lexmark 720 porhaltavat karkuun. Magicolorin ajurissa harvemmin tarvittavat asetukset on piilotettu luetteloksi. Tämä ei haittaa normaalia käyttöä. Käyttöpaneelin toimintojen suunnittelussa olisi kuitenkin kehittämisen varaa. Tulostuksen kokonaislaadussa Magicolor kipuaa kevyesti keskikastiin ja vähän ylikin x 1200 pisteen tarkkuus tuottaa skarpin jäljen ja hyvän erottelun tarkoille hiusviivakuvaajille. Värien kirkkaus on kohdallaan, mutta sävyskaalaan ei saa portaatonta liukumaa. QMS:n perua oleva Crown-ohjelmisto osaa hoitaa tulostustöiden hallinnan verkossa ja vastaanottaa dataa useammastakin lähteestä samanaikaisesti. Magicolorissa on vakiona verkkokortti sekä rinnakkaisportti. TARKKUUS LIUKUSÄVYT Okin led-tekniikkaan ja Tektronixin Phaser-nimeen perustuva Xerox Phaser 1235 on ääneltään miellyttävän hiljainen ja nopea väritulostaja. Nopeuden kannalta on jokseenkin sama tulostaako 600 x 600 pisteen normaalilaadulla, vai high quality -asetuksilla; jäljen tummuudessa näkyy hieman laatueroa, mutta mustaa tekstiä syntyy aina tasaisella kolmen sekunnin sivuvauhdilla ja värisivujakin noin viiden sekunnin välein. Ensimmäisen sivun Xerox kiepauttaa mustavalkoisena parissakymmenessä sekunnissa, väreissä menee puolesta minuutista puoleentoista työn vaativuudesta riippuen. Tulostusnopeudessa Xerox kuuluu kärkikastiin ja tulostuksen tarkkuuskin kestää vertailun. Väritasaisuus ei kuitenkaan ole aivan huippua ja tulosteista tulee paikoin laikukkaita. Epätasaisuuden huomaa tasaisissa väripinnoissa, muttei teksteissä. Osa virheistä johtui epäpuhtauksista koneiston sisällä. Xeroxin ohjauslogiikka ei ole selkeimmästä päästä, mutta ajurista sentään löytyvät kaikki oleelliset valinnat siististi esitettyinä. Värikasettien vaihto on järjestetty avarasti ylhäältä päin ja huolto on siten vaivatonta. Tosin avattujen värikasettien kanssa saa olla tarkkana, jottei väriä pölähtele ympäristöön. NOPEA EPÄTASAISUUTTA VÄREISSÄ MikroPC 8 /

7 MPC-TESTI Värilaserit Testikuvat V A L O K U V A T HP Color LaserJet 4550HDN IBM Infoprint Color 8 Lexmark Optra C710 Lexmark C720 Valokuva- ja IT8-testinäytteet kertovat hyvin tulostimien värintoistosta ja sävyalasta. Erityisesti yökuva paljastaa armotta tumman pään tukkeutumisen. Väriliukuihin otettu tulostimille hankalien sinisten ja punaisten sävyjen kohta kertoo kuvanmuodostuksen ja rasteroinnin laadusta kiinnitä huomiota liukujen laikkuisuuteen tai raidallisuuteen. Viereisen sivun tekstinäytteet kertovat tulostusjäljen terävyydestä. Minolta-QMS 2200 Desklaser Minolta-QMS Magicolor 2200 OkiPage C7200dn Xerox Phaser 1235 V Ä R I L I U U T HP Color LaserJet 4550HDN IBM Infoprint Color 8 Lexmark Optra C710 Lexmark C720 Minolta-QMS 2200 Desklaser Minolta-QMS Magicolor 2200 OkiPage C7200dn Xerox Phaser 1235 I T 8 - T E S T I R U U D U K K O HP Color LaserJet 4550HDN IBM Infoprint Color 8 Lexmark Optra C710 Lexmark C720 Minolta-QMS 2200 Desklaser Minolta-QMS Magicolor 2200 OkiPage C7200dn Xerox Phaser MikroPC 8 / 2001

8 HP Color LaserJet 4550HDN Minolta-QMS 2200 Desklaser T E K S T I N Ä Y T T E E T IBM Infoprint Color 8 Minolta-QMS Magicolor 2200 P I S T E Y T Y S Lexmark Optra C710 OkiPage C7200dn Lexmark C720 Xerox Phaser 1235 Pisteytys Nopeus Laatu Paperin- Ergonomia ja Laajennet- Yhteensä Hinta mk/piste käsittely käytettävyys tavuus HP 4550HDN mk mk IBM Infoprint mk mk Lexmark Optra C mk 683 mk Lexmark C mk 767 mk Minolta-QMS Desklaser mk 476 mk Minolta-QMS mk 660 mk OkiPage C7200DN mk 767 mk Xerox Phaser mk 592 mk MAKSIMIPISTEET MIKROPC 8/2001 Kirjoitustestit Tulostusnopeudet HP 4550HDN IBM Infoprint Lexmark C Lexmark C Minolta-QMS Desklaser Minolta-QMS Oki C7200DN Xerox AIKA, SEKUNTIA Teksti, 10 s. Pdf, 2 s. Powerpoint, 36 s. Mustavalkoisen tekstidokumentin (10 sivua) aika kertoo laitteiden koneistonopeudesta ja kahden sivun pdf-dokumentti yleisnopeudesta. Powerpointtesti (36 sivua) mittaa hyvin värigrafiikan tulostusnopeutta. Ajat ovat sekunteina, lyhyempi pylväs on parempi. Näin testattiin Värilasereita käytettiin pääasiassa Windows ympäristössä, mutta myös Me- ja 98-käyttöjärjestelmillä varustetuista työasemista käsin. Sovellusohjelmina toimivat Microsoftin Office-paketin sovellukset, htmldokumentit sekä Adobe Acrobat -muotoiset testiaineistot, jotka nopeustesteissä ohjattiin lasereille rinnakkaisportin kautta. Usb-liitäntää ei värilasereissa yleensä ole, ja toisaalta verkkoyhteyden asennusta ei kaikissa saatu toimimaan riittävän luotettavasti joko verkkoajureiden tai itse verkon ongelmien vuoksi. Nopeustesteissä laitteiden tulostusajat kellotettiin kahden sivun dokumentille, jossa ensimmäisellä sivulla oli harmaasävypalkkeja ja hiusviivakuvaajia ja toisella valokuvia sekä väriliukuja. Tämä tulostettiin sekä 600 dpi:n tarkkuudella että laserin tarkimmilla asetuksilla. Oheisessa graafissa on esitetty kahden tulosteen yhteisaika 600 dpi:n asetuksilla, joka on tarjolla kaikissa vertailulaitteissa. Toisena nopeustestinä laitteille ohjattiin kymmensivuinen Word-dokumentti, joka tulostettiin mustavalkoasetuksin 600 dpi:n tarkkuudella. Tämä mittasi lähinnä koneiston mekaniikan nopeutta. Kolmantena vauhtia mittaavana testinä lasereiden tehtäväksi annettiin 36 sivun mittainen powerpoint-esitys, jossa oli runsaasti grafiikkavääntöä vaativaa väriaineistoa. Tämän 600 dpi:n tarkkuudella otetun tulosteen vääntämisessä koetukselle joutuivat sekä tulostimen prosessorin vääntövoima että koneiston tehokkuus. Loppuajoissa hitaimman ja nopeimman laserin välille tuli peräti kaksinkertainen ero. Tulosteiden laatuanalyysissä vertailtiin lukuisten erityyppisten dokumenttien tarkkuutta, värintoistoa sekä sävykkyyttä. Koenäytteiksi oheen on otettu palaset tutusta grafiikkatulosteesta, joka on tulostettu kaikilla laitteilla niiden parhaita sävyntoisto- ja tarkkuusasetuksia käyttäen. = YHTEENVETO Värilaserit Värilaser on nopea ja tarkka tulostin, joka riittää helposti palvelemaan pienen työryhmän päivittäisiä tulostustarpeita. Useimmat laitteet ovat äänekkäitä, isokokoisia ja kömpelöitä siirrellä. Myös hintataso on sellainen, että aivan pikkutarpeeseen ei värilaseria kannata hankkia. Tulostusmäärien täytyisi yltää ainakin satoihin sivuihin päivässä. Testilaitteista pääsee lasertekniikkaan halvimmalla Minolta-QMS:n Desklaserilla, joka tehokkaaseen työasemaan kytkettynä on erittäin nopea. Laite syö kuitenkin mikron resursseja ja tarjoaa vähäisimmät vaihtoehdot tulostuksen ohjailuun. Lexmark C720 on vauhdiltaan lähes saman veroinen ja tuottaa vaativassa värityöskentelyssä selvästi Minoltaa sävykkäämmän jäljen. Aivan Lexmarkin tuntumassa tulevat niin nopeuden kuin tulostustarkkuutensakin puolesta mainiot Oki C7200 sekä Xerox Phaser 1235; jälkimmäisen värisävyjen tasaisuus tosin jätti toivomisen varaa. Tämä kolmikko on myös ergonomiaominaisuuksiltaan vertailun kärkeä ja saalisti pistekilpailussa kärkisijat selkeästi ennen muita kilpailijoita. MikroPC 8 /