Ohjelmauudistus2010. Ohjelmauudistus Kasvatustavoitteet Ikäkaudet Partio-ohjelma

Transkriptio

1 Ohjelmauudistus2010 Kasvatustavoitteet Ikäkaudet Partio-ohjelma

2 Ohjelmauudistus2010 Kohti yhä kiehtovampaa ja kasvattavampaa partiota 3 Kohti yhä kiehtovampaa ja kasvattavampaa partiota muuttuvassa maailmassa myös haasteet muuttuvat. Yleiset kasvatustavoitteet...6 Partiomenetelmä...9 Uudet ikäkaudet...12 Sudenpennut...14 Seikkailijat...16 Tarpojat...18 Samoajat...20 Satavuotias partioliike haluaa tarjota yhä paremman matkan aikuisuuteen suomalaiselle lapselle ja nuorelle. Siksi suomalainen partio-ohjelma uudistuu. Ohjelmauudistuksen taustalla on partioliikkeen tahto toteuttaa yhä paremmin tehtäväänsä lasten ja nuorten kasvattajana. Partion perusasiat eivät uudistuksessa horju, mutta muuttuvassa maailmassa myös haasteet muuttuvat. Muun muassa tähän muutokseen halutaan uudistuvan ohjelman kautta reagoida. Vaeltajat...22 Johdanto

3 4 5 Uuden ohjelman ikäkausijako viisi ikäkautta entisen kolmen sijasta tekee mahdolliseksi ottaa entistä paremmin huomioon ikäkausien nopeasti vaihtuvat tarpeet. Partio-ohjelma laajenee myös koskemaan koko nuoruusikää aina psyykkiseen aikuisuuteen eli noin 22 ikävuoteen asti. Uudessa ohjelmassa aikuisen tuki nuorelle ja lapselle vahvistuu. Nuoret saavat uuden ohjelman myötä olla partiossa oman kasvunsa vuoksi. Miksi, miten ja mitä Uudistetun partio-ohjelman perustana ovat tarkkaan ja asiantuntevasti pohditut kasvatustavoitteet. Ne kertovat, millaista kansalaista partioliike haluaa olla kasvattamassa tämän päivän Suomessa. Kasvatustavoitteissa on neljä näkökulmaa: suhde itseen, toisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Yleiset kasvatustavoitteet konkretisoivat partioliikkeen tehtävää tavoitella maailmanrauhaa ja parempaa yhteiskuntaa kasvattamalla yksilöitä, jotka yhteiskuntaa rakentavat. Myös kullekin ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet, joita on käytetty uuden ohjelman työstämisessä. Ne ilmaisevat tarkemmin, millaisia asioita kussakin ikävaiheessa odotetaan saavutettavan. Partiomenetelmä puolestaan kuvaa ne toimintatavat, joilla partion päämääriin päästään. Se siis kertoo, mitä ja miten tehdään, jotta lapset ja nuoret kasvavat yhteiskuntavastuullisiksi kansalaisiksi. Partiolaiselle ohjelma näkyy nousujohteisena aktiviteetteina eli tekemisenä, oppimisena ja yhdessä toimimisena. Partio-ohjelma määrittelee myös mm., millaista on partiotoiminnan symboliikka, millaisissa toimintaryhmissä toimitaan ja millainen on partion johtamisjärjestelmä. Partiolainen matkaa Läpi uuden partio-ohjelman kulkee ajatus matkanteosta. Elämä on kulkemista, etsimistä ja löytämistä. Matka kulkee erilaisissa maastoissa ja maisemissa, tilanteissa ja tunnelmissa. Siinä missä sudenpentu kulkee vielä lähellä kotipesää, seikkailija kulkee tutkimusmatkailijan lailla jo pidemmällä ja tarpoja taas ottaa haltuunsa jo haastaviakin maastoja. Samoaja liikkuu tunnustellen eri maastoja, kun vaeltajan kulku on jo päämäärätietoista. Johdanto Johdanto

4 6 Yleiset kasvatustavoitteet...tarkoituksena on tukea ihmisen kasvua... Partio on monipuolista harrastustoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea ihmisen kasvua ottaen huomioon ihmisen kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet. Partiokasvatuksen tavoitteena on, että yksilö toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Partiossa oppii taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat elämään kokonaista ja täysipainoista elämää. Suhde itseen Partiolainen kehittää itseään ihmisenä. Hän pitää huolta itsestään ja terveydestään (terveet elintavat). Partiolainen pyrkii monipuoliseen ja tasapainoiseen elämään. Partiossa saa aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja jumalasuhteen rakentamiseen. Partiolaiselle muodostuu käsitys eettisesti oikeasta ja väärästä sekä kyky ja halu toimia oikeaksi pitämiensä asioiden puolesta. Partiolainen uskaltaa heittäytyä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin, ja hän käyttää luovuuttaan. Hän leikkii, käyttää mielikuvitustaan ja löytää toimivia ratkaisuja erilaisiin pulmatilanteisiin. Partiolainen tarttuu toimeen. Partiolainen osaa antaa ja hyödyntää saamaansa palautetta. Hän suhtautuu tulevaisuuteensa toiveikkaasti ja tavoitteellisesti. Elämänhallinta Terveiden elintapojen edistäminen Luovuus ja kekseliäisyys Toimeen tarttuminen Käsitys oikeasta ja väärästä Oman maailmankatsomuksen muodostaminen Oman jumalasuhteen etsiminen Suhde toisiin ihmisiin Partiolainen auttaa ja pitää huolta toisista ihmisistä, vaikkei se olisi oman, välittömän edun mukaista. Hän ymmärtää, että yhdessä tekemällä saa aikaan suurempaa. Partiolainen arvostaa erilaisuutta ja ymmärtää, että on monenlaisia ihmisiä ja maailmankatsomuksia. Partiolainen osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa. Hän osaa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään tilanteeseen sopivalla tavalla. Partiolainen on rehti ja rehellinen. Oikeudenmukaisuus ja sen edistäminen ovat partiolaiselle tärkeitä. Ihmisyyden näkeminen arvokkaana Erilaisuuden näkeminen rikkautena Kyky asettua toisen asemaan Yhteisvastuullisuus Reiluus ja suoraselkäisyys, oikeamielisyys Omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen tilanteeseen sopivalla tavalla Suhde yhteiskuntaan Partiolainen osaa toimia yhteiskunnassa, ottaa selvää arkielämän asioista ja vaikuttaa niihin. Hän osaa ottaa erilaisia rooleja johtajana ja johdettavana erilaisissa organisaatioissa ja yhteisöissä. Partiolainen ymmärtää virallisia ja epävirallisia päätöksentekojärjestelmiä (organisaatiolukutaito). Partio kehittää johtamis- ja vaikuttamistaitoja, kuten aloitteellisuutta, vastuullisuutta, järjestelmällisyyttä, tavoitteenasettelua ja organisointikykyä. Partiolaista kiinnostaa yhteisten asioiden hoitaminen. Hän huomaa epäkohdat ja tarttuu niihin asioiden korjaamiseksi. Partiolainen haluaa sitoutua osaksi yhteisöjään ja yhteiskuntaa. Partiolainen tuntee ja viljelee omaa kulttuuriaan ja on kiinnostunut myös muista kulttuureista ja arvostaa niitä. Partiolainen mieltää olevansa osa ihmiskuntaa ja tuntee globaalia vastuuta. 7 Kasvatustavoitteet Kasvatustavoitteet

5 Kyky toimia ryhmässä ja ryhmää 8 laajemmassa organisaatiossa siellä. Partiolainen on kiinnostunut Partiomenetelmä 9 Kyky ja halu osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen Oman ja muiden kulttuurien arvostus Kyky ymmärtää itsensä osaksi paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteisöä Sitoutumisen ja vastuun merkityksen ymmärtäminen Suhde ympäristöön Partiolainen osaa liikkua ja toimia erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän kunnioittaa ja tuntee luontoa. Partiolainen kokee olevansa osa luontoa ja viihtyy myös asuin- ja toimintaympäristönsä hyvinvoinnista, siisteydestä ja viihtyisyydestä. Hän huolehtii elinympäristön säilymisestä myös tuleville sukupolville (kestävän kehityksen periaate). Positiivinen, emotionaalinen ja suora luontosuhde Kyky liikkua ja toimia suomalaisessa luonnossa (metsässä, merellä, tuntureissa) Luonnonsuojelun tarpeen tiedostaminen ja omat mahdollisuudet sen edistämisessä Vastuu elinympäristöstä Luonnon kunnioittaminen Partiomenetelmä vastaa kysymykseen, miten partiossa päästään päämäärään. Se on siis ennen kaikkea johtajan työväline suunnitella ja arvioida toimintaa. Suomalainen partiomenetelmä pohjautuu WAGGGS:n ja WOSM:n partiomenetelmiin....partiolainen sitoutuu partion arvoihin. Sitoutuminen partion arvoihin Partion kasvatuskeinoihin kuuluu sitoutuminen partion arvoihin partiolupauksen kautta. Partiolaisena oleminen on henkilökohtainen kasvatustavoitteet Partiomenetelmä

6 10 valinta, yhtä lailla sudenpentuna kuin vaeltajanakin. Lakien, ihanteiden ja lupauksien avulla lapsille ja nuorille kerrotaan partion arvoista heille sopivalla tavalla. Lupauksen antaessaan lapsen ja nuoren tulee ymmärtää, mitä lupaa. Symboliikka Symboliikka sisältää merkkejä, värejä, kuvioita, sanallisia tunnuksia ja kaikkea sitä, mikä tekee partiosta partion näköistä. Symboliikka luo tunteen yhteisestä suuresta kertomuksesta, maailmanlaajuisesta partioliikkeestä, jonka osaksi koemme itsemme. Osa symboleista on maailmanlaajuisia, kuten partiotervehdys, osa kansallisia, kuten suomalainen väiski ja osa paikallisia, kuten vartion viiri. Nousujohteisuus Nousujohteisuus tarkoittaa jokaisen partiolaisen kohdalla sopivan haasteellisia tehtäviä. Tämä ei aina tarkoita, että tehdään vaikeammin tai enemmän, vaan myös esimerkiksi perusteellisemmin tai uudestaan. Nousujohteisuutta on rakennettu sisään ohjelmaan ikäkausijaolla, ikäkausien sisäisellä jaksotuksella ja aktiviteettien kuvauksilla. Nousujohteisuutta on kuitenkin myös ryhmä- ja henkilökohtainen ohjelman soveltaminen kuhunkin hetkeen sopivaksi. Partiossa jokainen voi toimia omien edellytystensä ja kiinnostustensa mukaan. Vartiojärjestelmä Ryhmään kuulumisen kokeminen on tärkeä osa lapsen ja nuoren kasvua. Ryhmä on lapselle ja nuorelle tärkeä samastumiskohde ja oman itsen peilauspaikka. Partiossa oma pienryhmä innostaa ja tukee. Ryhmässä jokainen tuo kokonaisuuteen jotakin, siinä harjoitellaan mm. yhdessä päättämistä ja johtamistaitoja. Ryhmässä toimimalla opetellaan muiden huomioonottamista, muille tilan antamista ja itselle tilan ottamista. Ryhmän yhteishenki kantaa ja kannustaa, ja yhteishengen luomisen taitoja kartutetaan. Omaa ryhmää laajemman yhteyden lippukunnan ja alueen, piirin ja SP:n näkemisen kautta ryhmässä harjoitellaan myös demokratiataitoja. Tekemällä oppiminen Tekemällä oppimisen kautta partiolainen kehittyy itse kokemalla ja pohtimalla tekojensa seurauksia sen sijaan, että seisoisi vieressä ja yrittäisi oppia jostakin, jonka jokin toinen tekee. Tekemällä oppimiseen kuuluvat myös tekemisestä päättäminen (yhdessä ryhmän kanssa), tekemisen suunnitteleminen etukäteen ja sen arvioiminen jälkikäteen. Pohtimalla kokemuksiaan partiolainen saavuttaa syvemmän ymmärryksen oppimastaan. Aikuinen tuki Aikuisen tehtävä partiossa on olla sopivalla tavalla läsnä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus aikuiseen, jolle voi kertoa asioitaan ja joka välittää. Aikuisten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ovat toissijaisia lasten ja nuorten tarpeisiin ja kiinnostuksiin nähden. Aikuisten rooli partiossa on tukea lasten ja nuorten kasvua. OPPIMINEN TEKEMÄLLÄ TOIMINTA JOHTEISUUS LUONNOSSA NOUSU- Päivän hyvä työ Partion päämääränä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat toimia epäitsekkäästi paremman huomisen puolesta. Tällaiseen aktiiviseen maailmankansalaisuuteen kasvaminen alkaa pienistä teoista. Päivän hyvä työ on yksi tapa viestiä, puhua ja muistaa tällaiset pienet teot. Partiossa kasvatetaan tapaan tehdä hyviä töitä kaiken aikaa. Toiminta luonnossa Luonnossa partiolainen oppii monenlaisia asioita. Luonnossa toimimisen taitojen kartuttaminen kasvattaa lasten ja nuorten itsetuntemusta ja itseluottamusta. Partiolainen VARTIO- JÄRJESTELMÄ HYVÄ TYÖ PÄIVÄN SITOUTUMINEN PARTION ARVOIHIN Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Näissä pienryhmissä lapsi ja nuori kasvaa toimimaan ryhmän jäsenenä. AIKUINEN TUKI SYMBOLIIKKA toimii luonnossa luonnon ehdoilla. Partiolaisille syntyy myönteisten luontokokemusten ja tiedostamisen kautta halu suojella ja varjella luontoa ja sen moninaisuutta. Luonto tarjoaa myös moninaisia mahdollisuuksia hiljentymiseen ja maailmankaikkeuden suuruuden kokemiseen. 11 partiomenetelmä partiomenetelmä

7 12 Uudet ikäkaudet Sudenpentu Seikkailija Tarpoja Samoaja Vaeltaja 7 9-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Ikäkausijaon kantavat ajatukset Ikäkausitoiminta Ikäkausien perusteena ovat ihmisen luontaisten kehitysvaiheiden tarpeet ja ominaispiirteet (näkyvät esim. ryhmäkoossa, johtamismuodoissa, symboliikassa). Johtamistaidot on yksi kasvatustavoite monien muiden joukossa. Vastuutehtävät on vahva menetelmä, johon kaikki pystyvät. Velvollisuudestakin tulee kiinnostavaa ja kasvattavaa, kun se toteutetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla. Jokaisessa ikäkaudessa tulee olla vertaisjohtajuuden ohella aikuisen tuki. Lippukunta Lippukunnat ja niiden toimintaympäristöt ovat erilaisia, mutta niiden jäsenistön kehitysvaiheet ja -haasteet ovat samat. 13 Kaikki ikäkaudet ovat yhtä arvokkaita. Uusi ohjelma on kehitetty tarjoamaan partiotoimintaa seitsemästä 22 ikävuoteen asti, siis koko koulu- ja nuoruusiän ajan. Lapsuuden ja nuoruuden elämänvaiheet jakaantuvat luontaisen kehityksen mukaisesti luontevasti viiteen kehitysvaiheeseen. Kaikki ikäkaudet ovat yhtä arvokkaita. Lippukunnan tulee siis tarjota partiolaiselle koko partiopolku. Koska lippukunnat ovat yksilöllisiä erilaisuudessaan, ikäkausijakoa tulee soveltaa lippukuntakohtaisesti. Ikäkausiajattelussa on kuitenkin olennaisia periaatteita, joita lippukuntien tulee noudattaa. Jokaisella on oikeus oman ikänsä ja kehitysvaiheensa mukaiseen kasvattavaan partiotoimintaan. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kuulua omanikäistensä ryhmään. Kaikki ikäkaudet ovat yhtä arvokkaita, mitään ikäkautta ei tule ensisijaistaa toisen kustannuksella. Johtajuus Partiojohtajuus ei ole ikäkausi. Se on vastuutehtävä, joka edellyttää tiettyä ikää ja tiettyä partiokoulutusta (pj-valtakirjaa). Ikäkausiin (7 22 v.) kuuluvien partiolaisten johtamistehtävät tulee järjestää niin, että ne palvelevat partiolaisen omaa kasvua, tarjoavat onnistumiskokemuksia, ovat mielenkiintoisia ja hauskoja. Lippukunnan toiminnan ensisijainen tarkoitus on partio-ohjelman toteuttaminen eli ikäkausitoiminnan järjestäminen. Lippukunta voi toteuttaa ikäkausitoimintaa yhteistyössä muiden lippukuntien ja piirin kanssa. Lippukunnan tehtävä on soveltaa ikäkausijakoa näiden periaatteiden mukaisesti toimintaympäristön todellisuuteen ja tilanteeseen sopivaksi (esim. tyttö- ja poikalippukunnat, paikkakunnan koulujärjestelyt ja opiskelumahdollisuudet, arkena ja viikonloppuna käytettävissä olevat johtajaresurssit, lähilippukuntien tuki jne.). uudet Ikäkaudet uudet Ikäkaudet

8 14 Sudenpennut (7 9-vuotiaat) Sudenpentu tekee retkiä pesästään ulkopuoliseen maailmaan, vielä kuitenkin lähellä kotipesää. Sudenpennun luonnehdinta Sudenpentu on innokas, reipas ja riehakas, mutta herkkä. Koulun aloitus on tuonut hänelle uusia sosiaalisia ja psyykkisiä haasteita. Sudenpentu kantaa lippukuntahuivia ja on pukeutunut sudenpentupaitaan, jossa on sudenpää- eli tervetulovaiheen merkki. Toimintaa kuvaavaa Puuhaaminen! Tarinat Tutustuminen, harjaantuminen Ohjeiden mukaan toimiminen Kehitysvaihetta kuvaavaa Innokkuus Reippaus Mielikuvitus Herkkyys Riehakkuus Mustavalkoinen maailmankuva Sudenpennun kasvatustavoite lyhyesti Sudenpentu oppii monipuolisen tekemisen kautta, aikuisen johtamana, toimimaan ryhmässä ja sen eduksi. Lauma kokoontuu viikoittain. Lisäksi sudenpennuilla on 1 2 lauman retkeä vuosittain sekä lippukunnan yhteinen retki. Sudenpentujen johtajat ja aikuiset Sudenpennulle aikuinen johtaja on yksi kodin ulkopuolisista uusista aikuisista, tärkeä esikuva. Akela Laumaa johtaa akela (tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen), tukenaan toinen akela tai tehtävää opetteleva aikuinen, vaeltaja tai samoaja. Jos akela on vaeltajaikäinen, hänellä tulee olla aikuinen tuki. Akela suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä sekä osallistuu laumansa kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Akela on vastuussa lauman turvallisuudesta toiminnan aikana. Vertaisjohtaja Sudenpennuilla itsellään voi olla tilapäisiä, pienimuotoisia johtamistehtäviä. Hän voi esimerkiksi johtaa leikin lauman kokouksessa. mukaan. Ensin suoritetaan tervetuloajälki, jonka jälkeen johtaja ja sudenpennut yhdessä valitsevat suoritettavat jäljet. Toimintavuoden aikana suoritetaan vähintään yksi jälki jokaisesta alaryhmästä. Jäljet koostuvat neljästä pakollisesta askeleesta ja vähintään kahdesta vapaavalinnaisesta askeleesta. Sudenpentukauden päätösmerkki on pennunkäpälä. Piiri tai alue järjestää vuosittain sudenpentutapahtuman tai sudenpentukisat. Sudenpennut voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan. Esimerkkejä aktiviteeteista Järjestän yhdessä laumani kanssa vanhemmille iltanuotion/-ohjelman. Vierailen taidemuseossa. Olen yötä metsässä teltassa. Tutustun laumani kanssa meille vieraaseen urheilulajiin. Pohdimme lauman kanssa, mikä on oikein ja väärin. 15 Sudenpenturyhmä Sudenpentuohjelma Sudenpennun reviiriä on oma ryhmä, jota kutsutaan laumaksi. Lauma on seka- tai erillisryhmä, jossa 8 12 sudenpentua. Ohjelma koostuu 35 jäljestä, jotka on jaoteltu alaryhmiin kasvatustavoitteiden uudet Ikäkaudet uudet Ikäkaudet

9 16 Seikkailijat (10 12-vuotiaat) Seikkailija seikkailee rohkeasti jo pidemmällekin, tutkimusmatkailijan lailla. Seikkailijan luonnehdinta Seikkailija on toimelias, neuvokas, oikeudenmukainen ja yhteistyökykyinen. Hänellä on energiaa tiedollisiin, sosiaalisiin ja liikunnallisiinkin haasteisiin. Seikkailija pukeutuu partiopaitaan ja vyöhön ja kantaa huivissaan itse tekemäänsä solkea. Kehitysvaihetta kuvaavaa Toimeliaisuus Neuvokkuus Itsekontrolli Oikeudenmukaisuus Yhteistyö Toimintaa kuvaavaa Tekemistä! Vahvistaminen Seikkailijan kasvatustavoitteet lyhyesti Seikkailija oppii toimimaan ryhmän jäsenenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Seikkailija omaksuu yhteistyön taidot ja pelisäännöt. Seikkailija testaa osaamistaan oman ryhmän toiminnassa ja saa onnistumisen kokemuksia. Seikkailijaryhmä Seikkailijan viiteryhmä on oma ryhmä, joskin käsitys lippukunnasta vahvistuu. Seikkailijaryhmä on seka- tai erillisryhmä, joukkue, jossa on seikkailijaa. Joukkue jakaantuu 2 3 pienryhmään eli vartioon. Joukkue kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi järjestetään retki tai muuta toimintaa kerran kuussa. Seikkailijoiden johtajat ja aikuiset johtamista: tarpojat tekevät johtamisaktiviteetteja heidän kanssaan. Sampo Seikkailijajoukkuetta johtaa sampo, joka on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen. Hänen tukenaan on toinen sampo, joka voi olla vaeltaja tai tehtävää opetteleva aikuinen. Jos sampo on vaeltajaikäinen, hänellä tulee olla aikuinen tukijohtaja. Sampo suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä joukkueellensa. Lisäksi hän osallistuu joukkueen kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Sampo on vastuussa seikkailijoiden turvallisuudesta toiminnan aikana. Vertaisjohtaja Seikkailijat opettelevat vartiojärjestelmää tilanteissa, joissa joukkue jakaantuu vartioihin. Kukin seikkailija saa vuorollaan toimia oman vartionsa johtajana. Tehtävä vaihtuu 2 6 kuukauden välein Seikkailijaohjelma Seikkailijaohjelman aloittaa Tervetuloavaihe. Sen jälkeen ohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta. Kuhunkin jaksoon sisältyy noin 20 aktiviteettia, kaksi retkeä, osallistuminen pt-kisoihin sekä vähintään yksi taitomerkki. amansa määrän, sekä lisää taitomerkkejä. Seikkailijakauden päätösmerkki on kompassiruusu. Piiri tai alue järjestää seikkailijoille mahdollisuuden osallistua partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa kahdesti vuodessa. Seikkailijat voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan. Esimerkkejä aktiviteeteista Tunnen kipinämikon tehtävät ja toimin kipinämikkona. Laitan ruokaa retkikeittimellä. Harjoittelen nyrjähdysten ja venähdysten ensiapua. Järjestän vartioillan päätteeksi hiljaisen hetken. Kirjoitamme jutun lippukunnan lehteen/partiolehteen/paikallislehteen/nettisivuille. 17 Seikkailija pystyy jo toimimaan pienryhmässä, mutta tarvitsee helposti saataville aikuisen ohjausta. Seikkailijaikäisten kanssa on hyvä harjoitella Seikkailijoissa voi toimia myös kolme vuotta. Kolmannen vuoden toimintaan on tarjolla neljä eri aktiviteettikokonaisuutta, joista ryhmä voi suorittaa halu-

10 18 Tarpojat (12 15-vuotiaat) Tarpoja kulkee aktiivisesti ja toiminnallisesti jo haastavassakin maastossa. Tarpojan luonnehdinta Tarpoja on toiminnallinen, kokeilunhaluinen ja tunneherkkä. Hänellä on omia ideoita ja mielipiteitä, vaikka ehkä ei aina pitkäjänteisyyttä niiden toteuttamiseen. Murrosiän biologinen kehitys on voimakkaimmillaan, tytöillä ja pojilla eri tahdissa. Kehitysvaihetta kuvaavaa Spontaanius, innostuminen Hämmennys Suojautuminen Herkkä-nahkaisuus, arkuus Lyhytjänteisyys Mielialojen vaihtelu Toimintaa kuvaavaa Kokeilemista! Tietojen ja taitojen syventämistä Pystyy tekemään itsenäisemmin ja ryhmässä toisten kanssa Todellisia haasteita Aktiivista toimintaa koko ajan Tarpojan kasvatustavoitteet lyhyesti Tarpoja laajentaa sosiaalista ympäristöään ja oppii soveltamaan käytännön taitoja. Tarpojan toiminta on perusteltua ja konkreettista. Tarpojan itseohjautuvuus kehittyy ja nuori uskaltaa kokeilla uutta. Tarpojaryhmä Tarpoja kokee tärkeäksi ikätoveriryhmän, johon hän voi liittyä. Oman ryhmän lisäksi tarpojalle tulee tutuksi lippukunta ja partiomaailma alkaa laajeta mm. piirin tapahtumien, pt-kisojen ja suurleirien myötä. Tarpojat toimivat vartioissa, tytöt ja pojat omissaan. Vartiossa on 4 12 tarpojaa. Ikäkaudelle luontaisesti tytöille sopii hieman pienempi (4 8) ja pojille vastaavasti isompi ryhmä (8 12). Tarpojia kiinnostava vastakkainen sukupuoli on kohdattavissa ikäkauden yhteisissä tapaamisissa, joissa voidaan toimia myös sekaryhmissä. Tarpojavartio kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi tarpojille järjestetään koko ikäkauden tapaaminen 1 2 kuukauden välein. Ikäkausitapaamiset voivat olla myös leirejä, retkiä, kursseja tai muita tapahtumia. Tarpojien johtajat ja aikuiset Murrosiän kuohuissa tarpoja kapinoi auktoriteetteja vastaan. Vahva kontakti aikuiseen on tärkeä aikuisen johtajan tuleekin olla tarpojalle tarvittaessa saatavilla. Vartionjohtaja Tarpojien vartionjohtajana toimii samoaja. Vartionjohtaja vastaa ryhmän viikoittaisesta toiminnasta aikuisen tuella. Tarpojilla itsellään on tilapäisiä vastuutehtäviä eri tilanteissa. Luotsi Tarpojatoiminnasta vastaa tehtävään koulutettu aikuinen johtaja, luotsi. Luotsi suunnittelee toimintaa vartionjohtajan kanssa, tukee vartionjohtajaa tehtävässään ja huolehtii tämän osaamisesta. Hän seuraa vartion toimintaa, toteuttaa vaativia aktiviteetteja, yllätyksiä ja huippujuttuja. Luotsi käsittelee myös ryhmässä esiin tulevia vaikeita aiheita ja toimii silloin, kun häntä tarvitaan. Tarpojaohjelma Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta. Jokaisessa jaksossa on pakollisia ja valinnaisia aktiviteetteja. Jakson päätöstapahtumassa tarpojavartio pääsee yhdessä kokeilemaan aktiviteeteissa oppimiaan taitoja. Lisäksi tarpojaohjelmassa on jatkojaksoja, joiden myötä tarpojatoiminta voi jatkua kolmannenkin vuoden. Tarpojaohjelman päätösmerkki on Kimin hymy. Piiri tai alue järjestää tarpojille vuosittain tarpojien taitopäivät, tarpojakisat sekä jakson päätöstapahtuman tueksi lippukunnille, jotka sitä tarvitsevat. SP järjestää vuosittain tarpojien SM-kisat. Tarpojat osallistuvat muihin valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan, ja heidän on jo mahdollista osallistua myös valtakunnalliselle suurleirille. Esimerkkejä aktiviteeteista Kalastan ongella, perkaan saaliini ja valmistan saaliista aterian. Kokeilen vartion kanssa kolmea eri tarkoitukseen hyvin soveltuvaa nuotiota. Pelaamme ekotehobingoa. Keskustelen ulkomaalaisen partiolaisen kanssa netissä. Seuraan erilaisia medioita viikon ajan. Osallistumme jumalanpalvelukseen tai messuun. Teemme hätämajoitteen mukana olevilla varusteilla ja yövymme siinä. Suunnittelemme ja toteutamme seikkailijoille iltanuotion. 19

11 20 Samoajat (15 17-vuotiaat) Samoaja liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja. Samoajan luonnehdinta Samoaja on aktiivinen ja aatteellinen, etsivä ja energinen, kyseenalaistavakin. Biologinen kehitys alkaa jo tasoittua. Hän selviytyy itsenäisesti tilanteista ja kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä. Hän osaa jo opettaa muille, samalla kun haluaa kehittää itseään. Kehitysvaihetta kuvaavaa Aatteellisuus Aktiivisuus Energisyys Etsiminen Kyseenalaistaminen, kapinointi Toimintaa kuvaavaa Omaa toimintaa! Soveltaminen Samoajan kasvatustavoitteet lyhyesti Samoaja oppii ottamaan oma-aloitteisesti vastuun itsestään ja ryhmästään. Samoaja toimii aktiivisesti yhteisön ja elinympäristön hyväksi. Samoaja tunnistaa ja ymmärtää erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä. Samoajaryhmä Samoajalle on tärkeää ryhmäytyä samanmielisten kanssa. Lippukunta ja piiri ovat samoajan omaa reviiriä. SP ja kansainvälinen partioyhteisö alkavat jo hahmottua. Samoajat toimivat vartioissa, joissa on 4 12 samoajaa. Vartiot ovat erillisryhmiä, ja ne kokoontuvat kerran viikossa. Lisäksi vartio tekee retkiä ja osallistuu leireille ja tapahtumiin. Ikäkauden yhteistä toimintaa toteutetaan sekaryhmässä mahdollisesti yhdessä muiden lippukuntien kanssa 1 2 kuukauden välein. Ikäkausitapaamiset voivat olla myös leirejä, retkiä tai muita tapahtumia. Samoajien johtajat ja aikuiset Samoajaikäinen tarvitsee aikuista peiliksi, olkapääksi, linjatuomariksi ja kannustajaksi. Aikuisen läsnäolon on oltava säännönmukaista, mutta ei jatkuvaa. Näin samoaja saa tilaa omalle itsenäistymiselleen. Vartionjohtaja Samoajien vartionjohtajana toimii samaan ikäkauteen kuuluva vertaisjohtaja. Vartionjohtaja vastaa ryhmän viikoittaisesta toiminnasta aikuisen tuella. Luotsi Samoajatoiminnasta vastaa tehtävään koulutettu aikuinen johtaja, luotsi. Luotsi suunnittelee toimintaa vartionjohtajan kanssa, tukee vartionjohtajaa tehtävässään ja huolehtii tämän osaamisesta. Hän seuraa vartion toimintaa ja käsittelee ryhmässä esiin tulevia vaikeita aiheita ja on läsnä silloin, kun häntä tarvitaan. Luotsi toteuttaa ikäkauden yhteistä toimintaa. Samoajaohjelma Samoajaohjelma kestää kolme vuotta. Se koostuu erimittaisista aktiviteeteista, joista osa on pakollisia, osa vapaavalintaisia. Kokonaisuudet voivat muodostua hyvin erityyppisiksi samoajavartion valintojen mukaan. Samoajaohjelman päätösmerkki on liljaleijona. Piiri järjestää vuosittain samoajien piiritapahtuman sekä partiotaitokilpailut. Valtakunnallinen samoajatapahtuma järjestetään joka kolmas vuosi. Samoajat osallistuvat kohderyhmänä valtakunnallisille suurleireille, ja he voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin. Esimerkkejä aktiviteeteista Rakennamme vesikulkuneuvon, jolla ylitämme pienen vesistön. Valmistaudun vaeltamaan talvella ja toteutan vähintään kahden yön pituisen talvivaelluksen. Otamme luontokuvia kameralla tai maalaamme vesiväreillä luonnossa. Tutustun 3 5 erilaiseen kiinnostavaan ammattiin vierailemalla ammattilaisten luona tai pyytämällä heidät haastateltaviksi. 21

12 22 Vaeltajat (18 22-vuotiaat) Vaeltaja etenee suunnitellusti, pitkäjänteisesti ja avoimin mielin toivomaansa päämäärään. Vaeltajan luonnehdinta Vaeltaja on vastuullinen, suunnitelmallinen, itsenäinen ja pitkäjänteinen. Nuoresta tulee vähitellen aikuinen. Nuoruusiän biologinen kehitys on jo ohi, mutta psyykkinen sopeutuminen vielä jatkuu. Vaeltaja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti ja voi ottaa jo muista vastuuta. Hän haluaa mennä yhdessä uusiin haasteisiin. Kehitysvaihetta kuvaavaa Jäsentyminen Vakiintuminen Etsiminen, valinnat, ratkaisut, epäily, maailmankuvan valinta Suuri henkinen kasvu Oman linjan, elämäntavan löytö Itsenäistyminen Vastuullisuus Pitkäjänteisyys Toimintaa kuvaavaa Yhdessä uusiin haasteisiin! Osaa niin, että voi myös ottaa vastuuta muista Pitkäjänteisyys taitojen kehittämisessä Vaeltajan kasvatustavoitteet lyhyesti Vaeltajan elämäntapa on arvopohjan mukainen. Vaeltaja kantaa vastuun valinnoistaan. Vaeltajaryhmä Vaeltajat toimivat projektien mukaisissa ryhmissä tai oman tai naapurilippukunnan vaeltajien kanssa kaikki yhdessä. Vaeltajaryhmä, vartio, on yhteisryhmä, jossa on 3 5 vaeltajaa. Vaeltajavartio kokoontuu 1 2 kertaa kuussa. Vaeltajien johtajat ja aikuiset Vaeltaja tarvitsee ohjaavaa, tutor-tyyppistä johtajaa. Vaeltaja ymmärtää itsekin olevansa roolimalli, joka esimerkillään vaikuttaa nuorempien toimintaan ja valintoihin. Vartionjohtaja Samaan ikäkauteen kuuluva vartionjohtaja suunnittelee ja johtaa vaeltajien toimintaa. Luotsi Ikäkauden aikuinen, luotsi, ohjaa vaeltajan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman tekemistä ja toteutumista. Vaeltajaohjelma Vaeltajaohjelma on jaettu 33 aihealueeseen, joista jokaisesta valitaan suoritettavaksi vähintään yksi aktiviteetti. Jokainen vaeltaja suorittaa näin neljän vuoden aikana ainakin 33 valitsemaansa aktiviteettia. Kukin vaeltaja tekee henkilökohtaisen suunnitelman eli vaelluskartan, jossa valitaan itselle sopivimmat aktiviteettien suoritusvaihtoehdot. Ohjelmaan kuuluu myös vaeltajuuden aluksi suoritettava Suomi-projekti sekä viimeisenä vaeltajavuotena suoritettava ulkomaat-projekti. Vaeltajaohjelma loppuu päätösseremoniaan. Piiri järjestää vaeltajien piiritapahtuman vuosittain. Vaeltajilla on mahdollisuus osallistua piirin partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa. Valtakunnallinen vaeltajien tapaaminen ja sen yhteydessä vaeltajien yhteiskunnallisten asioiden seminaari järjestetään vuosittain. Vaeltajat osallistuvat kohderyhmänä valtakunnallisille suurleireille, ja he voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin. Esimerkkejä aktiviteeteista Hakeudun tietoisesti erilaisiin small-talktilanteisiin (erilaisissa ympäristöissä, erilaisten ihmisten/ammattilaisten kanssa). Selvitän oman ekologisen jalanjälkeni. Toimin nuoremman ikäkauden ryhmänjohtajana ja osallistun tehtävän vaatimaan koulutukseen. Tutustumme eri maiden partio-ohjelmiin ja partiolupauksiin sekä niiden velvoittavuuteen. Osallistumme kierrätyspisteen rakentamiseen kololle, lähiöön tai kämpälle ja huolehdin siitä tietyn ajan yhdessä ryhmäni kanssa. Stailaan auton, huoneen tai asunnon. Tutkin mainostajien sekä uutisten tapaa kertoa tuotteista ja palveluista. Pohdin, olenko kriittinen kuluttaja. Järjestämme seksuaalisuuteen liittyvän turvallisuustempauksen samoajille. 23

13 Ikäkausien ohjelmatapahtumat Merkintä (A) tarkoittaa, että tapahtuma suositellaan järjestettävän alueellisesti. Joka vuosi järjestettävät PIIRI SP Sudenpennut Sudenpentutapahtuma (A) Sudenpentukisat (A) Seikkailijat Seikkailijakisat (A) Tarpojat Tarpojien taitopäivät (A) Tarpojakisat (A) SM-kisat Jakson päätöstapahtuma Samoajat Piirin samoajatapahtuma Samoajakisat SM-kisat Vaeltajat Piirin vaeltajatapahtuma Vaeltajatapahtuma Vaeltajakisat SM-kisat Harvemmin järjestettävät Samoajat PIIRI SP Samoajatapahtuma (joka 3. vuosi) Taitto: Pekka Kuru Kuvat: Ulla Merihaara, Pekka Kuru, Joel Nykter, Janne Strömmer ja Ilmari Seppä