JÄSPI MISTER-T Öljy / kaasukattilan asennus- ja käyttöönotto-ohje. Jäspi-Mister Lämmityskeskus

Transkriptio

1 JÄSPI MISTER-T Öljy / kaasukattilan asennus- ja käyttöönotto-ohje Jäspi-Mister Lämmityskeskus Osat: 1. Savutorvi 2. Lattialämmitys, paluu 3. Lattialämmitys, lähtö 4. Paisunta 5. Kylmä käyttövesi sisään 6. Lämmin käyttövesi ulos 7. Paluu pattereilta 8. Lähtö pattereille 9. Tyhjennyksen sulkuventtiili 10. Kattilavaroventtiili 11. Poltinluukku 12. Liekintarkkailuaukko 13. Puhdistusluukku 14. Ovi 15. Painemittari 16. Savukaasun lämpötila 17. Vastustermostaatti 18. Kattilaveden lämpötila 19. Polttimen termostaatti 20. Käyttökytkimet 21. Sähköläpivienti 22. Täyttöryhmä 23. Käyttöveden termostaatti 24. Käyttövesipuolen varoventtiili 25. Sekoitusventtiili 26. Säätökeskus 27. Säädettävä pumppu 28. Savuhormiyhde Mitat: leveys syvyys korkeus 600 mm 930 mm 1390 mm Savuhormin liitäntä kattilan päältä Jäspi KS100 hormilla tai vaakahormiyhteellä (lisävaruste). Tekniset tiedot: Teho - öljyllä 17 kw - maakaasulla 17 kw - sähköllä 6 kw Vesitila Paino Rakennepaine Tyhjäkäyntiteho 180 l 250 kg 1.5 bar 200 W

2 JÄSPI-MISTER, KODIN LÄMMIN SYDÄN Öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeaa. Alan huippu on tehtaalla valmiiksi koottu lämmitysyksikkö. JÄSPI-MISTER on tällainen - jääkaapin kokoinen lämmitysyksikkö, johon on sijoitettu se, mikä ennen oli pannuhuoneessa: - kattila - poltin (ei sisälly toimitukseen) - paisunta-astia (ei sisälly toimitukseen) - täyttöryhmä - pumppu - sähkö- ja säätökeskus jne. Tästä on kaksi hyötyä. Ensiksikin putkityöt on helppo ja nopea suorittaa ja toiseksi säästyy kallista tilaa muuhun käyttöön. JÄSPI-MISTER toimii yli 90 % hyötysuhteella. Keskikokoisen omakotitalon öljynkulutuksena se vastaa noin 1500 l vuodessa. Tämä öljymäärä mahtuu vaikkapa sisätiloihin. JÄSPI-MISTER on tärkeä osa miellyttävää ja huoletonta sekä turvallista keskuslämmitystä. Kun noudatat näitä ohjeita olemme varmoja, että olet valintaasi tyytyväinen. ASENNUS Lämmityslaitteiden asennuksiin kohdistuu rakennus- ja paloteknisiä viranomaismääräyksiä, jotka on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Itse laitteitteen asennus on luvanvaraista työtä, siksi se pitää teettää asennusoikeudet ja ammattipätevyyden omaavalla asennusliikkeellä. Asennusliikkeellä on usein myös tarvittavat luvat laitteen liittämiseksi kiinteistön sähköverkkoon: SIJOITUSPAIKKA Pääsääntöisesti lämmitysyksikkö tulisi sijoittaa tekniseen tilaan, joka on oma palotekninen osastonsa (B30 I/I). JÄSPI-MISTER on sijoitettavissa ilman erillistä teknistä tilaa asuintiloihin kuten: - kodinhoitohuone - tuulikaappi - eteinen - varasto (mikäli se on suorassa yhteydessä asuintiloihin) - askarteluhuone (mikäli se on suorassa yhteydessä asuintiloihin) JÄSPI-MISTERin saa sijoittaa autotallin yhteyteen, mutta autotallia koskevat palotekniset määräykset edellyttävät, että yksikkö sijoitetaan omaan osastoitavaan tilaansa. Yksikkö sijoitetaan tasaiselle, lujalle alustalle siten, että sen eteen jää riittävästi tilaa huoltoa varten. Sijoituspaikkaa suunniteltaessa on huomioitava rakennustekniset varaukset yksikköä varten: - öljyjohtojen asennus (rakenteissa) - savupiippuelementin kattoläpivienti (kattotuolien sijainti ja 10 cm eristysvara) - laitteen varoventtiilien viemäröinti lattiakaivoon - palamisilmanotto - yksikön sähköistys

3 LIITTÄMINEN TIILIPIIPPUUN Muurattuun hormiin asennetaan vuorausputki (ø 101 mm). Tällöin käytetään vaakasuoraa hormiliitäntää. Vuorausputki eristetään vermikuliitilla tai kevytsoralla. Yksikkö voidaan liittää myös vuoraamattomaan tiilihormiin kunhan huolehditaan ettei savukaasujen lähtölämpötila alita 160 C. SAVUPIIPUN TÄYDELLINEN VUORAUS: 1. Sadekansi suojaholkkeineen 2. Vuorausputki 3. Kevytsoraeristys 4. Muurauslaasti 5. Muurauskartio 6. Vaakahormiyhde, joka voidaan kääntää myös sivulle (lisävaruste) PUTKILIITÄNNÄT JÄSPI-MISTER kattilan yhteet ovat yksikön päällä ja helposti asennettavissa kiinteistön verkostoon. Mikäli kiinteistöön on suunniteltu lämpimän käyttöveden kiertoputki, niin tarvittava pumppu asennetaan yksikön ulkopuolelle. Verkoston liitosyhteisiin on suositeltavaa asentaa sulkuventtiilit. ÖLJYPUTKIEN JA POLTTIMEN ASENNUS Öljyputket Cu 10 X 0,8 mm tuodaan lämmitysyksikön alhaalla sivulla olevien reikien kautta. Imuputkeen asennetaan öljynsuodatin ja sulkuventtiili. Paluuputkeen asennetaan takaiskuventtiili. Uusissa kytkennöissä käytetään enenevässä määrin yksiputkista palautuskierrolla varustettua järjestelmää. Mikäli on vaara, että öljyn lämpötila imuputkessa laskee alle + 0 C on syytä asentaa öljyjohdot eristekouruun ja varustaa kouru saattolämmityksellä. Öljyputkien tiiveys on todettava koestamalla putkisto varusteineen vähintään 6 bar ylipaineella 10 minuutin ajan. Poltin on lisävaruste. Kattilaan sopivat esim. seuraavat polttimet: - Oilon Junior LF1 - Oilon Pro-LJ05 - OILON Pro LJ10 - Elco ELO1A3 - Bentone B10 - OERTLI Ecostar POLTTIMEN ILMANOTTO Lämmitysyksikön moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on jo sijoituspaikkaa suunniteltaessa otettava huomioon polttimen tarvitsema palamisilma. Yksikön ollessa teknisessä tilassa, palamisilma voidaan yleensä johtaa ulkoseinän lattianrajaan tehdyn aukon kautta. Aukon ulkopintaan asennetaan verkolla varustettu säleikkö ja sisäpuolelle sulkeutumaton venttiili.

4 HUOM! Ilmanottoaukko tulisi sijoittaa mahdollisimman etäälle yksiköstä ilman esilämmityksen aikaansaamiseksi. Säleikön tehollisen pinta-alan tulee olla vähintään 100 cm2. Yksikön ollessa asuintilassa, palamisilma voidaan johtaa lattia- tai kattorakenteisiin asennetun ø 110 mm:n putken avulla. SÄHKÖLIITÄNNÄT Lämmityslaitteen kaikki sisäiset sähkökytkennät on kytketty ja testattu tehtaalla. Sähkösyöttö talon ryhmä- tai pääkeskuksesta tuodaan MMJ5 x 1.5 S-kaapelia käyttäen laitteen pääkeskukselle. Syöttösulakkeiden koko 3X10 A. Säätöautomatiikan ulkoanturi asennetaan rakennuksen pohjoisseinälle. Ulkoanturi ja huoneyksikkö kaapeloidaan 2 X m2 kaapelia käyttäen. HUOM! Katso automatiikan asennusohjet. Poltin johdetaan kytkinkaavan mukaisesti riviliittimeltä. JÄRJESTELMÄN TÄYTTÖ JA KOEPONNISTUS Kattila täytetään vedellä ja samalla poistetaan ilma kattilan yläosasta putkien 3 tai 2 kautta. Täyttöä jatketaan kunnes varoventtiili laukeaa. Tarkista silmämääräisesti kaikki putkivedot, liitokset jne. lämmönjakoverkoston osalta ensitäytön yhteydessä. Tämä on erittäin tärkeää sillä vuoto saattaa tärvellä laitteiston. Kiristä liitokset tarvittaessa. KÄYNNISTYS Kun lämmönjakoverkosto on täytetty ja todettu tiiviiksi, sähkökytkennät ja öljyputket tarkastettu, on vielä tarkistettava tulipesän varusteet kuvan mukaan. 1. Poltinluukku 2. Nuohousluukku 3. Turbulenssi (2 kpl) Lämmönjakoverkoston sulkuventtiilit pidetään suljettuina laitteen ensilämmityksen ajan. Tämä toimenpide nopeuttaa hapen poistumista vedestä ja lyhentää ensilämmitysvaiheen kestoa. Aseta kattilatermostaatti 80 C. Öljypoltinkytkin asetetaan I asentoon. Poltin käynnistyy. Jos poltin pysähtyy öljyputkissa olevan ilman vuoksi käynnistetään poltin poltinreleessä olevaa kuittausnappulaa painamalla. SÄÄDÖT OHJAUS- JA RAJOITINTERMOSTAATIT Polttimen ohjaustermostaatti asetetaan lämpötila-alueelle 80 C säätöpyörää kääntämällä. Öljyllä lämmittäessä lämpövastuksen ohjaustermostaatti asetetaan 60 C.

5 POLTTIMEN SÄÄTÖ Sopiva suutin on 0.5 US gall/h 60 S 10 bar öljynpaineella. Säädä ilmamäärä polttimelle. Suorita CO2- ja nokianalyysit NORMAALISSA KÄYTTÖLÄMPÖTILASSA. Oikealla tavalla tapahtuva palaminen antaa seuraavat arvot: - nokiluku (BACHARACH) CO2- lukema % - happipitoisuus 4 % Kun säätöarvot ovat edellä mainitut, on nokeaminen pientä ja kattilan puhdistustarve kerran vuodessa. Öljyliekin silmämääräinen tarkastus suoritetaan poltinluukun liekintarkkailulasin kautta. Polttimen säätö tulee kuitenkin aina tehdä asianmukaisilla mittausvälineillä. Savukaasujen lämpötilaa säädetään ylempää turbulenssilevyä lyhentämällä. Yhden levyn poisto vaikuttaa vajaat 10 C. Tämä on tarpeen esim., jos kattila on kytketty vuoraamattomaan tiilihormiin. KIERTOPUMPUN SÄÄTÖ Lämmönjakoverkoston pumppu säädetään seuraavasti: - Valitse pumpun tuottodiagrammista se käyrä, joka lähinnä vastaa suunnittelijan laskennallisia arvoja. - Valitse tuottokäyrää vastaava kierrosluku kääntämällä kytkentärasian kannessa olevaa kierroslukukytkintä. Pumpun tuottokäyrä vastaa harvoin lämmönjakoverkoston painehäviöitä ja virtaamaa. Siksi hienosäätö suoritetaan linjasäätöventtiiliä säätämällä. Linjasäätöventtiilin asetusarvo on merkittynä LVI-piirustukseen. LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ Käyttöveden lämpötilan säätöalue on C. Asteikko 1-6. Säädä säätöpyörää kääntämällä kohtaan 4 (noin 55 C). LÄMMITYSAUTOMATIIKAN SÄÄTÖ Lämmityslaitteiden mukana seuraavassa säätöautomatiikan asennus-, käyttö- ja huoltoohjeissa on yksityiskohtainen selvitys automatiikan säädöstä. PAISUNTA-ASTIAN VALINTA Kalvopaisunta-astian tilavuudeksi valitaan vähintään 8% järjestelmän kokonaisvesitilavuudesta. Esipaineeksi valitaan korkeintaan 0.5 bar. Tarvittaessa astian tilavuuden hyödyntämisen kannalta on edullista säätää sen esipaine vastaamaan astian ja radiaattoripiirin korkeimman kohdan korkeuseron mukaista paine-eroa (staattinen paine).

6 JÄSPI MISTER-T OSALUETTELO SÄHKÖTARVIKKEISTA KPL NIMIKE MERK. VALMISTAJA SSTL 1 Pääkytkin S1 Hager SB Ohjauskytkin S2 Hager SB Vastuksen kytkin S3 Hager SB Pistorasia Hager SN Merkkivalo H Hager SV Käyttötuntilaskin h Müller BW V 50 Hz 1 Lämpötilanrajoitin S4 Imit LS/1 250 V/15 A C 1 Säätötermostaatti S5 Imit TR V/15 A 90 C 1 Yhdistelmätermostaatti S6 Landis&Gyr RAC 13.3/2809N 20 A 400 V 11 Lattaliitin Amp Vastus Loval 6000W V Riviliitin Enterlex M4/ Riviliitin Enterlex M4/ Riviliitin Enterlex M4/ Pumppu Grundfos LVI Lämmönsäätöautomatiikka Ouman EH 80 1 Lämpömittari Imit s.p.a 1 Savukaasumittari Imit s.p.a 1 Painemittari Imit s.p.a

7

8