TOIMINTAKERTOMUS 2010 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY SOIDINTIE 3 F, PL HELSINKI Y-TUNNUS:

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2010

2 Sisällyslettelo 1.J O H D A N T O H A L L I T U S J A S Ä Ä N T Ö M Ä Ä R Ä I S E T K O K O U K S E T T O I M I H E N K I L Ö T K A R V I S E N K O H T A A M I SP A I K A N T O I M I N T A T i e d o tta m i n e n K ä v i j ät i l ast ot V e r ta isr y h m ä t o i m i n ta V e r ta ist o i m i n n a n k e h i ttä m i n e n K E H I T Y S- J A H A N K E T O I M I N T A J Ä S E N E D U T J A -T O I M I N N O T Jäsen re k iste r i j a j äse n ne v o n ta V i r k i st yst o i m i n ta R o k a i l i j at i l ast ot T o i m i t i l at j a a k i o l oa j at V A P A A E H T O I S T Y Ö T Y Ö T O I M I N T A J Ä R J E S T Ö T O I M I N T A K e h i t tä m i s o h j e l m a j a l aat t y ö E d n v a l v o n ta Jär jest ö t o i m i n n a n k e h i t tä m i n e n Y H T E I S T Y Ö T A L O U S...2 1

3 1. JOHDANTO Yhdistys perstettiin Psyykkiset ry:n, Mielenterveyden Kesksliiton sekä Koillisenmielenterveysyksikön -vertaistellatyöllisyyteen ) yhteistyöprojektina. lopptloksena syntyi Projektin ( Tki, Tkiyhdistys työ Karvinen toiminta ry, joka rekisteröitiin liittyi Mielenterveyden Kesksliiton jäsenjärjestöksi Toiminta käynnistettiin Mielenterveyden Kesksliitolta vonna 1996 saadn projektirahan sekä Helsingin kapngilta saadn kntotsrahan trvin. Tkiyhdistys Karvinen ry on mielenterveyskntotjien tkiyhdistys, jonka tarkoitksena on parantaa mielenterveyskntotjien heidän läheistensä elämänlaata tarjoamalla vertaistkea, mielekästä toimintaa sekä ohsta erilaisten elämäntilanteiden edessä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen työ- virkistystoimintaa sekä vapaaehtoistyötä. Erilaisten työ virkistysmahdollisksien sekä vertaisten tarkoitksena on tarjota mielekästä sisältöä elämään sitä katta parantamaan mielenterveyskntotn elämänlaata valmiksia selvitä arjesta. Vertaistkiryhmiä kokoont tiloihin viikoittain seita ryhmien osallistmisprosentti on pysynyt erinomaisena vosi vodelta. Karvisen toimintaan kl myös mielenterveyskntotjien ednvalvonta sekä harraststoiminnan tarjoaminen. Jäsenet ovat erittäin tiiviisti mkana toiminnassa niin vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä, totettajina, osallistjina kin kehittäjinäkin. Toiminnan keskiössä korostvat jäsenistön tarpeista toiveista kmpava aito kansalaistoiminta, joita ovat totettamassa jäsenet jäsenille. Karvisen toimitilat ovat siinneet hyvien klkyhteyksien varrella Malmilla Soidintiellä keväästä 2005 lähtien. Homattavasti lisääntyneen kävijämäärän tästä sorana seraksena syntyvän ryhmäkokojen srenemisen voksi tilat ovat vosien saatossa käyneet riittämättömiksi. On ollt haasteellista löytää sia, srempia yhtä toimivia toimitilo Malmin lähialeelta. Tkiyhdistyksen toiminta palvelee pääasiassa Koillis-Helsingin aleella asvia, mtta yhä

4 seammin jäseniä tlee myös malta pääkapnkisedlta sen lähialeilta hyvien klkyhteyksien voksi. Jlkisten palvelntarjoajien psykiatristen yksiköiden resrssiplan voksi Karvisen kohtaamispaikan akiolo vertaistoimintojen pyörittäminen loma-aikoina ovat kntotjille ensiarvoisen tärkeitä. Toiminnan tärkeyden välttämättömyyden ovat homanneet myös Karvisen jäsenten sidosryhmät. Sidosryhmät psykiatrisista yksiköistä omaisiin ovat olleet kiinteässä vorovaiktksessa Karvisen henkilökntaan alsta asti. Yhdistystä on kehitetty edelleen kehitetään avoimena järjestönä, jonka toimintaan pääsevät osallistmaan sekä jäsenet että jäsenyyttä harkitsevat. Keskstel, vorovaikts välittäminen ovat ydinasioita pyrittäessä jäsenyyden yhdistyksen kehittymiseen. 2. HAL L ITUS JA SÄÄNTÖ M Ä Ä RÄISET K O K OU KSET Syyskokoksessa 2009 valittiin voden 2010 hallitksen jäseniksi: Matti Tanskanen, Ulla Pietilä, Inger Aalto-Kavaleff, Timo Niiranen, Ritva Kemppainen, sekä varajäseniksi Jhani Peltonen Kako Mstola. Pheenjohtaksi valittiin Seppo Hölttä. Sihteeriksi valittiin Matti Tanskanen talodenhoitaksi Ulla Pietilä. Yhdistyksen hallits kokoonti vonna kertaa. Retkistä vastasivat Kako Mstola, Ritva Kemppainen, Anni Hakolampi Tiina Tovinen. Syyskokoksessa valittiin hallits vodelle Yhdistyksen pheenjohtaksi vodelle 2011 valittiin toistamiseen Seppo Hölttä hallitksen jäseniksi Inger KavaleffAalto, Kako Mstola, Tire Messo, Jhani Peltonen Timo Niiranen. Varajäseniksi valittiin Mar-Liisa Klami Ritva Kemppainen. Hallitksen järjestäytymiskokoksessa jolkssa 2010 valittiin voden 2011 yhdistyksen talodenhoitaksi Tire Messo sihteeriksi Inger Kavaleff-Aalto. Varapheenjohtaksi valittiin Timo Niiranen. Retkivastaavaksi valittiin Kako Mstola.

5 Hallitksen toimikasi on kalenterivosi. Toimintaa on snnitelt kehitetty yhdessä hallitksen, jäsenten sekä työntekijöiden kanssa. Vonna 2010 järjestettiin hallitksen kehittämispäivät sekä keväällä Sopkassa että syksyllä Clbhose Incantossa. Kevätkokos järjestettiin klo Kohtaamispaikka Karvisessa. Kevätkokokseen ei olt saat vielä tilinpäätöstä koska tilintarkastat olivat olleet hallitksen tavoittamattomissa. Talodenhoita Ulla Pietilä esitti sien tilintarkastajien valintaa tkokokoksen järjestämistä. Usiksi tilintarkastajiksi valittiin KHT Heikki Pllinen varalle Tapio Väänänen Lasktaito Lexa Oy:stä. Kevätkokoksen tkokokos pidettiin MTKL:n alejohta Henri Rinkisen johdolla Kohtaamispaikka Karvisessa. Kevätkokoksessa käytiin keskstela selkeämmistä pelisäännöistä yhdistystoimintaan kohtaamispaikan toimintaan. Myös keittiötyön kehittäminen nähtiin tärkeäksi asiaksi. Hallits lpasi käsitellä asioista kokoksissaan. Syyskokos pidettiin hallitksen pheenjohta Seppo Höltän johdolla. Syyskokoksessa vahvistettiin toimintasnnitelma rahoitsarvio vodelle 2011.Syyskokoksessa todettiin ensi voden 2011 jäsenmaksjen etjen pysyvän ennallaan käytiin keskstela retkitoiminnan kehittämisestä. 3. TOI M I H EN K I L ÖT Toiminnanohana vonna 2010 tkoi Anni Hakolampi. Järjestötyöntekijänä toimi Tiina Tovinen. Keittiötyöntekijöiden vaihtvs oli shteellisesti vähäisempää vonna Keittiötyöntekijöinä työskentelivät Jari-Pekka Nykänen Samli Pelttari. 4. K A RV ISEN K OHTAA M ISPAI K AN TOI M INTA 4.1 Tiedottaminen Vonna 2010 ilmestyi kolme jäsentiedotetta. Tiedotteilla informoitiin jäseniä Karvisen

6 tapahtmista. Tiedotetta ettiin jäsenille postitse, Karvisen kohtaamispaikassa, yhteistyökmppaneille, tapahtmissa sekä nettisivjen katta. Avomielin- lehtityöskentelyä tkettiin Avomielin-yhteistyön tkmisen katta. Lehteä ettiin myös Avomielin-pisteellä Mielenterveysmessilla marraskssa 2010 sekä Karvisen toimitiloissa. Tietoa tapahtmista päivitettiin myös viikottain Karvisen nettisiville facebookiin. 4.2 Toimitilat Karvisen voden 2010 toimintaa varjosti pelko rahoitksen radikaalista pienenemisestä tai jopa loppmisesta. Holi heisti myös loppvoden kävijätilastoihin. Toiminnan tkvden takaamiseksi Karvinen kävi vakavia nevottel Helsingin sosiaaliviraston RAY:n edstajien kanssa. Samaan aikaan käytiin nevottel Karvisen siirtymisestä Messin toimitiloihin Latokartanontielle. Syyskssa 2010 käytiin vokranevottel Helsingin kapngin tilakeskksen kanssa toimitiloista Karvinen haki sia tilo myös avoimella halla. Tilakysymys vokranevottelt ovat edelleen aki tilakeskksen selvitystyön voksi. 4.3 Kävijätilastot Pä ivä kohta inen keskia rvo 1/10-12/10 Ka 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 tammik maalisk tokok heinäk syysk marrask Kaavio 1. Kävijät päiväkohtaisten keskia rvojen mkaan 2010

7 Edellisvonna 2009 tammkn kävijämäärät kasvoivat himat 44,7%. Vonna 2010 tammik lähes taanti voden 2008 tasolle kn kävijämäärä ptosi -46,5% edellisvoteen verrattna. Myös helmikssa 2010 kävijämäärät taantivat. Vonna 2009 helmikn kävijämäärä kasvoi 32% verrattna voden 2008 tasoon. Vonna 2010 tappiota edelliseen voteen 2009 verrattna tli -19,3%. Homattavaa on kitenkin, että voden 2010 tammi-helmik olivat kävijämääriltään silti vilkkaampaa aikaa kin vonna Maaliskn osalta kävijämäärät ovat olleet laskssa jo vodesta 2008 lähtien, vaikkakin maaliskssa 2010 päivittäinen kävijämäärä oli keskimäärin 38 henkilöä. Hhtikssa 2010 toiminta piristyi. Päivittäinen kävijämäärä hipoi keskiarvoltaan 48 kävijää. Toinen kävijähipp koettiin marraskssa 2010, jolloin päivittäinen keskiarvo olo 45 kävijää. Kaikkiaan loppvosi 2010 oli homattavasti vilkkaampaa aikaa kin Voden 2010 loppvosi mistttaakin paljon voden 2008 vastaavia tilasto. Heinäksta 2010 aina jolkhn 2010 saakka kävijämäärät ovat olleet korkeampia voden takaiseen tilanteeseen nähden. Kesäkkasien osalta erot olivat vaihtelevia vosien välillä. Keskimäärin kävijöitä hilisimpana kkatena (tammik 2010) kävi keskimäärin 24,0 per päivä vilkkaimpana (hhtik) 47,5.

8 2010 Kkasi tammik helmik maalisk hhtik tokok kesäk heinäk elok syysk lokak marrask jolk Yhteensä Kpl Pviä Ka 24,0 32,9 38,8 47,5 35,4 31,2 31,9 33,3 36,5 39,4 45,0 35,6 35,9 Kpl Pviä Ka 44,8 40,8 48,8 40,5 39,1 33,7 28,9 31,1 30,3 31,5 40,4 28,8 36,4 Mtos % -46,5-19,3-20,3 17,3-9,5-7,5 10,2 7,0 20,7 25,2 11,6 23,6-1,5 Talkko 1. Kävijät käyntimää rien, päivien päivittäisen keskia rvon mkaan vosina Verrattna voteen 2009 kokonaiskävijämäärä ei ole kokent dramaattista mtosta. Vonna 2009 kokonaiskävijämäärä oli kpl vonna kpl. Mtosta tli kitenkin -1,5% edelliseen voteen verrattna. Vonna 2008 kokonaiskävijämäärä oli kpl, joten kahdessa vodessa kokonaiskävijämäärät ovat laskeneet noin 6,7%. Yli that kävijää kkadessa ylittyi vonna 2009 viisi kertaa, kn vonna 2010 thannen kävijän rapyykki saavtettiin vain neljästi. Vonna 2009 kokonaiskävijämäärältään hilisin kkasi oli jolk (749 kpl) vonna 2010 tammik (600kpl). Srin kkasikohtainen mtos näkyi tammikn osalta. Vonna 2009 tammikn päivittäinen keskiarvio oli 44,8 kävijää, kn voden 2010 tammikssa kävijöitä oli keskimäärin vain 24,0. Avoimien päivien määrä ei jri mttnt, vonna 2010 Karvinen oli aki 304 päivänä vonna 2009 päiviä kertyi 306.

9 Mtos % ,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50,0 tammik maalisk tokok heinäk syysk marrask Kaavio 2. Kävijämäärien mtos % vosina Edellisvoteen 2009 nähden tammi-maalisk olivat vonna 2010 yllättävän hilisia. Varsinkin tammikn 2010 osalta (-46,5%) hiipmiseen saattoi vaikttaa hht toiminnan mahdollisesta loppmisesta, jos rahoitsta ei myönnetäkään. Toisaalta, vonna 2009 alkvosi oli kävijämäärältään ennätyksellisen vilkas mikä osaltaan vääristää tloksia. Toko-kesäk olivat vain hieman hilisempia ( -7,5 ; -9,5%) edellisvoteen verrattna. Heinäksta 2010 lähtien kävijämäärät kasvoivat. Korkeimmat kasvhipt edellisvoteen 2009 nähden olivat syysk (+20,7%) lokak (+25,2%) jolk (+23,6%). 4.4 Vertaisryhmätoiminta Rokail, tietokone, keskstelt miden jäsenten kanssa vertaistkiryhmät ovat yhä seammalle jäsenelle ttta Karvisen arkipäivää. Karvisen Kohtaamispaikka oli aki kevätkadella 2010 arkisin klo sekä maanantai, tiistai torstai-iltaisin klo 18 saakka. Laantaisin Karvinen oli avoinna klo Syyskadella 2010 iltaakiolot tkivat vain tiistaisin torstaisin. Kaikki Karvisen vertaisryhmät ovat avoimia niin jäsenille kin jäsenyyttä harkitsevillekin.

10 Keskstelkerho on Karvisessa toimint kolme. Kerran viikossa tiistaisin kokoonti sositt avoin keskstelkerho. Ryhmänvetäjänä on toimint Timo Niiranen. Naisten keskstelryhmä kokoonti tiistai-iltaisin. Ryhmänvetäjänä toimi Inger Kavaleff-Aalto Tlikki Päivinen. Miesten keskstelkerho kokoonti torstai-iltapäivisin kerran viikossa. Ryhmää ohsi Kako Mstola Jhani Peltonen. Liik virkisty-ryhmä kokoonti maanantaisin Malmin virkistyskeskksessa. Ryhmän ohjelmaan kli intia vesijmppaa, kävelyä sekä virkistys- rentotsjmppaa. Liik virkisty-ryhmän toiminnasta on vastannt ryhmän vakitisena vetäjänä jo kaan toimint Harriet Rantala, joka toimii Karvisen liikntavastaavana. Karvisessa toimi myös Painonhallintaryhmä keskiviikkoisin syyskadesta 2010 lähtien maanantaisin. Maanantaisin oli mahdolliss osallista Jmpparyhmän toimintaan Sinikka Mönkkösen johdolla. Maanantai-aamisin Karvisen Kohtaamispaikassa toimi Askastelkerho Sari JärvinenLindroosin vetämänä. Pelikerho kokoonti kerran viikossa. Ryhmässä on pelailt erilaisia lata-, lko- korttipelejä. Ryhmänvetäjänä toimi Mar Kontkanen. Bingoa pelattiin torstaisin. Ryhmän päävetäjinä on toimint Anitta Lahti Inger KavaleffAalto. Englannin keskstelryhmä kokoonti keskiviikkoisin.

11 Bilrdikerho kokoonti Malmin norisotalon tiloissa kaksi kertaa viikossa Kako Mstolan vetämänä. Karvisen Bilrdikerho haastoi Avomielin-yhteistyökmppanit myös bilrditrnakseen keväällä Tapahtma oli varsin onnistnt. Karvisessa on toimint myös Karaokeryhmä. Karaoke on vakiinnttant paikkansa perntaisin, mtta keväästä 2010 lähtien Karaokea msiikkipainotteista rentotsryhmää kokeiltiin myös torstaisin. Torstai-iltapäivisin syksyllä 2010 järjestettiin viikoittain Hattkrssi Mar-Liisa Klamin johdolla. Karvisen tilo ovat käyttäneet voden 2009 aikana myös Strenkadn psykiatrian poliklinikan toimintaterapiaryhmä sljett AA-ryhmä Soidinryhmä. 4.5 Vertaistoiminnan kehittäminen Yhdistyksen ydintoimintamotona vertaistki on ollt elintärkeää. Vertaisohat ovat olleet sitotneita innostneita omasta toiminta-aleestaan sen kehittämisestä.vertaisohajille on tarjott koltksia, joita Karvinen on tkent. Vertaisohaverkostoa on kehitetty paremmaksi varamiesjärjestelyillä siten trvatt myös vertaisten ksaminen vapaaehtoistyössä. Aktiivinen vapaaehtoistyö on mahdollistant rnsaan ohjelmatarjonnan niin Karvisen Kohtaamispaikassa kin sen lkopolellakin mm. eri yhteistyötapaamisten matkojen modossa. Ryhmien toiminnan laatn, määrään valikoimaan on kiinnitetty homiota. Tilo on käytetty tehokkaasti ryhmätoiminnan totettamiseksi. Eniten sosiota jäsenistön keskdessa ovat saaneet erilaiset keskstel-, viihde- liikntaryhmät. Karvinen on panostant myös kielelliseen että taide- kädentaito ylläpitävään kehittävään vertaistoimintaan. Vonna 2010 kehitettiin erityisesti kaksoisdiagnoosihenkilöiden vertaistkimoto lisääntyneen päihdeyhteistyön katta.

12 5. KEHITYS- JA HANKETOIMINTA Tkiyhdistys Karvinen tkoi toimintansa toimintojensa kehittämistä vonna 2010 keskittymällä entistä enemmän sähköiseen viestintään. Karviselle avattiin omat Facebookfanisivt jäsenistön sähköpostiosoitteiden keräilyä tkettiin yhtenäisen tietokannan lomiseksi. Yhdistys tkoi hyvin alkantta yhteistyötään Helsingin A-killan A-klinikan Malmin toimipisteen kanssa. Yhteistyön katta Karvinen jätti keväällä 2010 RAY:lle projektihakemksen nelivotisesta MAALI-hankkeesta. Hankkeen tarkoitksena oli lisätä yhteistyötä päihde- mielenterveystoimijoiden välillä Malmin aleella sekä pyrkiä lisäämään toimintojen laata mm. vertaistoiminnan kehittämisen katta. Hankkeen pohna toimi Helsingin A-killan Tkiyhdistys Karvisen pilottityö toiminnallisesta kaksoisdiagnoosiryhmästä. Kolme kkatta kestävä pilottiryhmä oli tarkoits aloittaa syksyllä 2010, mtta ryhmän alkamisen ankohtaa jodttiin lykkäämään seraavalle vodelle 2011 ryhmän ollessa liian vaa. Seraavana vonna 2011 yhteistyötä on tarkoits tkaa lostaa edelleen, jotta rahoits hankkeen osalta voisi varmista tlevina vosina. 6. JÄSENEDUT JA -TOI M INNOT 6.1 Jäsenrekisteri jäsennevonta Tkiyhdistys Karviseen liittyi sia jäseniä 102kpl. Edellisvoteen 2009 jäsenmäärä kasvoi 34 jäsenellä. Viimeksi vonna 2008 jäsenmäärä on kasvant yhtä paljon vodessa (100 jäsentä). Kokonaisjäsenmäärä on sen sian tippnt lähelle 400 jäsentä, sillä rekisteristä poistettiin pelkästään loppvonna 2010 yli 130 henkilöä maksamattomien jäsenmaksjen voksi. Jäsenmaks vonna 2010 oli 12. Nevontatoimintaa kehitettiin vonna 2010 kiitettävästi. Yhteistyössä oppilaitosharjoittelijoiden, henkilöknnan jäsenten kesken kehitettiin ns. tpakansio

13 tpavastaavalle. Tpavastaavan tehtävänä on toimia Kohtaamispaikan järjestyshenkilönä, nevonantana toiminnan esittelijänä. Tpavastaava voi olla vapaaehtoinen tai palkatt henkilö. Tpakansion tehtävänä on toimia tkimateriaalina tpavastaavalle. Tkimateriaaliksi on mm. kerätty tietoa Karvisen toiminnasta, lähialeilla toimivista mielenterveys-, päihde- asmisyksiköistä sekä ensiapohjeita. Tpakansio sisältää myös jäsentieto-osion, joita jäsenet ovat halnneet jättää tpavastaavan tietoon. Tpakansio on otett hyvin vastaan sen info-osiot ovat olleet kovassa käytössä. Tpakansion sisältöä on tarkoits täydentää kehittää myös vonna Virkistystoiminta Retket, leirit, konsertit teatteriesitykset ovat kasvattaneet sosiotaan yhdistyksen jäsenten keskdessa. Vonna 2010 retkiä oli seita ne totetettiin jäsenten toiveiden mkaisesti. Maaliskssa Karvisen porkka kävi teatterinäytöksessä Malmin työväen teatterissa. Marraskssa oltiin kylpylämatkalla Haapsalssa. Lisäksi tehtiin kesäretket Mstasaareen Vartiosaareen. Kesäkssa tehtiin myös vierail Fazerille. Iitin Kesäharjssa vietettiin viikko kolmesti voden aikana maaliskssa, tokokssa syyskssa. Perinnettä on tarkoits tkaa myös vonna 2011, tosin retkiä järjestetään vain kaksi. Retkimakst on pyritty pitämään kohtllisena, jotta jokaisella jäsenellä on mahdolliss osallista. Retket ovatkin olleet valtavan sositt jäsenten keskdessa niiden virkistysarvo on ollt homattava. Jäsenten imaedt säilyivät ennallaan vonna Erityisimakorttiin oiketett jäsenet saivat toimistosta kittia voimassaolevaa lippa vastaan 50% alennksen lipn hinnasta.ne, jotka eivät ole oiketett erityisimakorttiin, saavat ida 4 kertaa kkadessa Karvisen laskn Malmin imahallissa. Uiminen on erittäin sositta Karvisen jäsenten keskdessa. Vonna 2010 pelkästään Malmin imahallin imarilistalla oli peräti 178 Karvisen jäsentä.

14 6.3 Rokailitilastot Rokamakst ovat säilytetty ennallaan. Lonaan jäsenhinta oli vonna ,50 + jälkiroka 0,50. Ei- jäsenille hinta oli 4 jälkirokineen. Hokea lonas onkin tont Karviseen rnsaasti kävijöitä. Päiväkohtainen keskiarvo 1/10-12/10 25,0 Ka 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 helmik hhtik kesäk elok lokak jolk tammik maalisk tokok heinäk syysk marrask Kaavio 3. Rokailijoiden päivittäinen keskiarvo Karvisen voden 2010 rokailimäärät nodattelivat kävijämäärien lina. Päinvastoin kin vonna 2009, tammik 2010 olki homattavasti hilisempi myös rokailijoiden osalta. Edellisvoteen verrattna rokailijoiden määrä väheni tällöin lähes 40%. Helmi-maaliskn osalta pdots oli enää vain 7,8 % edellisvoteen nähden. Keskimääräiset rokailimäärät olivat pienimmillään tammikssa (ka 16,3) srimmillaan syyskssa (ka 23,6). Vonna 2009 rokailijoita oli vähimmillään keskimäärin 15,4/kk (jolk) srimmillaan 27/kk (tammik). Koko voden osalta keskimääräinen rokailikeskiarvo ei kitenkaan jri mttnt. Vonna 2009 koko voden keskiarvo oli 20,6 rokailia vonna 2010 keskiarvo oli 20,5 rokailia.

15 Mtos % ,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0 Ka -20,0-30,0-40,0 k k k ik mik k k k k k k sk m ko ka sä l hti as l i nä el o syy s r al i e e o m e r l o j a o h h k a t h t m ma Kaavio 4. Rokailimää rien mtos % Voden 2009 osalta rokailimäärät lähes tplaantivat edellisvoteen 2008 nähden ( +44,7%) helmikssakin vielä +32,3%. Vonna 2010 tammik taanti lähes voden 2008 tasolle, helmi-maaliskkin oli vielä votta 2009 hieman hilisempaa aikaa rokailijoiden osalta. Toko-kesäkssa rokailijoita oli lähes yhtä paljon kn vonna 2009 eikä kesäkkasienkaan kohdalla ole nähtävissä sria mtoksia. Loppvosi 2010 oli homattavasti vilkkaampaa aikaa edellisvoteen verrattna. Jolkssa rokailijoita oli lähes 40% enemmän kn vonna Myös syys-lokak olivat homattavan vireitä kkasia rokailimäärien osalta. Kokonaisdessaan edellisvoteen nähden rokailimääriin ei ole kahdessa vodessa tllt kovin sria mtoksia sntaan eikä toiseen.

16 2010 Kpl Kkasi tammik helmik maalisk hhtik tokok kesäk heinäk elok syysk lokak marrask jolk Yhteensä 6137 Pviä Ka 16,3 21,5 22,6 22,3 20,2 17,8 18,6 19,3 23,6 20,5 21,1 21,4 20, Kpl Pviä Ka Mtos % 27,0-39,6 23,3-7,8 24,5-7,8 22,0 1,4 20,0 0,9 18,8-5,3 20,1-7,1 19,0 1,4 19,5 20,8 17,9 14,7 19,7 7,3 15,4 38,5 20,6-0,5 Talkko 2. Rokailimää rät, r okailpäivät rokailmää rien keskia rvo vosina Parhaimpana rokailkkatena vonna 2009 rokailkerto kertyi 675, kn voden 2008 hippkkatena ateriointikerto oli vain 646. Vonna 2008 yli 600 rokailin ran päästiin kolmena kkatena,kn vonna 2009 yli 600 rokailin raan yllettiin vain kahdesti. Vonna 2010 yli 600 rokailin rapyykki ylitettiin vain maaliskn osalta, jolloin rokailijoita kävi 611 kpl. Hilisimpana kkatena 2009 lonastajia kävi Voden 2010 tammikssa rokailijoita oli vain 408. Koko voden 2010 osalta rokailijoita kävi kitenkin vain 0,5% vähemmän kin vonna 2009, joten merkittävästä pdotksesta ei ole kyse. Kn verrataan kokonaisrokailimäärän mtosta voden 2008 lkemiin (6 667 kpl), on pdotsta tllt yhteensä 4%. 6.4 Toimitilat akioloat Yhdistyksen jäsenmäärän erilaisten jäsentarpeiden kirjon kasvaessa toimitilojen akioloaiko on pyritty laajentamaan. Vonna 2010 yhdistyksellä oli viikkotasolla kevät- syyskadella 2-3 ilta-akioloaikaa yksi laantaiakioloaika. Ilta-akiolot olivat taolla kesäloman jolloman an.

17 Kävijämäärä on sri ryhmätoimintaan osallistminen virkeää, joten akioloaikojen ylläpitäminen on hyvin tärkeää. Ryhmätoiminnan lisääntyessä on ollt haastavaa järjestää toimitilo sekä henkilöknnalle että ryhmille, joten tilakysymys on edelleen polttava. Toimitiloista käytiin nevottel seaan otteeseen vonna 2010, mtta asiaan ei olla saat vieläkään tyydyttävää ratkaisa. Sopivien toimitilojen etsimistä tketaan edelleen vonna VAPAAEHTOISTYÖ Tkiyhdistys Karvinen ry:n toiminta perst vahvalle vapaaehtoistoimijdelle.karvisen vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on ollt vahvasti nosjohteinen, vaikkakin jäsenkiinnittyminen on ollt hyvin yksilöllistä. Kansalaistoiminnan yhteisen tekemisen henki on ollt Karvisessa kitenkin vahvasti läsnä. Vapaaehtoistyöhön mm. tapahtmiin, yhteistyöpalavereihin reissihin ei ole ollt vaikeksia saada mkaan motivoitneita karvislaisia. Yhä seampi liittymistä harkitseva jäsen on kertont liittymisensä syyksi ten saamisen ohella myös ten antamisen, vapaaehtoistyön. Vonna 2010 Karvisessa järjestettiin kevät- syysaikana kirpptore myyjäisiä phtaasti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä lisäsi vapaaehtoisten rnsas lkatminen mm. lähialeiden yrityksiin lahjoitsten toivossa. Yritysten tavaralahjoitksia saatiinkin ennätyksellisen paljon vonna Vapaaehtoisvoimin on Karvisessa tehty myös Kohtaamispaikan srsiivokset pienet nikkarointityöt. 8. TYÖTOI M INTA Tkiyhdistys Karvinen järjesti yhdistyksen jäsenille työtoimintaa mielenterveyskntotjien yksilöllisten taitojen toimintakyvyn kehittämiseksi. Työtoiminnan katta Karvinen on tarjonnt jäsenilleen paremmat edellytykset työelämään tai tko-opiskeln. Työtoiminnan on havaitt parantavan kntotn elämänlaata itsearvoststa näiden seraksena omanelämän rytmittäminen hallinta ovat parantneet. Karvisen keittiössä on voden 2010 aikana työskennellyt toimintakykyä ylläpitävässä työtoiminnassa 12 henkilöä.

18 Työtoiminnan tavoitteena on tarjota tekemisen mielekkyyttä, tehtävien vaihtelevtta lisääntynyttä vastta. Kntotjille on työtoiminnasta hyötyä myös siten, että toiminnan katta on mahdolliss sorittaa hygieniapassi. Työtoimintaan tlijoita on riittänyt kiitettävästi kasvaneen jäsenmäärän myötä. Tilan ahtas kasvava kysyntä asettavat merkittäviä haasteita myös työtoiminnan järjestämiseen. Akioloaiko on laajennettava merkittävästi, kn työmäärää ei voida mten lisätä nykyisten tilojen pitteissa. Jos yhdistys saa sremmat toimitilat, niin todennäköisesti tllaan tarvitsemaan myös talodellisia resrsse toimitilojen mokkaamiseen. Vakitisen keittiötyönohan palkkaaminen varmistaisi työtoiminnan kehittymisen työtoiminnassa mkana olevien kntotjien ksamisen tlevina vosina. Jotta työtoiminnan kasvavaan kysyntään laattarpeisiin voidaan vastata, on tärkeää, että Helsingin kapnki avstaa Tkiyhdistys Karvinen ry:n työtoimintaa sremmalla avstsosdella kin vonna JÄRJESTÖTOI M INTA 9.1 Kehittämisohjelma laattyö Vonna 2009 aloitettiin Tkiyhdistys Karvisen kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmassa korostetaan yhdistyksen toiminnan rakenteiden toimintamallien distamistyön tärkeyttä. Kehittämistyön keskiössä on ollt entistä laadkkaampi palvelevampi järjestötoiminta. Kehittämisohjelman laatimistyö alkoi jo tammikssa 2009, jolloin pidettiin hallitksen toimihenkilöiden yhteinen kehittämispäivä. Kehittämispäivien yhteydessä todettiin, että toimihenkilöt hakevat aktiivista roolia ohjelman laatimisprosessissa trvata jäsenten äänenklmisen valmisteln eri vaiheissa. Kehittämisohjelman tarkoitksena on ollt mm. tarkastella jäsenrakennetta sekä vaihtoehtoisia rahoits- toimintamalle. Vaihtoehtoisia malle löydettiin vonna 2009 mn massa Knnossa Kaiken Ikääohjelman hankerahoitksen katta. Karvisen SYSÄYS-projektissa oli tarkoitksena kehittää mielenterveyskntotjien fyysistä henkistä hyvinvointia mm. joogan, innin

19 rentotstokioiden katta. Hankkeeseen myönnettiin rahoitsta eroa. SYSÄYS-hankkeen seraksena Karviseen on vonna 2010 perstett yksi jmpparyhmä lisää mm. Karvisen imareiden määrä on lisääntynyt. Kehittämisohjelman myötä myös yhteistyö päihdeyksiköiden kanssa on nosst tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Tkiyhdistys Karvinen ry tkee moniarvoisten monipolisten toimintatapojen palveljärjestelmien säilymistä kehittämistä. Laatraportin mkaisesti sisäistä toimintaa on arvioit kriittisesti pyritty ratkaisemaan esille nosseita ongelmia. 9.2 Ednvalvonta Yhteisknnallisina vaikttamistoimenaan yhdistys on pyrkinyt rakentamaan yhteistyöjärjestöjensä kanssa hyvät toiminnalliset yhteydet jlkisiin kolmannen sektorin toimijoihin. Tkiyhdistys Karvinen ry:n toimintaan kl mielenterveysongelmaisten kntotjien ednvalvonta yhteistyössä Mielenterveyden Kesksliiton miden järjestöjen kanssa. Yhdistys on ottant tarvittaessa kantaa asioihin sekä tkee avstaa jäseniä etjen hoitamisessa. Tkiyhdistys on ollt mkana hoitoksolla olevien kntotjien kotittamisasioissa yhteistyöverkoston lomisessa. Omaisiin ollaan olt yhteydessä tarpeen mkaan. 9.3 Järjestötoiminnan kehittäminen Myös järjestötoiminnan laadn kannalta työntekijöiden toimitilo on kehitettävä ainakin toisen vakitisen henkilön palkkaamista järjestötoimintaan harkittava. Usien toimitilojen saanti varmistaisi mahdollisimman monelle kntotlle edellytykset työ- vertaistkitoimintaan sekä vapaaehtoistyöhön. Järjestötoiminnan laadn kehittämiseen kiinnitettiin homiota vonna 2010 lisäämällä yhdistyksen työntekijöiden työterveysholtopalveliden ksamista kanssa. työnohksen, MAALI-hankkeen myötä koltksen toiveena oli lottaa

20 työnohs myös yhdistyksen vapaaehtoistoimijoihin. Yhteistyö on ollt erinomainen tapa edistää järjestötoiminnan laata volyymia. Yhteistyö on mahdollistant käytettävissä olevien resrssien tehokkaamman monipolisemman käytön. Järjestötoiminta on kehittynyt sen myötä vireämpään kehittävämpään sntaan. Yhdistys tkee toimihenkilöiden yhdistyksen jäsenten koltsta osaamisen kehittämistä. 10. Y HTE ISTYÖ Tkiyhdistys Karvinen ry mielenterveysyhdistysten oli mkana Avomielin-yhteistyössä kanssa. Yhdistys totetti pääkapnkisedn yhteistyössä miden pääkapnkisedn mielenterveysyhdistysten mn yhteistyöverkostonsa kanssa liikntatapahtmia, iltamia erilaisia teemapäiviä. Avomielin- toiminnan katta Tkiyhdistys Karvinen oli mkana järjestämässä mm. marrasiltamia, Hyvän Mielen Iltapäivää, sieniretkeä mielenterveysmess.toiminta sisältää lisäksi Avomielin- lehden jlkaisemisen. Hallits tkoi mta shdetoimintaa sekä miden kolmannen sektorin, Helsingin kapngin Kynttiläpäivän, seraknnan Malmin organisaatioiden snnistspäivän, kanssa Valon mm. päivän Iloliikk-tapahtman, Arora-päivän osalta. Karvisessa tehtiin myös yhteistyötä Kansallisoopperan kanssa, joka tli Karviseen vetämään msiikkihetken marraskssa Keskstelyhteydet Raha-atomaattiyhdistykseen Helsingin kapngin sosiaalivirastoon tkivat tiiviinä. Syyskssa 2010 Karvisen hallitksen jäsenet kävivät vieraillla RAY:n toimitiloissa keskstelemassa Karvisen tilanteesta. Helsingin kapngin kanssa käytiin keskstela Karvisen jäsenmäärän, rahoitstarpeiden tilakysymysten tiimoilta. Hallits, jäsenet toimihenkilöt osallistvat tarpeen mkaan MTKL:n järjestämiin koltksiin kokoksiin. Voden 2010 aikana syvennettiin yhteistyötä Helsingin A-killan Helsingin aleella toimivien A-klinikoiden välillä. Messin toiminnan lopettamisen yhteydessä käytiin nevottel tlevasta yhteistyöstä Pohjoisen A-klinikan työntekijöiden

21 kanssa. Kesäkssa 2010 järjestettiin leikkimieliset kesäolympialaiset Malmilla Karviaismäen kentällä yhteistyössä entisen Messin porkan Helsingin A-killan kanssa. Malmin seraknnan diakonit ovat vierailleet Karvisessa kaksi kertaa syksyn 2010 aikana pitäen hartashetkiä. Tkiyhdistys Karvinen ry on tkant myös oppilaitosyhteistyötä Amiedn, Diakoniaopiston Larean kanssa. Oppilaitosten opiskelit ovat aktiivisesti osallistneet Karvisen toimintaan harjoittelksojen tempasten yhteydessä. 11. TALOUS Tkiyhdistys Karvinen ry:n toimintaa rahoittivat vonna 2010 pääasiassa Rahaatomaattiyhdistys ( ) Helsingin kapngin sosiaalivirasto ( ). Lisäksi avstksia saatiin Mielenterveyden kesksliitolta, Työväen Sivistysliitolta Helsingin kapngin liikntavirastolta. Yhdistyksen kirnpidon vonna 2010 on hoitant Tilihelsinki Oy. Talodenhoitana on toimint Ulla Pietilä. Tilintarkastana on toimint KHT Heikki Pllinen. Hallits on valvont talosasioita säännöllisesti toiminnanohan kanssa.