NewPro Uusiutuva metalliteknologia uudet tuotteet Tekesin ohjelmaraportti 2/2009

Transkriptio

1 NewPro Uusiutuva metalliteknologia uudet tuotteet Tekesin ohjelmaraportti 2/2009 Loppuraportti

2 12

3 NewPro Uusiutuva metalliteknologia uudet tuotteet Tekesin ohjelmaraportti 2/2009 Helsinki 2009

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy

5 Esipuhe Suomen metallinjalostusyritykset toimivat globaalissa kilpailussa, missä menestyminen edellyttää jatkuvaa toimintojen ja tuotteiden kehittämistä. Yritykset eivät voi rakentaa tulevaisuutta tuotantomäärien lisäämiseen, vaan niiden on erikoistuttava, lisättävä tuotteiden jalostusastetta ja siirryttävä jalostusketjussa eteenpäin. Tilanne oli varsin hyvin tiedostettu alan yrityksissä, kun Metallinjalostajat ry. esitti jäsenyritystensä tukemana vuoden 2004 alkupuolella Tekesille käynnistettäväksi uutta teknologiaohjelmaa. Sen konkreettiseksi tavoitteeksi oli asetettu erikoistuotteiden osuuden kaksinkertaistaminen vuoteen 2008 mennessä. Ohjelman nimeksi tuli Uusiutuva metalliteknologia ja uudet tuotteet NewPro. Ohjelman puitteissa suunniteltiin toteutettavaksi yrityshanketta ja 5 10 yliopistovetoista tutkimushanketta. Väliarvioinnin jälkeen 2006 painopistettä siirrettiin jonkin verran erikoistuotteiden valmistusprosessien kehittämisestä loppuasiakkaiden tarpeiden suuntaan. Erikoistuotteiden ominaisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen nimittäin edellyttää useimmiten, että lopputuote suunnitellaan kokonaan uudelleen. Yrityshankkeiden volyymiä päätettiin tässä yhteydessä myös lisätä tuntuvasti. Yritysprojektien lukumäärä nousi lopulta runsaaseen neljäänkymmeneen ja tutkimushankkeidenkin määrä pariinkymmeneen. Ohjelman kokonaisvolyymiksi muodostui siten runsaat 43 milj. euroa. NewPro on metallinjalostajien viides yhteinen ohjelma. Aiemmat teknologiaohjelmat vuodesta 1983 alkaen ovat kohdistuneet jatkuvavaluun, energiansäästöön, prosessikehitykseen ja ympäristörasitusten pienentämiseen sekä läpimenoaikojen lyhentämiseen. Tekes onkin päättänyt arvioida ohjelmasarjan vaikuttavuutta kokonaisuutena. Erillinen arviointiraportti ilmestyy kesällä Kun ohjelmaa vuonna 2004 käynnistettiin, elettiin globaalisti vahvan taloudellisen kasvun aikaa. Myös suomalaiset metallinjalostajat pääsivät pitkään nauttimaan tästä nousukaudesta, joskin raaka-aineiden voimakkaat hinnanvaihtelut aiheuttivat ongelmia. Ohjelman kuluessa maailman terästuotanto ja useimpien muidenkin metallien tuotanto saavutti kaikkien aikojen ennätyksellisen tason niin volyymillisesti kuin myös hinnallisesti. Alalla tapahtui voimakasta konsolidoitumista ja myös suomalaisten metallinjalostajien piirissä tehtiin useita toimialajärjestelyjä: muodostettiin uusia yrityksiä ja toteutettiin strategisia linjanmuutoksia. Ohjelman nyt päättyessä globaali tilanne on täysin toisenlainen. Maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena olemme ennen näkemättömän jyrkästi syöksyneet lamaan, jonka johdosta myös suomalaiset metallinjalostajat ovat joutuneet rajoittamaan tuotantoaan ja käynnistämään sopeutustoimia.

6 Ohjelma saavutti kuitenkin tavoitteensa: erikoistuotteiden volyymi enemmän kuin kaksinkertaistui. Ohjelma on yhtäältä myötävaikuttanut tutkimusprojektien kautta teknologisen osaamisen kehittymiseen yliopistoissa ja pyrkinyt toisaalta tukemaan metallinjalostajien muuntumista metallien tuottajista ratkaisujen toimittajaksi. Erikoistuotteiden merkitys kilpailukyvyn osatekijänä tulee seuraavan nousukauden alkaessa varmasti kasvamaan. Metalliteollisuuden yritysten perustama FIMECC Oy yhtenä ns. strategisen huippuosaamisen keskittymistä on parhaillaan käynnistämässä uusia ohjelmia, jotka tulevat omalta osaltaan jatkamaan metalliteollisuutemme kilpailukyvyn vahvistamista mm. NewPro-ohjelmassa kehitettyjen erikoistuotteiden ominaisuuksien täysmääräistä hyödyntämistä konepajateollisuuden yritysten tuotteissa. Tekes kiittää NewPro-ohjelman operatiivisen johtoryhmän jäseniä yhteistyöstä ja aktiivisesta myötävaikutuksesta ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kiitos myös projektien johtajille ja tutkijoille, joiden yhteistyöllä luotiin edellytykset osaamista vaativien tutkimusprojektien toteutumiselle. Erityisen kiitoksen ansaitsee ohjelman koordinaattori, diplomi-insinööri Jouko Lassila ohjelman tavoitteellisesta ohjauksesta ja määrätietoisesta läpiviemisestä. Helsingissä, huhtikuussa 2009 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

7 Summary The metals industry is a part of the Finnish technology industry, which accounts for 60 % of Finland s exports, and 75 % of all domestic R&D investments. Metal industry companies employ about 16,000 people in Finland, mostly outside the country s growth centres. In total, metal industry companies employ about 42,000 people worldwide. The companies manufacture and process steel and copper products, as well as zinc and nickel. Furthermore, the metals industry is an important product development partner for their customers. In 2003, the major metal processing companies started to plan a new technology development programme. This was planned to be the fifth in a chain of technology development programmes that began in 1984, soon after the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation (Tekes) was founded. Towards the end of 2004, after one and a half years of planning, a programme called Advanced Metals Technology New Products (NewPro) was started. It will end mid The programme aimed at doubling the share of special products in the product portfolios of the metals processing industry over its course. Most of the projects in the programme were based on cooperation between the metals industry, designers, manufacturers, users, universities and research institutes. Typical projects had five partners and some of them up to fifteen. The total number of participating companies and R&D partners was more than one hundred. Moreover, several projects involved cooperation, partnership or subcontracting with foreign companies, universities or R&D centres. All the major technical universities in Finland, i.e. those of Helsinki, Tampere, Lappeenranta and Oulu, were involved, as was VTT, the Technical Research Centre of Finland. The total programme budget was 43.8 mill euros and the number of projects was 63. Tekes covered 45 % of the programme costs. The major industrial participants and their share of the funding were as follows: Ruukki 25 %, Outokumpu 9 %, Ovako 7 %, Luvata 3 %, Outotec 2 % and Boliden 1 %. 56 customer companies, universities and technical research centres accounted for the remaining 8 % of the total programme costs. In addition, a share of the contribution from Tekes and the industrial participants was used to finance the work at the universities and research centres. The research and development activities in NewPro may be divided into four main groups: 1) the development of metals production, 2) new products, grades and applications, 3) new products and prefabricated assemblies and 4) customer product and production development. The university driven R&D projects in the

8 programme will mainly end in mid 2009, whereas some of the industry driven projects will last until the end of A couple of spin-off projects, started during the last year of the programme, may even last longer. The results of the research projects can be found in the public project reports of the universities and R&D centres, whereas the results of enterprise projects will gradually appear as new products in the market. In addition, the programme resulted in 7 doctoral theses, 73 masters theses, more than 210 publications and 13 patentable inventions. A preliminary evaluation of the effects of the programme show that the share of special products in the product portfolios of the metals processing industry was 21 % in 2004 and 37 % in (The figures exclude deliveries from foreign subsidiaries of the participating companies). The main target of the programme, a doubling of the share of special products, will probably be achieved, as the targeted level of 42 % is forecast to be reached in 2009.

9 Sisältö Esipuhe Summary 1 NewPro-teknologiaohjelma Ohjelman tausta Ohjelman ja projektien tavoitteet Ohjelman rakenne Ohjelman rahoitus Ohjelman osallistujat Ohjelman toteutus Projektien käynnistäminen Kansainvälinen yhteistyö Muu ohjelmayhteistyö Tulokset ja tutkimustoiminnan tulevaisuus Metallien valmistuksen kehittäminen...11 Hot Link Tuotelähtöinen sulametallurgia (HOT-LINK) Vaativien terästuotteiden valmistus modernilla sulametallurgialla (VAATIVA).. 16 Kuonapuhtaudeltaan vaativien tuotteiden valmistus (KUPU) Booriterästen jähmettyminen (BORSOL) Booriterästen jähmettymismallin laajennus ja implementointi (BORIMP) Flexcoil Tuotannon leimuhitsauksen laadunhallinta (FLEXCOIL) Suorasammutettujen levyjen valmistuksen optimointi (SUORASA)...34 Kuparielektrolyysin tuotteiden jalostusasteen nostaminen lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille (ELLI) Materiaalin tarkastuslaitteiden hyödyntäminen tuotannonohjauksessa (MATTA)...41 Älykkäillä järjestelmillä lisäarvoa metallijalostuksen avainprosesseihin (ÄLYMET) Uusien metallilajien kehittäminen ja soveltaminen Uudet korkeapiiteräkset auto- ja koneteollisuuteen (KORKEAPII) Menetelmäkehitys kupariseosten rakenteiden hallintaan (ADEV) Improved machinable fatigue resistant multicomponent steel (MC) Terästen dynaamiset ominaisuudet ja nopeiden muodonmuutosprosessien mallintaminen ja simulointi (DYPROS) Kylmävalssaamalla lujitettujen austeniittisten ruostumattomien terästen tuoteräätälöinti RAP5-linjalla (LUJARAP)...62 Paikallisen alilujuuden vaikutus muokkaamalla lujitettujen terästen hitsausliitosten ominaisuuksiin (MIS-MATCH)...66 Ferriittisten ruostumattomien terästen tuoteominaisuudet uudella valmistusprosessilla (FERRI)...71 Ultralujat kuumavalssatut ratkaisut painokriittisiin sovelluksiin (UKRA) Laserhitsauksen lämmöntuonti ja vaikutus ominaisuuksiin (LASERLÄMPÖ) Uuden sukupolven sinkityt ohutlevyteräkset (USINO)

10 4 Uusien puolivalmisteiden kehittäminen ja soveltaminen...90 Induktiokarkaistujen suurten hammasvaihdekomponenttien väsymisominaisuudet (INKA) Ruostumattomat putkipalkit uusista materiaaleista (RUOPUM) Ruostumattoman rakenneteräksen ominaisuuksien parantaminen (FERRAK) Cold forming steels for the future automotive applications (NECOFO) Ultralujan ruostumattoman putkituotteen valmistusmenetelmien teknologiaselvitys ja sovelluskartoitus (ULTRAPUTKI) Uuden sukupolven laserien käyttö asentoleikkauksessa (POSCUT) Suurpainemuovaus levymäisten ja putkimaisten erikoistuotteiden valmistuksessa (MUOVAUS ja MUOVAUS 2) Erikoislujat kuumasinkityt teräsputkipalkit tulevaisuuden teräsrakenteissa (ELUSITER) Laserhitsattu välipohjarakenne (KENNOPALKKI) Tulevaisuuden teräsjulkisivut (TOP FACADE) Räätälöidyt julkisivuelementit (RÄÄTÄLI) Uusien lopputuotteiden ja niiden valmistuksen kehittäminen Laserpinnoitetut tuotteet kulutusta kestäviin sovelluksiin (LASWER) Tehokkaampaa betoniteknologia uusilla materiaaleilla (BETONOVA) Ruostumaton teräs maa- ja vesirakentamisessa (RST-MVR) Kelasta asennusvalmiiksi putkikomponentiksi (CUSTOM) Ruostumattoman teräksen uudet tuotesovellukset kuljetusvälineissä ja prosessilaitteissa (RUOSTUMATON) Ruostumattomien teräsputkien ja komponenttien pinnan käsittelyn kehittäminen (PINKE) Opencell sandwich structure (OPENCELL) Uudet metallituotteet ja valmistustekniikat (NEWMET) Suurlujuusteräspuomin ja sen laserhitsauksen kehittäminen (SULAKE) Maalipinnoitettujen ohutlevyjen muovattavuus ja käyttö muovaavassa valmistuksessa (MAPIMU) Suurnosturin pääkannattajan ja puomin valmistuksen kehittäminen ja tuotannon tehokkuuden kasvattaminen (PKU PLUS) Uuden sukupolven teräsratkaisujen kehittäminen laserteknologiaa hyödyntämällä (RLASER) Hybridipinnoitteilla lisäarvoa metallituotteille (PUHTEET 2) Uusi roll-to-roll-pinnoitusmenetelmä metalliohutlevymateriaalille (PUHTEET 3) Metallilevyyn integroitu ohutkalvoaurinkokenno (MEPV ja MEPV 2) Liitteet 1 Ohjelman hallinto Ohjelman tutkimusprojektit Ohjelman yritysprojektit Ohjelman matkat Ohelman seminaarit Tekesin ohjelmaraportteja...184

11 1 NewPro-teknologiaohjelma 1.1 Ohjelman tausta Metallien jalostus on osa teknologiateollisuutta, joka vastaa 60 prosentista Suomen koko viennistä ja 75 prosentista Suomen elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Toimiala työllistää suoraan ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa vuonna 2008 oli noin 77 miljardia euroa. Metallien jalostusyritysten Liikevaihto oli vastaavasti noin 11 miljardia euroa. Ala työllistää Suomessa noin henkilöä, joista pääosan kasvukeskusten ulkopuolella. Yritysten koko henkilökunta on yhteensä noin Metallien jalostajat valmistavat ja jatkojalostavat teräs- ja kuparituotteita, jaloterästä, sinkkiä sekä nikkeliä. Keskeiset metallinjalostajat Rautaruukki, Outokumpu Stainless, Outokumpu Copper, Outokumpu Technology, Imatra Steel ja Fundia Wire käynnistivät vuonna 2003 uuden ohjelman valmistelutyön. Edeltävä teknologiaohjelma Metallurgian mahdollisuudet oli tuolloin päättymässä. Yritysten asiantuntijoista koostuneen työryhmän työn tuloksena syntyi vuoden 2004 alussa ohjelmasuunnitelma, jossa todettiin, että metallinjalostusyritysten strategioiden yhteisenä piirteenä on erikoistuotteiden ja lisäarvopalveluiden osuuden merkittävä lisääminen lähivuosina. Työryhmä esittikin että Metallinjalostajat valmistelee ja käynnistää Tekesin tuella uuden teknologiaohjelman nimeltään Uusiutuva metalliteknologia ja uudet tuotteet. Ohjelmaa suunniteltiin lenkiksi metallinjalostusta kehittävien teknologiaohjelmien ketjuun, joka alkoi Tekesin perustamisen aikoihin vuonna Teräksen jatkuva valu ( ) 2,8/1,1 M Metallien energiataloudellinen valmistus SULA 1 ( ) 9,0/4,3 M Perusmetallien energiataloudellinen valmistus SULA 2 ( ) 22,0/7,5 M Metallurgian mahdollisuudet ( ) 30,0/14,0 M NewPro, Uusiutuva metalliteknologia Uudet tuotteet ( ) 43,8/19,4 M Kuva 1. Tekes, Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto ja metallijalostajat ovat toteuttaneet 25 vuoden aikana viisi teknologiaohjelmaa. Volyymi on ollut yhteensä 108 milj., josta julkisen rahoituksen osuus on ollut 46 milj.. 1

12 Vuoden 2004 kesäkuussa käynnistettiin ohjelman koordinaatioprojekti. Se aloitti syksyllä järjestelmällisen projekti-ideoiden keräämisen, kehittämisen, yhdistelemisen ja ohjelman projektien käynnistämisen. Marras- joulukuuhun mennessä toimitettiin Tekesiin 17 tutkimushankkeen ja 10 yrityshankkeen hakemukset. Ensimmäinen yrityksen teknologiankehitysprojekti käynnistyi marraskuussa 2004 ja ensimmäiset yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusprojektit vuoden 2005 alussa. Marraskuun lopulla 2004 päätti Tekes käynnistää esitettyjen suunnitelmien mukaisen teollisuusalakohtaisen teknologiaohjelman. Sen keskeinen peruste oli Metallinjalostajat ry:n jäsenyrityksissä Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, Imatra Steel Oy Ab ja Boliden AB:ssä meneillään oleva rakennemuutos, jossa yritykset erikoistuvat, lisäävät tuotteidensa jalostusastetta ja siirtyvät tuotannossaan jalostusketjua eteenpäin. Ohjelman volyymiksi vahvistettiin alussa 20 milj. euroa, mutta se nostettiin vaiheittain ohjelman aikana 45 milj. euroksi. Ohjelmalle asetettiin strateginen ja operatiivinen johtoryhmä. Liite Ohjelman ja projektien tavoitteet Metallien jalostus toimii globaalissa taloudessa, missä menestyminen edellyttää jatkuvaa toimintojen ja tuotteiden kehittämistä. Pitkät etäisyydet on kyettävä kompensoimaan kilpailijoita tehokkaammalla toiminnalla ja jatkuvalla uudistumisella. Metallurgisten prosessien kehittäminen on pitkäjänteistä ja kallista. Erityisesti suuria investointeja vaativien läpimurtoteknologioiden toteuttaminen vaatii koko alan yhteisiä ponnisteluja, jotta riskit eivät muodostuisi liian suuriksi. Kilpailukyvyn varmistamiseksi yritysten on erikoistuttava, lisättävä tuotteiden jalostusastetta ja mentävä jalostusketjussa eteenpäin. Kasvun tulee perustua yhä selkeämmin asiakastarpeista lähtevän lisäarvon tuottamiseen loppuasiakkaalle. Näistä lähtökohdista muodostui NewPro, Uusiutuva metalliteknologia uudet tuotteet -ohjelman keskeinen tavoite: Erikoistuotteiden osuuden kasvattaminen kaksinkertaiseksi vuoteen 2009 mennessä. Ohjelman kokonaistavoitteesta jalostui myös ohjelman yksittäisten projektien tavoitteet. Näitä olivat esimerkiksi erikoistuotteiden jalostusasteen nostaminen, korkeampi markkinaosuus valikoiduissa tuotteissa ja erottautuminen kilpailijoista. Useiden projektien tavoitteena oli tukea yritysten kehittymistä terästen valmistajista metalliratkaisujen tuottajiksi. Osa projekteista tavoitteli uusia lopputuotteita ja keveämpiä ratkaisuja tai uusia käyttökohteita ja sovelluksia. Kustannustietoisuus, esimerkiksi paremman kannattavuuden omaavan tuotevalikoiman kehittäminen, uusien kustannustehokkaiden valmistusprosessien ja kustannuksiltaan edullisempien teräslaatujen kehittäminen oli mukana alusta asti. Myös lisäarvopalveluiden kehittäminen, sivutuotteiden määrän vähentäminen ja verkostoituminen pk-yritysten, yliopistojen ja osaamiskeskusten kanssa, esiintyivät tavoitteiden luettelossa. 1.3 Ohjelman rakenne Ohjelman tutkimus- ja kehitystoiminta keskitettiin johtoryhmien toimesta neljälle eri alueelle, jotka ovat metallien valmistuksen kehittäminen, uusien metallilajien kehittäminen ja soveltaminen, uusien puolivalmisteiden kehittäminen ja soveltaminen sekä uusien lopputuotteiden ja niiden valmistuksen kehittäminen. Alusta alkaen ohjelmassa mukana ollut asiakaslähtöisyys ja yhteistyö asiakkaiden kanssa johtivat joissain tapauksissa vuosia kestävään ja edelleen jatkuvaan projektien ketjuun. Ensin metallinjalostaja kehitti yhdessä projektissa uuden metallilajin ja toisessa paransi sen valmistusteknologiaa. Puolivalmisteen valmistaja kehitti näistä lähtökohdista omassa projektissaan uuden puolivalmisteen, esimerkiksi putkituotteen. Näitä taas asiakasyritykset käyttivät omien kehitysprojektiensa lähtökohtina ja kehittivät uusia metalli- ja konepajatuotteita, jotka hyödyntävät metallien uusia ominaisuuksia, kuten aiempaa suurempaa lujuutta ja siitä seuraavaa koko rakenteen keveyttä. Tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen projektit valjastettiin osittain tukemaan tätä kehitystä, mutta osittain myös avaamaan täysin uusia uria ja mahdollisuuksia. 2

13 Kuva 2. Ohjelman tutkimusalueet, projektikorit ja kehityskohteita. 1.4 Ohjelman rahoitus NewPro-ohjelman budjetoidut kokonaiskustannukset ovat 43.8 milj. euroa. Tästä on yritysprojektien osuus 36.3 milj. euroa ja tutkimusprojektien 7.5 milj. euroa. Tutkimusprojektien rahoituksesta on Tekesin osuus 70 % ja yritysprojektien 39 %. Lopusta vastasivat pääosin projekteihin osallistuneet yritykset ja ohjelman loppupuolella myös tutkimusta suorittaneet tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut käytössä olevan ns. kokonaisrahoitusmallin puitteissa. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) oli mukana kahden projektin rahoituksessa. Ohjelman projekteja on rahoittanut yhteensä 63 eri tahoa. Koko rahoituksesta on Tekesin osuus 45 %. Seuraavaksi suurimmat rahoittajat ovat Ruukki 25 %, Outokumpu 9% ja Ovako 7%. Luvatan osuus on 3 %, Outotecin 2 % ja Bolidenin 1 %. Loput 8 % rahoituksesta jakautuu 56 eri yrityksen, tutkimuslaitoksen, yliopiston, korkeakoulun ja EAKR:n kesken. 3

14 Tutkimusprojektit yht Yritysprojektit yht Tutkimusprojektit Tekes % Yritysprojektit Tekes % Muut rahoittajat % Muut rahoittajat % Kuva 3. Ohjelman rahoituksen jakaantuminen tutkimusprojektien ja yritysten tuotteita, palveluita ja prosesseja kehittävien yritysprojektien kesken. 25 % 9 % Tekes Ruukki 45 % 7 % 3 % 2 % 1 % Outokumpu Ovako Luvata Outotec Boliden Muut 56 8 % Kuva 4. Ohjelman rahoituksen jakaantuminen eri toimijoiden kesken. 4

15 1.5 Ohjelman osallistujat Ohjelman projektit pyrittiin toteuttamaan yritysten ja tutkimusosapuolten yhteishankkeina, joissa eri osapuolten paras osaaminen palvelee yhteisiä päämääriä. Metallinjalostajien ohella ohjelmaan haluttiin mukaan yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä tuotteiden suunnittelijat valmistajat ja loppukäyttäjät. Mukaan haluttiin saada asiakkaita myös omilla tuotekehitysprojekteillaan. Nähtiin, että metallien käyttäjillä on tarve kehittää kestävämpiä, keveämpiä, energiataloudellisia ja kierrätettäviä ratkaisuja, joiden tuottama arvo asiakkaalle ja loppukäyttäjälle on mahdollisimman suuri. Ohjelman yhteensä 63 projektiin osallistui rahoittajana 63 sellaista toimijaa, jotka kaikki olivat sopimussuhteessa Tekesin kanssa. Tämä sisältää 42 yritysprojektin ja 21 tutkimusprojektin yritykset ja tutkimustahot. Tämän lisäksi osallistui projekteihin suuri määrä muita yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, joiden nimi ei näy projektien rahoituspäätöksissä. Näitä ovat esimerkiksi projektien case-tapausten asiakasyritykset, konsultointia ja tutkimusalihankintaa suorittavat yritykset sekä ulkomaiset tutkimusalihankkijat ja yhteistyöyliopistot. Ohjelmaan osallistuneiden eri yritysten ja tutkimusryhmien kokonaismääräksi voidaankin laskea yli sata. Metallinjalostajat ovat NewPro-ohjelman käynnistäjinä sekä projektien volyymillä että lukumäärällä 30 mitattuna luonnollisesti suurin ryhmä. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden omien yritysprojektien lukumäärä ohjelmassa on 12. Ohjelman yritysprojekteista viisi oli kahden tai useamman yrityksen muodostaman yritysryhmän toteuttamia. Useimmissa ohjelman tutkimusprojekteissa oli myös monta eri tutkimusosapuolta, tyypillisesti kolme. Nämä on kirjattu oheisessa kuvassa kuitenkin projektin päävastuullisen yrityksen tai tutkimustahon lukuihin. Verkostoitumisen määrästä NewPro-ohjel- Outokumpu Ruukki Ovako Luvata Boliden Outotec Andritz Elematic Kokkola LCC Länsi-Lapin Koul.k.y. Stalatube Stala Sheet Metal Innovations Tamlink Hybri Steel Powerbeam Levator Kemi-Torniolaakson Koul.k.y. TKK VTT LTY TTY Kuva 5. Ohjelman projektien jakaantuminen eri toimijoiden kesken päävastuullisen tahon mukaan ryhmiteltynä

16 massa saa hyvän käsityksen kun huomaa, että esimerkiksi Oulun yliopisto, ei näy oheisessa kuvassa, koska he eivät olleet yhdessäkään projektissa päävastuullisena. Oulun yliopisto oli kuitenkin tutkimusosapuolena tai alihankkijana noin kymmenessä eri projektissa. 1.6 Ohjelman toteutus Ohjelma muodostui projekteista, jotka itsenäisesti toteuttivat niille suunniteltua ja hyväksyttyä projekti- tai tutkimussuunnitelmaa. Eri projekteilla oli käytössä hyvinkin toisistaan poikkeavia hallintomalleja. Tyypillinen hallinnon ja tiedonkulun varmistava työskentelytapa oli määrävälein, esim. 2 5 kertaa vuodessa, pidettävät projektin johto-, ohjaus- tai koordinaatioryhmän kokoukset, joihin osallistui projektin osapuolten edustajat, Tekesin edustaja ja ohjelman koordinaattori. Varsinkin tutkimusprojekteissa, yritysryhmäprojekteissa sekä verkottuneissa yritysprojekteissa tämä toimintatapa oli yleinen. Osa laajoista projekteista päättyi jopa 60 osanottajaa käsittävään seminaariin tai kokoukseen, jossa projektin tuloksia käytiin läpi. Vähemmän partnereita käsittävissä yritysprojekteissa riitti kevyempi hallintomalli, esim. yrityksen sisäinen palaveri, pitämään projektin tavoitteet mielessä ja toiminnan käynnissä. Useimmista ohjelman projekteista, niiden taustoista, toiminnasta ja tuloksista, on kuvaus tässä raportissa. Ohjelman projektit käynnistettiin vaiheittain siten, että tutkimusprojekteille järjestettiin vuosittainen hakukierros, mutta yritysprojekteja käynnistettiin jatkuvasti. Ohjelmassa mahdollisesti toteutettavat projektit valittiin ohjelman operatiiviselle johtoryhmälle toimitettujen lyhyiden projektikuvausten, ns. ideapaperien pohjalta. Operatiivinen johtoryhmä antoi rahoittajalle ja hankkeen ehdottajalle lausunnon siitä miten ohjelmaan pyrkivät hankkeet vastasivat ohjelman tavoitteita ja suosituksen siitä miten hanke ohjelman puitteissa tulisi johtoryhmän mielestä toteuttaa. Ohjelman päätavoitetta edistävien ideoiden esittäjiä kannustettiin projektin yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja rahoitushakemuksen laatimiseen. Samansisältöisten ideoiden esittäjiä kannustettiin yhteistyöhön ja yhteisen projektin käynnistämiseen. Ideoita ja niiden esittäjiä, jotka selvästi kuuluivat paremmin johonkin toiseen Tekesin ohjelmaan tai ohjelmista vapaan rahoituksen piiriin, ohjattiin yhteyteen näistä vastaavien tahojen kanssa. Rahoi- Kuva 6. Ohjelman tutkimusprojektit käynnistyivät vuosittain ja yritysprojektit jatkuvasti. 6

17 tuspäätökset, kielteiset tai myönteiset, teki tämän jälkeen laadittujen varsinaisten hakemusten perusteella luonnollisesti Tekes. Tutkimusprojektit päättyvät ohjelman päättyessä muutamaa projektia lukuun ottamatta, jotka anomansa jatkoajan turvin jatkavat korkeintaan vuoden 2009 loppuun. Osa yritysprojekteista sen sijaan kestää kauemmin. Viimeiset niistä päättyvät nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2011 lopussa. Ohjelmasta käynnistyneet spin-off projektit toimivat käynnistymisestään asti ohjelman yhteisen hallinnon ulkopuolella. 1.7 Projektien käynnistäminen Ohjelman projektit käynnistyivät vaiheittain vuosien aikana ohjelmalle varatun vuosittaisen rahoituskiintiön puitteissa. Projektien aktivointi, toiminnan organisointi ja käynnistämisen avustaminen oli koordinaatioprojektin keskeisimpiä tehtäviä. Projekti-itujen kehittämiseksi ja toimijoiden aktivoimiseksi järjestettiin NewPro-ohjelman tutkimusprojekteille yhteensä viisi ideakierosta. Tämä tehtiin yleensä syksyisin samaan aikaan kun yrityksetkin suunnittelivat seuraavan vuoden t&k-toimintaa ja tavoitteena oli projektien käynnistäminen seuraavan vuoden alkupuolella. Ideakierroksia edelsi aina eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja alan yritysten vilkas vuoropuhelu kulloinkin ajankohtaisista tutkimusaiheista. NewPro-tutkimusprojektien käynnistämistä ohjasi ohjelman operatiivinen johtoryhmä. Niiden tavoitteiden asetanta kiristyi myös vuodesta toiseen. Ensimmäisenä vuonna edellytettiin että tutkimusprojektien tulee edistää ohjelman tavoitteiden toteutumista, joista tärkein oli erikoistuotteiden osuuden kaksinkertaistaminen vuoteen 2009 mennessä. Toivottiin myös, että ne tulee toteuttaa yhteistyössä muun tutkimusyhteisön, metallinjalostajien sekä metalleja käyttävien yritysten kanssa. Tämän jälkeen ohjelman keskivaiheilla edellytettiin lisäksi että projekti on oltava tarkoituksenmukaista toteuttaa kansallisella rahoituksella ja kannustettiin tutkimus-osapuolten keskinäistä verkottumista ja kansainvälistä yhteistyötä, esim. tutkijanvaihtoa. Ohjelman loppupuoliskolla toivottiin lisäksi että projektit poistavat esteitä ohjelman päätavoitteen toteutumiselta. Haluttiin aiempien hankkeiden loppuunsaattamista, täydentäviä hankkeita, ja tulosten kaupallistamista. Lopuksi kehotettiin keskittymään erikoistuotteiden käytön taloudellisiin vaikutuksiin jalostusketjussa, kaupallistamisen erityispiirteisiin ja erikoistuotteiden vaikutuksiin ympäristössä. Tutkimushankeideoista syntyi NewPro-ohjelmassa 21 tutkimusprojektia. Niistä osa on esitutkimusluonteisia, osa edellisen vastaavan projektin jatkohankkeita ja osa päähanketta täydentäviä projekteja. Erillisiä projektiperheitä voidaan tunnistaa Varsinkin ohjelman alkuvaiheessa syntyi NewPro-tutkimusideoista projekteja myös Tekesin Energia ja ympäristöteknologian alueelle, Pinta-ohjelmaan ja Tekesin ohjelmista vapaan tutkimusrahoituksen kiintiöön. Osa ideoista muuntui myös NewPro-yritysprojekteiksi tai tutkimusalihankinnaksi osana laajempia yritys- tai yritysryhmäprojektia. Osa ideoista jäi toteuttamatta sen johdosta, että NewPro-ohjelman tutkimusprojekteissa edellytettiin lähes aina yritysten rahoitusosuutta. Yhteensä 140 tutkimusprojekti-ideaa vaikuttaa suurelta kun sitä verrattaan 21 toteutuneeseen projektiin. Ideoiden kiertäminen, toistuminen ja kehittyminen vuodesta toiseen, Taulukko 1. Vuosittain käsitellyt tutkimus- ja yrityshanke-ideat sekä niistä käynnistyneet projektit. Suluissa ohjelman ulkopuoliset spin-off-projektit yhteensä Tutkimushankeideat Yrityshankeideat Käynnistyneet projektit (+6) 63 (+6) 7