Avustustoiminta KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS

Transkriptio

1 Avustustoiminta KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS

2 Ulkoasu: Dynamo Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY Voimassa

3 Sisältö 1. Johdanto Avustuksen nostaminen Perustietoja avustusten maksamisesta Rakennus- ja peruskorjaushankkeet (B) Toimitila- ja asuntohankkeet (B) Maksatuksen käynnistyminen Pankkiyhteystietojen vahvistaminen Talousarvion ja toimintasuunnitelman tarkentaminen Maksusuunnitelman laatiminen Maksupyynnön tekeminen Viimeisen maksupyynnön laatiminen Tiedonsaanti maksutapahtumasta Toteutuneiden kulujen selvittäminen Avustuksen käyttöaika ja sen pidentäminen Toiminta-avustuksen (Ay, Ak) käyttöaika Erityisavustuksen (B, C) käyttöaika Käyttöajan pidentäminen Avustuksen hyväksyttävä käyttö Avustuksella katettavat hyväksyttävät kulut Erilliskulut ja -tuotot Erillis- ja järjestämiskulut lomatoiminnassa Hallintokulut ja muut yhteiskulut Toimitilakulut RAY-avustuksella tehtävät hankinnat Henkilöstökulut ja ulkopuoliset palvelut Poistot ja muut laskennalliset tai arvioon perustuvat erät Varainhankinnan tuotot ja kulut Rahoituskulut ja -tuotot Arvonlisävero Investointiavustuksen (B) käyttäminen Hankkeen perustamismenot Omarahoitus rakennushankkeissa

4 5. Vuosiselvitys avustuksen käytöstä Oikeat ja riittävät tiedot Vuosiselvityksen toimittamatta jättäminen Kirjanpitovelvollisuus Kirjanpitomateriaalin säilyttäminen Tilintarkastusvelvollisuus Yhdistyksen tilintarkastusvelvollisuus Säätiön tilintarkastusvelvollisuus Avustusehtojen muuttaminen, avustuksenpalauttaminen ja takaisinperintä Avustuksen käyttötarkoituksen muutos Avustuksen siirto Toiminnan antaminen muun kuin avustuksensaajan järjestettäväksi Avustuksen palauttaminen Velvollisuus avustuksen takaisinperintään Avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä Palautettava ja takaisinperittävä määrä investointiavustuksissa Investointiavustusten vanhenemisajat ja takaisinperintä Korko ja viivästyskorko Takaisinperinnän kohtuullistaminen tai siitä luopuminen Omaisuuden käyttöajan lyhentäminen takaisinperinnästä luopumisen muotona Avustuksensaajien yhteisvastuullisuus Takaisinperinnän määräaika Muita ohjeita Asiakkaiden valinta loma- ja kurssitoiminnassa Avustuksella hankitun omaisuuden vakuuttaminen Avustuksensaajan tiedonantovelvollisuus RAY:n tiedonsaantioikeus RAY:n tarkastusoikeus Tarkastuksen suorittaminen RAY:lle toimitettujen asiakirjojen julkisuus RAY:n oikeus luovuttaa tietoja...34 Lomakeluettelo...35 Sanasto

5 1. Johdanto Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY) on Suo messa yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopeli toimintaan. Vuosittain liiketoiminnan voitosta lähes 300 miljoonaa euroa jaetaan avustuksina sosiaali- ja terveysjärjestöjen 1 toimintaan, projekteihin ja investointeihin. Raha-automaattiavustusta voi käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty, ja avustuksella voi kattaa vain hyväksyttäviä kuluja. Nostetuista avustuksista on annettava RAY:lle vuosittain selvitys huhtikuun loppuun mennessä. Lisäksi päättyvästä projektista tai investoinnista on annettava loppuselvitys. RAY seuraa ja valvoo myönnettyjen avustusten käyttöä sekä toiminnan tuloksia ja vaikutuksia ja tekee tarkastuksia avustusta saavien järjestöjen toimintaan. Avustusten myöntämistä, maksamista, käyttöä ja käytön valvontaa sekä palauttamista ja takaisinperintää ohjaa laki rahaautomaattiavustuksista (1056/2001) 2. RAY:n avustustoimintaa ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Tähän oppaaseen on koottu avustusten nostamiseen, käyttämiseen ja käytön raportointiin liittyvät keskeiset ohjeet. Opas ei syrjäytä voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaisen antamia päätöksiä tai ohjeita taikka RAY:n yksittäistapauksessa antamia päätöksiä tai ohjeita. Opas päivitetään vuosittain. RAY pidättää oikeuden muutoksiin. Oppaassa mainitut lomakkeet löytyvät RAY:n verkkosivuilta osoitteesta Ray.fi Muut oppaat ja ohjeet Avustuksen käyttöajan pidennysohje Avustusten selvitys- ja kirjausohje Kassavirtalaskelmamalli Sopimusohje raha-automaattiavustuksen siirrosta ja käytöstä Taloussääntömalli Tilintarkastuksen muistilista 1 Avustusta saavista oikeuskelpoisista yleishyödyllisistä yhteisöistä ja säätiöistä käytetään tässä oppaassa yleisnimitystä järjestö. 2 Laista käytetään tässä oppaassa nimitystä avustuslaki. 5

6 2. Avustuksen nostaminen 2.1 Perustietoja avustusten maksamisesta Valtioneuvosto päättää avustuksista vuosittain, yleensä helmikuun alkuun mennessä. Ennen tätä avustusvuodelle esitettyjä avustuksia ei voida maksaa. RAY maksaa ensimmäiset avustuserät välittömästi jakopäätöksen jälkeen. Yleisavustukset (Ay) ja kohdennetut toimintaavustukset (Ak) maksetaan ilman erillistä maksupyyntöä neljässä tasasuuruisessa erässä yleensä helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun alkupäivinä, mikäli avustuspäätöksessä ei muuta mainita. RAY voi poikkeustapauksissa maksaa yleisavustukset ja kohdennetut toiminta-avustukset tavanomaista nopeammassa tai hitaammassa aikataulussa, mikäli se on perusteltua avustetun toiminnan kulut, toiminnan ajoittuminen tai muuttuminen huomioon ottaen. Maksatus voidaan tässä tapauksessa muuttaa joko maksusuunnitelman tai maksupyynnön mukaan tapahtuvaksi (ks. tarkemmin luvut 2.3 Maksusuunnitelman laatiminen ja 2.4 Maksupyynnön tekeminen ). Maksupyynnön mukaan tapahtuva maksaminen voi tulla kyseeseen myös silloin, kun edellisvuoden avustusta on jäänyt runsaasti käyttämättä. Tässä tapauksessa avustuspäätöksen käyttötarkoitustekstiin on yleensä lisätty maksutapaa tarkentava lausuma. Investointi- ja projektiavustukset maksetaan joko järjestön maksupyynnön perusteella tai maksusuunnitelman mukaan (ks. tarkemmin luvut 2.3 Maksusuunnitelman laatiminen ja 2.4 Maksupyynnön tekeminen ) Rakennus- ja peruskorjaushankkeet (B) Investointihankkeiden maksatus on porrastettu vaiheittain. Avustusta maksetaan erilliskuluihin seuraavasti: Ohjelmointivaiheessa maksetaan suunnittelusta aiheutuvia kuluja. Investoinnin ohjelmointivaihe on yleensä hyväksytty, kun avustus on myönnetty. Urakkavaiheessa maksetaan rakentamisesta aiheutuvia urakkaeriä ja muita rakennuskuluja. Järjestön tulee hyväksyttää urakkavaiheen asiakirjat RAY:llä ennen urakoiden maksamista. Viimeinen avustuserä maksetaan, kun loppuselvitys on hyväksytty. RAY ilmoittaa ohjelmointi-, urakka- ja loppuselvitysvaiheiden hyväksymisestä järjestölle kirjallisesti. Hyväksytä hanke RAY:llä ohjelmointi-, luonnospiirustus-, pääpiirustus-, urakkatarjous- ja loppuselvitysvaiheessa. Toimita urakkavaiheen hyväksymisen yhteydessä myös selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta ja käyttötalouskulujen rahoituksesta. Hankkeen rahoitussuunnitelmalla järjestö osoittaa, miten hanke aiotaan rahoittaa. Suunnitelmasta on selvittävä rahoittajatahot, onko rahoitus jo varmistettu ja omarahoitusosuuden hankkimistapa. Käyttötalouslaskelmalla selvitetään tiloissa järjestettävästä toiminnasta aiheutuvat kulut ja niiden rahoitus. Siitäkin on käytävä ilmi eri rahoittajatahot ja heidän sitoutumisensa rahoitukseen, esimerkiksi ostopalvelusopimuksella tai vastaavalla. Uudisrakennushankkeissa ja suurehkoissa peruskorjauksissa avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että RAY on hyväksynyt hankkeen rakennussuunnitelmat ja piirustukset. Asuntojen rakentamista tai peruskorjaamista koskevaa avustusta maksetaan ainoastaan suunnittelumenoja vastaan, kunnes järjestö on esittänyt hankkeen muusta rahoituksesta hyväksyttävän selvityksen. Usein muu rahoitus tarkoittaa ARAn 3 asuntolainaa tai korkotukea. 3 ARA = Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 6

7 2. AVUSTUKSEN NOSTAMINEN Jos hankkeen rakennussuunnitelmat on määrätty ARAn tai muun viranomaisen hyväksyttäväksi, RAY maksaa avustusta vasta, kun hyväksyminen on saatu. Loppuselvityksen on perustuttava rakennusaikaiseen kirjanpitoon ja sitä on voitava vaivatta verrata rakennusaikaiseen taseeseen, joka toimitetaan RAY:lle loppuselvityksen yhteydessä. ARAn lainaa saaneiden hankkeiden loppuselvitys on toimitettava myös ARAn hyväksyttäväksi Toimitila- ja asuntohankkeet (B) Toimitilojen tai asuntojen hankintaan myönnetty avustus maksetaan, kun RAY on hyväksynyt hankintahinnan ja -suunnitelman. Esitä samalla hankkeen rahoitus- ja käyttötaloussuunnitelmat. Älä allekirjoita kauppakirjaa ennen kuin RAY on hyväksynyt kaupan ehdot Talousarvion ja toimintasuunnitelman tarkentaminen Jos avustuspäätös poikkeaa olennaisesti hakemuksessa esitetystä, RAY pyytää järjestöltä tarkennetun talousarvion ja toimintasuunnitelman tammikuun aikana, kuitenkin ennen ensimmäisen maksuerän suorittamista. Olennaisena voidaan pitää noin 25 prosentin poikkeamaa haetusta määrästä. Sitä pienemmätkin prosentuaaliset muutokset voivat olla olennaisia suurissa, yli euron projekteissa. Tarkistustarpeen voi myös aiheuttaa muun muassa se, että hakemuksessa esitettyä suunnitelmaa on rajoitettu avustuspäätöksessä. Avustusta on esimerkiksi haettu kahden henkilön palkkaukseen, mutta sitä on myönnetty vain yhden henkilön palkkamenoihin. Mikäli poikkeama koskee yleisavustusta (Ay), järjestön koko talousarvio ja toteuttamis- tai toimintasuunnitelma on tarkistettava. Kohdennetussa toiminta-avustuksessa (Ak) tarkennus koskee kyseisen toiminnan toteuttamissuunnitelmaa ja talousarviota. Kun poikkeama koskee yksittäistä investointi- (B) tai projektiavustusta (C), RAY pyytää investointihankkeen tarkennetun toteuttamissuunnitelman ja kustannusarvion tai projektin tarkennetun toimintasuunnitelman ja talousarvion. 2.2 Maksatuksen käynnistyminen Pankkiyhteystietojen vahvistaminen Avustuksen nostamista varten järjestön on ilmoitettava RAY:lle ajantasaiset pankki- ja tilitietonsa. Uusien avustuksensaajien on vahvistettava pankkiyhteystiedot kirjallisesti tammikuun loppuun mennessä. Muut avustuksensaajat ilmoittavat kirjallisesti vain muuttuneet pankkiyhteystietonsa. Liitä ilmoitukseen pankin varmennus tilinomistajasta. Jäljennös pankin tiliotteesta tai tilisopimuksesta riittää. Avustukset voidaan maksaa myös kohdekohtaisille pankkitileille. Vahvista samassa yhteydessä myös valtuutukset maksupyyntöjen allekirjoituksiin, mikäli katsot sen tarpeelliseksi. 2.3 Maksusuunnitelman laatiminen RAY voi maksaa avustuksia ennalta sovitun maksusuunnitelman mukaisesti, mikäli avustetun toiminnan kulujen ajoittuminen sitä edellyttää. Täytä lomakkeet Maksusuunnitelma (RAY3744) Liitä mukaan Tarpeelliset liitteet oikeiden ja riittävien tietojen varmentamiseksi Toimita allekirjoitettu lomake liitteineen osoitteeseen RAY, Avustusten maksatus, PL 32, Espoo. Hae maksusuunnitelman mukaista maksatusta erillisellä maksusuunnitelmalomakkeella. Esitä hakemuksessa riittävä selvitys poikkeavalle rahoi tustarpeelle sekä toivotut maksupäivämäärät ja maksumäärät. Perustele toiminnan ja siitä johtuvan rahoitustarpeen olennaiset vaihtelut vuoden aikana. Esi- 7

8 merkiksi maksuvalmiusongelmat eivät ole riittävä peruste poikkeavalle maksuaikataululle. RAY päättää hakemuksessa esitetyn maksusuunnitelman hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 2.4 Maksupyynnön tekeminen Maksupyynnön mukaisissa maksuissa avustus maksetaan toteutuneisiin kuluihin, jotka perus tuvat hankkeen kustannuspaikan tuloslaskelmaan. Ennakkoa voidaan maksaa enintään kolmen seuraavan kuukauden aikana toteutuviin hyväksyttäviin kuluihin. Täytä lomakkeet Maksupyyntö (RAY3741) Tarvittaessa täytä myös Erittely maksuun haettavista ennakoista (RAY3742) Rakennushankkeen loppuselvitys (RAY3729) Projektin loppuselvitys (RAY3739) Suunnittele maksujen haku ajoissa, sillä RAY maksaa avustukset kahden viikon kuluessa maksupyynnön saapumisesta avustusosastolle. Jos haluat nostaa avustusta ennakkoon, täytä myös maksuun haettavien ennakoiden erittelylomake. Erittele haettava avustusennakko riittävän yksityiskohtaisesti. Avustusennakosta on käytävä ilmi vähintään se, mihin rahat käytetään ja mille ajalle kulut jaksottuvat (esim. palkat, vuokrat, toimistokulut). Erittele lomakkeelle myös ennakoiden hakuajalle toteutuvat erillistuotot; tarvittaessa arvioi ne. Täytä lomakkeiden eurokentät kokonaislukuina yhden euron tarkkuudella. Jos haet ennakkoa huhti-kesäkuun kuluihin ja olet jo aiemmin hakenut ennakkoa tammi-maaliskuun kuluihin, selvitä samalla tammi-helmikuun toteutuneet kulut. Anna kaikki avustuksen maksamisen kannalta tärkeät lisätiedot erillisellä selvityksellä maksupyynnön yhteydessä. Tärkeitä lisätietoja voivat olla esimerkiksi toiminnassa tapahtuneet muutokset. Liitä mukaan Tarpeelliset liitteet oikeiden ja riittävien tietojen varmentamiseksi Toimita allekirjoitetut lomakkeet liitteineen osoitteeseen RAY, Avustusten maksatus, PL 32, Espoo. Hae maksatusta maksupyyntölomakkeella. Kokoa maksupyyntölomakkeelle yhteenveto kaikista maksuun haettavista avustuksista. Täytä lomakkeeseen mm. avustuskohde, myönnetty avustusmäärä ja avustuksen maksatusprosentti (koskee lähinnä B-avustuksia, sillä muissa avustuksissa maksatusprosentti on useimmiten 100). Nämä tiedot löydät avustuspäätöksestä. Myös kohteen käyttötarkoitusteksti on kirjattu avustuspäätökseen. Nostamatta olevan avustuksen määrä käy ilmi maksatuskirjeestä, jonka RAY on lähettänyt edellisen maksun jälkeen. 8

9 2. AVUSTUKSEN NOSTAMINEN Muistilista Osoita maksupyyntö avustusten maksatukselle, älä yksittäiselle työntekijälle. Näin varmistat, että maksupyyntö käsitellään RAY:ssä viivytyksettä. Postita maksupyynnöt kirjeessä, jossa ei ole muuta postia RAY:lle. Toimita asiapaperit A4-koossa. Älä liitä maksupyynnön mukana tuleviin asiakirjoihin niittejä tai paperiliittimiä; ne vaikeuttavat papereiden skannaamista tietojärjestelmään. Selvitä toteutuneet tuotot ja kulut kyseiseltä aikaväliltä kirjanpidon yhteenvedoilla (kustannuspaikkakohtainen tuloslaskelma tai investoinneissa pääkirjaerittely). Älä liitä maksupyyntöön tositekopioita tai alkuperäisiä tositteita. Voit hyödyntää maksupyyntöjen ja selvitysten tekemisessä Projektipottitaulukkosovellusta, joka on kehitetty avustuskohteen toteutuneiden kulujen ja tuottojen seurantaan ja raportointiin. Sovellus on ladattavissa RAY:n verkkosivuilta Ray.fi Mikäli käytät Projektipottia, lähetä sen ohessa myös tuloslaskelma, jotta numeroiden johtaminen Projektipottiin voidaan asianmukaisesti todentaa. Suunnittele projektin tai hankkeen rahoi tus järjestelyt niin, että avustuksia haetaan maksuun korkeintaan 4 6 kertaa vuodessa. RAY ei maksa avustusta pienissä erissä, ellei ole kyse viimeisestä avustuserästä. Muista, että RAY maksaa avustukset aina täysinä euroina Viimeisen maksupyynnön laatiminen Laadi maksupyyntö myös viimeisestä maksuerästä. Toimita samassa yhteydessä myös projektin loppuselvityslomakkeet. RAY maksaa projektiavustuksen loppuun vasta saatuaan tarvittavat selvitykset. RAY jättää noin 1 5 prosenttia projektille myönnetyistä avustuksista odottamaan loppuselvityspapereita, enintään kuitenkin euroa. Tee projektin loppuselvitys omalla lomakkeellaan. Toimita varsinainen loppuraportti joko loppuselvityslomakkeen yhteydessä tai myöhemmin. Myös investointiavustuksen viimeinen maksuerä voidaan maksaa vasta, kun loppuselvitys on hyväksytty RAY:ssä. Liitä loppuselvityksen mukaan kirjanpidon tulosteet toteutuneista kuluista Tiedonsaanti maksutapahtumasta Järjestö saa RAY:ltä kirjeen maksusuunnitelman tai -pyynnön perusteella suoritetuista maksutapahtumista. Siinä kerrotaan, mitä avustuksia järjestön tilille on maksettu. Ota yhteyttä järjestösi tarkastajaan RAY:ssä, mikäli kirjeen tiedot eivät täsmää kirjanpitoonne. Kirjeessä on avustuskohteen yksilöintitiedot: kohdetunnus (esim. C2), avustuksen käyttötarkoitusteksti ja myöntämisvuosi. Kirjeessä voi olla myös muita maksupyyntöön liittyviä viestejä. Siinä voidaan pyytää lisäselvitystä joihinkin kulueriin, kertoa mitä kuluja RAY ei ole avustuskohteelle hyväksynyt tai esittää perustelut sille, miksi RAY on maksanut vähemmän kuin mitä maksupyynnössä haettiin. Maksutapahtumakirjeen sisältö Maksettu Euro -rivillä kerrotaan nyt maksettu määrä. Nostamaton saldo maksun jälkeen kertoo, paljonko avustuskohteella on vielä nostama-tonta avustusta tämän maksun jälkeen. Jälkiselvitettävää avustusta maksun jälkeen kertoo, paljonko kohteelta on maksettu avus-tuksia tämä maksu mukaan luettuna enem-män kuin järjestö on raportoinut toteutuneita, avustuksella katettavaksi hyväksyttäviä nettokuluja kyseiselle kohteelle (siirtovelkaa RAY:lle). Jos avustuskohteelle on määritetty avustus-osuus, Jälkiselvitettävää avustusta maksun jälkeen kertoo, kuinka paljon avustusmäärää pienemmät raportoimanne kulut ovat, kun otetaan huomioon 9

10 3. kohteen avustusosuus. Jos avustuskohteella on esimerkiksi 70 prosentin avustusosuus, ja jälkiselvitettävää avustusta on euroa, kuluja on raportoitu euroa vähemmän kuin maksetut avustukset edellyttäisivät ( * 70 % = ). Yliselvitettyä avustusta tositeyhteenvedon jälkeen kertoo, että järjestö on raportoinut toteutuneita avustuksella katettavaksi hyväksyttäviä nettokuluja kyseiselle kohteelle enemmän kuin tämä maksu mukaan luettuna on avustuksia maksettu. Jos avustuksesta ei ole maksettu mitään, mutta järjestö on toimittanut raportin toteu-tuneista nettokuluista, kirjeessä rivi Jälkiselvitys Euro ilmoittaa määrän, joka on lisätty kohteen toteutuneisiin nettokuluihin Toteutuneiden kulujen selvittäminen Kun selvität hankkeen toteutuneita kuluja RAY:lle, ota huomioon edellisessä maksatuskirjeessä lähetetyt ohjeet ja toimi niiden mukaisesti. Huomioi maksatuskirjeen ohjeet erityisesti loppu vuonna maksetuissa ennakoissa. Vuosiselvitys ei korvaa maksatukseen liittyvää toteutuneiden kulujen selvitystä. Rakennushankkeissa, hankinnoissa ja muissa taseeseen kirjattavissa investoinneissa voidaan käyttää rakennusaikaista tasetta ja/tai pääkirjaerittelyä niistä tileistä, joille avustettavia menoja on kirjattu. Jos toteutuneiden erilliskulujen ja -tuottojen yhteenvedosta ei selviä kulujen laatu tai kulujen liittyminen avustuspäätökseen, liitä yhteenvetoon riittävä selvitys asiasta ja korjaa kirjanpito RAY-vaatimusten tasolle ensi tilassa. Käytännössä RAY-toimintojen ja projektien pääkirjoihin on hyvä kirjata selitteet. Lisätietoja kulujen selvittämisestä on luvuissa 4 Avustuksen hyväksyttävä käyttö ja 5 Vuosiselvitys avustuksen käytöstä. Avustuksen käyttöaika ja sen pidentäminen Toiminta-avustus (Ay, Ak) Toiminta-avustuksia voi käyttää avustuksen myöntämisvuoden ja sitä seuraavan kalenterivuoden aikana syntyviin kuluihin tai menoihin. Erityisavustus (B, C) Erityisavustuksia voi käyttää avustuksen myöntämisvuoden ja sitä seuraavan kalenterivuoden aikana syntyviin kuluihin ja menoihin sekä myöntämisvuotta edeltävänä vuonna syntyneisiin kuluihin tai menoihin, kun ne ovat aiheutuneet avustuspäätöksessä tarkoitetusta hankkeesta. Avustuksen käyttöaika on yleensä kaksi vuotta, myöntämisvuosi ja sitä seuraava vuosi. Toimita maksupyyntö RAY:lle viimeistään avustuksen myöntämisvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä (31.12.), muutoin avustus vanhenee (ks. avustuslain 34 ). Käytännössä riittää, että maksupyyntö on lähetetty ennen vuodenvaihdetta (esim. postileima ja faksin tai sähköpostiviestin lähetysajan varmentava tieto). Avustettavaksi esitettävien kulujen on oltava avustuksen käyttöaikana toteutuneita, ts. viimeistään myöntämisvuotta seuraavan vuoden kuluja tai menoja. 10

11 3. AVUSTUKSEN KÄYTTÖAIKA JA SEN PIDENTÄMINEN Esimerkki: Vuonna 2010 myönnettyä avustusta voidaan käyttää vain sellaisiin kuluihin ja menoihin, jotka hyvän kirjanpitotavan mukaan kirjataan viimeistään vuoden 2011 kuluiksi. Jos tehdyt hankinnat ja työmatkat sekä ostetut palvelut ja muut työsuoritukset on otettu vastaan ennen vuodenvaihdetta, niistä syntyneet kulut kirjataan vuodelle 2011, vaikka laskun eräpäivä olisi seuraavan vuoden puolella. Avustuksen myöntämistä edeltävä vuosi Avustuksen käyttöaika toiminta-avustuksissa Avustuksen myöntämisvuosi Seuraava vuosi Vanhentumisajankohdan jälkeiseen aikaan kohdistuvia avustusennakoita ei voida maksaa vanhentuneesta avustuksesta. Siksi meneillään olevalle tilikaudelle kuuluvia, mutta seuraavalla tilikaudella maksettavia kuluja varten nostettava avustus on haettava ajoissa eli viimeistään vuoden loppuun mennessä. 3.1 Toiminta-avustuksen (Ay, Ak) käyttöaika Toiminta-avustusta (Ay, Ak) voi käyttää avustuksen myöntämisvuoden ja sitä seuraavan kalenterivuoden aikana syntyviin kuluihin tai menoihin. Toiminta-avustusta ei voi käyttää avustuksen myöntämisvuotta aikaisemmin syntyneisiin kuluihin, menoihin ja alijäämiin, jollei avustuspäätöksestä näin ilmene. Järjestön on katettava Ay- ja Ak-avusteisesta toiminnasta syntyneet alijäämät muista varoistaan, minkä vuoksi hankkeiden budjetointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos C-avustuksella rahoitettua toimintaa jatketaan uuden Ak-avustuksen turvin, avustusta ei voi käyttää edellisvuoden alijäämän kattamiseen, ellei avustuspäätöksestä muuta ilmene. Esimerkki: Kolmena peräkkäisenä vuonna, esimerkiksi vuosina , myönnetys tä avustuksesta voidaan ensimmäisenä vuonna maksaa vuosina toteu tuneita kuluja. Vastaavasti viimeisen vuoden avustusta voidaan käyttää vielä vuonna 2013, jos kulut tai menot ovat aiheutuneet avustuspäätöksessä tarkoitetusta toiminnasta tai hankkeesta (ks. tarkemmin luku 3.3 Käyttöajan pidentäminen ). 3.2 Erityisavustuksen (B, C) käyttöaika Erityisavustusta (B, C) voi käyttää avustuksen myöntämisvuoden ja sitä seuraavan kalenterivuoden aikana syntyviin kuluihin ja menoihin. Erityisavustusta voidaan käyttää myös ennen myöntämisvuotta syntyneisiin kuluihin tai menoihin silloin, kun kulut tai menot ovat aiheutuneet avustuspäätöksessä tarkoitetusta hankkeesta. Tämä saattaa tulla sovellettavaksi esimerkiksi investointihankkeiden suunnittelukuluissa. Tästä johtuen erityisavustusten käyttöajan sanamuoto poikkeaa hieman toiminta-avustusten vastaavasta. B- ja C-avustuksetkin pyritään mitoittamaan siten, että avustus riittää myöntämisvuoden tai sitä edeltävän vuoden kuluihin. Jos kuitenkin hankkeen aikataulu viivästyy, avustusta voidaan käyttää vielä seuraavanakin vuonna toteutuviin kuluihin. Seuraavana vuonna myönnettävällä projekti- tai investointiavustuksella on taas kahden vuoden käyttöaika. 11

12 Avustuksen myöntämistä edeltävä vuosi Avustuksen käyttöaika erityisavustuksissa Avustuksen myöntämisvuosi Seuraava vuosi Esimerkki: Projektille kolmena peräkkäisenä vuonna, esimerkiksi vuosina , myönnetystä avustuksesta voidaan ensimmäisenä vuonna maksaa vuosina toteutuneita kuluja. Vastaavasti viimeisen vuoden avustusta voidaan käyttää vielä vuonna 2013, jos kulut tai menot ovat aiheutuneet avustuspäätöksessä tarkoitetusta hankkeesta (ks. luku Käyttöajan pidentäminen). 3.3 Käyttöajan pidentäminen RAY voi järjestön pyynnöstä erityisestä syystä pidentää edellä käsiteltyä avustuksen käyttöaikaa korkeintaan kahdella vuodella (ks. avustuslain 36 ). Sitä pidemmästä jatkoajasta päättää sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Jos RAY on jo kertaalleen pidentänyt käyttöaikaa vuodella, toisen lisävuoden pidentämispäätöksen tekee edelleen RAY. Jos avustuksen käyttöaikaa on jo aiemmin pidennetty vähintään kahdella vuodella, hakemus toimitetaan STM:lle. Selvitä ja perustele hakemuksessa, mille avustukselle käyttöajan pidennystä haetaan, miksi ja kuinka pitkäksi aikaa. Käyttöajan pidennykselle on oltava painavat perustelut. Perusteluksi ei riitä, että hanke on viivästynyt, vaan hakemuksessa on kerrottava, miksi hanketta ei ole voitu toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Lähetä hakemus RAY:lle hyvissä ajoin ennen viimeisen käyttövuoden loppua (31.12.). Käytännössä riittää, että pidennyshakemus on lähetetty ennen vuodenvaihdetta (esim. postileima tai faksin tai sähköpostiviestin lähetysajan varmentava tieto). Myös STM:lle toimitettavasta hakemuksesta on selvittävä, mille avustukselle käyttöajan pidennystä haetaan, miksi ja kuinka pitkäksi aikaa. Hakemus STM:lle on vapaamuotoinen, mutta siinä voi käyttää apuna RAY:n käyttöajan pidentämistä koskevaa lomaketta. Täytä lomakkeet Käyttöajan pidennys (RAY 3749) Liitä mukaan Tarpeelliset liitteet oikeiden ja riittävien tietojen varmentamiseksi Toimita pidennyshakemus liitteineen avustuksen viimeisen käyttövuoden loppuun (31.12.) mennessä osoitteeseen: RAY, Avustusten maksatus, PL 32, Espoo. 12

13 4. Avustuksen hyväksyttävä käyttö Yleisavustus (Ay) Voi käyttää avustuspäätöksen mukai seen, järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä, avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Ei voi käyttää varainhankinnan tai liiketoiminnan kuluihin eikä poistoihin tai muihin laskennallisiin kuluihin. Ei voi käyttää toimintaan, johon on myönnetty erillistä kohdennettua avustusta (Ak, B tai C). Ei voi käyttää sellaisiin irtaimen käyttö-omaisuuden hankintamenoihin, jotka aiheutuvat toimintayksikön perustamisesta, laajentamisesta, uudelleenjärjestämisestä tai perusparannuksesta. Ei voi käyttää rahoitustoiminnan kuluihin. Kohdennettu toiminta-avustus (Ak) Voi käyttää vain avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin erilliskuluihin. Ei voi käyttää varainhankinnan tai liiketoiminnan kuluihin eikä poistoihin tai muihin laskennallisiin kuluihin. Ei voi käyttää toimintaan, johon on myönnetty erillistä kohdennettua avustusta (Ak, B tai C). Ei voi käyttää rahoitustoiminnan kuluihin. Investointiavustus (B) Voi käyttää vain avustuspäätöksen mukaisen hankkeen perustamismenoihin mukaan lukien toiminnan käynnistämisen kannalta tarpeelliset irtaimisto- ja huoneistohankinnat. Rakennus- ja peruskorjausmenot sisältävät varsinaisten urakkasopimuksiin perustuvien menojen lisäksi rakennuttamis- ja suunnittelukulut sekä rakennusaikaiset rahoituskulut. Ei voi käyttää maa-alueen hankintamenoihin tai sen rakennusaikaiseen vuokraan. Projektiavustus (C) Voi käyttää vain avustuspäätöksen mukaisten hankkeiden toiminnallisiin kuluihin sekä toiminnan kannalta välttämättömien työvälineiden hankintaan. Tulkintaa avustuksella katettavista hyväksyt tävistä kuluista ohjaavat avustuslaki, valtio neuvoston vahvistama avustuspäätöksen käyttötarkoitusteksti ja päätöksessä olevat rajaukset, järjestön tekemä avustushakemus ja sen mukana lähetetty toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä niiden tarkennukset. Avustushakemuksessa esitetty käyttötarkoitus, talousarvio ja toimintasuunnitelma ovat avustuksen maksun ja hyväksyttävän käytön perustana, jollei avustuspäätöksessä muuta todeta. Avustusta ei kuitenkaan voi käyttää sellaisiin kuluihin, joita sillä ei voi avustuslain mukaan kattaa huolimatta siitä, että kulut on budjetoitu hakemuksessa erikseen. Avustuksensaaja on vastuussa muun muassa siitä, että avustus käytetään avustuspäätöksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan tai hankintaan toiminta tai hanke vastaa avustushakemusta (toiminta- tai projektisuunnitelma, talousarvio ja niiden mahdolliset tarkennukset avustuspäätöksen jälkeen). avustuspäätökseen liittyviä ehtoja ja rajauksia noudatetaan avustuslakia noudatetaan muuta lainsäädäntöä, kuten kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia ja hankintalakia noudatetaan. 13

14 Toiminta, johon avustusta on myönnetty, saattaa muuttua tai suuntautua uudelleen hankkeen kuluessa. Ota muutoksista aina yhteyttä RAY:hyn. Avustettavan hankkeen tai toiminnan muodoissa ja keinoissa voidaan perustelluista syistä hyväksyä vähäisiä muutoksia. Muutokset eivät kuitenkaan voi olla olennaisia tai suuria. Avustusehtojen ja avustuksen käyttötarkoituksen muuttamisesta päättää STM järjestön hakemuksesta. 4.1 Avustuksella katettavat hyväksyttävät kulut Avustuslain :ssä säädetään hyväksyttävistä kuluista. Hyväksyttäviksi kuluiksi katsotaan avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta tai hankkeesta johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kulut. Lain 11 :ssä säädetään kaikkia avustuslajeja koskevista ehdoista ja lain :t sisältävät avustuslajikohtaisia säännöksiä. RAY ottaa huomioon kullekin vuodelle hyväksyttävinä kuluina ne kulut, jotka kirjanpitolain (1304/2004) 3 luvun 3 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan on merkittävä kyseiseltä tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen hyvän kirjanpitotavan mukaisesti (suoriteperuste). Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden aikana syntyneet kulut kirjataan tilikauden kuluksi ja tuotot tilikauden tuotoiksi huolimatta siitä, että lasku maksetaan tai maksu suoritus saadaan vasta seuraavana vuonna (ks. luku Poistot ja muut laskennalliset tai arvioon perustuvat erät ). Kulujen tarpeellisuutta arvioidaan siitä lähtökohdasta, kuinka välttämätön kulu on toiminnan tai hankkeen toteutumisen kannalta. Vaikka jokin kulu katsottaisiin ehdottoman tarpeelliseksi, voi olla, että se on kohtuuton suhteessa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi tietyt budjetoimattomat hankinnat tai sellaiset ulkopuolelta ostettavat palvelut, jotka voitaisiin suorittaa myös omalla henkilöstöllä ja joita ei ole ilmoitettu avustushakemuksessa. Erilaisten matkakulujen korvaamisessa avustusrahoituksella on syytä olla tarkkana erityisesti silloin, kun kulut ovat määrältään suuria. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkomaanmatkat, jotka kannattaa aina hyväksyttää etukäteen RAY:llä. Tulkinnanvaraisissa asioissa ota yhteyttä RAY:n avustusosastolle järjestönne tarkastajaan, joka viime kädessä hyväksyy toiminnan ja hankkeiden kulut Erilliskulut ja -tuotot Järjestö voi käyttää kohdennettua toimintaavustusta (Ak), investointi (B)- ja projektiavustusta (C) vain toiminnan erilliskuluihin vähennettynä toiminnan erillistuotoilla. Erilliskuluilla tarkoitetaan sellaisia kuluja, joita ei syntyisi, jos kyseistä toimintaa ei toteutettaisi. Vastaavasti erillistuotot ovat tuottoja, joita ei saataisi, jos toimintaa ei toteutettaisi. Käytetty avustusmäärä lasketaan vähentämällä erillistuotoista erilliskulut (nettoperiaate). Tyypillisiä erillistuottoja ovat asiakasmaksut ja erilaiset osallistujamaksut, julkaisumaksut sekä muut julkiset avustukset. Esimerkki: Projektin erilliskulut ovat yhteensä euroa ja toiminnan erillistuottoina kertyy osallistumismaksuja euroa ja muita tuottoja euroa, jolloin avustettavaksi hyväksytään euroa. Järjestön on kustannuspaikkakohtaisessa raportissaan eriteltävä aina sekä erillistuotot että -kulut. Yleisavustukseen ei sovelleta nettoperiaatetta, vaan käytetyn avustuksen määrä lasketaan niistä järjestötoimintaan kohdistuvista bruttokuluista, joihin ei ole saatu muuta RAY-avustusta. Yleisavustusta voi käyttää järjestön sääntöjen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin kuluihin (varsinaiset toiminnan kulut) ottaen huomioon avustuspäätöksestä ilmenevät rajoitukset. Yleisavustuksella voi myös kattaa toiminnasta aiheutuvia vähäisiä irtaimen käyttöomaisuuden hankintoja. 14

15 4. AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ Erillis- ja järjestämiskulut lomatoiminnassa Kurssi-, leiri- ja lomatoimintaan myönnettyjä avustuksia on mahdollista käyttää kurssista, leiristä tai lomasta aiheutuvien erilliskulujen (majoitus- ja ruokailukulut sekä erilliset ohjelmaan sisältyvät luennoitsijoiden ja muun erityishenkilöstön kulut, avustajien palkkiot jne.) lisäksi myös toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kuluihin, kuitenkin enintään 10 prosenttia avustuksesta. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi kurssi- tai lomajaksojen järjestämisestä aiheutuvat tiedotus-, toimisto- ja hallintokulut sekä ohjelmakulut. Avustettaviksi esitettävien järjestämiskulujen on perustuttava todellisiin kuluihin ja ne on esitettävä eriteltyinä ja perusteltuina. Koska järjestämiskulut ovat samantyyppisiä kuin kulut, joihin voitaisiin käyttää yleisavustusta, järjestämiskulujen hyväksymismenettely on koskenut pääasiassa sellaisia järjestöjä, jotka eivät saa yleisavustusta. Järjestämiskulujen määrä lomatoiminnassa lasketaan siten, että ensin kohteen erilliskuluista vähennetään kohteen erillistuotot, jolloin saadaan ns. hyväksyttävät avustettavat nettokulut. Käytetyn avustuksen määrään voi sisältyä maksimissaan 10 % järjestämiskuluja, joten saadut nettokulut jaetaan 90 %:lla, jotta päästään hyväksyttävien lomatoiminnan järjestämiskulujen määrään. Koska järjestämiskuluina hyväksytään kuitenkin ainoastaan kirjanpitoon kirjatut ja todellisuudessa toteutuneet kulut, edellä mainitun laskukaavan mukaiset järjestämiskulut ovat RAYavustuksella katettavien järjestämiskulujen enimmäismäärä. Jos toteutuneita järjestämiskuluja on kirjanpidossa vähemmän, kirjanpidon mukainen pienempi järjestämiskuluerä hyväksytään RAY:n avustamaan lomatoimintaan. Oheinen esimerkki havainnollistaa järjestämiskulujen laskemista: lomien hinta 0 muut erilliskulut yhteensä asiakasmaksut muut tuotot käytetty avustus ennen järjestelykuluja hyväksytyt järjestelykulut käytetty avustus Järjestämiskulujen maksimimäärä saadaan seuraavasti: käytetty avustus ennen järjestelykuluja ( euroa/0,9 )*0,1= euroa. Ko. erä on kuitenkin suurempi kuin kirjanpitoon kirjatut järjestelykulut, joten kuluiksi hyväksytään kirjanpidon mukainen euroa. Niinpä avustuksen käytön laskelmaksi saadaan seuraava: käytettävissä oleva avustus käytetty avustus siirtovelka 15

16 4.1.3 Hallintokulut ja muut yhteiskulut Järjestöillä, jotka eivät saa yleisavustusta, Akja C-avustusten erilliskuluksi voidaan hyväksyä erilaisia toimisto-, kirjanpito- ja hallintokuluja. Kulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja, hankkeen talousarvion mukaisia ja pysyttävä koko vuoden samanperusteisina. Perustele hallintokulujen kohdentaminen kirjallisesti kirjanpitoaineistoon joko suoraan tositteeseen tai sen liitteeksi. Käy hallintokulujen jako läpi vuosittain. Ota jakoperusteista tarvittaessa yhteyttä avustuspäätöksessä mainittuun RAY:n tarkastajaan. ne tuloslaskelmassa esitetäänkin toiminnoille ositettuna. Järjestöt näyttävät usein kyseiset erät erillään omana kuluryhmänään. Yleisavustusta saavien järjestöjen on katettava hallinto- ja tukitoimintojen kulut yleisavustuksellaan Toimitilakulut Vuokrakuluihin hyväksytään pääsääntöisesti vain sellaiset toiminnan käytössä olevat tilat, joita avustuksen saajalla ei ollut käytössään ennen kyseisen toiminnan aloittamista. Järjestön omistuksessa olevan toimiston laskennallinen vuokra ei ole hyväksyttävä kulu. Esimerkki: Palkkahallintokulut voidaan jakaa henkilömäärien suhteessa, kirjanpitokulut tositemäärien suhteessa, henkilöstökulut tuntikirjanpidon tai muun työajanseurannan avulla sekä posti-, puhelin- ja kopiointikulut käytön mukaan. Tilintarkastuskulut voidaan jakaa samoin perustein kuin kirjanpitokulut. Hyväksyttäviä tilintarkastuskuluja ovat vain RAY:n avustushankkeiden tarkastusta koskevat kulut. Järjestöt jyvittävät usein eri toimintojensa kustannuspaikoille myös keskushallinnon ja toimiston sisäisiä laskennallisia kuluja, joihin ei sisälly rahaliikennettä. Järjestö voi menetellä näin kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään, jos se haluaa seurata kunkin toiminnan aiheuttamia todellisia kuluja. Menettely on RAY-avustuksissa hyväksyttävää vain, jos siirrot (ositukset) on tehty näkyvästi niin, että kuluerät voidaan vähentää avustuksella katettavista hyväksyttävistä kuluista. Näytä tuloslaskelmassa selkeästi, mitkä kuluerät ovat ositettuja. Näitä kulueriä ei edellä todettuja poikkeuksia lukuun ottamatta hyväksytä kohdennetun toiminta-avustuksen tai projektin erilliskuluiksi, mutta ne voidaan hyväksyä yleisavustuksen (Ay) avustettavaksi kuluksi, vaikka Esimerkki: Järjestö antaa projektityöntekijälleen tilat omista toimitiloistaan sen sijaan, että vuokraisi ne ulkopuoliselle. Tätä ei hyväksytä hankkeen kuluksi, vaan se katsotaan järjestön hankkeelle antamaksi omarahoitusosuudeksi, joka on otettu huomioon avustusvalmistelussa. Edellä mainitusta voidaan poiketa siinä tapauksessa, että järjestöllä ei ole vuosittain muuta kuin RAY-avusteista toimintaa eikä järjestölle myönnetä erikseen RAY:n yleisavustusta. Näissä tapauksissa voidaan käyttää erilliskuluarviointia eli sitä, olisiko näitä vuokratiloja käytössä, jos hanketta ei toteutettaisi. Tulkintaa voi soveltaa ainoastaan RAY:n hyväksynnällä. Mikäli avustettu toiminta tapahtuu tiloissa, joiden rakentamiseen tai hankintaan on saatu RAY-avustusta, erilliskuluksi hyväksytään tiloista maksettava hoitovastike. Korjausvastiketta ja rahoitusvastiketta ei hyväksytä erilliskuluiksi. Kun järjestö saa useampaa RAY-avustusta, vuokra tai yhtiövastike ja tilojen ylläpitokulut voidaan jakaa eri toiminnoille käytettyjen neliöiden mukaan. Yleisavustusta saavan järjestön on kirjattava toimitilojen edelleen vuokraamisesta saamansa tuotot kulujen oikaisuksi yleisavustuksen kustannuspaikalle, jos toimitilavuokrat katetaan yleisavustuksesta. Tämä sen vuoksi, että yleisavustuksen käyttöön ei sovelleta nettoperiaatetta. 16

17 4. AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ RAY-avustuksella tehtävät hankinnat Kohdennetut toiminta- ja projektiavustukset ovat toiminnallisesti ja ajallisesti rajattuja kokonaisuuksia. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti toiminnallisiin kuluihin ja niillä voi tehdä vain vähäisiä hankintoja. Suuriin hankintoihin on haettava aina investointiavustusta (B). Ak- ja C-avustuksilla hankittavien kalusteiden ja laitteiden käyttöiän ei pitäisi olennaisesti poiketa projektin tai avustuspäätöksessä rajatun toiminta-avustuksen kestosta. Projektiavustuksella hankintoja voi tehdä vain projektin käynnistysvuonna, ei sen jälkeen. Hankintojen on perustuttava avustushakemuksessa esitettyihin tietoihin. Projektiavustuksella hankittuun omaisuuteen liittyy 10 vuoden palautusehto (ks. avustuslain 9 ). Jollei avustettu toiminta vakinaista asemaansa järjestön toiminnassa projektin päätyttyä, projektissa hankitun irtaimiston tulee jäädä palvelemaan järjestön muuta käyttöä. RAY-avustuksilla tehtäviin hankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007). Laki julkisista hankinnoista velvoittaa valtion ja kuntien lisäksi myös järjestöjä ja säätiöitä muun muassa silloin, kun hankinnan tekemistä varten on myönnetty julkista tukea yli puolet (50 %) hankinnan arvosta. Julkinen tuki käsittää RAY-avustusten lisäksi mm. valtion ja kuntien avustukset (ks. myös hankintalain 4 ). Hankinta määritellään laissa varsin laajasti. Sillä tarkoitetaan muun muassa tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Esimerkiksi urakoiden pilkkominen osiin hankintarajojen alittamiseksi on kiellettyä. Hankintalakia ei sovelleta kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin, vaikka avustuksen saaja olisi saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta. Kynnysarvo tarkoittaa yksittäisen hankinnan suurinta mahdollista ennakoitua arvoa ilman arvonlisäveroa. Ennakoitu arvo määrittelee myös sen, kuuluuko hankinta lain piiriin. Kansallisista kynnysarvoista riippumatta RAY edellyttää, että kaikki vähänkin suuremmat tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan, jotta kustannukset pysyvät kurissa. Tämä voidaan tehdä pyytämällä tarjouksia useammalta kuin yhdeltä tavaran- tai palveluntoimittajalta. Pyydetyt tarjoukset on sisällytettävä järjestön kirjanpitoaineistoon. Hankintalain kansalliset kynnysarvot ovat alkaen. Hankintalaji euroa Tavara- ja palveluhankinnat Käyttöoikeussopimukset Suunnittelukilpailut Hankintalain liitteen B mukaiset terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (ryhmä 25) ja eräät työvoimahallinnon koulutuspalvelut yhteishankintana 4 Rakennusurakat Käyttöoikeusurakat Henkilöstökulut ja ulkopuoliset palvelut Henkilöstökuluja aiheutuu joko vakituisesti tai määräaikaisesti työskentelevien koko- tai osaaikaisten henkilöiden palkoista ja lakisääteisistä sekä vapaaehtoisista palkan sivukuluista. Sivukulujen osuus on noin 22 % bruttopalkasta. Henkilöstökuluihin voi huomioida lounassetelit ja lakisääteisen työterveyshuollon, mutta ei vapaaehtoista eläkevakuutusta tai muita kuluja, jotka eivät ole lakisääteisiä. Avustettavia erilliskuluja ovat tiettyä toimintaa varten erikseen palkatun henkilöstön palkkakulut. Kohdennetulla toiminta-avustuksella ja projektiavustuksella ei voi kattaa sellaisia kuluja, joita avustuksen saajalla oli jo ennen avustetun toiminnan aloittamista. Mikäli järjestön palkkalistoilla olevat vakituiset työntekijät tekevät tavanomaisen työaikansa ja palkkansa puitteissa töitä myös Ak- tai C-avustuksella tuettuun toimintaan tai hankkeeseen, näitä palkkauskuluja ei pidetä erilliskuluina. Jos projektiin tai kohdennettuun toimintaan palkattu henkilö käyttää tilapäisesti osan 4 Ks. tarkemmin ajantasa/2007/

18 työ ajastaan järjestön muihin tehtäviin, hänen palkkakulunsa kohdistetaan tältä osin kyseiselle toiminnalle. Jos vakituinen työntekijä siirtyy työskentelemään kohdennetulla toiminta-avustuksella rahoitettuun toimintaan tai projektiin, hänen palkkakulunsa voidaan hyväksyä erilliskuluiksi vain, jos hänen aiempaan tehtäväänsä palkataan toinen henkilö. Tällaisena poikkeuksena voidaan pitää tilannetta, jossa järjestö voi selkeästi osoittaa, että sen vakituinen työntekijä on hankkeen kannalta järkevin tai ehdoton valinta siinäkin tapauksessa, että hänen tilalleen ei palkata uutta työntekijää. Edellä mainittu poikkeus voidaan toteuttaa vain RAY:n luvalla. Ulkopuolelta vuokratut tai ostetut asiantuntijapalvelut eivät kuulu henkilöstökuluihin, vaan ne ovat ulkopuolisia palveluita. Työpanoksen ostaminen ulkopuolelta voidaan sallia, jos asiasta on ilmoitettu avustushakemuksessa ja hankkeen budjetissa. Yksilöi hakemuksessa tai projektisuunnitelmassa mitä, mihin hintaan ja keneltä työpanosta ostetaan. Kerro lisäksi, miksi omaa henkilöstöä ei voida käyttää, vaan työpanos on ostettava järjestön ulkopuolelta. Jos järjestö joutuu irtisanomaan henkilöstöään tuotannollisista tai taloudellisista syistä, RAYavustuksilla voi kattaa ainoastaan palkkakuluja, joita vastaan on työntekovelvoite eli jota vastaan tehdään todellisia työsuoritteita avustetulle hankkeelle. RAY-avustuksilla ei voi myöskään kattaa työsuhdeasioihin liittyviä oikeudenkäyntikuluja tai oikeuden langettamia korvauksia, vaan ne on maksettava järjestön omista varoista. Ota tulkinnallisissa tapauksissa aina yhteyttä RAY:hyn Poistot ja muut laskennalliset tai arvioon perustuvat erät Hyväksyttäviä ovat vain todelliset kulut eli kulut, jotka on rahalla maksettu tai joiden maksamiseen on syntynyt velvoite, ja joiden määrä pystytään luotettavasti osoittamaan. Hyväksyttäviä kuluja eivät siten ole poistot, arvonvähennykset, vuokra-arvot ja sellaiset varaukset tai laskennalliset erät, jotka eivät perustu jo toteutuneisiin kuluihin tai menetyksiin. Tilinpäätöksessä kuluksi ja lomapalkkavelaksi kirjattavat henkilöstökulut (palkat ja sivukulut) lomapäivineen hyväksytään sen tilivuoden kuluksi, jona ne kirjanpitolain mukaan kuluksi kirjataan, vaikka ne maksettaisiin vasta seuraavana tilikautena, koska niiden maksamiseen on syntynyt lakiin perustuva velvoite. Sen sijaan erilaiset kirjanpitolaissa mainitut varaukset eivät ole hyväksyttäviä kuluja, koska niiden tarkkaa määrää tai toteutumisajankohtaa ei pystytä määrittelemään. Kirjaa projekti- ja toiminta-avustuksilla hankittu irtaimisto, kuten matkapuhelimet ja tietokoneet, suoraan kuluksi tuloslaskelmaan, jolloin ne voidaan hyväksyä hankintavuonna projektin erilliskuluiksi. Sisällytä tuloslaskelmaan kirjatut hankinnat myös kalustoluetteloon. Yleisavustuksella tehtävät hankinnat hyväksytään avustettaviksi riippumatta siitä, kirjataanko ne suoraan kuluksi tuloslaskelmaan vai aktivoidaanko ne taseeseen. Jos käytät avustusta taseeseen aktivoituun menoon, siirrä vastaava osa yleisavustuksesta taseeseen hankintamenon vähennykseksi, koska poistot eivät ole RAY-avustuksella katettavia hyväksyttäviä kuluja (ks. Avustusten selvitys- ja kirjausohje Ray.fi) Varainhankinnan tuotot ja kulut Erittele varainhankinnan tuotot ja kulut selkeästi sekä osana järjestön omaa että RAY-avusteista kustannuspaikkakohtaista tuloslaskelmaa siten kuin kirjanpitoasetuksen 3 :ssä säädetään. Varainhankinnan tuotot eivät ole avustuslain mukaisia erillistuottoja, eivätkä varainhankinnan kulut avustuslain mukaisia erilliskuluja. Varainhankinnan kuluja ei myöskään lasketa osaksi yleisavustuksella katettavia hyväksyttäviä kuluja. Varainhankinnan käsitettä ei ole määritelty kirjanpitolaissa. Vakiintuneen käytännön mukaan varainhankinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään hankkimaan yhteisölle varsinaisen toiminnan rahoittamiseen tarvittavia varoja. Tyypillisiä varainhankinnan eriä ovat jäsenmaksuista ja erilaisista keräyksistä saatavat tuotot, lahjoitukset, ilmoitus- ja mainoskulut sekä liike- ja palvelutoiminnan tuotot ja kulut. Ilmoita varainhankinnan kuluina varainhankinnasta aiheutuneet kulut ja huolehdi siitä, että 18

19 4. AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ kaikki varainhankinnan tuottoja vastaavat kulut on esitetty osana varainhankintaa. Varainhankintaa, liiketoimintaa tai palvelutoimintaa pääasiallisesti hoitavien työntekijöiden palkkamenot eivät ole RAY-avustuksella katettavia hyväksyttäviä kuluja, kuten eivät muutkaan varainhankinnasta yms. tulonhankinnasta aiheutuvat kulut. Maksullisen materiaalin välittämisestä saatavat tuotot ovat projektille ja Ak-toiminnalle kohdistettavia erillistuottoja projektin keston ajan. Projektin jälkeen saatavat tuotot kuuluvat varainhankintaan, joten esimerkiksi tarvikevälityksen materiaalikuluja ei käsitellä varsinaisen toiminnan materiaalikuluissa, vaan osana varainhankinnan kuluja Rahoituskulut ja -tuotot Erittele rahoituskulut ja -tuotot RAY-avusteisen hankkeen kustannuspaikalla niin, että niiden hyväksyttävyys voidaan selkeästi todeta ja arvioida hankkeen tuloslaskelmalta. Rahoituskulut eivät ole toiminnallisissa avustuksissa (Ay, Ak ja C) avustuksella katettavia erilliskuluja, eikä rahoitustuottoja käsitellä toiminnallisten avustusten erillistuottoina. Hyväksyttäviä kuluja ovat ainoastaan avustuslain 14 :ssä tarkoitetut rahoituskulut, ellei avustuspäätöksestä muuta ilmene. Säännös koskee rakennusaikaisia korkokuluja, jotka avustuskäytännössä luetaan perustamismenoihin. Perustamismenoihin hyväksytään rakenta mistai peruskorjaushankkeen rahoittamiseksi otettujen lainojen korko- ja muita rahoituskuluja urakkasopimuksen allekirjoituspäivän ja urakoiden vastaanottamispäivän väliseltä ajalta. Hanketta varten nostettujen lainojen ja avustusennakoiden pääomille kertyneet rakennusaikaiset korkotuotot tulee vähentää rakennusaikaisista korkokuluista. Kohtuullisiksi korkomenoiksi on avustuskäytännössä hyväksytty korkeintaan 5 prosenttia hankkeen rakennus- ja peruskorjausmenoista. Korkokulut ja rakennusaikaiset rahoituskulut hyväksytään vain sillä edellytyksellä, että velan ottaminen on ollut välttämätöntä. Jos järjestö olisi voinut rahoittaa perustamismenoja omin varoin tai avustusennakoin, korkomenoja ei hyväksytä. Rakennuksen valmistumisen jälkeen syntyneitä kuluja ei hyväksytä perustamismenoiksi. Niin ikään lainojen lyhennykset eivät ole hyväksyttäviä kuluja. Asuntojen rakentamiseen liittyviä rahoituskuluja ei erikseen hyväksytä avustettavaksi, koska ne sisältyvät ARA:n hyväksymään asuntojen hintaan. ARA käsittelee yleensä asuntojen rakennussuunnitelmat Arvonlisävero Jos järjestö on toiminnastaan osittain tai koko naan arvonlisäverovelvollinen ja käyttää maksamansa arvonlisäverot vähennyksenä arvonlisä verotuksessaan, ei arvonlisävero ole hyväksyttävä kulu, vaan tulkitaan kuluvähennykseksi. Arvonlisävero hyväksytään avustettavaksi kuluksi vain, jos se jää järjestön lopulliseksi kuluksi. Arvonlisäveron hyväksyttävyyteen voidaan joutua puuttumaan takautuvastikin, esimerkiksi silloin, kun järjestö ryhtyy harjoittamaan arvonlisäverollista toimintaa avustetuissa toimitiloissaan. Jos järjestö on investointihankkeessaan esittänyt maksamansa arvonlisäverot avustet tavana menona ja hakee myöhemmin verottajalta takaisin osaa tai kaikkia maksamiaan arvonlisäveroja, järjestön on palautettava RAY:lle avus tusosuutta vastaava osuus arvonlisäveropalautuk sista. 4.2 Investointiavustuksen (B) käyttäminen Hankkeen perustamismenot Rakennus- ja peruskorjaushankkeissa avustusta saa käyttää hankkeen perustamismenoihin. Perustamismenot määritellään avustusosastolla rakennustarkastusmenettelyn yhteydessä ja ne eritellään avustuspäätökseen. Perustamismenot ovat kokonaisuus, joka voi sisältää kiinteistön tai sen osan hankintamenon, varsinaiset rakentamismenot, rakennusaikaiset lainan korot ja muut lainan nostosta aiheutuneet kulut sekä irtaimistohankintoja. 19

20 5. Esimerkki: Järjestö on ostanut vanhan rakennuksen euron kauppahinnalla. RAY:n rakennustarkastus on hyväksynyt sen peruskorjausmenoksi euroa. Lisäksi RAY on hyväksynyt lisärakennuksen rakennusmenoksi euroa. Kaluste- ja muiden irtaimistohankintojen määräksi on hyväksytty euroa ja rakennusaikaisiksi rahoituskuluiksi on hyväksytty euroa. Hyväksyttävät perustamismenot ovat yhteensä euroa. Rakennus- ja peruskorjausmenot sisältävät varsinaisten urakkasopimuksiin perustuvien menojen lisäksi rakennuttamisen ja suunnittelun. Perustamismenoihin hyväksytään vain toiminnan käynnistämisen kannalta tarpeelliset irtaimistohankinnat. Irtaimistohankinnat tulee hyväksyttää RAY:ssä ennen hankintapäätösten tekoa. Kohtuullisiksi irtaimistomenoiksi on hyväksytty enintään 10 prosenttia kalustettavien tilojen rakennus- tai peruskorjausmenoista. Asuntojen kalustaminen ei sisälly hyväksyttäviin menoihin. Vähennä perustamismenoihin sisältyvät mahdolliset arvonlisäveropalautukset hyväksyttävistä menoista (ks. luku Arvonlisävero ). Avustusta ei yleensä voi käyttää maa-alueen hankintamenoihin tai sen rakennusaikaiseen vuokraan. ARA:n avustuksissa maapohjakustannukset sisältyvät lainoituksen perustana olevaan hankinta-arvoon. Niihin sisältyvät maa-alueen hankintatai vuokrakulut ja liittymismaksut (vesi, jätevesi, sähkö, tv, kaukolämpö jne.). Liittymismaksut hyväksytään myös RAY-avustuksilla katettaviksi Omarahoitus rakennushankkeissa Varaudu rakentamishankkeissa tilapäisrahoitukseen, koska investointiavustukset jaksotetaan usealle vuodelle ja niissä vaaditaan aina myös järjestön omarahoitusosuutta. Osa avustuksista maksetaan vasta hankkeen valmistumisen jälkeen, kun loppuselvitys on hyväksytty. Huomioi myös se, että hankkeen valmistumisen jälkeiset korkokulut on katettava käyttötalouden tuotoilla. Vuosiselvitys avustuksen käytöstä Toimita vuosiselvitys nostettujen avustusten käytöstä RAY:lle avustuksen nostamisvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Täytä lomakkeet Selvitys raha-automaattiavustuksen käytöstä (RAY3751) Selvitys toiminnasta ja tilinpäätös - tiedoista (RAY3752) (myös rinnakkaisorganisaa tioiden) Kohdekohtaiset lomakkeet käytetyistä avustuksista avustuslajeittain (RAY 3755, 3757 ja 3758) Täytä tarvittaessa myös Selvitys kotipalvelutoiminnasta (RAY3765) Selvitys sopeutumisvalmennustoimin nasta (RAY3768) Selvitys lomatoiminnasta (RAY3779) Liitä mukaan vähintään Toimintakertomus ja/tai vuosikertomus (myös rinnakkaisorganisaatioiden) Tilinpäätös liitetietoineen sisältäen myös tase-erittelyt riittävässä laajuudessa (myös rinnakkaisorganisaatioiden) Tilintarkastuskertomus ja tilintarkas - tajan muistiot (myös rinnakkaisorganisaati oiden) Konsernitilinpäätös sekä konsernin toimintakertomus (jos sellainen laaditaan vapaaehtoisesti tai lain velvoittamana). Vuosiselvitysvelvoite koskee avustuksensaajia, jotka ovat edellisvuonna nostaneet RAY-avustusta tai jotka ovat käyttäneet jo aikaisemmin nostettuja avustuksia. 20

21 5. VUOSISELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ Vuosiselvitystä ei tarvitse toimittaa, jos jär jestö ei edellisvuonna nostanut lainkaan avustuksia eikä se myöskään käyttänyt siirtyvää avustusta. Vuosiselvitystä ei tarvitse toimittaa myöskään silloin, kun järjestölle on syntynyt jo aiemmin avustukseen hyväksyttäviä kuluja, joihin se on nostanut avustusta vasta selvitysvuotta seuraavana vuonna. Järjestön kannattaa kuitenkin toimittaa tilinpäätös ja täytetty tilinpäätösja toimintatietolomake RAY:lle, jos sillä on ohjeelliseen avustussuunnitelmaan merkittyjä avustuksia selvitysvuodelle, vaikkei se olisi niitä nostanutkaan. Selvitä ja perustele vuosiselvityksessä avustettavien kulujen hyväksyttävyys ja riittävyys. Selvitä myös toiminnan tulokset ja kerro, miten hakemuksessa esitetyt tavoitteet on saavutettu. Liitä vuosiselvitykseen tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajan antamat muistiot. RAY suosittelee, että tilintarkastus toteutetaan ja tilinpäätös vahvistetaan siihen mennessä kun vuosiselvitys on jätettävä RAY:lle eli huhtikuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen vahvistava ja vastuuvapaudesta päättävä kokous voidaan kuitenkin järjestää myöhemmin, mikäli järjestön säännöt niin määräävät. Jos tilinpäätöksen kokouskäsittelyssä ilmenee jotain uutta, ota yhteyttä avustusosastolle järjestönne tarkastajaan. 5 Avustuksensaajan määräysvallassa olevaksi tulkitaan yhteisö tai säätiö, jonka päätöksentekoelimen enemmistön avustuksensaaja nimeää tai jossa avustuksensaajan toiminta tapahtuu tai johon avustuksensaajalla on muuten kiinteä yhteys. Tällaisista rinnakkaisorganisaatioista esimerkkinä voidaan mainita osakeyhtiöt, emoyhdistyksen/säätiön vaikutuspiirissä oleva säätiö sekä kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöt, joissa toimielinten jäsenet ovat pääosin samoja henkilöitä tai joilla muuten on merkitystä, kun arvioidaan avustuksensaajan taloudellista tilannetta kokonaisuutena (vrt. avustuslain 4 ). Vuosiselvityksen muistilista Täytä kohdekohtaiset lomakkeet (RAY ) niistä avustuksista, joita järjestö on edellisvuonna käyttänyt. Toimita selvitysasiakirjojen mukana avus tuksensaajan määräysvallassa olevien yhteisöjen ja säätiöiden tilinpäätökset ja toimintakertomukset 5. Huomioi myös konsernitilinpäätöstä koskevat velvoitteet. Älä liitä vuosiselvitykseen tositekopioita. Älä toimita kopioita jo aiemmin toimitetuista asiakirjoista, loppuselvityksistä tai loppuraporteista. Viittaus asiakirjoihin riittää. Älä liitä mukaan lähde- tai viitekirjallisuudesta kopioita, viittaus niihin riittää. Liitä mukaan vain oleellinen. Lähetä vain projektin tai toimintojen omia ja järjestön itse tuottamia tietoja ja tuotoksia. Toimita kaikki vuosiselvitykseen liittyvät asiapaperit yhdellä kertaa. Älä nido, sido tai liimaa lomakkeita toisiin sa, sillä ne luetaan RAY:ssä sähköiseen muotoon. Täytä kaikki lomakkeen kentät. Esim. viittaus toimintakertomukseen tai tulos laskelmaan ei ole riittävä tieto. Älä lähetä tyhjiä lomakkeita. Lähetä selvityslomake ja tilinpäätös myös jokaisesta rinnakkaisorganisaa tiosta. Käsittele siirtyvät erät tilinpäätöksessä oikein. RAY-siirtovelat ja RAY-siirtosaatavat tulee olla aktivoituina tilinpäätökseen ja löytyä taseesta. Toimita myös tase-erittely. Selvitä tarvittaessa järjestönne RAY-tarkastajalta taseerittelyjen laajuus. Lähetä selvitys RAY:n avustusosastolle, älä yksittäiselle työntekijälle. Muista, että vuosiselvityksen määräaika on ehdoton. Jatkoaikaa selvityksen toimittamiselle voi saada vain erityisen painavasta syystä. Tutustu myös RAY:n kirjausohjeisiin. 21

22 5.1 Oikeat ja riittävät tiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ilmoita tarpeelliset lisätiedot tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kiinnitä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta laatiessasi huomiota tapahtumien tosiasialliseen sisältöön, ei yksinomaan niiden oikeudelliseen muotoon (sisältöpainotteisuus). Järjestön antamien tietojen on perustuttava todellisiin tapahtumiin sekä lakeihin ja säädöksiin. Tämän lisäksi järjestön on annettava riittävät tiedot avustuksen käytöstä ja taloudellisesta asemastaan. Riittävän tiedon määrä riippuu sidosryhmästä, esimerkiksi RAY tarvitsee tietoa laajemmin ja syvällisemmin kuin yhdistyksen jäsenet. Huomioi riittävän tiedon arvioinnissa seuraavat seikat: Pystyisitkö itse päättämään antamillasi tiedoilla avustuksen asianmukaisesta käytöstä myönnettyyn käyttötarkoitukseen. Pystyisitkö itse tarkastamaan lähettämästäsi materiaalista avustuksiin liittyvät jaksotukset ja muut kirjaukset avustuskohteittain. Pystyisitkö itse selvittämään vuosiselvityksen liitteenä olevista kirjanpidon raporteista jokaisen avustuskohteen kumulatiiviset erilliskulut ja -tuotot. Oletko antanut RAY:lle kaikki tiedot, joilla on merkitystä avustuksensaajan toiminnan ja taloudellisen aseman kannalta nyt ja tulevaisuudessa. 5.2 Vuosiselvityksen toimittamatta jättäminen Avustuslain 25 : n 1 momentin 1 kohdan mukaan avustuksen maksatus voidaan keskeyttää, jos on perusteltua aihetta epäillä, että avustuksensaaja ei menettele avustuslain 8 :n 3 momentissa (annettava maksatuksen yhteydessä oikeat ja riittävät tiedot) tai 9 :ssä (avustuksen käyttö) ja 10 :ssä (saajan tiedonantovelvollisuus) tarkoitetulla tavalla. Kyse on väliaikaisesta turvaamistoimesta, jonka avulla avustusten maksaminen voidaan keskeyttää asian tarkemman selvittelyn ajaksi. RAY tiedottaa maksatuksen keskeytyksestä järjestölle kirjallisesti. Jos takaisinperinnän edellytykset näyttävät täyttyvän, RAY käynnistää takaisinperintämenettelyn (ks. tarkemmin luku 6 Avustusehtojen muuttaminen, avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä ). 5.3 Kirjanpitovelvollisuus Yhdistysten ja säätiöiden on pidettävä kaksinkertaista kirjanpitoa noudattaen hyvää kirjanpitotapaa (kirjanpitolaki 1304/2004 ja kirjanpitoasetus 1313/2004). Kirjanpito on järjestettävä siten, että avustusten käyttöä voidaan kirjanpidosta luotettavasti seurata. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman sekä tuloslaskelman ja taseen liitteenä ilmoitettavat liitetiedot. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus ja/ tai vuosikertomus, jossa annetaan tietoja kirjanpitovelvollisen tilikauden toimintaa koskevista tärkeistä tapahtumista. Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Kustakin tuloslaskelman ja taseen erästä on esitettävä vastaava tieto viimeistä edelliseltä tilikaudelta. Tilinpäätös ja toimintakertomus on kirjanpitolain mukaan laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Järjestön säännöt saattavat edellyttää nopeampaa aikataulua. 22

23 5. VUOSISELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ Järjestön tilinpäätökseen on sisällytettävä konsernitilinpäätös ja emoyhtiön toimintakertomus, jos järjestö harjoittaa liiketoimintaa tai osallistuu aktiivisesti tytäryhtiöidensä johtamiseen, rahoit tamiseen tai muuhun siihen rinnastettavaan toimintaan. Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön toimintakertomus saadaan kuitenkin jättää laatimatta, jos tilikaudella ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella emoyrityksen ja tytäryritysten yhteenlaskettu toiminta on ylittänyt enintään yhden seuraavista rajoista: 1) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa, 2) taseen loppusumma euroa. 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Aatteellisessa yhteisössä ja säätiössä liikevaihtoa vastaavan tuoton voidaan katsoa tarkoittavan varsinaisen toiminnan, varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen yhteismäärää. Liikevaihtoon ei kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan lasketa järjestön saamia yleisavustuksia. RAY suosittelee, että konsernitilinpäätös laaditaan, vaikka raja-arvot eivät sitä edellyttäisikään, koska konsernitilinpäätös lisää tilinpäätöksen informatiivisuutta, avoimuutta ja luotettavuutta sekä antaa oikeamman kuvan järjestön toiminnasta kokonaisuudessaan. Tilinpäätös on laadittu, kun se on allekirjoitettu, vaikka sitä ei ole vielä tarkastettu tai vahvistettu kevät- tai vuosikokouksessa. Kun kirjanpitovelvollinen on yhteisö tai säätiö, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoittavat toimivaltainen hallitus ja toimitusjohtaja tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö. Toimita RAY:lle aina allekirjoitettu tilinpäätös ja toimintakertomus. 5.4 Kirjanpitomateriaalin säilyttäminen Kirjanpitokirjat ja käyttöaikamerkinnöin varustettu tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä siten järjestettynä, että tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto, palkkakirjanpito ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset sekä muu kuin edellisessä kappaleessa mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Kirjanpidon säilyttämisestä vastaa avustuksensaaja, yleensä järjestön hallitus, ja säilytyspaikan on oltava asianmukainen. Kirjanpidon säilytysvelvoite ei lakkaa yhdistyksen toiminnan lakatessa, vaan kirjanpitokirjat ja tositteet on aina säilytettävä kirjanpitolain edellyttämä määräaika. Avustuksensaajan kannalta voi olla järkevää säilyttää kirjanpitoaineistoa pidempäänkin kuin laki edellyttää. Näin on esimerkiksi silloin, kun järjestö on saanut investointiavustusta (B), jonka käyttötarkoitusta koskeva määräaika on nykyisin 30 vuotta (aiemmin 20 vuotta). Hallinnon asiakirjat (kokouspöytäkirjat yms.) tulee säilyttää luotettavalla tavalla. Avustuskirjanpidosta säilytetään hankkeita koskeva kirjanpitomateriaali. 5.5 Tilintarkastusvelvollisuus Yhdistyksen tilintarkastusvelvollisuus Avustuslain 18 :n mukaan avustuksensaajan on järjestettävä tilintarkastus tilintarkastuslaissa säädetyllä tavalla. Tilintarkastajia on valittava vähintään yksi ja hänelle ainakin yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu auktorisoitu tilintarkastusyhteisö (KHT- tai HTM-yhteisö), varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. RAY suosittelee joka tapauksessa järjestöille vähintään toiseksi tilintarkastajaksi KHT- tai HTMtilintarkastajaa. 23

24 Tilintarkastuslain (459/2007) mukaan tilintarkastaja (KHT- tai HTM-tilintarkastaja) voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Yhdistyksissä liikevaihtoa vastaavan tuoton voidaan katsoa tarkoittavan varsinaisen toiminnan, varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen yhteismäärää. Liikevaihtoon ei kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan lasketa järjestön saamia yleisavustuksia. Vastaavia kokorajoja sovelletaan myös konsernin emoyritykseen, eli jos konsernin osalta vähintään kaksi edellä mainituista raja-arvoista täyttyy, tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyrityksen tilintarkastaja. Edellä sanotusta voidaan poiketa vain perustellusta syystä. Jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastuslain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastajaa, sen on syyskuun alussa 2010 muuttuneen yhdistyslain (503/1989) mukaan valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja. Jos yhdistys ei ole lain mukaan tilintarkastusvelvollinen, sen ei tarvitse muuttaa sääntöjään toiminnantarkastuksen käyttöönottoa varten. Yhdistyksen vuosikokous päättää siitä, valitaanko yhdistykselle tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja, vaikka yhdistyksen säännöissä vaadittaisiin tilintarkastajan valintaa. Jos pienen yhdistyksen säännöissä kuitenkin määrätään auktorisoidusta tilintarkastajasta, sellainen on valittava uuden lainkin aikana, jollei sääntöjä muuteta. Uusia säännöksiä sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat muuttuneiden säännösten voimaantulon eli jälkeen. Yhdistyslaissa ei aseteta erityisiä vaatimuksia tilintarkastukselle, vaan ainoastaan toiminnantarkastukselle (YhdL 38 ja 38a ). Toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhdistys, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka sääntöihin on otettu ennen yhdistyslain voimaantuloa määräys useammasta tilintarkastajasta. Jos kokorajat alittava yhdistys valitsee vain yhden toiminnantarkastajan, sen on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan samoja säädöksiä kuin toiminnantarkastajaan. Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toiminta huomioon ottaen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka henkilö, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan. Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai lakeja tai määräyksiä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa. Jos yhdistys on valinnut sekä tilintarkastajan että toiminnantarkastajan, tulee molempien antaa tarkastuskertomus erikseen. Yhteisöjen käytettävissä olevien auktorisoitujen tilintarkastajien yhteystietoja saa KHTja HTM-tilintarkastajien yhdistyksistä sekä Keskuskauppakamarin tilintarkastajarekisteristä osoitteesta Keskuskauppakamari.fi Säätiön tilintarkastusvelvollisuus Säätiölaki edellyttää vähintään yhden auktorisoidun tilintarkastajan valintaa (KHT- tai HTMtilintarkastaja). Myös tämän varamiehen tulee olla hyväksytty tilintarkastaja. Tästä vaatimuksesta työ- ja elinkeinoministeriö voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan. 24

25 6. Avustusehtojen muuttaminen, avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä 6.1 Avustuksen käyttötarkoituksen muutos Sosiaali- ja terveysministeriö voi avustuksensaajan hakemuksesta erityisestä syystä muuttaa avustuksen käyttötarkoitusta (avustuslaki 36 ). Muutos voi olla vain vähäinen. Hakemus on vapaamuotoinen. Vähäistä suurempia muutoksia avustuksen käyttötarkoitukseen ei voi tehdä edes ministeriön päätöksellä. Ministeriö pyytää RAY:n lausunnon avustusehtojen muuttamista koskevista asioista ja hakemuksista. Kun haet avustuksen käyttötarkoituksen muutosta, kerro avustuskohde ja avustuksen myöntämisvuodet, avustuksen aiempi käyttötarkoitus ja miten sitä on tarkoitus muuttaa. Tarve muutokseen voi syntyä, kun avustetun toiminnan kohderyhmä muuttuu, toiminta-alue laajenee tai supistuu tai avustettu tila halutaan vuokrata muuhun kuin alkuperäiseen toimintaan. Kerro hakemuksessa, miksi käyttötarkoituksen muutos on tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi nykyinen toiminta aiheuttaa taloudellista haittaa, toimintamuoto on vanhentunut tai sitä ei voida enää toteuttaa (tarkoituksenmukaisuusharkinta). Uuden käyttötarkoituksen on oltava avustuskelpoista toimintaa eli se ei saa olla markkinaehtoista toimintaa eikä aiheuttaa vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa. Ota kaikista toiminnan muutoksista yhteyttä RAY: hyn. 6.2 Avustuksen siirto Sosiaali- ja terveysministeriö voi avustuksensaajan hakemuksesta erityisestä syystä siirtää myönnetyn avustuksen toiselle avustuslain edellytykset täyttävälle yleishyödylliselle oikeuskelpoiselle järjestölle käytettäväksi samaan tarkoitukseen. Avustuksen siirtäminen edellyttää, että avustuksen vastaanottaja on sitoutunut vastaamaan alkuperäisistä avustusehdoista. Tämä kannattaa kertoa myös hakemuksessa, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Avustuksia on siirretty toiselle järjestölle esimerkiksi tapauksissa, joissa yhdistys on perustanut säätiön tai täysin omistamansa osakeyhtiön, jolle investointiavustuksin rakennettu kiinteistö siirretään. Siirtoja on tehty myös, kun järjestöt ovat sulautuneet tai jakautuneet, toimintoja on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi tai järjestön toiminta on loppunut. Jotta avustus voidaan myöntää käytettäväksi muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, avustuksensaajan on tehtävä sopimus avustuksen vastaanottajan kanssa avustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista. Sopimus varmistaa, että avustuksen vastaanottaja esimerkiksi jäsenyhdistys käyttää avustusta asianmukaisesti ja on tietoinen rahoituksen luonteesta. Sopimus on yksityisoikeudellinen, vapaamuotoinen mutta kirjallinen oikeustoimi. Avustuksen käyttäminen muun kuin avustuksensaajan toiminnan tukemiseen ei muuta avustuspäätökseen liittyviä oikeudellisia velvoitteita, vaan avustuksen vastaanottaja vastaa täysimääräisesti avustuksen käytöstä. RAY:llä on oikeus tarkastaa myös avustuksen vastaanottajan toimintaa. RAY on laatinut avustuksen siirrosta sopimusmallin, joka löytyy osoitteesta Ray.fi Toiminnan antaminen muun kuin avustuksensaajan järjestettäväksi Järjestö vastaa itse avustetuissa tiloissa harjoitettavasta toiminnasta, jonka on oltava avustuksen käyttötarkoituksen mukaista. Joissakin tapauksissa on kuitenkin perusteltua, että järjestö ei itse harjoita toimintaa avustetuissa tiloissa. 25

26 Avustetuissa tiloissa harjoitettava toiminta on yleensä kilpailutettava. Kilpailutusta ei kuitenkaan vaadita, jos avustus siirretään käytettäväksi samaan tarkoitukseen toiselle avustuslain edellytykset täyttävälle järjestölle. Järjestö voi itse päättää edellä tarkoitetusta toiminnan tai sen osan siirtämisestä muulle taholle ja sen kilpailuttamisesta. Toiminnan antamisesta muun tahon järjestettäväksi on kuitenkin aina ilmoitettava RAY:lle. (ks. tarkemmin luku 7.3 Avustuksensaajan tiedonantovelvollisuus ). Avustettuja tiloja ei voi vuokrata ulkopuolisille muuhun kuin avustuspäätöksen mukaiseen toimintaan ilman STM:n lupaa. Ilmoita avustettujen toimitilojen vuokraamisesta aina RAY:lle. Luvatta vuokrattuihin tiloihin myönnetty avustus voidaan periä takaisin. (ks. tarkemmin luku 6.5 Avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä ). Esimerkki 1: Ateriapalvelun järjestäminen vanhusten palvelutalossa voidaan antaa jollekin ulkopuoliselle toimijalle. Tällaisissa tapauksissa investointiavustuksen saanut järjestö voi antaa avustetuissa tiloissa harjoitettavan toiminnan tai osan siitä muun tahon järjestettäväksi, jos toiminta on avustuspäätöksessä mainitun käyttötarkoituksen mukaista. Tältä osin avustuslakia sovelletaan takautuvasti myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin avustuksiin. Esimerkki 2: Millä edellytyksillä toimin - nan antaminen kunnan järjestettäväksi ja tilojen vuokraaminen kunnalle on mahdollista? STM katsoo, että esim. vanhusten asuntojen ja palvelutalojen luovuttaminen kunnan hoidettavaksi on mahdollista, mikäli avustuksensaaja pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja toiminta tiloissa jatkuu edelleen avustuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisena. Avustuksen käytöstä säädetään avustuslain 9 :ssä. Perusperiaate on, että avustusta voi käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Avustuksensaajan on noudatettava avustettavassa hankkeessa tai toiminnassa avustuspäätökseen otettuja ehtoja ja rajoituksia. Jos avustus on myönnetty tiettyä avustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden hankintaan, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin avustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta saa luovuttaa toiselle omaisuuden käyttöaikana, joka on kymmenen vuotta avustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Avustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaika on kuitenkin 30 vuotta avustuksen myöntämisestä, jos avustus on myönnetty kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan taikka rakentamiseen tai perusparannukseen. Säännöksessä (5 mom.) todetaan kuitenkin, että investointiavustuksen saaja voi 3 ja 4 momentissa säädetyn estämättä antaa avustetuissa tiloissa harjoitettavan toiminnan tai osan toiminnasta muun kuin saajan järjestettäväksi, jos toiminta on avustuksen käyttötarkoituksen mukaista. Käytännössä toiminnan luovuttaminen edellyttää tilojen vuokraamista tai muuta vastaavaa sopimusjärjestelyä. 26

27 6. AVUSTUSEHTOJEN MUUTTAMINEN, AVUSTUKSEN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ Lain 46 :ssä todetaan, että myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin avustuksiin sovelletaan 9 :n 5 momenttia. Kun tuki on myönnetty investointiin eikä itse toimintaan, ei ministeriön näkemyksen mukaan voida edellyttää, että toiminnan siirto tulisi kilpailuttaa hankintalain (348/2007) mukaisesti silloin, kuin toimintaa ollaan siirtämässä kunnan vastattavaksi ja kunta vuokraa avustusta saaneelta yleishyödylliseltä yhteisöltä toimintaan käytettävät tilat. Edellytyksenä on kuitenkin, että toiminta on edelleen avustuksen käyttötarkoituksen mukaista. Esimerkki 3: Kun järjestö vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella RAY:n investointiavustuksella tuettuja kohteita ja samassa yhteydessä kohteen käyttötarkoitus muuttuu, järjestön on haettava käyttötarkoituksen muutosta eikä takaisinperinnästä luopumista. RAY vastaa avustuksensaajan ohjeistuksesta tilojen vuokrauksessa ja toimintojen siirtämisessä. Joissakin tapauksissa riittää RAY:n ohjauskirje eikä avustuksensaajan tarvitse silloin hakea STM:ltä erillisellä hakemuksella käyttötarkoituksen muutosta tai avustuksen takaisinperinnästä luopumista. Tällaisessa tilanteessa järjestöä kehotetaan aina ottamaan yhteyttä RAY:hyn ohjeistuksen saamiseksi. 6.3 Avustuksen palauttaminen Avustuksensaajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti tai liikaa taikka muutoin ilmeisen perusteettomasti saamansa avustus tai sen osa (avustuslaki 26 ). Avustuksensaajan tulee myös palauttaa avustus tai sen osa, jos sitä ei voida käyttää avustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla, eikä sosiaali- ja terveysministeriö ole myöntänyt lupaa poiketa alkuperäisistä avustusehdoista. Avustuslaki edellyttää siten, että perusteetonta etua saanut ryhtyy oma-aloitteisesti ja viipymättä toimenpiteisiin virheellisesti, liikaa taikka ilmeisesti perusteetta saadun etuuden palauttamiseksi. Kyseessä on siis velvoite. Virheellisesti tai liikaa saatu avustus on suoritus, joka teknisen virheen vuoksi maksetaan perusteetta tai liian suurena. Ilmeisen perusteettomasti saatuna avustuksena pidetään avustusta, joka on saatu vaikka avustuksensaaja ei täytä avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Jos palautettava määrä on enintään kymmenen euroa, palautus saadaan jättää tekemättä. Avustus tulee palauttaa RAY:n pankkitilille. Tilinumerot yms. avustuksen palauttamiseen tarvittavat tiedot saat avustusosaston maksatussihteeriltä tai järjestönne RAY-tarkastajalta. Avustuksen palauttamiseen ja takaisinperintään liittyvissä asioissa noudatetaan avustuksen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä ja avustuspäätöksessä olleita ehtoja. Avustussäännökset ovat olennaisilta osin samanlaisia avustuksen palautuksen ja takaisinperinnän osalta valtioneuvoston päätöksissä 60/1986, 177/1993 ja 929/1998 sekä avustuslaissa 1056/2001. Investointiavustuksilla hankitun omaisuuden omistukselle, hallinnalle ja avustuspäätöksen mukaiselle käytölle asetetut aikarajat ovat eri vuosien säädöksissä hieman erilaiset. 6.4 Velvollisuus avustuksen takaisinperintään Avustuslain 27 :ssä säädetään avustuksen pakollisesta takaisinperinnästä. Siinä säädetyissä tilanteissa sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole harkintavaltaa takaisinperintään, vaan avustuksen maksaminen on määrättävä lopetettavaksi ja jo maksettu avustus perittäväksi takaisin. Perusteina ovat avustuksensaajan olennaisesti virheellinen tai vilpillinen menettely. Avustuslaissa säädetyn nimenomaisen velvoitteen vastainen menettely, kuten palautusvelvollisuuden laiminlyönti (ks. luku 6.3 Avustuksen palauttaminen ), on aina olennainen virhe. STM voi tarvittaessa hallintopäätöksellä vahvistaa palautusvelvollisuuden ja -määrän. Toinen takaisinperintäperuste on avustuksen käyttäminen olennaisesti muuhun tarkoitukseen 27

28 kuin mihin se on myönnetty. Avustuspäätöksen mukainen käyttötarkoitus ei tällöin toteudu joko lainkaan tai merkittäviltä osin. Kolmas peruste on olennaisen tiedon salaaminen tai väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen seikasta, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin. Kiinnitä avustusta hakiessasi ja avustuksen käyttöä raportoidessasi huomiota siihen, että hakemuksessa ilmoitetut asiat perustuvat tosiasioihin, ja että niitä ei liioitella, vähätellä tai muuten vääristellä (ks. luku 7.3 Avustuksensaajan tiedonantovelvollisuus ). Avustuksen maksatus lopetetaan tai jo maksettu avustus peritään takaisin myös silloin, kun avustuksensaaja muutoin olennaisesti rikkoo avustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai avustuspäätöksen ehtoja. Avustuksen takaisinperintää koskeva, avustuslain 27 tai 28 :n nojalla tehty päätös voidaan oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen panna täytäntöön myös ulosottotoimin siinä järjestyksessä kuin laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007) säädetään. 6.5 Avustuksen harkinnan - varainen takaisinperintä Avustuslain 28 :ssä säädetään avustuksen harkinnanvaraisesta maksamisen lopettamisesta ja takaisinperinnästä. Siinä säädetään sellaisista olosuhteiden muutoksista ja avustuksensaajan menettelystä, jotka eivät välttämättä aina johda avustuksen maksamisen lopettamiseen ja takaisinperintään. Harkinnanvaraisessa takaisinperinnässä sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää, ettei avustusta tai sen osaa peritä takaisin. Näin voidaan menetellä erityisen painavista syistä esimerkiksi silloin, kun järjestö on luopunut omaisuuden omistus- tai hallintaoikeudesta tai omaisuuden käyttötarkoitus on muuttunut. Käyttötarkoituksen muutoksia on hyväksytty myös investointiavustuksella tuetun omaisuuden käyttöön esimerkiksi silloin, kun palveluasuntojen kohderyhmä on muuttunut vanhuksista kehitysvammaisiksi. Luopumista takaisinperinnästä on haettava erikseen STM:ltä. Hakemus on vapaamuotoinen. STM pyytää takaisinperintäasioissa ja -hakemuksista RAY:n lausunnon. Maksatuksen lopettamisen tai takaisinperinnän voi aiheuttaa: 1. jos avustuksensaaja ei anna avustuksen maksamiseksi oikeita ja riittäviä tietoja tai käyttää avustusta määräysten vastaisesti taikka laiminlyö avustuksensaajan tiedonantovelvollisuuden, 2. jos avustuksensaaja kieltäytyy tarkastuksen suorittamiseksi avustuslain 23 :n 1 momentissa säädetystä avustamisvelvollisuudesta, 3. jos avustuksen kohteena oleva toiminta on lopetettu, sitä on olennaisesti supistettu tai se on luovutettu toiselle, 4. jos avustuksella hankitun omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan toiselle. Tämä koskee myös avustettujen tilojen vuokraamista toiselle. Perustetta voidaan soveltaa silloin, kun avustus on myönnetty tiettyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden hankintaa, rakentamista tai perusparannusta varten, minkä vuoksi omaisuuteen kohdistuvat avustus lain 9 :ssä määritellyt käyttöaikavelvoitteet. Avustus voidaan jättää perimättä takaisin, kun omaisuutta käytetään luovutuksesta huolimatta tavalla, jossa avustuksen myöntämisen tarkoitus toteutuu. Säännös ei tule sovellettavaksi silloin, kun toiminta on avustuslain 9 :n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla annettu muun tahon järjestettäväksi, 5. jos avustuksensaaja on pysyvästi muuttanut avustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitusta. Omaisuuden käyttäminen tilapäisesti muuhun tarkoitukseen ei oikeuta takaisinperintään, 6. jos avustuksensaajan maksukyvyttömyyttä ilmentävä virallismenettely on käynnistetty. Säännöstä ei sovelleta, jos avustus on poikkeuksellisesti myönnetty esimerkiksi lieventämään maksukyvyttömyyden seurauksia, 7. jos avustuksen maksamisen lopettamiseen tai takaisinperimiseen on muu edellä mainit tuihin seikkoihin verrattava erityinen syy. Esimerkik- 28

29 6. AVUSTUSEHTOJEN MUUTTAMINEN, AVUSTUKSEN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ si avustuksensaaja ryhtyy järjestelyyn, joka asiallisesti vastaa edellä mainittuja takaisinperintäperusteita, mutta jolle on annettu jokin muu oikeudellinen muoto. Takaisinperintään voidaan joutua myös silloin, kun järjestö menettää yleishyödyllisyytensä tunnusmerkit. Yleishyödyllisyyttä vaarantavat liiketoiminnan korostuminen tai toiminnan kohdistuminen vain rajattuihin henkilöryhmiin. Yleishyödyllisyyden rikkoo myös osinkojen tai muun voitonjaon maksaminen toimintaan osallisille. Tuhoutuneen tai vahingoittuneen avustetun omaisuuden tilalle hankkimatta jätetyn omaisuuden määrä voidaan periä takaisin vakuutuskorvauksesta tai muusta korvauksesta (ks. luku 7.2 Avustuksella hankitun omaisuuden vakuuttaminen ). Avustuslain 28 :n 3 momentissa säädetään avustuksen maksamisen lopettamisesta ja takaisinperinnästä silloin, kun Euroopan yhteisön lainsäädäntö sitä edellyttää. Yhteisön lainsäädäntö voi koskea joko jäsenvaltion varoista myönnettävien valtiontukien ehtoja ja sääntöjä tai yhteisön talousarviosta rahoitettavia yhteisön tukia sekä niiden toimeenpanoa. Säännöksen soveltaminen ei edellytä, että Euroopan unionin toimielin olisi tehnyt päätöksen, joka edellyttää kyseisen avustuksen takaisinperintää. 6.6 Palautettava ja takaisinperittävä määrä investointiavustuksissa Palautettava tai takaisin perittävä investointiavustuksen määrä on sen suuruinen osa investointiavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyvästä arvosta, joka vastaa avustuksen osuutta alkuperäisistä perustamis- tai hankintamenoista hankkeen toteuttamisen jälkeen. Käypä arvo määritellään kirjanpitolain ja sen nojalla noudatettavien säännösten ja määräysten sekä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti omaisuuden takaisinperinnästä päättämisen ajankohtana. Käyvän arvon lähtökohtana voidaan yleensä pitää myös omaisuuden toteutunutta realisointiarvoa. Saadun avustuksen lisäksi takaisinperittäväksi voi tulla omaisuuden arvonnousu. Vastaavasti omaisuuden arvon aleneminen vähentää takaisinperittävää määrää Palautusehto tarkoittaa sitä, että kun järjestö myy esim. kiinteistönsä tai huoneistonsa ennen laissa määritellyn vanhenemisajan päättymistä, sen tulee maksaa RAY:lle avustusprosentin mukainen osuus omaisuuden käyvästä arvosta (avustuslaki 28 ja 29 ). Esimerkki: Avustusta on myönnetty 2 miljoonaa euroa ja avustusprosentti on 50. Tällöin perustamismenot ovat olleet 4 miljoonaa euroa. Jos kohde myydään 4,5 miljoonan euron kauppahinnalla, palautettava avustus olisi 50 prosenttia saadusta kauppahinnasta eli euroa. Jos kauppahinta olisi 1,8 miljoonaa euroa, avustusta pitäisi palauttaa euroa. Mikäli omaisuus myydään kauppahinnalla, joka alittaa omaisuuden todellisen arvon, palautettava avustus lasketaan todellisen arvon perusteella. Kun omaisuutta myydään, sen myynnistä on ilmoitettava niin laajasti, että käypä myyntihinta saadaan luotettavasti selville. Jos omaisuus luovutetaan vastikkeetta tai myydään selvästi alihintaan, omaisuuden käypä arvo määritetään erikseen. Esimerkki: Järjestö myy kurssikeskuksensa, jonka tontin ja osan rakennuksista se on hankkinut muilla varoilla tai RAYavustuksilla. Avustuksen myöntämisen jälkeen järjestö on omin varoin peruskorjannut kiinteistöä merkittävästi. Avustusten osuus kauppahinnasta on arvioitava erikseen. 29

30 6.7 Investointiavustusten vanhenemisajat ja takaisinperintä Avustuksensaajan tulee palauttaa sellaisen avustuksen osa tai takaisinperintään voidaan ryhtyä vain sellaisen avustuksen tai sen osan osalta, joka ei ole vanhentunut. Ennen vuotta 1993 maksettujen investointiavustusten vanhentumisaika on 20 vuotta uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa ja 10 vuotta toimitilojen ja huoneistojen hankinnassa, laskettuna sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin avustus on maksettu. Vuosina maksettujen investointiavustusten vanhentumisaika on 20 vuotta uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa sekä toimitilojen ja huoneistojen hankinnassa, laskettuna sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin avustus on maksettu. Vuonna 1999 ja sen jälkeen myönnettyjen investointiavustusten vanhentumisaika on 30 vuotta uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa sekä toimitilojen ja huoneistojen hankinnassa, laskettuna sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin avustus on myönnetty. Muiden hankintojen (atk-laitteet, kalusteet ym.) vanhenemisaika on aina 10 vuotta. 6.8 Korko ja viivästyskorko Avustuslain 30 :ssä säädetään palautettavalle tai takaisinperittävälle avustusmäärälle maksettavasta korosta ja viivästyskorosta. Takaisin perittävälle tai palautettavalle avustusmäärälle on maksettava avustuksen maksupäivästä lukien korkolain (633/1982) 3 :n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jos avustuksensaaja ei maksa takaisin perittävää määrää viimeistään asetettuna eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. 6.9 Takaisinperinnän kohtuullistaminen tai siitä luopuminen Avustuslain 31 :ssä säädetään hallinto-oikeudellisen kohtuusperiaatteen soveltamisesta avustuksen palauttamiseen tai takaisinperintään ja niihin liittyvään korkoon tai viivästyskorkoon. Takaisinperinnän kohtuullistamista tai siitä kokonaan luopumista haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Kohtuullistamisesta päätettäessä otetaan huomioon se, onko täysimääräinen palauttaminen tai takaisinperintä kohtuutonta avustuksensaajan taloudellisen asemaan ja olosuhteisiin tai avustuksella hankitun omaisuuden laatuun nähden taikka palauttamisen tai takaisinperinnän perusteena olevaan menettelyyn tai olosuhteiden muutokseen nähden. Lähtökohtana kohtuullistamisessa on maksuvelvoitteiden kohtuuton ankaruus ja epäoikeudenmukaisuus vallitsevissa yksittäisissä olosuhteissa. Erityisen painavasta syystä STM voi edellä mainituilla perusteilla kohtuullistaa avustuksensaajan suoritusvelvollisuutta siten, että palautettava tai takaisin perittävä määrä, sille laskettava korko tai viivästyskorko jätetään kokonaan perimättä. Investointiavustuksissa kohtuullistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että avustukselle lasketaan tasapoistot avustuksen vanhenemisajan mukaan laskettuna. Esimerkki: Investointiavustuksen vanhenemis aika on 20 vuotta ja käyttöaikaa on jäljellä 5 vuotta. Palautettavasta avustuksesta vähennetään 15*5 % = 75 %. Tällöin palautettavaa jää 25 % lain 29 :n mukaisesta omaisuuden käyvästä arvosta. Eli kohtuullistaminen vähentää palautettavaa määrää 70:stä 17,5 prosenttiin (70 % * 25 %). 30

31 6. AVUSTUSEHTOJEN MUUTTAMINEN, AVUSTUKSEN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ Avustuslain 35 :n mukaan avustus korkoineen on mahdollista periä takaisin myös kuittaamalla se muusta avustuksensaajalle maksettavasta RAY-avustuksesta Omaisuuden käyttöajan lyhentäminen takaisinperinnästä luopumisen muotona Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisestä syystä lyhentää 9 :n 3 ja 4 momentissa asetettua omaisuuden käyttöaikaa (avustuslaki 36 ). Omaisuuden käyttöajan lyhennys voi tulla kysymykseen, kun tilojen avustamisesta on kulunut pitkä aika ja tilojen ylläpitokustannukset ovat aiheuttaneet järjestölle taloudellista tappiota jo pitkään ja alijäämä on vaikeuttanut yhdistyksen varsinaista toimintaa tai jopa vaarantanut järjestön toiminnan tulevaisuuden. Tällöin saattaa olla tarkoituksenmukaista lyhentää omaisuuden käyttöaikaa, jos avustuksensaaja samalla esimerkiksi luopuu avustetuista tiloista ja käyttää myyntituotot muuhun toimintaan jäsenistön hyväksi. Kiinteistöissä, joihin on myönnetty peruskorjaus- tai korjausavustuksia, arvioidaan tehtyjen korjausten nykyistä taloudellista merkitystä. Tällöin voidaan joko kohtuullistaa takaisinperittävää määrää tai jättää se erityisen painavasta syystä kokonaan perimättä, esimerkiksi soveltamalla kirjapitokäytännön poistomenettelyä. Tyypillisiä esimerkkejä omaisuuden käyttöajan lyhentämisestä ja siten takaisinperinnästä luopumisesta ovat kunnalle luovutetut vanhustentalot, joissa kiinteistön käyttötarkoitus säilyy entisellään Takaisinperinnän määräaika Päätös avustuksen maksamisen keskeyttämisestä tai takaisinperimisestä on tehtävä viipymättä ja erityisestä syystä viimeistään kahden kalenterivuoden kuluessa sen jälkeen, kun RAY:n tietoon on tullut sellainen seikka, jonka nojalla avustuksen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka avustuksen takaisinperintään voidaan ryhtyä. Ratkaisu tulisi tehdä viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun takaisinperintäperuste on tullut RAY:n tietoon, jollei asian selvittämisestä erityisestä syystä muuta johdu. Avustuksen, sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperimiseen ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut avustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Jos avustus on myönnetty omaisuuden hankintaan, rakentamiseen tai perusparannukseen, lasketaan kymmenen vuoden määräaika avustuslain 9 :n 3 ja 4 momenteissa säädettyjen määräaikojen (10 ja 30 vuotta) päättymisestä Avustuksensaajien yhteisvastuullisuus Avustuslain 32 :ää sovelletaan silloin, kun avustus on myönnetty yhteisesti usealle avustuksensaajalle. Säännös tarkoittaa sitä, että jokainen avustuksensaaja on yksin vastuussa palautettavan tai takaisinperittävän määrän maksamisesta. Säädös ei koske avustuksensaajien keskinäisiä suhteita. 31

32 7. Muita ohjeita 7.1 Asiakkaiden valinta lomaja kurssitoiminnassa Kun toiminta-avustusta myönnetään lomatukeen, kurssitoimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan, jossa avustuksensaaja tai jokin muu taho valitsee lomalle tai kurssille osallistuvat henkilöt, on asiakasvalinnassa noudatettava avustuslain 15 :ää, jos avustuspäätöksessä tai siihen liitetyssä erityisehdossa edellytetään asiakkaiden valintaa hakemuksen perusteella. Kun asiakasvalinnan kriteereitä määritellään, huomioon on otettava avustettavan toiminnan luonne, tavoitteet ja sisältö. Asiakasvalinnan kriteereistä on tehtävä erillinen kirjallinen päätös, joka on säilytettävä. Järjestön on asiakkaita valitessaan otettava huomioon palvelun tai tuen tarvetta osoittavat sosiaaliset ja terveydelliset tekijät tai asiakkaan ja hänen avio- tai avopuolisonsa tulot sekä aiempi osallistuminen vastaavaan avustettuun toimintaan. Avustuksella tuettava toiminta ei voi olla jäsenetu tai muu sisäpiirin etuisuus, vaan kaikilla valintakriteerit täyttävillä on oltava mahdollisuus päästä palvelun tai tuen piiriin. Tästä syystä järjestön on tiedotettava palvelusta tai tuesta ja sen hakumenettelystä sekä valintaperusteista mahdollisimman laajasti ottaen huomioon käytettävissä olevan avustuksen määrä. Järjestä asiakasvalinnan seuranta ja tilastointi niin, että avustuksen käyttöehtojen noudattamista on helppo valvoa. Kaikki asiakasvalintaan liittyvät asiakirjat (valintakriteerit, hakemukset, päätökset, tilastot jne.) on oltava vaivatta saatavilla, kun niitä halutaan tarkastaa esimerkiksi RAY:n valvontakäynnillä. Säilytä asiakirjat kuin tositteet, toisin sanoen kuusi vuotta tilikauden päättymisestä. Asiakastietojen luottamuksellisuuden vuoksi valitse asiakirjojen säilytyspaikka huolella. 7.2 Avustuksella hankitun omaisuuden vakuuttaminen Järjestön on huolehdittava avustuksella hankitun omaisuuden riittävästä ja tarkoituksenmukaisesta vakuuttamisesta (avustuslaki 17 ). Mikäli avustuksensaaja on laiminlyönyt vakuuttamisen, voidaan avustuksesta määrätä palautettavaksi arvioitua vakuutuskorvausta vastaava määrä. Jollei saatua vakuutuskorvausta käytetä vastaavan omaisuuden hankintaan, voidaan vakuutuskorvauksesta määrätä palautettavaksi avustusosuutta vastaava määrä (avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä 28 ). 7.3 Avustuksensaajan tiedon antovelvollisuus Avustuksensaajan on annettava RAY:lle oikeat ja riittävät tiedot, jotta RAY voi valvoa avustuspäätöksen ehtojen noudattamista (avustuslaki 10 ). Väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen voi johtaa avustuksen takaisinperintään. Oikean ja riittävän kuvan antamiseksi järjestön on ilmoitettava kaikki sellainen tieto, jolla on tai saattaa olla vaikutusta avustuksen käytön hyväksyttävyyteen. Ilmoitusvelvollisuus käsittää avustuksen ehtojen noudattamisen ja avustuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta merkityksellisellä tavalla avustuksen käyttöön vaikuttavat olosuhteiden muutokset. Muutoksella tarkoitetaan myös hankkeen tai toiminnan toteuttamisen laadussa tai laajuudessa taikka toiminnan muussa rahoituksessa tapahtuvia olennaisia muutoksia. Käytännössä on syytä ilmoittaa kaikista muutoksista, joita ei ole erikseen mainittu avustushakemuksessa tai sen liitteenä olevissa toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Ilmoita viipymättä RAY:lle kaikista avustuksen käyttötarkoitukseen tai käyttöön vaikuttavista muutoksista. Ilmoitusvelvollisuus ei täyty, jos muutoksista raportoidaan RAY:lle vasta vuosiselvityksessä, ja tiedot olisivat aiemmin kerrottuna vaikuttaneet avustusten myöntämiseen tai käytön hyväksyttävyyteen. Anna RAY:lle viipymättä oikeat tiedot myös järjestön taloudellisessa asemassa tapahtuvista 32

33 7. MUITA OHJEITA muutoksista. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa koko toiminnan jatkuvuus on uhattuna tai järjestön varallisuusasemassa on tapahtunut sellainen merkittävä muutos, jolla saattaa olla vaikutusta avustusten myöntämiseen. 7.4 RAY:n tiedonsaantioikeus RAY voi saada tietoja ja asiakirjoja viranomaisilta avustuslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten (avustuslaki 37 ). RAY:llä on myös oikeus saada poliisi-, tulli-, vero- ja ulosottoviranomaisilta tarpeellista virka-apua avustuslaissa tarkoitettujen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamisessa (avustuslaki 24 ). Tietyillä edellytyksillä RAY voi saada tietoja salassapitosäännösten estämättä. Avustuslain 37 :n toinen momentti sisältää luettelon niistä salassa pidettävistä tiedoista, joita RAY:llä on oikeus saada: 1. Avustuksen hakijan ja saajan taloudellista asemaa koskevat tiedot 2. Tiedot avustuksen hakijan ja saajan hakemista tai saamista muista julkisista tuista 3. Muut seikat, joilla on olennaista merkitystä avustuslain noudattamisen varmistamiseksi avustuksen myöntämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa. 7.5 RAY:n tarkastusoikeus RAY:llä on oikeus suorittaa avustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia, avustuksensaajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia (avustuslaki 22 ). Säännöksen perusteella tarkastus voi kohdistua yksittäiseen avustukseen tai koko järjestön toimintaan ja talouteen, ei ainoastaan avustettujen hankkeiden toimintaan ja talouteen. Toiminnan ja talouden tarkastus sisältää myös hallinnon tarkastuksen. Valvontatoimissaan RAY ottaa huomioon avustuksensaajan määräysvallassa olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot eli koko järjestökonsernin (4 ). RAY:n tarkastajilla on oikeus saada käyttöönsä kaikki tarvittavat asiakirjat ja muu tarkastuksen toteuttamisen kannalta tarpeellinen aineisto. Jos avustus on myönnetty käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun tahon, esimerkiksi liiton jäsenyhdistyksen toimintaan tai hankkeeseen, RAY:llä on oikeus tarvittaessa tarkastaa kyseistä toimintaa tai hanketta toteuttavan tahon taloutta tai toimintaa. Tarkastusoikeus koskee myös avustuksensaajalta esimerkiksi sen omistamille kiinteistöyhtiöille siirrettyjä investointiavustuksia. RAY:llä on siten oikeus tarkastaa myös avustuspäätöksen mukaista toimintaa tai hanketta toteuttavan kiinteistöyhtiön taloutta tai toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on sama tarkastusoikeus avustuksensaajan toimintaan ja talouteen kuin RAY:llä, koska se ohjaa ja valvoo RAY.n tarkastustoimintaa. RAY voi erityisestä syystä valtuuttaa viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan tarkastuksia. RAY:n pyynnöstä myös ulkopuolinen asiantuntija voi avustaa tarkastuksessa. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi silloin kun investointi- tai hankeavustuksen valvonnassa vaaditaan teknisten yksityiskohtien arviointia Tarkastuksen suorittaminen Avustuksensaajan on annettava korvauksetta tarkastusta suorittavalle toimihenkilölle, virkamiehelle ja mahdolliselle ulkopuoliselle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa (23 ). Edellä mainittu tarkastusta suorittava henkilö voi ottaa tarkastuksen kohteena olevan aineiston haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on tarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksen suorittamiseksi. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa avustuksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin liike- ja varastotiloihin tai muihin vastaaviin toiminnan harjoittamiseen käytettäviin tiloihin ja muille 33

34 alueille, joiden olosuhteilla on merkitystä avustuksen myöntämiseen ja käytön valvontaan. Tarkastajalla on myös oikeus päästä suoraan järjestön tietojärjestelmissä oleviin taloustietoihin ja tapahtumiin. Tarkastusoikeus ei ole siten sidottu paikkaan, vaan se mahdollistaa maksatuksen ja talouden tarkastuksen tarvittaessa myös etätoimintana. Tarkastusta ei saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa kuten yksityisessä asunnossa. Jollei järjestöllä ole omia toimitiloja, tarkastus toimitetaan joko RAY:n omissa tiloissa tai muussa tarkoitukseen sopivassa tilassa siten, että aineisto otetaan tarkastajan haltuun ja palautetaan tarkastuksen jälkeen. RAY:n toimi- ja luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla ja noudattavat osin valtion virkamieslakia (750/1994). Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen tai viranomaiseen. 7.6 RAY:lle toimitettujen asiakirjojen julkisuus Käsitellessään avustuslaissa tarkoitettuja asioita RAY noudattaa hallintolakia (434/2003), kieli lakia (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, ns. julkisuuslaki). Julkisuuslain tarkoittamia julkisia asiakirjoja ovat lähtökohtaisesti muun muassa järjestöjen RAY:lle toimittamat hakemukset sekä vuosiselvitykset ja maksatuspaperit liitteineen. Myös järjestöjen viralliset tilinpäätökset ja toimintakertomukset ovat julkisia. Sen sijaan asiakirjat, jotka sisältävät esimerkiksi henkilötietolain alaisia tietoja tai liike- tai ammattisalaisuuksia, eivät ole julkisia salassa pidettävien tietojen osalta. 7.7 RAY:n oikeus luovuttaa tietoja RAY:llä on oikeus luovuttaa julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja ja asiakirjoja avustuslaissa tarkoitetuissa asioissa eräissä tapauksissa myös silloin, kun tietojen luovutuksesta ei ole säädetty julkisuulaissa. Tietoja voidaan antaa poliisi- ja muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi taikka syyttäjäviranomaiselle syyteharkintaa varten; sekä avustuslain soveltamista koskevan viranomaisselvityksen tai tieteellisen tutkimuksen tekemiseksi, jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä selvityksen tai tutkimuksen tekemiseksi. Tietoja voidaan luovuttaa myös kansainväliselle elimelle tai ulkomaiselle viranomaiselle. Tietoja ei saa käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon tiedot on luovutettu. Säädöksiä Arpajaislaki (1047/2001) Asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista (1170/2001) Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä (1169/2001) Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Hallintolaki (434/2003) Hankintalaki (348/2007) Kielilaki (423/2003) Kirjanpitoasetus (1313/2004) Kirjanpitolaki (1304/2004) Korkolaki (633/1982) Laki raha-automaattiavustuksista (1056/2001) Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Säätiöasetus (1045/1989) Säätiölaki (109/1930) Tilintarkastuslaki (459/2007) Valtion virkamieslaki (750/1994) Yhdistyslaki (503/1989) 34

35 LOMAKELUETTELO Lomakeluettelo Lomakkeet ja niiden täyttöohjeet löytyvät RAY:n verkkosivuilta osoitteesta Ray.fi. Yleiset hakulomakkeet RAY Päälomake RAY Perustietoilmoitus Toimintaselostelomakkeet RAY Kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak) toimintaseloste RAY Investointiavustuksen (B) toimintaseloste RAY Uuden projektiavustuksen (Ci, Ck) toimintaseloste RAY Yleisavustuksen (Ay) toimintaseloste RAY Käynnissä olevan projektin (Ci, Ck) toimintaseloste Investointien erikoislomakkeet RAY Huonetilaohjelma (B) RAY Perustamismenojen erittely (B) Maksatuslomakkeet RAY Rak.hankkeen loppuselvitys (B) RAY Projektin loppuselvitys (Ci, Ck) RAY Maksupyyntö RAY Erittely maksuun haettavista ennakoista RAY Maksusuunnitelma RAY Käyttöajan pidennys Vuosiselvityslomakkeet RAY Selvitys Ay-avustuksesta (yleisavustus) RAY Selvitys RAY-avustuksen käytöstä RAY Selvitys toiminnasta ja tilinpäätöstiedoista RAY Selvitys B-avustuksesta (investointiavustus) RAY Selvitys Ak-, Ci- ja Ck-avustuksista (kohdennettu toiminta-avustus, projektiavustukset) RAY Selvitys kotipalvelutoiminnasta RAY Selvitys sopeutumisvalmennustoiminnasta RAY Selvitys lomatoiminnasta 35

36 Sanasto Avustusehdotus ks. jakoehdotus Avustuslaki Laki raha-automaattiavustuksista (1056/2001). Avustuspäätös ks. jakopäätös Erilliskulut Erilliskuluilla tarkoitetaan sellaisia kuluja, joita ei syntyisi, jos kyseistä toimintaa ei toteutettaisi. Erillistuotot Erillistuotot ovat tuottoja, joita ei saataisi, jos toimintaa ei toteutettaisi. Tyypillisiä erillistuottoja ovat asiakasmaksut ja erilaiset osallistujamaksut. Erityisavustus Raha-automaattiavustus voidaan myöntää toiminta-avustuksena tai erityisavustuksena. Erityisavustus voidaan myöntää: 1) investointiavustuksena aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan; tai 2) projektiavustuksena kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen taikka muuhun tarkoitukseltaan rajattuun hankkeeseen. Investointi Hankinta, joka voi muodostua uudisrakentamisesta, peruskorjauksesta tai kiinteistön/käyttöomaisuuden ostamisesta. Investointiavustus RAY:n myöntämä avustus uudisrakentamiseen, peruskorjaukseen tai hankintaan (ns. B-avustus). Investointiavustusta voi hakea käyttöomaisuuden hankintoihin (esim. kalusteet, erilaiset laitteet), toimitilojen tai asuntojen hankintoihin sekä peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeisiin. Jakoehdotus RAY:n sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain tekemä esitys avustusten jaosta, joka valmistuu joulukuussa. Jakopäätös Valtioneuvoston vuotuinen päätös Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jaosta (avustuspäätös), joka valmistuu tammi-helmikuussa. Julkinen avustus/tuki Julkisella avustuksella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, samoin kuin Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea lukuun ottamatta verojärjestelmän kautta annettavaa tukea. Julkisella tuella tarkoitetaan edellä mainittujen lisäksi kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen antamaa tai sen varoista maksettavaa lainaa, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etua lukuun ottamatta verojärjestelmän kautta annettavaa tukea. Järjestö Tässä oppaassa käytetty yleisnimitys avustuskelpoisista ts. oikeuskelpoisista yleishyödyllisistä yhteisöistä ja säätiöistä. Kilpailuhaitta Julkisen avustuksen tai tuen aiheuttama vääristävä vaikutus, joka kohdistuu vapaaseen kilpailuun ja markkinoiden toimintaan Euroopan talousalueella. Kohdennettu toiminta-avustus RAY:n myöntämä avustus (ns. Ak-avustus) jonkin toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon tai toiminnan-alan erillismenoihin. Nettoperiaate Periaate, jonka mukaan tulot esitetään esimerkiksi talousarvioissa, kirjanpidossa, raporteissa tai tilityksissä vähennettynä niiden saamiseksi käytetyillä menoilla. Vastaavasti menoista vähennetään niihin liittyvät tulot. 36

37 SANASTO Projektiavustus RAY:n myöntämä määräaikainen avustus (ns. C-avustus) innovatiivisille kehittämishankkeille (Ci) tai käynnistämishankkeille sekä muille tarkoitukseltaan ja kestoltaan rajatuille projekteille (Ck). Toiminta-avustus Raha-automaattiavustus voidaan myöntää toiminta-avustuksena tai erityisavustuksena. Toiminta-avustus voidaan myöntää avustuksen saajan toimintaan yleisesti (yleisavustus) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta (kohdennettu toiminta-avustus). Yleisavustus RAY:n myöntämä avustus (ns. Ay-avustus) valtakunnallisesti toimiville, kansallisesti merkittäville sosiaali- ja terveysjärjestöille. Yleisavustusta voi hakea järjestön sääntöjen mukaisesta, yleishyödyllisestä toiminnasta aiheutuviin hyväksyttäviin kuluihin. Yleishyödyllinen yhteisö Yhteisö, joka ei sääntöjensä mukaan tavoittele voittoa. Sosiaali- ja terveysalan yleishyödylliset yhteisöt ovat aatteellisesti sitoutuneita ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ja niiden toimintaan osallistuu luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten lisäksi usein myös palkattuja työntekijöitä. 37

38 38

39 39

40