VERKSAMHETSBERÄTTELSE OCH BOKSLUT

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VERKSAMHETSBERÄTTELSE OCH BOKSLUT 2008

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JÄRJESTÖTOIMINTA... 4 Organisaation kuvaus... 4 Hallitus... 5 Valtuusto... 5 Toimikunnat ja jaostot... 5 Jäsenistö... 6 Toimihenkilöt... 6 Ansiomerkit... 6 Huomionosoitukset ja palkitut... 6 Seurojen kehittämis- ja tukitoimet LAPSI- JA NUORISOTOIMINTA... 7 Junioritoiminnan kehittäminen... 7 Kansainvälinen yhteistyö... 8 Junioreiden valmennus- ja kilpailutoiminta KOULUTUSTOIMINTA... 8 Ohjaajakoulutus... 8 Valmentajakoulutus... 9 Purjehduskoulutus... 9 Katsastajakoulutus... 9 Kilpailutoimihenkilökoulutus... 9 Tuomarikoulutus Sääntöseminaari Kilpailutuomarit ja kilpailutoimihenkilöpätevyydet Koulutusmateriaalit AIKUISLIIKUNTA JA MATKAVENEILY Matkaveneily Ympäristötoiminta Muu aikuisliikunta Edunvalvonta KILPAILU- JA VALMENNUSTOIMINTA Maajoukkuetoiminta Kansainvälinen menestys Valmennus Kilpailutoiminta ja tapahtumat TIEDOTUS- JA MARKKINOINTITOIMINTA Julkaisutoiminta Purjehtijaliiton verkkosivut Purjehtimaan.fi Viestintävalmennus ja tukeminen Markkinointi- ja PR-tapahtumat Yritysyhteistyö KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Järjestöt Muuta HALLINTO JA TALOUS TILINPÄÄTÖS LIITTEET Seurojen jäsen- ja venemäärät

3 3 1. JOHDANTO Purjehtijaliiton 102. toimintavuosi oli vilkas ja aktiivinen. Erityisesti huippu-urheilun puolella Olympiavuosi toi mukanaan uusia haasteita. Lisäksi Purjehtijaliiton panostus viestintään ja markkinointiin lisäsi Purjehtijaliiton näkyvyyttä ja tunnettavuutta huomattavasti. Lapsi- ja nuorisotoiminnan alalla vuoden aikana järjestettiin useita ohjaajakoulutuksia ympäri maata, jatkettiin seuraohjaajakoulutusta, tuotettiin uutta koulutusmateriaalia ja palkattiin kesäksi kaksi juniorikouluttajaa, jotka kiersivät seuroissa ja alueilla järjestäen paikallisia valmennusleirejä ja ohjaajakoulutusta. Purjehtijaliitto osallistui nuorisourheilun kehittämisseminaariin, joka järjestettiin Islannissa kesäkuussa. Seminaariin oli kutsuttu purjehduksen ohella kymmenen muun lajin edustajat kaikista Pohjoismaista. Ennalta asetettu tavoite viidestä maapaikasta ylittyi, kun Suomi saavutti edustuspaikan Peking 2008 olympialaisiin yhteensä kuudessa luokassa (Laser Radial, Laser, 470 miehet, Yngling, Finnjolla ja RS:x purjelauta naiset). Erittäin kovasta tulostavoitteesta (mitali + 2 pistesijaa) jäätiin kauas, mutta suurimmaksi osaksi nuorista lupauksista koostuva, taitava purjehtijajoukko lupaa hyvää Suomen kilpapurjehdukselle tulevaisuudessa. Varsinkin naisten osuus kilpapurjehduksen huipulla on merkittävä. Syksyllä perustettiin yhteistyössä Olympiakomitean ja HSK:n kanssa 470-luokan harjoittelukeskus, jonka tavoitteena on vastata jatkuvasti kovenevaan kansainväliseen tasoon luomalla suomalaisille purjehtijoille mahdollisuus täysvaltaiseen harjoitteluun ja samanaikaisesti myös opintojen suorittamiseen. Vammaispurjehduksen osalta Suomen Purjehtijaliitto hyväksyttiin Suomen Paralympiakomitean jäseneksi ja Juhani Mattila osallistui Paralympialaisiin 2.4 mr luokassa. Kolmella paikkakunnalla järjestettiin vammaispurjehduksen tutustumistilaisuuksia. Aikuisten harrasteliikunnan alalla järjestettiin sekä kansallista että kansainvälistä kilpailutoimihenkilökoulutusta, katsastajakoulutusta sekä sääntökoulutusta kilpapurjehtijoille ja tuomareille. Keväällä toteutettiin Veneilijän kuntokampanja, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ja kannustaa veneilijöitä hyviin liikunta- ja ravintotottumuksiin myös lomapurjehdusten aikana. Yhteiskuntavastuuasiat nostettiin esille keväällä, kun yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen kanssa järjestettiin ympäristöhavainnoitsijan koulutus vesilläliikkujille. Koulutuksen tavoitteena oli antaa tietoa Itämeren rehevöitymisestä ja sen taustoista sekä oppia raportoimaan sinilevä-, näkösyvyys- ja rihmalevähavainnoista. Syksyllä vastuuasioista jatkettiin aloittamalla yhteistyö purjeneulomo WB-Sailsin ja kierrätystuotteita valmistavan Globe Hopen kanssa Itämeren suojelemiseksi. SLU:n koulutuksen johtaja Juha Heikkalan johdolla työstettiin Purjehtijaliiton strategisia valintoja, jotka esiteltiin valtuustolle ja jäsenistölle marraskuussa. Strategiatyöhön osallistui hallituksen ja henkilökunnan lisäksi valtuuston, seurojen ja luokkaliittojen edustajia. Suomalaisten asema kansainvälisessä purjehdusjärjestökentässä on säilynyt vahvana niin kansainvälisen Purjehtijaliiton (ISAF) kuin kansainvälisten luokkaliittojenkin osalta. Kurt Lönnqvist valittiin syksyllä kansainvälisen Purjehtijaliiton valtuustoon (Council). Kesällä julkaistiin omat olympiasivustot sivuston yhteyteen. Olympialaisten aikaan Purjehtijaliiton tiedottaja piti Qingdaosta käsin sivustolla omaa kisablogia, jossa hän kertoi tunnelmista paikan päällä. Purjehtijaliiton ja seurojen välisen tiedonkulun parantamiseksi kehitettiin uutiskirje, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Uutiskirjeen tarkoitus on jakaa ajankohtaista tietoa Purjehtijaliitosta seuroille, antaa tukea toimintaan sekä jakaa yleisesti hyödyllistä tietoa seurojen kesken. Seuraseminaari ja Purjehtijapäivät pidettiin Purjehtijaliiton toimitiloissa Espoossa.

4 4 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Organisaation kuvaus Organisaation rakenne Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous, Purjehtijapäivät. Purjehtijapäivät valitsevat liiton valtuuston sekä liiton hallituksen. Hallituksen alaisina toimivat liiton toimikunnat. PURSISEURAT PURJEHTIJAPÄIVÄT VALTUUSTO VAALILAUTAKUNTA HALLITUS KILPAILUSÄÄNTÖLAUTAKUNTA TOIMISTO LAPSI- JA NUORISOTOIMIKUNTA VENEILYTOIMIKUNTA * veneilyturvallisuusjaosto * lippukomitea KOULUTUSTOIMIKUNTA KILPAPURJEHDUSTOIMIKUNTA * kilpapurjehdusjaos * avomerikilpapurjehdusjaosto * vammaispurjehdusjaosto * tekninen jaosto TIEDOTUS- JA MARKKINOINTI- TOIMIKUNTA

5 5 Hallitus Suomen Purjehtijaliiton hallitukseen kuului v seuraavat henkilöt: Kurt Lönnqvist, pj (BS), Hannu Salo, vpj (LPS), Kim Weber (NJK), Lissu Suursalmi (KVP), Leena Meisalo (TP), Matti Nirkko (EPS) ja Ilkka Rantasalo (NJK) Valtuusto Toimintavuoden aikana liiton valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kokoukseensa Espoossa. Valtuusto hyväksyi tällöin vuoden 2007 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Valtuusto kokoontui myös ylimääräiseen kokoukseen SPL:n toimitiloissa Espoossa. Valtuuston kokoonpano on ollut seuraava: Puheenjohtaja Tom Schubert (NJK) Varapuheenjohtaja Timo Sarainmaa (TPS) Jäsenet Reko Aalto-Setälä (BSF) Olli Eiro (JPS) Timo Hyle (HPS) Jorma Kinnunen (OM) Håkan Lindberg (ÅSS) Pekka Lopmeri (M) Jarmo Pesonen (EPS) Vesa Malmsten (RPS) Per Strömman (WSF) Kari-Pekka Tarko (N) Timo Nurmi (LrPS) Varajäsenet Markku Virolainen (LP) Pekka Humala (KuoPS) Pentti Välipakka (KPS) Lauri Ikäheimonen (KePS) Arja Kosunen (MSF) Heikki Rajala (LPS) Rolf Paulow (SMK) Markku Saari (UPS) Håkan Bäck (SSJ) Esa Vahtera (NPS) Eerik Hocksell (lmps) Toimikunnat ja jaostot Lapsi- ja nuorisotoimikunta Matti Nirkko, pj (EPS), Carl-Magnus Cedercreutz, vpj. (MP), Heikki Hämäläinen (MP), Mikaela Kolster (ESF), Tapio Lehtinen (HSS), Jukka Santala (OM) ja Turkka Tervomaa (MP) Veneilytoimikunta Ilkka Rantasalo pj (NJK), Kalevi Westersund (HSK), Jukka Lares (ÖNS) ja Veijo Parviainen (KPS) Veneilyturvallisuusjaosto Jukka Lares pj (ÖNS), Ernst Tillander vpj.(hss), Veli Leppänen (LLV), Patrick Lindqvist (NJK), Matti Niskanen (TMVK), Yrjö Santaholma (Me) ja Pertti Viitaniemi (M). Koulutustoimikunta Leena Meisalo, pj (TP), Erkki Suorlahti vpj. (HSK), Eva Lindgren (HSK), Mika Piiroinen (APS), Arto Sjöholm (LP), Andreas Stenius (NJK), Esa Vahtera (NPS) ja Rolf Zachariassen (NJK) Kilpapurjehdustoimikunta/Valmennusjaos Kim Weber, pj (NJK), Georg Tallberg vpj. (NJK) ja Simo Tarvonen (Mäkelänrinteen Urheilulukio) Kilpapurjehdusjaosto Petri Korteniemi, pj (LPS), Ralph Lindbohm (NJK) ja Lars Nyqvist (KVP) Avomerikilpapurjehdusjaosto Patrick Lindqvist pj. (NJK), Claes Forsén (ESF), Kristina Lindqvist (M), Pekka Lopmeri (M), Joakim Majander (ESF), Jussi Mannerberg (NJK), Timo Sarainmaa (TPS) ja Karl-Johan Strålmann (NJK)

6 6 Vammaispurjehdusjaosto Erkka Ikonen, pj (TaPS), Jukka Jokiniemi (OV), Antero Karjalainen (HSK), Ulla-Maija Kulju (KPS), Harri Lindblom (SIU), Markus Norelma (SKLU) Tekninen jaosto Jyrki Santaholma, pj (M), vpj. Bengt Gustafsson (BS) ja Jaakko Olkkonen (M) Tiedotus- ja markkinointitoimikunta Lissu Suursalmi, pj (KVP), vpj. Henry Ericsson (BS), Eppie Eloranta (RPS), Vivi Fleming-Lehtinen (HSS), Matti Murto, Mikko Pietilä (KVP), Mervi Rouvinen, Helena Venäläinen (HTPS) Kilpailusääntölautakunta Pertti Lipas, pj (JVS), vpj. Per-Ole Holm (GSF), Mats Björklund (WSF), Gustav Dahlberg (ESF), Marianne Ericsson (SSS), Timo Fleming (ASS), Pekka Nuutilainen (HTPS), Leif Nybom (ESS), Lars Nyqvist (KVP) ja Tom Schubert (NJK) Vaalilautakunta Rikard Bjurström, pj (N), Christian Borenius (BS), Hannu Mäkinen (JVS), Timo Nurmilaukas (HSK) Katrina Tähkäpää (HSS) ja Rolf Zachariassen (NJK). Jäsenistö Liittoon kuului vuoden 2008 lopussa 171 jäsenseuraa (172 v. 2007). Jäseniä oli yhteensä henkilöjäsentä, joista n. 62 % miehiä ja 38 % naisia (32309 v. 2007). Luokkaliittoja oli yhteensä 45 kpl (45) ja muita jäsenyhdistyksiä 2. Toimihenkilöt Toimintavuonna toimiston henkilökuntaan kuuluivat toiminnanjohtaja Marianne Pentti, kenttäpäällikkö Pirkko Patja, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Sara Antila ( alkaen), järjestösihteeri Kirsi Havukoski, juniorikouluttaja Maarit Multala ( asti), valmennuskoordinaattori Mika Hollo ( alkaen), tiedottaja Karimatti Miettinen( ), päävalmentaja Christopher Winter, maajoukkuevalmentaja Joakim Wilenius ja nuorten olympiavalmentaja Jan Thorström. Hallituksessa liiton hallinnosta vastasi pj. Kurt Lönnqvist. Ansiomerkit Suomen Purjehtijaliiton ansiomerkit luovutettiin seuraaville: Suuri ansiomerkki Kurt Lönnqvist, BS Kultainen ansiomerkki Kaj-Erik Löfgren, HN Marianne Pentti, SPL Hopeinen ansiomerkki Matti Nirkko, EPS Kim Weber, NJK Kansainvälisen Purjehtijaliiton (ISAF) kultainen ansiomerkki myönnettiin Pertti Lippaalle marraskuussa ISAF:n vuosikokouksen yhteydessä. Ansiomerkki ojennettiin Pertti Lippaan perheelleen Pertin muistotilaisuudessa Huomionosoitukset ja palkitut Purjehtijapäivillä ja kauden päätösjuhlassa palkittiin seuraavat: Vuoden seura: Tampereen Pursiseura, TaPS Vuoden luokkaliitto: Suomen H-veneliitto Vuoden valmentaja: Ville Väresmaa Vuoden seuravalmentaja: Janne Gahmberg, EPS/NJK Vuoden junioripurjehtija: Tuula Tenkanen, ESF Vuoden kv. luokkien purjehtija: Teemu Rantanen, Vuosaaren Purjehtijat Vuoden purjehtija: Sari Multala, MP

7 7 Purjehtijaliiton verkkosivuilla järjestettiin kesän aikana Vuoden vierassatama äänestys. Äänestyksen perusteella Suomen Purjehtijaliitto yhteistyössä Suomen Veneilyliiton kanssa nimesivät Kökarin Karlbyn sataman vuoden vierasvenesatamaksi. Vuoden vierassatamalaatan luovuttivat Karlbyssä Kaj-Erik Löfgren ja Ilkka Rantasalo. Seurojen kehittämis- ja tukitoimet Sinettiseuratapaaminen järjestettiin Tampereella Varalan Urheiluopistolla Junioripurjehduspäivien yhteydessä. Sinettiseuroista TaPS, KVP ja EPS esittelivät kuluneen kesän toiminnan kohokohtia ja oppimisen paikkoja muiden seurojen junioriaktiiveille. Purjehtijaliiton sinettiseuroja vuonna 2008 olivat EPS, LPS, KVP, MP, OM ja TaPS. Tarjottiin seuroille edelleen mahdollisuutta tehdä liiton avustuksella seuran toiveiden mukaan räätälöity sähköinen jäsenkysely. Kyselyn toteutti kolme seuraa (EMK, HTPS ja M). Seuran turvallisuussuunnitelma koulutus järjestettiin Espoossa Koulutuksen tavoitteena oli auttaa seuroja laatimaan oma turvallisuussuunnitelma. Kouluttajana toimi Kaj-Erik Fohlin ESLU:sta. Tilaisuuteen osallistui 30 henkilöä 23 eri seurasta. Seuraseminaari järjestettiin Espoossa Seminaarin teemana oli seuratoiminta murroksessa. Aihetta käsiteltiin Juha Heikkalan (SLU) johdolla. Lisäksi iltapäivällä oli oma osio seuran tiedotustoiminnan aktivoimiseksi ja sääntöseminaari. Seuraseminaarissa oli 46 osanottajaa ja edustettuna oli 27 seuraa. Alue- ja koulutustoiminnan kehittämiseksi jatkettiin juniorikouluttaja Maarit Multalan palkkaamista. Hänen tehtävänään oli ohjaajakoulutuksen edelleen kehittäminen, suoritusmerkkien uudistaminen sekä ohjaajakoulutusten, alueleirien ja seurakäyntien toteuttaminen. Kesäkaudella valmennuskoordinaattori Mika Hollo osallistui ohjaajakoulutusten, alueleirien ja seurakäyntien toteuttamiseen. Itäisellä uusimaalla käynnistettiin seurayhteistyötä ja järjestettiin yhdessä viiden seuran (BSS, MP, SaVK, TP, VVK) kanssa seuraohjaajakoulutusta ja yhteisiä vesiharjoituksia. Koulutukset onnistuivat hyvin, mutta purjehtijoiden kerääminen yhteisiin vesiharjoituksiin osoittautui hankalaksi. 3. LAPSI- JA NUORISOTOIMINTA Junioritoiminnan kehittäminen Junioripurjehduspäivä järjestettiin Varalan Urheiluopistolla Tampereella Päivillä oli omaa ohjelmaa sekä junioriaktiiveille että purjehtijoille. Junioriaktiivien ohjelmassa oli tutustumista, liikuntaa, käytännön demoja oheisharjoittelusta, keskustelua vanhempien roolista lapsen purjehdusharrastuksessa, ensiapu/turvallisuus osio, luennot alkeiden opettamisesta, harjoitusten vetämisestä ja hyvästä ravinnosta sekä käytännön vinkkejä junioritoiminnan kehittämiseen. Junioripurjehtijoiden ohjelmassa oli tutustumista, monipuolista ulko- ja sisäliikuntaa, ravintotietoutta, harjoituspäiväkirja-asiaa, virtuaalipurjehdusta Tacticat ohjelmalla tietokoneluokassa sekä Micro magic purjehdusta uima-altaalla. Paikalla oli 35 aktiivia ja 39 junioria.

8 8 Kesäkauden päättäjäiset ohjaajille, valmentajille ja junnupäälliköille järjestettiin Espoon Pursiseuran tiloissa Espoon Nuottaniemessä lauantaina Ohjelmassa oli tutustumista, jollakokeiluja, leikkimielistä kisailua, sokkopurjehdusta, turvallisuusasiaa, kumiveneajon taitoharjoittelua, ajankohtaisia kuulumisia, saunomista ja iltapalaa. Tilaisuudessa oli 19 osanottajaa. Yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen kanssa järjestettiin purjehdustoimintaa Töölönlahdella. Toiminta rakentui kolmen päivän (ma-ke) kursseista ja sekä vapaista purjehdusvuoroista (to-pe) koko kesäkuun ja elokuun ensimmäisen viikon aikana. Purjehduspisteen asiakasmäärä oli 516 henkilöä, joista 126 kurssilaista ja 390 vapaapurjehdusvuorolaista. Nettipohjainen purjehtijoiden harjoittelunseurantaohjelma Treenis otettiin koekäyttöön ja kehitystyö saatettiin loppuun. Ohjelma on purjehtijoiden käytettävissä vuoden 2009 alusta. Kansainvälinen yhteistyö Erica Bäckström ja Mika Hollo osallistuivat pohjoismaisten purjehtijaliitojen yhteiseen valmentajakoulutusvastaavien tapaamiseen Tanskassa Tapaamisessa kartoitettiin eri maiden ohjaaja- ja valmentajakoulutusjärjestelmiä sekä luotiin suuntaviivoja tulevalle yhteistyölle. Purjehdus oli valittu yhdeksi kuudesta lajista osallistumaan pohjoismaiseen Lasten ja nuorten urheilun kehittämisseminaariin Islantiin Seminaariin osallistui purjehduksen edustajat kaikista pohjosmaista ja siellä sovittiin yhteistyön käynnistämisestä ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa. Suomea seminaarissa edustivat Marianne Pentti ja Pirkko Patja. Junioreiden valmennus- ja kilpailutoiminta Kesän aikana järjestettiin seuraavat alueleirit: Läntinen alue, Vaasa, 10 osanottajaa Pohjoinen alue, Virpiniemi, 18 osanottajaa Sisäinen alue, Tampere, 14 osanottajaa Lounainen alue, Pori, 15osanottajaa Itäinen alue, Kuopio, 20 osanottajaa Talvikaudella järjestettiin kilpailevien junioripurjehtijoiden kuivaleiri Varalan Urheiluopistolla Tampereella. Leirillä oli 22 osanottajaa Lasten ja nuorten kilpailutoimintaa kehitettiin ja lähellä kotia tapahtuvaa kilpailemista tuettiin luomalla koko maan kattava aluekilpailujärjestelmä aloitteleville purjehtijoille. Kilpailuja järjestettiin neljällä alueella (itä, etelä, länsi ja pohjoinen). 4. KOULUTUSTOIMINTA Ohjaajakoulutus Järjestettiin seuraavat ohjaajakoulutukset (20 h): Ohjaajan peruskurssi, Espoo, 15 osanottajaa Ohjaajan jatkokurssi, Espoo, 9 osanottajaa Ohjaajan peruskurssi, Tampere, 11 osanottajaa Ohjaajan peruskurssi, Turku, 10 osanottajaa Ohjaajan peruskurssi, Espoo, 8 osanottajaa Ohjaajan peruskurssi, Savonlinna, 7 osanottajaa Ohjaajan jatkokurssi, Rauma, 7 osanottajaa Lisäksi järjestettiin Ohjaajien taitoleiri Tampereella ohjaajien oman purjehdustaidon kehittämiseksi. Leirille osallistui 11 ohjaajaa.

9 9 Seurojen ohjaustoiminnan tehostamiseksi kehitettiin uusi Seuraohjaajakoulutus (SOK 2). Koulutus on noin neljän tunnin mittainen seurassa tapahtuva jollapurjehdusharjoitusten vetämiseen keskittyvä koulutus. Seuraohjaajakoulutuksia (4h) järjestettiin kevään aikana seuraavasti: SOK1,Oulu, 6osanottajaa SOK 2, Oulu, 5 osanottajaa SOK 1, MP, 19 osanottajaa SOK1,Lahti, 8osanottajaa SOK 2, MP, 12 osanottajaa Tarkemmat tiedot ohjaajakoulutusjärjestelmästä osoitteessa > koulutus > ohjaajakoulutus Valmentajakoulutus Valmentajakoulutusta toteutettiin liiton koulutusjärjestelmän mukaisesti. Tarkemmat tiedot valmentajakoulutusjärjestelmästä osoitteessa > koulutus > valmentajakoulutus. Toteutettiin tason I valmentajakoulutus yhteistyössä Suomen Urheiluopiston kanssa. Tason I valmentajakoulutus koostui kahdesta yleisjaksosta ja kahdesta lajijaksosta ja koulutuksessa oli 7 osanottajaa.. Keväällä järjestettiin kaksi valmentajailtaa teemoilla Harjoitteita taitojen oppimiseen(15.4) ja Trimmauksen opettaminen opti- ja zoom-purjehtijoille (29.4.). Kouluttajina toimivat Maarit Multala. Mika Hollo ja Joakim Wilenius. Purjehduskoulutus Aikuisten purjehduskoulutusta Purjehtijaliitto toteuttaa yhdessä Purjehduksen Opettajat ry:n, PORY:n kanssa. Tarkemmat tiedot osoitteessa > koulutus > purjehduskoulutus. Purjehtijaliiton auktorisoimia purjehduskouluja oli 36 ja vuoden aikana pätevöityi 9 ohjaajaa ja 4 opettajaa. Purjehtijaliiton auktorisoimissa purjehduskouluissa koulutettiin vuoden 2008 aikana yhteensä 788 henkilöä siten että purjehtijakurssilaisia oli 669, perämieskurssilaisia 98 ja päällikkökurssilaisia 21. Kansainvälisen purjehduskoulujen liiton (International Sailing Schools Association ISSA) vuotuinen seminaari ja yleinen kokous järjestettiin marraskuussa Portugalissa. SPL:n edustajana kokoukseen osallistui koulutustoimikunnan pj Leena Meisalo. Katsastajakoulutus Katsastajakoulutusta Purjehtijaliitto toteuttaa yhdessä Suomen Veneilyliiton kanssa. Tarkemmat tiedot osoitteessa Katsastajakursseja pidettiin yhteensä kymmenen (10). Espoossa pidettiin kaksi (2) kurssia luvan uusijoille ja kaksi (2) uusille katsastajille. Lisäksi pidettiin Espoossa (ruotsinkielinen), Kalajoella ja Vaasassa yksi (1) kurssi luvan uusijoille ja yksi (1) kurssi uusille katsastajille. Uusia katsastajia kurssitettiin 99 ja luvan uusijoita 92 henkeä. Vuoden lopussa oli katsastajia rekisterissä 1632 henkeä. Vuoden lopussa liittojen rekistereissä oli yhteensä n venettä, joka samalla on katsastettujen veneiden määrä. Kilpailutoimihenkilökoulutus Kilpailutoimihenkilökoulutusta järjestettiin kilpailujärjestäjille ja kilpailupäälliköille seuraavasti: Tävlingschefskurs, Helsingfors, NJK, Ralph Lindbohm, 4 (3 miestä/1 naista) Kilpailunjärjestäjäkurssi, Helsinki (HSK) Eva Lindgren, Arto Sjöholm 8 (7/1) Kilpailunjärjestäjäkurssi Tampere (TaPS) Leena Meisalo, Eva Lindgren 18 (16/2) Kilpailupäällikkökurssi, Helsinki (HSK) Leena Meisalo, Eva Lindgren 5 (5/0) Tulostenlaskentakurssi, Espoo (SPL) Matti Nirkko 9 (3/6) Kilpailunjärjestäjäkurssi (4 iltaa), Jyväskylä (JVS) Timo Lipas, Olli Ahonen 10 (4/6) International Race Management Seminar Kansainvälinen kilpailupäällikköseminaari järjestettiin Espoossa Kouluttajina toimivat Kansainvälisen Purjehtijaliiton (ISAF) kouluttajat Helmut Jakobowitz (AUT) ja Ion Echave (ESP). Koulutuksessa oli 33 osanottajaa, joista ulkomaalaista oli 6.

10 10 Tarkemmat tiedot koulutusten sisällöistä osoitteessa > koulutus > kurssikuvaukset. Tuomarikoulutus Tuomarikoulutusta järjestettiin seuraavasti: Erotuomarikurssi, Helsinki (NJK), Leif Nybom ja Mats Björklund, 24 osanottajaa Aluetuomarikurssi, Helsinki (SPL) Arto Sjöholm 8 (7/1) Kansallinen tuomarikurssi, Helsinki (HSK) Lars Nyqvist, Esa Vahtera 5 (4/1) Erotuomarikurssi, vesiosuus, Helsinki (NJK), Mats Björklund Sääntöseminaari Järjestettiin seuraavat sääntöseminaarit: Sääntöseminaari, Espoo (SPL) Arto Sjöholm 13 (10/3) Sääntöseminaari, Tampere (TaPS) Arto Sjöholm 21 (18/3) Sääntöseminaari, Espoo (SPL), Arto Sjöholm 22 (19/3) Kilpailutuomarit ja kilpailutoimihenkilöpätevyydet Toimintavuoden lopussa voimassa olevia pätevyyksiä oli: (joista miehiä/naisia) Kansainvälinen tuomari 9 (8/1) Kansainvälinen erotuomari 4 (4/0) Kansainvälinen kilpailupäällikkö 2 (2/0) Kansallinen erotuomari 5 (4/1) Kansallinen tuomari 36 (32/4) Aluetuomari 42 (38/4) Kansallinen kilpailupäällikkö 69 (61/8) Kilpailujärjestäjä 101 (75/26) Koulutusmateriaalit Jatkettiin ohjaaja- ja valmentajakoulutusten kehittämistä keräämällä harjoitepankki (101 harjoitusta) jollapurjehduksessa käytettävistä harjoitteista. Harjoitepankki täydentää kesällä koekäyttöön otettuja junioripurjehtijoiden suoritusmerkkejä antamalla lisää vaihtoehtoja harjoitusten toteuttamiseen. Suoritusmerkkien muokkaamista jatkettiin edelleen kesäkaudella saatujen kokemusten pohjalta. Suomenkieliset Purjehduksen kilpailusäännöt ilmestyivät marraskuussa. 5. AIKUISLIIKUNTA JA MATKAVENEILY Matkaveneily Toteutettiin Veneilijän kuntokampanja. Kampanjan tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ja kannustaa veneilijöitä hyviin liikunta- ja ravintotottumuksiin myös lomapurjehdusten aikana. Kampanja koostui neljästä Navigare-lehdessä julkaistusta artikkelista, joissa käsiteltiin fyysisen kunnon, liikunnan ja ruokavalion merkitystä terveydelle sekä annettiin paljon käytännön vinkkejä ja ohjeita veneilijän ruokailu- ja liikuntatottumuksien edistämiseksi. Järjestettiin Internet-äänestys vierassatamien palkitsemiseksi. Vastaajat saivat nimetä myös oman suosikkisatamansa. Äänestyksen perusteella valittiin Vuoden vierassatamaksi Kökarin Karlby. Suosikkisatamiksi nimettiin: Jussarö (Suomenlahti), Gullkrona (Saaristomeri ja Ahvenanmaa), Iin Röyttä (Pohjanlahti) ja Savenaho (Vuoksen). Tutustuttiin Tampereen vierassatamaan ja Pispalanharjun vuonna 1968 valmistuneeseen 304 metriseen uittotunneliin, jonka toivotaan avautuvan veneilykäyttöön.

11 11 Ympäristötoiminta Järjestettiin yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen (nyt SYKE merikeskus) ja muiden vesiliikuntaliittojen kanssa Ympäristöhavainnoitsijan koulutus vesilläliikkujille. Koulutuksen tavoitteena oli antaa tietoa Itämeren rehevöitymisestä ja sen taustoista sekä oppia raportoimaan sinilevä-, näkösyvyys- ja rihmalevähavainnoista. Vesilläliikkujien keräämiä havaintoja hyödynnetään leväkarttojen päivityksessä, Itämeren tilan arvioissa ja soveltavassa tutkimuksessa. Tilaisuudessa oli 12 osanottajaa. Veneiden pohjakasvustoa käsittelevä opinnäytetyön kokeellinen osa on saatu valmiiksi ja työ valmistuu keväällä 2009 ja tulosten perusteella laaditaan ohjeet veneen pohjakasvuston haittojen vähentämiseksi Valmistettiin yhteistyössä Suomen Navigaatioliiton ja Suomen Veneilyliiton kanssa Veneilijän ympäristöopas, joka julkaistaan vuonna Osallistuttiin Uudenmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskusten järjestämään Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon projektiin. Osallistuttiin Helsingin venenäyttelyn yhteydessä järjestettävään vesiensuojeluseminaariin Osallistuttiin aktiivisesti ympäristöviranomaisten vesienhoitosuunnitelmia koskeviin kokouksiin Helsingissä ja Vaasassa. Valmisteltiin veneilyliittojen yhteinen ympäristöstrategia. Muu aikuisliikunta Järjestettiin tutustumistilaisuuksia vammaispurjehdukseen Tampereella (9.6.), Espoossa (14.6.) ja Vaasassa (28.8.). Kuntoliikuntaliiton järjestämä yritysliikunnan suurtapahtuma Kuntofestivaalit pidettiin 29. elokuuta Töölönlahden ympäristössä, missä esiteltiin yhteensä 60 eri lajia. Purjehtijaliitto oli mukana esittelemässä purjehdusta ja seuratoimintaa yritysten henkilökunnan edustajille, joita tapahtumaan oli ilmoittautunut 1500 henkilöä. Töölönlahdella järjestettiin 45 festivaaliosallistujalle mahdollisuus kokeilla purjehdusta RS Vision -jollilla. Purjehdus oli yksi suosituimmista lajeista ja ryhmät täyttyivät jo toukokuussa. Edunvalvonta Osallistuttiin aktiivisesti Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman Veneilyasiainneuvottelukunnan työskentelyyn. Osallistuttiin Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämään vesienhoidon pyöreän pöydän keskusteluun aiheena kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vesiensuojeluun. Lausuntoja ja kommentteja annettiin muun muassa seuraavista asioista: Itäisen Suomenlahden Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Itä-Suomen luonnonvarasuunnitelma Alusjätelain uudistaminen Itä-Uudenmaan liiton maakuntakaava Tammisaaren ja Hangon itäisen saariston hoito- ja käyttösuunnitelma Merenkulkulaitoksen pilkkominen ja sijoittaminen Hämeen ympäristöstrategia Lisäksi on selvitetty mahdollisuutta saattaa veneiden kunnostus kotitalousvähennyksen piiriin. Valitettavasti veroviranomaiset ovat todenneet, että kotitalousvähennys voidaan myöntää vain kiinteisiin kohteisiin (esim. asuntolaiva).

12 12 6. KILPAILU- JA VALMENNUSTOIMINTA Maajoukkuetoiminta Peking-ryhmään ja Peking ehdokkaat -ryhmään kuului 23 urheilijaa, joista 2 ovat vammaispurjehtijaa. Ryhmien toiminta perustui toimintasuunnitelmaan ja budjettiin. Ryhmien tavoitteena oli menestyminen Pekingin Olympialaisissa ja Paralympialaisissa Ulkomainen leiritys järjestettiin yhteistyössä eri maiden huippupurjehtijoiden ja valmentajien kanssa. Maajoukkuepurjehtijoiden fyysiset testit järjestettiin yhteistyössä Suomen Urheiluopiston kanssa Vierumäellä. Jatkettiin integraatioyhteistyö Suomen Paralympiakomitean kanssa. Suomen Purjehtijaliitto hyväksyttiin myös seitsemän muun lajin kanssa jäseneksi Suomen Paralympiakomiteaan. Kansainvälinen menestys Suomi saavutti edustuspaikan Peking 2008 olympialaisiin yhteensä kuudessa luokassa (Laser Radial, Laser, 470 miehet, Yngling, Finnjolla ja RS:x purjelauta naiset). Laser Radial ja 470 miehet luokissa jouduttiin järjestämään karsintakilpailut. Karsintojen jälkeen Purjehtijaliitto halusi pitää kiinni kaksi vuotta sitten yhdessä sovituista karsintasäännöistä. Purjehtijaliitolle oli tärkeää, että käytössä oli yhteisesti sovittu läpinäkyvä karsintajärjestelmä, jonka varaan sekä päättäjät että urheilijat voivat nojata. Purjehtijaliiton hallitus esitti karsintasääntöihin perustuen Suomen Olympiakomitealle 9 urheilijan valitsemista kisoihin. Lisäksi Suomi sai edustuspaikan myös Peking 2008 paralympialaisiin 2.4 mr luokassa. Purjehdusmaajoukkue oli yhdeksällä edustajallaan Suomen toiseksi suurin lajijoukkue. Vaikka odotusten mukaista menestystä ei tällä kertaa tullut, suurimmaksi osaksi nuorista lupauksista koostuva, taitava purjehtijajoukko lupaa hyvää Suomen kilpapurjehdukselle tulevaisuudessa. Varsinkin naisten osuus kilpapurjehduksen huipulla on merkittävä. Tulokset Peking 2008: Yngling, 11. sija Silja Lehtinen, Maria Klemetz, Livia Väresmaa RS:X naiset, 16. Tuuli Petäjä Finnjolla, 18. Tapio Nirkko Laser Radial 22. Tuula Tenkanen 470 miehet, 27. Niklas Lindgren/Heikki Elomaa Laser, 30. Pierre Angelo Collura 2.4 mr 16. (paralymp) Juhani Mattila Muita kansainvälisiä arvokilpailutuloksia olympialuokissa: EM 1 Laser Radial Sari Multala MM 7 Yngling Silja Lehtinen, Maria Klemetz ja Livia Väresmaa MM 12 Laser Radial Tuula Tenkanen MM 20 Laser Radial Sari Multala MM 11 Finnjolla Tapio Nirkko EM 12 Finnjolla Tapio Nirkko Arvokilpailutuloksia kansainvälisissä luokissa: MM 1 E-jolla Teemu Rantanen MM 3 Matchrace (naiset) Silja Lehtinen, Maria Klemetz, Livia Väresmaa, Vivi Fleming-Lehtinen EM 3 Farr 40 Olli-Pekka Lumijärvi ISAF nuorten MM-kilpailut, tulokset: Laser Radial, 8. sija Heidi Tenkanen Laser, 36. Joonatan Partinen 29er tytöt, 11. Sinem Kurtbay/Nina Tammisto 29er pojat, 9. Mikko Kotamies/Robin Lilius Sirena 16, 14 Otso Ahvonen/Robert Haapanen RS:X, 23. Tim Hellman

13 13 Valmennus Tarkennettiin Purjehtijaliiton valmennustoiminnan suuntaviivat, jotka hyväksyttiin SPL:n hallituksessa Valmennustoiminnan suuntaviivat jakautuvat neljään osaan; 1) seuroissa tapahtuva perusvalmennus, 2) alue- ja luokkaliittovalmennus, 3) harjoittelukeskuksissa tapahtuva nuorten huippuvalmennus ja 4) olympiavalmennus Olympiavalmennus Laadittiin Olympiakomitealle raportti olympiaregatasta sekä siihen liittyvästä valmistautumisesta. Laadittiin Olympiakomitean pyynnöstä Suomen Purjehtijaliiton olympiaprojekti suunnitelma vuosille V Purjehtijaliitolla oli neljä valmennusryhmää; 1) Peking ryhmä, 2) Peking ehdokkaat ryhmä, 3) Lontoo 2012 ryhmä ja 4) Nuorten ryhmä. Liiton olympiavalmennuksesta vastasivat päävalmentaja Chris Winter ja maajoukkuevalmentaja Joakim Wilenius. Valmennusryhmien käytössä oli asiantuntijaryhmä, kattaen lihashuollon, psykologian, ruokailun, asennekasvatuksen, lääkäripalvelut, optikonpalvelut ja veneiden teknisen huollon. Asiantuntijaryhmään kuului suuri määrä eri alojen asiantuntijoita. Nuorten valmennustoiminta Kesällä perustettiin Volvo Youth team valmennusryhmä, johon kuuluu 30 nuorta kilpapurjehtijalupausta. Volvo Youth teamin pitkän tähtäimen tavoite on menestys vuoden 2012 olympiakisoissa. Ryhmän jäsenten lyhyen tähtäimen tavoitteet laaditaan aina vuosittain ja ne tähtäävät eri luokkien arvokisamenestyksiin. Valmennusryhmän jäsenille järjestettiin leirityksiä ja kisamatkoja yhteistyössä muiden maiden purjehtijoiden ja valmentajien kanssa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Volvo Youth teamin toimintaan on kuulunut kuivaleirejä, teoriailtoja, ohjattuja fysiikkaharjoituksia ja henkilökohtaisten kehitys- ja valmennusohjelmien tekeminen ja seuranta. Ryhmän purjehtijoille järjestettiin fyysiset testit yhteistyössä Suomen Urheiluopiston kanssa. Nuorten ryhmän valmennustoiminnasta vastasi nuorten olympiavalmentaja Jan Thorström ja valmennuskoordinaattori Mika Hollo. Syksyllä laadittiin valmennusryhmäkriteerit vuodelle Harjoittelukeskustoiminta Suomen Purjehtijaliitto jatkoi huippu-urheiluun keskittyvien harjoittelukeskuksien kehittämistyötä yhteistyössä jäsenseurojen (EPS ja HSK), urheiluopistojen ja urheilulukioiden kanssa. Syksyllä perustettiin yhteistyössä Olympiakomitea ja HSK:n kanssa 470-luokan harjoittelukeskus, jonka tavoitteena on vastata jatkuvasti kovenevaan kansainväliseen kilpailuun luomalla suomalaisille purjehtijoille mahdollisuus täysvaltaiseen harjoitteluun ja samanaikaisesti myös opintojen suorittamiseen. Harjoittelukeskuksen puitteissa urheilijan kehityksestä vastaa valmennustiimi, joka tukee urheilijan laji- ja oheisharjoittelun kaikkia osa-alueita sisältäen myös opinto-ohjauksen. Purjehtijaliitolla on myös ollut yhteistyötä harjoittelukeskustoiminnassa NJK:n kanssa koskien 29er ja 49er valmennusta ja EPS:n kanssa koskien E-jollaluokan valmennusta. Toiminta luokkaliitojen ja jäsenjärjestöjen kanssa Suomen Purjehtijaliitto panosti voimakkaasti luokkaliittojen ja jäsenseurojen valmennuksen aktivointiin. Purjehtijaliitto on vastannut valmentajakuluista seuraavien luokkien valmennusleireillä (Optimisti, Zoom8, E-jolla, Laser Radial, Laser, 29er ja 470). Anti-doping työ Suomen Purjehtijaliitto jatkoi aktiivista työtä anti-doping rintamalla yhteistyössä ADT, Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja Kansainvälisen Purjehtijaliiton kanssa. Maajoukkueen ja valmennusryhmien urheilijoita testattiin niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Dopingsääntöjen muutoksista on tiedotettu kaikille SPL:n valmennettaville. Nuortenryhmissä säännöt on käyty läpi ja niiden soveltamista on harjoiteltu.

14 14 Kilpailutoiminta ja tapahtumat 2008 Purjehduskaudella 2008 Suomessa järjestettiin seuraavat kansainväliset arvokilpailut: H-veneiden MM-kilpailut Hangossa 5.5 luokan EM-kilpailut Maarianhaminassa Kansalliset kilpailut: Suomenmestaruus- ja luokkamestaruuskilpailuja 32 kpl Rankingkilpailuja 224 kpl Avoimia, kansallisia purjehduskilpailuja yli 300 kpl Suurempia regattoja: Volvo-Suursaari Race, Helsinki-Tallinna race, Helsingin Regatta, Hangon Regatta, Päijannepurjehdus sekä Viaporin Tuoppi. Jo pelkästään näihin osallistui yhteensä yli 600 kölivenettä ja n ihmistä. Vammaispurjehduksen Suomenmestaruuskilpailut järjestettiin Turussa Ennen kilpailua 9.8. järjestettiin valmennusleiri. Leirille osallistui 10 urheilijaa ja 6 partneria ja kilpailuun 12 urheilijaa ja 6 partneria. Purjehduskilpailuihin osallistuu vuosittain ihmistä. 7. TIEDOTUS- JA MARKKINOINTITOIMINTA Vuoden 2008 viestinnän ja markkinoinnin kehitystavoitteita olivat seura- ja luokkaliittojen viestinnän kehittäminen, mediakontaktien aktivoiminen ja olympialaiset omana viestinnän kokonaisuutenaan. Henkilöresurssit Huhtikuun alusta 2008 Purjehtijaliitossa aloitti markkinointi- ja viestintäpäällikkö vastuualueenaan liiton ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediatyö ja yritysyhteistyö. Lisäksi liiton tiedottamista urheilunäkökulmasta oli hoitamassa tiedottaja, joka toimi kevään ajan osapäiväisesti tuntipalkalla ja olympiatiedottajana kesäkuun alusta elokuun loppuun täyspäiväisesti kuukausipalkalla varmistamassa, että kauden tärkeimmät kilpailutapahtumat uutisoitiin tarkoituksenmukaisesti. Purjehtijaliiton tiedotus- ja markkinointitoimikunta kokoontui kevätkaudella kolme kertaa ja syyskaudella kerran. Viestintästrategia Vuoden 2008 aikana laadittiin Purjehtijaliitolle strategia, joka toimii pohjana viestintästrategialle. Viestintästrategian laatiminen aloitettiin viestintäpäällikön toimesta. Mediatyö ja julkisuus Avainmedia kutsuttiin kesäkuussa vuosittaiseen mediapurjehduspäivään, mihin osallistui Purjehduksen kannalta seitsemän merkittävää mediaa, mm. STT, Yle, Urheilulehti, Iltasanomat, Lehtikuva ja naistenlehdistä Anna. Vuoden 2008 aikana pääpaino mediasuhteissa oli olympiavuoden johdosta urheilu-uutismediassa. Samaan aikaan luotiin suhteita myös muihin esim. naisten lehtiin ja hyvinvointimediaan. Tiedottaminen Purjehdusurheilutapahtumista ja liiton omista asioista tiedotettiin pääosin Purjehtijaliiton kotisivujen kautta. Lisäksi merkittävät, uutiskriteerit täyttävät uutiset toimitettiin aiheen ja tilanteen mukaan kansallisiin tiedotusvälineisiin tai tarjottiin suoraan haastatteluina valituille tiedotusvälineille. Olympialaisten aikana tiedotteita lähetettiin päivittäin laajalla jakelulla.

15 15 Purjehtijaliiton julkisuus 2008 Purjehtijaliitosta, purjehtijoista ja purjehduksesta lajina kirjoitettiin mediassa noin 150 artikkelia vuoden 2008 aikana (Purjehtijaliiton oma arkisto). Suurin osa käsitteli Olympialaisia ja maajoukkuepurjehtijoita, päävalmentajaa, puheenjohtajan vaihtumista ja purjehdustapahtumia. Otos on otettu Suomen päämedioista ja verkosta ilman laajaa leikeseurantapalvelua. Lisäksi on laskettava lukuisat haastattelut ja uutisoinnit sähköisessä mediassa ja kauden aikana julkaistut sadat purjehdustulokset eri medioissa. Julkaisutoiminta Navigare-lehti Purjehtijaliiton jäsenlehti Navigare ilmestyi vuoden 2008 aikana 7 kertaa, joista numero 5 oli ns. ylimääräinen ilmoittajien toivoma numero. Lehden toimituskunnassa Purjehtijaliittoa edustavat puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä markkinointi- ja viestintäpäällikkö ja lehden tuotannosta liiton puolesta vastaa viestintäpäällikkö. Purjehtijaliiton osalta Navigare-lehden kehityskohteista tärkeimmät olivat lehden laadun ja lukijan lukukokemuksen parantaminen. Luokkaliittopalstaa kehitettiin lukijaystävällisemmäksi ohjeistamalla luokkaliittojen kirjoittajia yhtenäisistä toimintatavoista, kuten kotisivujen korostamisesta ja lukijoiden niiden pariin ohjaamisesta. Luokkaliittojen yhteyshenkilöille kerrottiin myös erilaisista näkökulmavaihtoehdoista, millä luokkisjuttuihin saa vaihtelua. Artikkelien kuvamateriaalin ja tekstien laatuun sekä oikeinkirjoitukseen kiinnitettiin tarkempaa huomiota. Kuvien yhteyteen pyrittiin lisäämään informatiivisia kuvatekstejä lukijan kiinnostuksen herättämiseksi ja henkilöiden nimet korostettiin tekstin huomioarvon parantamiseksi. Loppuvuodesta Suomen markkinatilanteen kääntyessä laskuun, teki Navigaren julkaisija, Veneilijä Oy päätöksen supistaa lehteä noin 30 %. Tämä tarkoitti sitä, että myös Purjehtijaliiton osuus lehdessä supistui kahdessa viimeisessä numerossa. Suomen Purjehtijaliitto tuottaa lehteä yhdessä Suomen Veneilyliiton ja Veneilijä Oy kanssa. Lehti on levikiltään yli ja se on maksuton kaikille Suomen Purjehtijaliiton jäsenseurojen jäsenille. Navigare-lehti toimii Purjehtijaliiton viestintäkanavana jäsenistölle ja kytkee tarvittaessa aiheet myös omille verkkosivuilleen. Vene-lehti Vene-lehden jokaisessa numerossa Purjehtijaliitolla oli käytettävissä yksi sivu missä kerrottiin ajankohtaisia uutisia toiminnastamme. Vuoden 2008 aikana liiton toimikunnat toimittivat vuoronumeroin materiaalia sivulle kertoen omasta toiminnasta kauden aikana. Viestintäpäällikkö vastasi sivun toimittamisesta viime kädessä. Kilpailukalenteri ja Purjehtijan vuosikirja Purjehtijaliiton verkkosivuilla julkaistiin uusi kilpailukalenteriohjelma, jonka avulla seurat pystyivät itse suoraan täyttämään ja päivittämään kilpailutietojaan verkossa. Kilpailukalenteri julkaistiin Vene-messujen yhteydessä helmikuussa. Kalenterin sisältö koottiin seurojen ja luokkaliittojen toimittamien tietojen pohjalta. Painetun version lisäksi käytössä oli verkkoversio Purjehtija.fi-sivujen yhteydessä. Purjehtijan vuosikirja julkaistiin toukokuussa ja kirjaa markkinoitiin jäsenseuroille, venealan liikkeille ja kirjakaupoille. Vuosikirjassa julkaistiin taas mm. katsastussäännöt, jäsenseurojen yhteystiedot ja lippumerkit sekä purjevenerekisterit. Vuosikirjassa uusittiin veneilytaito-osio, joka sisältää mm. väistämissäännöt, jokamiehenoikeudet ja veneilijän ympäristötietoa.. Uutiskirje seuroille ja luokkaliitoille Purjehtijaliiton ja seurojen välisen tiedonkulun parantamiseksi kehitettiin uutiskirje, joka lähetettiin seurojen tiedotuksesta vastaaville, kommodoreille ja luokkaliittojen yhteyshenkilöille säännöllisesti, 6 kertaa vuodessa sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Uutiskirjeen tarkoitus on jakaa ajankohtaista tietoa Purjehtijaliitosta seuroille, antaa tukea toimintaan sekä jakaa yleisesti hyödyllistä tietoa seurojen kesken. Uutiskirje on tiedottamisen tuki myös seuroille, ja osa seuroista on menestyksekkäästi hyödyntänyt kirjeen valmista sisältöä omissa jäsentiedotteissaan.

16 16 Vuoden 2008 aikana toimitettiin 5 uutiskirjettä huhtikuun-marraskuun aikana. Uutiskirjeen toimittamisesta vastasi viestintäpäällikkö. Purjehtijaliiton verkkosivut Purjehtimaan.fi Verkkosivujen lasten ja nuorten omaa kokonaisuutta eli Purjehtimaan.fi -sivuja kehitettiin edelleen keväällä 2008 lisäämällä siihen kilpailukalenteriominaisuudella. Olympiasivusto Kevään ja kesän aikana luotiin Peking kisasivusto, minkä kautta hoidettiin olympialaisten koko tiedotus. Olympiasivuprojektista vastasi kisatiedottaja ja toteutuksesta Pingviinit Oy. Purjehtija.fi Purjehtijaliiton verkkosivun etusivu toimi kaudella pääasiallisena sekä ulkoisten, että sisäisten asioiden uutisointikanavana ja yleisesti liiton toiminnasta kerrottaessa. Keväällä luotiin hahmotelma siitä, miten Purjehtija.fi- sivuja tulisi kehittää, mutta niiden varsinainen muutostyö päätettiin siirtää olympialaisten jälkeen toteutettavaksi. Syksyllä rakennesuunnittelu aloitettiin työryhmän toimesta, johon osallistui mahdollisen laaja kirjo henkilöitä ja loppuvuodesta Pingviinit Oy hyväksytti visuaalisen ilmeen ja sivujen rakenteen hallituksella. Esite Loppuvuodesta 2008 polkaistiin käyntiin purjehduksen eri osa-alueista, seurojen ja Purjehtijaliiton toiminnasta houkuttelevasti ja visuaalisesti kertovan esitteen tuotantoprojekti. Tavoitteena julkaista uunituore esite vuoden 2009 messuilla. Projektista vastasi markkinointi- ja viestintäpäällikkö. Viestintävalmennus ja tukeminen Olympiamaajoukkueen jäsenten valmiuksia median kanssa toimimiseen kehitettiin kahdessa eri mediavalmennuksessa kevään aikana. Valmennuksessa tutustuttiin mm. Suomen mediakenttään, toimitusten toimintatapoihin ja toimitustyön periaatteisiin. Urheilijat perehdytettiin erilaisiin haastattelutilanteisiin ja -tekniikoihin, jotta tulevaisuudessa median kanssa toimiminen olisi tutumpaa ja tuloksellisempaa molemmille osapuolille. Keskustelu olympialaisten karsintajärjestelmästä ja tavoitteiden asetannasta kävi kuumana heinäkuussa, jolloin valmisteltiin kriisiviestinnän tukimateriaaleja. Liiton avainhenkilöille valmisteltiin lausunnot tiedotusvälineiden ja muiden sidosryhmien kanssa käytäviä keskusteluja varten. Marraskuun Seuraseminaarin Viestinnän kehittäminen -osioon osallistui 11 henkilöä. Iltapäivän aikana käytiin läpi erilaisia tapoja nostaa oman seuran toimintaa ja olemassaoloa median ja tietoisuuteen luomalla kontakteja tiedotusvälineiden edustajiin ja tarjoamalla proaktiivisesti oman seuran viestejä tukevia näkökulmia medialle. Markkinointi- ja PR-tapahtumat Yhteistyötä Itämeren hyväksi Suomen Purjehtijaliitto, purjeneulomo WB-Sails ja kierrätystuotteita tekevä Globe Hope yhdistivät voimansa Itämeren hyväksi. Käytetyt purjeet kierrätettiin hyötytuotteiksi ja jokaisesta Purje-tuotteesta lahjoitettiin kymmenen prosenttia WWF:n Operaatio Merenneito -kampanjalle. Ensimmäiset mallikappaleet Purje-sarjasta esiteltiin lahjatavaramessuilla syyskuussa Ympäristötietoisuus ja kierrätysideologia on paljon luonnossa liikkuville purjehtijoille tärkeää. Lisäksi projektin kantavana ajatuksena on saattaa purjeet ja purjehdus laajan käyttäjäkunnan tietoisuuteen. Projektin tavoitteena on levittää Purje-viestiä mahdollisimman moniin yrityksiin, yksityishenkilöille ja purjehtijoiden pariin.

17 17 Vene08Båt-messut Osallistuttiin Helsingin Vene08Båt näyttelyyn vierekkäisellä osastolla Suomen Veneilyliiton kanssa. Suurta kiinnostusta herättivät Purjehtijaliiton radio-ohjattavat Micro Magic veneet, joita yleisö sai kokeilla viereisessä sukeltaja-altaassa. Vene-messut toimivat edelleen tärkeänä kontaktipintana jäsenistöön sekä purjehduksesta ja veneilystä kiinnostuneeseen muuhun yleisöön. Purjehtijaliitolla oli messuilla omat näyttelytilat, joista jaettiin tietoa ja tiedotteita. Lisäksi jäsenseurojen ja luokkaliittojen oli mahdollista osallistua messuille liiton kautta. Töölönlahden kuntofestivaali 2008 Purjehtijaliitto jalkautui Töölönlahdelle yhteistyökumppaninaan Volvo. Tapahtumassa tuotiin purjehdusta esille kuntoliikuntalajina aikuisille. Tapahtuman aktiviteetteihin osallistui yli 1000 yritysten henkilökunnan edustajaa noin 80 eri yrityksistä ja kaupunkien yksiköistä. Purjehdus oli yksi suosituimmista lajeista ja paikat varattiin heti loppuun. Volvo City Sailing Purjehtijaliitto osallistui syyskuun alussa näyttävästi Kaivopuiston rannassa järjestettyyn Volvo City Sailing tapahtumaan, missä yritysten edustajista ja purjehtijoista kootut miehistöt ottivat toisistaan mittaa. Purjehtijaliitolla oli oma teltta, missä kerrottiin purjehduksesta, jaettiin materiaalia ja esiteltiin optipurjehdusta simulaattorilla lapsiperheiden iloksi. Volvotiimin nuoret miehittivät telttaa ja toimivat edustavina purjehduksen puolestapuhujina. Yritysyhteistyö Vuoden 2008 aikana solmittiin mittava, kolmen vuoden sopimus Volvo Oy:n ja Rymacon kanssa. Yhteistyösopimus pitää sisällään Purjehtijaliiton nuorten valmennustiimin eli Volvo Youth Teamin tukemisen, Navigareyhteistyön ja tiimin vaatettamisen Muston varusteilla. Uudeksi palveluyhteistyökumppaniksi nousi myös tamperelainen viestintä- ja markkinointitoimisto Eklekti Finland. Kauden aikana yhteistyötä jatkettiin Hansaprintin, vakuutusyhtiö If:n ja KoneKeskon ja liikuntakeskusketju Satsin kanssa.

18 18 8. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Järjestöt Suomen Purjehtijaliitto on jäsen Kansainvälisessä Purjehtijaliitossa, International Sailing Federationissa (ISAF) sekä sen itsenäisessä avomerijärjestössä Offshore Racing Councilissa (ORC), European Sailing Federationissa (EUROSAF), International Sailing Schools Associationissa (ISSA) ja Skandinaviska Seglarförbundetissa (Skand.SF). ISAF:n vuosikokous järjestettiin Espanjan Madridissa Purjehtijaliiton virallisia edustajia ISAF:n eri toimikunnissa ovat: Bengt Gustafsson (Equipment Controll Committe), Patrick Lindqvist (Offshore Committee ja Equipment Committee), Pertti Lipas (Racing Rules Committe), Leena Meisalo (Womens Sailing Committe), Timo Nurmilaukas (Youth and Development Committe), Tom Schubert (Constitution Committe) ja Georg Tallberg (Equipment Committee ja Class Rules Sub-committee). Lisäksi kokoukseen osallistui pj. Kurt Lönnqvist ja toiminnanjohtaja Marianne Pentti. Antero Karjalainen osallistui SPL:n edustajana Kansainvälisen vammaispurjehdusliiton vuosikokoukseen marraskuussa Espanjassa. Skandinaviska Seglarförbundetin puheenjohtajuus oli Norjassa v Skandinaviska Seglarförbundetin kevätkokous järjestettiin maaliskuussa Unkarissa Eurosafin vuosikokouksen yhteydessä ja vuosikokous pidettiin lokakuussa Tallinnassa. Kokouksiin osallistuivat Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Viron Purjehtijaliittojen edustajat. Suomen Purjehtijaliittoa kokouksissa edustivat pj. Kurt Lönnqvist ja toiminnanjohtaja Marianne Pentti. Muuta Monimuotoista kanssakäymistä Viron, Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa jatkettiin jo vakiintuneissa muodoissaan. Pietarin alueen purjehtijoiden ja suomalaisten yhteistyötä kehitettiin niin matka- kuin kilpapurjehtijoidenkin osalta. Osallistuttiin kolmanteen Baltic Sailing Associationin kokoukseen Hampurissa. Kokoukseen osallistui 17 Itämeren purjehdusyhteisön edustajaa yhteensä seitsemästä maasta. Lisäksi osallistuttiin International Council of Cruising Yachtsin syyskokoukseen Kööpenhaminassa. 9. HALLINTO JA TALOUS Maaliskuussa järjestettiin henkilökunnalle oma vesilläliikkujille suunnattu ensiapukoulutus. Koulutukseen, joka pidettiin Purjehtijaliiton toimitiloissa Espoossa, osallistui koko henkilökunta. Vuoden 2008 tilinpäätös oli 5.557,50 ylijäämäinen. Rahasto-osuuksien markkina-arvo oli ,37 (hankintahinta ,84) ja Kuunari Helenan osuuden arvo oli e (hankintahinta ,61 e) Poistoja on tehty yhteensä 6.108,28. Liiton talouden valvonnasta hallituksessa vastasi pj. Kurt Lönnqvist.