2. Kuntalain uudistusprosessi ja korruption torjunta kuntatasolla

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Kriminaalipoliittinen osasto Kriminaalipolitiikka- ja rikoksentorjuntayksikkö Catharina Groop OM 4/69/2013 KORRUPTIONVASTAISEN YHTEISTYÖVERKOSTON KOKOUS 02/2015 Aika: , klo. 13:05 15:00 Paikka: Kuntaliitto, Toinen Linja 14 Läsnä Apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen, oikeusministeriö (verkoston puheenjohtaja) Suunnittelija Catharina Groop, oikeusministeriö (verkoston sihteeri) Ylitarkastaja Jenni Juslén, Poliisihallitus Johtava perinnän asiantuntija Tuija Vigren, Verohallinto Neuvotteleva virkamies Jan Hjelt, työ- ja elinkeinoministeriö Rikoskomisario Juuso Oilinki, keskusrikospoliisi (verkoston sihteeri) Valtionsyyttäjä Jukka Rappe, valtakunnansyyttäjänvirasto Neuvonantaja Jaakko Jakkila, ulkoministeriö IPR-lakimies Jukka Kivitie, Transparency Suomi ry Erikoissuunnittelija Natalia Ollus, HEUNI Hallitusneuvos Kirsi Äijälä, valtiovarainministeriö Tarkastusneuvos Sari Korpimies, opetus- ja kulttuuriministeriö Poissaolevat Apulaiscontroller Pasi Ovaska, valtiovarainministeriö / controller-toiminto Johtaja Hannu Rautiainen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki, sisäministeriö Lakimies Merja Maijala-Liljestrand, Tulli Rikosylikonstaapeli Mika Antosalo, keskusrikospoliisi Lakimies Antti Turunen, Keskuskauppakamari Lakimies Mervi Kuittinen, Suomen Kuntaliitto Hallitussihteeri Tapani Aaltela, sosiaali- ja terveysministeriö 1. Kokouksen avaus ja asialista Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13:05. Asialista hyväksyttiin. 2. Kuntalain uudistusprosessi ja korruption torjunta kuntatasolla Kuntaliiton asiantuntijat kertoivat uudesta kuntalaista, kuntien sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja tarkastuksesta sekä epäeettisen vaikuttamisen mahdollisuuksista kuntien kaavoitusprosessissa. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Mannerheimintie 4 PL oikeusministerio@om.fi HELSINKI VALTIONEUVOSTO

2 Uusi kuntalaki / Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Sulonen totesi, että kuntalain uudistaminen on myönteinen asia, sillä paljon on tapahtunut sen jälkeen kun nykyinen kuntalaki astui voimaan vuonna 1995, ml. EU-jäsenyys, perustuslain uudistus vuonna 2000, muutokset kuntien taloudellisessa asemassa, konsernimaisten toimintatapojen korostuminen jne. Uusi kuntalaki astui osittain voimaan Toimielimiä, johtamista, asukkaiden osallistumisoikeuksia, luottamushenkilöitä, hallintomenettelyä, muutoksenhakua koskevat säännökset astuvat voimaan vasta Muutoksiin valmistaudutaan jo nyt. Kuntaliitto ohjeistaa kuntia lain soveltamisessa. Sulosen mukaan uusi kuntalaki lisää avoimuutta, vuorovaikutusta ja osallistumista. Viestintään panostetaan: verkkoviestintä tulee olemaan viestinnän keskiössä. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen tehdään lakisääteiseksi ja sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitetään. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta ja tarkastus / Erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta. Siihen kuuluvat organisaation sisäinen riskienhallinta, sisäinen tarkastus ja valvontatoimenpiteet, tiedonkulku jne. Tilintarkastus on lakisääteistä ja se kuuluu ulkoisen valvonnan piiriin. Ylitalon mukaan suurimmilla kunnilla on yleensä sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäiset ja ulkoiset tarkastajat tekevät usein yhteistyötä ja vaihtavat tietoa keskenään. Kuntaliitto antoi vuonna 2013 kunnille kuntalakiin perustuvat suositukset kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien säännösten toimeenpanosta. Kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita, mutta yhä enemmän tulisi kiinnittää huomiota järjestelmälliseen riskien arviointiin ja seurantaan. Kuntaliiton hallitus hyväksyi myös keväällä 2015 kunnan toiminnan johtamiseen ja hallintaan sekä omistaja- ja konserniohjaukseen liittyvät suositukset. Kunnat laativat näiden lisäksi omat hankintaohjeet ja monet kunnat ylläpitävät sopimusrekistereitä ja riskienhallintajärjestelmiä. Ylitalon mukaan korruption riski voi olla suuri hankinnoissa ja yhtiöitetyssä toiminnassa. Luottamushenkilöiden ja virkamiesten kaksoisroolit ovat myös ongelmallisia. Kaavoituksessa esiintyvät korruption riskit / Lakimies Susanna Ijäs Ijäs kertoi kaavoitusprosessin vaiheista ja niihin liittyvistä korruptioriskeistä. (i) Kaavoitushakemukset Näillä tarkoitetaan esim. maanomistajilta tulevia kaava-aloitteita. Hakemuksia käsitellään kunnassa. Kunnalla on kaavoitusmonopoli, kunta saa siis päättää mitä kaavoittaa. Päätökset perustuvat maapoliittiseen ohjelmaan: mitä enemmän suuntaviivoja maapoliittisessa ohjelmassa on, sitä helpompi on ottaa kantaa aloitteisiin. Ijäksen mukaan kaavoitusprosessin tässä vaiheessa on mahdollista vaikuttaa päätöksentekoon epäeettisesti. (ii) Kaavoituksen käynnistämissopimukset Käynnistämissopimuksia laaditaan ennen itse kaavaprosessia, niillä kunta sitoutuu aloittamaan kaavoitusprosessin. Sopimuksessa sovitaan millaiseen kaavaan pyritään ja siitä, kuka maksaa kaavoituksen kustannukset. Ijäs korosti, ettei käynnistämissopimuksissa sovita sisällöllisistä asioista. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan ole tarvittavaa osaamista, joten välillä tässä vaiheessa sovitaan virheellisesti kaavoituksen Sivu 2 / 5

3 sisällöstä - tässä piilee korruption riski. Ijäksen mukaan tähän voidaan puuttua valitusprosessin kautta, koska kaavoituksen sisällöstä ei voida sopia ennen kuin kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. (iii) Maankäyttösopimukset Maankäyttösopimuksia laaditaan kun kaava on ollut julkisesti nähtävillä ensimmäistä kertaa. Allekirjoitetut sopimukset ovat kunnassa julkisia asiakirjoja. Sopimusta edeltävissä neuvotteluissa pohditaan paljonko kaavan toteuttaminen tulee maksamaan kunnalle ja maanomistajien kanssa käydään keskusteluja siitä miten kustannuksia jaetaan, eli millä summalla maanomistaja osallistuu kaavan toteuttamiseen. (iv) Kaavoitusprosessi Kaavoittaja käyttää julkista valtaa tehdessään kaavoituspäätöksiä. Tässäkin vaiheessa kaavoitusprosessia voi esiintyä epäasiallista vaikuttamista. (v) Kaavan hyväksyminen Valtuutetut hyväksyvät kaavan. Heidän päätöksiinsä yritetään välillä vaikuttaa epäasiallisesti. (vi) Tontinluovutusprosessi Tontinvaraussopimuksia tehdään sen jälkeen kuin kaava on lainvoimainen. Varauskäytäntö vaihtelee kunnasta toiseen, välillä tontti luovutetaan sille toimijalle, joka ensin ilmoittaa olevansa tontista kiinnostunut. Isoille rakennusyhtiöille luovutetaan ehkä helpommin tontteja koska tiedetään, että yhtiö pystyy toteuttamaan suunnitelmansa ja pysyy sopimuksessa. 3. Ajankohtaiset asiat Sihteeri kertoi korruptionvastaista strategiaa valmistelevan työryhmän ja korruptioepäilyistä ilmoittavien henkilöiden suojelua selvittävän työryhmän työn etenemisestä, korruptionvastaisen päivän suunnittelusta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Strategiatyöryhmä Strategiatyöryhmän työ etenee hyvin. Työryhmä kokoontuu tiheään ja osa työryhmän tehtävistä on saatettu loppuun: korruptiomääritelmästä on päästy yhteisymmärrykseen toimintaympäristöä kartoitetaan tilannekuva alkaa hahmottua toimintasuunnitelmaa rakennetaan neljän pääteeman ympärille: a. korruption torjuntaa tukevat rakenteet b. tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen c. läpinäkyvyyden edistäminen d. korruptiotapausten paljastumisen helpottaminen seurantasuunnitelma on vielä työn alla strategian täytäntöönpanoon ja koordinointiin tarvittavista resursseista ja rakenteista käydään edelleen keskustelua Sivu 3 / 5

4 Strategialuonnos lähetetään lausuntokierrokselle syksyn aikana. Yhteistyöverkosto käy keskustelua luonnoksesta joulukuun kokouksessaan. Ilmoittajien suojelua selvittävä työryhmä Työryhmä kuulee edelleen asiantuntijoita saadakseen selkeämmän kuvan mahdollisista muutostarpeista. Työryhmässä pohditaan (i) työpaikan sisäistä ilmoittamista, (ii) ulkoista ilmoittamista ja (iii) tietoisuuden lisäämistä, neuvonantoa ja koulutustarpeita. Korruptionvastainen päivä Transparency International Suomi ry:n kanssa on käyty alustavia keskusteluja tapahtuman järjestämisestä. Ajatuksena on, että päivän teemana olisi avoimuuden tärkeys korruption torjunnassa. Suunnitteluprosessiin ehtii vielä mukaan ja ehdotuksia siitä millaista ohjelmaa päivän aikana voisi järjestää otetaan kiitollisuudella vastaan. Kansainvälinen yhteistyö OECD: Kesäkuussa pidettiin OECD:n lahjonnan vastaisen työryhmän kokous Pariisissa. Mia Ljungqvist OM:stä osallistui kokoukseen. EU: EU:n korruptionvastaisesta työstä ei ole paljon uutta raportoitavaa. Helmikuussa EU ilmoitti järjestävänsä työpajoja, joilla haluttiin lisätä jäsenmaiden kapasiteettia ennaltaehkäistä ja torjua korruptiota. Työpajoja piti vuoden aikana olla kahdeksan mutta tähän mennessä niitä on järjestetty vain kaksi: toinen liittyi eturistiriitojen ennaltaehkäisyyn (Marja Tuokila eduskunnasta osallistui) ja toinen ilmoittajien suojeluun (Kati Orkola VM:stä osallistui). EU:n seuraava korruptioraportti julkaistaan vuoden 2016 alussa mutta asiasta ei ole enemmän tietoa. Helmikuussa 2015 pidetyssä kokouksessa Brysselissä todettiin kuitenkin, että jäsenmailla tulee olemaan mahdollisuus kommentoida raporttiluonnoksia, toisin kuin vuonna YK: Sihteeri osallistui elo-/syyskuun vaihteessa YK:n korruptionvastaiseen yleissopimukseen liittyvään preventiotyöryhmän kokoukseen Wienissä. Kokouksessa keskusteltiin julkisissa hankinnoissa esiintyvästä korruptiosta. Osapuolet raportoivat siitä, mitä olivat tehneet / tekevät hankinnoissa esiintyvän korruption ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Kokouksessa keskusteltiin myös marraskuussa 2015 järjestettävästä UNCAC:iin liittyvästä osapuolikonferenssista Pietarissa. Konferenssiin osallistuvat näillä näkymin Kinnunen ja Groop OM:stä, Joutsen HEUNISTA, Huhtamäki sisäministeriöstä ja UM:n edustaja. POHA:n edustaja ilmoitti osallistuvansa EPAC:in (European Partners Against Corruption) kokoukseen marraskuussa. UM:n edustaja oli osallistunut IACC (International Anti-Corruption Conference) Malesiassa. 4. Muut asiat Puheenjohtaja totesi, että nykyisen yhteistyöverkoston toimikausi lähenee loppuaan. Pian asetetaan uusi yhteistyöverkosto. OM lähettää nimeämispyyntöjä verkoston jäsenille syksyn aikana. Uuden yhteistyöverkoston tehtävät ovat luultavasti suurin piirtein samat kuin nykyisenkin. Verkoston joulukuun kokouksessa hyväksytään luonnos korruptionvastaiseksi strategiaksi. Ennen sitä luonnos lähetetään lausuntokierrokselle. Joulukuun kokouksessa keskustellaan myös siitä miten strategialuonnosta viedään poliittiselle tasolle. Sivu 4 / 5

5 OKM:n edustaja muistutti verkoston jäseniä järjestettävistä Lakimiespäivistä, joiden yhtenä teemana on korruptio. UM:n edustaja kertoi, että YK:n yleiskokous hyväksyy lähipäivinä uudet kestävän kehityksen tavoitteet. Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti. Korruption torjuminen on yksi näistä tavoitteista. Tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan kansallisia toimintasuunnitelmia: VNK koordinoi suunnitelman laatimista Suomessa. Korruptionvastaista strategiaa olisi hyvä linkittää tähän prosessiin. 5. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo 15:00. Seuraava kokous pidetään klo 13 15:00 oikeusministeriössä, Kasarminkatu 25, neuvotteluhuone Kuukkeli.. Sivu 5 / 5