Maaseudun ihmisten ja elinkeinojen oma järjestö

Transkriptio

1 Menestystä maalle

2 Maaseudun ihmisten ja elinkeinojen oma järjestö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. MTK:lla on noin jäsentä. Jäsenkuntamme ammatteja ja elinkeinoja yhdistää se, että ne kaikki perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään ja taloudelliseen hyödyntämiseen. Miksi yrittäisit yksin? MTK:n jäsenyydestä on sinulle runsaasti hyötyä. Maatalouden harjoittajista jopa 90 % kuuluu jo MTK:hon. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovatkin merkittävä osa MTK:laisten toimintaa. Edunvalvonnan lisäksi jäsenet ovat oikeutettuja erilaisiin jäsenpalveluihin sekä rahanarvoisiin jäsenetuihin. Jäsenetujen kautta voit saada useiden satojen eurojen suuruiset säästöt vuoden aikana. Valtakunnallisten jäsenetujen lisäksi maataloustuottajien liitot ovat neuvotelleet omia jäsenetuja. Jäsenenä säästät esimerkiksi vakuutuksista, energiasta, polttoaineista sekä virkistys- ja vapaa-ajan matkoistasi. Tule mukaan mukavaan joukkoon! Lisää järjestön toiminnasta: mtk.fi Tutustu jäsenyyteen ja jäsenetuihin: mtk.fi/jasenyys MTK on läsnä kaikkialla Suomessa Alueellista toimintaa ja vaikuttamista tekevät 14 maataloustuottajain ja 8 metsänomistajien liittoa. Ruotsinkielisillä alueilla toimii sisarjärjestö SLC, jolla on noin jäsentä. 2 3

3 MTK:n jäseniä työnsä äärellä Tämä on tarina tyypillisestä suomalaisesta viljelijäperheestä. Olemme koonneet tarinan vaiheet ja ainekset jäsenkuntamme piiristä, mutta tarinan kuvailemaa perhettä ei ole todellisuudessa olemassa. Mattilan perheen kaltaisia aktiivisia, yritteliäitä ja tulevaisuuteen luottavia viljelijäperheitä löytyy kyllä jäsenkunnastamme tuhatmäärin! Mattilan perhe Keski-Suomesta on aktiivinen suomalainen maaseudun yrittäjäperhe. Heillä on lehmiä uudessa pihattonavetassa sekä jonkin verran lihakarjaa. Peltoa on viljelyssä noin 100 hehtaaria, nurmen lisäksi Mattilat viljelevät rehukauraa ja ohraa sekä viljelykierron vuoksi vähän rypsiä. Tila on mukana ympäristötukiohjelmassa. MTK:n jäseniksi he liittyivät heti aloitettuaan tilanpidon, kun paikallisyhdistyksen puheenjohtajana toimiva naapurin isäntä pyysi. Hän osasi kertoa järjestön tarjoamista palveluista, jäseneduista ja koulutuksista niin hyvin, että kauaa ei tarvinnut miettiä. Mattilan tilaa on viljelty 1860-luvulta lähtien. Paljon on muuttunut maatalous siitä, kun esi-isä Wilhard lunasti torpan itselleen. Silloin pari hehtaaria peltomaata ja kalastusoikeus läheisellä järvellä turvasivat mainiosti suurenkin perheen elannon. Vielä edellisen viljelijäsukupolven aikana 15 peltohehtaarilla ja metsätöillä piti perheen leivän syrjässä. Nykymaataloudessa tarvitaan kymmenkertainen peltoala turvaamaan toimeentulo pienperheelle ja pitämään tila elinkelpoisena. Metsätyöt teetetään niillä, jotka ovat investoineet moderneihin koneisiin. Emäntä Eeva on opiskellut kasvinviljelyagrologiksi ja hän on kiinnostunut tilan siirtämisestä jossain vaiheessa luomutuotantoon. Hän kävikin MTK:n yhteistyökumppanien kanssa järjestämän Luomu tutuksi -kurssin viime vuonna sekä osallistui Ympäristökuiskaaja-hankkeen koulutukseen, jossa sai hyviä vinkkejä erilaisiin kustannustehokkaisiin vesiensuojelutoimenpiteisiin. Isäntä Jari on maanmittausinsinööri, mutta on Suomalaisten maatilojen tuotantosuunnat Vuonna 2011 Suomessa oli maatilaa. Metsänomistajia Suomessa oli Tilojen keskikoko oli 37,4 hehtaaria. Metsätilojen keskikoko on 24,4 hehtaaria. Kasvinviljely tilaa Lypsykarjatalous tilaa Muu nautakarjatalous tilaa Hevostalous tilaa Sikatalous tilaa Lammas- ja vuohitalous 743 tilaa Siipikarjatalous 694 tilaa Muu tuotanto 644 tilaa Kaikista maatiloista luomutiloja on 6,3 % Peltoalasta luomutuotannossa on 6,9 % Luomutilojen keskimääräinen koko on 45,8 hehtaaria Lähteet: Metsätilastot Metla 4 Maataloustilastot Tike ja Evira 5

4 opiskellut vähän metsäalaakin. Nuorempana hän oli töissä tilan ulkopuolella, mutta tilan laajennuttua siirtyi täysipäiväiseksi viljelijäksi. Metsätalous on Mattilan tilalla tärkeä osa toimeentuloa. Metsää on liki 90 hehtaaria, ja siellä riittää tekemistä. Osan töistä Jari teettää metsänhoitoyhdistyksen metsureilla ja osan tekee itse. Puukaupoissa hän käyttää mielellään yhdistyksen valtakirjapalvelua, koska ei ehdi itse valvoa hakkuita tai tehdä kilpailutuksia. Ennen puukauppaan ryhtymistä hän kyllä aina muistaa varmistaa MTK:n jäsenverkon hintaseurantapalvelusta, että puun hinta on mahdollisimman hyvä. Lapsista nuorin, Kalle, käy vielä koulua kirkonkylällä. Vanhempi tytär Milla on lähtenyt opiskelemaan yliopistoon elintarviketieteitä. Hän ilahtui löytäessään tiedekunnasta ainejärjestötoiminnan lisäksi aktiivisia maaseutunuoria. Milla on osallistunut maaseutunuorten tapahtumiin ja koulutustilaisuuksiin. Sitä kautta hän on päässyt mm. vierailemaan Brysselissä vaikuttajavalmennuskurssilla. Millaa kiinnostavat erityisesti ruoan puhtaus ja lisäaineet. Mattiloiden maatila sijaitsee keskisuomalaisessa järvimaisemassa. Koska rantatontteja oli lohkottavissa, Jari ja Eeva päättivät pari vuotta sitten laajentaa yritystoimintaansa maaseutumatkailuun. Aluksi se oli lähinnä kahden mökin vuokrausta, mutta koska hiljalleen mökinvuokraajat alkoivat kysellä muitakin palveluita, tarjontaa laajennettiin. Eevan ruuanlaitto- ja Kallen lintu- ja luontotaitojen innoittamana he aloittivat aamiaismajoituksen ja opastetut luontoretket hyvällä menestyksellä. Tuotekehitystukea ja liiketoiminnan suunnitteluapua he saivat alueellisesta Maalla -maaseutumatkailuhankkeesta ja ProAgrian yritysneuvonnasta. Liittymällä laajaan Lomarengas Oy:n mökkivuokrausjärjestelmään he saivat ensimmäiset asiakkaansa jo ulkomailtakin. Eeva on ollut pari vuotta MTK:n paikallisyhdistyksen sihteeri. Sitä kautta hän on päässyt liiton järjestämiin koulutuksiin ja innostunut kehittämään yhdistyksen toimintaa. Hän ylläpitää yhdistyksen verkkosivuja. Yhdistystoiminnassa opittujen taitojen avulla Eeva on tehnyt omat Maaseutuyrittäjyys työllistää Kolmannes Suomen maatila- ja puutarhayrityksistä harjoittaa muutakin yritystoimintaa. Tilaan liittyvän muun yritystoiminnan työtä tekee viljelijäperheen jäsentä. Muu yritystoiminta työllistää palkattua työntekijää. Suurin osa monialaisista tiloista tuottaa palveluita, kuten urakointia tai matkailupalveluja. 6 7

5 verkkosivut myös kotitilalle. Sivut auttavat Mattilan tilan väkeä tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa. Eeva on kiinnostunut edunvalvonnasta ja vaikuttamisesta muutenkin. Hänet valittiin MTK:n luomuvaliokuntaan, jossa tuottajien asioita pääsee edistämään aina Brysseliä myöten. Eevan mielestä puhtaasta ja terveellisestä luomulihasta kuuluu saada parempi hinta, ja sitä tulisi saada myydä myös suoraan tilalta nykyistä joustavammin. Eeva on myös kiinnostunut Maaseudun tukihenkilöverkoston toiminnasta. Heidänkin kylällään on yksinäisiä viljelijöitä, jotka voisivat tarvita ystävää ja kuuntelijaa. Työssä jaksaminen on mietityttänyt Mattiloitakin. Jos tilan pitäjä uupuu, kuka huolehtii eläimistä ja niiden hyvinvoinnista? Mattilat jaksavat harrastustensa ja ystäviensä voimalla, mutta kaikilla ei mene niin hyvin. Eeva onkin muistutellut kylän muita viljelijöitä liittymään työterveyshuoltoon ja käyttämään lomituspalveluita. Maa- ja metsätalouden veroilmoitusten täyttäminen onnistuu Jarilta ja Eevalta helposti, sillä he käyvät MTK-liittonsa vuosittain järjestämissä vero- ja tukihakukoulutuksissa. Aikanaan sukupolvenvaihdosta tehdessään heitä onnisti, sillä liitolla oli juuri silloin meneillään sukupolvenvaihdoksen neuvontahanke, josta Mattilatkin saivat paljon hyötyä. Mattilan perhe maksaa jäsenmaksua 400 euroa vuodessa. MTK on neuvotellut hyvät jäsenalennukset vakuutusyhtiöön, josta he saavat roiman alennuksen. MTK:n jäsenyys tuo ison helpotuksen myös sähkölaskuun. Maanviljelijälle ja metsänomistajalle jäsenyys maksaa itsensä takaisin nopeasti, kun hyödyntää monipuolisia jäsenetuja. Suomi on perhemetsätalouden maa Suomessa on noin 23 miljoonaa hehtaaria metsää, josta yksityisomistuksessa on yli puolet. Suomessa on yhteensä metsänomistajaa. Yksityisen metsätilan pinta-ala on keskimäärin 24,4 hehtaaria. Puolet metsänomistajista asuu tilallaan ja noin joka neljäs metsänomistaja on nainen. Esimerkkilaskelma jäsenmaksusta Jäsenmaksu on 430,50 euroa, mutta oman yhdistyksen päättämä jäsenmaksukatto tulee vastaan ja jäsenmaksu jää 400 euroon. Jäsenmaksusta vähennetään verovähennys 112 euroa ja Tapiolan vakuutuksista jäsenetua saa 504 euroa, joten tila jää vuosittain voitolle 216 euroa. 8 9 * Lähde: Metla

6 Mukana maaseudun elämässä Oivalluksia ja uutta osaamista MTK tarjoaa jäsenille koulutusta luottamushenkilötoiminnasta viestintään ja viljamarkkinaseminaareista metsäalan AMK-seminaareihin. MTK:n koulutuksiin osallistuukin vuosittain tuhansia jäseniä, luottamushenkilöitä ja toimihenkilöitä. Useimmat kurssit ovat alueellisia, ja niitä järjestetään ympäri Suomen. Myös verkko-opiskelu on mahdollista. Oman kurssi- ja koulutustarjonnan lisäksi MTK on mukana monissa yhteistyökumppanien kanssa järjestettävissä koulutushankkeissa kautta maan. Tietoa koulutuksista: mtk.fi/koulutus Metsänomistajan kumppani Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia järjestöjä, jotka toimivat kaikkialla Suomessa. Yhdistykset kilpailuttavat puukaupan metsänomistajan puolesta ja auttavat ja neuvovat kaikissa metsänomistamiseen liittyvissä kysymyksissä. Osa metsänhoitoyhdistysten lakisääteisistä palveluista rahoitetaan verottajan keräämällä metsänhoitomaksulla, jota jokainen metsää omistava maksaa. Metsänomistajien liitot tekevät alueellista edunvalvontaa mm. kaavoitus- ja maankäyttöasioissa. Metsänomistajat liittyvät MTK:n jäseniksi alueellisten metsänomistajien liittojen kautta. MTK vastaa poliittisesta edunvalvonnasta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla eli edistää perhemetsätalouden edellytyksiä ja puumarkkinoiden toimintaa. Lue lisää metsänomistajan eduista: mtk.fi/metsa Orastavaa voimaa! Maaseutunuoret ovat alle 35-vuotiaita MTK:n jäseniä. Maaseutunuorten toiminta tarjoaa väylän vaikuttaa, mahdollisuuden verkostoitua ja ennen kaikkea tilaisuuden viettää aikaa maaseudulla elämisestä ja yrittämisestä kiinnostuneiden nuorten kanssa. Ammatillisen toiminnan lisäksi maaseutunuoret kuulemma osaavat pitää hauskaa ja oikein kunnolla. Maaseutunuoret löydät osoitteessa: mtk.fi/maaseutunuoret Uusia mahdollisuuksia maaseutuyrittäjyydestä Maaseudun elinvoima perustuu maaseudulla toimiviin yrityksiin. MTK valvoo maaseudulla toimivien yrittäjien etua. Tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja hyvät tiet, rautatiet sekä lentoyhteydet ovat tärkeitä kaikille maaseudun asukkaille, mutta erityisesti niitä tarvitsevat yrittäjät. MTK edistää yrittäjyyttä tuomalla yrittäjien äänen kuuluviin mm. lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja tukiehtoja laadittaessa sekä byrokratiaa karsittaessa. MTK viestii maaseutuyrittäjyydestä kuluttajille ja välittää vastaavasti markkinainformaatiota yrittäjille. MTK tarjoaa myös lakiasianeuvontaa kiperissä tilanteissa. Tutustu maaseutuyrittäjän edunvalvontaan: mtk.fi/yrittajyys 10 11

7 PEFC/ Tämä esite on painettu LumiArt Silk 170/200 g -paperille. Paperi on valmistettu Stora Enson Oulun tehtaalla ja valmistuksessa on käytetty PEFC-sertifioitujen metsien puuta. Simonkatu 6 PL 510, Helsinki p