Sivistyslautakunta nro 4/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 30 SIVLTK 31 SIVLTK 32 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta Vastauksen antaminen kuntalaisaloitteeseen "n koulukuljetusperiaatteiden uudistaminen syksyksi 2013" SIVLTK 33 Ehdotus sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosääntömuutokseksi alkaen SIVLTK 34 SIVLTK 35 Ehdotus Länsi-Uudenmaan matkailustrategian hyväksymiseksi Lausunnon antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle asiassa 0947/3/13,joka koskee kunnallisvalitusta koskien Aleksis Kiven koulun opettajan virkavaalia SIVLTK 36 Aleksis Kiven koulun tuntikehyksen muuttaminen lukuvuodeksi SIVLTK 37 Sivistyslautakunnan kokoukset syyskaudella 2013 SIVLTK 38 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 4/2013 SIVLTK 39 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 4/2013 Kokouspaikka- ja aika Läsnäolevat jäsenet Kunnantalo klo Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Forsblom Peppe, jäsen Karvonen Pami, jäsen Lignell Gun, jäsen Nygård Johanna, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Peltonen Sisko, jäsen Sarviaho Rainer, jäsen Vireä-Aihio Paula, jäsen Muut läsnäolevat Louekoski Vesa-Matti, kh:n edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Vesiluoma Anu, varhaiskasvatuspäällikkö Lilja Juha, vapaa-aikapäällikkö Ojala Cilla, toimistonhoitaja (sihteeri) Asiat Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Cilla Ojala pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto Todistaa, allekirjoitus

3 Sivu 3 SIVLTK 30 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 Sivu 4 SIVLTK 31 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelo /2013 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo ei päätöksiä 3/2013 jälkeen Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo ei päätöksiä 1/2013 jälkeen Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo /2013 vt. rehtori Päivi Boströmin päätösluettelo /2013 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo /2013 Rehtori Erik Wolffin päätösluettelo /2013 Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Eva Nygård ei päätöksiä vuonna 2013 Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Leena Knuts ei päätöksiä 1/2013 jälkeen

5 Sivu 5 SIVLTK:252 /2013 SIVLTK 32 Oheismateriaalia VASTAUKSEN ANTAMINEN KUNTALAISALOITTEESEEN "SIUNTION KOULUKULJETUSPERIAATTEIDEN UUDISTAMINEN SYKSYKSI 2013" Sivistysosastolle on saapunut kuntalaisaloite otsikolla n koulukuljetus-periaatteiden uudistaminen syksyksi Aloitteen on allekirjoittanut 43 kuntalaista. Aloitteen allekirjoittaneet esittävät, että lähidemokratiaa toteuttaakseen ja lasten turvallisuutta parantaakseen n kunnan pitää uudistaa koulutuskuljetusperiaatteet syksyksi 2013 niin, että niissä huomioidaan huoltajien moneen kertaan toteamat puutteet nykyisessä mallissa. Kohdellakseen oppilaita tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti sivistyslautakunta on luonut n kunnan koulukuljetusperiaatteet, joita viranhaltijoiden tulee noudattaa myöntäessään maksutonta koulukuljetusta/avustusta ja suunnitellessaan koulukuljetusreittejä. Koulukuljetusperiaatteet noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä eli Perusopetuslain 32. Koulukuljetusperiaatteissa määritellään myös oppilaiden, kuljettajien, huoltajien ja koulun tehtävät ja vastuut ja ohjeistetaan miten tulee toimia ongelmatilanteissa. Oppilaiden turvallisuus, heidän tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu on sivistyslautakunnan jäsenille/ sivistysosaston viranhaltijoille ensisijaisen tärkeää. Ensimmäisessä kohdassa aloitteen allekirjoittaneet esittävät, että nykyisten reittien uudelleenreititykset pitää toteuttaa, kuten jo useaan otteeseen on luvattu. Uudelleenreitityksistä ei voi aloitteen mukaan kieltäytyä esim. sillä perusteella, että aamupysäkin ja iltapäiväpysäkin pitää olla täsmälleen samassa paikassa. Koulukuljetuksissa ei ole käytössä vakiintuneita reittejä vaan sivistysosasto suunnittelee, tarkastelee ja uudelleenreitittää tulevan lukuvuoden kuljetusreitit touko-kesäkuussa ottaen huomioon lasten määrät ja heidän asuinpaikkansa/osoitteensa.. Kuljetusreitit suunnitellaan koulukuljetusperiaatteita noudattaen ja myönnettyjen koulukuljetusten ja koulujen alkamis- ja päättymisajat huomioiden. Suunnittelussa huomioidaan myös olemassa olevat resurssit ja pyritään kohdentamaan resurssit mahdollisimman hyvin. Mahdollisia uudelleenreitityksiä kesken lukukauden tehdään tarpeen mukaan silloin kuin olosuhteet muuttuvat (esim. kuntaan on muuttanut uusia perheitä tai perheitä on muuttanut pois kunnasta). Kunnassa on n. 500 oppilasta koulukuljetuksen piirissä. Esiopetusryhmät ja koulut sijaitsevat ssa, Lohjan kaupungissa, Kirkkonummen kunnassa, Espoon kaupungissa ja Helsingin kaupungissa. Oppilaiden noutopaikkojen etäisyydet ovat suuret ja

6 Sivu 6 kuljetukset vievät runsaasti aikaa. Aamuisin koulut alkavat 8.25, 9.00, 9.15 ja päättyvät iltapäivisin klo 12.30, 13.15, ja Ostoliikennettä hoitaa yhdeksän tilausbussia/tila-autoa ja neljä vuorobussia. Koulukuljetuksen kilpailutuksessa on huomioitu turvallisuusseikat ja voimassa oleva lainsäädäntö. on kokouksessaan hyväksynyt koulukuljetusperiaatteet alkaen. hyväksyi esitetyn muutoksen, että alkaen oppilaan nouto- ja jättämispaikka voi olla eri, mikäli tämä ei aiheuta lisäkustannuksia (autossa on tilaa ja kyseessä on olemassa oleva reitti). Aloitteessa allekirjoittaneet esittävät, että koulureittien turvallisuusarvioinnit pitää uudistaa niin, että lasten vanhempien kanta sekä lasten kokema turvattomuuden tunne otetaan huomioon turvallisuusmäärityksissä. Reittien turvallisuutta voidaan todentaa esim. vanhempien, poliisin ja viranomaisten yhteisillä turvallisuuskävelyillä. on katsonut, että turvallisuusluokituksen tekemiseen käytetään täysin ulkopuolista viranomaista joka tekee vaarallisuusluokituksen objektiivisesti virkavastuulla. Aloitteen allekirjoittaneet katsovat, että pysäkit tulisi sopia yhteistyössä vanhempien kanssa ja, että pysäkkimuutoksia ei saa tehdä neuvottelematta asiasta ensin asianomaisten vanhempien kanssa yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Sivistysosasto suunnittelee kuljetusreitit ja pysäkit ja pyytävät kuljettajien näkemyksiä niistä koska he ovat parhaat asiantuntijat. Muutoksista ilmoitetaan huoltajille aina hyvissä ajoin (ellei kyseessä ole sellainen syy, että sivistysosasto ei ole pystynyt huomioimaan tätä ajoissa). Kunnan tarjoamat koulukuljetukset noudattavat lakia. Perusopetuslain mukaan oppilaiden kulkema omavastuumatka nouto- jättöpisteeseen saa olla viisi kilometriä oppilaan iästä riippumatta. n kunnassa esiopetuslasten kolmannen luokan oppilaiden omavastuumatka on vain kolme kilometriä. Huoltajat voivat omalla kustannuksellaan järjestää koulumatkat haluamallaan tavalla, mikäli he kokevat että kunnan järjestämä taso ei ole riittävä. Aloitteen allekirjoittaneet katsovat, että lasten kävelymatka-ajan mittaus pitää uudistaa niin, että se tapahtuu todellisten matka-aikojen perusteella maasto- ja muut tekijät huomioon ottaen eikä teoreettisten taulukoiden mukaan. Myös bussi/taksiajat pitää mitata todellisten aikojen mukaan, ei teoreettisten aikojen mukaan. n kunta käyttää kävelymatka-aikojen laskemiseksi Kuntaliiton/ Gustav Wikströmin ohjeistusta. Sivistysosaston ei ole mahdollista huomioda jokaisen lapsen henkilökohtaisia kävelyaikoja. Vuoro- ja ostosliikenteen ai-

7 Sivu 7 kataulut on mitoitettu mahdollisimman täsmällisesti. Oli sitten kyse lasten kävelymatka-ajoista tai bussi/taksi-aikatauluista ei koskaan päästä siihen tilanteeseen, että kyseiset ajat pitäisivät tarkoin paikkansa. Eri olosuhteista riippuen ajat voivat olla joko lyhyemmät tai pidemmät. Kuntalaisaloitteen allekirjoittaneet katsovat, että myös lukiolaisten/ammattikoululaisten sekä asiointiliikennettä tarvitsevien pitäisi päästä joustavammin kuljetusten piiriin haja-asutusalueella koska näillä ihmisryhmillä ei ole mahdollisuutta oman auton käyttämiseen. Kunnan on järjestettävä koulukuljetusta vain perusopetuksen piirissä oleville lapsille. Koulukuljetuksen piirissä olevat perusopetuksen oppilaat ovat vakuutettuja, ja vakuutus kattaa ne vahingot, jotka syntyvät esiopetuksen/koulun ja kotipysäkin välisellä matkalla. Toisen asteen oppilaat ja asiointiliikennettä tarvitsevat eivät kuulu perusopetuksen piiriin, eli heille ei voi myöntää oikeutta kulkea kunnan sopimuspiiriin kuuluvilla koulukuljetusautoilla. Kunnan vakuutukset eivät kata toisella asteella opiskelevia tai muita henkilöitä. Kela myöntää koulumatkatukea toisen asteen oppilaille, huoltajat saavat korvauksen siitä, että kuljettavat itse lapsensa kouluun/osan koulumatkasta jos julkista liikennettä ei ole. Sivistysosasto järjestää keskiviikkoisin palveluliikennettä kuntalaisille, jotka tarvitsevat kuntakeskukseen asioimaan mm. kaupassa ja pankissa. Tällä hetkellä tilaa on ainoastaan yhdessä koulukuljetusautossa ja näin ollen kaikille kuntalaisille ei voida tarjota samaa mahdollisuutta hyödyntää koulukuljetusliikennettä. n kunta on päättänyt käynnistää kehittämisprojektin liikennepalveluiden hankinnan kehittämiseksi, projekti on samalla osa valtakunnallista Hinku -hanketta (Hinku = hiilineutraalikunta). Hankintaan sisällytetään koulukuljetusten lisäksi henkilö-, ruoka- ja palvelukuljetukset sekä muita liikennepalveluita. Hankinnassa ja sen kehittämisessä toteutetaan vuoropuhelut asiakkaiden, alan ammattilaisten, palveluntuottajien ja laajempana myös muiden tilaajien kanssa. Työryhmässä tulee olemaan mm. huoltajien edustajia ja prosessiin kuuluu mm. projektin info-/työpajatilaisuus kunnan asukkaille asiakastarpeiden kartoittamista varten. Tämän kehittämisprojektin aikana tullaan tarkastelemaan kunnan koulukuljetusperiaatteita ja yhdessä löytää uusia ratkaisumalleja. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n 21.kohdan mukaan sivistyslautakunta päättää esi- ja perusopetuksen oppilaskuljetusten ja koulumatka-avustusten periaatteista. Oheismateriaalit ja liitteet: - oheismateriaalina Kuntalaisaloite; n koulukuljetusperiaatteiden uudistaminen syksyksi 2013

8 Sivu 8 Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Tina Nordman, p , s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää - vastata kuntalaisaloitteeseen n koulukuljetusperiaatteiden uudistaminen syksyksi 2013 edellä todetun mukaisesti

9 Sivu 9 SIVLTK:346 /2013 SIVLTK 33 Liite 1 EHDOTUS SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖMUUTOKSEKSI ALKAEN Perusopetuslaki ( /628) säätää perusopetuksen ja oppivelvollisuuden lisäksi mm. myös aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Toiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Toisin sanoen aamu- ja iltapäivätoiminnan tulisi täydentää koulun opetusta, toimia virikkeellisenä lapsen kehitystä ajatellen, tarjota lapselle turvallisen vapaa-ajan ja huomioida lapsen yksilöllisiä tarpeita. n kunnassa aamu- ja iltapäivätoiminta on kuulunut varhaiskasvatuksen alaisuuteen ja vahaiskasvatussuunnittelija on ollut vastuussa toiminnasta. Keväällä 2013 päätettiin, että on aika kehittää nykyistä iltapäivätoimintaa. Muutokset kohdistuvat sekä tiloihin että johtamisjärjestelmään. Keskustan iltapäivätoiminta siirretään urheiluhallista koulujen yhteyteen niin, että suomenkielinen iltapäivätoiminta järjestetään elokuusta alkaen Toukolan esi- ja alkuopetuksen tiloissa ja ruotsinkielinen iltapäivätoiminta Sjundeå svenska skolanin laajennusosassa. Päivärinteen iltapäivätoiminta jatkuu edelleen samoissa tiloissa. Elokuusta 2013 alkaen iltapäivätoiminta siirretään hallinnollisesti opetuksen tulosalueen alaisuuteen jota johtaa sivistystoimen johtaja. Koulujen rehtorit vastaavat iltapäivätoiminnan henkilöstöstä ja käytännön asioista elokuusta alkaen. Sivistystoimen johtaja tekee sijoitus- ja maksupäätökset ja hallinnon suunnittelija koordinoi toimintaa. Näillä muutoksilla alkuopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta muodostavat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta myös sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden jossa lapsen ja perheen tarpeet huomioidaan entistä monipuolisemmin. Koululaisten iltapäivätoiminta on vahvasti osa kouluyhteisöä ja lapsen päivittäistä toimintaympäristöä ja sitä toteutetaan koulun tiloissa. Keskeistä on opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Koska aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyy opetuksen tulosalueen alaisuuteen tulee sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosääntöihin tehdä muutoksia. Sivistystoimenjohtajan tehtäviin ja ratkaisuvaltaan lisätään oikeus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävistä maksuista, maksuista vapauttamisesta tai maksujen alentamisesta sekä myöntää lykkäyksen maksujen maksamiseen. Sivistystoimen johtaja päättää myös aamu- ja iltapäivätoiminnan paikkojen myöntämisestä. Ehdotus uudeksi sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännöksi on liitteenä. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 8 :ssä säädetään sivistysosaston jakautumisesta tulosalueisiin ja näiden tulosalueiden johdossa

10 Sivu 10 olevista viranhaltijoista. n kunnan hallintosäännön 4.luvun 23 :n mukaan ko. osastopäällikkö päättää tulosalueiden jakautumisesta yksiköihin. Oheismateriaalit ja liitteet: - liitteenä ehdotus johtosääntömuutokseksi Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p , s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosääntö muutetaan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti

11 Sivu 11 KH:347 /2013 SIVLTK 34 Liite 2 EHDOTUS LÄNSI-UUDENMAAN MATKAILUSTRATEGIAN HYVÄKSYMISEKSI Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut tavoitteen koko Suomelle, että matkailutulo, joka oli 11 miljardia euroa vuonna 2007 kasvaa 20,7 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Länsi-Uudenmaan matkailutulo vuonna 2007 oli 193,7 miljoonaa euroa ja tavoite on kaksinkertaistaa tulo eli 400 miljoonaan euroon. Länsi-Uudenmaan ensimmäisen matkailustrategian valmistelussa ovat olleet mukana Hangon, Lohjan, Raaseporin, n, Kirkkonummen, Karkkilan ja Inkoon kunnat. Strategiatyö on kestänyt kokonaisuutena n. 1,5 vuotta ja työn sisällön laatimiseen on osallistunut kaikkiaan satoja henkilöitä. Strategiatyö käsittää useita Länsi-Uudenmaan matkailutyöryhmän kokouksia, tehtyjä selvityksiä ja kyselyjä, kaksi isoa strategiatyöpajaa sekä strategiaydinryhmän kokoontumisia kuusi kertaa. Nyt syntynyt matkailustrategia on konkreettinen näyte alueen yhteisestä tahtotilasta kehittää matkailusta alueen kehitystä ja kasvua vauhdittava toimiala. Länsi-Uudenmaan matkailustrategiaprosessissa oli vahva yrittäjävetoisuus. Strategiaydinryhmän puheenjohtajana toimi Kylpylähotelli Päiväkummun johtaja Tero Eskola ja jäseninä oli kahdeksan yrityksen edustajaa, kolme kuntaedustajaa ja kaksi Novagon edustajaa. Strategian valmistelu oli hyvin avointa ja kaikki valmistelun aikana tehdyt materiaalit ovat olleet nähtävinä ja kommentoitavina länsi.fi nettisivuilla. Strategian loppuvaiheessa kommentteja on pyydetty myös kaikilta Uudenmaan alueen kuntien ja viranomaisten matkailuvastaavilta. Strategiaa varten tehdyt kyselyt alueen yrityksille, yritysten asiakkaille sekä Matkamessujen Länsi-Uudenmaan osaston asiakkaille tuovat sisällöllisesti vahvaa tietoa asiakkailta ja yrityksiltä alueemme matkailun tämänhetkisestä tilasta ja palvelujen tarpeesta. Strategia pyrkii olemaan konkreettinen ja sellainen, että mahdollisimman moni sen voisi allekirjoittaa. Matkailustrategia noudattaa Lohjan, Raaseporin ja Hangon strategisia linjauksia. Strategian toteuttamista tullaan seuraamaan vuosittain asetetuilla mittareilla huomioiden työllisyys ja matkailun ympärivuotisuus. Strategiatyö jatkuu tämän jälkeen erikseen asetettavien työryhmien johdolla. Kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta päätetään erikseen. Länsi-Uudenmaan yhteisen matkailustrategian tavoitteena on yhteisten suuntaviivojen luominen koko alueen matkailulle. Vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu, että Länsi-Uusimaa muodostaa asiakkaalle ympärivuotisen, kestävän ja laadukkaan matkailullisen kokonaisuuden joka on helppo löytää

12 Sivu 12 ja sen palveluita on helppo ostaa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että matkailutulo on vuonna 2020 kaksinkertaistunut verrattuna vuoteen Länsi-Uudenmaan matkailun arvot ovat vastuullisuus, aitous ja paikallisuus, asiakasläheisyys sekä yhteistyö. Matkailun teemat ovat elävät ruukkimiljööt / vesi saaristo, meri, järvet ja vesireitit/ hyvinvointi, rauha ja liikunta/ tarinat, historia ja kulttuuri/gastronomia. Ulkomaiset matkailijat ovat tärkeä kohderyhmä. Tähän kohderyhmään tulee panostaa matkailutulojen kasvattamiseksi mutta kotimaan matkailijoita ei saa unohtaa. Alueen teemat ja kärkituotteet puhuttelevat läpileikkaavaksi kohderyhmäksi valittuja moderneja humanisteja. Matkailustrategiassa on kymmenen strategista tavoitetta ja jokaisen tavoitteen eteenpäinviemiseksi perustetaan työryhmä jossa alueen tärkeät toimijat ovat edustettuina. n kunnalla ei ole matkailustrategiaa eikä kunnalla ole ollut henkilötai taloudellista resurssia matkailun panostamiseen tai kehittämiseen. Länsi- Uudenmaan matkailustrategian hyväksyminen ja allekirjoittaminen tukee n kunnan matkailun kehittämistä ja lisää kunnan näkyvyyttä matkailukohteena. Matkailustrategian arvot vastaavat kunnan valmisteilla olevan vision arvoja. Elävät ruukkimiljööt on ainoa teema jota n kunnasta ei löydy. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n mukaan sivistyslautakunnan tehtävänä on huolehtia varhaiskasvatuksen, yleissivistävän opetuksen, ammatillisen- ja aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi sivistyslautakunta huolehtii kirjastotoiminnan, nuorisotoiminnan, liikuntatoiminnan ja kulttuuritoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Oheismateriaalit ja liitteet: - liitteenä ehdotus Länsi-Uudenmaan matkailustrategiaksi (2020) Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, puh , s-posti: tina.nordman@siuntio.fi Päätösehdotus: Lautakunta päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus hyväksyy Länsi- Uudenmaan matkailustrategian linjaukset esitetyn mukaisena.

13 Sivu 13 OPLTK:70 /2013 SIVLTK 35 Oheismateriaalia LAUSUNNON ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO- OIKEUDELLE ASIASSA 0947/3/13,JOKA KOSKEE KUNNALLISVALITUSTA KOSKIEN ALEKSIS KIVEN KOULUN OPETTAJAN VIRKAVAALIA Korkein hallinto-oikeus pyytää n kunnalta lausuntoa koskien Erkki Pohjosen valitusta Helsingin hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä nro 13/0161/2 koskien kunnallisvalitusta. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto oli valinnut Erkki Pohjosen Aleksis Kiven kouluun luokanopettajan virkaan. Päätöksestä tehtiin opetuslautakunnalle oikaisuvaatimus, jonka opetuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt. Erkki Pohjonen valitti tästä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on päätöksellään 13/0161/2 hylännyt Erkki Pohjosen valituksen koskien opetuslautakunnan päätöstä kumota n opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston :ssä 11 tehty virkavaali. Nyt lausuttavaksi on tullut tämä, Erkki Pohjosen valitus. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt n kunnalta lausunnon valituksen johdosta mennessä ja myöntänyt pyynnöstä lisäaikaa lausunnon antamiselle saakka. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa kunnan puolesta kunnan lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa. Valituksessa vaaditaan, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös nro 13/0161/2 tulee kumota lainvastaisena Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntopyyntö sekä Erkki Pohjosen valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asiakirjamateriaali on tutustuttavana kokouksessa Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi toteaa lausuntonaan Korkeimmalle hallinto-oikeudelle kunnioittavasti seuraavaa: Sivistyslautakunnalla ei ole lausuttavaa.

14 Sivu 14 SIVLTK 36 ALEKSIS KIVEN KOULUN TUNTIKEHYKSEN MUUTTAMINEN LUKUVUODEKSI on vahvistanut kunnan peruskoulujen tuntikehykset lukuvuodelle Aleksis Kiven koulun tuntikehykseksi vahvistettiin 890 tuntia. Vt. rehtori Päivi Boström on valmistellut lukuvuoden lukujärjestyksiä ja todennut, että vahvistettu tuntikehys ei ole riittävä, tunteja ei jää ylläkoulun tukiopetukseen. Vt. rehtori Boström on esitellyt lukuvuoden lukujärjestykset, ryhmäkoot, jakotunnit, ylitunnit yms. sivistystoimen johtajalle. Sivistystoimen johtaja katsoo, että vt. rehtori Boström on tehnyt perusteellista työtä ja huomioinut kaikki mahdolliset tarkennukset tuntimääriin/ryhmäkokoihin. Perusopetuslain 16 :n mukaan oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tästä syystä Aleksis Kiven koulun tuntikehystä tulisi muuttaa niin, että koululle myönnetään nykyisen 890 tunnin sijasta 900 tuntia. Nämä kymmenen lisätuntia kohdennetaan yläkoulun tukiopetukseen. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p , s-posti: päättää - vahvistaa Aleksis Kiven koulun lukuvuoden tuntikehykseksi 900 tuntia

15 Sivu 15 SIVLTK 37 SIVISTYSLAUTAKUNNAN KOKOUKSET SYYSKAUDELLA 2013 Sivistyslautakunnan kokoukset pidetään käytännön mukaan kerran kuukaudessa. Entisen käytännön mukaan kokoukset on pidetty torstaisin. Sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan tulee sovittaa kokouksensa siten, että lautakuntien kokoukset eivät osu samalle viikolle tai peräkkäisille viikoille. Kokouspäiviksi syyskaudella 2013 ehdotetaan seuraavia päiviä: torstai klo torstai klo torstai klo torstai klo torstai klo Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti kunnantalolla kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Valmistelija: Sivistystoimenjohtaja Tina Nordman, puh , s-posti: Lautakunta päättää - pitää kokouksensa 15.8., 12.9., , ja

16 Sivu 16 SIVLTK 38 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUTUMA 4/2013 Oheismateriaali Sivistyslautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuma on tilanteen mukaan 30,4 prosenttia. Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi huhtikuun lopun tasolla olla 33,3 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua suurimpina (46,7 prosenttia) ja toimintakulut ennakoitua pienempinä (31,4 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 4/2013. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, puh s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi.

17 Sivu 17 SIVLTK 39 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi.