Outi Frisk x risk Heikki T Heikki Tulkki tjen t a! tjen a!

Transkriptio

1 Outi Frisk x Heikki Tulkki tjena!

2 Outi Frisk x Heikki Tulkki tjena!

3 ISBN: Outi Frisk, Heikki Tulkki ja Finn Lectura 1. painos Kuvalähteet lueteltu sivulla 262. Kannen kuvat: Dreamstime ja Timo Huhtala (piirroskuvat) Sarjakuvat: Timo Huhtala Ulkoasu: Riikka Turkulainen Piirroskuvat: Riikka Turkulainen Toimitus: Kirsi Koskelin Kustantaja: Oy Finn Lectura Ab, Helsinki, Tämä teos on yhdistetty työ- ja oppikirja. Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Työkirjasivujen tai niiden osien valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi on kokonaan kielletty. Tekstisivujen tai niiden osien valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi on kielletty, ellei siihen ole hankittu lupaa. Tarkista onko oppilaitoksellanne voimassaolevat valokopiointi- ja digiluvat. Lisätietoja luvista antaa Kopiosto ry Teoksen tai sen osan muuntelu on ehdottomasti kielletty.

4 Moi! Tjena! Tervetuloa opiskelemaan ruotsin kieltä sarjakuvia apuna käyttäen. Tjena! on ensisijaisesti tarkoitettu peruskoulussa hankitun kielitaidon kertaamiseen, laajentamiseen ja aktivoimiseen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja muuallakin. Kirjan 16 kappaleessa seuraat ruotsalaisen Svenin matkaa laivalla Tukholmasta Helsinkiin ja myöhemmin töihin suomalaiseen yritykseen. Samalla opit vapaa-ajalla ja työelämässä käyttökelpoista ruotsia. Svenin tarinan rinnalla seuraat hänen entisen tyttöystävänsä Idan elämää kuullunymmärtämisharjoituksissa. Jokaisen kappaleen teksti koostuu kahdesta osasta: sarjakuvasta puhekuplineen ja saman tilanteen kertovasta tekstistä. Teksteihin liittyvien tehtävien avulla pääset harjoittelemaan ymmärtämistä ja kielen tuottamista sekä suullisesti että kirjallisesti. Keskeiset kielioppisäännöt ja niihin liittyvät harjoitukset, samoin kuin laajat aakkoselliset sanastot löydät kirjan lopusta. Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia: aina vuoteen 1809 asti Suomi oli osa Ruotsia. Myös Suomen itsenäisyyden aikana suhteet länsinaapuriimme ovat olleet erityisen läheiset. Näistä yhteyksistä Suomen ja Ruotsin välillä voit lukea kappaleissa olevista faktaruuduista. Vaikka englanti on maailmankieli, jolla tulee laajasti toimeen, on hyvä osata muitakin kieliä. Suhteellisen vähäisestäkin ruotsin osaamisesta voi esimerkiksi työelämässä olla yllättävää hyötyä. Menestystä opintoihisi! Outi ja Heikki

5 Sisällys Sven ska luffa...7 Tehtävät...13 Sven ska strosa...17 Tehtävät...22 Sven ska basta...27 Tehtävät...32 Sven ska käka...37 Tehtävät...44 Sven ska Snacka...49 Tehtävät...55 Sven ska ragga...59 Tehtävät...63 Sven ska pingla...67 Tehtävät...72 Sven ska stanna...77 Tehtävät...81 Sven ska shoppa...87 Tehtävät...93

6 Sven ska chansa...99 Tehtävät Sven ska skribbla Tehtävät Sven ska impa Tehtävät Sven ska plugga Tehtävät Sven ska jobba Tehtävät Sven ska chatta Tehtävät Sven ska sticka Tehtävät Historiasta Kielioppi ruotsi-suomi-sanasto suomi-ruotsi-sanasto...241

7

8 1 Sven ska luffa SVEN SKA LUFFA 7

9 8 KAPPALE 1 Kryssning låter toppen. Vad kostar det?

10 Sven ska luffa 1 Sven är svensk och bor på Lidingö i Sverige. Sven talar svenska och han kan prata lite engelska också. Han kan även säga några ord på finska. En dag på sommaren går han över Lidingöbron till Stockholm och tänker på sin flickvän, Ida. Då ser han Finlandsfärjan i hamnen. Helt spontant går han till terminalen och köper en biljett. Biljettförsäljaren frågar efter hans namn, ålder och nationalitet. Sven har inte så mycket kontanter så han betalar med kort. Plötsligt är Sven på båten, på väg till Helsingfors. Först går han till hytten och tar en dusch. Sen ska Sven... Båttrafiken mellan Finland och Sverige är mycket livlig. Färjorna är de största båtarna i linjetrafik i hela världen. Varje år åker cirka 9 miljoner människor med båt mellan länderna. De flesta passagerarbåtarna stannar i Mariehamn för att få sälja tax-free varor. En finlandsfärja är som ett stort flytande hotell med restauranger, dans, disco, affärer och mycket annat. Laivaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä on hyvin vilkasta. Lautat ovat suurimmat reittiliikenteessä kulkevat laivat koko maailmassa. Joka vuosi noin 9 miljoonaa ihmistä matkustaa laivoilla maiden välillä. Useimmat matkustajaalukset pysähtyvät Maarianhaminassa saadakseen myydä taxfree-tuotteita. Ruotsinlaiva on kuin iso kelluva hotelli, jossa on ravintoloita, tanssia, disko, kauppoja ja paljon muuta. båttrafik, -en... laivaliikenne mellan... välillä, välissä livlig, -t, -a... eloisa linjetrafik, -en... vuoroliikenne värld, -en, världar, -na...maailma FAKTASANASTO varje...joka, jokainen flesta...useimmat passagerarbåt, -en, -ar, arna... matkustajalaiva vara, -n, varor, -na... tavara, tuote flytande...kelluva SVEN SKA LUFFA 9

11 sanasto kpl 1 varför måste jag lida*, lider, led, lidit finnas*, finns, fanns, funnits snygg, -t, -a tjej, -en, -er, -erna på båt, -en, -ar, -arna kunna*, kan, kunde, kunnat få*, får, fick, fått biljett, -en, -er, -erna enkel kryssning, -en, -ar, -arna tur och retur eller låta*, låter, lät, låtit toppen vad kosta, kostar, kostade, kostat hytt, -en, -er, -erna krona, -n, kronor, -na spänn, -en, -, -en promenad, -en, -er, -erna ändå inte sova*, sover, sov, sovit ta*, -r, tog, tagit sån, -t, -a (sådan, -t, -a) heta, heter, hette, hetat gammal, -t, gamla du år, -et, -, -en svensk, -t, -a finsk, -t, -a miksi täytyä minä kärsiä olla jsskn hyvännäköinen tyttö (puhek.) jossakin, jnkn päällä (prep.) laiva osata saada lippu menolippu risteily meno-paluu tai kuulostaa mahtava mitä, mikä maksaa hytti kruunu (Ruotsin rahayksikkö) kruunu (rahayksikkö, puhek.) kävely(katu) kuitenkin ei nukkua ottaa sellainen (puhek.) olla jnkn nimi vanha sinä vuosi ruotsalainen suomalainen KAPPALE 1

12 ha*, har, hade, haft betala, betalar, betalade, betalat kontant, -en, -er, -erna kort, -et, -, -en var så god här när däck, -et, -, -en min, mitt, mina akta, aktar, aktade, aktat flicka, -n, flickor, -na nu bo, -r, -dde, -tt och tala, talar, talade, talat svenska, -n prata, pratar, pratade, pratat lite engelska, -n också även säga*, säger, sa(de), sagt några ord, -et, -, -en finska, -n dag, -en, -ar, -arna över bro, -n, -ar, -arna till tänka*, tänker, tänkte, tänkt (på) flickvän, -nen, -ner, -nerna se*, -r, såg, sett finlandsfärja, -n, -färjor, -na hel, -t, -a spontan, -t, -a gå*, går, gick, gått terminal, -en, -er, -erna köpa, köper, köpte, köpt omistaa maksaa käteinen här: luottokortti ole hyvä tässä koska, milloin kansi minun varoa tytöt / tyttöjä nyt asua ja puhua ruotsin kieli puhua vähän englannin kieli myös jopa sanoa joitakin sana suomen kieli päivä yli, yläpuolella silta johonkin (prep.) ajatella (jtkn) tyttöystävä nähdä ruotsinlaiva kokonaan välitön, spontaani kävellä terminaali, pääteasema ostaa SVEN SKA LUFFA A 11

13 försäljare, -n, -, försäljarna fråga, frågar, frågade, frågat (efter) hans namn, -et, namn, -en födelseår, -et, -, -en nationalitet, -en, -er, -erna så mycket plötsligt på väg först dusch, -en, -ar, -arna myyjä kysyä (jtkn) hänen (miespuolisesta) nimi syntymävuosi kansallisuus niin, joten, siten paljon yhtäkkiä matkalla, menossa ensin suihku tukholma Lidingö värtahamnen KAPPALE 1 1

14 tekstinymmärtäminen 1. Minkä maalainen Sven on? 2. Mitä kieliä hän osaa? 3. Ketä Sven ajattelee kävelyllään? 4. Mikä saa hänet toisiin ajatuksiin? 5. Mitä Sven tekee terminaalissa? 6. Minkä hintaisen lipun Sven ostaa? 7. Mitä myyjä haluaa tietää? 8. Millä kannella Svenin hytti on? 9. Mitä Sven ajattelee suihkussa? sanaston kartuttaminen 1 Valitse seuraaviin lauseisiin puuttuvat sanat ohessa olevasta laatikosta. Laatikossa on kaksi ylimääräistä sanaa. a) Sven i Sverige. b) Han lite engelska. c) En dag Sven till hamnen. d) Han en båtbiljett. e) Biljetten 950 kronor. f) 950 kronor inte illa, tycker Sven. g) Sven med kort. h) Biljettförsäljaren efter hans namn. i) Plötsligt Sven på väg till Finland. j) I hytten han en dusch. bor frågar går heter kostar köper låter pratar tar tänker är betalar Nämä ovat verbimuotoja, joita käytetään puhuttaessa siitä, mitä tapahtuu tällä hetkellä. Mitä yhteistä huomaat niissä? SVEN SKA LUFFA 13

15 2 Lisää äskeisen tehtävän sanat seuraaviin lauseisiin: siin: a) Sven svensk. b) Han omkring i Gamla Stan. c) Hans flickvän Ida. d) Sven båten till Helsingfors. e) En kryssning toppen, tycker han. f) En B-hytt 950 kronor. kielitaidon laajentaminen 1 a) Miten sanot ruotsiksi: Mikä sinun nimesi on? b) Miten vastaat kysymykseen? a) Miten sanot ruotsiksi: Sven asuu Ruotsissa.? b) Var bor Sven? På Lidingö eller i Stockholm? c) Var bor du? a) Miten sanot ruotsiksi: Sven puhuu ruotsia.? b) Mitkä kaksi sanaa tekstissä tarkoittavat puhua? c) Miten sanot ruotsiksi: Minä puhun suomea, ruotsia ja englantia.? a) Mitkä kaksi sanaa tekstissä tarkoittavat laivaa? b) Vad kallar vi båten som är på väg till Stockholm? ( kalla = kutsua ) KAPPALE 1 1

16 puheharjoitus Kysy kolmelta sinua lähellä istuvalta: a) Mikä heidän nimensä on (Vad heter du?) b) Missä he asuvat (Var bor du?) Täytä vastaukset oheiseen taulukkoon. Vastaa muiden sinulle tekemiin kysymyksiin kokonaisilla lauseilla. (Jag heter... / Jag bor i...) Han / hon heter... Han / hon bor i... Person A Person B Person C kirjallinen tuottaminen Kirjoita sanat Ruotsi, Suomi, Tukholma ja Helsinki ruotsiksi alla oleville viivoille katsomatta tta tekstiä. Ruotsi Suomi Helsinki Tukholma Tarkista tekstistä, oletko kirjoittanut sanat oikein. Tukholma Helsinki SVEN SKA LUFFA 15

17 IDAS LIV Tutustu ensin seuraaviin sanoihin ja sanontoihin: på kvällen lyssnar på musik barmästare skrattar slutar jobba tillsammans illalla kuuntelee musiikkia baarimikko nauraa lopettaa työskentelyn yhdessä Kappaletekstin tapahtumia edeltävänä iltana Ida oli ulkona ystävättärensä kanssa. 1. Kuka Ida on? 2. Mihin hän menee? 3. Kenet hän tapaa? 4. Mitä tapahtuu? Keskustele parisi kanssa siitä, mitä tarinassa tapahtui. Kuuntele se sitten uudestaan KAPPALE 1 1

18 2Sven ska strosa

19 18 KAPPALE 2

20 Sven ska strosa 2 Sven vill se vad det finns på båten. Det är söndag och båten är bara halvfull. Han går längs hyttkorridoren och kommer till hissen. På väggen finns det en informationstavla. Sven märker att det finns allt möjligt ombord. Det finns flera restauranger, cafeteria, pub, disco, casino, bio, små butiker, taxfree butik och även bastu och simbassäng. Det här blir roligt! Först går han upp två trappor för att komma ut. Där finns ett enormt soldäck. Han ser hur färjan lämnar staden och seglar förbi Lidingö. Sven tar hissen ner till däck 7 och går längs promenaden, tittar in i butikerna och går en trappa ner till taxfree-butiken. Han strosar bland hyllorna men köper bara tandborste, tandkräm och roll-on deodorant. På väg ut ser han en ursnygg tjej. Sven stannar och stirrar. Killen bakom honom stöter mot honom och tappar sin colaburk på golvet. Sven säger förlåt. Sen ska Sven... Sverige har en kung och Finland har en president. I Sverige betalar man med kronor och i Finland med euro. Både Sverige och Finland är med i EU och Schengen. Sverige är bra på fotboll medan Finland är bra på motorsport. Båda länderna är bra på ishockey. Ruotsissa on kuningas ja Suomessa on presidentti. Ruotsissa maksetaan kruunuilla ja Suomessa euroilla. Sekä Suomi että Ruotsi kuuluvat EU:hun ja Schengen-alueeseen. Ruotsi on hyvä jalkapallossa, kun taas Suomi on hyvä autourheilussa. Molemmat maat ovat hyviä jääkiekossa. kung, -en, -ar, -arna...kuningas president, -en, -er, -erna... presidentti man...passiivilauseen subjekti (mies, ihminen) både och...sekä että FAKTASANASTO fotboll, -en...jalkapalloilu motorsport, -en, -er, -erna...moottoriurheilu båda... molemmat land, -et, länder, -na...maa ishockey, -n... jääkiekko SVEN SKA STROSA 19

21 sanasto kpl 2 strosa, strosar, strosade, strosat liten, litet, lilla, små stad, -en, städer, -na sjö, -n, -ar, -arna utsikt, -en, -er, -erna kul, -t, -a specialerbjudande, -t, -n, -na för dyr, -t, -a vilken, vilket, vilka brud, -en, -ar, -arna va f-n förlåt vilja*, vill, ville, velat söndag, -en, -ar, -arna bara halvfull, -t, -a längs hyttkorridor, -en, -er, -erna komma*, kommer, kom, kommit hiss, -en, -ar, -arna vägg, -en, -ar, -arna informationstavla, -n, -tavlor, -na märka, märker, märkte, märkt all, -t, -a möjlig, -t, -a ombord flera restaurang, -en, -er, -erna cafeteria, -n, cafeterior, -na pub, -en, -ar, -arna bio, -n, biografer, -na små butik, -en, -er, -erna kuljeskella pieni kaupunki meri näköala kiva erikoistarjous tässä: liian kallis mikä, kumpi naikkonen mitä hel-ä anteeksi haluta sunnuntai vain puolityhjä (puoliksi täynnä) pitkin hyttikäytävä tulla hissi seinä ilmoitustaulu huomata kaikki mahdollinen laivassa, laivalla useita ravintola kahvila pubi elokuvateatteri pieniä putiikki 20 KAPPALE 2

22 bastu, -n, -r, -rna simbassäng, -en, -er, -erna bli*, blir, blev, blivit rolig, -t, -a upp två trappa, -n, trappor, -na för (att) ut där enorm, -t, -a soldäck, -et, -, -en hur färja, -n, färjor, -na lämna, lämnar, lämnade, lämnat segla, seglar, seglade, seglat förbi ner titta, tittar, tittade, tittat (på) in i bland hylla, -n, hyllor, -na men tandborste, -n, tandborstar, -na tandkräm, -en, -er, -erna ursnygg, -t, -a stanna, stannar, stannade, stannat stirra, stirrar, stirrade, stirrat kille, -n, killar, -na bakom honom stöta, stöter, stötte, stött mot tappa, tappar, tappade, tappat sin, sitt, sina golv, -et, -, en sauna uima-allas tulla jkskn hauska ylös kaksi porras, tässä: kerros (riikinruotsia) siksi (että) ulos tuolla, siellä, jossa, missä valtava aurinkokansi kuinka autolautta jättää, lähteä jstkn purjehtia ohi alas katsoa sisään jhkn (prep.) joukossa hylly mutta hammasharja hammastahna tosi hyvän näköinen pysähtyä tuijottaa poika, jätkä takana hänen, hänet, häntä tönäistä, törmätä vastaan, vastoin, kohti pudottaa, kadottaa, menettää hänen (omansa), -nsa, -nsä lattia SVEN SKA STROSA 21

23 tekstinymmärtäminen 1. Mitä on seinällä hissin vieressä? 2. Miksi Sven vertaa laivaa pieneen kaupunkiin? 3. Miltä kannelta Sven menee ulos? 4. Millä kannella pikkukaupat sijaitsevat? 5. Millä kannella taxfree-myymälä sijaitsee? 6. Mitä hän ostaa taxfree-myymälästä? 7. Miksi Sven pysähtyy mennessään kaupasta ulos? 8. Minkä onnettomuuden hän aiheuttaa pysähtyessään? sanaston kartuttaminen 1 Merkitse oikean vastineen kirjain sanan perään. i 1. bastu a) uima-allas 2. bio b) lattia 3. butik c) seinä 4. däck d) ravintola 5. golv e) portaat 6. hiss f) elokuvat 7. korridor g) (laivan) kansi 8. restaurang h) käytävä 9. simbassäng i) sauna 10. trappa j) kauppa 11. vägg k) hissi 22 KAPPALE 2

24 2 Valitse seuraaviin lauseisiin puuttuvat sanat vieressä olevasta laatikosta. a) Sven ska simma i. b) Sven ska spela i. c) Sven ska dansa i. d) Sven ska äta i. e) Sven ska köpa godis i. f) Sven ska bada bastu i. g) Sven ska se en film i. h) Sven ska gå upp och ner i. i) Sven ska ta en öl i. j) Sven ska kanske sova i. bastun bio casinot discot hissen hytten puben restaurangen simbassängen taxfree-butiken Tehtävässä olevat verbit ovat perusmuodossa, jota käytetään esim. sanojen ska, måste ja kan jälkeen. Huomaatko niissä jotain yhteistä? 23

25 kielitaidon laajentaminen 1 2 a) Miten sanot ruotsiksi: Mitä tämä maksaa? b) Miten sanot ruotsiksi: Se on liian kallis.? a) Miten ymmärrät lauseen: Det finns flera restauranger.? ranger.? b) Entä lauseen: Det finns allt möjligt ombord.? c) Entä lauseen: På väggen finns det en informationstavla.? puheharjoitus 1 Kysy kolmelta lähelläsi istuvalta jonkin heillä olevan tuotteen hintaa sanomalla: Vad kostar det här? Hinnan kuultuasi toteat henkilölle: Det är för dyrt. Hinnan ilmaisemiseksi katso tarvittaessa lukusanat liitteestä sivulla Kysy pariltasi, mitä paikkoja laivassa on. Esim. Finns det en restaurang på båten? Vastaa esim. Ja, det finns det. tai Nej, det finns det inte. Valitse alla olevista sanoista tai keksi itse. vingar (= siivet) mataffär (= ruokakauppa) golfbana (= golfkenttä) zoo (= eläintarha) R-kiosk muséer (= museoita) IKEA flygplats (= lentokenttä) krokodiler fängelse (= vankila) bastu bio casino disco hissar hytter pub restaurang simbassäng taxfree-butik 24 KAPPALE 2

26 3 Jos Sven ei olisi huomannut infotaulua seinällä, hänen olisi pitänyt kysyä, miten hän pääsee eri paikkoihin laivalla: Hur kommer jag till...? Keskustele parisi kanssa, miten eri paikkoihin laivalla pääsee. Toinen teistä on Sven ja toinen on laivan matkustaja, joka kertoo, miten paikkaan pääsee. Vastauksissa voi käyttää esimerkiksi seuraavia lauseita: Ta hissen till däck sju. Gå en trappa upp. Gå två trappor ner. kirjallinen tuottaminen Kirjoita seuraavat sanat ruotsiksi katsomatta kappaletta. Tarkista sitten kappaleesta, oletko kirjoittanut oikein. disko kasino pubi pikkukauppa (putiikki) sauna ravintola kahvila elokuvateatteri (laivan) kansi hylly SVEN SKA SKA STROSA A 25 25

27 IDAS LIV Tutustu ensin seuraaviin sanoihin ja sanontoihin: vaknar på eftermiddagen skriver puss och kram svarar vill träffa börjar stannar tittar runt frisörsalong utsikt herää iltapäivällä kirjoittaa pusu ja hali vastaa haluaa tavata aloittaa jää katselee ympärilleen kampaamo näköala Svenin ollessa matkalla Helsinkiin Ida menee yksin hotelliin. 1. Miksi Ida menee hotelliin? 2. Miksi hän jää hotelliin? 3. Mitä kaikkea hän näkee hotellissa? Mainitse kolme asiaa. Keskustele parisi kanssa siitä, mitä tarinassa tapahtui. Kuuntele se sitten uudestaan KAPPALE 2

28 kieli - oppi KIELIOPPI 179

29 # Pronominit Persoonapronominit perusmuoto jag (minä) du (sinä) han (hän, mies) hon (hän, nainen) vi (me) ni (te) de (he) objektimuoto mig (minut, minua) dig (sinut, sinua) honom (hänet, häntä; miehestä puhuttaessa) henne (hänet, häntä; naisesta puhuttaessa) oss (meidät, meitä) er (teidät, teitä) dem (heidät, heitä) Persoonapronominien perusmuotoa käytetään lauseessa tekijänä, aivan kuten suomen kielessäkin. Objektimuotoja käytetään, kun tietty persoonamuoto on tekemisen kohteena. Lisäksi niitä käytetään myös prepositioiden yhteydessä. Huomaa, että riikinruotsissa sana he / heidät, heitä on erityisesti vapaassa kielenkäytössä tavallisesti muodossa dom. Esimerkiksi Han älskar dig. Hän (mies) rakastaa sinua. Pronomini se on ruotsiksi den/det sanan suvusta riippuen. Se-sanan objektimuoto (sen, sitä) on täsmälleen samannäköinen kuin perusmuotokin eli den/det. + HUOM! Koska ruotsin kielessä verbit eivät taivu persoonamuodoissa, on tekijän oltava aina mukana lauseessa. 180 KIELIOPPI

30 Ilmaise ruotsiksi 1. Minä rakastan sitä. 2. Sinä rakastat minua. 3. Hän (nainen) rakastaa häntä (mies). 4. Me rakastamme teitä. 5. He rakastavat meitä. Possessiivi- eli omistuspronominit en-sukuinen ett-sukuinen monikko min mitt mina minun din ditt dina sinun hans hans hans hänen (miehen) hennes hennes hennes hänen (naisen) vår vårt våra meidän er ert era teidän deras deras deras heidän Ruotsin kielen omistuspronomit taipuvat pääsanansa suvun ja luvun mukaan. Esimerkiksi Min mor är ung. Mitt barn är ungt. Mina kusiner är unga. Äitini on nuori. Lapseni on nuori. Serkkuni ovat nuoria. Sanat, hans, hennes ja deras ovat taipumattomia, eli siis samannäköisiä riippumatta siitä, onko omistettava sana en- vai ett-sukuinen tai onko omistettavia useampi kuin yksi. Sanan se omistusmuoto sen on ruotsiksi dess, eikä se taivu. Lisäksi ruotsissa on omistusmuoto sin, sitt, sina, jota käytetään viittaamaan saman lauseen tekijän omistamaan asiaan, kun tekijänä on hän, he tai niitä vastaava sana. Esimerkiksi Han kör sin bil. Hän (mies) ajaa (omaa) autoaan. KIELIOPPI 181

31 Ilmaise ruotsiksi 1. (Minun) autoni on punainen. 2. Sinun autosi on hieno. 3. (Meidän) isämme on vanha. 4. Heidän äitinsä on kaunis. 5. Hänen (mies) vaimonsa on nuori. 6. Heidän talonsa on uusi ja iso. 7. Sen ovi on punainen. 8. Hän (mies) rakastaa lastaan. 9. He rakastavat lapsiaan. 10. Hän (nainen) rakastaa äitiään. Demonstratiivipronominit den / det här den / det där de här de där tämä tuo nämä nuo Demonstratiivipronomineja käytetään samoin kuin suomen kielessä. Sanoja den här, det här ja de här käytetään itseä lähellä olevista esineistä ja asioista (tämä, nämä). Kauempana oleviin viitataan sanoilla den där, det där ja de där (nämä, nuo). Substantiivista käytetään määräistä muotoa niiden yhteydessä. Esimerkiksi den här apelsinen det där bordet de här bilarna de där stolarna tämä appelsiini tuo pöytä nämä autot nuo tuolit 182 KIELIOPPI

32 Ilmaise ruotsiksi 1. Tämä tuoli on rikki. (sönder) 2. Tämä vuosi on vaikea. 3. Tuo auto on minun. 4. Tuo pöytä on vapaa. 5. Nämä talot ovat uusia. 6. Nuo kirjat ovat halpoja. # Substantiivit Yksikön epämääräinen muoto Ruotsin kielessä substantiivien, eli henkilöitä, esineitä tai asioita tarkoittavien sanojen eteen laitetaan epämääräinen artikkeli, en tai ett, kun ennestään tuntematon substantiivi mainitaan ensimmäisen kerran. Esimerkiksi Jag äter en banan varje morgon. Hon äter bara ett äpple till lunch. Syön (yhden) banaanin joka aamu. Hän (nainen) syö ainoastaan (yhden) omenan lounaaksi. Aine- ja abstraktisanojen kanssa epämääräistä artikkelia ei yleensä käytetä. Esimerkiksi Han dricker ofta kaffe. Kärlek hittar man inte lätt. Hän (mies) juo usein kahvia. Rakkautta ei ole helppo löytää. Epämääräinen artikkeli laitetaan ainesanan eteen silloin, kun sanan katsotaan ilmaisevan tietyn mitallisen verran kyseistä ainetta. Esimerkiksi tilattaessa yksi kuppi kahvia voidaan sanoa en kaffe. KIELIOPPI 183

33 Yksikön määräinen muoto Substantiivin määräinen muoto muodostetaan laittamalla artikkeli substantiivin loppuun, esimerkiksi pojken, barnet. Määräistä muotoa käytetään ennestään tutusta asiasta. Kyseessä voi olla keskustelussa aiemmin mainittu asia tai se voi olla muuten keskustelutilanteessa keskustelijoiden tuntema tai yleisesti tunnettu. Esimerkiksi Jag köper en stol. Stolen är till min far. Stäng dörren! Solen skiner. Ostan tuolin. Tuoli on isälleni. Sulje ovi! Aurinko paistaa. Määräistä muotoa voi myös käyttää ainesanoista. Esimerkiksi Kaffet är redan kallt. Kahvi on jo kylmää. Monikon epämääräinen muoto Ruotsin kielessä substantiivin monikko voidaan muodostaa yhdeksällä eri tavalla Sana on en-sukuinen ja sen monikon pääte on -or en gata (katu) gator (kadut, katuja) Sana on en-sukuinen ja sen monikon pääte on -ar en korg (kori) korgar (korit, koreja) en pojke (poika) pojkar (pojat, poikia) en klänning (mekko) klänningar (mekot, mekkoja) Sana on en-sukuinen ja sen monikon pääte on -er en kusin (serkku) kusiner (serkut, serkkuja) en katt (kissa) katter (kissat, kissoja) Sana on en-sukuinen ja sen monikon pääte on -r en ko (lehmä) kor (lehmät, lehmiä) en video (video) videor 184 KIELIOPPI

34 Sana on en-sukuinen ja sen monikko on päätteetön en sekreterare (sihteeri) sekreterare (sihteerit, sihteereitä) en studerande (opiskeleva) studerande (opiskelevat, opiskelevia) en musiker (muusikko) musiker (muusikot, muusikoita) Sana on en-sukuinen ja sen monikko on poikkeuksellinen en man (mies) män (miehet, miehiä) en son (jonkun poika) söner (pojat, poikia) Sana on en-sukuinen lainasana ja se saa päätteen -s en fan (fani) fans (fanit, faneja) Sana on ett-sukuinen ja sen monikon pääte -n ett arbete (työ) arbeten (työt, töitä) Sana on ett-sukuinen ja sen monikko on päätteetön ett barn (lapsi) barn (lapset, lapsia) Sana on ett-sukuinen ja sen monikko on -er ett museum (museo) muséer (museot, museoita) ett rederi (telakka) rederier (telakat, telakoita) Ilmaise ruotsiksi monikossa 1. en penna 2. en matta 3. en lampa 4. en kvinna 5. en hund 6. en kyckling 7. en katt 8. en hatt 9. ett kök 10. ett äpple 11. en banan Jatkuu en häst 13. en man 14. en pojke 15. en flicka 16. ett hus 17. ett barn 18. ett museum 19. ett rum 20. en klass 21. en lärare 22. en arbetare KIELIOPPI 185

35 23. en stol 24. ett bord 25. ett glas 26. en bok 27. en dotter 28. en bror Monikon määräinen muoto Myös monikkomuodoilla on määräinen muoto, jota käytetään ennestään tutuista asioista, esineistä, henkilöistä ym. Monikon määräinen muoto muodostetaan ruotsin kielessä ns. loppuartikkelilla. Esimerkiksi Jag köpte två skjortor igår. Skjortorna är blåa. De här blommorna är vackra Jos monikon epämääräinen muoto päätty r-kirjaimeen, määräinen muoto muodostetaan loppuartikkelilla na. en gata (katu) gator (kadut, katuja) gatorna en pojke (poika) pojkar (pojat, poikia) pojkarna en katt (kissa) katter (kissat, kissoja) katterna en ko (lehmä) kor (lehmät, lehmiä) korna en son (jonkun poika) söner (pojat, poikia) sönerna ett museum (museo) muséer (museot, museoita) muséerna Jos sana on en-sukuinen ja -are-päätteinen (niillä monikon epämääräinen muoto on päätteetön), monikon määräinen muoto muodostetaan jättämällä sanan lopusta e-kirjain pois ennen kuin perään liitetään loppuartikkeli -na. en sekreterare (sihteeri) sekreterare (sihteerit, sihteereitä) sekreterarna en arbetare (työntekijä) arbetare (työntekijät, työntekijöitä) arbetarna Jos sana päättyy -ande /-ende, muodostetaan monikon määräinen muoto lisäämällä sanan loppuun loppuartikkeli -na. en studerande (opiskeleva) studerande (opiskelevat, opiskelevia) studerandena en resande (matkailija) resande (matkailijat, matkailijoita) resandena Jos monikon epämääräinen muoto päättyy n-kirjaimeen, määräinen muoto muodostetaan lisäämällä loppuun kirjain -a. ett arbete (työ) arbeten (työt, töitä) arbetena ett äpple (omena) äpplen (omenat, omenoita) äpplena 186 KIELIOPPI

36 4 5 6 Jos sana on ett-sukuinen ja monikko on päätteetön, muodostetaan monikon määräinen muoto lisäämällä sanan loppuun loppuartikkeli en. ett barn (lapsi) barn (lapset, lapsia) barnen ett bord (pöytä) bord (pöydät, pöytiä) borden Joillakin sanoilla, joiden monikon epämääräinen muoto päättyy s-kirjaimeen, määräinen muoto muodostetaan lisäämällä loppuun loppuartikkeli en. en fan (fani) fans (fanit, faneja) fansen Epäsäännöllisen man-sanan monikon määräinen muoto on männen. en man (mies) män (miehet, miehiä) männen I Muodosta monikon määräinen muoto. 1. bröder 2. datorer 3. förare 4. golv 5. gummin 6. gåvor 7. häften 8. händer 9. hästar 10. kanoner 11. kycklingar 12. lärare 13. män 14. ormar 15. resande 16. skor 17. skåp 18. soffor 19. tak 20. tekniker 21. träd 22. yrken II Lisää lauseeseen annetun substantiivin määräinen monikkomuoto. 1. De här (skor) är för små. Jag behöver ett större par. 2. Har du sett (stjärnor) i himlen? 3. (Mobiltelefoner) som vi köpte förra året är redan gamla. 4. (Böcker), som jag köpte på rea, är intressanta. 5. Har du hört de nya (låtar) på Melodifestivalen? 6. (Träd) i min trädgård blommar i maj. 7. (Arbeten) i den hän firman har blivit försenade. KIELIOPPI 187

37 # Adjektiivit Ruotsin kielessä adjektiivit eli sanat, jotka vastaavat kysymykseen millainen, taipuvat pääsanansa suvun ja luvun mukaan. Esimerkiksi En ny bil är snabb. Ett nytt tåg är snabbt. Nya bilar är snabba. Uusi auto on nopea Juna on nopea. Uudet autot ovat nopeita. Adjektiivi bra hyvä on taipumaton eli aina samassa muodossa. Jos adjektiivi on jonkin määreen, esimerkiksi omistuspronominin min/mitt/mina tai demonstratiivipronominin den/det/de här, jälkeen käytetään siitä a-päätteistä muotoa, joka on samannäköinen kuin adjektiivin monikkomuoto. Esimerkiksi Min nya bil är röd. Det där gamla huset är vackert. Uusi autoni on punainen. Tuo vanha talo on kaunis. Jos halutaan vertailla ominaisuuksia adjektiivin perusmuotoa käyttämällä, vastaa suomen kielen sanaa kuin ruotsin kielessä sana som. Esimerkiksi Vi är lika rika som Svenssons. Jag är lika gammal som du. Olemme yhtä rikkaita kuin Svenssonit. Olen yhtä vanha kuin sinä. Ilmaise ruotsiksi 1. Teidän uusi talonne on hieno. (fin) 2. Minun vanha autoni on hidas. (långsam) 3. Tämä paksu kirja on mielenkiintoinen. (intressant) 4. Tuo pieni lapsi on suloinen. (söt) 5. Nuo lapset ovat yhtä vanhoja kuin meidän pienet lapsemme. 188 KIELIOPPI

38 Outi Frisk / Heikki Tulkki Tässä kirjassa opiskellaan ruotsin kieltä sarjakuvia apuna käyttäen. Tjena! on ensisijaisesti tarkoitettu peruskoulussa hankitun kielitaidon kertaamiseen, laajentamiseen ja aktivoimiseen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kirjan 16 kappaleessa seurataan ruotsalaisen Svenin matkaa laivalla Tukholmasta Helsinkiin ja myöhemmin töihin suomalaiseen yritykseen. Samalla opitaan vapaa-ajalla ja työelämässä käyttökelpoista ruotsia. Jokaisen kappaleen teksti koostuu kahdesta osasta: sarjakuvasta puhekuplineen ja saman tilanteen kertovasta tekstistä. Teksteihin liittyvien tehtävien avulla päästään harjoittelemaan ymmärtämistä ja kielen tuottamista sekä suullisesti että kirjallisesti. Keskeiset kielioppisäännöt ja niihin liittyvät harjoitukset sekä laajat aakkoselliset sanastot löytyvät kirjan lopusta. Tjena!:n sarjakuvat on piirtänyt Timo Huhtala. Kirjaan liittyvät erikseen hankittavat äänite ja opettajan opas ISBN