LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 127/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-352 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 127/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-352 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lukupuron siirto Suurpellossa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Espoo Espoon kaupungin tekninen keskus HAKEMUS Espoon kaupungin tekninen keskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Espoon Suurpellon aloitusasemakaava-alueella sijaitsevan Lukupuro-nimisen uoman siirtämiseksi ja osittain putkittamiseksi hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Espoon kaupungin Henttaan kaupunginosassa. Kyseiset toimenpiteet liittyvät Suurpellon uuden asemakaavaalueen rakentamiseen. Hakemussuunnitelman mukaiset toimenpiteet ovat kaavan toteuttamisen mukaisia ja mahdollistavat kaupunkimaisen rakentamisen alueella. Hakija on pyytänyt myös lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista vuoden 2006 alusta lukien. SUUNNITELMA Vesistön yleiskuvaus Suurpelto Kehä II asemakaava-alueen läpi virtaa Lukupuro-niminen puro, joka alempana yhtyy Mankkaanpuroon. Mankkaanpuro laskee Suomenlahteen Espoon Haukilahdessa Gräsanoja-nimisenä purona. Asemakaava-alueella luode-kaakko suunnassa virtaava Lukupuro on kokonaan perattu ja peltoaukeilla muutettu suoraviivaisesti kulkevaksi ojaksi. Lukupurolla on useita sivuojia. Lukupuron valuma-alue on Kehä II alittavien rumpujen kohdalla pinta-alaltaan 5,59 km 2. Suunnittelualueella suoraviivaiseksi ojaksi muutetun Lukupuron luontainen biologinen monimuotoisuus on hävinnyt. Suurpelto-Kehä II osayleiskaava-alueen luontoselvityksessä ei ole esitetty peltoaukealla kulkevaa Lukupuron osaa säilytettäväksi luontokokonaisuudeksi. Virtaamat Lukupuron keskiylivirtaama sekä kerran 10, 20, 50 ja 100 vuodessa esiintyvät ylivirtaamat ovat Kehä II alittavien rumpujen kohdalla seuraavat: MHQ 0,67 m 3 /s HQ 1/10 2,58 m 3 /s HQ 1/20 3,36 m 3 /s HQ 1/50 4,37 m 3 /s HQ 1/100 5,15 m 3 /s

2 2 Veden laatu Espoon vesi tarkkailee Mankkaanpuroa ja Gräsanojaa Mankkaan kaatopaikalle asetetun velvoitteen perusteella. Lukupurossa on aikaisemmin ollut tarkkailuun kuuluva veden laadun havaintopiste alajuoksulla ennen Lukupuron Mankkaanpuroon yhtymistä. Viimeisin Mankkaanpuron-Gräsanojan tarkkailututkimus Lukupuron osalta on vuodelta Vuosina tehtyjen selvitysten mukaan puron veden väri on vaihdellut valumaolojen mukaan melko kirkkaan ja ruskean välillä. Vesi on ajoittain ollut melko sameaa. Veden happipitoisuus on ollut hyvä ja happamuustaso on ollut 6,2 7,5. Ravinnepitoisuuksien perusteella purovesi on kuulunut rehevään luokkaan puron virratessa peltoaukeiden läpi. Raskasmetallipitoisuudet ovat olleet pienet. Sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat sen sijaan olleet korkealla tasolla. Kalasto Virtavesien Hoitoyhdistys ry:n tekemän Henttaankurun kunnostussuunnitelman mukaan Henttaanpuroon nousee (Lukupuron kautta) Gräsanojaa pitkin ahventa, haukea, kymmenpiikkiä ja mahdollisesti särkikaloja. Henttaanpuroon on istutettu myös taimenen poikasia. Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelmassa ei mainita Gräsanojan vesistöä luonnonvaraisten taimenkantojen elinpaikkana. Lukupuron pääuomassa tehdyssä sähkökoekalastuksessa ei tavattu yhtään kalaa. Lukupuron läntisestä haarasta, Henttaanpurosta, joka jää suunnittelualueen ulkopuolelle, saatiin samana päivänä sähkökoekalastuksessa saaliiksi yhdeksän keväällä istutettua taimenta ja yksi kymmenpiikki. Lukupuron pohjoishaaran virtapaikasta Gerkin kartanon läheltä saatiin samalla menetelmällä saaliiksi vain yksi kymmenpiikki. Omistussuhteet Kaavoitus Lukupuron siirrettäviä osia ympäröivät maa-alueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Suurpellon alue kuuluu Espoon-Mankin kalastusalueeseen. Suurpellon alueella ei ole järjestäytyneitä kalastuskuntia. Toimenpidealue kuuluu valmisteilla olevaan Suurpelto I asemakaavaalueeseen. Lukupuron siirtosuunnitelma Lukupuro on tarkoitus siirtää kulkemaan yhdessä uomassa siten, että se suurelta osalta kiertää asemakaava-alueen länsipuolella ja keskiosalla puisto- ja katualueilla. Käytöstä pois jäävät avo-ojat täytetään ja sadevedet kerätään alueelta sadevesiviemäreillä Lukupuron uomaan rakennettaville kosteikoille. Lukupuron alajuoksulla Kehä II yläpuolella Lukupuron uoma johdetaan kulkemaan kahdessa läpimitaltaan mm:n putkessa. Putkitettava osuus on kaikkiaan noin 400 metrin pituinen. Putki on läpimitaltaan samankokoista kuin jo olemassa olevat Kehä II alittavat putket. Putket sijoitetaan siten, että niiden pohjat ovat samassa tasossa kuin puron pohja, jotta putken ja puron välille ei muodostu kynnystä. Putken asentamisesta muodostuvat ylijäämämaat sijoitetaan asemakaava-alueen

3 3 täyttöihin. Uuden Lukupuron uoman ylittävät ajoväylät ja raitit tehdään myös kahdella halkaisijaltaan mm:n rummulla lukuun ottamatta Storhemtin puiston raittia, jonka osalta ylitys toteutetaan liimapuupalkkisillalla. Lukupuro tulee siirron jälkeen sijoittumaan viheralueelle putkitettua osaa lukuun ottamatta. Uuden uoman vesisyvyys tulee olemaan normaalina aikana noin 15 cm, kuivana aikana vähemmän ja tulva-aikana enemmän. Hankkeen vaikutukset Nykyinen peltoaukealla virtaava suoraviivainen Lukupuron uoma muuttuu siirtotyön jälkeen asemakaava-alueen länsiosalla nykyistä paremmin luonnontilaa vastaavaksi mutkittelevaksi purouomaksi. Vaikutukset virtaamiin Vaikutukset kalastoon Vahingot ja haitat Suurpelto muuttuu asemakaavan toteuduttua rakennetuksi kaupunkiympäristöksi, jonka sadevedet ohjataan viemäreillä Lukupuroon. Tästä aiheutuu virtaamien nykyistä nopeampaa vaihtelua. Toisaalta siirrettävän Lukupuron alueella Suurpellon länsireunalla on tarkoitus rakentaa kosteikkoalueita, jotka tasaavat tulva-ajan virtaamia. Suunniteltu Lukupuron putkiosuus sekä raittien ja ajoväylien alittavat rummut ovat kaikki läpimitaltaan samaa kokoa kuin olemassa olevat Kehä II:n alittavat putket. Mitoitusten mukaan Lukupuron vesimäärille ei muodostu virtausesteitä suurimpienkaan, kerran sadassa vuodessa toistuvien tulvien aikana. Lukupuron nykyinen toimenpidealueella sijaitseva uoma on jo aikaisemmin perattu ja muutettu suoraviivaiseksi ojaksi. Putkeen johtaminen vaikeuttaa kalojen kulkua vesistössä, mutta esimerkiksi Espoon Monikonpuron alkuperäinen taimenkanta näyttää selviytyneen vesistöjärjestelyistä uoman putkituksesta huolimatta. Lukupuron virtausnopeus on uudessakin tilanteessa niin pieni, että kalat kykenevät, mahdollisesti voimakkainta tulva-aikaa lukuun ottamatta, todennäköisesti nousemaan putkitettua uomaa ylös. Lukupuron jo ojaksi muutetun uoman virtausominaisuudet eivät muutu niin paljon, että sillä olisi merkittävää vaikutusta uoman vähäarvoiselle kalastolle. Uoma ei ole arvokkaampien kalojen elinaluetta. Yläjuoksulle Henttaankuruun ja Gerkin kartanon lähellä virtaavaan puroon on istutettu taimenta, joka voi vaeltaa mereen Lukupuron kautta. Lukupuron vesistöalue ei kuitenkaan voi toimia luonnonvaraisen taimenen lisääntymisalueena, koska tarkoitukseen sopivia kutualueita ei siellä ole. Suunnitelman mukaisista toimenpiteistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa vesistön käytölle. Oikeudelliset edellytykset

4 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 4 Hakemuksen mukaiset toimenpiteet eivät ole ristiriidassa alueen asemakaavoituksen kanssa eivätkä vaikeuta kaavan laatimista. Asemakaava edellyttää hakemuksen mukaisia toimenpiteitä. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että suunniteltuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää lupa vasta, kun alueen asemakaava on lainvoimainen. Ympäristökeskus on ehdottanut myös putkien korkeusaseman muuttamista siten, että vähävetisenä aikana vesi virtaa ainoastaan toista putkea pitkin, jolloin kalojen kulkumahdollisuus säilyy parempana. Ympäristökeskus on ehdottanut hankkeelle seuraavia lupamääräyksiä: - Rakenteet toteutetaan siten, että työstä ei aiheudu tulvan vaaraa tai vettymishaittaa eikä kalan kulkua estetä. - Uusi uomanosa on rakennettava valmiiksi kuivatyönä ja yhdistettävä Lukupuroon vasta tämän jälkeen siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle, vesistön käytölle ja kalastolle. Uusi uoma tulisi toteuttaa luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden (mm. vaihtelevien pohjanmuotojen ja poikkileikkausten) mukaisesti siten, että uoman pohjana on kesävirtaamaa vastaava pieni uoma ja uoman tulvien aikaisen vedenjohtokyvyn turvaamiseksi uomaa levennetään pienemmän uoman puolelta niin, että uoman poikkileikkauspinta-ala vastaa suunnitelmassa esitettyä. Putkiin rakennetaan riittävästi virranohjaimia, joilla hidastetaan ja monipuolistetaan virtausolosuhteita ja siten luodaan kaloille ja muille vesieliöille lepomahdollisuuksia pitkässä putkessa. Virranohjainten pinta-alaa tulee huomioida putken mitoituksessa. - Kaivumassat sijoitetaan sellaiselle alueelle ja läjitys järjestetään siten, etteivät massat pääse valumaan tai syöpymään siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle ja vesistön käytölle. Läjitysalueet viimeistellään maisemaan sopiviksi. - Työt tehdään yhtäjaksoisesti loppuun saakka. - Työn vaikutuksia Lukupuron vesioloihin tulee tarkkailla. Tarkkailu voidaan liittää Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen rakentamisalueen alapuolella toteuttamaan Suurpellon alueen rakentamisen vesistövaikutuksia koskevaan tutkimukseen. Raportti tarkkailun tuloksista toimitetaan työn päätyttyä Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailutu-

5 5 lokset tulee toimittaa ympäristökeskukselle rekisterikelpoisessa muodossa. - Työn teettäjä on vastuussa kaikista aiheuttamistaan haitoista ja vahingoista ja edunmenetyksistä. Ennen työn aloittamista on selvitettävä kaivualueella mahdollisesti sijaitsevien johtojen ja kaapeleiden sijainti ja otettava ne huomioon kaivutyötä tehtäessä. - Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta ilmoitetaan kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristökeskukselle. 2) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että Lukupuron uoma on jo aiemmin perattu eikä sillä ole luonnonsuojelun tai kalaston kannalta suojeluarvoa. Ympäristölautakunta on esittänyt, että luvassa määrätään vedenlaadun ja kalaston tarkkailuvelvoite sekä työn aikaisten että sen jälkeen ilmenevien vaikutusten seuraamiseksi. Tarkkailu tulisi ulottua esimerkiksi kahden vuoden päähän työn valmistumisesta. Työn ajoittamisella voidaan syntyviä haittoja vähentää. 3) Kiinteistö Oy Pihapiiri (Rödjan RN:o 2:58, Henttaa, Espoo) on tehnyt hakemuksen johdosta seuraavat huomautukset: - Veden virtaama puro-osuudella ei ole tiettävästi ollut koskaan suuri ja ajoittain puro on ollut kuivana. Ollakseen nimensä mukaisesti puro veden virtauksen tulisi olla taattu ympäri vuoden. - Sadevesien keruuseen tarkoitetut "painannealueet" aiheuttavat vaikean hygieenisen ongelman, koska seisova vesi liettyy helposti ja alkaa haista ja houkuttelee hyttysiä. Puro, sadevesipainanteet ja tulva-altaat voivat myös houkutella kanadanhanhia kuten esimerkiksi Tapiolassa on tapahtunut. Hanhet sottaavat jätöksillään aluetta. - Lukupuron alkuperäinen uoma on sijainnut nyt käsiteltävänä olevan alueen itäosalla. Maanomistajan hoitama 60 vuoden ikäinen elinvoimainen koivumetsikkö on suojannut ja kuivattanut tuota aluetta. Olleessaan viljelykäytössä alue oli tunnettu herkkyydestään pohjoistuulelle sekä hallanarkuudestaan. Lukupuro kaivettiin nykyiselle paikalleen tällä osuudella todennäköisesti siksi, että voitiin varmistaa, ettei lähipelto soistuisi eikä olisi hallanarka. Mikäli Lukupuroa siirretään sen sijaan, että se putkitettaisiin nykyiselle paikalleen, putki on siirrettävä samalle paikalle, jossa vesiuoma on alunperin ollut. Tämä uoman kohta on vielä näkyvissä maastossa. Siinä tapauksessa, että puro jätetään tällä osuudella avouomaksi, muistuttaja on vaatinut hakijan esittävän seuraavat takeet: - Veden virtaama ja valuma ovat riittävät kaikkina vuodenaikoina ilman, että rakennetaan vahingollisia ja keinotekoisia painannealueita tai että niitä syntyy alueelle tai sen lähistölle.

6 6 - Puron rakentaminen ja ylläpito eivät aiheuta maanomistajalle kustannuksia. - Yksityiskohtaiset työsuunnitelmat esitetään maanomistajalle ennen kuin toimenpiteisiin ryhdytään. Elävä vesiuoma on rikkaus ympäristölle, siitä muistuttaja on yhtä mieltä suunnittelijoiden kanssa. Maanomistajat ovat aikoinaan arvioineet, ettei uomalla ei ole luontaisia elinedellytyksiä ja sen vuoksi uomaa on siirretty. Uoman siirto lähemmäksi tuskin ratkaisee ongelmia, muuta muutos voi aiheuttaa vahinkoa alueelle ja tuntuvia vahinkoja maanomistajille. Mikäli edellä mainittuja seikkoja ei oteta huomioon ja noudateta, muistuttaja on pidättänyt oikeuden korvauksiin. HAKIJAN SELITYS Uudenmaan ympäristökeskuksen esittämistä lupamääräyksistä hakija on todennut seuraavaa: - Toteutussuunnitteluvaiheessa Lukupuron putkiosuuksilla määritellään erikseen riittävä korkeusero, esimerkiksi 100 mm kalan kulun turvaamiseksi vähävetisenä aikana. - Uusi uomanosa rakennetaan valmiiksi kuivatyönä ja yhdistetään olemassa olevaan Lukupuroon vasta rakentamisen jälkeen. - Uusi uoma toteutetaan luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita noudattaen. Pohjan korkeuden ja uoman leveys on suunniteltu vaihteleviksi. Kesäajan ja muiden mahdollisten pienten virtaamien ajanjaksojen takia uomaan tulee kapea ns. perusuoma ja ylivirtaamatilanteita varten on varattu tilaa uoman laajeta. Rakennussuunnitteluvaiheessa tutkitaan ns. virranohjaimien käyttöä putkiosuudella ja huomioidaan niiden vaikutus putkien mitoituksen tarkistuksessa. - Työmaajärjestelyt tehdään siten, että vaaditut ehdot täyttyvät. On suunniteltu, että kaivumassat käytetään mahdollisimman suurelta osin puistoalueiden muotoiluun. Muilta osin menetellään Uudenmaan ympäristökeskuksen lupaehtoehdotuksessa esitetyllä tavalla. Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta hakija on todennut, että vedenlaadun ja kalaston tarkkailu tullaan järjestämän rakennustöiden ajaksi ja kaksi vuotta rakennustöiden päättymisen jälkeen. Kiinteistö Oy Pihapiirin muistutuksesta hakija on todennut seuraavaa: - Lukupuro tullaan putkittamaan siltä osin kuin se kulkee Suurpellon ydinkeskusta-alueen läpi, yläjuoksun puolella puistoalueella se on avouomana. Käytössä olevien virtaamatietojen- ja laskelmien perusteella uoman virtaamat vaihtelevat todella merkittävästi. Ympäröivien alueiden rakentaminen tullee lisäämään huippuvirtaamia ja virtaaman vaihteluita. Avouoman rakenteissa tämä huomioidaan tekemällä pienten

7 7 virtaamien ajanjaksojen takia uomaan kapea ns. perusuoma, ylivirtaamatilanteita varten on uomaa ympäröivillä puistoalueilla varattu tilaa uoman laajeta. - Purouoma siirretään uuden rakentamisen länsipuoliselle, tulevalle puistoalueelle, jossa suurien virtaamavaihteluiden edellyttämille rakentamistoimenpiteille on tilaa ja jossa vesielementti on yhtenä monista tekijöistä elävöittämässä ympäristöä ja lisäämässä ekologista monimuotoisuutta. Uoma sijaitsee Manttaalipuistoa (Lukupuistoa) lukuun ottamatta vähintään 20 metrin etäisyydellä ja pääosin huomattavastikin kauempana lähimmistä korttelialueista. - Puron siirtämisellä pyritään ehkäisemään kaikkia niitä mahdollisia ympäristöllisiä epäkohtia, joihin muistuttaja on viitannut. - Puron siirtämisestä ja ylläpidosta vastaa asemakaava-alueella Espoon kaupunki. Uoman siirtämisestä laaditaan yksityiskohtaiset suunnitelmat, jotka voidaan tarvittaessa esitellä maanomistajalle. LISÄSELVITYS Hakija on ilmoittanut, että Espoon Suurpellon alueen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja se on menossa kaupunginvaltuustoon. Alueen asemakaava menee kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi tänä syksynä. Hakija on ilmoittanut, että Lukupuron alue siirtyy Espoon kaupungin omistukseen maankäyttösopimuksen yhteydessä. Suurpellon alueen maankäyttösopimukset maanomistajien ja Espoon kaupungin välillä ovat valmistelussa. Menettely on maankäyttö- ja rakennuslain mukaista. Lisäkirjelmä Kiinteistö Oy Pihapiiri on toimittanut ympäristölupavirastoon lisäkirjelmän. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Espoon kaupungin tekniselle keskukselle luvan Lukupuron uoman siirtämiseen Suurpellon alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Espoon kaupungin Henttaan kaupunginosassa. Lupamääräykset 1) Purouoman siirto on toteutettava asemapiirroksen nro 5700/301, mittakaava 1:4 000 mukaisesti. Uuden uoman pohjaan on tehtävä kapea, kesäajan virtaamaa vastaava perusuoma. Ylivirtaamien tasaamiseksi uoman yhteyteen on rakennettava suunnitellut kosteikot. Käytöstä pois jäävät avo-ojat saadaan täyttää suunnitelman mukaisesti. Puron alajuoksulla vesi on johdettava kulkemaan kahdessa noin 400 m pitkässä ja halkaisijaltaan mm:n suuruisessa putkessa. Uuden uoman ylittävissä ajoväylissä ja raiteissa on käytettävä halkaisijaltaan vähintään mm:n suuruisia rumpuja tai uoman kokonaan ylittäviä siltoja.

8 8 2) Putkitetulla uomaosuudella toinen putki on asetettava noin 100 mm korkeammalle kuin toinen. Putkien korkeussuhteita voidaan muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, jos se on esimerkiksi kalan kulun turvaamiseksi tarpeen. Putkiin on lisäksi rakennettava riittävästi virranohjaimia hidastamaan ja monipuolistamaan virtausoloja kalojen ja muiden vesieliöiden lepomahdollisuuksien lisäämiseksi. 3) Uusi uoman osa on rakennettava valmiiksi kuivatyönä ja yhdistettävä Lukupuroon töiden päätyttyä. Töiden toteuttamisessa on noudatettava luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. 4) Kaivumassat on sijoitettava sellaiselle alueelle, etteivät massat pääse valumaan takaisin uomaan. Läjitysalueet on viimeisteltävä maisemaan sopiviksi. 5) Rakennustyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle ja sen käytölle. Työt on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu tulvan vaaraa tai vettymishaittaa eikä kalan kulku esty. 6) Työt on tehtävä yhtäjaksoisesti loppuun saakka. 7) Luvan saajan on ennen töiden aloittamista selvitettävä kaivualueella mahdollisesti sijaitsevien johtojen ja kaapeleiden sijainti ja otettava ne huomioon kaivutyötä tehtäessä. 8) Hankkeen vaikutuksia Lukupuron vesioloihin on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä. Töiden päätyttyä tarkkailun tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle sen hyväksymässä muodossa. 9) Hankkeen vaikutuksia Lukupuron kalastoon on tarkkailtava Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla enintään kahden vuoden ajan. 10) Rakennustyöhön ei saa ryhtyä, ennen kuin Suurpellon asemakaava on vahvistettu ja luvan saaja on saanut oikeudet hanketta varten tarvittaviin alueisiin. 11) Rakennustöiden päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 12) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.

9 9 13) Rakennustyöhön on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja työt on tehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 14) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaiselle sekä alueen maanomistajille. 15) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä uoman lopullista sijaintia osoittava kartta ja rakenteiden toteutuneita mittoja osoittavat piirustukset. Perustelut Lainkohdat Suurpellon alueelle on valmisteilla uusi osayleiskaava ja asemakaava. Lukupuron uoman siirtäminen on tarpeen asemakaavan mukaisen kaupunkimaisen rakentamisen toteuttamiseksi. Kalastolle aihetuvat haitat on pyritty saamaan mahdollisimman vähäisiksi suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä. Lukupuro ei ole suojelukohde eikä sen alueella esiinny rauhoitettuja kasvi- tai eläinlajeja. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain 2 luvun 4 ja 6 :n 2 momentti TÖIDENALOITTAMISLUPA Ympäristölupavirasto hylkää töidenaloittamislupaa koskevan hakemuksen. Perustelut Suurpellon alueen uutta asemakaavaa ei ole vahvistettu eikä hakijalla ole oikeutta hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Töihin ei voida ryhtyä, ennen kuin edellä olevat seikat ovat toteutuneet. Töidenaloittamislupaa ei voida myöntää. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Espoon kaupungin ympäristönlautakunnan lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kiinteistö Oy Pihapiirin vaatimuksista koskien uoman putkittamista kokonaan ja sen siirtämistä alkuperäiseen paikkaan ympäristölupavirasto toteaa, että Lukupuron putkittaminen on tarkoituksenmukaista siltä osin kuin se kulkee Suurpellon ydinkeskusta-alueen läpi. Yläjuoksun puolella puistoalueella avouoma elävöittää ympäristöä ja lisää sen ekologista monimuotoisuutta. Puron virtaamia koskevien huomautusten

10 10 osalta ympäristölupavirasto toteaa, että pienten virtaamien ajanjaksoja varten uomaan tehdään kapea perusuoma ja ylivirtaamatilanteissa uomalle on varattu tilaa laajeta ympäröiville puistoalueille. Luvan saaja vastaa puron siirtämisestä ja ylläpidosta ja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Käsittelymaksu 661,50 euroa Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut suurempi kuin taulukossa mainittu. Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)

11 11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Merja Ahti Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/sn

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.